Havaintoja Turun kaupunkiseudun eriytymiskehityksestä ja seurauksista Jarkko Rasinkangas, VTT yliopistonlehtori sosiaalitieteiden laitos Indikaattori-segregaatio-seminaari 29.10.2013, Helsinki 2 ESITYKSEN RAKENNE • Yhteiskunnallisten muutosten heijastuminen kaupunkien sosiaaliseen rakenteeseen Esimerkkinä Turun kaupunkiseutu • Segregaation kehityksestä ja paikantamisesta eri aluetasoilla ja indikaattoreilla • Segregaation dynamiikan tutkimisesta • Segregaation seurauksista ja hallinnasta Sosiaalinen segregaatio, eriytyminen vai erilaistuminen? • Segregaatio liitetään yleisesti liian negatiiviseksi koettuun alueellisten erojen kasvuun • Hyväosaisten keskittymisestä ei olla huolissaan! • ”Järkevältä vaikuttaa sellainen vaatimus, ettei mikään kaupunginosa saisi alittaa verrattain korkeaksi asetettua palvelujen ja elintilojen minimitasoa. On siis asetettava jonkinlainen, suhteellisen korkea raja-arvo, jonka alle mikään kaupunkialue ei saisi pudota. Tämän raja-arvon yläpuolella voisi sen sijaan sallia erilaisuutta ja eriarvoisuutta. Tärkeää on näet myös se, että ihmiset kohtuullisen rajojen puitteissa saavat asettua haluamiinsa ympäristöihin” (Erik Allardt 1992) • Mutta mikä on ei-toivottua alueellista eriytymistä ja kenen kannalta? • Yksilötason sosiaalisten ongelmien liiallinen lisääntyminen ja keskittyminen? • Alueellisten ilmiöiden ja laatutekijöiden kehitys? • Miten ja mihin asettaa rajat ja ketkä ne asettaa? Suomalaisen yhteiskunnan muutos eräillä sosiaalisen kehityksen mittareilla1990-2010 % 30 25 20 15 10 5 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 gini-kerroin tuloköyhyys BKT työttömyysaste (Lähde: Ritakallio 2013) VARHAISET JAKOLINJAT 5 Polarisaatio lapsiperheissä • Lapsiperheköyhyys (60 % mediaanituloista) • Köyhissä perheissä vuonna 1995 alle 18 -vuotiaita 52 000, vuonna 2007 jo 151 000 • Etenkin yksinhuoltajaperheiden asema on heikentynyt • Suurin syy vanhemman tai vanhempien työttömyys • Myös sosiaalietuuksien ostovoiman jälkeenjääneisyys • Lastensuojelun asiakasmäärien kasvu (Saarikallio-Torp ym. 2010) • Lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat yleistyvät merkittävästi, jos vanhemmat ovat saaneet pitkäaikaisesti toimeentulotukea (Paananen 2011) • Köyhyyden ja huono-osaisuuden periytyvyyden voimistuminen (Airio & Niemelä 2009) • Nuorten pitkäaikaistyöttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret • Kouluterveyskyselyissä polarisaatiota, ääripäät erottuu PAIKANTUMINEN 6 • Köyhyydestä tullut kaupunkimainen ilmiö • Köyhyysrajan alittaneista asui kaupunkimaisissa kunnissa vuonna 1990 40 % ja vuonna 2009 68 % • Köyhyysrajan alittaneen väestön määrä kolminkertaistut (v. 2009 467 000 henkeä) • Ikääntyvien köyhyyskin maaseudulta kaupunkeihin (Haapola ym. 2012) • Perinteinen moniongelmaisuus (köyhyys-työttömyys- sairastavuus) ei ole hävinnyt (Ylikännö 2013) • Kaupunkiköyhyyden moniuloitteisuus (Keskinen ym. 2009; Forssén ym. 2012) • Maahanmuuton kasvu ja suuntautuminen PYSYVYYS? 