JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 133 Olli Heikkinen Äänitemoodi Äänite musiikillisessa kommunikaatiossa Äänitemoodi Äänite musiikillisessa kommunikaatiossa JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 133 Olli Heikkinen Äänitemoodi Äänite musiikillisessa kommunikaatiossa UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Editor Erkki Vainikkala Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Pekka Olsbo Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Matti Rahkonen, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä URN:ISBN:978-951-39-3939-7 ISBN 978-951-39-3939-7 (PDF) ISBN 978-951-39-3805-5 (nid.) ISSN 1459-4331 Copyright © 2010 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2010 ABSTRACT Heikkinen, Olli Recording Mode. Recordings in Musical Communication Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 149 p. (Jyväskylä Studies in Humanities ISSN 1459-4331; 133) ISBN 978-951-39-3939-7 (PDF), 978-951-39-3805-5 (nid.) Diss. The thesis consists of six previously published articles and an introduction. The topic of the research is the status of records in communication in popular music. The research approaches the topic analytically and tries to find new theoretical tools. Theory is illustrated with examples from the history of popular music. The main topic is the new means of meaning-making the technical development of record production has made possible to the actors in music. These means are covered by the term recording mode. The status of the popular music producers in meaning-making is being emphasized, although the possibilities of audiences in articulation of new meanings are also being studied. Resting on the genre and register theory of the systemic functional linguistics communication is be- ing represented as a three-level model. Semiotic modes (note mode, lyrics mode, performance mode, recording mode, picture mode, star mode) form a basic level in which register and genre are realized. Register variations get insti- tutionalized as genres in production and in consumption. On the other hand the institutionalized register variations of genres will be available for new meaning- making activity of new producers and audiences. This ongoing making and remaking of genres and registers is being described as the play of substantifica- tion and adjectification. The rise of recording mode has its effects on the ontol- ogy of music as well. In addition to score-based composer-made musical work, there has emerged a new kind of musical work, phonography-based and re- cordist-made. In popular music these phonography-based musical works are central. Keywords: recordings, phonography, recording mode, genre, register, popular music, communication Author's address Olli Heikkinen The Department of Music Anthropology University of Tampere FIN-33014 University of Tampere FINLAND e-mail: [email protected] Supervisor Docent Yrjö Heinonen Department of Musicology University of Turku FIN-20014 University of Turku FINLAND e-mail: [email protected] Reviewers Docent Tarja Rautiainen-Keskustalo The Department of Music Anthropology University of Tampere FIN-33014 University of Tampere FINLAND e-mail: [email protected] Docent Antti-Ville Kärjä Department of Musicology University of Turku FIN-20014 University of Turku FINLAND e-mail: [email protected] Opponent Docent Pekka Gronow Strömsinlahdenkuja 2 C 52 FIN-00820 Helsinki FINLAND e-mail: [email protected] ESIPUHE Väitöstutkimukseni on moninaisten vaiheiden jälkeen valmis. Lukuisten erilais- ten ja osin toteuttamiskelvottomienkin tutkimussuunnitelmien jälkeen päädyin aiheeseen, joka oli niin lähellä harrastustani ja työtäni, etten sitä aluksi edes tut- kimusaiheeksi huomannut. Vasta kun ohjaajani Yrjö Heinonen totesi lakonises- ti, että helpointa on kirjoittaa siitä, mistä eniten tietää, uppouduin populaari- musiikin tutkimukseen. Suurimmat kiitokset tämän työn valmistumisesta kuu- luvatkin Yrjö Heinoselle, joka syksyllä 2001 houkutteli minut mukaan Jyväsky- län yliopiston monitieteelliseen tutkimusprojektiin ”Ilmaisun murros vuosisa- dan vaihteen Suomessa”. Tämä projekti toimi lähtölaukauksena artikkelien kir- joittamiselle, vaikken vielä tuolloin artikkelimuotoista väitöskirjaa suunnitel- lutkaan. Yrjö on vuosien mittaan artikkeleitani kärsivällisesti lukenut ja työni etenemistä kommenteillaan ohjannut. Samalla haluan kiittää myös muita IMU- projektiin osallistuneita tuesta ja kommenteista. Ilman tukiverkkoja ja vertaisryhmiä väitöskirjan kirjoittaminen on yksi- näistä työtä. Olen onnekseni saanut ja voinut osallistua sekä Musiikin ja