LUONNOS SUOMEN CHADO URASENKE TANKOKAI YHDISTYS RY. Chado Urasenke Tankokai Finland Association 茶道裏千家淡交会フィンランド協会 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Urasenken Suomen osasto ry. perustettiin 1987 Turussa ja rekisteröitiin vuonna 2000 nykyisessä kotipaikassaan Helsingissä. Yhdistyksen virallinen nimi muutettiin vuonna 2005 Suomen Chado Urasenke Tankokai yhdistys ry:ksi. Yhdistyksen tavoitteena on edistää perinteisen japanilaisen teetaiteen, chadôn tuntemusta Suomessa. Yhdistys on sitoutunut Urasenke-teekoulukunnan perinteeseen ja on yksi koulukunnan 94 Japanin ulkopuolella toimivasta virallisesta alaosastosta. Yhdistyksen perustoimintaa on chadô-kurssien järjestäminen. Lisäksi se esittelee chadôa ja työskentelee toimintaedellytyksiensä parantamiseksi. Yhdistyksen virallisena osoitteena on ollut puheenjohtajan osoite. YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO Kokoukset Jäsenkokouksia pidettiin kaksi: sääntöjen mukaisesti kevät- ja syyskokous, 21.4. ja 22.11.2006. Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden aikana yhteensä 12 kertaa: 16.1., 17.2., 11.3., 12.4., 2.5., 22.5., 21.7., 17.8., 22.9., 30.10., 13.11. ja 18.12.2006. Hallituksen jäsenet Syyskokous valitsi seuraavalle kaksivuotiskaudelle (2007-2008) uuden hallituskokoonpanon vastaamaan päätöksenteosta. Vuoden 2006 loppuun saakka hallituksen kokoonpano oli seuraava: Puheenjohtaja: Jouni Elomaa, Kaivokatu 2 A 8, 20500 Turku. 1. varapuheenjohtaja: Minna Torniainen, Hiidenkiventie 2 C, 02100 Espoo 2. varapuheenjohtaja, Marko Mikkola, Lindroosintie 2 E 41, 65280 Vaasa Pääsihteeri, välineistövastaava: Markku Peltola, Jalavatie 5, 04130 Sipoo Sihteeri: Reetta Näätänen, Sammonkatu 11 C 69, 33540 Tampere Sihteeri: Lotta Savolainen, Työväentie 2 A 7, 52700 Mäntyharju Japaninkielinen sihteeri: Naomi Heino, Mäntypaadentie 5, 00830 Helsinki Varajäsen: Olli Penttinen, Hiittistenkuja 9 B 24, 00300 Helsinki LUONNOS LUONNOS Muut luottamustoimet Puheenjohtaja Jouni Elomaa vastasi tiedotuksesta ja kirjeenvaihdosta Urasenken päämajaan sekä Kansai Japan-Finland Societyyn. Sisältöä tiedotukseen tuottivat hallituksen jäsenet yhteisvastuullisesti. Verkkosivujen päivityksestä vastasivat Markku Peltola ja Reijo Rajala. Hallituksen ulkopuolisena rahastonhoitajana toimi Jyri Virmalainen. Tilintarkastajina jatkoivat Mika Myllyneva ja Hannele Lehtonen. Varatilintarkastajana oli Juha Kaila. YHDISTYKSEN TOIMINTA Teehuone Tokuyûan Unescon maailmanperintökohteessa Helsingin Suomenlinnassa sijaitseva ja vuonna 2004 Urasenken päämajan toimesta käyttöön vihityn teehuone Tokuyûanin on toimintasuunnitelman mukaisesti palvellut pääasiallisesti chadôn opetus-, harjoitus- ja esittelytilana. Käytöstä on vastannut vuonna 2006 yhdistys yksin, mutta käytön monipuolistamiseksi on suunnitteilla neuvottelukunta, jossa yhdistys on yhtenä osallisena. Tokuyûan on yhdistyksen huomattavin yksittäinen omaisuus. Tokuyûan on