ENGLANNIN AIKA ELÄVÄN KIELEN KARTOITUSTA TOIM. TERTTU NEVALAINEN, MATTI RISSANEN, IRMA TAAVITSAINEN NYKYKIELTEN LAITOKSEN OPPIMATERIAALIA 2 Helsingin yliopiston nykykielten laitos 2015 Englannin aika Elävän kielen kartoitusta Toimittaneet TERTTU NEVALAINEN MATTI RISSANEN IRMA TAAVITSAINEN NYKYKIELTEN LAITOKSEN OPPIMATERIAALIA 2 Toimitusneuvosto Ulla Tuomarla, Terttu Nevalainen, Arto Mustajoki Tämän teoksen on julkaissut Helsingin yliopiston kirjasto yhteistyössä toimittajien kanssa ja Nykykielten laitoksen luvalla. Teos on lisensoitu CC-BY-lisenssillä (4.0)(Creative Commons Nimeä 4.0). Lisenssi ei koske seuraavia artikkeleita: Antti Summala: Internetin valtakieli?, Diana Ben-Aaron: Kansallispäivä diskurssina ja Päivi Kilpinen: Verkkomateriaali kielenopetuksessa – englannin kieltä kalastamassa. Kuvien lähteet ja lisenssit on luetteloitu teoksen lopussa. DOI: 10.31885/9789515109903 Copyright © 2015 Terttu Nevalainen, Matti Rissanen, Irma Taavitsainen Helsingin yliopiston nykykielten laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B) FI-00014 Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/nykykielet ISBN 978-951-51-0990-3 (Pdf) ISSN 2323-8828 (Verkkojulkaisu) hdl.handle.net/10138/38336 Sisällysluettelo VERKKOVERSION ESIPUHE .................................................................... 6 TOIMITTAJIEN ESIPUHE ......................................................................... 9 I Mikä kieli? TERTTU NEVALAINEN: Suuret kielet ja pienet kielet ............. 14 II Maailmankieli PÄIVI PAHTA: Maailma puhuu englantia .............................. 46 ANTTI SUMMALA: Internetin valtakieli? ................................. 88 IRMA TAAVITSAINEN: Tieteen englanti – ei kenenkään äidinkieli ................................................. 102 MARTTI MÄKINEN: Kääntämisen puolustus – kansankieli lääketieteessä............................................. 126 III Muuttuva kieli KIRSTI PEITSARA: Rikkooko murteenpuhuja kieltä? ............. 130 MINNA PALANDER-COLLIN: Kielioppi muuttuu, englanti pysyy ................................................................ 150 MIKKO LAITINEN: Englannin käyttöä ja väärinkäyttöä........ 172 MIKKO LAITINEN: The Oxford English Dictionary .... 194 MATTI KILPIÖ JA KANERVA HEIKKINEN: Omaa ja lainattua: kielikontaktien vaikutus englannin sanastoon ..................................................... 195 MINNA KORHONEN: Lainasanoja läheltä ja kaukaa ... 220 MATTI RISSANEN: Miksi englannin oikeinkirjoitus on niin merkillistä? ........................................................ 224 PÄIVI PAHTA JA ARJA NURMI: Vaihdetaan koodia ................. 245 PÄIVI PAHTA JA ARJA NURMI: Ei mitään uutta auringon alla .................................................................. 266 3 IV Nuorten kieli MAURA RATIA JA CARLA SUHR: Nuorten kieltä tekstiviesteissä: ”THE GAME IS ON” ........................ 272 ALPO HONKAPOHJA: Suomalaista rockmusiikkia: ”I hear a tone, I gotta go” ............................................. 290 JARNO RAUKKO: Mitä amerikkalaisten lukiolaisten päässä liikkuu?............................................................... 313 V Vallan ja vaikutuksen kieli MINNA NEVALA JA MARI PAKKALA-WECKSTRÖM: Kieli vallan ja rakkauden välineenä ............................ 