näyt- tämötaiteen tutkijakoulun että Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen aktiiviseen toimintaan. Nykykulttuurin tiistaiseminaarien ja Tutkijakoulun popfraktion kokousten lämmin ja kannustava henki ja muiden samassa tilanteessa painiske- levien tuki on auttanut vaikeuksien keskellä jatkamaan eteenpäin. Tiistaisemi- naarien hyvästä hengestä suurin kiitos kuuluu professori Erkki Vainikkalalle, joka myös oli suureksi avuksi työni viimeistelyvaiheessa. Lisäksi haluan kiittää kaikkia popfraktioon ja tiistaiseminaareihin osallistuneita kannustuksesta ja työni kommentoinnista. Aivan erityisesti haluan kiittää professori Vesa Kurkelaa, joka ensin pop- fraktion johtajana ja myöhemmin työtoverina on suuresti tukenut ja kannusta- nut työni edistymistä ja humaanilla asenteellaan osoittanut, että maailmassa on muutakin arvokasta kuin tiede. Työni esitarkastajia dosentti Tarja Rautiainen- Keskustaloa ja dosentti Antti-Ville Kärjää kiitän johdannon viimeistelyyn koh- distuvista korjausehdotuksista, joiden ansiosta työni sai lopullisen asunsa. Väitöstutkimukseni on syntynyt työn ohessa, ilman ulkopuolista rahoitus- ta, eikä sen valmistuminen olisi ollut mahdollista ilman vanhempieni ja per- heeni tukea. Lopuksi haluankin kiittää äitiäni ja edesmennyttä isääni, joiden uskoa tohtoroitumiseen eivät opintoihini kuluneet runsaat vuodet koskaan vä- hentäneet, sekä puolisoani Annea ja poikiani Toukoa ja Sampoa – ilman heidän ymmärtävää asennettaan tämä työ ei olisi tullut koskaan valmiiksi. Jyskässä 14. marraskuuta 2009 Olli Heikkinen SISÄLLYS ABSTRACT ESIPUHE SISÄLLYS I JOHDANTO .......................................................................................................9 1 Tutkiva muusikko ..................................................................................11 2 Aikaisemman äänitetutkimuksen arviointia ..................................... 13 3 Äänite alkuperäisenä äänenä ............................................................... 18 4 Musiikillinen kommunikaatio .............................................................22 5 Tutkimusprosessi ...................................................................................26 6 Pohdinta ..................................................................................................29 II ARTIKKELIT ....................................................................................................34 1 GENRE JA REKISTERI POPULAARIMUSIIKISSA ................................... 35 Genre substanssina .........................................................................................37 Genre relaationa ..............................................................................................38 Tekstikeskeisen genretutkimuksen dilemmat ............................................ 39 Genre kommunikatiivisena tasona ............................................................... 41 Genre diskurssina ...........................................................................................45 Genre substantifikaationa ..............................................................................48 Lopuksi .............................................................................................................50 2 SEMIOOTTISET MOODIT POPULAARIMUSIIKIN TUOTANNOSSA ............................................................................................52 Lyriikkamoodi ja sävelmoodi ........................................................................ 54 Esitysmoodi ......................................................................................................57 Äänitemoodi ....................................................................................................60 Kuvamoodi .......................................................................................................63 Tähtimoodi .......................................................................................................65 Moodit, tuotteet ja genret ............................................................................... 67 3 ESITTÄVÄ SÄVELTAIDE JA ESITTÄVÄ ÄÄNITETAIDE ...................... 69 Musiikin mediumit .........................................................................................70 Nuotti ja esittävä säveltaide ........................................................................... 72 Äänite ja esittävä äänitetaide ......................................................................... 76 Lopuksi .............................................................................................................80 4 SATA KESÄÄ