JYU DISSERTATIONS 142 Jaana Luttinen ”Miltä mielestä tuntui, ei arvaa kukkaan” Sodan kuormittavuus ja kriisinkestävyys Iisalmen pitäjän kotitalouksissa 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä JYU DISSERTATIONS 142 Jaana Luttinen ”Miltä mielestä tuntui, ei arvaa kukkaan” Sodan kuormittavuus ja kriisinkestävyys Iisalmen pitäjän kotitalouksissa 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Liikunnan salissa L302 marraskuun 1. päivänä 2019 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities and Social Sciences of the University of Jyväskylä, in building Liikunta, auditorium L302 on November 1, 2019 at 12 o’clock noon. JYVÄSKYLÄ 2019 Editors Petri Karonen Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Ville Korkiakangas Open Science Centre, University of Jyväskylä Copyright © 2019, by University of Jyväskylä Permanent link to this publication: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7871-6 ISBN 978-951-39-7871-6 (PDF) URN:ISBN:978-951-39-7871-6 ISSN 2489-9003 ABSTRACT Luttinen, Jaana “No one guesses what it felt like”: The Burden of War and Resilience to Crisis in Iisalmi Parish Households in the First Decades of the Nineteenth Century. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2019, 507 p. (JYU Dissertations ISSN 2489-9003; 142) ISBN 978-951-39-7871-6 (PDF) This dissertation examines the effects of war on civilians in an early modern local community, during and after the Finnish War between Sweden and Russia in 1808– 1809. The research focus is on how the crisis evolved and what the circumstances of war were like locally, how the war burdened civilians and the local community economically and socially, and what kind of resilience they had against the crisis. The Finnish War was a tiny part of the Napoleonic Wars in Europe, but in Fin- land the war was one of the most severe demographic crises. This war was also the period of Finnish transition from Swedish rule to becoming a Duchy of the Russian Empire; the war has even had a mythical role in the national narrative in Finland. This study offers a different perspective, that of New Military History, taking an in- terest in social and economic aspects of wars from the civilian’s point of view. The key theoretical concepts are crisis, resilience, local community, and household. The theoretical framework is inspired especially by Myron P. Gutmann (1980) and Daniel R. Curtis (2014). The Russian pacification policy created a new source for studying households: civilians’ applications for compensation for war damage caused by Russians. The other main primary sources are estate inventory deeds, the property tax records for 1800, census records, church records, administrative documents, and even oral local history collected from the 1850s to the 1930s. The focus of scrutiny is on a Finnish parish and especially on four of its villages, near the Koljonvirta battlefield. Iisalmi was a large, but sparsely populated parish in Eastern Finland. When the war broke out, the parish was a peripheral part of Eastern Sweden, far from Stockholm and the Baltic Sea. During the war, Iisalmi was con- trolled by the Swedish or Russian army; during the truce in autumn 1808, the parish area was divided between both armies. I have analyzed the situation of families from about 1800 to 1815 by critically reading and closely comparing the sources. I have systematically gathered information about individual households, written their life stories during and in the years after the war, and combined information from indi- vidual households to provide both village and parish level statistics. Iisalmi had a series of severe harvests in the years before war. The war deep- ened the crisis, made livelihood and everyday life more difficult, increased the eco- nomic and social vulnerability of families, and polarized the local community for years. Resilience was forged in a harsh context of deepening poverty, but individuals, households, and the local community responded with different kinds of coping strat- egies. Key words: wartime, crisis, war stressors, burden of war, resilience, household, local community. TIIVISTELMÄ Luttinen, Jaana “Miltä mielestä tuntui, ei arvaa kukkaan”. Sodan kuormittavuus ja kriisin- kestävyys Iisalmen pitäjän kotitalouksissa 1800-luvun ensimmäisinä vuosi- kymmeninä. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2019, 507 p. (JYU Dissertations ISSN 2489-9003; 142) ISBN 978-951-39-7871-6 (PDF) Tutkin väitöskirjassani sodan vaikutuksia siviileihin varhaismodernin ajan pai- kallisyhteisössä: analysoin, kuinka kriisi kehittyi paikallisesti, millaiset sota-ajan olosuhteet olivat, miten sota kuormitti siviilejä ja paikallisyhteisöä ja millaista re- silienssiä heillä oli kriisiä vastaan. Suomen sota 1808–1809 oli pieni ja syrjäinen osa Napoleonin aikaisia sotia Euroopassa mutta Suomen historiassa yksi kaik- kein ankarimpia demografisia kriisejä. Sota oli suomalaisille myös siirtymä Ruot- sin itäisestä valtakunnan osasta Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskunnaksi. Sodalla on ollut liki myyttinen rooli kansallisessa historiankirjoituksessa. Sodan talous- ja sosiaalihistoriaa paikallisväestön näkökulmasta tarkaste- leva tutkimukseni lukeutuu niin sanottuun uuteen sotahistoriaan. Teoreettinen viitekehys on saanut vaikutteita erityisesti Myron P. Gutmannin (1980) ja Daniel R. Curtisin (2014) tutkimuksista. Venäläisten rauhoittamispolitiikka Suomessa loi historiantutkimukselle uuden lähteen, jonka avulla tutkia kotitalouksien ti- lannetta sodan aikana: korvaushakemukset venäläisten aiheuttamista sotavahin- goista. Lähteinä olen käyttänyt myös perukirjoja, kertaluonteista vuoden 1800 varallisuusveroluetteloa, henki- ja kirkonkirjoja sekä esimerkiksi hallinnollisia dokumentteja, aikalaismuistelmia ja sotaan liittyviä paikallistarinoita. Tutkimus kohdentuu perifeeriseen Itä-Suomeen, harvaanasuttuun, mutta laajaan Iisalmen pitäjään. Syksyn 1808 aselevon aikana pitäjä oli jaettuna molem- pien armeijoiden kesken. Keskittyminen yhteen pitäjään mahdollistaa useiden eri aineistojen ristiin lukemisen lähdekriittisesti. Olen kerännyt systemaattisesti tietoa yksittäisistä perheistä ja kirjoittanut heidän sodan- ja jälleenrakennuksen aikaiset elämäntarinansa. Lisäksi olen yhdistänyt yksittäisten perheiden tiedot kylä- ja pitäjätason tilastoiksi, joiden avulla olen syventänyt vertailua. Iisalmessa oli jo ennen sotaa kärsitty useista peräkkäisistä katovuosista sekä ankarista epidemioista. Sota voimisti kriisiä, vaikeutti monin tavoin kotitalouk- sien toimeentuloa ja arkista elämää ja kasvatti heidän taloudellista ja sosiaalista haavoittuvuuttaan ja paikallisyhteisön polarisaatiota. Resilienssi oli kovalla koe- tuksella syvenevässä ja laajenevassa köyhyydessä, mutta yksilöillä, kotitalouk- silla ja paikallisyhteisöllä oli myös selviytymisstrategioita, jotka toivat kestä- vyyttä ja joustoa kriisitilanteeseen. Avainsanat: sota-aika, kriisi, sodan kuormitustekijät, sodan kuormittavuus, resilienssi, kotitalous, paikallisyhteisö. Author’s address Jaana Luttinen Department of History and Ethnology P.O. BOX 35 (H) FIN 40014 University of Jyväskylä [email protected] Supervisors Professor Petri Karonen Department of History and Ethnology University of Jyväskylä Professor emeritus Ilkka Nummela Department of History and Ethnology University of Jyväskylä Reviewers Professor Pirjo Markkola Faculty of Social Sciences, History Tampere University Professor emeritus Nils Erik Villstrand Nordic History Åbo Akademi University Opponent Professor Pirjo Markkola Faculty of Social Sciences, History Tampere University ESIPUHE Neither the life of an individual nor the history of society can be understood without understanding both. (C. Wright Mills, 1959) Aloitin historian opinnot Jyväskylässä syksyllä 1982. Samana vuonna amerikka- laisen sosiologin C. Wright Millsin The Sociological Imagination ilmestyi suomeksi. Se oli yksi niistä kirjalöydöistä, joka inspiroi ja suuntasi opintojani yhteiskunta- politiikkaan. Sosiologinen mielikuvitus on kulkenut siitä lähtien uskollisesti muka- nani ja vakiinnuttanut, tosin jo vuosikymmeniä avaamattomana, paikkansa työ- huoneeni kirjahyllyssä. Kun mietin nyt ”paluutani historiaan”, pyyhin pölyt kir- jasta ja selailen vahvasti alleviivattuja ja paikoin huutomerkein korostettuja, jo aavistuksen kellastuneita sivuja. Edelleen huomaan innostuvani: ”Tieteenalana historia houkuttelee penkomaan yksityiskohtia, mutta se myös rohkaisee tutkijaa laajentamaan näkemystään niin, että se käsittää yhteiskuntarakenteiden kehityk- sen ratkaisevat käännekohdat”. Väiteltyäni 1990-luvun lopulla yhteiskuntapolitiikasta työskentelin muuta- man vuoden projektipäällikkönä EU:n tukemassa kulttuurimatkailuhankkeessa, jonka tarkoituksena oli kehittää Koljonvirran kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta elävöittämällä Suomen sodan historiaa. Silloin törmäsin sekä vahvoihin kansallisiin myytteihin että historian valjastamiseen nykypäivän tarpeisiin. Joen- suun maakunta-arkistossa löysin vastapainoksi satoja iisalmelaisten laaditutta- mia sotavahinkoluetteloita vuosilta 1808–1809 ja tajusin edessäni olevan lähdeai- neistoa, jonka avulla olisi mahdollista saada uutta tietoa paikallisten olosuhteista sodan aikana. Lyhyessä, matkailuyritysten toimintaympäristöä kehittävässä hankkeessa ei kuitenkaan ollut mahdollista tehdä tutkimusta, vaan oli tukeudut- tava vakiintuneisiin näkemyksiin. Koljonvirta-hanke herätti mielessäni tutki- museettisiä kysymyksiä: voinko tutkijana