autenttinen japanilainen tatamimattotila, joka on suunniteltu ja rakennettu perinteisin menetelmin Suomenlinnaan, Susisaaren vuonna 1749 valmistuneen bastioni Hyveen noin 50 m2:n kasemattiin. Teehuone muodostuu kahdeksan tatamimaton kokoisesta suuresta teehuoneesta ja siihen kiinteästi liittyvistä valmistelutilasta eli perinteisestä mizuya-teekeittiöstä sekä vajaan kolmen tatamimaton kokoinen pieni teehuone. Kasematissa on lisäksi nykyaikaisesti varustettu pieni keittiö ja japanilaistyyppinen eteistila genkan. Kasemattia isännöi Opetusministeriön alainen Suomenlinnan hoitokunta. Teehuone on ensimmäinen perinteinen japanilainen teehuone maassamme, ja se mahdollistaa yhdistyksen jäsenille ja muillekin alasta kiinnostuneille tietotaidon ylläpidon sekä taidemuodon jatko-opiskelun Suomessa. Lisäksi tila soveltuu chadôn esittelyyn yleisölle ja erilaisten teetilaisuuksien järjestämiseen. Chadôn opiskelu ja esittely Yhdistyksellä on kaksi koulukunnan valtuuttamaa suomalaista chadô-opettajaa, yhdistyksen puheenjohtaja, japanologian lehtori Jouni Elomaa sekä kuvataideopettaja Minna Rajala. Urasenken valtuuttama japanilainen chadô-opettaja Mihoko Tsutsumi Pariisista vierailee säännöllisesti ja kävi vuonna 2006 opettamassa neljä kertaa. Yhdistyksen tukemaa opetusta on järjestetty myös Savonlinnassa ja Mikkelissä. Ohjaajina valtuutettujen opettajien lisäksi ovat olleet pääosin yhdistyksen jäsenet Markku Peltola, Pirjo Kytö ja Lotta Savolainen. LUONNOS LUONNOS Opetusta Tokuyûan-teehuoneessa on järjestetty säännöllisesti 2-3 kertaa viikossa. Alkeistason chadô-kursseja järjestettiin keväällä kolme ja syksyllä yksi. Jatkotason opiskelun monipuolistamiseksi hankittiin puuttuvaa välineistöä konarai-opiskelua, hiiltenasettelua ja kaisekia varten. Chadô-kurssien lisäksi pidettiin kimono-kurssi ja sekä luentoja että presentaatioita chadô- kulttuuriin liittyen. Yhdistyksen toimintaan kuuluu vuosittain antaa Opetusministeriölle tulleista hakijoista valintaehdotus Kansai Japan-Finland Societyn myöntämäksi stipendiaatiksi Urasenken teeoppilaitoksen Midorikai-vaihto-ohjelmaan Kiotoon. Kesällä palannut edellisen vuoden opiskelija oli Maria Nisula Vaasasta ja syksyksi ehdotettu ja syyskuussa aloittanut helsinkiläinen Reetta Vuokko. Lisäksi yhdistyksen puolesta jäsenstipendiaattina ollut Pirjo Kytö palasi toiselta opintovuodeltaan maaliskuun lopussa. Teehuoneen käyttöaste on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Siellä on järjestetty yleisölle avoimia chakai-tilaisuuksia yhteensä seitsemän: hatsugama (7.1), hinamatsuri (3.3.), midori-no-hi (29.4.), tango-no-sekku (5.5.), tanabata, tsukimi-chakai (9.9.) ja jouluchakai. Kirjattuja käyntejä teehuoneella vuoden aikana oli noin 900, joista keikokäyntejä 450. Järjestettyjä tilaisuuksia erilaisille ryhmille pidettiin yhteensä 27, joissa vieraita kävi 350 henkeä. Teehuoneen ulkopuolella pidetyissä 8 tilaisuudessa kävi lisäksi vieraita