Saila Leukumaa Kansa yhtenäiseksi ja kansallistunne korkealle Virolaisjohtajien historiapuheet ja niiden vaikutuspyrkimykset Pätsin aikakauden Virossa Yleisen historian Pro gradu -tutkielma Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto Maaliskuu 2010 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta – Faculty Laitos – Department Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Tekijä – Author Leukumaa Saila Työn nimi – Title Kansa yhtenäiseksi ja kansallistunne korkealle. Virolaisjohtajien historiapuheet ja niiden vaikutuspyrkimykset Pätsin aikakauden Virossa. Oppiaine – Subject Työn laji – Level Yleinen historia Pro gradu -tutkielma Aika – Month and year Sivumäärä – Number of pages Maaliskuu 2010 132 Tiivistelmä – Abstract Maaliskuussa 1934 Konstantin Päts ja Johan Laidoner kaappasivat Virossa vallan ja pe- lastivat omien sanojensa mukaan Viron Vapaussoturien liiton (vapsit) diktatuurilta, jo ka olisi voinut johtaa lopulta itsenäisyyden menetykseen. Päts hallitsi Viroa valtion itsenäi- syyden menetykseen kesäkuuhun 1940 asti apunaan sotaväen ylipäällikkö Laidoner ja si- sä- ja pääministerinä toiminut Karl Einbund (vuodesta 1935 Kaarel Eenpalu). Pätsin aikakauden Viro haki paikkaansa itsenäisenä valtiona. Valtio oli nuori, ja sisäpoli- tiikka oli ollut epävarmaa ja ailahtelevaa. Päts, Laidoner ja Eenpalu totesivat kansan ja- kautuneen oman edun tavoitteluun kannustaneen 1920-luvun ääriparlamentaarisen tasa- vallan ja vapsien äärioikeistolaisen propagandan seurauksena 1930-luvun alun aikana . Virolaisjohtajien mukaan virolaisten kansallinen identiteetti kaipasi vahvistusta ja kansa oli saatava yhtenäisemmäksi. Lähtökohtaisesti he ajattelivat virolaisten uskovan heidän kansansa olevan nuorempi ja heikompi kuin se oli. Heidän mielestään k ansa ei arvostanut tarpeeksi virolaisuutta, mikä johtui ennen muuta virolaisten tietämättömyydestä. Yhtenäistämisessä ja kansallisen identiteetin kohottamisessa historialla oli suuri rooli. Pro gradu -tutkielmassani minulla on tarkoitus selvittää, miten virolaisjohtajat käyttivät histo- riaa virolaisten kansallistunnetta kohottaakseen ja kansaa yhtenäistääkseen. Lähteenä käy- tän virolaisjohtajien julkaistuja puheita. Virolaisjohtajat käsittelivät puheissaan monipuolisesti virolaisten historiaa. He muokkasi- vat, liioittelivat, vääristelivät ja unohtivat menneisyyttä luodakseen virolaisille vahvan historiallisen identiteetin ja kansallistunteen. Lisäksi virolaisjohtajat esimerkiksi muokka- sivat historiaa pyrkimyksilleen sopivaksi saadakseen kansan yhtenäiseksi ja yhteistyöky- kyiseksi. Asiasanat – Keywords Konstantin Päts, Johan Laidoner, Kaarel Eenpalu, Viro, historiapolitiikka, menneisyyspo- litiikka, kansallistunne, kansallinen identiteetti Säilytyspaikka – Depository Historian ja etnologian laitos Muita tietoja – Additional information 1. JOHDANTO................................................................................................................................................. 1 1.1 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA METODI ............................................................................................................... 