328 HELI TISSARI: Rakkauden kuvat ................................... 345 ANNI VUORINEN: Värittääkö valta kielen?.............................349 MARIANNA HINTIKKA: Mistä on rumat sanat tehty?...........359 TURO HILTUNEN: Suomalaiset mainostavat englanniksi....373 VI Median ja kulttuurin kieli MAIJA STENVALL: Faktoja vai ”uutisfaktoja”?....................... 388 DIANA BEN-AARON: Kansallispäivä diskurssina .................. 401 JUKKA TYRKKÖ: Hypertarinat ajan ja kulttuurin peilinä ..... 412 LEENA KAHLAS-TARKKA: Lohikäärmeitä ja sankareita ........ 436 MATTI RISSANEN: Shakespearea suomeksi kolmella vuosisadalla .................................................................... 455 4 VII Opetuksen kieli SANNA-KAISA TANSKANEN: Opetuksen kieli 2010-luvulla .................................................................... 468 JOHANNA BIRKSTEDT: Suomalaisen englanninopetuksen lyhyt historia .................................................................. 473 PÄIVI KUIVALAINEN: Punahilkasta dekkareihin – kirjallisuudenopetuksen historiaa koulussa .............. 491 JARNO RAUKKO: Onko englannin kielen sanoilla enemmän merkityksiä kuin suomen kielen sanoilla? ................. 510 PÄIVI KILPINEN: Verkkomateriaali kielenopetuksessa – englannin kieltä kalastamassa ..................................... 520 SALLA LÄHDESMÄKI: Oppikirja tutkijan käsissä ................... 529 5 Esipuhe 2014 Kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun toimittamamme ”Englannin aika: elävän kielen kartoitusta” ilmestyi WSOY:n kustantamana. Tätä kirjaa ei ole enää saatavilla; toisaalta sen sisältämä tieto englannin kielen nykykäytöstä ja historiasta on edelleen vähintään yhtä ajankohtaista kuin vuosituhannen vaihteessa. Yhtenä todisteena moni- puolistuvan kielitietoisuuden merkityksestä on Helsingin yliopiston rehtorin syyskuussa 2014 tekemä päätös ”Helsingin yliopiston kieliperiaatteet: linjauksista käytän- töön – kohti toimivaa monikielisyyttä”. Päätöksen esittelyviestissä todetaan: Kieliperiaatteiden punaisena lankana on suomen, ruotsin ja englannin kielen rinnakkaiselo yliopiston arjessa. … Tavoitteena on kaksikieli- syyden ja kansainvälisyyden yhteensovittaminen, yhteisistä kielen- käytön tavoista sopiminen ja kielellisen moninaisuuden hyödyntämi- nen yliopiston arjessa. Toivomme, että kirjamme verkkoversio toteuttaa osaltaan rehtorin päätöstä. Toivomme tietenkin myös, että kirjam- me tässä muodossa tavoittaa englannista kiinnostuneen lukijapiirin myös yliopistomaailman ulkopuolelta. On luonnollista, että 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen on merkinnyt ainakin jonkin verran 6 muutosta englannin kielen asemaan ja käyttöön suomalaisessa yhteiskunnassa ja etenkin yliopisto- piireissä. Muutos näkyy erityisesti niissä kirjamme luvuissa, jotka käsittelevät nuorten kieltä, median kieltä ja englannin opetusta. Toisaalta monessa luvussa katse suuntautuu englannin kielen historiaan sekä kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin vuorovaikutukseen aina kielen syntyvaiheista lähtien. Verkkoversiossamme olemme pitäneet painetun kirjan tekstit likimain muuttamatto- mina. Olemme kuitenkin lisänneet jokaisen artikkelin perään kirjoittajan