Kirjoittaen kerrottu sota Vuoden 1918 sisällissota on tutkituimpia aiheita Suomen histo- riassa. Jokainen sukupolvi on tuottanut tieteellisiä ja taiteellisia tulkintoja tästä historiallisesta, dramaattisesta ja ideologisesti latautuneesta tapahtumien sarjasta. Traaginen sota kiehtoo ja kauhistuttaa yhä miltei 100 vuotta tapahtumien jälkeen. Sodan lukemattomat erilaiset tulkinnat eri vuosikymmeniltä ovat tuottaneet tietoa vuoden 1918 sodasta historiallisena il- miönä ja tuoneet esiin sodan kokeneiden ihmisten kohtaloita ja ajattelutapoja. Sodan ristiriitaisen ja ideologisen luonteen vuok- si aikalaiset kokivat ja tulkitsivat tapahtumia monin eri tavoin. Tutkimus keskittyy aikalaistulkintoihin. Siinä käsitellään sodas- ta kirjoittamisen ja sotaan liittyvien kokemusten kerronnalli- sen käsittelyn tapoja erilaisissa ennen talvisotaa kirjoitetuissa omaelämäkerrallisissa teksteissä. Kokemusten kerronnallisella Andreas McKeough käsittelyllä viitataan sekä kokemusten yleiseen, kirjalliseen esitystapaan että kokemusten tulkinnan tapoihin kerronnassa, kuten analyysiin, arviointiin ja kontekstualisointiin. Tutkimus valaisee vuoden 1918 sisällissodan kokemisen ja sodasta kirjoittamisen variaatioita ruohonjuuritasolla, sillä sen kohteena ovat yksilöiden kokemusmaailmat ja niiden kerron- nallinen esittäminen. Andreas McKeough Kirjoittaen kerrottu sota Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Kirjoittaen kerrottu sota 1 Andreas McKeough Kirjoittaen kerrottu sota Tutkimus vuoden 1918 sodan kerronnallisesta käsittelystä omaelämäkerrallisissa teksteissä Väitöskirja Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII, 28. tammikuuta 2017 klo 12. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2017 © THPTS ja Andreas McKeough Taitto: Raimo Parikka Kannen kuva: Andreas McKeough ISBN 978-952-5976-51-9 (Nid.) ISBN 978-952-5976-52-6 (PDF) Hansaprint Turenki 2017 SISÄLLYS Esipuhe ...8 1. Johdanto ...10 1.1 Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen esitystapa ...13 1.2 Tutkimuksen paikantuminen ...17 1.3 Vuoden 1918 sota ja sodan yhteiskunnalliset vaikutukset ...34 2. Sodan tulkinnat, sodan muistot ...40 2.1 Vuoden 1918 sodan tulkintoja ...40 2.2 Vuoden 1918 sota ja arkistot ...48 2.2.1 Kansallisarkisto ...49 2.2.2 Työväen Arkisto ...53 2.2.3 Kansan Arkisto ...56 2.2.4 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto ...57 2.2.5 Vuoden 1918 sodan aineistojen arkistointivaiheet ...58 2.3 Tutkimusaineistojen muodostaminen ja valikointi ...64 2.4 Tekstit ja kertojat ...68 2.5 Elämästä kirjoittaminen konteksti- ja tavoitelähtöisenä prosessina ...83 2.6 Tutkimukseen liittyvät eettiset kysymykset ...86 3. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja analyysimenetelmä ...93 3.1 Kokemus ja kerronta ..94 3.1.1 Kerrottu kokemus ja kokemusten tulkinta ...96 3.1.2 Elämäntarina ja sisäinen tarina ...100 3.1.3 Omaelämäkerrallisen kerronnan tekstityyppejä ja ominaispiirteitä ...103 3.1.4 Omaelämäkerrallisen kerronnan funktioita ...109 3.1.5 Omaelämäkerrallisen kerronnan intentioista ...112 3.2 Kokemusten tulkinnan viitekehykset: maailmankuva ja maailmankatsomus ...114 3.2.1 Maailmankuva ...116 3.2.2 Maailmankatsomus ...118 3.2.3 