Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland TURUN KAUPUNKISEUDUN PYÖRÄILYN PÄÄVERKON JA LAATUKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 Turun kaupunkiseudun pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien kehittämissuunnitelma 2013 ISBN 978-952-5599-87-9 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku (02) 2100 900 www.varsinais-suomi.fi Esipuhe Pyöräilyn edistäminen on yksi kestävän liikennepolitiikan kulmakivistä ja pyöräilyn suosion kasvattaminen on tavoitteena myös Turun seudun maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Nyt käsillä olevan pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien kehittämissuunnitelman laatiminen on yksi Turun seudun rakenne‐ mallityön pohjalta kuntien ja valtion välille laaditun MAL‐sopimuksen toimenpiteistä. Samalla suunnitelma ja sen toteuttaminen ovat osa Turun kaupunkiseudun jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä. Pyöräily on terveellinen ja ympäristöystävällinen, niin liikkujalle kuin yhteiskunnalle edullinen kulkutapa. Pyöräily ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä, ilmansaasteita tai melua. Kun kaupunkirakenne on sellainen, että mahdollisimman moni matka on henkilöauton sijaan mahdollista tehdä kävellen ja pyöräillen, vie liik‐ kuminen vähemmän tilaa ja aiheuttaa vähemmän kustannuksia. Mitä suurempi osa matkoista tehdään pyö‐ rällä, sitä vähemmän on autoliikenteen ruuhkia ja sitä sujuvampaa liikenne on. Asukkaille itselleen liikunta ja sen terveyshyödyt ovat keskeinen motiivi arkimatkojen tekemiseen pyörällä. Samalla arkiliikunnan lisään‐ tyminen auttaa kuntia terveydenhoitokulujen kasvun hillitsemisessä. Suuri osa nykyisistä automatkoista on lyhyitä ja soveltuu kuljettavaksi pyörällä, jos pyöräilyolosuhteet ovat houkuttelevia. Jotta arkimatkojen kulkeminen pyörällä olisi suosittua, pyöräilyn pitää olla vaivatonta, suju‐ vaa ja turvallista. Laadukas, kattava ja kaupunkiseudun eri osat hyvin yhdistävä pyöräilyn pääverkko tekee pyöräilystä todellisen kulkutapavaihtoehdon ja on keskeinen edellytys pyöräilymäärien lisäämiselle. Suunni‐ telmassa on määritelty nykyinen ja tavoitteellinen pyöräilyn pääverkko ja sen osana pikapyöräteinä sekä viihtyisinä reitteinä kehitettävät yhteydet, asetettu pääverkolle laatutasotavoitteet sekä laadittu pääverkon kehittämisohjelma. Lisäksi työn osana on laadittu ideatasoiset suunnitelmat Kaarinan suunnan esimerkki‐ reittien pienistä ja isommista parantamistarpeista. Suunnitelman laatimista on ohjannut työryhmä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet Juha Mäki, Varsinais‐Suomen ELY‐keskus (puheenjohtaja) Laura Leppänen, Varsinais‐Suomen liitto Janne Virtanen, Varsinais‐Suomen liitto Jaana Mäkinen, Turrun kaupunki Jyrki Lappi, Kaarinan kaupunki Risto Saari, Kaarinan kaupunki Henna Paajanen, Liedon kunta Vesa‐Matti Eura, Raision kaupunki Mika Hirvi, Naantalin kaupunki Konsulttina työstä vastasi Linea Konsultit Oy, jossa projektipäällikkönä ja pääsuunnittelijana toimi Sakari Somerpalo. Suunnittelutyöhön osallistuivat myös Jaana Martikainen ja Mikko Seila. 2 Sisällysluettelo 1. Pääpyöräilyverkko ....................................................................................................4 1.1 Pääpyöräilyverkon muodostamisen periaatteet ..................................................................................... 4 1.2 Tavoiteverkko .......................................................................................................................................... 6 1.3 Pikapyörätiet ja viihtyisät reitit ............................................................................................................... 8 2. Pääpyöräilyverkon laatutasotavoitteet ................................................................. 12 2.1 Väylätyyppi, poikkileikkaus, kulkutapojen erottelu ja liittymäratkaisut ............................................... 12 2.2 Yleisiä laatutasotavoitteita .................................................................................................................... 15 2.3. Talvihoito ja muu kunnossapito ........................................................................................................... 18 3. Toimenpideohjelma .............................................................................................. 22 3.1 Nykyisen infrastruktuurin parantaminen .............................................................................................. 22 3.2 Puuttuvien väylien ja yhteyksien rakentaminen ................................................................................... 24 3.3 Opastus, viitoitus ja reittien merkitseminen ......................................................................................... 26 3.4 Kunnossapidon kehittäminen ................................................................................................................ 