Simo S. Oja Onko eläimillä oikeuksia? Eläinkoelainsäädännön kehitys ja nykytila Tampere 2010 Simo S. Oja Email: [email protected] ISBN 978-952-92-8143-5 (nid.) ISBN 978-952-10-6657-3 (PDF) Juvenesprint Oy, Tampere 2010 ALKUSANAT Kiinnostukseni eläinkoelainsäädäntöön heräsi 1980-luvun puolivälissä, kun Suomessa tuli voimaan ensimmäinen varsinainen eläinkokeita sääntelevä asetus, minkä määräyksiin sopeutuminen oli uutta meille kaikille eläinkoetoimintaa harjoittaville tutkijoille. Tämän virkaani liittyvän aktiviteetin lisäksi opiskelin juuri samaan aikaan Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Suunnittelin jo silloin paneutuvani jatko-opinnoissa eläinkokeita koskeviin lainsäädäntökysymyksiin. Tämä projekti jäi kuitenkin melko pitkäksi aikaa odottamaan sopivaa ajankohtaa. Sellainen tarjoutui vuonna 2004, kun valtiovalta ja Tampereen yliopisto pakottivat minut jäämään vanhuuseläkkeelle saavutettuani lakisääteisen eläkeiän, vaikka olin edelleen terve ja täysin työkykyinen. Olin jo Turun yliopistossa perusopintoja lopetellessani keskustellut hallinto- oikeuden professori, oikeustieteen tohtori Olli Mäenpään kanssa kiinnostukseni kohteesta. Koska professori Mäenpää sittemmin siirtyi Helsingin yliopiston vastaavan viran haltijaksi, anoin sen vuoksi vuonna 2005 Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta jatko-opintojen suoritusoikeutta, jonka sain kyseisen vuoden syksyllä. Siitä lähtien olen vähitellen koostanut tätä kirjoitustani ja muokannut sitä lyhyin väliajoin toistuvasti muuttuneiden säädösten mukaiseksi. Olen huomattavassa kiitollisuudenvelassa työni ohjaajalle professori Mäenpäälle häneltä saamani opastuksen takia. Vaikka minulla oli runsaasti aikaisempaa kokemusta muusta tieteellisestä kirjoittamisesta, oikeustieteellinen kirjoittaminen oli minulle kuitenkin varsin vieras asia, joten häneltä saamani neuvot tulivat todella tarpeeseen. Väitöskirjani aihe sijoittuu hallinto-oikeuden ja lääkintä- ja bio-oikeuden välimaastoon. Sen takia kiitän myös sydämellisesti professori, oikeustieteen tohtori Raimo Lahtea ystävällisistä keskusteluista ja saamastani palautteesta sivuaineopiskeluni ohessa. Kiitän myös väitöskirjani esitarkastajia professori, oikeustieteen tohtori Anne Kumpulaa ja dosentti, lainsäädäntöneuvos, oikeustieteen tohtori Salla Lötjöstä heiltä saamastani palautteesta ja rakentavista ohjeista, joiden avulla he paransivat työni tasoa ja luettavuutta. Eräät muut henkilöt ovat myös auttaneet minua tarvitsemani materiaalin hankinnassa ja eräiden ulkomaiden lakien ja säädösten tulkinnassa sekä niiden käytännön menettelyjen selventämisessä, joita noudatetaan heidän synnyin- tai kotimaissaan. 1 Filosofian tohtori Irina Djatchkova, filosofian tohtori Svetlana Molchanova ja Andrey Grigorjevits Taranukhin (Кандидат биологических наук) auttoivat minua etsimällä Venäjän eläinkoetoimintaa koskevia lakeja ja venäläisiä kirjoituksia. Andrey Taranukhin myös ystävällisesti lainasi Tampereen yliopiston kirjastosta kaiken tarvitsemani aineiston, mitä kirjasto kieltäytyi minulle itselleni luovuttamasta. Tohtori Wojciech Hilgier (Doktor nauk przyrodniczych) ja erityisesti hänen tyttärensä Marta Hilgier (Magister studiów amerykańskich, specjalizacja kulturoznawstwo USA) antoivat