Kansantaloudellinen aikakauskirja – 116. vsk. – 4/2020 Suomen talouspolitiikan linjausten lähteillä Martti Hetemäki Seppo Leppänen, Ajopuusta mallioppilaaksi: Näkökulmia Suomen polusta vaurauteen, VATT Julkaisu 73, 2020, 216 sivua Mistä Suomen talouspolitiikan ideat ovat tul- rosta Talousneuvoston merkitystä, vaan toteaa leet ja miten ne ovat kypsyneet linjanvalinnoik- sen olleen välillä pitkiä aikoja sivuraiteilla. si? Tämä on minusta Seppo Leppäsen kirjan Talousneuvosto aloitti taloudellisena neu- punainen lanka. Kirja ei ole tiukkaa historian- vottelukuntana. Sen ensimmäinen puheenjoh- kirjoitusta tai taloustiedettä, mutta se ei ole taja oli J. K. Paasikivi. Talousneuvosto siitä myöskään jälkiviisastelua. Pitkän virka- tuli 1954, jolloin sen tavoitteeksi asetettiin miesuran mm. Talousneuvoston pääsihteerinä työllisyyden ylläpitäminen, tuotannon kasvu, tehnyt Leppänen kertoo aluksi taustastaan ja tuotantokustannusten alentaminen ja elintason arvoistaan, mikä auttaa lukijaa pääsemään kir- nousun oikeudenmukainen jakaminen. Puhet- jaan sisään. ta johtivat etujärjestöistä riippumattomat hen- kilöt kuten Sakari Tuomioja, Teuvo Aura ja Klaus Waris. 1. Talousneuvosto Talousneuvoston kolme keskeistä kysymys- tä 1960-luvulta alkaen ovat olleet: Leppänen käsittelee asioita paljon Talousneu- voston kautta, mikä on onnistunut valinta, sillä 1. Työmarkkinat se näyttää olleen usein paikka, jossa ideat ovat 2. Talouden integraatio jalostuneet linjoiksi. Hän ei kuitenkaan yliko- 3. Talouskriisit VTT Martti Hetemäki ([email protected]) on työelämäprofessori Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa. 686 Martti Hetemäki 2. Työmarkkinat tohtori Jouko Pauniolta aiheesta asiantuntija- lausunnon. Leppänen nostaa ilmeisen perustellusti esille Helelä ja Paunio ehdottivat elokuussa 1965, ruotsalaisen professori Erik Dahménin Suo- että Talousneuvosto ryhtyisi kiireellisesti laati- men Pankin pyynnöstä 1963 laatiman raportin maan tulopolitiikan kehittämismietintöä, jossa Suomen taloudellinen kehitys ja talouspolitiik- suoritetaan tutkimus tulonjakotapahtumasta ka. Raportin mukaan Suomi ei ollut niin teol- sekä hintojen ja palkkojen määräytymisestä ja listunut maa kuin sillä oli väestönsä ja luonton- jossa hahmotellaan tulopolitiikan suuntaviivat. sa puolesta edellytyksiä. Se painotti rakenne- Talousneuvosto asettikin lokakuussa 1965 tu- muutoksen tarvetta: lopoliittisen selvitysryhmän, joka sai työnsä valmiiksi lokakuussa 1966. Talousneuvosto ”Kansainvälisen talouden muutokset merkitse- käsitteli puheenjohtajansa valtiovarainminis- vät mm. sitä, että nopean taloudellisen kehityk- teri Mauno Koiviston johdolla ryhmän työtä sen edellytykset heikkenevät tuntuvasti sellaisis- kuudessa kokouksessa ja jätti lopullisen mie- sa pikkumaissa, jotka eivät kykene mukautu- tinnön valtioneuvostolle tammikuussa 1967. maan uusiin olosuhteisiin. Jos ne sen sitä vas- Yllä kuvatut vaiheet osoittivat hyvin, miten toin joustavasti tekevät, ne saavat vastalahjaksi perusteellisella tavalla tulopolitiikan taustoja hyvät mahdollisuudet nopeuttaa taloudellista valmisteltiin. Ennen muuta se kuvaa sitä, miten kehitystään.” (Dahmén 1963) paljon politiikan ja talouden toimijat panosti- vat uuden lähestymistavan eli tulopolitiikkaa Talousneuvosto piti peräti 53 kokousta vuonna koskeviin keskusteluihin. 