Espoon kaupunkipolut TAPIOLA Tapiola o Eliel Saarisen modernissa Suur-Helsinki-suunnitelmassa vuonna 1918 Björn- vikiin ja Albergaan oli sijoitettu puutarhakaupungit, jotka liittyivät Helsinkiin raideyhteyksin. Jorvaksentien avauduttua professori Otto-Iivari Meurman aloitti Hagalundin kartanon maiden asemakaavoituksen vuonna 1940. Sitä seurannut Teknilli- sen korkeakoulun siirtopäätös Otaniemeen 1949 vauhditti myös osaltaan Tapiolan suun- nittelua. Itäkartanon–Otaniemen polku K E niemen Otaniemi H a tie t Ä Otnäs O 1 T e H k n a n ge g i Kalevalavä a ik l an u t n i Maari e O d t in nä t Maren sv ie äg en Kalevalantie Tek ni kv äg P e oh n ja H n a t g i a e lu nd gen sv svä äg lm gen en ho olavä rn Tapi jö B N o r d v ä Keilaniemi ge n Kägeludden Tapiola Hagalund ird vsv svägen a e H i t e i n t M a n erituul e Keilalahti entie ol r Otsolahti a a Kägelviken api s T Björnviken u h r a K E t e l ä t uul e n t i e iväylä Väst Läns erleden Karhusaari Westend Björnholm Hanasaari Hanaholmen Länsikorkeen– Tuulimäen–Otsolahden polku Suvikummun polku Kaupunkipolut on suunniteltu kuljettavaksi kävellen ja saattavat sisältää metsä- tai mäkiosuuksia, jotka eivät kaikissa olosuhteissa sovellu liikuntarajoitteisille tai mahdollista kulkua esimerkiksi lastenrattaiden tai apuvälineiden kera. 2 ITÄKARTANO–OTANIEMI (noin 6 km) Sodanjälkeinen asuntopula oli saa- nut useat eri kansalaispiirit ja järjes- töt perustamaan Väestö liiton johdolla e i Asuntosäätiön. Sen johtajana Heikki t n ie i t r nt i von Hertzen toteutti aikansa parhai- u p d ä s u t den arkkitehtien ja ympäristösuunnit- a e R telijoiden avulla utopistisen hankkeen M Valkjärventie 40 paremmasta asuinympäristöstä kaikil- Vaisa lant i le yhteiskuntaluokille ja eri elämän- e 41 vaiheessa oleville ihmisille. Luonnon- KEHÄ läheinen suunnittelu ja asumismuotojen ei men e n tie i a t t I sekoittaminen tuottivat howardilaisen O än j ä t kj. puutarhakaupunki-idean suomalaisen ie jan T o np sovelluksen, joka pian saavutti maa- tsä Me n T ge e ä k lav H 29 n ilmanmaineen. a a i ev g ik T Kal a a alantie lu n Mutta ihanteet muuttuivat: Tapiolan lev n t Ka d ie in Maa t neljästä lähiöstä viimeisenä rakennettu ie Mar K pohjoinen edustaa jo selvästi erilaista imm Nyyrikint. e lt 30 suunnittelua. Puutarhakaupungissakin ie vägen M kelds e Dra n näkyvät eri vuosikymmenten kerros- Sini n ntiP e i kea i p n l l k va i nP i v e r i ä atär Ha A ä a i t i n s G tumat. t v e p ä g enp. im ä n al 35 r . 2 t m t e 34 u - . e n rv nds Tapiolan itsenäistymis- ja alueliitos- p äg . en o R i å 31 l d l suunnitelmia tehtiin eri tahoilla joka a 32 a 33 r v k . n vuosikymmenellä, kunnes Espoosta tuli o a s t i t i 36 v 9 O 8 kaupunki vuonna 1972. Nykyistä 12 300 37 ty O K p än au i p n n M itti i k nra t io a i ap asukkaan Tapiolaa kehitetään yhtenä l e 7 T l i p. o kko n n Kir äge t av . ol N Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Tapi ntio nsikorkeen– 6 Ko n v. 1 2 K t . o iks n ummun polku v t io n ent 3 n r ieh k jö pam 5 T j. B aup 4 ap T i a on aukio p nt. io hde n Otsola t o r tie i ulen n itu t äns . L Tapiola tanvindsv. Tuulimäen– E Hagalund Ös t e