Maanpuolustuskorkeakoulu Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 25 Vuorovaikutusta Pohjanlahden yli Ruotsalaisvaikutuksen välittyminen suomalaiseen sotataitoon ennen talvisotaa Max Sjöblom MAX SJÖBLOM VUOROVAIKUTUSTA POHJANLAHDEN YLI Ruotsalaisvaikutuksen välittyminen suomalaiseen sotataitoon ennen talvisotaa Akateeminen väitöskirja, joka Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvoston suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi sotatieteiden tohtorin tutkintoa varten Maanpuolustuskorkeakoulun Santahamina- talossa, Helsingissä, perjantaina 23. toukokuuta 2018 klo 10. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HELSINKI 2018 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JULKAISUSARJA 1: TUTKIMUKSIA NRO 25 NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY SERIES 1: RESEARCH PUBLICATIONS NO. 25 VUOROVAIKUTUSTA POHJANLAHDEN YLI Ruotsalaisvaikutuksen välittyminen suomalaiseen sotataitoon ennen talvisotaa MAX SJÖBLOM MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HELSINKI 2018 Max Sjöblom: Vuorovaikutusta Pohjanlahden yli – Ruotsalaisvaikutuksen välittyminen suomalaiseen sotataitoon ennen talvisotaa Maanpuolustuskorkeakoulu Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 25 Väitöskirja / National Defence University Series 1: Research Publications No. 25 Doctoral dissertation Tekijä: Eversti (evp), Max Sjöblom Ohjaava professori: Professori, FT, kenraalimajuri (evp) Vesa Tynkkynen, Maanpuolustuskorkeakoulu Esitarkastajat: Dosentti, ST, prikaatikenraali (evp) Pentti Airio Maanpuolustuskorkeakoulu ST, kapteeni Jussi Pajunen Maanpuolustuskorkeakoulu Vastaväittäjä: Dosentti, ST, everstiluutnantti Marko Palokangas Kainuun prikaati Uusimmat julkaisut pdf-muodossa: http://www.doria.fi Kannen kuva: Ruotsin maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Per Sylvan ja esi- kuntapäällikkö, kenraalimajuri Helge Jung keväällä 1940. Kansikuvan kuvalähde: Bildarkiv/Armémuseum, Stockholm. © Tekijä & Maanpuolustuskorkeakoulu ISBN 978-951-25-3014-4 (nid.) ISBN 978-951-25-3015-1 (PDF) ISSN 2342-9992 (painettu) ISSN 2343-0001 (verkkojulkaisu) Maanpuolustuskorkeakoulu National Defence University Juvenes Print Tampere 2018 TIIVISTELMÄ ämän väitöskirjan tehtävänä on selvittää, mitkä olivat ne tärkeimmät vaiku- tuskanavat, joiden kautta ruotsalaisvaikutus välittyi suomalaiseen sotataitoon TSuomen itsenäistymisestä talvisotaan kattavan ajanjakson aikana. Tutkimuk- sen yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut myös muodostaa kokonaiskuva suomalais- ten ja ruotsalaisten upseerien naapurimaahan tekemistä ulkomaanmatkoista ja ko- mennuksista. Tutkimuksessa yhdistyvät sotalaitoksen, sotataidon ja sotien historia. Väitöskir- ja perustuu pääosin Ruotsissa ja Suomessa tehtyyn laajaan arkistotutkimukseen. Tut- kimusmenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksessa on käy- tetty ja sovellettu osin myös sisällön määrällistä erittelyä. Läheisempi sotilaallinen yhteistyö ruotsalaisten kanssa käynnistyi 1920-luvun puolivälissä maiden välisten suhteiden parannuttua. Yhteistyön käynnistyttyä suoma- laiset hakivat vaikutteita ja oppeja Ruotsista varsin laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Ruotsalaiset suhtautuivat suomalaisiin ja suomalaisille luovutettuihin tietoihin pääosin myönteisesti. Suomalaisilla näytti olleen erityisasema, sillä suomalaiset saivat ruotsalaisilta sellaisia tietoja, joita ei annettu muille ulkomaalaisille, sekä pääsivät sel- laisiin harjoituksiin ja opintoihin, joihin muiden ulkomaiden edustajilla ei ollut mah- dollisuuksia päästä tai osallistua. Tärkeimmät vaikutuskanavat olivat Sotakorkeakoulun opettajina toimineet ruotsalaiset upseerit ja ensimmäiset Ruotsin sotakorkeakoulussa ja Merisotakorkea- koulussa opinnot suorittaneet suomalaiset upseerit. Ruotsalaisen sotataidon keskei- set periaatteet ja perusteet siirtyivät suoraan suomalaiseen sotataitoon Sotakorkea- koulun ruotsalaisten opettajien ja heidän seuraajiensa välittämänä. Yksi tutkimuksen tärkeimmistä tuloksista on, että nimenomaan Ruotsista saadut mallit ja perusteet vaikuttivat Sotakorkeakoulun ja myös muiden suomalaisten sotakoulujen opetuksen järjestelyihin ja sisältöön. Toinen tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia on, että ruotsalaisvaikutuksen välit- tymisen taustalla olivat kummankin maan kansalliset intressit ja yhteistyötarpeet. Vuorovaikutus perustui kahteen tekijään. Ensinnäkin ruotsalaisilla oli halua ja soti- laallinen tarve työntää vaikutusta Suomeen. Toiseksi suomalaisilla oli tarve saada tietoja, oppeja ja kokemuksia Ruotsista puolustuslaitoksen ja omien toimintatapojen kehittämistä varten. Tämän tutkimuksen perusteella ruotsalaiset näyttävät olleen puolueettomuudestaan huolimatta selvästi suomalaisia aktiivisempi osapuoli sotapo- tentiaalin käyttöä koskevassa suunnittelussa. Suomalaisten tietotarpeet kohdistuivat 1920-luvulla ennen kaikkea sotapotentiaalin