K 13/2011 vp EUROOPAN TURVALLISUUS- JA YHTEISTYÖJÄRJESTÖN SUOMEN VALTUUSKUNNAN KERTOMUS ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2010 HELSINKI 2011 Kannen valokuva: ETYJ:n kuva-arkisto (Wien) ISSN 1798-4785 EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2011 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta EDUSKUNNALLE Eduskunnan työjärjestyksen 10 §:n mukaisesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta antaa kunnioittaen eduskunnalle kertomuksen Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuoden 2010 istuntokaudella. Helsingissä huhtikuussa 2011 Ilkka Kanerva Puheenjohtaja Gunilla Carlander Sihteeri Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä ....................................................................................... 7 2 Etyjn parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan toiminnasta ...................................................................................... 9 3 Parlamentaarisen yleiskokouksen toiminta vuonna 2010 .............. 11 3.1 Puheenjohtajiston kokoukset .................................................... 11 3.2 Pysyvän komitean kokoukset .................................................... 11 3.3 Talvi-istunto ............................................................................... 12 3.4 Oslon istunto............................................................................. 12 3.5 Teemakonferenssit ..................................................................... 17 3.6 Keski-Aasia ................................................................................. 18 3.6.1 Kokoukset ja vierailut .................................................... 19 3.6.2 Teemakonferenssi ........................................................... 19 3.6.3 Kirgisia ............................................................................ 20 3.7 Yleiskokouksen työryhmät ........................................................ 21 3.7.1 Avoimuustyöryhmä ja nk. Korfu-prosessi ..................... 22 3.8 Yleiskokouksen erityisedustajat ................................................. 22 3.9 Vaalitarkkailu ............................................................................. 23 LIITTEET 1 Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta vuonna 2010 .................................................................................... 29 2 Etyjin jäsenvaltiot ............................................................................ 30 3 Etyjin kokonaisorganisaatio (kaavio) .............................................. 31 4 Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen organisaatio (kaavio) ..... 32 5 Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen ja komiteoiden puheenjohtajistot ............................................................................. 33 6 Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Oslon loppuasiakirja ..... 36 7 Etyjin yleiskokouksen Keski-Aasia foorumin ohjelma ................... 97 8 Etyjin yleiskokouksen syyskokousten ohjelma .............................. 100 9 Etyjin Astanan huippukokouksen poliittinen julistus ................... 103 5 1 Tiivistelmä Etyjin parlamentaarinen yleiskokous perustettiin hallituksen edustajat ovat osallistuneet yleisko- lähes 20 vuotta sitten edistämään parlamenttien kouksen kokouksiin. välistä turvallisuuspoliittista keskustelua sekä tu- Maantieteellinen epätasapaino aiheissa on kemaan Etyjin poliittista vastuuta, legitimiteettiä jatkunut ja Etyjin toiminnan suuntautuminen ja näkyvyyttä. ”itään” tullee jatkumaan. Tilanne mm. Moldo- Etyjin yleiskokouksen toiminnan rakenne on vassa, Valko-Venäjällä, Keski-Aasiassa, Kaukasuk- kertomusvuonna jatkunut entiseen tapaan. Yleis- sella sekä Ukrainassa ja Venäjällä on Euroopan kokouksella on itsenäinen organisaatio, hallinto turvallispoliittisen kehityksen kannalta edelleen ja budjetti, mutta aihepiirien valinnassa heijastu- merkittävä. Tämä näkemys heijastuu myös niissä vat yleinen turvallisuuspoliittinen keskustelu ja ehdotuksissa, joita yksittäiset jäsenmaat nostavat haasteet. Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa esille. uusia toimintamuotoja ei ole syntynyt. Yleis- Keskustelu Etyjin roolista kansainvälisellä kokouksen heinäkuun pääistunnon aihevalinta järjestökentällä ja Euroopan turvallisuuden edis- sekä muut aihevalinnat ja –ehdotukset eivät ole täjänä (nk. Korfu-prosessi) on jatkunut kertomus- olleet yllätyksellisiä. vuonna. Joulukuun huippukokouksessa Astanas- Kansainvälisen rikollisuuden ja korruption sa hyväksyttiin poliittinen julistus ”Kohti tur- torjunta oli sekä yleiskokouksen istunnon että vallisuusyhteisöä”, mutta toimintaohjelmasta ei syksyn teemakonferenssin pääaihe. Yleiskokouk- saavutettu yhteisymmärrystä. Keskustelu jatkuu sen istunnossa Oslossa käsiteltiin