MUSIIKKIFANIUS JA MODERNISOITUVA NUORUUS Tiedätkö, kuka oli ensimmäinen maailmanluokan pop-idoli, JANNE POIKOLAINEN joka vieraili Suomessa? Muistatko ajan, jolloin e Beatlesin Twist and Shout soi taukoamatta kuppiloiden jukebokseissa? Entä oletko koskaan miettinyt, mistä nykyajan fanibuumit juontavat juurensa? Musiikkifanius ja modernisoituva nuoruus tarkastelee popmusiikin fanikulttuurin syntyä ja kehitystä Suomessa 1950‒1970- luvuilla. Teos lähestyy faniutta monipuolisesti ilmiön eri tasoihin pureutuen. Fanikulttuurin puitteita, faneja koskevia mielikuvia ja fanien identiteettityötä käsitellään esimerkiksi nuorten musiikin- kulutuksen muotojen, samaistumisen ja sukupolvi kapinan kysy- myksien sekä hysteerisen teinitytön, bändärin ja rock-diggarin stereotyyppisten hahmojen näkökulmasta. Tutkimus perustuu laajaan muistitieto- ja aikalaisaineistoon, joka ulottuu erilaisista kirjoituskeruista ja Suosikin kaltaisista musiikki- lehdistä ihailijakirjeisiin ja fanijulkaisuihin. Niiden avulla teos rakentaa moniäänisen kuvan suomalaisen nuorison ja musiikki- faniuden historiasta osana sotienjälkeisten vuosi kymmenten nopeasti muuttuvaa yhteiskuntaa. Musiikkifanius ja modernisoituva nuoruus on kiinnostavaa luettavaa kaikille faniudesta, populaarimusiikista ja nuoruuden historiasta kiinnostuneille. MUSIIKKIFANIUS JA nuorisotutkimusseura ry. nuorisotutkimusverkosto Janne Poikolainen ISBN 978-952-5994-87-2 MODERNISOITUVA ISSN 1799-9219 Kl 92; 78.18; 90.2 NUORUUS Populaarimusiikin ihailijakulttuurin rakentuminen Suomessa 1950-luvulta 1970-luvun alkuun Nuorisotutkimusverkosto Tiede Musiikkifanius ja modernisoituva nuoruus Populaarimusiikin ihailijakulttuurin rakentuminen Suomessa 1950-luvulta 1970-luvun alkuun Musiikkifanius ja modernisoituva nuoruus Populaarimusiikin ihailijakulttuurin rakentuminen Suomessa 1950-luvulta 1970-luvun alkuun JANNE POIKOLAINEN Musiikkifanius ja modernisoituva nuoruus Populaarimusiikin ihailijakulttuurin rakentuminen Suomessa 1950-luvulta 1970-luvun alkuun JANNE POIKOLAINEN Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 118 nuorisotutkimusseura ry. nuorisotutkimusverkosto Nuorisotutkimusverkoston julkaisut Tiede Teosten sisältö ja tyyli ovat akateemisten kriteerien mukaisia. Kenttä Erilaiset raportit ja selvitykset. Liike Ajankohtaiset yhteiskunnalliset puheenvuorot. Kannen kuvat: © Kristian Runeberg / Suomen valokuvataiteen museo Kansipohja: Sole Lätti Taitto: Tanja Konttinen © Nuorisotutkimusseura ja tekijä Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 118, Tiede ISBN 978-952-7175-39-2 ISSN 1799-9227 2017. Painettu kirja on julkaistu vuonna 2015. Julkaisujen tilaukset: Nuorisotutkimusverkosto Asemapäällikönkatu 1 00520 Helsinki http://www.nuorisotutkimusseura.fi/catalog Sisällys Esipuhe 7 1. Musiikkifaniuden historia tutkimuksen kohteena 11 1.1 Fani-ilmiön jäljillä 13 Fani ja fanius käsitteinä 13 Fanikulttuurin varhaishistoriaa 22 1.2 Tutkimuksen lähtökohdat 31 Tutkimusasetelma 31 Tutkimuksen aineisto ja menetelmät 37 Fanitutkimuksen traditio 46 1.3 Teoksen rakenne ja lukukohtaiset ydinteemat 50 2. Musiikkiteollisuus, teknologia ja mediamaiseman murros – musiikinkulutuksen mahdollisuudet ja faniuden materiaalinen