A-2:2015 MIELELLISET JA KEHOLLISET JOHTAJUUSPROSESSIT JOHTAJUUSPROSESSIT KEHOLLISET JA MIELELLISET YKSILÖLLISYYTTÄ JA YHTEISÖLLISYYTTÄ KIETOMASSA – EMPIIRINEN TARKASTELU JÄÄKIEKKO TARKASTELU EMPIIRINEN – KIETOMASSA YHTEISÖLLISYYTTÄ JA YKSILÖLLISYYTTÄ MIELELLISET JA KEHOLLISET JOHTAJUUSPROSESSIT YKSILÖLLISYYTTÄ JA YHTEISÖLLISYYTTÄ KIETOMASSA – EMPIIRINEN TARKASTELU JÄÄKIEKKOJOUKKUEEN KONTEKSTISSA JOUKKUEEN KONTEKSTISSA JOUKKUEEN Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics Arto Ryömä ISBN 978-952-249-388-0 Arto Ryömä Arto Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics Arto Ryoma B5 Kansi s11,6 Inver260 February 17, 2015 2:05 PM MIELELLISET JA KEHOLLISET JOHTAJUUSPROSESSIT YKSILÖLLISYYTTÄ JA YHTEISÖLLISYYTTÄ KIETOMASSA – EMPIIRINEN TARKASTELU JÄÄKIEKKOJOUKKUEEN KONTEKSTISSA Arto Ryömä Sarja/Series A-2:2015 Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics Kustos: Professori Juha Laurila Turun kauppakorkeakoulu Ohjaajat: Professori Juha Laurila Turun kauppakorkeakoulu Professori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulu Esitarkastajat: Professori Eero Vaara HANKEN Swedish School of Economics and Business Administration Dosentti Niina Koivunen Vaasan yliopisto Vastaväittäjä: Dosentti Niina Koivunen Vaasan yliopisto Copyright Arto Ryömä & Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. ISBN 978-952-249-388-0 (print) 978-952-249-389-7 (PDF) ISSN 0357-4652 (print) 1459-4870 (PDF) Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja A Suomen yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Turku 2015 TIIVISTELMÄ Johtajuus on ollut akateemisessa tutkimuksessa suosittu aihepiiri. Erityisesti vii- meisen kymmenen vuoden aikana johtajuustutkimuksen parissa on nostettu esiin kysymys, onko ymmärrys johtajuudesta perustunut liiaksi yksilöllisyyttä koros- tavaan lähestymistapaan. Johtajuustutkimus on tavanomaisesti painottunut tar- kastelemaan toisistaan rajattuja entiteettejä, johtajaa ja seuraajaa, tutkijaa ja tut- kittavaa, subjektia ja objektia, mieltä ja kehoa. Tässä tutkimuksessa lavennetaan johtajuusymmärrystä syventymällä relationaalisesti rakennettuun todellisuuteen, jossa vältetään edellä mainittuja erotteluita. Tutkimuksen tieteenfilosofinen ja johtajuusteoreettinen tausta nojaa Dian Marie Hoskingin ja Ann Cunliffen johta- maan keskusteluun, jossa sosiaalinen todellisuus nähdään ennemmin prosessuaa- lisena, suhteissa rakentuvana ilmiönä. Kun johtajuutta ei ymmärretä pysyväisenä ilmiönä, vaan alati uudelleen rakennettuna ja ylläpidettynä, tutkimuksessa keski- tytään siihen, millaisten prosessien kautta johtajuutta rakennetaan. Johtajuustutkimuksen parissa viime aikoina yhä suositummaksi muodostunut ymmärrys johtajuudesta relationaalisena ilmiönä korostaa tarvetta holistiselle lähestymistavalle. Johtajuutta pitäisi rakentaa toisiinsa kietoutuneesti sekä mie- lellisissä että kehollisissa prosesseissa. Tässä tutkimuksessa mielellisiä ja keholli- sia prosesseja tarkastellaan paneutumalla siihen, miten johtajuussuhteita rakenne- taan diskursiivisesti sekä puheessa että jokapäiväisissä teoissa. Erityisesti tutki- muksessa syvennytään diskursiivisessa tutkimuksessa toistaiseksi laiminlyötyyn suhteeseen puheessa tuotettujen ja teoissa kehollisesti tuotettujen diskurssien vä- lillä. Tutkimuksessa tuotetaan kontribuutiota relationaalisen johtajuuden kirjalli- suuteen vastaamalla tutkimuskysymykseen, miten keholliset johtajuuskonstrukti- ot voivat osallistua paikallisten johtajuusdiskurssien rakentumiseen? Tutkimuksen empiirisessä tarkastelussa on syvennytty jääkiekkojoukkueen so- siaaliseen maailmaan. Jääkiekkojoukkueen toimintakonteksti tarjoaa tutkimusky- symykseen vastaamiseen soveltuvat kahtiajakautuneet mutta toisiinsa kytkeyty- neet olosuhteet. Aktiivisen toiminnan pelinaikaisissa olosuhteissa johtajuutta ra- kennetaan erityisen intensiivisesti kehollisesti. Vauhdikkaan pelin kuluessa har- kinnanvaraisuus on ainoastaan rajallisesti mahdollista. Pelin ulkopuoliset, aktiivi- seen toimintaan valmistautumisen olosuhteet puolestaan antavat mahdollisuuden rakentaa johtajuusilmiötä mielellisesti. Vaikka pelin ulkopuolisissa olosuhteissa kaikki ei tapahdu harkiten, mahdollisuudet mielelliseen prosessiin ovat kuitenkin pelin olosuhteita paremmat. Tutkimusaineisto koostuu valmentaja- ja pelaajahaastatteluista sekä jääkiekko- joukkueen arjen havainnoinnista. Tutkijan omakohtaista kokemusta jääkiekko- joukkueen maailmasta sekä pelaajana että valmentajana on tutkimuksessa käytet- ty hyväksi sekä tutkimusaineistona että tutkimusaineiston analysoinnin viiteke- hyksenä. Tutkimusaineistoa on analysoitu ensiksi diskurssianalyysille tavan- omaisin keinoin. On tarkennuttu siihen, miten paikalliset toimijat puheessaan tekevät selkoa sosiaalisesta järjestyksestään ja