»Kansanvaltaisesti hallitussa maassa ei valtionpäämiehen sovi vetäytyä jonkunmoiseen valtataistelujen juhlalliseen eristäytyneisyyteen linnan muurien sisälle. Mitä enemmän hän liikkuu kansan keskellä nuoressa nisonen © pertti parissa, sitä parempi. Henkilökohtaisessa erkki vasara seurustelussa hän oppii tuntemaan kansan ja tasavallassa kansa hänet. Esittely ei silloin jää kummaltakaan puolen yksinomaan sanomalehtikirjoitusten ja lauri kristian relander (1883–1942) oli aikansa poliittinen komeetta: raskailta kuulopuheiden varaan.» alle kolmikymppisenä kansanedustajaksi, sitten Viipurin läänin maaherraksi ja tuntuivat (lauri kristian relanderin muistelmien 41-vuotiaana tasavallan presidentiksi vuonna 1925. käsikirjoituksesta) askeleet Jo ennen yllätyksellistä vaalia hänen omassa puolueessaan, maalaisliitossa, »Voiko kukaan valtiolliseen elämään perehtynyt taisteltiin vallasta. Relanderin vastavoimana oli Kyösti Kallio, eivätkä miesten erkki vasara ja lisäksi rehellinen kansalainen hyvällä välit myöhemminkään lämmenneet. Lauri Kristian omallatunnolla väittää, että Suomessa kansa Itsenäisen Suomen varhaisvuodet olivat kiihkeiden kamppailujen valitsee valtiolliset luottamushenkilönsä t.s. ja kansanliikkeiden aikaa: vasemmisto nosti päätään, äärioikeistosta Relanderin raskailta että kansantahto ratkaisee presidentti- ja tuli mahtitekijä, ruotsinkieliset vaativat oikeuksiaan. Ulkopolitiikassa Valtiotieteiden tohtori erkki vasara eduskuntavaalien tulokset. Tuskin. Koko haasteellisimpia olivat kitkaiset idänsuhteet, mutta valtiovierailuilla ja elämäkerta diplomatialla presidentti nosti nuoren tasavallan Euroopan kartalle ja tuntuivat askeleet (s. 1954) on Helsingin yliopiston poliit- RASKAILTA vaalikoneisto on valtavalta osalta keskenään tisen historian dosentti, joka on aiem- poliittista sotaa käyvien puoluejohtajien kotimaanmatkoilla voitti kansan puolelleen. min tutkinut mm. suojeluskuntajärjes- käsissä, jotka johtajat eivät tosiasiallisesti ole Relanderin uralle koitui kohtalokkaaksi hyväksyvä suhde lapuanliikkeeseen; wsoy töä ja työväenliikettä sekä suomalaista TUNTUIVAT ASKELEET edesottamuksistaan edesvastuussa kenellekään.» vuoden 1931 presidentinvaalit olivat istuvalle presidentille silkkaa nöyryytystä. lauri kristian Niiden jälkeen Relander vetäytyi sekä politiikasta että julkisuudesta. urheiluhistoriaa. (lauri kristian relanderin käsikirjoitus Mukaansatempaavasti kirjoitettu elämäkerta valottaa edeltäjänsä ja »valtiollisen ajattelun lähtökohtia», relanderin kirjoitettu vuonna 1939) seuraajiensa varjoon jääneen Relanderin elämänvaiheita ja persoonallisuutta, mutta sisältää myös paljon kiinnostavaa tietoa muista 1900-luvun elämäkerta alkukymmenien sisä- ja ulkopolitiikan tapahtumista ja toimijoista. www.wsoy.fi 99.1 isbn 978-951-0-34354-8 päällys Martti Ruokonen wsoy päällyksen kuva Eero Snellmanin muotokuva L.K. Relanderista. © Digikuvasto 2013 Erkki Vasara raskailta tuntuivat askeleet Lauri Kristian Relanderin elämäkerta werner söderström osakeyhtiö • helsinki © erkki vasara ja wsoy 2013 isbn 978-951-0-34354-8 painettu eu:ssa Sisällys Lukijalle 8 Relander – kiintoisa tuntematon 13 1. Karjalasta Helsinkiin ja – takaisin Karjalaan 17 1.1. Lapsuuden