Hän Teksti Laura Koljonen Kuvat Kaisa Rautaheimo Ismo Alanko Rockmuusikko saa suomen sanat soimaan. ”Se on taivuttelijasta kiinni.” smo Alanko katselee kesäselliään ”Kieltämättä faija oli vähän kauhuissaan, kun virne viisikymppisillä kasvoillaan. sellonsoitto ja alppihiihtoura1 Joensuun Kata­ Kellarihuoneessa iho menee ka­ jassa jäivät. 1970­luvun Joensuussa rokki ei ollut nalihalle vartissa. Ulkona olisi meri, mikään yleinen tapa ansaita elan toaan.” terassi ja kesän ensimmäinen helle. Myöhemmin pankinjohtajaisän kaikki lapset Alangolla piti olla kerrankin va­ lähtivät musiikkiuralle. Ilkka Alanko valitsi rokin, paa kesä. Pysähtynyttä istuskelua Petri Alanko huilun ja Satu Alanko-Rautamaa viu­ laiturin nokassa, kirjoja, ystävien lunsoiton Helsingin kaupunginorkesterissa. tapaamista, musiikin kuuntelua ja 1970­luvun lopun Joensuussa parikymppinen hyvää ruokaa. Ismo oli juuri palannut kesätöistä Tukholmas­ Kesästä tuli kuitenkin tavanomainen: tree­ ta ja oli aivan varma: hän halusi soittaa rokkia. nikämpällä vietettyjä tunteja, biisilistojen miet­ ”Ruotsissa kuuntelin paljon suomalaista mu­ L ”Ärsyttävin- timistä, roudaamista, matkustamista ja uusien siikkia. Huomasin, että suomenkielinen rokki tä tässä duunissaI ihmisten tapaamista. oli siihen aikaan huomattavasti kiinnostavam­ on kaikenmaail- Helsingin Kaapelitehtaalla sijaitsevassa kella­ paa kuin ruotsinkielinen rokki.” man sähköpostei- rissa on kolme huoneellista erilaisia soittimia, hin vastaaminen ja treenikämpän jakavan selloyhtye Apocalyptican isse Häkkinen oli mielestäni maailman omana manageri- saamia sponsorienergiajuomia ja tyhjiä pahvi­ makein jätkä. Vielä kun Hurriganesin bas­ naan toimiminen. kahvikuppeja. ’C sokuviot oli helppo opetella, tuli tunne, et­ Mutta paskaduunit ”En ole pitkälle päässyt. Ensimmäinen tree­ tä kuka vain voi tehdä mitä vain musiikissa.” jaksaa tehdä, kun nikämppänikin oli kellarissa. Siellä ei kyllä ollut Alangolla oli ollut jo teiniässä Sight­niminen toinen puoli työstä ikkunoita, eli on tässä sentään jotain edistystä yhtye muutaman kaverinsa kanssa. Sight oli soit­ on niin kivaa.” tapahtunut.” Siihen on syynsä, miksi Alanko päätti viettää kesänsä mieluummin kellarissa kuin rannalla. Ensin on kuitenkin hyvä tietää, miksi Alanko 1Kun pääsi putkahtaa kohdusta ulos alun alkaen meni kellariin. olet siinä yksin, siittämisen tulos siitä lähtien syöksylasku alkaa usiikin takia, tietenkin. aina alaspäin Nuoruuden treenikämppä oli Joen­ Msuun Rantakylässä, pommisuojassa Ra­ syöksylaskijoita kaikki tyynni vintola Puikkarin alakerrassa. Joensuun kaupun­ ki vuokrasi treenikämppää aloitteleville yhtyeille Syöksylaskijoita kaikki tyynni pariksi tunniksi viikossa. Hassisen kone: Täältä tullaan Venäjä, 1980. E 78 Suomen Kuvalehti | 25–26/2011 Hän Eihän kukaan kuvitellut, että tämä jatkuisi ikuisesti.” tanut suomen­ ja englanninkielistä musiik­ L ”Kirjoitan koko ajan havaintojani kia, ja jo varhaisteineinä bändi oli luukut­ ylös. Sen olen oppinut, ettei mitään tanut Hurriganesia. pidä heittää pois.” Alanko valitsi idolinsa tavoin basson, mutta halusi myös laulaa. Kieli oli englan­ ti, ääni korkea ja honottava. pystynyt elättämään itsensä ja perheensä Ensimmäiset sanoituksensa