TEKSTI: JUHA SUORANTA & NINA HJELT KUVAT: KIRJOITTAJIEN ARKISTOT; FLICKR; VASTAPAINO klassikon paluu klassikon Klassikon paluu -sarjassa esitellään teoksia, jotka ovat olleet merkityksellisiä aikuiskasvatuksen tutkijoille ja ammattilaisille opinnoissa, tutkimuksessa ja työssä. Sarjan avaavat Juha Suoranta ja Nina Hjelt esseillään kasvatusfilosofi Paulo Freiresta, joka perusti pedagogiikkansa kriittiseen lukutaitoon. Sorrettujen pedagogiikan henki on ohjannut työtäni BRASILIALAISEN KASVATUSFILOSOFIN ja aikuiskas- vattajan Paulo Freiren (1921–1997) pääteos Sorrettu- jen pedagogiikka julkaistiin vuonna 1968. Se käännet- tiin lukuisille kielille, ja siitä tuli yksi yhteiskuntatietei- den tunnetuimpia teoksia maailmassa (Green 2016). Luin Freiren ajatuksista 1980-luvun lopulla tent- tikirjasta. Siinä Freiren kirjan lähtökohdaksi esitetään ajatus ”ihmisestä subjektina, joka toiminnallaan kehit- Paulo Freire tää kulttuuria ja historiaa” (Eskola 1982, 173). Freiren pääteoksen luin muutamaa vuotta myöhemmin. pystyvät vapautumaan yhteiskunnallisesta ja taloudelli- Kirjassaan Freire kuvaa Brasilian kahtiajakautu- sesta herruudesta ja löytämään suuren humanistisen ja neeksi, sortajien ja sorrettujen yhteiskunnaksi, ja aset- historiallisen tehtävänsä inhimillisen maailman raken- tuu sorrettujen puolelle. Hän esittää teorian, miten tajina. ”Sorrettujen pedagogiikan eli omaan vapaustais- sorretut voivat tiedostaa sortoyhteiskunnan piirteet, teluunsa osallisten ihmisten pedagogiikan juuret ovat vapautua sortajistaan ja vapauttaa samalla sortajansa. juuri tässä”, Freire (2005, 55) toteaa. Vapautuminen yhteiskunnalliseksi toimijaksi alkaa Nämä olivat kaltaiselleni työläiskodissa kasvaneel- kriittisen lukutaidon oppimisesta, joka on sorrettujen le opiskelijalle kirjan tärkeimpiä ajatuksia. Ja ne ovat pedagogiikan perusta. Tiedostettuaan sortotilanteen- niitä yhä. Ajatus sorretuista muutosvoimana pani kä- sa kriittisen lukutaidon avulla sorretut kykenevät liitty- sittämään, että kasvatus ja koulutus sekä niitä tutkivat mään yhteen poliittiseksi voimaksi, tulevat tietoiseksi tieteet ovat syvästi poliittisia ilmiöitä. luokka-asemastaan ja kehittyvät luokaksi itselleen. Sorrettujen pedagogiikka ei sijoitu millekään nimen- Yhdessä vallankumousjohtajien kanssa sorretut omaiselle tieteenalalle, vaan se on kirjoitettu ensi sijassa 57 journal.fi/aikuiskasvatus AIKUISKASVATUS 1/2020 köyhille ja syrjäytetyille sekä heidän parissaan työtä teke- 2006, 265, myös Burawoy & von Holdt 2012, luku 5). ville. Kasvatustieteissä teos synnytti 1970-luvulla kriitti- Kiinnostuin julkisesta sosiologiasta, ja olen opettanut sen pedagogiikan tutkimusperinteen, jossa tarkastellaan sitä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteilijöille vuo- kasvatuksen tasa-arvon ja vallankäytön kysymyksiä sekä desta 2009 lähtien joitakin välivuosia lukuun ottamatta. pyritään edistämään ihmisoikeuksia ja demokraattista Keväällä 2019 kurssimme päälukemistona oli Sorrettu- sosialismia. jen pedagogiikka. FREIREN KIRJA on saattanut tuhansia ihmisiä yhteen ja MAAILMALLE ON vuosien aikana syntynyt useita Freire- synnyttänyt yhteyksiä heidän välilleen. Myös minä olen keskuksia: jotkin niistä toimivat yliopistojen yhteydessä, solminut