1 1.2 TEORIA ..................................................................................................................................................... 3 1.3 LÄHTEET JA TUTKIMUSKIRJALLISUUS ...................................................................................................... 5 2. VIRON JA VIROLAISUUDEN HISTORIA............................................................................................. 8 2.1 ”M UINAISESTA VAPAUSAJASTA ” VIERAIDEN VALTOJEN ALLE .................................................................. 8 2.2 KULTTUURISEN JA POLIITTISEN VIROLAISUUDEN SYNTY .......................................................................... 9 2.3 ITSENÄISTYMINEN JA ÄÄRIPARLAMENTAARINEN TASAVALTA ............................................................... 12 2.4 1930-LUVUN POLIITTINEN TILANNE JA ”VAIKENEVA AIKAKAUSI ”.......................................................... 15 2.5 VIROLAISJOHTAJIEN HISTORIAPUHEIDEN POLIITTINEN TAUSTA JA TEEMAT ............................................ 20 3. PÄTSIN, LAIDONERIN JA EENPALUN PUHEET ”MUINAISESTA VAPAUSAJASTA” KANSALLISEEN HERÄÄMISEEN ........................................................................................................... 24 3.1 PÄTSIN AIKAKAUDEN ALKUVUODET : MAALISKUU 1934–HELMIKUU 1936............................................. 24 3.2 ASKELEITTAIN KOHTI PARLAMENTARISMIA : HELMIKUUSTA 1936 VUOTEEN 1938................................. 37 3.3 ”P ARLAMENTARISMIIN ” PALUUSTA ITSENÄISEN TASAVALLAN TUHOON : 1938–1940 ............................ 54 4. KANSALLISTEN HERÄÄMISTEN AJAN KÄSITTELY PUHEISSA............................................... 68 4.1 PÄTSIN AIKAKAUDEN ALKUVUODET : MAALISKUU 1934–HELMIKUU 1936............................................. 68 4.2 ASKELEITTAIN KOHTI PARLAMENTARISMIA : HELMIKUUSTA 1936 VUOTEEN 1938................................. 81 4.3 ”P ARLAMENTARISMIIN ” PALUUSTA ITSENÄISEN TASAVALLAN TUHOON : 1938–1940 ............................ 87 5. PUHEET ITSENÄISTYMISESTÄ JA VAPAUSSODASTA ................................................................ 93 5.1 PÄTSIN AIKAKAUDEN ALKUVUODET : MAALISKUU 1934–HELMIKUU 1936............................................. 93 5.2 ASKELEITTAIN KOHTI PARLAMENTARISMIA : HELMIKUUSTA 1936 VUOTEEN 1938............................... 103 5.3 ”P ARLAMENTARISMIIN ” PALUUSTA ITSENÄISEN TASAVALLAN TUHOON : 1938–1940 .......................... 113 6. VIROLAISJOHTAJIEN HISTORIAPUHEET JA NIIDEN VAIKUTUSPYRKIMYKSET PÄTSIN AIKAKAUDEN VIROSSA......................................................................................................................... 122 LÄHTEET JA TUTKIMUSKIRJALLISUUS .......................................................................................... 