Maailmankuva, maailmankatsomus ja omaelämäkerrallinen kerronta ..121 3.3 Kulttuurinen tieto ja omaelämäkerrallinen kerronta ...123 3.3.1 Kulttuurisen tiedon kiteytyneitä muotoja ...124 3.3.2 Kollektiivinen muistaminen ja hallitsevat kertomukset ...129 3.4 Kerronnan sosiokulttuurinen jäsentäminen ...133 3.5. Tutkimuksen analyysimenetelmä ...139 3.5.1 Tekstien ominaispiirteet ja kerronnan sosiokulttuurinen jäsentäminen ...140 3.5.2 Kerronnan strategiat, kontekstit ja sodan ymmärrysmallit ...143 4. Sodan omakohtaiset kokemukset ja tulkinnat ...146 4.1 Päiväkirjat: tunteiden maailma ...146 4.1.1 Sodan, arkielämän ja persoonan kuvaus ...147 4.1.2 Elämän piirit ...161 4.2. Sodan muistot ja tulkinnat, yksityinen ja yleinen historia ...172 4.2.1 Yksityisen ja yleisen historian leikkauspisteitä ...173 4.2.2 Sodan perustelut, tulkinnat ja kollektiivinen muistaminen ...185 4.3 Päiväkirjapohjaiset muistelmatekstit ja pienoisomaelämäkerta ...196 4.3.1 Eletyn elämän tallentaminen ...197 4.3.2 Näkymiä maailmaan ...207 5. Kokemusten kerronnallisen käsittelyn tavat ...217 5.1 Kerrontastrategiat, tekstityypit ja kerronnan intentiot ...217 5.2 Kokemusten jäsentäminen ja tulkinta kerronnassa ...231 5.3 Kerronta-ajan ja kerrotun ajan vaikutukset kerronnassa ...246 5.4. Kirjoittamisen kontekstit ja sodan subjektiiviset selitykset ...260 5.4.1 Kerrontahetken historialliset kontekstit ...261 5.4.2 Kerronnan sosiokulttuuriset ja ideologiset kontekstit ...271 5.4.3 Sodan subjektiiviset ymmärrysmallit ...284 6. Vuoden 1918 sodan kerronnallinen käsittely kulttuurisena, historiallisena ja narratiivisena prosessina ...295 Lähteet ...303 Kirjallisuus ...308 English summary ...336 Liite 1. Tutkimuksen keskeiset käsitteet ...338 Liite 2. Kertojat ja tekstit ...341 Esipuhe Mikään asia ei synny tyhjiössä, ei myöskään väitöskirja. Näin on ollut myös oman tutkimukseni kohdalla: vaikka olen työstänyt sitä pitkälti omissa oloissani, olen saanut korvaamatonta apua ja tukea läheisiltäni, ystäviltäni ja kollegoiltani. Kiitän kollegoitani, ystäviäni, folkloristiikan laitoksella; teidän kanssa on aina ollut mukavaa ja hedelmällistä viettää aikaa. Kiitokset Satu Apolle, joka johdatti minut jatko-opiskelun pariin, ja toimi tutkimukseni ohjaajana sen alkutaipaleella. Ohjaajani Ulla-Maija Peltonen ja Kirsti Salmi-Niklander puursivat kärsivällisesti tekstini parissa, etenkin työprosessin loppuvaiheessa, suurkiitos teille! Kiitän myös tutkimuksen esitarkastajia Jyrki Pöysää ja Kaisa Vehkalah- tea tarkkanäköisistä huomioista. Lisäksi tutkimuksen osia ovat lukeneet Pertti Anttonen, Eija Stark, Mikko Kosunen ja Outi Hupaniitty. Kiitän teitä ajastanne ja kommenteistanne. Äitini Elina Hatakka teki suuren työn tutkimuksen kieliasun hiomisen parissa, kiitos. Elina Nuolivaaraa ja Niko Latva-Pukkilaa kiitän valokuvista ja kannustavasta suhtautumisesta. Eeva Hallivuorelle suuri kiitos aineistoavusta. Kiitän myös niitä lukuisia arkisto- työntekijöitä, jotka ovat olleet apunani vuosien mittaan. Erityis- kiitos Työväen Arkistolle sekä Työväen Muistitietotoimikunnalle. Tutkimukseni mahdollistanut rahallinen tuki on tullut kolmelta taholta. Kiitän Helsingin yliopiston tiedesäätiötä ja Kulttuuris- ten