SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA KÄSIKIRJOJA III KAARLO WIRILANDER SUOMEN ARMEIJAN UPSEERISTO JA ALI UPSEERISTO 1718-1810 VIRKATALONHALTIJAIN LUETTELOT OFFICERARE OCH UNDEROFFICERARE VID FINLANDS ARMÉ 1718-1810 FÖRTECKNINGAR ÖVER BOSTÄLLSINNEHAVARE HELSINKI 1953 Forssa 1953 Forssan Kirjapaino Oy Sisällys — Innehåll Esipuhe V Förord X Lyhennykset — Förkortningar XII Virkatalonhaltijain luettelot — Förteckningar över boställsinne- havare: I Turun läänin jalkaväkirykmentti — Åbo läns infanteri- regemente 1 II Porin läänin jalkaväkirykmentti — Björneborgs läns infan- teriregemente 32 III Henkirakuunarykmentti — Livdragonregementet 66 IV Turun läänin jalkaväkirykmentin ratsutilapataljoona Rusthållsbataljonen till Åbo läns infanteriregemente 93 V Porin läänin jalkaväkirykmentin ratsutilapataljoona — Rusthållsbataljonen till Björneborgs läns infanteriregemente 101 VI Uudenmaan jalkaväkirykmentti — Nylands infanterirege- mente 109 VII Hämeen läänin jalkaväkirykmentti — Tavastehus läns infanteriregemente 141 VIII Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentti — Nylands och Tavastehus läns dragonregemente 173 IX Hämeen läänin jalkaväkirykmentin jääkäripataljoona — Jägarbataljonen till Tavastehus läns infanteriregemente 199 X Uudenmaan jalkaväkirykmentin jääkäripataljoona — Jägar- bataljonen till Nylands infanteriregemente 207 XI Uudenmaan kevyt rakuunaosasto — Nylands lätta dragonkår 213 XII Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentti — Savo- laks' och Nyslotts läns infanteriregemente 227 IV Sisällys — Innehåll XIII Kyminkartanon läänin jalkaväkipataljoona — Kymmene- gårds läns infanteribataljon 260 XIV Karjalan rakuunaeskadroona — Karelska dragoneskvadronen 278 XV Pohjanmaan jalkaväkirykmentti — österbottens infanteri- regemente 298 Henkilöhakemisto — Personregister 337 Virkatalohakemisto — Register över boställen 368 Oikaisu, lisäys — Rättelse, tillägg 381 1 Esipuhe Tähän kirjaan olen koonnut — jonkin verran täydennettynä — sen henkilöhistoriallisen aineiston, joka on ollut v. 1950 jul- kaisemani tutkimuksen »Suomen upseeristo 1700-luvulla» poh- jana. Mainitulle tutkimukselle asettamani r a j a t tuntuvat siis myöskin nyt käsillä olevassa julkaisussa. Virkatalonhaltijain luettelot alkavat yleensä vuodesta 1718 lukuun ottamatta niitä poikkeuksia, jotka johtuvat Suomen ratsuväen vuonna 1721 tapahtuneesta uudelleen organisoinnista 1, ja ulottuvat useim- pien virkojen kohdalla vuoteen 1810 saakka, jolloin keisarillinen manifesti (27. 3. 1810) takasi vakanssiveroa vastaan hajalla pi- dettävän armeijan esimiehistölle vanhojen palkkaetujen jatku- van nautinnan. Sanotun aikarajoituksen lisäksi kirjan käyt- täjän on syytä ottaa huomioon myöskin itse esiteltävän henkilös- tön valintaperuste. Virkauratiedot koskevat näet ainoastaan ar- meijan ruotujakoisten rykmenttien jakopalkkaisia so. puustelli- ja verotuloja palkkana nauttineita upseereja ja aliupseereja. Ruotujakoisissa rykmenteissä oli aina jonkin verran myös raha- palkkaista esimiehistöä 2 ja joko tavallisen rivimiehen tai korp- raalin ruotupalkkaa nauttivia taikka ihan palkattomiakin, vain karaktäärin saaneita upseereja ja aliupseereja. Näistä on tässä kirjassa tietoja