Otsolahden polku lä t. ulen t ätu u It e u i l t e n t lan ie skensv. Otso r pio r i a Björnv o S r T a a N teenka Näköala Yhdyspolku Kiertopolku 3 1 • Espoon kulttuurikeskus 23 Arto Sipisen suunnittelema Espoon kult- tuurikeskus valmistui vuonna 1989 viimei- S Servinniemi . e t r n v Serviudden senä osana Aarne Ervin Tapiolan keskus- in j a k ai j M . in tasuunnitelmaa (1954). Suuri rakennus Otsvän rv ge Se n sopeutuu hyvin ympäröivään miljööseen. l a v S 22 i äh a kö t Kahtia jaetun rakennusmassan keskellä m n i ä ie eh r t e e ovat aula- ja lämpiötilat, jotka avautuvat n n t. i m e ä h J e aar i k Keskusaltaan suuntaan. Kulttuurikeskuk- P a m u t i e u r m O a n ie a sessa toimivat Espoon kulttuuritoimen o he k 21 n a K kj. Otaniemi t Otnäs O keskus, Tapiola Sinfonietta, Espoon mu- O siikkiopisto, Tapiolan kirjasto ja kaupun- tn 19 äs väg gin yhteispalvelupiste sekä Espoon työ- e e V ti n i 25 to a ie P 20 uolamiehent. T oly L väenopisto. te 24 26 ch 18 Keskuksessa ja sen ympäristössä jär- nic ari a M 17 ren et jestetään vuosittain pääkaupunkiseudun a Läm lli tie m in e ie suurin jazz-tapahtuma April Jazz ja kan- i p st t h ta e ö 27 i en n n m t m a h . ar e ie t sainvälinen elokuvafestivaali Espoo Ciné K i 39 e im O r h eknikväg o e T en u n sekä vuorovuosina Espoon kansainvälinen V K k i j 28 v . im B pianoviikko ja KuoroEspoo-festivaali. ds m i e e v t ä h ieh g o e e n n n e i - t. nk 38 j. 2 • Keskusallas tie iesten Tapiolan keskustan asemakaavakilpailun M 16 en äg (1954) voittaneen Aarne Ervin keskeinen sv Nallenp lm ol o ajatus oli vanhan sorakuopan paikalle si- ku h n 10 I t r ä jö a r B nt joitettu allas, jonka ympärille keskeisim- a ara n eil t K 11 a mät toiminnot jäsentyvät. Vuonna 1963 15 valmistuneessa altaassa on välillä viljelty Keilaniemi Kägeludden kaloja ja siellä on toiminut polkuvenei- 12 14 Ö den vuokraamo. Aarne Ervin aukio on a t s i i t K v e kulttuurikeskuksen vieressä altaan par- u e r j i s r l . a t a t r s a n a H taalla. n e t e i a d d t m Keilalahti e h n a n a lahti e l 13 Kägelviken Ervin keskustasuunnitelmassa Tapiola r a l viken a i a e s K u Garden -hotellin paikalla olialuksi matala h r a liikerakennus. Ensimmäinen luonnos ho- tellista valmistui vuonna 1964 ja rakennus vuonna 1974. Garden-hotellin edustalla on kaivo, josta vettä pumpataan keskusaltaaseen. 4 Aikanaan oli suosittua noutaa kaivosta rai- 6 • Tapiolan kirkko kasta vettä kotikäyttöön, mutta pumppu on Arno Ruusuvuoren suunnittelema kirkko val- sittemmin poistettu. mistui vuonna 1965 ja se perustuu kirkon suunnittelukilpailun voittaneeseen ehdotuk- 3 • Keskustorni seen Pyhät puut. Kuutiomaisen kirkkosalin Vuonna 1961 Tapiolan maamerkiksi valmistu- sivussa on matala kastekappeli. Sisäpihoja nut, Ervin itse suunnittelema 13-kerroksinen reunustavissa siivissä sijaitsevat kirkkoherran- toimistotorni oli aikanaan harvinaisen korkea. virasto, seurakuntasali ja kerhotilat. Tapiolan Sen huipulla oli pitkään näköalaravintola. kirkkoa on selkeytensä ja askeettisuutensa Heikki von Hertzenin aukio on näköala- ansiosta kutsuttu yhdeksi maailman luterilai- paikalla, jonka edustan portaita astelee Tapio