Oecophoridae Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: iText (http://itextpdf.com/) 1 Schiffermuelleria schaefferella (Linnaeus, 1758) Oecophoridae Tuntomerkit. Siipiväli 12-15 mm. Tuntosarvien kärki valkea. Etusiivet kalpean oranssit; kärkikolmannes ja takareuna mustanruskeat. Mustanruskean alueen reunalla 1/3 kohdalla, takakulman lähellä sekä sen etupuolella lähellä etureunaa lyijytäytteinen täplä. Siiven tyvellä etureunassa musta laikku. 1/5 kohdalla takareunasta lähelle etureunaa ulottuva lyijynvärinen, kapealti mustareunainen poikkijuova; sen ulkopuolella keskellä siipeä kaksi samanlaista, hiukan hienompaa pituusjuovaa, joista takimmainen hieman lyhyempi. Näiden etupuolella etureunassa musta, lyijytäytteinen pituusjuova. Takasiivet ruskeat. Elintavat. Valoisissa lehti- ja sekametsissä, metsiköissä. Lepää päivisin kuolevien puiden rungoilla. Lentää iltahämärissä ja aamulla; tulee valolle. Toukka vaalean oliivinruskea, jaokkeiden välit vaaleat. Pää, niska- ja peräkilpi kellanruskeat.Elää vanhojen koivujen tai tammien kaarnan alla tai kuolleessa puuaineksessa. Talvehtii kaarnan alla. 2 Denisia stroemella (Fabricius, 1781) Oecophoridae Kuva: R.Siloaho Kuva: Jyrki Virtanen Tuntomerkit. Siipiväli 8-15 mm. Etusiivet mustanruskeat, niissä metallinsinisiä täpliä. Siiven tyviosassa suuri, kolmikulmainen laikku; laikku keskellä etureunaa sekä etureuna- ja tornaalilaikku rikinkeltaiset. Takasiivet tumman ruskeanharmaat. Tuntosarvien kärkineljännes valkea. Elintavat. Lehtimetsissä. Istuu päivisin kuorenraoissa; lentää iltapäivällä ja hämärässä. Toukka elää lahoavalla puulla ja orgaanisilla jäännöksillä lehtipuiden, mahdollisesti myös kuusen (Picea abies) kuorenrakosissa. 3 Denisia obscurella (Brandt, 1937) Oecophoridae Kuva: R.Siloaho Kuva: R.Siloaho Tuntomerkit. Siipiväli 12-18 mm. Etusiivet yksivärisen harmaat, ruskeasävyiset, hieman kiiltävät. Keskitäplä epämääräinen, tummempi. Koiraan sivulämssän kärki pyöreä, yläreuna ilman lovea. Elintavat. Kuusi- ja kuusisekametsissä. Lepää päivisin kuusenoksilla; lentää iltapäivisin ja illan hämärtyessä; tulee yöllä valolle. Kehitysvaiheet tuntemattomat. 4 Denisia similella (Hübner, 1796) Oecophoridae Kuva: R.Siloaho Kuva: J. Tyllinen Tuntomerkit. Siipiväli 10-16 mm. Pää okrankeltainen, keskellä tumma juova. Etusiivet tumman harmahtavanruskeat; kuviot vaaleankeltaiset: siiven tyviosassa täplä, joka alkaa juovamaisena siiven tyvestä; täplä keskellä siipeä lähellä takareunaa sekä kostaali- ja tornaalilaikut. Takasiivet etusiipiä kapeammat, harmaat, niissä ei vaaleaa ripsien tyvijuovaa (vrt. D. stipella). Koiraan tuntosarvet pitkäkarvaiset; tyvineljännes renkaallinen tai kirjava. Huulirihmojen keskijaoke kokonaan keltainen, korkeintaan sisäsivulla vähän ruskehtavaa (vrt. D. stipella). Koiraan gnathoksen selkäpuolella ei kartiomaista kohoumaa. Elintavat. Valoisissa havu- ja sekametsissä, mäntyä kasvavilla dyyneillä. Istuu päivisin kuorenraoissa tai esillä rungolla; lentää illan hämärtyessä, joskus pimetessä; tulee toisinaan valolle. Toukka harmaa; pää, niska- ja peräkilpi ruskehtavat.Elää enimmäkseen havupuiden kuoren alla tai rakosissa, talvehtii. 