samalla rakentavat sosiaalista jär- jestystään. Toiseksi joukkueen arkea havainnoimalla on tarkasteltu sitä, miten haastattelukeskusteluissa tuotetut diskurssit tulevat ylläpidetyiksi ja uudelleen rakennetuiksi paikallisten pelinaikaisissa kehollisissa teoissa. Haastattelupuheeseen painottuva diskurssianalyyttinen lähestymistapa nostaa esiin, että jääkiekkojoukkueen johtajuuden rakentumiseen osallistuvat viisi dis- kurssia: maskuliinisuus, sankarillisuus, kontrollointi, kollektiivisuus ja välittämi- nen. Näistä maskuliinisuuden, sankarillisuuden ja kontrolloinnin diskurssit edus- tavat kilpaurheilumaailman voitonviehätyksen värittämää yksilöllisyyttä korosta- vaa maailmaa. Puolestaan kollektiivisuuden ja välittämisen diskurssit tuottavat keskenään samansuuntaisina joukkueurheilulle ominaisina elementteinä vasta- voimaa yksilöllisyyden korostukselle. Itsenäisinä ja teoista rajattuina puheessa tuotetut diskurssit heijastelevat kuitenkin vain rajallista osaa jääkiekkojoukkueen johtajuudesta, jolloin diskurssien piirteiden ja ylläpysymisen ymmärtämiseksi on täytynyt paneutua myös johtajuuden kehollisiin muotoihin. Johtajuuden kehollista rakentumista painottava lähestymistapa tekee näkyväk- si sitä, miten keholliset johtajuuskonstruktiot ovat ylläpitämässä jääkiekkojouk- kueen johtajuusdiskursseja pelinaikaisissa olosuhteissa. Tutkimuksessa tunniste- taan neljänlaisia mekanismeja, joiden kautta johtajuutta aktiivisen toiminnan olo- suhteissa konstruoidaan. Yksilöön samaistuminen, yhteisöön osallistuminen, valmentaja kehollisuuden kaitsijana ja toimintaympäristö kehollisuutta välineel- listävänä tuottavat yhdessä kokonaisuuden, jonka avulla pääsee käsiksi johtajuu- den pelinaikaiseen keholliseen rakennusprosessiin. Tulosten seikkaperäisen ana- lyysin avulla tutkimuksen keskeisenä väitteenä esitetään, miten maskuliinisuu- den, kollektiivisuuden ja välittämisen diskurssit ilmenevät erityisen ylläpidettyi- nä johtuen siitä, että peliä pelataan ja että pelaajat tekevät sitä keskenään ilman valmentajaa ja miten sankarillisuuden ja kontrolloinnin diskurssit puolestaan tu- levat ylläpidetyiksi johtuen valmentajien ja toimintaympäristön vaikutuksesta pelin pelaajiin. Tutkimus tuottaa tieteellistä kontribuutiota viidenlaiseen keskusteluun. Ensiksi tutkimus kontribuoi keskusteluun, jossa pohditaan johtajuuden rakentumisproses- sin eroja aktiivisen toiminnan ja aktiiviseen toimintaan valmistautumisen välillä. Toinen kontribuutio osuu keskusteluun, jossa lisätään ymmärrystä johtajuudesta kehollisena toimintona. Kolmanneksi tutkimus tuottaa uutta kollektiivisen johta- juuden kirjallisuuteen. Neljäntenä johtajuuskirjallisuutta laventavana päätelmänä tutkimus haastaa relationaaliseen johtajuuteen liittyvän ymmärryksen yksioikoi- sen pehmeänä johtajuuden lähestymistapana ja sen sijaan korostaa, miten kovana ja maskuliinisena näyttäytyvä voi vastaavalla tavalla perustua suhteissa rakentu- vaan johtajuuteen. Viides tutkimuksen tuottama kontribuutio on luonteeltaan me- netelmällinen, kun tutkimus soveltaa autoetnografista otetta ja korostaa tutkijan kokemuksellisen tiedon merkitystä tutkimusilmiön ymmärtämisessä. Avainsanat: diskurssianalyysi, johtajuus, jääkiekko, kehollisuus, prosessuaali- suus, relationaalinen johtajuus, sosiaalinen konstruktionismi SUMMARY Constructing leadership relations through cognitive and body processes – Empirical study about leadership in ice-hockey team contexts Leadership has been a popular topic among academic scholars. Nevertheless, during the past decade questions have been raised related to understanding lead- ership as characterized by entitative thinking, which separates the relationship between leader and follower, subject and object, body and mind. Therefore, this study moves beyond a focus on what often separates to a focus on constructing leadership relations through cognitive and body processes. The philosophical background of this study builds on a relational constructionist world-view which perceives social reality as a socially maintained and re-constructed process. Ra- ther than trying to reach an ultimate stable truth about leadership, this study aims at better understanding how leadership is constructed as a relational process. Recent developments in research of leadership as a relational phenomenon have emphasized the need for a holistic approach, which perceives leadership being constructed through intertwined cognitive and body processes. In this study cognitive and body processes are investigated by drawing attention to how lead- ership relations are constructed in and through spoken language and everyday actions. To date far too little attention has been given to the relation between al- ternative ways of processing leadership discourses. Therefore, this study aims at