Seurakuntalehti 104. vuosikerta No 16 5.–12.5.2011 Selman äiti tuulettuu Sivut 12–13 Jaani Föhr 2 Nro 16 5.–12.5.2011 Otsikko Pääkirjoitus Tuleeko papeista pellejä? ähetystyössä evankeliumi on perinteisesti vie- tuoneet esille kysymyksen totuudesta: kuka tai ket- Kun moderni ihminen arvioi kirkkoa, hän miettii, ty ihmisille, jotka eivät ole vielä kuulleet sano- kä julistavat ainoaa oikeaa totuutta, mikä on oikea mitä hyötyä siitä on hänelle, kuluttajalle. Lmaa Kristuksesta. Keskellämme on kuitenkin tapa tulkita Raamattua? Ahosta kauhistuttaa se, että tällaiseen kulutta- nykyisin yhä enemmän niitä, jotka eivät enää ha- Ahosen mukaan postmodernissa nyky-yhteiskun- jamentaliteettiin on maailmalla vastattu megakir- lua kuulla Kristuksesta mitään. He kokevat evan- nassa itse kullakin on oma subjektiivinen näkemyksen- koilla, joiden jumalanpalveluksiin osallistuu kerral- keliumin, puheen Jumalasta ja Jeesuksesta, pikem- sä totuudesta. Mikään näkemys ei ole ylitse muiden. la vähintään 2 000–3 000 ihmistä. Megakirkot ovat minkin pahana uutisena. ”Tällainen ajattelu on niin laajalle levinnyt, että jos- suuria monitoimikeskuksia kauppoineen, kuntosa- Mikä meidän ajassamme ruokkii epäluuloja kris- kus tuntuu siltä kuin kaikkea muuta voitaisiin suvaita leineen ja muine harrastustiloineen. tillistä uskoa kohtaan? paitsi uskoa ehdottomaan totuuteen”, Ahonen pohtii. Megakirkoissa vastataan täsmällisesti ihmisten Suomen Lähetysseuran teologisten aineiden sih- Hän väittää, että länsimaissa on yhä enemmän tarpeisiin. teerin, dosentti Risto Ahosen suora kysymys herättää. kirkon työntekijöitä, jotka katsovat oikeudekseen Megakirkkoihin on Suomessa vielä pitkä matka, Ahosen piti tulla perjantaiksi Ouluun kirkon tulkita uskoa mielivaltaisesti. Ihminen itse päättää, mutta Ahosen mukaan osa papeista tuntuu innos- tavoittavan työn eli evankelioimistyön hiippakun- mitä hän voi hyväksyä kristillisestä uskosta, mitä ei. tuvan siitä, että heitä kiitetään rohkeiksi ja epä- nallisille neuvottelupäiville. Osanottajien vähyyden Ahosen mukaan vaarana on, ja näin on jo käynyt- sovinnaisiksi. Ahosen mielestä kyse on pelleksi heit- vuoksi päivä on peruttu. kin, että Jeesukselle annetaan milloin minkäkinlai- täytymisestä. Harmillista, sillä jo yksin Ahosen puheenvuoro sia roolihahmoja. Uskonnosta tulee ihmiskeskeistä. Kirkossa tarvitaan räväköitä puheenvuoroja. antaa aihetta tärkeille pohdinnoille. Ihmisjärjen kuvitelmat eivät kuitenkaan usein Ahonen tarjoaa sellaisen. Hänen kanssaan on lupa Viimeaikaiset kiistat Suomen kirkon sisällä ovat auta elämän ja kuoleman suurissa kysymyksissä. olla myös eri mieltä. Aatoksia Muut lehdet Erityinen Ihmiset ovat Kahden kerroksen menneet sekaisin koululaisia aailmaan syntyy joka se- kunti useita lapsia. Suomes- Uusi Suomi -lehden blogisti Helena Eronen Sana-lehden mukaan viime vuosina myös sakin uusi ihminen putkah- on huolestunut. Suomessa on havahduttu muista maista taa maailmaan noin yhdek- ”Olen