Sorrettujen pedagogiikan välityksellä kotimaisia toiset ovat organisoituneet järjestöjen yhteyteen. Koska ja ulkomaisia tutkimusyhteyksiä, joita ajattelen erään- Pohjoismaissa ei ollut tällaista keskusta, perustin sellai- laisena maailmanlaajuisena Freire-opistona. Kutsuin sen Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitokselle vuonna 1999 vieraakseni professori Peter McLarenin, (https://paulofreirefinland.wordpress.com). Keskuk- joka oli tuntenut Freiren henkilökohtaisesti ja valmisteli sen avajaisesitelmän piti syksyllä 2007 Peter McLaren tuolloin kirjaa Freiren ja Ernesto ”Che” Guevaran val- otsikolla ”Paulo Freire and Critical Pedagogy in the Times lankumouksellisesta pedagogiikasta (McLaren 2000). of Neoliberal Terror”. Myöhemmin kirja ilmestyi suomeksi nimellä Che, Freire Seuraavina kahtena kesänä keskuksen puitteissa järjes- ja vallankumouksen pedagogiikka (McLaren 2009). Mc- tettiin kriittisen pedagogiikan kesäkoulut, jotka keräsivät Larenin vierailu ja tuolloin syntynyt ystävyys vaikuttivat Tampereelle Freiren ajatuksista kiinnostuneita tutkijoita merkittävästi opetus- ja tutkimustyöhöni. ja väitöskirjojen tekijöitä monesta yliopistosta. McLaren Suomalaiseen keskusteluun sorrettujen pedagogii- toimi niissä yhtenä opettajana. Järjestelyihin osallistuivat kan toivat Aino Hannulan (2000) väitöskirja, Kriittinen Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitoksen lisäksi pedagogiikka -teos (Giroux & McLaren 2001) ja Sor- Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos ja Nuoriso- rettujen pedagogiikan suomennos (Freire 2005). Frei- tutkimusseuran Nuorisotutkimusverkosto. ren teos tunnetaan Suomessa hyvin suomennoksen ja Kesäkoulujen ja Kasvatustieteen päivien kriittisen Freiren ajattelua esittelevien muiden teosten perusteel- pedagogiikan teemaryhmien esitysten pohjalta toimitet- la (esim. Kurki 2002; Suoranta 2005; Suoranta & Ryy- tiin Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä -kirjasarja (Aittola, nänen 2014; Nivala & Ryynänen 2019). Sitä käytetään Eskola & Suoranta 2007; Lanas, Niinistö & Suoranta paljon myös opinnäytteissä ja tieteellisissä julkaisuissa. 2008; Moisio & Suoranta 2009), jota oli vuoden 2019 Maailmalla Freiren kirjaa luetaan ja tutkitaan ahkeras- loppuun mennessä ladattu 20 000 kertaa. ti (esim. Peters & Besley 2015; Darder 2018; Torres 2019; Kirylo 2020). PAULO FREIREN OPIT omaksuttiin osaksi Brasilian va- Kasvatus-lehti julkaisi vuonna 2006 kriittisen pe- semmistolaista politiikkaa jo 1960-luvun alussa. Hänen dagogiikan teemanumeron, jossa Freiren ajatuksilla suunnittelemillaan lukutaitokampanjoilla pyrittiin -pa on keskeinen asema. Numeron toimittamisen aikaan rantamaan maan köyhien elinoloja ja saamaan heistä työskentelin Minnesotan yliopiston sosiologian lai- vasemmistolaisen demokratian kannattajia. Maan so- toksen vierailevana professorina ja törmäsin Freiren tilaalliselle ja taloudelliselle valtaeliitille tämä kehitys- vaikutukseen myös siellä. Sosiologi Michael Burawoy suunta ei sopinut, ja se teki vallankaappauksen. Freire mainitsi Sorrettujen pedagogiikan esitelmässään, jonka otettiin tutkintavankeuteen, ja päästyään vapaaksi hän aiheena oli julkinen sosiologia. Freiren hengessä hän pakeni Chileen. Uudessa