1964, jolloin se keskittyi kasvupolitiikkaan. In- flaatio ja työmarkkinaselkkaukset haittasivat 1960-luvulle tultaessa yhä enemmän talouskas- 3. Talouden integraatio vua ja työllisyyttä. Muutto työn perässä Ruot- siin oli alkanut. Talousneuvosto asetti tammikuussa 1971 integ- Talousneuvosto alkoi käydä tulopolitiikkaa raatiojaoston, jonka tuloksena syntyi saman koskevaa keskustelua juuri vuoden 1964 aika- vuoden marraskuussa valmistunut raportti na joidenkin esimerkkimaiden (Alankomaat, hyötyjä ja haittoja mahdollisista tullijärjestelyis- Iso-Britannia, Tanska ja Norja) kokemusten tä EEC:n (jonka pohjalta EU syntyi 1992) kans- pohjalta. Vuoden lopussa se esitti valtioneuvos- sa. Sen johtopäätös oli, että kiinteä yhteistyö tolle, että tuotantokustannusten ja hintatason EEC:n kanssa oli Suomen teollisuuden kannal- nousun hillitsemiseksi olisi tuloja koskevissa ta paljon parempi vaihtoehto kuin jättäytymi- ratkaisuissa pyrittävä ottamaan huomioon vai- nen maailmankaupan vapautusohjelmien va- kutukset tuotantoon, työllisyyteen, hintata- raan. Raportti oli keskeisenä tausta-aineistona soon ja maksutaseeseen. Valtioneuvosto käsit- EEC-sopimusta selvittäneelle parlamentaarisel- teli tuota esitystä ja määräsi helmikuussa 1965 le komitealle, joka päätyi samaan tulokseen eli pidetyssä istunnossa tulopoliittisten kysymys- suosittelemaan vapaakauppasopimuksen sol- ten selvittämisen Talousneuvoston tehtäväksi. mimista Suomen ja EEC:n kesken. Talousneuvosto pyysi tohtori Timo Helelältä ja 687 KAK 4/2020 Toki integraatioratkaisuihin vaikuttivat il- nen talouskriisien hoitamisesta. Tältä osin kir- meisen paljon myös muut kuin puhtaasti talou- ja keskittyy pitkälti 1990-luvun alun lamaan, delliset seikat. Toisaalta taas integraatio ja ta- josta on jo aiemmin esitetty hyviä analyysejä, louden avautuminen korostivat kansallisen minkä takia en käsittele kirjan sitä teemaa lä- talouspolitiikan onnistumisen merkitystä. hemmin. Suomen EMU-jäsenyys oli seuraava integ- raatioaskel, jota Talousneuvosto käsitteli pal- jon. Se oli esillä kuudessa kokouksessa 1996– 4. Kansallisen talouspolitiikan 1997. Huhtikuussa 1997 Talousneuvostolle merkitys nykyoloissa esiteltiin Jukka Pekkarisen johtaman tutki- musryhmän raportti. Sen mukaan yhteinen Kirjan nimen alkuosa ”Ajopuusta mallioppi- raha tuo selviä tehokkuusetuja, jotka ovat suu- laaksi” antaa siitä ehkä liian optimistisen ku- remmat kuin jäsenyydestä aiheutuvat kustan- van. Se korostaa perustellusti ikääntymisen nukset, mutta sopeutuminen mahdollisiin epä- aiheuttamaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus- symmetrisiin häiriöihin asettaa haasteita fi- riskiä. Tätä taustaa vasten kirja painottaa tuo- nanssipolitiikalle, työmarkkinoille ja tuotan- tannollisen pohjan kapeuden tuomia synkkiä nontekijöiden liikkuvuudelle. näkymiä toteamalla esimerkiksi seuraavaa: Pääministerinä Paavo Lipponen veti 80 Ta- lousneuvoston kokousta. Se ei ole vähäinen ”Suomen talous on viimeksi kuluneen kymme- panostus ottaen huomioon hallituksen koti- nen vuoden aikana kokenut voimakkaan mur- maisen agendan vaikeuden ja Suomen EU- roksen (Holmström, Korkman ja Pohjola 2014). jäsenyyden alun kiireet EU-puheenjohtajuuk- Suomen kohdatessa vuoden 2020 koronakriisin sineen. aiheuttamat talousvaikeudet maamme oli jo toi- Talousneuvoston puheenjohtaja on jo pit- punut vuonna 2008 alkaneesta finanssikriisistä, kään ollut pääministeri. Hänen lisäkseen siinä jonka seurauksena merkittävä osa talouden pe- on nykyisin 11 muuta ministeriä, Suomen Pan- rustaa menetettiin. Tilalle ei pystytty luomaan kin pääjohtaja, palkansaajakeskusjärjestöjen ja riittävän nopeasti uutta kilpailukykyistä elinkei- MTK:n puheenjohtajat sekä EK:n, Suomen notoimintaa. Tuottavuuden kasvu säilyi hitaana yrittäjien, Keskuskauppakamarin ja Suomen ja elektroniikkateollisuuden syöksyn ja metsä- kuntaliiton toimitusjohtajat eli yhteensä 21 teollisuuden näivettymisen myötä vienti ja tuo- jäsentä. tanto supistuivat. Teollisuuden kriisin seurauk- Vaikka Lipponen ja Mauno Koivisto ennen sena hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja oli häntä korostivat Talousneuvoston roolia vuoro- murenemassa. Teollisen viennin hiipumisen puhelua ja koordinaatiota edistävänä foorumi- korvaaminen uuden teollisen tuotannon ja pal- na, he Leppäsen mukaan painottivat, että työn- velusten viennin lisäämisellä ei ollut nopeasti jako hallituksen suuntaan tulee olla selkeä. Ta- toteutettavissa.” lousneuvosto ei ole päätöksentekoelin eikä sille Leppäsen mukaan voidaan kysyä, onko po- kuulu talouspoliittisten ohjelmien teko. liittisen ja taloudellisen päätöksenteon eriyty- Talousneuvoston kolmas keskeinen rooli on essä enää tarvetta Talousneuvoston tapaiselle ollut keskustelut ja yhteisymmärryksen luomi- kansallisen yhteistyön elimelle. ”Parhaillaan 688 Martti Hetemäki käynnissä oleva koronakriisi ja 2000-luvun alus- Kirja tuo esille tiedon, tutkimuksen ja uu- sa koettu finanssikriisi vaativat EU-tasoisia ja sien ideoiden merkityksen onnistuneen talous- globaaleja ratkaisuja.” Tämä pitää paikkansa. politiikan kannalta. Se auttaa ymmärtämään, Se ei ole kuitenkaan mielestäni vähentänyt miksi niiden runsaus ei kuitenkaan takaa mi- kansallisen talouspolitiikan merkitystä. tään. Vaikeinta on saavuttaa yhteinen näkemys Itse asiassa kansallisen politiikan merkitys ja tahtotila tarvittaville – mutta usein aluksi on sekä hyvässä että pahassa ehkä vain koros- hankalille – muutoksille. Poliittisten puoluei- tunut nopeiden taloudellisten muutosten ym- den ja etujärjestöjen johtajien ei ole usein help- päristössä samalla, kun politiikan polarisaatio po perustella niitä omille joukoilleen. on tehnyt päätöksistä vaikeampia. Voi hyvin Leppäsen kirja kuvaa hyvin, etteivät talous- olla, että kasvavien ja melko kitkattomien säh- politiikan vaikeudet ratkea itsestään. Se edel- köisten markkinoiden sekä ikääntyvän väestön lyttää politiikan ja talouden toimijoilta halua oloissa globaalitalous jakaa maita entistä enem- käydä keskusteluja mutkan takana olevista on- män menetystarinoihin ja kriisimaihin riip- gelmista, vaikka median ja samalla politiikan puen maiden omista päätöksistä tai niiden te- huomio on korostetusti päivän uudessa tai kemättä jättämisestä. Kriisien syyt ovat entistä kuumassa asiassa. Sama vika on usein myös enemmän kansainvälisiä, mutta niiden seu-