Onaksen saaristo ja Kalvö Selvitys Porvoon läntisen ulkosaariston kulttuuriympäristöistä Museovirasto Rakennushistorian osasto 2001 Korjattu versio 15.6.2006 Onaksen saaristo ja Kalvö Selvitys Porvoon läntisen ulkosaariston kulttuuriympäristöistä Korjattu versio, 15.6.2006 Sisältö 1. Tehtävä ja alueen kuvaus 1.1. Tehtävä 1.2. Alueen luonne 1.3. Lähdeaineisto 2. Historia 2.1 Kausiluontoinen pyynti ja maatalous 2.2 Merenkulku 2.2.1. Väylät 2.2.2. Luotsaus 2.2.3. Majakka 2.2.4 Merimerkit 2.2.5 Tulli ja merivartiosto 2.3 Kalastus 2.4 Turismi, virkistysalueet ja veneily 2.5 Sotien vaikutus 3. Rakennustapa ja maisema 4. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet ja rakennukset 4.1. Arvottaminen 4.2. Muinaisjäännösten luokittelu 4.3. Perinnemaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt 4.4. Avoimet näkymät 4.5. Ympäristönhoito-ohjelmat 5. Valtakunnallisesti merkittävät alueet ja rakennukset 5.1. Onasviken sekä Norrgårdin ja Södergårdin rakennukset pihapiireineen 5.2. Pirttisaaren Byviken ja entinen tullin alue Svartvikenissä 5.3. Hamnholmenin luotsitalon rakennukset ja pihapiiri 5.4. Söderskärin majakka, majakkamestarin ja -vartijan talot sekä luotsitupa 5.5. Rågskärin vahtitupa ja entiset luotsien asuinpaikat 5.6. Basörenin ja Rönnskärin kummelit 5.7. Långholmenin entinen kalastajien kausiasumus-alue 6. Alueellisesti ja paikallisesti merkittävät alueet 6.1. Andersholmenin luotsiasuintalot ja niiden pihapiiri 6.2. Bodön telakan alue 6.3. Huvilan raunio Killingholmenilla 6.4. Kalvön entiset talonpaikat 7. Kiinteät muinaisjäännökset 8. Vedenalaislöydöt 1 Kirjallisuus ja lähteet Karttaliitteet 1. Selvitysalue 2.1. Asutus, pellot, niityt – Onas 2.2 Asutus, pellot, niityt – Pirttisaari 2.3 Asutus, pellot, niityt - Kalvö 3. Merenkulku: väylät, luotsaus, majakka, vedenalaislöydöt 4.1.Suojelukohteet – yleiskuva 4.2 Suojelukohteet – Onas 4.3 Suojelukohteet – Pirttisaari 4.4 Suojelukohteet – Rågskär, Andersholmen 4.5 Suojelukohteet – Bodö, Långholmen 4.6 Suojelukohteet – Söderskär 4.7 Suojelukohteet – Kalvö Kuvaliitteet 1-4 1. Onas 2000 2. Pirttisaari, Rågskär, Andersholmen 2000 3. Pirttisaari 1900 4. Svartviken 2000 ja 1900 Muut liitteet Museoviraston lausunto 050/601/1999 (Söderskär) Haastatellut Teknisistä syistä raportti on jaettu kahteen osaan. Lähdeviitteet ovat molempien lukujen lopussa. 2 1. Tehtävä ja alueen kuvaus 1.1. Tehtävä Porvoon kaupunki on tilannut Museovirastolta Porvoon ulkosaaristoon kuuluvien Svartbäckin kylän Kalvön ja sen eteläpuolella olevan Onaksen kylän kulttuurihistoriallisen selvityksen oikeusvaikutteisen yleiskaavan pohjaksi. Pyrkimyksenä on ollut alueen elinkeinojen ja asutuksen historian pohjalta osoittaa ne kulttuurihistorialliset piirteet ja yhteydet, joiden avulla voidaan arvottaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt ja yksittäiset kohteet. Näin on tullut valituksi 11 kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta tai kohderyhmää. Tehtävänä ei ole ollut koko rakennuskannan inventointi, vaan kulttuurihistoriallisesti merkittävien ympäristöjen ja rakennusten ja rakennelmien sekä arkeologisten kohteiden tunnistaminen ja niiden suojelutavoitteiden esittäminen. Selvitysalue muodostaa (karttaliite 