VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report KYMIJOEN VESISTÖN YLÄOSAN VENEILYN JA VESIMATKAILUN YLEISSUUNNITELMA HELSINKI 1980 Pohjakartat © Maanmittauslaitos lupanro 7/MML/15 Pdf-muotoinen julkaisu ei sisällä painetun julkaisun liitteenä olevaa karttaa "Kymijoen vesistön yläosan veneilyn ja vesimatkailun yleissuunnitelma" (1:200 000). Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä. eikä siihen voida vedota vesihallituksen virallisena kannanottona VESIHALLITUKSEN TIEDOTUKSIA koskevat tilaukset: Valtion painatuskeskus PL 516, 00101 Helsinki 10. puh. 90-53901 1/julkaisutilaukset ISBN 951-46-5075-1 ISSN 0355-0745 3 S 1 $ P. L L Y 5 L U E 1 T E L 0 Sivu ESIPUHE 13 JOHDANTO 15 1. SUUNNITELMAAN LII1TYVI PERUSKSITTEI1 17 1.1 Vesikulkuneuvot 17 1.2 Veneilymuodot 17 2. SUUNNITTELUALUEEN YLEISTIEDOT 19 2.1 Hydtologiset perustiedot ja osa-aluejako 19 2.2 Vesistöjen veden laatu 26 2.3 Asutus - 31 2.4 Suunnittelualueen vesien käyttö 33 2.41 Yleistä 33 2.42 Vesiliikenteen histotia 33 2.43 Uitto ja muu vesiliikenne 36 2.44 Vesien virkistyskäyttö 40 2.441 Loma-asutus 40 2.442 Retkeily, ulkoilu ja uinti 41 2.443 Matkailu 41 2.45 Kalastus ja kalatalous 46 3. TAVOITTEET 48 3.1 Yleistavoitteet 48 3.2 Tavoitteet veneilymuodoittain 49 3.21 Veneulkoilu 49 3.22 Vesiretkeily 49 3.23 Veneretkeily ja -matkailu 49 3.24 Veneurheilu 50 3.25 Muu veneiden käyttö 50 3.3 Laivamatkailu 50 3.4 Osa-alueita koskevat tavoitteet 50 3.5 Muut suunnitteluun liittyvät tekijät 51 3.51 Uitto 5] 3.52 Muu vesien virkistyskäyttö 51 3.53 Kalastus 52 3.54 Ympätistönsuojelu 52 4. VENEILYN NYKYTILA JA KEHITYSENNUSTEEI 53 4.1 Vene— ja aluskanta 53 4.11 Yleistä 53 4.12 Aluskannan kasvun ennustaminen 53 4.13 Yksityinen venekalusto 56 4.14 Ammattimaiseen matkustajal ii kenteeseen käytet tävät alukset 56 4.15 Matkailuyritysten venekalusto 57 4.16 Veneily- ja vesiurheiluseurojen venekalusto 57 4.2 Alusten käyttö 58 4.21 Laivamatkailu 58 4.22 Veneliikenteen määrä 58 4.23 Veneiden käyttö veneilymuodoittain 60 4.24 Seurojen venekaluston käyttö 61 4.25 Matkailuyritysten venekaluston käyttö 61 4 Sivu 5. SUUNNITTELUKOHTEIDEN NYKYTILA JA KEHITT?MIST0IMENPITEET 62 5.1 Suunnittelutietojen hankinta 62 5.11 Kyselyt 62 5.12 Maastoretki 63 5.13 Muu suunnittelutietojen hankinta 63 5.2 Reitistöt ja veneilyalueet 64 5.21 Peruskäsitteet 64 5.22 Tavoitteet reitistön ja veneilyalueiden osalta 64 5.23 Suunnittelu— ja mitoitusperusteet 65 5.231 Mitoitus 65 5.232 Suuntaus 66 5.24 Reitistön ja veneilyalueiden nykytila 66 5.241 Julkiset kulkuväylät 66 5.242 Järvien syvyystiedot 67 5.243 Veneurheilun harrastusalueet 67 5.25 Reitistön ja veneilyalueiden kehittämistoimen piteet 72 5.251 Yleistä 72 5.252 Julki set kul kuväyl ät 72 5.253 Venereitit 80 5.253.1 Purjevenereitit 80 5.253.2 Umpimoottorivenereitit 80 5.253.3 Avomoottorivenereitit 81 5.253.4 Vesiretkeilyreitit 81 5.254 Veneurheilun harrastusalueet 85 5.255 Yhteydet muihin vesistöalueisiin 86 5.26 Toteuttamistarkastelu 87 5.3 Satamat ja rantautumispaikat 91 5.31 Peruskäsitteet 91 5.32 Satamia koskevat tavoitteet 92 5.33 Suunnittelu- ja mitoitusperusteet 92 5.331 Kotisatamat ja venevalkamat 92 5.332 Vierassatamat 95 5.333 Huoltosatamat 95 5.334 Luonnon- ja