7 • Pohjoismaat ovat lähentyneet muita Euroopan maita sosiaalietuuksien tasossa • Uusien köyhyysriskien hallinnassa eivät enää erotu edukseen • Sosiaaliturvaa ja etuuksien koskevat leikkaukset ovat olleet Suomessa muita Pohjoismaita suurempia • Sosiaali- ja terveyspalveluissa siirtymistä pois pohjoismaisen mallin peruslähtökohdista (Eronen ym. 2010) SUHDE SEGREGAATIOON • Olisi pikemminkin yllättävää, mikäli kehityksellä ei olisi alueellista ilmenemismuotoa • Kuitenkin eriytyminen / segregaatio on paikallinen ilmiö • Säännönmukaisuudet ja eroavaisuudet? • Näiden syyt? SEGREGAATION KEHITYS JA PAIKANTAMINEN • Yksittäiset indikaattorit ja luokittelevat mallinnukset • Poikkileikkausaineistot ja aikasarjat • Eri aluetasot • Erojen suhteellisuus • Esimerkiksi riskiryhmien seuranta ja paikantaminen TYÖTTÖMYYSASTE PARAS- (VIHREÄ) JA MUUN SEUTU- YHTEISTYÖN (KELTAINEN) KUNNISSA SYYSKUUSSA 2012 Kaupunkitutkimus ja tieto/Lemmetyinen, lähde ELY-keskus 10 TYÖTTÖMYYSASTE TURUN PIENALUEILLA (TYÖTTÖMIÄ YLI 100) ÄIDINKIELEN MUKAAN KESÄKUUSSA 2012 Työttömyysaste yli koko kaupungin arvon Työttömyysaste alle koko kaupungin arvon 0 5 10 15 20 25 30 0 5 10 15 20 25 30 Varissuo KOKO TURKU Ilpoinen Pansio It. Kurala Lauste Länsiranta Itäranta Halinen Pohjola Pansio Länt. Kärsämäki Et. Verkatehdas VI Paaskunta Rauhankatu VII Härkämäki-Jyrkkälä Nättinummi Ursininkatu Pohj. Asuin-Runosmäki Port Arthur Vasaramäki Asuin-Perno Pääskyvuori Mäntymäki Nummenmäki Martti IV Harittu Kauppatori VI Iso-Heikkilä Länt. Itäharju Uittamo Länsinummi Vartiovuori II Länsi-Maaria-Jäkärlä Sirkkala I Moisio-Kanervamäki KOKO TURKU Yo-kylä Suomi tai ruotsi Muu kieli Suomi tai ruotsi Muu kieli Kaupunkitutkimus ja tieto/Lemmetyinen Lähde: Elykeskus VIERASKIELISEN VÄESTÖN OSUUS ASUKKAISTA TURUN PIENALUEILLA 31.12.2012 Muunkieliset 2002 Muunkielisen väestön keskittyneisyys v. 2002 ja 2009 Muunkieliset 2009 Muunkieliset 600 m laskentasäteellä = Keskittyneisyys Turun maksimiarvo Varissuolla vuonna 2002 1321 ja vuonna 2009 2226 (muunkielisten lukumäärä 600 m laskentasäteellä). SEGREGAATION DYNAMIIKKA • Segregaatio lopputuloksena ja prosessina • Vaatii usein monipuolisia aineistoja • Esimerkkinä etninen segregaatio Turussa -1 000 1 000 1 500 2 000 -500 500 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 muutos 1994 Kotikuntalain 1998 1999 2000 2001 2002 2003 vuosimuutos Muunkielisten vuosimuutos saamenkielisten Suomen-, ruotsin- ja 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1 270 2012 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 10 000 15 000 20 000 25 000 5 000 2 000 4 000 6 000 8 000 0 0 Turun muunkielisten määrä 1991-2012 jaarvio muunkielisten määrä Turun 1990 1990 1992 1992 1994 Toteutunut 19941996 19961998 2013-2017 19982000 20002002 Arvio 2013-2017 2004 2002 2006 2004 2008 2006 2010 20082012 20102014 15 609 20122016 15 Muista kunnista tai ulkomailta muuttaneiden asuinpaikka suomen/ruotsinkieliset muunkieliset Sama symbolikokojakauma molemmissa kartoissa Kerrostalokaksioiden keskihinta ja vuokrataso vuonna 2011 (syksyn vuokrapyynnöt ja alkuvuoden 2011 toteutuneet kauppahinnat). - Asuntojen keskihinta- ja vuokra on Varissuolla Turun alhaisin (tilastoaluetarkkuus) - Runosmäen ja Lausteen vuokrahinnat ovat Varissuon tasoa, myös asuntojen keskihinta on lähellä Varissuon hintatasoa Etnisen keskittymisen dynamiikkaa Turussa 17 Varissuolla lisäksi Alueen sosiaalinen vuokraasuntokanta Alueen suuri koko= vapaita