lisäksi ennätys- sekä hallitustenvälisellä tasolla että parlamentaa- määrä (35) lisäaiheita. Lisäaiheesta kuusi käsitteli rikkojen välillä. Suomen valtuuskunta on omalta Etyjin toimintaa yleisesti ja/tai instituutioiden osaltaan pyrkinyt antamaan pragmaattisen ja ra- välistä suhdetta, seitsemän alueellisia kysymyk- kentavan panoksen tähän keskusteluun. Valtuus- siä, kolme maahanmuuttoon ja kotouttamiseen kunnan varapuheenjohtaja Johannes Koskinen liittyviä kysymyksiä, kolme ympäristöä ja 12 in- johtaa yleiskokouksen työryhmää, joka pyrkii himilliseen ulottuvuuteen kuuluvia kysymyksiä. määrittelemään yleiskokouksen panosta Korfu- Etyjin kolmanteen ulottuvuuteen kuuluvista prosessiin, ja tätä kautta hyvään yhteistyöhön päätöslauselmista neljässä käsitellään eri väestö- Etyjin hallitustenvälisen sektorin kanssa. ryhmien ihmisoikeushaasteita ja kahdessa käsi- Yleiskokouksen operatiivisen toiminnan tellään perusoikeuksia. Laajan aihepiirin myötä muotoja ei ole viime vuosina kehitelty. Vaali- parlamentaarinen keskustelu on edelleen ollut tarkkailu on edelleen säännöllisin käytännön osittain hajanaista, mutta osoittaa toisaalta tur- läheinen toiminta ja tämän toiminnan merkitys vallisuuspoliittisen keskustelun laaja-alaisuutta. on edelleen suuri. Yleiskokouksella on yhdessä Keski-Aasian poliittis-strateginen merkitys Etyj/Odihrin (Offi ce for Democratic Institutions and on jatkuvasta korostunut, ja alueellisista kysy- Human Rights, ODIHR) kanssa tärkeä rooli parla- myksistä Keski-Aasia ja erityisesti Kirgisia otti- menttivaalien kansainvälisessä tarkkailussa Etyj- vat kertomusvuonna eniten tilaa. Keski-Aasia alueella. Vaalitarkkailujen kohdemaat ovat olleet on ollut esillä yleiskokouksen toiminnassa mm. enemmän idässä kuin lännessä, mutta kertomus- teemakonferenssin muodossa, vaalitarkkailussa vuonna yleiskokous ja Etyj/Odihr tarkkailivat ja Kirgisian tilanteen takia. Yleiskokous lähetti myös USA:n kongressin vaaleja ja Iso-Britannian valtuuskunnat tarkkailemaan parlamenttivaaleja parlamenttivaaleja. helmikuussa Tadžikistan ja lokakuussa Kirgisi- Tämän ohella yleiskokouksen erityisedustajat assa. Etyjin puheenjohtajamaan Kazakstanin ovat olleet vaihtelevasti aktiiveja. Keski-Aasian 7 poliittis-strateginen merkitys on jatkuvasta ko- Etyjin yleiskokouksen asema Euroopan tur- rostunut. Kazakstanin puheenjohtajuus on myö- vallisuuspoliittisen keskustelun foorumina on lä- tävaikuttanut siihen, että katse on ollut idän hes 20 vuoden toiminnan tuloksena vakiintunut. suunnassa. Keski-Aasia-erityisedustaja Kimmo Koska Länsi-Euroopan unionin (WEU/ESDA) Kiljunen on keskittynyt Kirgisiaan tilanteeseen. parlamentaarisen yleiskokouksen toiminta päät- Heinäkuussa yleiskokous valitsi Petros Ef- tyy kesäkuussa 2011, tämä tarkoittaa, että puh- tymioun (Kreikka, sos) uudeksi presidentiksi dasta turvallisuuspoliittista keskustelua käydään ja päätti myös sihteeristön pääsihteerin Spen- parlamentaarisella tasolla ainoastaan Etyjin ja cer Oliverin jatkomandaatista. Yleiskokouksen Naton yleiskokouksen puitteessa. Keskustelu muut valinnat ja nimitykset tehtiin myös heinä- WEU:n korvaavasta toiminnasta on kuitenkin kuun istunnon yhteydessä (ks. liite 5). käynnissä. 8 2 Suomen valtuuskunnan toiminta Vaalikauden alussa valittu valtuuskunta (liite la Etyjin hallitustenvälisestä toiminnasta ja tur- 1) on osallistunut säännöllisesti puheenjohtaja vallisuuspoliittisesta keskustelusta. Ilkka Kanervan (kok) johdolla Etyjin yleiskoko- Yleiskokouksen heinäkuun Oslon istunnon uksen toimintaan ja saanut merkittäviä luotta- yhteydessä Suomen vt. asiainhoitaja Hans Otte- mustehtäviä kertomusvuonna 2010. lin järjesti valtuuskunnalle kaksi asiantuntijatilai- Etyjin yleiskokouksen kokouskalenteriin suutta. Ensimmäisellä lounaalla vieraana olivat kuuluu kolme säännönmukaista kokousta: talvi- Norjan ulkoministeriön osastopäällikkö Steffen istunto helmikuussa, täysistunto heinäkuussa ja Kongstad ja yksikönpäällikkö John Mikael Kvi- syyskokoukset lokakuussa. stad sekä puolustusvoimien tutkimusinstituutin Valtuuskunta osallistui vuoden talvi-istun- toimitusjohtaja Paul Narum. He alustivat Norjan toon pj Kanervan johdolla. Valtuuskunnan muut arktisen alueen politiikasta ja Norjan EU-suh- jäsenet olivat varapuheenjohtaja Koskinen, ed. teista. Toisessa tilaisuudessa erityisvieraana oli Karhu, Kataja, Kiljunen ja Orpo. Yleiskokouk- Norjan ulkoministeriön osastopäällikkö Carola sen 19. istuntoon Norjassa osallistuivat puheen- Björklund. Suomen pohjanmaalta kotoisin oleva johtaja Kanerva, varapuheenjohtaja Koskinen, Björklund on vastuussa mm. Norjan arktisten jäsenet Kiljunen ja Laukkanen, sekä varajäsenet alueiden yhteistyöstä. Karimäki ja Nauclér. Syyskokoukset pidettiin Pa- Suomen valtuuskunta sai kutsun osallistua lermossa ja niihin osallistuivat varapuheenjohta- Naton parlamentaarisen