maisemista pääkaupunkiin 19 Lauri Kristian Relanderin sukutausta ja varhaisvuodet 19 Maataloustieteilijä Relander 26 1.2. Kohti politiikan huippua 37 Maalaisliitosta poliittinen koti 37 Kansanedustajaksi ja tielle kohti puolueen kärkeä 42 Vuosi 1917 muuttaa kaiken 50 Monivaiheinen vuosi 1918 65 Eduskunnan puhemieheksi 82 1.3. Takaisin kotimaakuntaan – maaherrana Viipurissa 97 Hoidettavana Karjalan maakunnan asiat 97 Maaherra ja valtakunnanpolitiikka 111 Vuoden 1925 kimurantti presidentinvaali 123 2. Edeltäjästään poikkeava presidentti 141 2.1. Hallituskiemuroita ja maaherranimityksiä 143 »Raskailta tuntuivat askeleet» 143 Hallituksen kokoamista maakuntamatkaaja Relanderin tapaan 149 Maalaisliittolaista menoa suuntariidoista maaherranimityksiin 163 Kohtalokas laivastolaki 171 »Asia jää presidentin järjestettäväksi» 177 Kallion kakkosen kivinen tie 188 2.2. Mitä tehdä kenraalille? 201 Wilkamaa odoteltaessa 201 »Hän ei kiinnittänyt mitään huomiota siihen» 208 Viheliäiset esittelyt 220 Wilkama väistyköön 230 5 3. Sisäpolitiikkaa presidentinlinnan näkökulmasta 241 3.1. Relander terävöittää otettaan hallituksen rakentajana 243 Kallion kakkosen kivulias lopputaival 243 Katse vasempaan – sosialidemokraatit hallitukseen 249 Maalaisliitosta jälleen pääministeripuolue – hallituksen johtoon Sunila 262 Pikkuisen edistyksen johtamaan hallitukseen 285 3.2. Virkamies on palkkansa ansainnut – vai onko 301 Sinnikkäästi palkkakiistan syövereihin 301 »Tarvitaan miehiä eikä housupareja maan asiain hoitoon tällä hetkellä» 312 Tasavalta Suomen toiset hajotusvaalit 327 Kallion kolmonen ja virkamiesten palkat 336 4. Aatteen mies Relander politiikan pelikentällä 349 4.1. Suojeluskuntien asioissa – ja armeijan 351 Presidentti Relander, suojeluskuntien edunajaja 351 »Paljastus» 355 Kohti suojeluskuntalakia 360 Herra ylipäällikön huomion kohteena armeija 369 Tapaus Laukolat… 376 …muuttuu tapaus Sihvoksi 383 4.2. Päänvaivaa taholla jos toisellakin – ongelmana aitosuomalaiset ja kommu- nistit 390 Ylioppilaat ovat aitosuomalaisia – »mutta minä en ole aitosuomalainen» 390 Ajatuksia aitosuomalaisuudesta 401 Kouluhallituksen kielikiista 404 Kommunistit – terävä piikki Valkoisen Suomen lihassa 416 »Jotain on taas tehtävä kyseisen kiihotuksen estämiseksi» 423 4.3. Herkkätuntoinen vallankäyttäjä 429 Tapaus Sunila 429 Presidentin merkillisin ihmissuhde 439 Presidenttiys à la Relander – aivan omanlaisensa presidentti 447 5. »Meidän ulkopolitiikkamme on itsenäinen» 457 5.1. Presidentin perusresepti: Pohjolan Locarno ja ulkomaanvierailut 459 Kimurantit ulkosuhteet perinnöksi Relanderille 459 Vastapaino neuvostouhalle – Pohjolan ja Baltian yhdentymä 466 Se on »Pohjolan Locarno» 474 Relanderin ulkomaanvierailut – edustavasti Suomen puolesta 481 Presidentti ja diplomaattinimitykset 506 5.2. Ulkopolitiikka on idänpolitiikkaa 515 Neuvottelut hyökkäämättömyyssopimuksesta 515 Relander, kansainliittolainen Suomi ja Neuvostoliitto 534 6 Kellogg–Briand ja Litvinov – toiseen mukaan ja toiseen ei 557 Loistavasti eristäytyen, etäisyyttä Viroon ottaen… 568 …pätevien lähettiläiden edustamana 576 6. Presidentin tehtävistä siviiliuralle 587 6.1. »Tämä kansa on valveilla» – dramaattinen Lapuan vuosi 