Kosmopoliittisuus, monikulttuurisuus, kansainvälisyys Kulttuurihistoriallisia näkökulmia KOSMOPOLIITTISUUS, MONIKULTTUURISUUS, KANSAINVÄLISYYS Kulttuurihistoriallisia näkökulmia k&h Toimittaneet Anne Ollila & Juhana Saarelainen Cultural History — Kulttuurihistoria 11 Turku, Finland CULTURAL HISTORY — KULTTUURIHISTORIA 11 Kustantaja k&h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto, Turku ISBN 978-951-29-5341-7 ISSN 1458-1949 Kulttuurihistoria 20014 Turun yliopisto http://www.culturalhistory.net © kirjoittajat Kansi Henri Terho Kansikuvat T—O -kartta Isodorus Sevillalaisen teoksesta Etymologiae (painettu laitos vuodelta 1472), kuva Wikimedia Commons. John Pinkertonin Map of Turkey in Asia (1818, yksityiskohta), kuva Wikimedia Commons. Seinäkirjoitus Tukholmassa (2011), kuva Anne Ollila Ulkoasu Henri Terho Taitto Juhana Saarelainen Painopaikka Painosalama Oy, Turku 2013 SISÄLLYS RIITTA LAITINEN Esipuhe 7 ANNE OLLILA & JUHANA SAARELAINEN Johdanto: Euroopassa, sen rajoilla ja ulkopuolella 9 I KESKELLÄ EUROOPPAA MARJO KAARTINEN Cosmopolitēs — James Howell, maailmankansalaisuus ja 1600-luvun Englanti 31 ASKO NIVALA Maailmankansalaisuus 1790-luvun berliiniläisessä varhaisromantiikassa 49 MAIJA VAN DER KOOIJ Valistus ja suvaitsevaisuuden mahdollisuus 84 HEIDI HAKKARAINEN Koomisia kohtaamisia. Monikansallisen kaupungin ristiriidat 1800-luvun lopun wieniläisessä huumorissa 106 II SUOMI, EUROOPAN REUNALLA? JYRKI OUTINEN Kauan on kärsitty ”Etelän hedelmiä”. Monikulttuurisuus, kansainvälisyys ja kosmopoliittisuus Turkin sodassa (1877—1878) 135 ANNE OLLILA Valokuvaus — moderni ja kansainvälinen ammatti 1800-luvun Suomessa 168 HANNE KOIVISTO ”Lasken vahvojen sydänten kaapelin yli vapisevan maailman”. Kaisu-Mirjami Rydbergin kansainvälisyys ja tulkinnat tasa-arvosta 194 III VIERAAN KOHTAAMINEN KARI KALLIONIEMI David Bowien matka muukalaisuuteen ja pop-musiikin orientalismiin 233 LAURA SALOLUOMA Vieraan kohtaaminen ja 2000-luvun muukalaiset tulevaisuusdystopioissa Africa Paradis, Ihmisen pojat ja Sleep Dealer 256 Kirjoittajat 293 6 ESIPUHE Riitta Laitinen Cultural History – Kulttuurihistoria -kirjasarja aloittaa tämän kirjan myötä uuden kymmenluvun. Kädessäsi oleva kokoelma on sarjan yhdes- toista teos, sarjan ensimmäinen kirja julkaistiin vuonna 2002. Olen itse saanut olla mukana tekemässä kirjoja sarjan alusta asti. Ensimmäisessä kirjassa olin yksi kirjoittajista, tämän kirjan kanssa olen ollut tekemi- sissä sarjan toimituskunnan puheenjohtajan roolissa. Yhden kirjan olen saanut sarjaan toimittaakin. Cultural History – Kulttuurihistoria -sarja on ollut tähän asti mitä parhain oppiainejulkaisu. Kirjat ovat syntyneet Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen henkilökunnan tutkimus- ja opetusin- tresseistä, ja niin kirjojen sisällöt kuin ulkoasutkin ovat monenlaisen arkisen yhteistyön tulosta. Tieteellisen julkaisujen maailma muut- tuu ja me olemme muutoksessa mukana. Kirjasarjamme on tämän kirjan myötä muovautumassa oppiainejulkaisusta toimituskuntavetoi- seksi referee-sarjaksi. Julkaistujen kirjojen perustuminen tieteelliseen keskusteluun ja kirjoittajien väliseen yhteistyöhön ei varmasti tässä muutoksessa vähene. Voimme ainakin olla varmoja, että kulttuurihis- toriallinen