perusta 54 2.1 Musiikinkuuntelu kodin piirissä 54 Äänitteet ja nuori yleisö 54 Fanit radion äärellä 65 2.2 Musiikinkuuntelu kodin ulkopuolella 77 Kuppiloista konventteihin ja kirjastojen kuuntelupisteille 77 Tanssilavoilta konserttisaleihin ja festivaalikentille 87 2.3 Muut musiikinkulutuksen kanavat 96 Nuorten omat musiikkiharrastukset 96 Televisio ja elokuvat 101 Musiikkilehdistö, fanijulkaisut ja oheistuotteet 108 2.4 Musiikinkulutuksen käytännöt ja muuttuva nuoruus 119 3. Huolta ja ja huvittuneita katseita – median diskurssit fani-ilmiötä rakentamassa 125 3.1 Faniuden sukupuolittunut kuvasto 125 Naispuolisen faniuden diskurssi 125 Miespuoliset fanit ja diggaridiskurssin synty 136 3.2 Romantiikka ja seksuaalisuus fani-ilmiön tulkinnoissa 141 Ihastuksia ja romanttisia haaveita 141 Naispuolisen faniuden seksualisoi(tu)minen 148 3.3 Kuluttajuus faniutta koskevassa julkisessa keskustelussa 159 Fanitytöt viettien vietävinä 159 Fanius ja ”ulkomusiikillisen” problematiikka 168 3.4 Diskurssit, stereotypiat ja kontrolli 175 4. Ihailijakulttuuri, identiteetti ja nuorten muuttuva elämänpiiri ‒ faniuden sosikulttuuriset merkitykset 185 4.1 Yksilö, yhteisö ja identifikaatio 185 Idoliin kohdistuva samaistuminen 185 Faniuden yhteisöllinen ulottuvuus 195 4.2 Fanius, eronteot ja sukupolvien dynamiikka 206 Sukupolvikonikti ja nuoruuden tilat 206 Fanikulttuuri nuorten keskinäisten erontekojen kanavana 214 Faniyhteisöjen väliset vastakkainasettelut ja antifanius 223 4.3 Kansallisen, alueellisen ja seksuaalisen identiteetin kysymykset 229 Angloamerikanisaation ja kaupungistumisen heijastumia 229 Fanius, seksuaalisuus ja seksuaalikulttuurin murros 244 4.4 Fanikulttuurisen identiteettityön monet muodot 258 5. Musiikkifanius mediakulttuuristen vuorovaikutussuhteiden ja yhteiskunnallisten murrosten keskipisteessä 266 5.1 Fanikulttuuri toimijoiden ja julkisuuden näkökulmasta 266 5.2 Nuoruuden modernisoitumisesta kohti myöhäismodernia nuorisokulttuuria 273 Lähteet ja kirjallisuus 283 Tiivistelmä 313 Sammandrag 315 Abstract 317 MUSIIKKIFANIUS JA MODERNISOITUVA NUORUUS Esipuhe Musiikkifaniudesta tuli osa elämääni 11-vuotiaana, Bon Jovin Cross Road -kokoelmalevyn ilmestymisen myötä. Nopeasti syttyneen faniu- teni tähtihetki koitti kahta vuotta myöhemmin, kun pääsin yhtyeen konserttiin Helsingin Olympiastadionille. Nämä kokemukset saivat minut paneutumaan populaarimusiikin maailmaan aivan uudenlaisella intensiteetillä, ja pian kiinnostukseni alkoi ulottua myös pidemmälle menneisiin vuosikymmeniin. Bon Jovi -innostukseni kautta tutustuin myös faniuden kääntöpuoleen, sillä alkuhuuman jälkeen kävi selväksi, ettei yhtyettä pidetty aina erityisen katu-uskottavana ihailun kohteena varsinkaan poikien keskuudessa. Tästä seuranneiden epävarmuuden ja nolouden tunteiden myötä sain kokea henkilökohtaisesti, miten laaja kirjo tuntemuksia, merkityksiä ja sosiaalisia erontekoja musiikkifaniuteen liittyy. Juuri kyseistä fanikulttuurin moninaisuutta olen pyrkinyt tekemään näkyväksi myös tässä teoksessa. Omien fanikokemusten ja musiikkiharrastuksen kehittyminen tut- kimusideaksi ja valmiiksi väitöskirjaksi on ollut pitkä ja työläs prosessi, eikä siitä suoriutuminen olisi ollut