1930 589 »Rikollista kiihoitusta vastaan» 589 Valkoisen Suomen jyrkimmillä mitta täyttyy 599 Lapuanliike näyttää karvansa 609 Presidentti kannattaa lakia ja järjestystä – ja lapuanliikettä 624 Syksy avaa presidentin silmät – vai avaako 656 »Kansanliikkeen» kohtaloniskusta marraskuun lakiratkaisuun 676 Vuoden 1931 katkerat presidentinvaalit 689 6.2. Maan isästä vakuutusjohtajaksi 724 Ura se on vakuutusyhtiöjohtajallakin – ja poliittiset näkemykset 724 Tien pää 742 7. Relander – ihminen hyveineen ja heikkouksineen 749 Viitteet 766 Lähteet 809 Henkilöhakemisto 822 7 Lukijalle ämän kirjan syntysanat sanoin itselleni jo 1980-luvun lopulla. Tuol- loin heräsi ihmetykseni siitä, miksei maamme sisäpoliittisen elämän kaikkein dramaattisimmalla hetkellä 1930-luvun taitteessa tasavallan presidenttinä olleesta henkilöstä, vuonna 1883 syntyneestä ja vuon- Tna 1942 menehtyneestä Lauri Kristian Relanderista, ollut tehty elämäkertateosta, vaikka aikaa hänen isännyydestään presidentinlinnassa vuosina 1925–1931 oli ku- lunut jo kuutisen vuosikymmentä. 1920- ja 1930-lukujen Suomi, ns. »ensimmäi- nen tasavalta», oli alkanut kiinnostaa minua poliittisen historian tutkimuskohtee- na tavattomasti. Näin ennen kaikkea siksi, että kyseiset vuosikymmenet, eritoten kaksikymmenluku, poikkesivat niin monessa kahdeksankymmenluvusta ja olivat siten mitä kiehtovin tutkimuskohde. Suomalainen yhteiskunta oli 1920-luvulla vielä pitkälti agraarinen, vaikka teollinen toiminta voimistuikin vauhdilla. En- nen kaikkea Suomi oli kuitenkin juuri sisällissodasta toipuva, yhteiskunnallisesti ja poliittisesti kahtiajakautunut kansakunta. Työväenliike oli ajettu altavastaajan asemaan; maassa vaikuttivat porvarillisen kansanosan aseistettu kaarti, suojelus- kuntajärjestö, ja työnantajain lakonmurtajajärjestö Vientirauha, ja alati vaihtuvis- sa hallituksissa vaikuttivat vain porvarilliset puolueet – yhtä, presidentti Relan- derin nimittämää Tannerin hallitusta lukuun ottamatta. Ulkopoliittisesti maa oli varsin turvattomassa asemassa ilman toimivia suhteita itäiseen naapuriinsa. Kaik- kiin näihin 1920-luvun ilmiöihin joutui myös Lauri Kristian Relander ottamaan kantaa presidenttivuosinaan. Ajatuksiini nousi tuolloin 1990-luvun kynnyksellä väitöskirjan teko Relanderin presidenttikaudesta. Asiat menivät kuitenkin toisin. En tehnyt väitöskirjaa Relanderista, vaan hänelle niin rakkaasta suojeluskuntajärjestöstä, jossa hän vaikutti ennen presi- denttivuosiaan. Olin väitöskirjani aiheeseen, suojeluskuntain urheilu- ja nuo- risokasvatustoimintaan, erittäin tyytyväinen, samoin koko projektiin, mutta aja- tus palaamisesta Relanderin elämän äärelle ei sammunut. Vaikka tämän tutkimuksen teksti kattaakin Relanderin elämän kaikki vai- heet, on päähuomio hänen presidenttikaudessaan. Näin ensinnäkin siksi, että Relanderin presidenttiys on hänen yhteiskunnallisen vaikuttamisensa ylivertai- sesti tärkein osuus, ja toisekseen, hänen presidenttikautensa osui – varsinkin loppuosaltaan – mitä kiintoisimpaan kohtaan Suomen poliittisessa historias- sa. Huomio suunnataan hänen presidentillisen viranhoitonsa arkeen eli toimiin 8 hallitusten kokoamisissa, ulkopoliittisiin pyrintöihin, kannanottoihin ja suhtau- tumiseen