kotimaassaan hän löysi Georg korosti sosiologian opettamisen olevan parhaimmil- Wilhelm Friedrich Hegelin (1770–1831) ja Karl Marxin laan sarja ”dialogeja meidän ja opiskelijoidemme vä- (1818–1883), joiden ajattelun ja omien sortokokemus- lillä, opiskelijoiden ja heidän omien kokemustensa tensa pohjalta hän kirjoitti pääteoksensa. välillä, opiskelijoiden kesken ja lopulta opiskelijoiden Freiren kokemukset sorrosta ja maanpaosta pa- ja yliopiston ulkopuolisten yleisöjen välillä”. (Burawoy lautuivat mieleeni, kun vuonna 2009 autoin karkotta- journal.fi/aikuiskasvatus 58 TIEDEARTIKKELIT misvaarassa ollutta alaikäistä turvapaikanhakijaa jää- sosiologi C. Wright Millsistä (Suoranta 2017) ja mään Suomeen. Ajattelin tuolloin Freiren kokemaa päätin kokeilla, miten Freirestä kirjoittaminen su- kohtaloa ja hänen sanojaan, joiden mukaan ”täyden juisi samantapaisella otteella. Kirjan suunnitelmaa ihmisyyden tavoittelu ei voi toteutua eristyksissä tai laatiessani huomasin, etten tiennyt, miten Freirestä henkilökohtaisesti, vaan toverillisesti ja solidaarisesti” kehittyi vallankumouksellinen pedagogi. Tästä kysy- (Freire 2005, 92). Koska maailma ei ole oikeuden- myksestä syntyi kirja Paulo Freire. Sorrettujen pedagogi mukainen, vaikeissa tilanteissa olevien ihmisten aut- (Suoranta 2019). taminen on tärkeää (Suoranta 2010, 67). JUHA SUORANTA Demokraattisen sivistysliiton kesäpäivillä elo- KT, aikuiskasvatuksen professori kuussa 2017 Vähäjärven lomakodissa Lautsiassa Tampereen yliopisto puhuin Freiren ja Marxin suhteesta. Tapahtuman https://orcid.org/0000-0002- jälkeen liiton opintojohtaja kysyi, olinko ajatellut 5206-0115 kirjoittaa kirjaa Freirestä. Sellaista hänen mukaansa tarvittaisiin. Olin vastikään saanut valmiiksi kirjan LÄHTEET Aittola, T. Eskola, J. & Suoranta, J. (toim.) (2007). Kriittisen McLaren, P. (2000). Che Guevara, Paulo Freire, and pedagogiikan kysymyksiä. Tampere: Tampereen yliopisto. the Pedagogy of the Revolution. Lanham: Rowman http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7166-7. & Littlefield. Eskola, A. (1982). Vuorovaikutus, muutos, merkitys. McLaren, P. (2009). Che, Freire ja vallankumouksen Helsinki: Tammi. pedagogiikka. Suom. T. Ahponen ja L. Poser. Helsinki: Burawoy, M. (2006). Julkisen sosiologian puolustus. Like. Sosiologia 43(4), 259–286. Moisio, O-P. & Suoranta, J. (toim.) (2009). Kriittisen Burawoy, M. & Holdt, von (2012). Conversations with pedagogiikan kysymyksiä 3. Tampere: Tampereen Bourdieu: The Johannesburg Moment. http://burawoy. yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7900-7. berkeley.edu/Books/Bourdieu.SA/Conversation%205.pdf. Nivala, E. & Ryynänen, S. (2019). Darder, A. (2018). The Student Guide to Freire’s Pedagogy Sosiaalipedagogiikka. Helsinki: Gaudeamus. of the Oppressed. London: Bloomsbury Academic. Peters, M. & Besley, T. (toim.) (2015). Paulo Freire. Freire, P. (2005). Sorrettujen pedagogiikka. Suom. J. The Global Legacy. New York: Peter Lang. Kuortti. Toim. T. Tomperi. Tampere: Vastapaino. Ryynänen, S. (2011). Nuoria reunoilla. Giroux, H. & McLaren, P. (2001). Kriittinen pedagogiikka. Sosiaalipedagoginen tutkimus rikollisuuden Suom. J. Vainonen. Tampere: Vastapaino. ja väkivallan keskellä elävien nuorten kasvun