KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon ja alueellisuuden kannalta Tero Parkkonen Suomen historian pro gradu- tutkielma Suomen historia Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto kevät 2008 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta – Faculty Laitos – Department Humanistinen Historian ja etnologian laitos Tekijä – Author Tero Tapani Parkkonen Työn nimi – Title Kansakoulujen perustaminen 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun vaihteeseen Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon, rahoituksen ja alueellisuuden kannalta Oppiaine – Subject Työn laji – Level Suomen historia Pro gradu-tutkielma Aika – Month and year Sivumäärä – Number of pages toukokuu 2008 s. 108 Tiivistelmä – Abstract Tutkin, mitä päätöksiä kuntakokouksissa tehtiin kansakouluista ja miten niissä käsiteltiin perustamisen alueellisia, yhteiskuntaryhmien ja tyttöjen koulutukseen suhtautumisen eroja. Selvitin myös valtionavun ja piirijakoasetuksen vaikutusta kansakoulujen perustamisen vauhdittumiseen. Käsittelin myös, miten paljon koulukysymyksissä oli esiintynyt vastakkaisuutta. Tyttöjen ja poikien koulutukseen suhtautumisen eroista ei ole laajempaa tutkimusta, joten katsoin sen olevan tärkeää. Työssäni käytin päälähteinä Suomen paikallishistorian teoksia ja tutkimuskirjallisuudesta merkittävin oli Halilan Suomen kansakoululaitoksen historia. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, koska etenin yleisestä tutkimus- kirjallisuudesta maakuntahistorioihin ja paikallishistorioihin. Pitäjänkirjat ja kaupunkihistoriat erosivat aiheen kä- sittelyssä. Vertasin paikallishistorian kirjoja tutkimuskirjallisuuteen ja tein johtopäätöksiä saaduista tuloksista. On- gelmana työssäni oli, että kansakoulujen perustamisia kaupunkien paikallishistorioissa käsiteltiin melko lyhyesti ja piirijaosta ei kaupunkien osalla ollut yhtä tarkkoja mainintoja kuin maaseudun. Kaupungeissa oltiin valmiimpia perustamaan kansakouluja. Kielikysymyksessä tuli esille hyvin kiivaskin taistelu suomen- ja ruotsinkielen välillä. Eri yhteiskuntaryhmien välillä esiintyi vastakkaisia näkemyksiä. Tyttöjen koulu- tukseen suhtauduttiin selvästi poikia haluttomammin ja yhteiskoulun kannatus kasvoi vuosisadan edetessä. Valti- onavussa oli ajoittain viivyttelyä. Piirijakoasetuksen myötä kouluja perustettiin lisääntyvässä määrin. Kuvernöörit vahvistivat jakoja. Asenteet olivat positiivisimpia Itä- ja Etelä-Suomessa, kun taas Länsi- ja Pohjois-Suomessa viivyttelyä ja vastus- tusta esiintyi pisimpään. Merkittävä muutos on siinä, että piirijaon myötä Itä-Suomi ei ollutkaan enää ainoa selvä koulujen kannattamisalue, vaan Etelä- ja Länsi-Suomi saavuttivat selvästi sitä myönteisessä asenteessa kouluihin. Pohjois-Suomessa piirijakokaan ei tuonut nopeaa muutosta koulujen perustamisiin. Asiasanat – Keywords kansakoulu, kuntakokous, alue, kielikysymys, yhteiskuntaryhmät, sukupuolikysymys, valti- onapu, piirijako Säilytyspaikka – Depository Muita tietoja – Additional information Sisällys 1 JOHDANTO ....................................................................................................................................................... 1 1.1 Pitkällinen prosessi....................................................................................................................................... 1 1.2 Tutkimuskysymykset...................................................................................................................................... 2 1.3 Paikallishistoriat lähdeaineistona ................................................................................................................ 3 2 KANSAKOULUJEN PERUSTAMISEEN SUHTAUTUMISEN EROT KAUPUNKIEN JA MAASEUTUJEN KUNTAKOKOUKSISSA...................................................................................................... 5 2.1 Kuntakokousten suhtautuminen kaupunkien kansakoulujen perustamiseen................................................. 6 2.1.1 Rannikkokaupungit............................................................................................................................... 6 2.1.2 Sisämaakaupungit ................................................................................................................................. 8 2.2 Kuntakokousten suhtautuminen maaseutujen kansakoulujen perustamiseen ............................................... 9 2.2.1 Rannikkokunnat .................................................................................................................................. 10 2.2.2 Sisämaakunnat .................................................................................................................................... 11 3 KIELIKYSYMYS KANSAKOULUJA PERUSTETTAESSA..................................................................... 