5 Denisia luticiliella (Erschoff, 1877) Oecophoridae Tuntomerkit. Siipiväli 11-20 mm. Etusiivet keltaiset, vahvasti tummanharmaa-mustahkokehnäiset. Tyvisarakkeen ulkoreunassa epäselvä, vaalea poikkijuova; siiven keskellä epäselvä, täpliksi katkeileva, vaalea poikkijuova. Kostaali- ja tornaalilaikku epäselvät, vaaleat. Takasiivet tumman ruskehtavanharmaat. Koiraan uncus sivuilta leveä (vrt. D. similella, D. stipella). Elintavat. Lehtimetsissä. Lepää päivisin puunrungoilla. Toukka elää kesäkuussa vanhojen lehtipuiden kaarnan alla. 6 Denisia stipella (Linnaeus, 1758) Oecophoridae Kuva: R.Siloaho Kuva: Olavi Niemi Tuntomerkit. Siipiväli 14-19 mm. Muistuttaa lajia D. similella; suurempi, kuviot heikommat; takasiipien ripsien tyvijuova vaalea; pää kokonaan keltainen; huulirihmojen keskijaoke ruskea, sisäsivulla korkeintaan ohut keltainen juova; tuntosarvien tyvineljännes tumma. Koiraan gnathoksen selkäpuolella selvä kartiomainen kohouma. Elintavat. Havu- ja sekametsissä. Istuu päivisin puunrungoilla, pylväillä ym., lentää iltahämärissä; tulee valolle. Toukka harmaanruskea, hengitysaukkojen kohdalta vaalean ruskeanharmaa, näiden alapuolella likaisen valkoista; pää ruskea tai ruskeankeltainen, niska- ja peräkilpi kellertävät tai ruskeat; käsnäjalat pienet ja tummat.Elää puiden kuorenraoissa, useimmiten kuolleilla puilla ja kannoilla; talvehtii. 7 Crassa tinctella (Hübner, 1796) Oecophoridae Kuva: Pekka Malinen Tuntomerkit. Siipiväli 11-16 mm. Naaras pienempi kuin koiras, etusiivet vaalean harmaankeltaiset, takasiivet tummanharmaat; koiraan etusiivet tumman okran- tai oliivinväriset, takasiivet harmaat; pää, suurin osa keskiruumiista ja huulirihmojen kaksi ulointa jaoketta keltaiset. Elintavat. Valoisissa metsissä ja metsiköissä. Lentää iltapäivällä auringonpaisteessa tai lämpimällä säällä; tulee yöllä yksitellen valolle. Toukka elää laholla puulla kuolleiden puiden kuoren alla, rungon sammalilla ja jäkälillä; talvehtii. Koteloituu kuoren alle. 8 Borkhausenia fuscescens (Haworth, 1828) Oecophoridae Kuva: J. Tyllinen Kuva: J. Tyllinen Tuntomerkit. Siipiväli 9-12 mm. Naama savenkeltainen, pää muuten tummanruskea. Etusiivet savenkeltaiset, karkeasti ruskeakehnäiset. Täplät suuret, tumman harmaanruskeat; sisempi diskaalitäplä sisempänä kuin siipitaitetäplä; ulompi diskaalitäplä suurin. Takasiivet harmaat. Elintavat. Hakamailla, metsänreunoilla, ulkorakennuksissa. Lentää hämärässä; tulee satunnaisesti valolle. Toukka elää kudoksessa linnunpesissä tai kuolleilla lehdillä, syö kasvi- ja eläinjätteitä; talvehtii. 9 Borkhausenia luridicomella (Herrich-Schäffer, 1856) Oecophoridae Kuva: J. Tyllinen Kuva: J. Tyllinen Tuntomerkit. Siipiväli 9-13 mm. Pää kokonaan kontrastisen keltainen. Etusiivet ruskehtavanharmaat; täplät mustat; sisempi diskaalitäplä sisempänä kuin siipitaitetäplä; ulompi diskaalitäplä suurin. Takasiivet harmaat. Elintavat. Pensaikoissa, puutarhoissa, valoisissa havumetsissä. Lentää iltahämärissä; tulee yöllä valolle. Toukka elää linnunpesissä, myös neulaskarikkeessa; talvehtii. 