näkökulma ei tule sarjasta häviämään. Siitä pitää huolen 12-henkinen toimituskunta. Sarjan 11. kirja on hyvä esimerkki kulttuurihistorian monita- hoisesta näkökulmasta kulttuuriin ja menneisyyteen. Saman teema – maailman ja vieraan kohtaaminen – kerää kirjassa alleen aiheita 1600-luvulta 2000-luvulle. Artikkelit koskettelevat Euroopan monia kolkkia ja pohdintaan nousevat walesilaisen papin pojan identiteetti, vapaamuurariloosit, ooppera, pilakuvat, Turkin sota, valokuvaus, rau- hanliike, David Bowie ja tulevaisuusdystopiat elokuvissa. Tarkastel- tavien aiheiden moninaisuus ei kuitenkaan johda kaaokseen tai tee kirjasta toisiinsa liittymättömien artikkeleiden kokoelmaa. Kuten kirjan toimittajat johdannossaan kirjoittavat, kosmopoliittisuus, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat ilmiöitä, jotka ovat läsnä historian monissa kerroksissa ja monilla tavoilla. Kirjassa eivät ole- kaan tärkeitä ainoastaan yksittäiset artikkelit, vaan niiden antama kokonaiskuva (vaikkei pyrkimyksiltään kattavuuteen pyrkivä) niistä tavoilla, joilla tarkastelun alla olevat ilmiöt ovat vaikuttaneet ihmisten elämässä eri aikoina. Cultural History – Kulttuurihistoria -sarjan teoksissa yhtenä linjana on ollut tällainen menneisyyden elämän moninaisuuksien tarkastelu tietyn näkökulman kautta. Toisaalta sarjassa on julkaistu teorioita ja metodologioita käsitteleviä kokoelmia. Sarjan toimittamisen muutta- essa muotoaan ei ole samalla tarkoitus muuttaa sarjan linjaa tai perus- lähtökohtia. Toivomme, että saamme tulevaisuudessakin jatkaa näillä kahdella hyväksi havaitulla polulla. Kirjasarjan uusi elämä saa aina- kin hyvän alun Kosmopoliittisuus, monikulttuurisuus, kansainvälisyys -kokoelman myötä. Toivotan hyviä lukuhetkiä! Turussa 11.3.2013 Riitta Laitinen 8 JOHDANTO: EUROOPASSA, SEN RAJOILLA JA ULKOPUOLELLA Anne Ollila & Juhana Saarelainen Omana aikanaan laajasti matkustanut Herodotos (n. 484–425 eaa.) erottaa Historia -teoksensa alkusivuilla helleenit ja barbaarit, Euroopan ja Aasian, toisistaan. Tässä barbaareilla ei suinkaan viitata sivistymättö- miin raakalaisiin vaan vanhoihin mutta kreikan kieltä taitamattomiin kansoihin, joiden kanssa käydään niin kaupantekoon kuin sotaan.1 Vaikka Euroopan rajat on myöhemmin määritelty monta kertaa uudel- leen, on ne aina piirretty erottelemaan maanosa muista alueista sekä vieraista kielistä ja kulttuureista. Kuitenkin myös liikkuminen sekä aineellisten, poliittisten ja kulttuuristen rajojen ylittäminen on osa his- toriaa. Herodotoksen saaman tiedon mukaan helleeneille tämä liikku- minen alkoi eurooppalaisten sotaretkenä kohti Aasiaa. Sittemmin eurooppalaiset ovat lähteneet löytöretkille tutkimaan autioksi olettamaansa maailmaa. Matkoillaan he ovat ensin kohdan- neet jo asutettuja maa-alueita ja myöhemmin ottaneet ne hallinnol- lisesti, kaupallisesti, tuotannollisesti ja monesti myös kulttuurisesti haltuunsa. Löytöretket ovat merkinneet vapaaehtoista lähtöä omasta kulttuuripiiristä, mutta sotaretkiin on sen sijaan usein liittynyt ei- toivottu pakeneminen valloittajan tieltä. Pakolaisuus on ollut monien eurooppalaistenkin kohtalo 1900-luvulla, kun suursodat ovat pakot- 1 Herodotos 1:1–5. Anne Ollila & Juhana Saarelainen taneet ihmiset siirtymään pois kotiseudultaan. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan yhteydessä Euroopan maiden rajoja on määritelty uudestaan, mikä on pakottanut rajaseudulla asuneet ihmiset siirty- mään muualle. Lisäksi vallankumoukset ja sisällissodat ovat tuotta- neet pakolaisaaltoja naapurimaihin. 1960-luvulla Euroopassa tapahtui kiinnostava muutos. Aikai- semmin maanosa oli ollut tärkeä siirtolaisuuden lähtöalue, mutta nyt siirtolaisvirta kääntyi kohti Eurooppaa. Esimerkiksi Saksaan saapui suuri joukko turkkilaisia, joista tuli saksalaisen yhteiskunnan halpa- työvoimaa. Myös entisistä siirtomaista virtasi muuttajia aikaisempiin isäntämaihinsa. Samaan aikaan Euroopan sisäinen muuttoliike voimis- tui, kun varakkaammat maat houkuttelivat työvoimaa köyhemmistä maista. Siten kymmenet tuhannet suomalaiset päätyivät Ruotsiin töihin liukuhihnalle tai sairaaloihin. Sodasta toipunut ja vaurastuva Eurooppa houkutteli uusia asukkaita, mutta lisäksi maiden sisäinen muuttoliike on kuljettanut väestöä maaseudulta kaupunkeihin. Viimeisen viiden- kymmenen vuoden aikana ihmiset ovat monista eri syistä muuttaneet Eurooppaan tai Euroopan sisällä. Siksi voikin sanoa, että liikkuminen ja muutto ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Työn vuoksi muuttaminen ja toive paremmasta elämästä esitetään yleensä muuttoliikkeen merkittävimpinä taustavoimina. Toisaalta uteli- aisuus, seikkailunhalu ja kiinnostus muita kulttuureja kohtaan ovat hou- kutelleet monia lähtijöitä. Esiteollisen ajan keskeisimpiä syitä matkustaa olivat sota, kaupanteko, opin tiellä kulkeminen ja pyhiinvaellukset. Näiden rinnalle alkoi modernina aikana muotoutua uusia matkusta- misen instituutioita, kun maailma 1800-luvulla avautui kiihtyvällä nopeudella liikkumisen helpottuessa ja kulkuyhteyksien parantuessa. Matkakirjallisuuden ja tutkimusmatkailun suosio lisääntyi nopeasti, mutta samalla niihin usein liittyi pyrkimys tehdä vieraita kulttuureja tutuksi. Halu saada tietoa muista maista ja kulttuureista on herättänyt älyllistä uteliaisuutta. Siten se on merkinnyt toivetta ymmärtää muita kulttuureja ja erilaisia ajattelutapoja. Vieraisiin kulttuureihin tutustuminen voi merkittävästi muuttaa omaa ajattelua ja identiteettiä. Suomalainen tutkimusmatkailija ja itä- maisen kirjallisuuden professori Georg August Wallin (1811–1852) vietti 1840-luvulla peräti kuusi vuotta Arabian niemimaalla tutustuen pai- 10 Johdanto: Euroopassa, sen rajoilla ja ulkopuolella kalliseen kieleen ja kulttuuriin. Kun Wallin lähti lopulta paluumatkalle Eurooppaan, kotiinpaluu ei enää tuntunutkaan kovin houkuttelevalta: Tunsin, etten enää soveltunut Eurooppaan. Minusta tuntui, ainakin hetkittäin, kuin empimättä ja taakseni katsomatta olisin voinut lähteä Euroopasta, en lähteäkseni siirtolaisten mukana Amerikkaan, vaan viettääkseni loppuelämäni itämailla.2 Täysin avoin ja ennakkoluuloton suhde vieraaseen kulttuuriin saattaa olla mahdottomuus. Silti vieraan kohtaaminen aina koettelee totuttuja näkemyksiä ja johtaa muutokseen. Vierauden esittämään haasteeseen voi vastata monilla eri tavoilla, kuten sulkeutumalla tai sitten Wallinin tavoin avautumalla. Eurooppa, ulkopuolisuus ja universaalius Lukija on varmasti jo huomannut, että tämä kokoelma