suojasatamat 95 5.335Laivalaiturit 96 5.34 Satamien nykytila 97 5.35 Satamien ja rantauturnispaikkojen kehittämistoimen piteet 97 5.4 Veneilyn ja vesimatkailun kohteet 113 5.41 Matkailupalvelut 113 5.42 Ulkoilu- ja retkeilyalueet 119 5.43 Veneilyn kohteisiin ja matkailuun liittyvät toi menpiteet 119 5.5 Veneilyn haitat ja niiltä suojeltavat alueet 123 5.51 Veneilyn haitat suunnittelualueella 123 5.52 Luonnonsuojelualueet 123 5.53 Kalastusalueet 124 5.54 Veneilyn aiheuttamien haittojen vähentäminen 125 6. VENEILYN TURVALLISUUS 127 6.1 Yleistä 127 6.2 Pelastustoiminta ja veneilyn valvonta 127 5 Sivu 7. YHTEYDET JA VAIKUTUKSET MUIHIN VESISTN KMTTMU0T0IHIN 130 7.1 Uitto 130 7.2 Muu vesien vitkistyskäyttö 131 7.21 Loma—asutus 131 7.22 Uinti 132 7.23 Retkeilu ja ulkoilu 132 7.3 Muut vesistön käyttömuodot 132 7.31 Vedenhankinta 132 7.32 Jätevesien johtaminen 132 7.33 Säännöstely 133 8. YHTEENVETO TARVITTAVISTA T0IMENPITEIST, NIIDEN AJOITUK— SESTA, TYNJAOSTA JA KUSTANNUKSISTA 134 8.1 Väylät ja reitit 134 8.2 Satamat 135 8.3 Järvimatkailu 137 8.4 Veneilyasioiden hoito 138 KIRJALLISUUSLUETTELO 139 LIITTEET 141 KARTTA 7 KUVALUETTELO Sivu 1. Suunnittelualue ja osa—aluejako 22 24 2. Vesistön pituusleikkaus 3. Käyttbkelpoisuusluokitus virkistyskyttb varten 27 4. Asutus ja liikenne 29 5. Uittotoiminta 38 6. Loma-asutus 42 7. Uimarannat, u1koilureitit virkistyskalastusalueet ja veneurheilun harrastusalueet 68 8. Siltojen alikulkukorkeudet 70 9. Viralliset väylät ja luodatut järvet 10. Ehdotetut uudet väylät ja kehitettävät reitit 11. Vesiretkeilyreitistö ja yhteydet muihin vesistöalueisiin 82 12. Nykyiset satamat ja venevalkamat 98 13. Elintarvikkeiden ja polttoaineen hankintapaikat 100 14. Kehitettävät satamat 102 15. Majoituspalvelut 114 16. Matkailun erityiskohteet 116 17. Veneilyn kannalta merkittävimmät ympäristönsuojelun erityiskohteet L20 18. Vesimatkailuliikenne ja veneilyn valvonta 128 9 TAULUKKOLUETTELO sivu 1. Pääveneilalueen järvien sekä suunnittelualueen yli 50 km:n järvien hydrologisia ominaisuuksia. 20 2. Suunnittelualueen kuntien väestö vuonna 1975 sekä ennusteet vuosille 1980, 1985 ja 2000. 32 3. Kymin uittoyhdistuksen uittamat puumäärät 37 4. Rekisteröidyt moottoriveneet vuosina 1970-1972. 53 5. Venemoottoreiden tukkumyynti Kuopion ja Jyväs kylän talousalueilla sekä koko maassa vuosina 1970-1978. 54 6. Vuosittaisen kasvuprosentin riippuvuus poistu- mas ta 55 1. Venemäärän arvioitu kasvu suunnittelualueella. 8. Venemoottoreiden tukkumyynti Kuopion ja Jyväs kylän talousalueilla vuosina 1970-197S. 56 9. Veneliikenne sulkukanavilla. 59 10. Veneliiketeen jakautuminen eri kuukausien osalle. 11. Veneliikenteen jakautuminen eri viikonpäiville. 59 12. Veneen käyttön liittyvä toiminta 60 13. Lähetetyt ja palautetut kyselylomakkeet kohde ryhmittäin. 62 14. Väylien ja reittien luokitus ja minimimitat. 66 15. Julkiset kulkuväylät suunnittelualueella v. 1978. 76 16. Ehdotus uusiksi julkisiksi kulkuväyliksi. 17. Ehdotus kehitettäviksi avo- ja umpimoottorivene— reiteiksi. 78 18. Venepaikan kotisatamassa tarvitsevien veneiden määrän osuus koko alueen venekannasta. 92 19. Eri satamatyyppien ohjeellinen vähimmäispalvelu— taso. 94 20. Väylien ja reittien yksityiskohtaisen suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon organisaatio. 