noin 250. Julkisuuden kannalta merkittävin tapahtuma oli Japanin pääministeri Jun’ichiro Koizumin lyhyehkö vierailu teehuoneella 9.9.2006. Teehuoneen ulkopuolella yhdistyksen edustajat tekivät chadôa tunnetuksi Suomessa monenlaisissa yhteyksissä ainakin Ranualla, Mäntyharjussa, Helsingissä, Joensuussa ja Mikkelissä. Yhdistys esitteli teetä myös osallistumalla Virossa Rakveressa pidettyjen Sumopainin nuorten MM-kisojen alustuksena järjestettyyn kulttuuritapahtumaan elokuussa ja Annantalon Japani-päivään huhtikuussa. Yhdistyksen jäseniä kävi syyskuussa vierailulla Ruotsin Urasenken osaston luona Tukholmassa sijaitsevalla Zui-ki-tei –teehuoneella. Jäsenistölle pidettiin syyskuussa ensimmäistä kertaa myös oma symposiumi Suomenlinnassa. Tiedotus ja julkaisut Jäsenkirje lähetettiin jäsenille toimintakauden 2006 aikana neljä kertaa. Teehuoneella järjestetyistä tilaisuuksista ilmoitettiin sähköpostitse jäsenille ja muille kiinnostuneille, Japanin suurlähetystölle ja rajoitetusti tiedotusvälineille. Edelleen panostettiin www-sivujen (www.urasenke-finland.org) kehittämiseen ja pitämiseen ajan tasalla, sekä niiden kautta tapahtuvaan tiedotukseen myös jäsenasioissa ja tilaisuuksien markkinoinnissa. Yhdistyksen toimintaa ja tapahtumia koskevia artikkeleita julkaistiin sanoma- ja aikakauslehdissä (esimerkiksi Lapin Kansa, Eesti Päevaleht, Virumaan Tietäja, Hämeen Sanomat), ja pääministerin vierailusta kerrottiin Japanin ja Suomen televisiouutisissa. Yhdistyksen oma julkaisu (työnimi Chami) jäi odottamaan rahoitusta. LUONNOS LUONNOS Työntekijät Yhdistyksessä määräaikaisesti palkattuna työntekijänä 31.8.2006 asti toimi 85 %:n työajalla pääsihteeri Markku Peltola, vastaten etupäässä teehuoneen käyttöön liittyvän opetus-, esittely- ja teetilaisuustoiminnan organisoinnista sekä teehuoneen ja välineistön huoltoon liittyvistä asioista. Syyskuun jälkeen yhdistyksellä ei ole ollut palkattua työvoimaa, vaan toiminta on jatkunut vapaaehtoisvoimin. Toiminnan rahoitus Yhdistyksen kiinteitä kuluja ovat olleet etupäässä teehuoneesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi kirjanpidon, esittelyn ja opetuksen osalta on syntynyt menoja. Yhdistys rahoitti toimintansa pääasiallisesti aiempien vuosien lahjoituksilla, jäsenmaksujen tuotoilla, tilaisuuksista saatavilla tuloilla, ja kurssitoiminnasta saaduilla maksuilla. Työvoiman kuukausittaisten palkkojen kattamiseen saatiin tukea Kelalta ja Helsingin Kaupungilta. Puuttuvan teevälineistön hankintaan edelleen käytettiin sitä varten Sen Genshitsulta Japanista aiemmin saatua lahjoitusta. Tavoitteena on ollut saada lisää tukijoita ja apurahoja toimintaedellytysten kohentamiseksi ja toiminnan laajentamisen mahdollistamiseksi. Jäsenet Vuonna 2006 yhdistykseen kuului yhteensä 69 jäsentä. Uusia jäseniä liittyi 11 ja entisistä erosi 2. Kunniajäseniä ovat Juha Kaila, Shigeo Kondo ja Akiko Mori, joista kaksi jälkimmäistä uusia kunniajäseniä. LUONNOS.