Alanko teki musiikillaan 30 vuotta3. Hurriganesia diggailevana kloppina, 12­vuo­ Bändejä ja projekteja on monia: Hassi­ tiaana. Kolmen soinnun mollissa soiva Suck sen kone, Sielun veljet, Ismo Alanko, Ismo And Fuck All Night Long oli kyseenalainen Alanko Säätiö, Ismo Alanko Teholla. Levyjä kunnianosoitus suosikkibändille. on yhteensä 20 ja päälle vielä kokoelmale­ Itsevarmuus sai Alangon perustamaan vyt. Levyistä 14 on ylittänyt kultalevyrajan Hassisen koneen. ja muutama platinalevyrajan. ”Oltiin ihan varmoja, että esittämämme Alkuaikoina se tarkoitti yhtä julkaistua musiikki menee läpi. Ja menihän se.” levyä per vuosi, myöhemmin tahti hidastui Nuorten joensuulaisten bändi voit­ joka toiseen vuoteen. ti rockin SM­kisojen uuden aallon sarjan Alangon käsittelyssä sanat soivat. Ehkä maaliskuussa 19802. se on henkilökohtainen keskisormen näyt­ Alanko huomasi nopeasti, että rokissa tö kaikille niille, jotka aina vinkuvat, ettei saattoi yhdistää aikaisemmat harrastukset, suomi taivu lyriikkaan. soittamisen ja lukemisen, minkä lisäksi sii­ ”Suomen kieli on niin mahtava, sillä sii­ nä ei ollut rajoja. Metsään saattoi mennä nä on niin paljon erilaisia vivahteita. Soin­ ihan reilusti, eikä kukaan tullut sanomaan, nillisesti se on hyvä, ja sen saa soljumaan, ettei noin voi tehdä. toisin kuin moni väittää. Sehän on ihan tai­ Lukion käyneen Alangon suunnitelmissa vuttelijasta kiinni. Konsonanteilla saa ai­ kuitenkin oli, että kun bändiura olisi kat­ kaan tykitystä, sillä ne ovat kuivia ja napa­ sottu, hän menisi opiskelemaan. Erityisesti koita.”4 Alanko oli kiinnostunut äidinkieleen liitty­ Alanko sanoo, ettei ole tekstinkirjoitta­ vistä opinnoista. jana nysvääjä tai täydellisyyden tavoittelija. Lukion äidinkielenopettaja Pirjo-Liisa Va- ”Joskus ongelmana on se, että biisistä tu­ tanen oli jaksanut kannustaa lahjakasta op­ lee liian siivottu. Silloin pitää vetää hieman pilastaan, vaikka tämä ei aina malttanutkaan takaisin. Joskus biisi kaipaa juuri sitä, että keskittyä perinteisiin ainekirjoituksiin. sinne jättää sellaisia lapsellisuuksia ja nai­ Joensuun yliopistoon oli perustettu myös veja juttuja rosoksi.” kulttuuritutkimuksen laitos, joka ainakin ”Useimmiten, kun alan tekemään biisiä, Alangon runonlausujaäidin mielestä olisi minulla on kuva päässäni ja idea takarai­ soveltunut hyvin Ismolle. vossani. Sen jälkeen menen määrätietoi­ ”Kyllä mulla oli suunnitelmissa jatkaa sesti sitä kohti. Valitettavasti olen kyllästy­ opintoja, sillä eihän kukaan koskaan kuvi­ nyt biiseihini viimeistään siinä vaiheessa, tellut, että tämä jatkuisi ikuisesti.” kun levy on ulkona, sillä joudun kuuntele­ maan niitä levytyksen aikana niin paljon.” ykyään Ismo Alanko on yksi suo­ menkielisen musiikin tunnistet­ lanko sanoo, että sanoitustyössä on Ntavimpia lauluntekijöitä. Hän on vain yksi sääntö: kirjoittamisen pitää olla vilpitöntä. Sanat ovat kuulemma A 5 fiktiota, mutta tunnelmat totta . Alangolle laulun tekeminen on todelli­ Kuka? suus, jonne voi paeta. Se ei kuitenkaan on­ E E Ismo Alanko nistu, jos ei ole rehellinen. E ikä: 50 ”Usein mietin, että mikä vitun formaatti 2 jurot nuorisojulkkikset 3 Työ 4rakkaus on ruma sana 5päivät pannaan aamulla pulkkaan, E Syntymäpaikka: Helsinki on tämä kolme minuuttia, johon aina pitää laulamme leimat laskuihin yötyö, päivätyö, mikä yö? kuka lyö? kaipaus soi kauniimpana oli sitä lunta eli ei / pulkalla plutoon E Kotipaikka: Helsinki tunkea melodia, harmonia ja sanat. Silti si­ ja me jurot nuorisojulkkikset pyöveli, työ, työ rakkaus on ruma sana painellaan, ei kelpaa rillumarei / E Koulutus: ylioppilas tä aina loppujen lopuksi haluaa selittää ko­ juoksemme rahaa valtion taskuihin yötyö, päivätyö, hyötyi, mitä jäi? runojen raiskaus kokaiini, lsd, ekstaasi – ja juu / aina rai- E Perhe: vaimo ja 11- ja ko maailman kolmessa minuutissa.” kas koskenkorva välipalana maistuu / 18-vuotiaat lapset ”Sen lisäksi biisin esittäminen hävettää E Harrastukset: musiikki aina. Se menee aina sellaiseksi mateluksi, Jurot nuorisojulkkikset Työ Rakkaus on ruma sana Taiteilijaelämää että mulla ois nyt tällanen biisi… Sen sijaan Hassisen kone: Rumat sävelet, 1981 Ismo Alanko: Kun Suomi putos puusta, 1990 Ismo Alanko säätiö: Pulu, 1998 Ismo Alanko: Taiteilijaelämää, 1995 80 Suomen Kuvalehti | 25–26/2011 25–26/2011 | Suomen Kuvalehti 81 Hän En pohdi sitä, mitä Ismo Alanko jollekin toiselle merkitsee.” lavalla rimaa ei ole, kunhan biisin on ensin L Alangon sanoitukset käsittelevät usein soittanut tarpeeksi monelle.” arkea, mutta vievät kuulijan siitä lomalle.8 Alangon ensimmäiset omat sanoittaja­ suosikit olivat nuoruudessa Juice Leski- nen, Dave Lindholm ja Hector. Kaikki ovat pohdi sitä, mitä Ismo Alanko jollekin toi­ 1970­luvun alun sanoittajia, joilla on vahva selle merkitsee.” ja tunnistettava tyyli. ”Nuo kolme ovat suomalaisen rock­lyrii­ utta miksi Alanko siis värjöttelee kan kivijalkoja. Sitten on vielä esimerkiksi nyt kylmässä kellarissa, kun pää­ Tuomari Nurmio ja Gösta Sundqvist.” Mkaupunki kylpee auringossa? Vuosikymmenien mittaan artistille on Musiikin takia, edelleen. kertynyt ihailijoita. Alangon tiheä uusiu­ Hän ja muutama muu ovat tehneet pie­ tuminen on kuitenkin välillä ongelma; fa­ nen ja yllättävän myönnytyksen: Sielun Vel­ nit eivät pysy mukana. Uusia tulee, mutta jet palaa keikkalavalle 20 vuoden jälkeen. vanhoja tippuu pois. Hassisen koneen jälkeen perustettu ja Alangolle tullaan usein ehdottomaan, et­ 1990 ­luvun alussa hajonnut Sielun Veljet on tä eikö hän voisi tehdä sellaista ja sellaista juuri se kokoonpano, jota Alangolta on eni­ musiikkia kuin silloin joskus. ten kyselty. Yhtyeen levymyynti ei paria hit­ ”Yleensähän se menee niin, että joku tilevyä lukuun ottamatta ollut hurjaa, mut­ haluaa kuulla juuri sellaista musiikkia, ta keikkaesiintymiset olivat legendaarisia6. jollaista tein, kun kyseinen ihminen oli Esimerkiksi eräissä levynjulkaisubileissä nuori ja tavannut ensimmäisen tyttöystä­ yhtye esitti modernin version Punahilkka­sa­ vänsä. Usein ihmiset pitävät nuoruutensa dusta sen sijaan, että olisi esittänyt uusia bii­ musiikkia ainoana oikeana, sillä siinä elä­ sejään. Bändi purkitti levyn vuodessa ja saat­ mänvaiheessa kaikki kolahtaa jotenkin ko­ toi tehdä 42 keikkaa kuukaudessa. vemmin.” ”Luulen, että Sielun Veljet kaatui siihen, Ehkä heille Ismo Alanko on rokkilyriikan että olimme niin paljon toistemme kans­ kivijalka. sa. Bändeissä ei vastuu kasaudu koskaan