LA 18/2014 vp — James Hirvisaari /m11 ym. LAKIALOITE 18/2014 vp Laki kansanäänestyksen järjestämisestä Suo- men eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydes- tä Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki Oikeusministeriön valmistelemassa lyhyessä kansanäänestyksestä, jonka aiheena on Suomen ja selkeässä tiedotteessa selostettaisiin Euroo- eroaminen Euroopan unionista. Perustuslain mu- pan unionista eroamisen merkitystä sekä todet- kaan äänestys on neuvoa-antava. Äänestys toi- taisiin, mistä kansanäänestyksessä on kysymys. mitettaisiin eduskuntavaalien 2015 yhteydessä. Tiedote toimitettaisiin kaikille, joille toimite- Äänestäjien vastattavaksi esitettäisiin seuraa- taan ilmoitus äänestysoikeudesta, sekä saatettai- va kysymys: ''Tuleeko Suomen erota Euroopan siin muullakin tavoin kansalaisten tiedoksi ja unionin jäsenyydestä?'' saataville. Äänestäjän tulisi vastata kysymykseen joko Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- ''KYLLÄ'' tai ''EI''. Äänestyksen tulos vahvistet- maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se taisiin samaan aikaan eduskuntavaalien tulok- on hyväksytty ja vahvistettu. sen vahvistamisen kanssa. PERUSTELUT Suomi liittyi Euroopan unioniin jokseenkin risti- seksi suhteessa Venäjään tietämättä, että jäse- riitaisten vaiheiden jälkeen vuonna 1995. nyyden seuraukset erityisesti kansallisen identi- Liittymisen juridista ja moraalista pohjaa on teetin suhteen olisivatkin päinvastaiset. Lisäksi arvioinut kriittisesti muun muassa valtiosääntö- laki olisi edellyttänyt valtiolta tasapuolista vies- oikeuden professori Antero Jyränki julkaisus- tintää molemmista äänestysvaihtoehdoista, mut- saan Euroopan unioni ja Suomen valtiosääntö ta käytännössä edistettiin lähinnä vain KYLLÄ- (1996). vaihtoehtoa. Liittymisestä pidettiin neuvoa-antava kan- Myöhemmin unioni on kehittynyt Suomen sanäänestys, mutta tutkimusten mukaan suoma- kannalta monin tavoin kielteiseen suuntaan, ja laiset äänestivät Suomen kansallisen identitee- vaikka kansalaisille on jatkuvasti muuta väitet- tin ja länsimaisen imagon vahvistamisen puoles- ty, siitä on muodostumassa liittovaltiomainen ta ja Suomen ulkopoliittisen aseman vahvistami- tulonsiirtounioni. Kansallista lainsäädäntöäm- Versio 2.0 LA 18/2014 vp — James Hirvisaari /m11 ym. me jatkuvasti synkronoidaan Brysselin direktii- Toimeenpanolaissa tarvittavat säännökset vien mukaiseksi ja budjettivaltaakin ollaan lah- Kansanäänestyksen toimeenpano vaatii aina eri- joittamassa pois Suomesta. tyisen tätä koskevan lain säätämistä. Siinä on ol- Euroopan unionin positiivisiksi seikoiksi kan- tava säännökset: salaisten mieliin ovat iskostuneet lähinnä yhteis- — äänestyksen ajankohdasta, valuutta ja matkustamisen helpottuminen, mutta — kansanäänestyksen aiheesta, toisaalta vapaa liikkuvuus on tuonut myös uu- — äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista, denlaisia ongelmia. — siitä, käytetäänkö yhtä vai useampaa ää- Kansalaiset ovat erityisen kyllästyneet hei- nestyslippua, kosti talouttaan hoitaneille maille myönnettä- — äänestyslippujen ulkomuodosta, viin tukipaketteihin, joihin Suomikin on maksu- — äänestyslippujen sisällöstä: aihe, ajankoh- miehenä osallistunut merkittävässä määrin sekä ta, vaihtoehdot, tila äänestämismerkinnöil- rahallisesti että vakuuksina. Euroopan unioni on le ja tarvittavat äänestämisohjeet, tullut Suomelle katastrofaalisen kalliiksi. Eroa- — äänestyslippujen mitättömyydestä, minen Euroopan unionista johtaisi käytännössä — äänestämisestä: äänestämistapa, myös eroamiseen eurosta ja siirtymiseen omaan — siitä, miten valtio tiedottaa vaihtoehdoista valuuttaan. Irtiotto on raskas mutta välttämätön ja toimenpide kansakuntamme olemassaolon ja — eri vaihtoehtoja koskevan tiedottamisen tu- mielekkään tulevaisuuden turvaamiseksi. kemisesta. Kysymys on siitä, haluavatko suomalaiset säi- Nämä säännökset ehdotetaan sisällytettäviksi la- lyttää maan itsenäisyyden, kansansuvereniteetin kiin. Muilta osin kansanäänestyksessä sovellet- ja päätösvallan itsellään. Jos vastaus on myön- taisiin siitä perustuslaissa olevia säännöksiä, la- teinen, eroaminen Euroopan unionista on välttä- kia menettelystä neuvoa-antavassa kansanäänes- mätöntä. tyksessä (571/1987) ja tämän nojalla soveltuvin Aloitteen allekirjoittajat pitävät tärkeänä, että osin vaalilakia (714/1998). jäsenyyttä on nyt arvioitava uudelleen ja että kansalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin Edellä olevan perusteella ehdotamme, selvitetään kansanäänestyksellä ja että kansalai- set saavat tällä kertaa riittävästi ja tasapuolisesti että eduskunta hyväksyy seuraavan la- informaatiota oman valintansa tueksi. kiehdotuksen: Laki kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 § Kansanäänestyksessä noudatetaan menette- lystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä an- Kansanäänestyksen toimittamisaika ja -menette- nettua lakia (571/1987), jollei jäljempänä toisin ly säädetä. Eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä toimitetaan neuvoa-antava kansanäänestys edus- kuntavaalien 2015 yhteydessä. 2 LA 18/2014 vp — James Hirvisaari /m11 ym. 2 § Äänestyksessä ei sovelleta, mitä menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annetun Ennakkoäänestys lain 5 §:n 1 momentissa säädetään äänestäjän Ennakkoäänestys suoritetaan eduskuntavaa- mahdollisuudesta ilmaista, ettei hän kannata mi- lien ennakkoäänestyksen yhteydessä. tään esitetyistä vaihtoehdoista. 3 § 6 § Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot Äänestyslipun mitättömyys Kansanäänestyksessä esitetään äänestäjien Sen lisäksi, mitä vaalilain (714/1998) 85 §:n 1 vastattavaksi seuraava kysymys: ''Tuleeko Suo- momentin 1—4 ja 6 kohdassa säädetään, on ää- men erota Euroopan unionin jäsenyydestä?'' Ää- nestyslippu mitätön, jos äänestysmerkintä on nestäjän tulee vastata kysymykseen joko ''KYL- tehty kumpaankin äänestyslipussa olevaan ruu- LÄ'' tai ''EI''. tuun tai jos sitä ei ole tehty lainkaan taikka jos se on niin epäselvä, ettei siitä käy ilmi, kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä on kannattanut. 4 § Äänestyslippuun rastin lisäksi tai sen sijasta Äänestyslippu tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä on kannattanut, ei Kansanäänestyksessä käytetään yhtä, erillistä ole pidettävä asiattomana eikä äänestyslippua äänestyslippua. Se painetaan valkealle paperil- tällaisen merkinnän johdosta mitättömänä. le, sen on oltava vakiokokoa 148 x 210 mm, sii- tä on selvästi käytävä ilmi, miten se taitetaan ko- 7 § koon, ja sen on turvattava äänestyssalaisuuden säilyminen. Äänestyksen tuloksen vahvistaminen Äänestyslipun sisäpuolelle painetaan otsik- ko, jossa mainitaan, että äänestyslippua käyte- Äänestyksen tulos vahvistetaan samalla ta- tään kansanäänestyksessä Suomen eroamisesta voin ja samaan aikaan kun eduskuntavaalien tu- Euroopan unionin jäsenyydestä. Äänestyslipun los vahvistetaan. taitekohdan oikealle puolelle painetaan 3 §:ssä mainittu kysymys ja sanat ''KYLLÄ'' ja ''EI'' 8 § sekä kumpaakin vastausvaihtoehtoa varten ruu- Tiedottaminen ja sen tukeminen tu siten sijoitettuna, että ruudun sijoituksesta selvästi käy ilmi, kumpaa vastausvaihtoehtoa se Valtioneuvosto hyväksyy oikeusministeriön tarkoittaa. Äänestyslippuun painetaan vielä ohje esittelystä yleisistunnossaan tiedotteen, jossa se- äänestysmerkinnän tekemisestä. lostetaan Euroopan unionista eroamisen merki- Äänestyslipussa käytetään suomen ja ruotsin tystä ja todetaan, mistä kansanäänestyksessä on kieltä. kysymys. Tiedote toimitetaan niille, joille lähe- tetään ilmoitus äänestysoikeudesta, sekä saate- 5 § taan muullakin tavoin kansalaisten tiedoksi ja saataville. Tiedote voidaan toimittaa ilmoitus- Äänestäminen kortin ja -kirjeen yhteydessä. Äänestäminen tapahtuu merkitsemällä rasti Valtion vuoden 2015 talousarvioon varataan (X) jompaankumpaan äänestyslipussa olevista määräraha, joka on jaettava harkinnanvaraisina ruuduista. avustuksina tasapuolisesti eri vaihtoehtoja kos- kevan tiedottamisen tukemiseen. Avustukset myöntää valtioneuvoston kanslia. 3 LA 18/2014 vp — James Hirvisaari /m11 ym. 9 § sekä niiden hakemisesta, myöntämisestä, mak- samisesta ja valvonnasta. Tarkemmat määräykset ja ohjeet Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkem- 10 § pia määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltami- Voimaantulo sesta. Valtioneuvoston kanslia antaa tarkemmat Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta määräykset ja ohjeet 8 §:n 2 momentissa tarkoi- 20 . tettujen avustusten tarkemmista jakoperusteista Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2014 James Hirvisaari /m11 Jyrki Yrttiaho /vr Olli Immonen /ps Vesa-Matti Saarakkala /ps Teuvo Hakkarainen /ps Jussi Halla-aho /ps Markus Mustajärvi /vr Juho Eerola /ps Pertti Virtanen /ps 4.