128 1. Johdanto 1.1 Tutkimustehtävä ja metodi Viro haki 1930-luvulla paikkaansa itsenäisenä valtiona. Itsenäisyyden vakiinnuttaminen ja säilyttäminen oli valtion tärkein tehtävä. Sisäisesti vahvan ja rauhallisen valtion, jolla oli oma kansallinen, kulttuurillinen ja poliittinen identiteetti ajateltiin paremmin myös säily- vän itsenäisenä. Virolaiset oli saatava yksimielisiksi ja vahvan virolaisen identiteetin si- säistäneiksi. Valtion tuli näyttää hyvinvoivalta ja paikkansa omana valtionaan ansaitsevalta. Konstantin Päts hallitsi Viroa itsevaltaisesti maaliskuusta 1934 vuoteen 1938 asti apunaan sotaväen ylipäällikkö Johan Laidoner ja pääministeri Karl Einbund (vuodesta 1935 Kaarel Eenpalu). Vuonna 1938 Virossa palattiin virallisesti parlamentarismiin, mutta Päts valittiin ensimmäiseksi Viron presidentiksi ja hänellä kumppaneineen säilyi keskeinen rooli valtion johdossa. Muodollisesti Pätsin valta säilyi Viron tasavallan itsenäisyyden menetykseen ke- säkuuhun 1940 asti. Aikakautta on nimitetty usein ”vaikenevaksi kaudeksi” 1 tai yksinker- taisesti Pätsin kaudeksi. Ajanjaksosta puhuttaessa voitaisiin myös perustellusti puhua Pät- sin-Laidonerin-Eenpalun Virosta. Kaikilla kolmella oli suuri valta Virossa. Uusin tutkimus on korostanut aiemmin vähemmän huomioidun Eenpalun roolia Viron sisäpolitiikassa Pät- sin aikakauden ja järjestelmän tärkeimpänä puolestapuhujana ja ideologina. Hän määritteli järjestelmän tarpeelliseksi ”ohjatuksi demokratiaksi”, jonka pääpaino oli yhtenäisyydessä, kurissa ja ylhäältä tapahtuvassa johtamisessa. 2 Virolaisten kansallishengen nostattamisen käytäntöjä on tutkittu hyvin vähän. Kirjallisuu- dessa usein vain todetaan Pätsin, Eenpalun ja Laidonerin pyrkineen esimerkiksi historiaa vääristelemällä luomaan Virolle kaukaista poliittista historiaa, jolla haluttiin kasvattaa viro- laisten kansallista itsetuntoa. 3 Virolaisjohtajat hyväksikäyttivät puheissaan kansallisen he- räämisen ajalla luotuja myyttejä virolaisten menneisyydestä. Virolaisten kansallishengen nostattamiseksi valtiovalta järjesti lisäksi erilaisia kampanjoita, joilla pyrittiin sekä kasvat- tamaan virolaisten virolaista identiteettiä että luomaan ulkomaille kuva sivistyneestä, itse- tietoisesta ja hyvinvoivasta virolaisesta kansasta. Venäläiset ja saksalaiset nimet pyrittiin 1 Pätsin puoliautoritaarisesta hallintokaudesta puhutaan usein Viron historiassa termillä vaikeneva tai hiljainen kausi. Kaarel Eenpalu puhui ensimmäisenä ”vaikenevasta kaudesta” (” vaiknev ajastu ”). (Raun 1989, s. 150.) 2 Ant 2005, s. 158; Pajur 2005, s. 102; Taska 1991, s. 129–130; Zetterberg 2007, s. 562. 3 Zetterberg 2007, s. 561–562. 1 1930-luvun aikana muuttamaan virolaisiksi. Kotienkaunistuskampanjassa keskityttiin viro- laisten julkisten ja yksityisten rakennusten ja niiden pihapiirien kunnostamiseen. Kampan- jaan liittyi myös uusien rakennusten rakentamista sekä muistomerkkien ja muiden kansal- listen tunnusten kunnostamista ja rakentamista. Vahvan, itsenäisen valtion tuli myös ulkoi- sesti näyttää hyvältä ja vauraalta. Pro gradu -tutkielmassani keskityn ainoastaan kansalli- seen identiteettiin vaikuttamiseen historian kautta, koska tässä tutkielmassa ei ole mahdol- lista tutkia riittävän syvällisesti kaikkia kansallishengen nostattamisen käytäntöihin ja vai- kuttamispyrkimyksiin liittyviä osa-alueita, vaikka myös ne kaipaisivat lisätutkimusta. Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millä tavoin historiaa käyttämällä Viros- ta pyrittiin luomaan itsenäinen valtio, jolla olisi vahva kansallinen identiteetti sekä kulttuu- rillisesti että poliittisesti. Minkälaisen kansallisen identiteetin virolaisten tahdottiin sisäis- tävän? Tutkin virolaisjohtajien