mahdollista ilman kaikkea sitä tukea, jota olen tutkijayhteisöltä ja läheisiltäni saanut. Haluankin seuraavaksi lausua heille kiitokseni. Heti alkuun kiitän suuresti Matti Peltosta, Hanna Kuusta ja Janne Mäkelää, joiden asiantuntevassa ja innostavassa ohjauksessa olen saanut tätä tutkimusta tehdä. He ovat antaneet minulle mahdollisuuden työstää väitöskirjaa omalla aikataulullani ja itsenäisesti, mutta samalla olen voinut olla koko ajan varma siitä, että voin luottaa heidän apuunsa kaikenlaisissa tutkimustyöhön liittyvissä kysymyksissä. Kiitän lämpimästi myös väitöskirjani esitarkastajia Kari Kallioniemeä ja Kaarina Nikusta, joiden lausunnoista sain sekä hyviä parannusehdotuksia että kannustusta työn loppumetreille. Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian ja poliittisen historian oppiaineissa työskentelevät kollegani ovat muodostaneet tärkeän vertais- tukiverkoston, jonka tarjoamasta avusta ja ystävyydestä kiitän kaikkia työtovereitani sydämellisesti. Yhteisen kiitoksen lisäksi haluan kiittää vielä erikseen muutamaa työyhteisömme jäsentä. Erityinen kiitos kuu- luu ensinnäkin samantapaisten tutkimusteemojen ja -aineistojen parissa 7 JANNE POIKOLAINEN työskentelevälle Matleena Friskille, jonka kanssa käydyt keskustelut ovat auttaneet minua eteenpäin monessa pulmassa. Riitta Matilaista, Jaakko Autiota ja Laura Ekholmia haluan kiittää kaikesta siitä tutkijan työhön liittyvästä opastuksesta – eräänlaisesta akateemisesta isosiskoudesta ja -vel- jeydestä – jota he ovat minulle tutkijanurani ensimetreiltä alkaen suoneet. Kiitos myös Sakari Heikkiselle, Aappo Kähöselle ja Marja Vuoriselle, joilta olen saanut runsaasti arvokkaita neuvoja ja vinkkejä tutkimuksen tekoon ja yliopistomaailman käytäntöihin liittyen. Oman oppiaineyhteisömme lisäksi minulla on ollut ilo osallistua useiden monitieteisten tutkijaseminaarien ja -verkostojen toimintaan. Ensimmäisenä näistä haluan kiittää Musiikintutkimuksen valtakunnallista tohtoriohjelmaa, joka on avannut eteeni kokonaan uuden tutkimuksen ja näkökulmien kentän. Erityisen arvokkaaksi keskustelufoorumiksi muodostui tohtoriohjelman ”popfraktio”, joka on Vesa Kurkelan, Heikki Uimosen ja Kaarina Kilpiön luotsaamana tarjonnut inspiroivan ympä- ristön väitöskirjaani liittyvien kysymysten käsittelylle. Kaarinalle kuuluu kiitos myös siitä, että hän opasti minut mukaan musiikintutkimuksen tutkijayhteisöön heti väitöskirjani alkuvaiheessa. Toiseksi haluan lausua kiitokseni Nuorisotutkimusseuran ja -verkoston tutkijoille ja henkilökunnalle. Kiitän erityisesti Mikko Salasuota ja Kaisa Vehkalahtea, jotka ovat avanneet minulle monenlaisia ovia nuorisotutki- muksen maailmaan ja joiden kannustus oli ratkaiseva tekijä siinä, että roh- kenin ylipäänsä ajatella tutkijaksi ryhtymistä. Nuorisotutkimusverkosto on myös kustantanut tämän kirjan, mistä haluan sitä ja erityisesti kus- tannusprosessin parissa puurtaneita Vappu Helmisaarta, Tanja Konttista ja Sonja Pyykköä suuresti kiittää. Tärkeinä verkostoina ovat toimineet myös Janne Mäkelän ja Antti-Ville Kärjän koordinoima Suomen Jazz & Pop Arkiston popseminaari sekä Matti Peltosen ja Visa Heinosen vetämä Kulutusyhteiskunnan muutos -seminaari (KUMU). Ohjauksen ja vertaistuen