1) kolmiomaisen kiilan Sipoon Kaunissaaren ja Porvoon Emsalön välissä Helsingistä itään kulkevan laivaväylän pohjoispuolella (25,5° pituuspiiri leikkaa sen keskeltä). Söderskärin majakkasaari on alueen eteläisimpiä saaria, pohjoispuolella on Pirttisaaren kalastajakylä ja merivartioasema sekä niistä koilliseen Onas lähisaarineen. Selvitysalue sisältää myös Porvoon sisäväylän varrella olevan, Svartbäckin kylään kuuluvan saaren Kalvön, joka sijaitsee Svartbäckin selällä Onaksen saaren pohjoispuolella. Selvitys on tehty Museoviraston rakennushistorian osastolla. Työstä on vastannut tutkija Sinikka Joutsalmi, mutta mukana on ollut useita muita asiantuntijoita. Tutkija Hilla Tarjanne on auttanut historiallisen kartta- aineiston työstämisessä, FM Harri Nyman on antanut tietoja ja käytännön apua merenkulun rakennusten ja rakennelmien tunnistamisessa ja luonnehdinnassa, valokuvaaja Soile Tirilä on kuvannut tärkeimmät kohteet. Luetteloituja muinaismuistoja koskevan aineiston on lukenut tutkija Marianna Niukkanen. Vedenalaiset löydöt on koonnut tutkija Maija Fast Suomen merimuseosta. 1.2. Alueen luonne Uudenmaan saariston suojelutyöryhmän mietinnössä (1981)1 on saaristoalue jaettu merivyöhykkeeseen, ulkosaaristoon ja sisäsaaristoon. Selvitysalue ulottuu kaikkien näiden vyöhykkeiden poikki. Merivyöhykkeen ja ulkosaariston raja kulkee Sipoon Fagerön ja Pirttisaaren eteläpuolitse ja nousee Pirttisaaren jälkeen pohjoiseen Onaksen eteläpuolelle. Onas lukeutuu suurelta osin ulkosaaristoon, sen pohjoinen osa kuuluu jo sisäsaaristoon kuten siitä pohjoiseen sijaitseva Kalvökin. Söderskär luotoineen ja Onaksen saaren eteläpuolinen vesialue saarineen kuuluvat merivyöhykkeeseen. Söderskär 1938. Helsingin seutukaavaliitto. 3 Merivyöhykkeelle (Söderskär) ovat luonteenomaisia pienet, puuttomat luodot, sekä kallioiset ja kiviset rannat. Rantakasvillisuutta on vain paikoin ja luonto on erityisen arkaa. Tutkija Harri Andersson on Lounais- Suomen saaristoa kuvatessaan kutsunut tätä vyöhykettä ulko- ja ulappasaaristoksi. Vyöhykkeen uloimmissa osissa luotojen kalliorannat ovat alttiita koville tuulille ja suojaisia paikkoja pysyvälle asutukselle ja satamille on vaikea löytää. Tämä koskee nimenomaan Söderskärin majakkaluotoja ja niiden lähiympäristöä.2 Näkymä Pirttisaaren Ropanbergetiltä Söderskäriin. Vasemmalla Viborgsholmen, keskellä Halsholmen ja oikealla Kissaholmen. John Granlund 1898. Porvoon museo. Ulkosaariston (Pirttisaari, Bodö, Rågskär, Andersholmen, Långholmen, Onaksen eteläosa ym) rajana merivyöhykkeeseen on metsän esiintyminen. Pieniä saaria on runsaasti, mutta vesipinta-ala on maapinta- alaa suurempi. Rannat ovat hiekka-, kallio- ja kivikkorantoja; rantaniittyjä on vain paikoin, lahtia ja salmia on paljon. Sisäsaaristossa (Onaksen pohjoisosa, lähisaaret, Kalvö) maapinta-ala on vesipinta-alaa paljon laajempi; saaret ovat suurempia, rannat matalampia ja suojatuimmissa lahdissa on rantaniittyjä. Rannoilla on yleensä ruoikkovyöhykkeet. Onaksen pienmaisemaa on kuvattu ”niitty- ja ketorinteeksi, avokallioitten luonnehtimaksi kalliokedoksi, joka sivummalla muuttuu kuivaksi niityksi. Avoimen piha-alueen muodostavaa aluetta rajaa kuusivaltainen sekametsä, jossa on alaosissa lehtomaisia piirteitä.” 