18 3.1 Kielikysymyksen vaikutus kansakoulujen perustamiseen Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa........................... 18 3.2 Venäjän kieli, saamen kieli ja vaikutus kansakouluja perustettaessa.........................................................23 4 ERI YHTEISKUNTARYHMIEN SUHTAUTUMINEN KANSAKOULUJEN PERUSTAMISEEN...... 26 4.1 Poliittinen ja taloudellinen eliitti ja kansakoulut........................................................................................ 26 4.2 Papiston suhtautuminen kansakouluihin .................................................................................................... 30 4.3 Talonpoikien ja tilattoman väestön suhtautuminen kansakouluihin........................................................... 33 4.4 Yhteiskuntaryhmien yleinen suhtautumisen kehitys koulujen perustamisiin vuosisadan mittaan............... 37 5 TYTTÖJEN KOULUTUKSEEN SUHTAUTUMINEN KUNTAKOKOUKSISSA................................... 43 5.1 Yhteinen koulu tytöille ja pojille ................................................................................................................. 43 5.2 Erillinen koulu tytöille ja pojille................................................................................................................. 45 5.3 Tytöille koulu myöhemmin.......................................................................................................................... 47 6 VALTION AVUN MYÖNTÄMINEN JA MUUN RAHOITUKSEN KÄSITTELY KUNTAKOKOUKSISSA ................................................................................................................................... 51 6.1 Kunnat, joissa valtionapu myönnettiin 1850- ja 1860-luvulla.................................................................... 51 6.2 Kunnat, joissa valtionapu myönnettiin 1870- ja 1880-luvulla.................................................................... 53 6.3 Kunnat, joissa valtionapu myönnettiin 1890-luvulla tai vasta vuosisadan vaihteen jälkeen...................... 56 6.2 Muun avustuksen myöntäminen kuntakokouksissa ..................................................................................... 59 6.2.1 Rahallinen avustus avustusmuotona ................................................................................................... 59 6.2.2 Vilja avustusmuotona.......................................................................................................................... 62 6.2.3 Yksityiset lahjoitukset avustusmuotona.............................................................................................. 64 7 PIIRIJAKOASETUS ....................................................................................................................................... 67 7.1 Kunnat, joissa piirijakoa ryhdyttiin suunnittelemaan ennen valtakunnallista piirijakoasetusta ................ 68 7.2 Kunnat, joissa piirijako toteutettiin heti valtakunnallisen määräyksen tultua............................................ 79 7.3 Kunnat, joissa piirijakomääräystä ei noudatettu heti................................................................................. 88 8 YHTEENVETO................................................................................................................................................ 94 LÄHTEET............................................................................................................................................................ 99 Paikallishistoriat .............................................................................................................................................. 99 1 1 JOHDANTO 1.1 Pitkällinen prosessi Suomessa ryhdyttiin pystyttämään koulurakennuksia maaseudun alkuopetuksen tarpeisiin vasta 1800-luvun puolivälissä. Koulujen rakentaminen venyi käytännössä muutamia vuosia perustamispäätöksestä konservatiivisten talonpoikien vastustuksen, kustannuksissa säästämi- sen ja kunnallismiesten epäluulon takia valtion määräämisvallan lisääntymistä kohtaan. Myös kirkon suuri vaikutusvalta alkeisopetuksessa vaikutti kansakoulujen myöhäiseen perustami- seen. Niiden rakentaminen edellytti kirkon erottamista kansanopetuksen hoidosta. Toisaalta nälkävuodet merkitsivät kansakoululaitokselle jopa ripeää nousua, varsinkin maaseudulla. Si- vistystason kohottaminen alettiin nähdä keinoksi torjua koettelemukset. Voimakas taloudelli- nen kehitys 1860-luvulla hajotti vanhaa yhteiskuntarakennetta ja vaati koulujärjestelmän uu- distamista.1 Keisari määräsi senaatin tekemään ehdotuksen vuonna 1856 siitä, miten voitaisiin helpottaa kansansivistykseen pyrkivien koulujen järjestämistä maalaiskunnissa. Valtionapu tuotiin hou- kuttimeksi koulujen perustamisille. Vuoden 1858 asetus