ainoastaan siltä ajalta, minkä he ovat karriäärinsä jossakin vaiheessa joutuneet jakopalkoille — ja useim- miten kyllä näin tapahtuikin. Sanotuista rajoituksista huolimatta olen kuitenkin katsonut oikeaksi panna näihin viranhaltijaluetteloihin tietoja myöskin niistä — jo alunperinkin todennäköisesti enimmäkseen puus- Vasta tällöin näet syntyivät rakuunarykmenttien kersantin, lip- pumiehen, majoittajan ja varusmestarin virat. Esimerkiksi ns. väliaikais-(interims-), varronta-(exspektans), lisä-(fördubblings-), virkaan määrättyjä (konstituerade), nuorempia (sekund-) ja varaväen (vargerings-) upseereja ja aliupseereja. VI Esipuhe tellittomista — aliupseereista (lippumiehistä, majoittajista, va- rusmestareista), jotka Suomen rakuunarykmenteissä joutuivat kuninkaan 27. 4. ja 20. 7. 1727 antamien kirjeiden nojalla rahassa suoritettaville lakkautuspalkoille, samoin kuin myös siitä esimiehistöstä, joka Karjalan rakuunarykmentissä ja Kyminkarta- non läänin jalkaväkirykmentissä joutui Uudenkaupungin ja Tu- run rauhan jälkeen rahapalkkauksen varaan. Niin ikään on tässä tietoja myös Pohjanmaan jalkaväkirykmentin yhdeksän- nen ja kymmenennen komppanian upseereista ja aliupseereista, vaikka komppaniat hajoitettiin Pohjanmaan ruotujakosopimuk- sen nojalla jo vuonna 1733, eikä niiden esimiehistöllä siis kos- kaan ole ollut varsinaisia virkataloja. Esiupseerin palkkansa lisäksi nautti rykmentin eversti Hen- kikomppanian, everstiluutnantti Everstiluutnantin komppanian ja majuri Majurin komppanian kapteenin virkaan kuuluvat tulot. Vuonna 1757 annetun asetuksen nojalla muuttuivat enti- set Majurin komppaniat 1-Majurin komppanioiksi (premier- majorens kompani), koska silloin perustettiin ns. 2-majurin virka-arvo ja 2-majuri sai oman nimikkokomppaniansa (seeond- majorens kompani). Käsillä olevat upseeri- ja aliupseeriluettelot ovat likipitäen aukottomat. Uusi viranhaltija peri viran enimmäkseen välit- tömästi edeltäjän siitä poistuttua, mutta myös melko usein — etenkin kuolintapauksen jälkeen — virka saattoi olla avoinna joitakin päiviä tai kuukausia, joskus — tosin harvoin — jopa vuosiakin. Jokaisessa tapauksessa, jolloin viranperimykseen on jäänyt epäselvyyttä, on siitä samoin kuin myös yli kalenteri-vuoden kestäneestä vakanssista tehty sulkeisiin huomautus. Jotta olisi käynyt mahdolliseksi esittää rinnakkaisesti sekä palkka- että arvokarriäärien vaiheet, on tässä sotilasarvot (ka- raktär) aina painettu kursiivilla. Yleensä arvokarriääri kohosi palkkaa ripeämmin ja sen vaiheet poikkesivat usein sangen suu- resti jakopalkalta toiselle, siis puustellista puustelliin, tapahtu- neesta kierrosta. Arvo ei ollut saavutettua palkka-astetta alem- pi. Kohoaminen palkka-asteikossa tuotti aina vähintäänkin vas- taavan karaktäärin. Mikäli siis seuraavissa luetteloissa sotilas- henkilön arvoa ei ole erikoisesti merkitty, se oli silloin sama kuin vastaava virka-asema (palkka). Miehistön jakopalkoilla tapah- tunutta arvokarriääriä ei ole tässä kirjassa esitetty. — Kunkin viran kohdalle olen nootteihin sijoittanut lisäselvityksiä paitsi 1 Esipuhe VII rykmenttien välisestä myös virka-asteikon ulkopuolelta näihin virkoihin tapahtuneesta siirrynnästä ja vastaavasti poistunnasta. Sitä vastoin