luonnonlaidunta, oli hämmennys maa- riin toimituksen perusteella merkityn ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ anke käynnistyi Imatran kau- rekisterin ylläpidossa melkoinen. V. 1979 yksikön tai toimituksessa kartoitetun pungin aloitteesta keväällä 2000. asetuksenmuutoksella palautettiin toi- yksikön pinta-alan ”tarkkuus” on vas- H Imatra lähestyi Etelä-Karjalan saalta mahdollisuus ylläpitää pinta-ala- tannut tuolloin voimassa olleita vaati- maakunnan kaikkia kuntia, jotka lähes tietoja muunkin luotettavan selvityksen muksia tilusten kartoittamisesta ja mit- kaikki lähtivätkin hankkeeseen suurella kuin maanmittaustoimituksen perus- taamisesta. Nämä säännökset ovat vaih- mielenkiinnolla mukaan. Hankkeen ehkä teella. delleet eri aikoina ja toisaalta tekniset suurin anti onkin tähän mennessä se, mahdollisuudet tarkempiin mittauksiin että yhteistyön ilmapiiri ja foorumi on Kiinteistörekisterin ovat parantuneet. saatu luotua. pitäminen Kiinteistörekisterikartan numeerista- Erityisen tärkeänä paikkatietoprojek- kiinteistörekisterilain misen yhteydessä on pyritty karkeita pin- tissa on pidetty sitä, että Etelä-Karjalan mukaan ta-alavirheitä poistamaan kiinteistörekis- Tietomaakuntahanke on ollut koko ajan Seuraava vaihe kiinteistöjen rekisteröin- teristä. Tästä ns. tunnus- ja pinta-alaver- meidän projektimme kanssa tiiviissä yh- nissä oli v. 1985 annettu kiinteistörekis- tailusta kiinteistörekisterin ja numeeri- teistyössä. Tietomaakuntahanke on maa- terilaki (392/85) ja kiinteistörekisteriase- sen kiinteistörekisterikartan välillä on kunnallinen tietoyhteiskuntahanke, jo- tus (481/85). Kiinteistörekisteri tuli kor- maanmittauslaitos antanut käsikirjaksi hon on maakunnassa sitouduttu korke- vaamaan maarekisterin sitä mukaa, kun jääneet ohjeet 23N/91. Vertailussa esille alla poliittisella tasolla. Tietomaakunnas- maarekisterin tiedot saatiin numeeristet- tulleiden poikkeamien selvittäminen ja sa on mm. luotu yhteinen verkkoympä- tua ja kiinteistörekisteri otettiin käyttöön näiden luotettavien selvitysten perusteel- ristö ja maakuntaportaali ekarjala.fi. Paik- erityisellä päätöksellä kunnittain. la kiinteistörekisterin korjaaminen on katietoprojektillemme on näin ollen ol- Kiinteistörekisterilain 7 §:n (392/85) edelleen meneillään ja tilanne vaihtelee lut poliittinen tilaus jo olemassa ja se mukaan kiinteistörekisteriin merkitään varsin paljon eri puolella maata. toimii Tietomaakuntahankkeen yhtenä rekisteriyksikköä koskevina tietoina mm. Kiinteistörekisterissä on yhä tiloja, sisältöhankkeena. yksikön pinta-ala sekä muita yksikköön joiden pinta-alatiedot saattavat perustua Konsulttina projektissamme on toi- kohdistuvia tietoja sen mukaan kuin ase- isojaon mittauksiin ja näin saadusta pin- minut Maa ja Vesi Oy, joka teki ensim- tuksella tarkemmin säädetään. Kiinteis- ta-alasta on vähennetty osituksessa syn- mäisessä vaiheessa selvityksen paikka- törekisteriasetuksen 6.1§:n 11 kohdan tyneiden tilojen pinta-alat, mutta kanta- tietojen käsittelyn nykytilanteesta Etelä- (970796) mukaan merkitään rekisteriyk- tilaa ei ole koskaan mitattu uudelleen Karjalan kunnissa. Projektin toisessa vai- sikön kokonaispinta-ala sekä lisäksi tont- isojaon jälkeen. heessa Maa ja Vesi Oy on lähinnä määri- tia ja yleistä aluetta lukuun ottamatta tellyt seudullisten ja kunnallisten paik- myös yksikön maa- ja vesipinta-alat erik- katietovarastojen tietosisältöä. seen. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Kiinteistörekisterilain muutetun 8 §:n Projektin keskeiset (448/2000) mukaisesti kiinteistörekiste- tehtävät rin pitäjä voi jälleen tarkentaa tai korjata Projektin keskeinen tavoite on kehittää kiinteistön sijaintia (kiinteistörekisteri- eteläkarjalaista tietoyhteiskuntaa yhteis- karttaa) tai pinta-alaa koskevan tiedon työssä Tietomaakuntahankkeen kanssa. luotettavan selvityksen perusteella. Projektin tarkoituksena on luoda edelly- tykset sille paikkatietoyhteistyölle, jota Kiinteistörekisteriä Etelä-Karjalassa halutaan tehdä. Projek- korjataan tin tuloksena maakunnassa syntyy tie- edelleen don tuottajien ja hyväksikäyttäjien kes- Yhteenvetona voidaan todeta, että kaut- ken käsitys siitä, minkälaista paikkatie- ta aikojen on kantatilojen pinta-alat saa- toyhteistyö Etelä-Karjalassa on lähitule- tu maarekisteriin/kiinteistörekisteriin vaisuudessa ja mitä siltä voidaan odot- pääasiassa vähentämällä osituksessa syn- Kirjoittajat ovat maanmittaus- taa. tyneiden yksiköiden pinta-alat emätilan neuvos Arvo Kokkonen Maanmit- Projektissa on tähän mennessä mm. pinta-alasta. Kuinka hyvin näin saatu tauslaitoksen keskushallinnosta määritelty seudullisten paikkatietovaras- pinta-ala todellisuudessa vastaa kantati- ja maanmittausinsinööri Suvi tojen tietosisältö ja tehty tavoitetilaku- lan pinta-alaa riippuu siitä, kuinka tar- Rihtniemi Maanmittauslaitoksen vaus sen edellyttämästä tietojärjestelmä- kasti emätilan pinta-ala on alun perin Kehittämiskeskuksesta. ympäristöstä. mitattu ja kuinka monen vähennyslas- Sähköposti: Organisoituminen on myös nähty tär- kun tulos ao. pinta-ala on. Ensimmäistä [email protected] ja keänä. Tähän mennessä olemme toimi- kertaa maarekisteriin/kiinteistörekiste- [email protected] neet projektiorganisaationa ja todennä- köisesti tulemme toimimaankin seuraa- vat 2–3 vuotta. Olemme kuitenkin lähte- neet hahmottelemaan yhteistyössä Tie- LÄHTEET tomaakuntahankkeen kanssa Etelä-Kar- jalan Tietopalvelukeskusta, jossa toimi- Suomen maanmittauksen historia I–III v. 1933 si muutamia tietoverkkoihin ja www- Maanmittaus Suomessa 1633–1983 palveluihin erikoistuneita henkilöitä Lukuisat lait ja asetukset sekä maanmittauslaitoksen kiertokirjeet, sekä joitain paikkatietoalan ammattilai- ohjeet ja määräykset sia. Yhtenä mahdollisena sijoituspaik- 16 MAANKÄYTTÖ 4/2001 Ari-Pekka Meuronen Paikkatietoyhteistyötä Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalassa on käynnissä paikkatietoprojekti, joka tähtää paikkatietojen käsittelyyn liittyvän yhteistyön tiivistämiseen koko maakunnan alueella. Hankkeessa ovat mukana Etelä- Karjalan kaupungit Lappeenranta ja Imatra, 10 näitä ympäröi- vää kuntaa sekä Etelä-Karjalan liitto ja Tietomaakuntahanke. Etelä-Karjalan kunnat, Etelä-Karjalan liitto ja Tietomaakuntaprojekti ovat selvittämässä paikkatietojen yhteiskäytön tiivistämistä Etelä-Karjalassa. kana on nähty Etelä-Karjalan liitto. tännön yhteistyön käynnistäminen ha- muodostaminen. Kuvapankkiasioita oli