laatiman lyhyen päivitysosan, joka esittelee viime vuosien tärkeimmät tutkimustulokset sekä lähdeviitteitä. Kuten kirjaversion esipuheessa todetaan, kirjoittaja- joukkoon kuului senioritutkijoita, nuoria tohtoreita, väitöskirjan tekijöitä ja maisteriopintojaan viimeisteleviä tutkimusavustajia. Heidän tutkijanuransa ja asemansa ovat luonnollisesti muuttuneet vuosikymmenen aikana. Useat nuoremmat tutkijat ovat nousseet merkittäviin akateemisiin tehtäviin sekä kotimaassa että joissakin tapauksissa myös ulkomaisissa yliopistoissa. Jokaisen artikkelin loppuun on tästä syystä liitetty lyhyt kuvaus kirjoittajan viimeaikaisesta tieteellisestä toiminnasta ja urakehityksestä. Etenemistä tutkijan uralla on saattanut edistää se, että kaikki kirjoittajat ovat Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen tutkimusyksikön (VARIENG) jäseniä. Kirjan esipuheessa mainitun 7 kansallisen huippuyksikkökauden (2000–2005) jatkoksi VARIENG sai myös toisen huippuyksikkökauden (2006– 2011), ja sen kansainvälinen asema englannin kielen tutkimuksen eturivissä on edelleen merkittävä. Muista viime vuosikymmenen muutoksista mainit- takoon, että kirjan esipuheessa mainittu Helsingin yliopiston englannin kielen laitos on tätä nykyä yksi Nykykielen laitoksen oppiaineista. Lopuksi esitämme lämpimät kiitokset professori Sanna-Kaisa Tanskaselle osallistumisesta verkkoversion artikkeleiden päivitystyöhön, hum. kand. Aatu Liimatalle version editoinnista, Werner Söderström Osakeyhtiölle luvasta käyttää kirjaversion aineistoa sekä Helsingin yliopiston Nykykielten laitokselle, jonka uudessa oppimateriaalisarjassa teoksemme ilmestyy. Metsätalossa, joulukuussa 2014 Terttu Nevalainen Matti Rissanen Irma Taavitsainen 8 Esipuhe 2004 Englannin kieli on poikkeuksellisen rikas ja monipuolinen sekä tutkimuksen että yleisemmän esittelyn kohde. Toista maailmansotaa seuranneen poliittisen kehityksen, globali- saation ja sähköisen informaation viimeaikaisen räjähdys- mäisen kasvun johdosta englannin merkitys on kasvanut mittoihin, joita voidaan pitää jopa suhteettomina. Voidaan aiheellisesti sanoa, että suurin osa nykymaailman ihmisistä joutuu jossakin elämänsä vaiheessa olemaan englannin kanssa jollakin tavoin tekemisissä tai ainakin ottamaan siihen kantaa. Toisaalta juuri tämä seikka tekee melko mahdottomaksi täysin kattavan ja systemaattisen yleisesityksen tiivistämisen yhteen kohtuullisen kokoiseen kirjaan. Tämän kirjan tekijät eivät ole siihen edes pyr- kineet. Teoksen osien otsikointi antaa viitteen sen aihepiireistä. Kullekin kirjoittajalle on annettu vapaus käsitellä aihetta, joka parhaiten versoo hänen tutki- muksestaan tai englannin kieleen liittyvästä harrastuk- sestaan. Kirjoitukset on pyritty liittämään oman maamme oloihin, sen kieliin ja kielten käyttöön, milloin se on tuntunut luontevalta. Tämän kirjan kirjoittajien ikä- ja kokemuskirjo on laaja. Joukkoon kuuluu senioritutkijoita, nuoria tohtoreita, väitöskirjan tekijöitä ja maisterinopintojaan viimeisteleviä 9 tutkimusavustajia. Heitä yhdistää kuitenkin yksi seikka. He ovat Helsingin yliopiston englannin kielen laitoksen yhteydessä toimivan Englannin kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimusyksikön jäseniä. Tutkimusyksikkö valittiin Suomen Akatemian