luomiseen ja myöhemmin 1930-luvulla lisääntyneessä määrin myös potentiaalin käyttöön ja sen suunnitteluun liittyviin asi- oihin. Avainsanat: sotahistoria, ruotsalaisvaikutus, ruotsalainen sotataito, suomalainen sotataito, sotalaitos, sotapotentiaali, verkostoajattelu. i ABSTRACT he purpose of this doctoral thesis was to discover what were the main chan- nels through which Swedish influence was transmitted into the Finnish Art Tof War and military theory in the time period between Finland becoming independent and the Winter War in 1939-40. Another important goal has been to get a general overview of the Finnish and Swedish officers’ travels and postings to the neighbouring country. This research combines history of the armed forces, history of military theory and of wars. The thesis is based on extensive archival research conducted mainly in Sweden and Finland. The research method has been qualitative content analysis. Additionally, quantitative content classification has also been used and applied in this research. Closer military cooperation with Sweden started in the mid-1920s as the rela- tions between the countries improved. After the cooperation started, the Finns sought influences and practical experiences from Sweden rather extensively and in a variety of topics. The attitude of the Swedes towards the Finns and to providing information was mainly positive. Finland seems to have enjoyed a special position since Finns received information that was not given to other foreigners, and they were able to participate in exercises and courses that other foreign representatives were not al- lowed to attend. The most important influence channels were the Swedish officers who taught in the Finnish War College, and the first Finnish officers who studied in the Swe- dish War College and Naval War College. Thus, the central principles and grounds of the Swedish Art of War were directly transferred to the Finnish one, as passed on by the Swedish teachers of the Finnish War College and their successors. One of the main results of this research is that particularly the models and grounds received from Sweden influenced the teaching arrangements and content of the Finnish War College and of other military education establishments. Another one of the main results is that the Swedish influence transference was driven by national interests of both countries and the need to work together. The interaction was based on two factors. Firstly, Sweden had the desire and military need to push influence into Finland. Secondly, Finland had the need for infor- mation, learning and experiences from Sweden to develop their own military and operating procedures. Based on this research, despite its neutrality, Sweden seems to have clearly been the more active party in the planning of the use of military poten- tial than Finland. The knowledge needs of Finland were directed in the late 1920s particularly towards the creation of military potential, and later in the 1930s increas- ingly to the planning and use of that potential. Keywords: military history, Swedish influence, Swedish art of war, Finnish art of war, military, military potential, network thinking. ii ESIPUHE ämä tutkimusprosessi alkoi konkreettisesti tammikuussa 2015 jäätyäni reser- viin puolustusvoimista 35 palvelusvuoden jälkeen. Tuolloin edessä oli vää- Tjäämättä uusi aika ja uudet haasteet. Ensimmäinen vakavasti otettava ajatus väitöskirjatutkimuksen käynnistämisestä syntyi keväällä 2014 ollessani rauhanturva- tehtävässä Etelä-Libanonissa. Sain tuolloin sähköpostiviestin tutkimukseni ohjaajal- ta, professori Vesa Tynkkyseltä. Viestissä oli kaksiosainen kysymys: mitä ajattelin tehdä reserviin jäätyäni ja mikäli minua kiinnostaa tutkimuksen tekeminen tarjolla olisi minulle sopiva hyvä aihe. Päätin tarttua mielenkiintoiseen tarjoukseen ja haas- teeseen. Väitöskirjatutkimuksen tekeminen historian alalta on pitkäjänteisyyttä, järjes- telmällisyyttä ja aikaa vaativaa yksinäistä työtä, jossa tunteet ja työn edistyminen vaihtelevat epätoivosta hienoihin löytämisen ja oivalluksen hetkiin. Pääosa työstä tehdään yksin eri arkistoissa etsimällä, lukemalla, arvottamalla, analysoimalla, taltioi- malla ja järjestämällä mittava määrä erilaisia dokumentteja ja muita lähteitä. Alkupe- räislähteiden lisäksi tutkimus edellyttää perehtymistä suureen määrään omaa tutki- musaihetta käsitteleviä tai sivuavia kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksia, kirjoja ja muita julkaisuja. Suunnitelmallisuuden ja lähdekriittisyyden lisäksi historia-alan tutki- jalta vaaditaan kestäviä istumalihaksia. Vaikka tutkimus on pääosin yksinäistä puurtamista, niin lopputulokseen pää- semiseen tarvitaan monien kanssaihmisten tukea ja apua. Minulla onkin ollut mah- dollisuus tehdä tutkimustani tiedeyhteisössä, jossa on vallinnut kannustava, rakenta- van kriittinen, toisiaan tukeva ja omaa tutkimusta eteenpäin vievä yhteishenki.