10 Borkhausenia minutella (Linnaeus, 1758) Oecophoridae Tuntomerkit. Siipiväli 9-14 mm. Etusiivet tumman harmahtavanruskeat; kostaali- ja tornaalilaikut okrankeltaiset. Takasiivet harmaat. Elintavat. Metsissä, suo- ja rantaniityillä, ulkorakennuksissa. Lentää iltapäivisin ja hämärässä, tulee silloin tällöin valolle. Toukka kalpean keltainen, pää hunajankeltainen, niskakilpi kalpean kellanruskea; elää eläin- ja kasvijätteillä sekä laholla puulla; talvehtii. 11 Decantha borkhausenii (Zeller, 1839) Oecophoridae Tuntomerkit. Siipiväli 11-14 mm. Etusiivet tumman ruskeanpunaiset, violetinharmaakehnäiset; niissä neljä suurta, kullankeltaista täplää. Siipiripset kullankeltaiset. Takasiivet vaalean ruskeanharmaat. Elintavat. Mäntymetsissä. Lentää iltahämärissä; tulee valolle. Toukka valkeahko, suoli näkyy tummempana; pää ja niskakilpi ruskeankeltaiset.Elää kesäkuussa männyn (Pinus sylvestris), mahdollisesti myös muiden havupuiden, kuoren alla. 12 Metalampra cinnamomea (Zeller, 1839) Oecophoridae Kuva: J. Tyllinen Kuva: J. Tyllinen Tuntomerkit. Siipiväli 10-14 mm. Etusiivet kanelinruskeat; sitruunankeltainen tyvijuomu kaartuu siiven takareunan keskikohdalle. Kostaalilaikku suuri, tornaalilaikku pienempi; molemmat sitruunankeltaiset. Takasiivet ruskeanharmaat. Elintavat. Valoisissa mäntymetsissä, lehdesniityillä, kuivilla kentillä. Lentää hämärässä, joskus iltapäivän auringonpaisteessa; tulee yöllä valolle. Toukka läpikuultavan valkea; pää kellanruskea; niska- ja peräkilpi hunajankeltaiset.Elää puiden, etenkin männyn (Pinus sylvestris) kuoren alla; talvehtii. 13 Bisigna procerella (Denis & Schiffermüller, 1775) Oecophoridae Kuva: Jyrki Lehto Kuva: Olavi Niemi Tuntomerkit. Siipiväli 12-15 mm. Etusiivet kullanoranssit, kärjestä ruskeat; niissä kolme kapeaa lyijynväristä poikkijuovaa keskikohdan sisäpuolella ja keskellä; näistä kaksi ulointa eivät ulotu etureunaan. Niiden ulkopuolella sisäänpäin taipunut, epäselvästä, mustanruskeasta kostaalitäplästä lähtevä lyijynvärinen poikkijuova. Takasiivet 3/4 etusiipien leveydestä, tummanruskeat, punertavankiiltoiset. Elintavat. Soilla, kuivissa kangasmetsissä. Istuu päivisin puunrungoilla ja lehvistössä; lentää myöhään iltapäivällä; tulee yöllä hyvin valolle. Toukka oliivinruskea; pää, niska- ja peräkilpi mustat.Elää alkukesällä mm. koivun (Betula) runkojen sammalilla ja jäkälillä. 14 Oecophora bractella (Linnaeus, 1758) Oecophoridae Kuva: Pekka Malinen Tuntomerkit. Siipiväli 13-20 mm. Pää ja keskiruumis keltaiset. Etusiivet tumman harmahtavanruskeat; tyvisarake ja suuri kostaalilaikku 2/3 kohdalla kirkkaankeltaiset. Juova etureunassa siiven tyvellä; suora poikkijuova, joka reunustaa keltaista tyvisaraketta sekä poikittainen, juovamainen täplä keskisarassa 2/3 kohdalla teräksensiniset. Takasiivet tumman ruskeanharmaat. Elintavat. Tuorepohjaisissa metsissä, puistoissa, pensaikoissa. Lentää iltapäivällä ja hämärässä. Toukka hoikka, punertava, ruskeanharmaa tai harmaa, vatsapuolelta vaaleampi, joka jaokkeessa neljä kiiltävää, karvaista nystyrää; pää kalpean ruskeanpunainen tai ruskea, silmätäplä musta; niska- ja peräkilpi ruskeat.Elää laholla puulla kuoren alla, usein monta yhdessä; myös käävissä, usein koiperhosten käytävissä; talvehtii. Koteloituu ruokailupaikkaan kevyeen kotelokoppaan. 15 Harpella