3 Onaksen saariston kallioperä on mustaa ja harmaata graniittia, jonka seassa on tiheinä juotteina paikallista karkearakeista punaista Onaksen graniittia. Pirttisaari on Onaksen saarista poiketen amfiboliittia ja sarvivälkekneissiä sekä kvartsi- ja granodioriittia. Muut osat ovat kivikkoista moreenia ja siellä täällä on soraa ja hiekkaa.4 Merivyöhykkeellä ja ulkosaaristossa liikkuminen perustuu oman veneen käyttöön. Selvitysalueella ei edes lähinnä rannikkoa oleviin Kalvöhön ja Onakseen pääse kuin veneellä. Pirttisaareen kulkee päivittäin Sipoon Kalkkirannasta postivene, joka palvelee tilauksesta koko aluetta. Se on ainoa säännöllinen kulkuyhteys rannikon julkisten kulkuneuvojen ja palvelujen äärelle. Kesällä Pirttisaaressa poikkeaa Helsinki-Porvoo - väliä liikennöivä matkustajalaiva. Tiheimmin rakennetuilla saarilla kuten Kalvössä, Bodössä ja Pirttisaaressa on viime vuosikymmeninä rakennettu polkujen sijaan teitä. Työpaikkoja on saaristossa vähän. Pirttisaaressa asuu postiveneen kuljettajan lisäksi yksi paikallinen kalastaja ja siellä on venetelakka. Bodössä on toinen venetelakka. Kalvössä rakennetaan venesatamaa. Muut harvat ympärivuotiset asukkaat käyvät töissä Porvoossa tai ovat eläkeläisiä. Pirttisaaren koulu lopetettiin 1960-luvulla ja kauppa 1970-luvulla. Valtion leivissä on merivartioasemalla ja rannikkorykmentin tehtävissä muutama työntekijä ja Söderskärin lintuasemalla valvoo ja työskentelee tutkijoita kausiluontoisesti. 4 Alueen luonne on muuttunut ja muuttumassa maatalouden, kalastuksen ja merenkulun synnyttämästä maisemasta vapaa-ajan, virkistyksen ja luonnonsuojelun maisemaksi. Rakennukset ovat kakkosasuntoja tai kesämökkejä, avoimet niityt ja peltotilkut vesakoituvat tai ne kasvavat umpeen käyttämättöminä. Metsä peittää ennen paljaita kallioita. Huviloiden lisäksi alueella on virkistysalueita ja pienvenesatamia. Väestön historia on kielellisesti ja kulttuurisesti monipuolista. Rannikon asukkaat ovat ruotsinkielisiä, mutta suuri osa saariston kalastajista tuli Liivinmaalta ja Virosta. Venäläistämiskauden aikana Pirttisaaressa oli venäläisiä merisotilaita, ja siltä kaudelta on jäänyt eräitä talon ja paikannimiä (Ryss-stuvun). Tällä hetkellä asukkaat ovat suurelta osin ruotsinkielisiä. 5 Paikannimet ovat osin ruotsinkielisiä, osin suomalaisia. Nimet ovat myös vaihtuneet vuosikymmenien aikana. Pirttisaaren eteläpuolella oleva Hamnholmen oli aiemmin nimeltään Bastulandet. Bastulanden löytyy myös Söderskäristä. Onaksella ja Söderskärillä ei ole suomalaista nimeä, mutta Pirttisaarella on sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen nimi (Pörtö). Pirttisaaren Byviken ei juuri koskaan esiinny suomennettuna ja olenkin käyttänyt tässä hieman epäloogisesti sen paikallisten kieliolojen mukaista nimitystä kömpelön Kylälahden sijasta. Samoin olen jättänyt kääntämättä Onas Hemvikenin (Kotilahti). 1.3. Lähteet Onaksen saaristoa ja sen historiaa on käsitelty sekä Porvoon kaupungin että maalaiskunnan historioissa, joista molemmista on vanhempi ja uudempi versio. Myös Sipoon saariston historia ja Emsalön kylähistoria sivuavat Onasta ja Söderskäriä. Pirttisaaresta ja Söderskäristä on julkaistu kylämonografiat. Valtion rakentamiseen liittyvää aineistoa