asuntoja, Maahanmuuton sosiaalisia Imagokysymykset? kohdealue 1990- verkostoja luvun alussa Sisäänmuutoalue Alueen elinkaaren tuleminen peruskorjausikään Tunnettavuus Vähintään kohtuullinen palvelutaso Omistusasuntojen siirtyminen vuokralle Ylivertainen palvelutaso Sosiaaliset ja alueen omavaraisuus Kantaväestön muuttoliike verkostot kumuloivat jo 1990-luvulla? muuttoliikettä Normaalikoulun hyvä status Hyvä status maahanmuuttajien keskuudessa Koulujen ja Hinta-laatu-suhde päiväkotien Suvaistsevaisuus kuormittuminen SEGREGAATION SEURAUKSIA • Subjektiiviset kokemukset väestörakenteen tilastollisen tarkastelun vastapainona ja ymmärryksen lisääjänä • Esimerkiksi kyselyt ja haastattelut • Etenkin naapurustovaikutusten tutkiminen ja todentaminen on vaikeaa Turkulaisen kantaväestön tyytymättömyys asuinalueensa sosiaalisen ympäristön ominaisuuksiin (%) ETNINEN KONFLIKTI VAI VOIMAVARA? VIRANOMAISET ASUKKAAT • Alue on rauhoittunut • Toleranssin ja suvaitsevaisuuden • Ammattiylpeys ja sitoutuneisuus kasvu • Osalla viranomaisista työ • Ennakkoluulot ja sukupolvien kuilu helpottunut • Asumisrauha • Ennakkoluulot rekrytoinneissa • Kantaväestö sopeutuu naapureihin • Huono-osaisuuden ja maahanmuuttajat uuteen elämään keskittyminen ongelma, ei • Kortteleilla ei poikkeavaa stigmaa maahanmuuttajien • Alueelle on juurruttu • Kielitaito on suurin integraation • Etniset palvelut ongelma • Polarisaatio ja huoli lapsista SEGREGAATION HALLINTAKEINOISTA Toimenpiteet segregaation hallinnaksi22 • Kansallisen tason politiikkatoimenpiteiden ensisijaisuus • Suuntaus on ollut ennaltaehkäisystä häiriöihin Ennaltaehkäisevät reagoimiseen • Alueiden erityispiirteiden huomioiminen ennaltaehkäisyssä • Seudullinen yhdyskuntasuunnittelu • Segregaation välttäminen ei ole ja asuntopolitiikka vielä integraation edistämistä Negatiivisia • Kotouttamisen sisältö ja • Uudet alueet vaikutuksia • Hidas vaikuttaminen rajoittavat vastuukysymysten selkeyttäminen • Asunnonjaon pelisäännöt • Yhden luukun palvelupisteet • Mahdollisuuksien tarjoumat • Perinteinen isännöinti ja • Kiintiöinti? sosiaalisen isännöinnin mallit • Vetovoimaisuus: fyysinen ympäristö, • Aluepainotteiset palvelumallit Hallintaa ja • Viranomais/paikallistoimija- perusparannukset, positiivisia puolia • Stigma vrs. erityisyyden tukevat verkoston voimavarat ja viisaus korostaminen • Alueellinen sosiaalityö vrs. • Kotouttamisohjelman toimeenpano toimistotyö Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan Varissuon kehityskaari ? ? EU:n Lähiöprojekti, Tavoite 2- Nousukierre- ohjelma Silta –lähiöohjelma projekti alue - 1985 1990 1995 – 1999 2000 – 2006 2009 – 2011 YHTEENVETOA • Suomalaisilla kaupunkiseuduilla (Pääkaupunkiseutu ja Turun kaupunkikseutu) enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä sosiaalisen eriytymisen / segregaation kehityskulussa • Noudattaa useita eurooppalaisia havaintoja • Alueelliset erot kaupunkien sisällä ilmeisen vakiintuneita • Sosiaalinen ympäristö erottelevana tekijänä • Syvenevätkö jakolinjat ja minkä suhteen? • Millä toimenpiteillä eroja pyritään hallitsemaan? • Mitataanko segregaatiossa oikeita asioita vai jääkö esimerkiksi tutkimuksellisia katvealueita? KIITOS! [email protected].