tulkintojen tutkijakoulua kahden ensimmäisen työvuoden rahoittamisesta. Lisäksi kiitän Suomen Akatemiaa, jonka rahoit- tama, Turun yliopiston koordinoima tutkimushanke Kansallista menneisyyttä rakentamassa ja tulkitsemassa tarjosi hyvät olosuh- teet tutkimuksen tekemiselle ja mahdollisti sen valmistumisen. Minulla on ollut suuri etuoikeus saada esihenkilöikseni ystä- vällisiä ja vastuuntuntoisia ihmisiä vuosien varrella. Kiitos teille 8 Esa Lahtinen, Lotte Tarkka, Pekka Hakamies, Kirsi Vainio-Kor- honen, Ulo Valk, Liisi Kaibald, Kärt Mõttus, Kristi Aria, Tiia Neuvonen ja Ulla Paukkunen. Kiitokset Raimo Parikalle väitös- kirjan taittamisesta ja avusta, Kirsi-Maria Hytöselle puolestaan oikoluvusta. Olen iloinen ja otettu siitä, että tutkimukseni jul- kaisija on tärkeitä asioita tekevä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Olen puolestani onnellinen siitä, että minulla on niin hyviä ystäviä, lapsuudesta aikuisuuteen. Kiitos pitkäaikai- set toverini Mathias Wahlberg, Pietari Vuorensola, Jukka Kiho ja Karri Koljonen. Hatunnosto myös armaalle ”neppisjengille”, niin sen ydinporukalle kuin laajennetulle piirillekin – toivottavasti shikaanit kulkevat minulta nyt rennommin. Hiekassa myllertä- misen lisäksi hyvää vastapainoa tieteelliselle kirjoittamiselle ovat tarjonneet vanhojen vinyylilevyjen kuuntelu, soittaminen ja kau- pittelu – tänud Ahto. Aitäh myös Tarton ystäville, teate kes olete, ja anopille eli ämmale. Mittaamaton kiitos läheisilleni tuestanne: vaimolleni Jaanikalle, joka on myös usein toiminut teknisenä tukenani, sekä sisaruksilleni ja heidän puolisoilleen. Ja ennen kaikkea kiitän vanhempiani, jotka johdattivat minut pienestä pitäen tarinoiden maailmaan. Karlovassa, 11.12.2016 8 9 1. Johdanto Vuoden 1918 sota on tutkituimpia aiheita Suomen historiassa. Jokainen sukupolvi on tuottanut tieteellisiä ja taiteellisia tulkin- toja tästä historiallisesta, dramaattisesta ja ideologisesti latautu- neesta tapahtumien sarjasta. Traaginen sota kiehtoo ja kauhistut- taa miltei 100 vuotta tapahtumien jälkeen. Sodan lukemattomat erilaiset tulkinnat eri vuosikymmeniltä ovat tuottaneet tietoa vuoden 1918 sodasta historiallisena ilmiönä ja tuoneet esiin sodan kokeneiden ihmisten kohtaloita ja ajattelutapoja. Sodan ristiriitaisen ja ideologisen luonteen vuoksi aikalaiset kokivat ja tulkitsivat tapahtumia monin eri tavoin. Tutkimukseni keskittyy aikalaistulkintoihin sodasta, sillä tutkin sodasta kirjoittamisen ja sotaan liittyvien kokemusten kerronnallisen käsittelyn tapoja erilaisissa ennen talvisotaa kirjoitetuissa omaelämäkerrallisissa teksteissä. Kokemusten kerronnallisella käsittelyllä viittaan sekä kokemusten yleiseen, kirjalliseen esitystapaan että kokemusten tulkinnan tapoihin kerronnassa, kuten analyysiin, arviointiin ja kontekstualisointiin. Tutkimus valaisee vuoden 1918 sodan koke- misen ja sodasta kirjoittamisen variaatioita ruohonjuuritasolla, sillä sen kohteena ovat yksilöiden kokemusmaailmat ja niiden kerronnallinen esittäminen. Kysyn tutkimuksessani, miten aikalaiset kokivat sodan, kirjoit- tivat siitä ja miten sodasta kirjoittaminen on toiminut sodan ja sii- hen liittyvien henkilökohtaisten kokemusten käsittelemisen