135 21. Satamien yksityiskohtaisen suunnittelun, toteutuk sen ja ylläpidon organisaatio. 136 22. Satamarakenteiden yksikkökustannuksia. 137 11 LIITELUETTELO Sivu 1. Suunnittelualueen kuntien venekanta kunnille teh dyn kyselyn mukaan. 141 2. Venemäärät kunnissa vuosina 1975, 1985 ja 2000 (työryhmän arvio). 142 3. Suunnittelualueen tarkeimpien altaiden eri tyyp pisten veneiden määrä vuosina 1975, 1985 ja 2000 sekä loma—asuntojen määrä vuosina 1975 ja 2000. 143 4. Veneilyseurojen jäsenmäärä sekä jäsenten yksityi set veneet tyypeittäin vuonna 1978. 144 5. Veneilyn kannalta merkittävimmät ympäristönsuoje lun erityiskohteet. 745 6. Luotsausalueet ja luotsit. 151 7. Suunnitelmasta saatujen lausuntojen keskeiset kohdat työryhmän kommenteilla varustettuna. 152 13 ESIPUHE Keski-Suomen ja Pohjois-Savon seutukaavaliittojen koolle kutsumana käytiin Suonenjoella 20.2.1978 neuvottelu Viitasaaren ja Rautalammin reittien veneilyn ja vesimat kailun kehittämisestä. Neuvottelun pohjalta perustettiin työryhmä laatimaan yleissuunnitelmaa, joka pääosiltaan noudattelee Päijänteen veneilyn ja vesimatkailun yleis suunnitelman periaatteita. Kymijoen vesistön yläosan veneilyn ja vesimatkailun yleissuunnitelman laatineen työryhmän jäseninä ovat olleet Risto Vuolle-Apiala ja Erkki Pyyppönen Keski-Suomen seutukaavaliitosta, Erkki Remes Pohjois-Savon seutukaaval ii tosta (varamiehenä Martti Salminen), Erkki Santala vesihallituksesta, Juuso Piirainen Kuopion vesipiirin vesitoimistosta, Martti Ranta Keski-Suomen vesipiirin vesitoimistosta ja Esko Sirviö Tie— ja vesirakennuslaitoksen Kuopion piiristä (varamiehenä Esko Pöntynen Tie- ja vesi raken— nuslaitoksen Keski-Suomen piiristä). Merenkulkuhalli— tuksen yhdyshenkilönä on toiminut Päijänteen luotsi piiripäällikkö Veikko Parrio. Suunnittelutyötä ovat johtaneet Martti Ranta ja Risto Vuolle-Apiala. Sihtee rin työt ovat pääosiltaan tehneet Jukka Leinonen ja Irma Sotva. Tietoja kerättiin kyselyillä, jotka kohdistettiin kun nille, matkailuyrityksille, veneilyseuroille sekä luot— seille. Syyskuun alussa v. 1978 tehtiin myös kenttä i nventoi nti , jonka tatkoi tuksena oli hanki ttujen tie tojen tarkistaminen, täydentäminen ja yhdenmukaistami nen. Suunnitelmaluonnos lähetettiin laajalle lausuntokierrok— selle useille viranomaisille, kunnille sekä veneily seuroille. Saaduista koinmenteista osa on otettu huomioon suunnitelmaa viimeisteltäessä. Lausunnoista on laadittu myös laajahko yhteenveto suunnitelman liitteeksi . Tämä yleissuunnitelma on julkaistu vesihallituksen tiedo tuksiasarjassa (400 kpl) sekä Keski—Suomen (200 kpl) ja Pohjois—Savon (200 kpl) eutukaava1iittojen julkaisu— s a rj oi s 5 a. Risto Vuolle—Apiala Erkki Pyyppönen Martti Ranta Erkki Remes Juuso Piirainen Esko Sirviö Erkki Santala 15 JOHDA N T 0 Kymijoen vesistön yläosan oäävesiiiikennealueen muodos tavat Keitele ja siihen kanavoinneilla yhdistetyt Rautalammin reitin järvet. Keitele on Suomen seitsemän neksi suurin järvi. Vesiliikenne muualla suunnittelu— alueella on vähäisempää. Kymijoen vesistön yläosa jakau tuu Saarijärven, Viitasaaren ja Rautalammin reitteihin sekä Leppävesi-Kynsivesi alueeseen. Reittien