miehistön jakopalkoilta ja tarjokaskunnasta tapah- tuneesta siirrynnästä ei ole erikseen huomautettu. Olen sangen hyvin selvillä siitä, että näissä virkauratiedoissa on eräitä r i s t i r i i t a i s u u k s i a, jotka lähinnä koskevat kar- riääreihin liittyviä päivämääriä. Samaa karriäärivaihetta tar- koittava virastalähtömerkintä saattaa näet päivämäärän puolesta olla erilainen kuin vastaava toiseen virkaan tulemista koskeva merkintä.1 Rykmentinkirjurien johtosääntö ei sisältänyt täs- mällistä ohjetta siitä, mikä ajankohta oli merkittävä viranhal- tijan vaihtumista tarkoittavaksi päivämääräksi — käskettiin vain edellisestä pääkatselmuksesta lähtien tapahtuneet muutok- set rulliin merkitsemään. Upseerien karriäärivai'heissa olisi tie- tenkin kuninkaan ja aliupseerien vastaavasti rykmentinkomentajan antaman valtakirjan päiväys ollut ratkaiseva, mutta valta- kirjoista on säilynyt vain vähäisiä rippeitä, joilla ei voida ryhtyä oikomaan systemaattisesti käytettyjen pääkatselmusrullien tar- joamia tietoja. Kun pääkatselmusrullissa esiintyvien virkaura- tietojen yhtenäistäminen tämän tai tuon lähdekohdan ilmoit- taman päivämäärän mukaiseksi olisi joka tapauksessa muodos- tunut mielivaltaiseksi vaihtoehdon valinnaksi ja kun se sitä paitsi olisi ollut mahdotontakin toteuttaa, koska myös viranpe- rijäin karriäärivaiheet ovat kiinteästi toisistaan ja edeltäjän vaiheista riippuvaisia — eikä siis »korjauksista» olisi loppua tul- lut — olen antanut tietojen valua alkulähteistä »oikomattomina» ja jätän ne sellaisinaan tutkijain käytettäviksi. Melko usein tässä esittämäni karriäärivaiheiden päivämäärät poikkeavat ELGENSTIERNAn aatelismatrikkelissa olevista, mikä nähdäkseni johtuu osittain erilaisesta lähdeaineistosta, osittain myös siitä, että kokoamani tiedot tarkoittavat suureksi osaksi palkkakarriäärin ELGENSTIERNAn taas enimmäkseen vain arvokarriäärin päivämääriä. Matrikkelin j u 1 k a i s u a s u ei täysin tyydyttäne niitä kir- jan käyttäjiä, jotka haluaisivat siitä mutkattomasti saada jotain määrättyä henkilöä koskevat tiedot. On kuitenkin näyttänyt sangen tärkeältä pitää nämä upseerit ja aliupseerit siinä elimel- Tämä seikka ei muuta tutkimuksessani »Suomen upseeristo 1700- luvulla» esitettyjä tuloksia, koska niiden. pohjana olevan, tilaston aika- yksikkönä on vuosi. VIII Esipuhe lisessä ympäristössä, mihin he alunperin ovat kuuluneet, ja siis esittää heidät kronologian mukaisessa järjestyksessä joukko- osastoittain ja vinoittain. Tällaisessa asussa julkaistua matrik- kelia voi ilman erikoisia esitöitä käyttää sekä sosiaali- että pai- kallishistorian tarpeisiin, ja myöskin suku- ja henkilöhistorian tutkijalle lienee hyötyä siitä, että hän voi vaivatta perehtyä upseerin tai aliupseerin kulloiseenkin lähiympäristöön. Ryk- mentti 0li näet muodostunut paitsi sotilaallisen myöskin sosiaa- lisen korporaation runkoyksiköksi, ja sen piirissä myös enim- mät sukulaissuhteet kutoutuivat. Tässä noudatettu matrikkelin rakenne tietenkin edellyttää erillistä henkilöhakemistoa, mikä jonkin verran lisää kirjan kokoa, vaikkei tosin siihen mää- rään, mihin se 0lisi paisunut, jos kirjasta 0lisi tehty vain aak- kosrakenteinen, henkilön nimeen perustuva matrikkeli. — Aate- liset sukunimet