minulle runsaasti apuaan perehtyessäni Puolan lainsäädäntöön ja eläinkoekäytäntöihin. Róbert Dohovics (Okleveles biológus/biotechnológus, Okleveles biológia szakos középiskolai tanár) ja dosentti Vince Varga (Az orvostudomány doktora, Habilitált egyetemi tanár, Egyeteimi docens) auttoivat ratkaisevasti Unkarin lakien ja asetusten tulkinnassa. Saksan liittotasavallan lakien löytämisessä apunani oli Rechtsassessorin Susanne Hirche. Dr. Mark Matfield (Doctor of philosophy), European Biomedical Research Association (EBRA) –järjestön johtaja, piti minut ystävällisesti ajan tasalla Euroopan unionin eläinkokeita koskevan uuden direktiivin valmisteluvaiheista. Suomen valtakunnallisen eläinkoelautakunnan sihteeri, filosofian tohtori, dosentti Eila Kaliste puolestaan antoi minulla arvokasta tietoa lautakunnan toiminnasta. Erityinen kiitokseni menee rakkaalle puolisolleni, professori, filosofian tohtori Pirjo Saransaarelle, joka jaksoi jatkuvasti kannustaa minua tekemään tämän työni päätökseen. Lisäksi hän oikoluki kirjoitukseni ja koetti ohjeillaan muokata monipolvisia lauserakenteitani selkeämmiksi. Hän on ollut poikkeuksellisen hyvä kumppani myös jo vuosikymmenien ajan elämäntoverinani ja kaikessa muussa yhteisessä tieteellisessä työssämme. Tampereella 1.6.2010 Simo S. Oja 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ …………………………………………………………… 7 SUMMARY ……………………………………………………………… 10 LYHENTEET …………………………………………………………….. 13 1 JOHDANTO …………….……………………………………………... 16 1.1 Eläinkokeiden taustaa ……………………………………….. 16 1.2 Eläinten käyttö koetarkoituksissa …………………………... 19 2 TUTKIMUSTARKOITUS, -AINEISTO JA –MENETELMÄT ……… 26 2.1 Tutkimuksen tarkoitus ..……………………………………... 26 2.2 Kysymyksenasettelu ………………………………………….. 29 2.2 Tutkimusaineisto ja menetelmät …………………………….. 30 3 HISTORIAA …………………………………………………………... 39 3.1 Historialliset näkökohdat ......................................................... 39 3.2 Mesopotamia ja Egypti ………………………………………. 40 3.3 Juutalaisuus, kristinusko ja islam …………………………... 40 3.4 Itämaiset uskonnot …………………………………………… 43 3.5 Antiikin Kreikka ja Rooma ………………………………….. 44 3.6 Keski- ja uusiaika …………………………………………….. 45 3.7 Varhaisia eläinkokeita ……………………………………….. 47 3.8 Nykyajan eläinkokeita ……………………………………….. 50 4 KYSYMYS ELÄINTEN OIKEUKSISTA ……………………………. 52 4.1 Johdatus kysymykseen eläinten oikeuksista …..……………. 52 4.2 Eläimillä on oikeuksia ………………………………………... 55 4.3 Eläimillä ei ole oikeuksia …………………………………….. 71 4.4 Pitäisikö eläimillä olla oikeuksia? …………………………… 79 4.5 Eläinkokeiden moraalinen problematiikka ………………… 87 4.6 Eläinten mahdolliset oikeudet ja eläinkokeet …...………….. 90 3 4.7 Eläinten mahdollisten oikeuksien kriittistä tarkastelua ..… 95 4.8 Koe-eläimet ja marginaaliset ihmisyksilöt ………………… 98 5 ELÄINKOKEET JA JÄRJESTÖTOIMINTA ……………………….. 101 5.1 Järjestöjen merkitys eläinkoelainsäädännön kehitykselle .. 101 5. 2 Ulkomaisia eläinoikeusliikkeitä …………………………… 102 5.3 Suomalaisia eläinsuojelujärjestöjä ………………………… 107 5.4 Suomalaisia eläinoikeusliikkeitä …………………………… 108 5.5 Koe-eläintutkijoiden järjestöjä …………………………….. 116 6 ELÄINKOKEITA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ ..………………... 119 6.1 Eläinkoelainsäädännön taustaa ……………………………. 119 6.2 Eläinkoelainsäädännön alkuvaiheet ……………………….. 