simmaksi kirkoksi. Kirkkosalissa on vuonna Junnon Häikäistynyt (1992). Taidetta Tapiolaan 2002 valmistunut kuvanveistäjä Helena Hie- -yhdistyksen Espoon kaupungille lahjoittama tasen ja valaistussuunnittelija Tarja Ervastin veistos on omistettu Hertzenille ja kaikille valoteos 3, joka seuraa kirkkovuoden kul- Tapiolan rakentajille. kua. Tapiolan seurakuntayhdistys perustet- tiin vuonna 1955 ja itse seurakunta vuonna 4 • Tapion raitti 1960. Nykyään siinä on 26 000 jäsentä. Tapiolan pääakseli yhdistää Länsikorkeen, Tapiolan uurnalehto valmistui vuonna keskustan ja Itäkartanon lähes viivasuoraan. 2004 suunnittelijanaan professori Ilmari Lah- Italialaisen Antonio da Cudanin pronssi- delma. Uurnalehdon paikka Tapiolan kirkon veistos Luonnos avaruudessa voitti Espoon pohjoispuolella tarjoaa hautausmaalle sen kaupungiksitulon yhteydessä vuonna 1972 tarvitseman rauhan ja yksityisyyden. järjestetyn kilpailun, jolla etsittiin teosta il- Yhdessä kirkkorakennus ja uurnalehto mentämään Espoon kehitystä vuosina 1952– muodostavat Tapiolan kulttuurimaisemassa 72. Vuonna 1980 paljastetun, 17-tonnisen sekä kirkollisen että maisemallisen kokonai- veistoksen orgaaniset muodot ovat harkittu suuden. vastakohta ympäröivälle arkki tehtuurille. 7 • Tapiolan uimahalli 5 • Køgen puisto Aarne Ervin suunnittelema uimahalli valmis- Puisto on nimetty Tanskassa, Kööpenhami- tui vuonna 1965. Peruskorjaus ja taitavasti nan tuntumassa sijaitsevan Espoon ystävyys- vanhan osan alle sijoitettu osin maanalainen kaupungin mukaan. Køgen puiston paikan laajennus valmistuivat vuonna 2005. Raken- valintaan vaikutti se, että Tanskan kuningatar nukseen liittyy laaja ulkoalue kaksine ulko- Margareeta on nuorena partiolaisena leireillyt altaineen ja aurinkoterasseineen. edessä aukeavan Otsolahden rannoilla. Kø- gen puisto on toiminut mm. veistosnäyttely- jen paikkana ja sen vanhimmat männyt ovat yli 150-vuotiaita. 5 Tapiolan ensimmäiset uudet asukkaat muuttivat Itäkartanon itäpään pientaloihin jouluksi 1953. Kello ja allas. Aarne Ervin sommitelma vuodelta 1957 muodostuu kellotornista, vesi- altaasta ja pergolasta. Ympäröivä puisto on Ervin ja Jussi Jänneksen suunnittelema. 9 • Vanha lämpökeskus Tapiolalaiset joutuivat aluksi olemaan hyvin omavaraisia Espoon maalaiskunnassa: vesikin piti tuoda Helsingistä. Vuonna 1956 otettiin käyttöön Neulaspolulla Suomen ensimmäi- nen kaukolämpöä tuottava lämpökeskus. Sen rakennutti Asuntosäätiön omistama Otsolah- den Lämpö Oy, joka toteutti myös Tapiolan ensimmäisen rakennusvaiheen kaukolämpö- verkon. Vuonna 1960 valmistui Ahertajan- tielle sekä sähköä että lämpöä tuottava voi- 8 • Itäkartanon lähiökeskus malaitos, jonka rakensi myös Asuntosäätiön Otto-Iivari Meurmanin kaavaluonnoksessa perustama ja omistama Tapiolan Lämpö Oy. alkuperäinen Tapiola koostui kolmesta lähiöstä, Ilves ja pentu. Helvi Hyvärisen graniitti- joista itäinen rakennettiin ensimmäiseksi. Ta- veistos vuodelta 1962 tavoittelee yleispätevää piolan peruskivi muurattiin täällä 5.9.1953. kauneutta eläimen hahmon kautta. Teos oli Mäntytorni valmistui vuonna 1954 suun- Asuntosäätiön lahja Tapiolan asukkaille osa- nittelijanaan Aarne Ervi.