Antoisia ovat olleet myös yhteiset kee vielä muotojaan. mietiskelty erillisinä hankkeina sekä paikkatietoalan koulutustilaisuudet. Maakuntaportaali ekarjala.fi on tähän Lappeenrannassa että Imatralla, mutta Olemme järjestäneet alueen kuntien kai- mennessä sisältänyt lähinnä aakkosnu- paikkatietoyhteistyön tiimoilta hankkeet kille työntekijöille tarkoitettuja koulu- meerista tietoa sekä valokuvia. Jatkossa päätettiin yhdistää ja muodostaa koko tustilaisuuksia, joissa on valotettu paik- siihen kehitetään erilaisia kuntalaisille Etelä-Karjalan käsittävä yhteinen kuva- katietojen käsittelyn mahdollisuuksia. suunnattuja verkkopalveluita, joista use- pankki. Kuvapankkiin kootaan digitaali- Lisäksi olemme järjestäneet enemmän at tulevat hyödyntämään paikkatietoai- seen muotoon eripuolilla organisaatioi- ammattiväelle suunnattuja sovellusoh- neistoja. Paikkatietoprojektissamme on ta olevia eteläkarjalaisia valokuvia. Ku- jelmakoulutuksia. hahmoteltu, mitä paikkatietopohjaisia vapankkia on ajateltu hyödynnettävän Erityisen tärkeänä projektissa on koet- palveluita maakuntaportaaliin tuodaan. mm. opetuksessa, tutkimuksessa ja mark- tu, että meidän tulee pystyä tarjoamaan Näitä palveluita ovat mm. erilaiset asu- kinoinnissa. erilaisia paikkatietopalveluita ja työsuo- miseen, palveluihin, matkailuun, liiken- Parhaillaan on käynnistetty työ yh- rituksia yli kuntarajojen. Tällaisina pal- teeseen ja erilaisille erityisryhmille ku- teisen Etelä-Karjalan matkailukartan ai- veluina on nähty mm. kaavan pohjakart- ten liikuntarajoitteisille, näkövammaisil- kaansaamiseksi. Ajankohtaisena hank- tojen ylläpito, opaskartat, maastomitta- le, sosiaalihoitajille tai vanhuksille suun- keena on koota siihen erityisesti luonto- us, GPS-mittaukset, maaperätutkimukset, natut palvelut. matkailun tarvitsemia kohde- ja reittitie- johtojen näyttöpalvelu ja kaavoituspal- toja. velut. Näitten palveluitten tarjoamisesta Pilottihankkeita Paikkatietoprojektin tiimoilta tehtiin yli kuntarajojen on jo käyty eräitä kunti- Yhtenä pilottihankkeena on käynnistet- kesällä 2000 myös yhteisiä ilmakuvauk- en kahdenvälisiä keskusteluja, mutta käy- ty Etelä-Karjalan yhteisen kuvapankin sia, joitten pohjalta tehtiin digitaaliset MAANKÄYTTÖ 4/2001 17 ilmakuvat Etelä-Karjalan ydinalueel- Projektin keskeinen tavoite on pitkälti keskusteltukin, mutta ne ovat ta. Lappeenranta, Joutseno ja Imatra kehittää eteläkarjalaista tieto- toistaiseksi jääneet pohtimaan omia ovat myös vanhastaan harrastaneet yhteiskuntaa yhteistyössä Tie- resurssien käyttömahdollisuuksiaan. kartastoyhteistyötä, jonka tuloksena tomaakuntahankkeen kanssa. Projektin aikana on maakunnassa on laadittu jo useita painoksia Etelä- virinnyt kiinnostusta myös paljon Karjalan ydinalueen yhteisestä opas- Erityisen tärkeänä projektissa suurempiin yhteistyöhankkeisiin. kartasta. on koettu, että pystytään tar- Aluksi Lappeenranta, Joutseno ja Tänä vuonna Maanmittauslaitos joamaan erilaisia paikkatieto- Imatra ympäryskuntineen hyväksyt- numeeristi eräiden yhteistyökump- palveluita ja työsuorituksia yli tiin valtion kasvukeskusohjelmaan. paneidensa kanssa luovutetun Karja- kuntarajojen. Myöhemmin tänä syksynä syntyi no- lan kartat. Etelä-Karjalan ydinalueen