124 6.3 Eurooppaoikeuden merkitys eläinkokeille ………………... 127 6.4 Eläinkoelainsäädännön kehittyminen Euroopan unionissa 135 6.5 Nykyinen eläinkoelainsäädäntö Euroopan unionissa …….. 138 6.6 Eläinkokeita korvaavat vaihtoehtoiset menetelmät ………. 150 7 ELÄINKOKEITA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA ….. 156 7.1 Lainsäädännön kehitys Suomessa …………………………. 156 7.2 Suomen nykyinen laki eläinkokeista ………………………. 157 7.3 Eläinkoelain käsittely Suomen eduskunnassa …………….. 164 7.4 Suomen voimassa oleva eläinkoeasetus ……………………. 169 7.5 Suomen eläinkoelain kriittistä tarkastelua ………………... 172 7.6 Ihmisillä ja ihmisperäisellä materiaalilla tehtävät kokeet .. 188 8 GENEETTISESTI MUUNNELLUT KOE-ELÄIMET ……………… 197 9 KEMIKAALIASETUS (REACH), KOSMETIIKKA JA ELÄINKOKEET ……………………………………………………... 208 9.1. Kemikaaliasetus (REACH) ………………………………... 208 9.2. Kosmeettiset aineet …………………………………............ 214 4 10 ELÄINKOELAINSÄÄDÄNTÖ ERÄISSÄ EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOISSA JA EUROOPAN UNIONIN ULKOPUOLISISSA VALTIOISSA .…………….………………… 220 10.1 Vertailun tarkoitus ………………………………………… 220 10.2 Ruotsi ….……………….……………………..…………….. 220 10.3 Tanska ……………………………………………………… 224 10.4 Saksa ………………………………………………………... 226 10.5 Itävalta ………………………………..……………………. 230 10.6 Iso-Britannia ………………………………….……………. 232 10.7 Espanja ……………………………………………….…….. 237 10.8 Puola ………………………………………………………... 240 10.9 Unkari …………………………………………………......... 243 10.10 Norja ………………….…………………………………… 246 10.11 Sveitsi ………………………….…………………………... 248 10.12 Yhdysvallat ……………………………….……………..... 251 10.13 Venäjä ………………………………………….………….. 253 10.14 Eläinkoelainsäädännön kansainvälistä vertailua .……… 256 11 EUROOPAN UNIONIN ELÄINKOELAINSÄÄDÄNTÖUUDISTUS 266 11.1 Uudistuksen tausta ja valmistelu …………………………. 266 11.2 Valmistelevan komission uudistusehdotus ……………….. 276 11.3 Yhteenveto komission uudistusehdotuksesta …………….. 278 11.4 Komission uudistusehdotuksen kriittistä tarkastelua …… 280 11.5 Uudistusehdotuksen käsittely Euroopan parlamentissa … 289 11.6 Direktiivinuudistuksen vaikutukset Suomen eläinkoelainsäädäntöön ……………………………………. 296 12 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET ………………………… 310 13 ADDENDUM ……………………………………………………….. 314 14 LÄHTEET …………………………………………………………... 315 5 14.1 Säädökset …………………………………………………... 315 14.2 Virallisasiakirjat …………………………………………… 321 14.3 Oikeustapaukset …………………………………………… 325 14.4 Internet-tiedostot …………………………………………... 325 14.5 Kirjallisuus …………………………………………………. 328 6 TIIVISTELMÄ Luonnossa eläimet käyttävät hyväkseen toisiaan ja kasveja. Osana tätä luonnon tasapainoa ihminen on käyttänyt eläimiä ikimuistoisen ajan omien tarpeittensa tyydyttämiseen. Yhdeksi uusimmaksi hyödyntämisen tavaksi on tullut eläinten käyttö biologisessa ja lääketieteellisessä tutkimustyössä. Eläinkokeita on kutsuttu vivisektioksi etenkin niitä vastustavien piirissä. Se on kuitenkin sikäli harhaanjohtavaa, että eläinkokeet eivät aina tarkoita kirurgisia leikkaustoimenpiteitä; etenkään elossa olevilla eläimillä. Tutkimuksia eläimillä ja eläinkokeita on pääasiallisesti tehty noin kahden vuosisadan ajan, vaikka eläinkokeiden historia on huomattavasti tätä pidempi. Eläinkokeita koskevaa lainsäädäntöä on vain