27 4. Esimerkkireittien parantamissuunnitelmat ........................................................... 28 4.1 Parantamissuunnitelmien kohteet ja toimenpiteiden jaottelu ............................................................. 28 4.2 Uudenmaantien reitti Turku‐Kaarina‐Piikkiö (pikapyörätie) ................................................................. 29 4.3 Haritun reitti Turku‐Harittu‐Kaarina ...................................................................................................... 30 4.4 Piikkiön taajamatie ................................................................................................................................ 31 4.5 Jatkotoimenpiteet ................................................................................................................................. 31 Liitteet 1. Karttalehdet tavoitteellisesta pyöräilyn pääverkosta 2. Pääverkon väylähankkeet ja tienylityksen turvaamistarpeet 3. Esimerkkireittien suunnitelmakartat 4. Esimerkkireittien toimenpide‐ ja kustannustaulukot Valokuvat: Sakari Somerpalo/Linea Konsultit Oy Taustakartat: GT‐kartta © Karttakeskus, L4356 3 1. Pääpyöräilyverkko 1.1 Pääpyöräilyverkon muodostamisen periaatteet Toimivan pyöräilyverkon suunnittelu lähtee periaatteesta, että kaikkien kaupunkiseudun paikkojen, joissa ihmiset asuvat tai osallistuvat muihin aktiviteetteihin, tulee olla saavutettavissa polkupyörällä. Siten pyöräi‐ lyverkko ulottuu kaikille kaduille. Kaikilla kaduilla ei kuitenkaan tarvita pyöräteitä. Tonttikaduilla ja hiljaisilla kokoojakaduilla pyöräily on sujuvinta ajoradalla. Turvallisuus varmistetaan autoliikenteen alhaisilla nopeus‐ rajoituksilla ja tarvittavilla hidasteilla. Toinen pyöräilyverkon periaate on verkon jäsentäminen eri hierarkiatason väyliin sitä käyttävän pyörälii‐ kenteen luonteen ja pyöräilijäryhmien ominaisuuksien mukaan. Eri tason väylillä painottuvat osin erilaiset matkatarpeet ja laatutekijät. - Alimman tason lähiverkko palvelee lyhyitä matkoja lähiympäristössä. Koska lähiympäristön reittien käyttäjäkunnasta merkittävä osa on lapsia, lähiverkon suunnittelussa liikenneturvallisuusvaatimuk‐ set ovat korkeat ja pyöräliikenteen nopeustasotavoite voi olla alhainen. Lähiverkko koostuu rauhal‐ lisista tonttikaduista, asuntoalueiden sisäisistä pyöräteistä, puistokäytävistä ja lasten osalta myös jalkakäytävistä ja se suunnitellaan asema‐ tai rakennuskaavassa. - Alueverkko yhdistää alueen sisällä olevia toimintoja kuten asuntokortteleita, kouluja ja kauppoja sekä johtaa liikennettä pääverkolle. Yleis‐ tai osayleiskaavatasolla suunniteltavan alueverkon tulisi muodostaa yhtenäinen verkko, joka voi koostua pyöräteiden lisäksi rauhallisista katuosuuksista, puistokäytävistä ja ulkoilureiteistä. Alueverkko voi osin olla päällekkäinen pääverkon kanssa. - Kaupunkiseudun pääverkko palvelee kaupungin ja kaupunkiseudun osia ja yhdistää kaupunkiseu‐ dun suurimmat asuin‐ ja työpaikka‐alueet, palvelukeskittymät ja taajamakeskukset Turun keskus‐ taan ja toisiinsa. Keskeisellä tiheään rakennetulla kaupunkialueella pääverkko on tiheämpi ja palve‐ lee myös keskustan kaupunginosien välistä liikennettä. Saariston suunnalla (Parainen, Rymättylä, Kustavintie) pääreitit palvelevat myös vapaa‐ajan asutusta ja Saariston Rengastien pyörämatkailua. Pääverkon tulee olla yhtenäinen, standardiltaan sujuvaksi suunniteltu sekä hyvin opastettu ja hah‐ mottuva, jolloin se pystyy tarjoamaan houkuttelevan palvelutason myös nopealle ja pitkämatkaisel‐ le liikenteelle. Pääverkko koostuu pääosin ajoratoihin liittyvistä ja erillään niistä kulkevista pyörä‐ teistä, mutta voi sisältää myös ulkoilutie‐ ja puistokäytäväosuuksia sekä pitkämatkaiseen pyöräilyyn soveltuvia hiljaisia katuja ja teitä. Pääverkko määritellään yleiskaava‐ tai seututasolla. Kaupunkiseudun ydinalueella pyöräilyn pääverkon tulee olla suhteellisen tiheä, koska suurten matkavirto‐ jen lähtö‐ ja määräpaikkoja on paljon. Turun kaupunkiseudun väestön ja työpaikkojen sijoittuminen on esi‐ tetty kuvassa 1. Yhtenäinen tiheämmin rakennettu alue ulottuu Naantalista Kaarinaan rajautuen pohjoises‐ sa Kehätiehen ja etelässä Hirvensalon pohjoisosiin. Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin keskusta‐alueiden lisäksi seudun suurimpia asuinalueita ovat edullisella 3‐6 kilometrin pyöräilyetäisyydellä Turun keskustasta sijaitsevat isot lähiöt Varissuo (n. 9000 asukasta), Runosmäki (8000), Koivula‐Harittu (5500), Pansio‐Perno (5000), Lauste (3500), Halinen (3500) ja Uittamo (3000). Ydinalueen ulkopuolella on tavoitteena, että pääverkko yhdistää seudun suurimmat taajamat ydinalueelle ja lähitaajamiin. Suurimmat, vähintään noin 1000 asukkaan taajamat ydinalueen ulkopuolella on listattu taulukkoon 1. Sitä pienempiä taajamia ovat mm. Paattinen (n. 600 asukasta), Mietoinen (400), Nauvo (300)