huolestunut sekä Timo Soinin et- tuttuun kehityskulkuun. Msän minuutin välein. Meidän lapsem- tä Jussi Halla-ahon turvallisuuden puoles- ” – Vanhemmat ovat alkaneet karttaa me vuoro pitäisi olla seuraavan viiden ta, mutta olen myöskin erittäin huolestu- kouluja, joissa on paljon maahanmuutta- viikon sisällä. nut sen vuoksi, että jopa ihan tavalliset ja jataustaisia lapsia, myös opettajien on ha- Vaikka tiedän, että olen vain yk- fiksut ihmiset ovat menneet ihan sekaisin vaittu välttävän köyhien alueiden koulua. si tuhansista lasta odottavista suoma- ja menettäneet todellisuudentajunsa täysin. Koulut jakaantuvat niihin, joihin päästään, laisnaisista, en koe olevani pelkkä nu- nyt. Hän on tehnyt hyvin selväksi sen, Millaista suvaitsevaisuutta edustavat ne ja niihin, joihin joudutaan, sanoo dosent- mero tilastoissa. Minun raskauteni on että tämä lapsenlapsi on hänelle tärkeä ihmiset, jotka syyttävät natsismista ihmi- ti Mirja-Tytti Talib Helsingin yliopistosta. erityinen. Meidän pienokaisemme on ja erityinen. siä, jotka edustavat poliittisesti jotain tiet- Monet nuoret opettajat hakeutuvat ainoa laatuaan kuuden miljardin ihmi- Olen itse äitini kolmas ja samalla tyä puoluetta (jolla ei edes ole mitään teke- muutaman rankan kouluvuoden jälkeen sen keskellä. nuorin lapsi. Joskus olen ollut hieman mistä natsien kanssa) tai millaiset suvait- töihin helpompiin kouluihin, joissa ei ole Myös minun ja lapsen isän ilot ja loukkaantunut, kun olen katsonut lap- sevaiset jakavat tappouhkauksia ihmisille, syrjäytymisvaarassa olevia tai maahan- huolet ovat tyypillisiä, mutta kuitenkin suusmuistokirjaa, jossa on minun koh- jotka eivät ole samaa mieltä kuin itse? muuttajataustaisia oppilaita – tai jopa jät- ainutlaatuisia. Pohdimme dallani vain muuta- Millainen suvaitsevaisto ottaa silmäti- tävät kokonaan opetusalan. niitä omista lähtökohdis- ma merkintä. Kahden kukseen poliittisen vähemmistön, jota sit- – Yhteiskunnan kannalta tämä on ly- tamme, verraten tulevaa Meidän isosiskoni kasvusta on ten leimataan, haukutaan ja joille toivotaan hytnäköistä. Kunnissa maahanmuutto- kasvatustyötä omien van- pienokaisemme kirjattu ylös paljon tar- kuolemaa? Anteeksi nyt vaan, mutta mi- opetukseen osoitetut rahat eivät ole korva- hempiemme antamaan on ainoa kemmat tiedot. nulle itselleni näistä ”suvaitsevaisista” tulee merkittyjä, joten käytännössä niitä ei vält- lähinnä mieleen joku Lapuan liike ja hei- tämättä kohdenneta tarkoitetulla tavalla. esimerkkiin. Kuten tule- laatuaan Enkö minä olekaan va lapsemme on yhdistel- yhtä tärkeä? Meninkö dän toimintansa.” Koulutukseen käyttämättömät rahan ku- mä meidän geenejämme, kuuden miljardin minä vain siinä sivus- luvat myöhemmin paljon vakavampien on- hänen kotinsakin on yh- ihmisen keskellä. sa, vanhalla rutiinilla? Uusi Suomi 29. huhtikuuta gelmien hoitoon.” distelmä niistä tavoista ja Todellisuudessa äi- arvoista, joita olemme it- tini on aina jaksanut Sana 17/2011 se lapsena oppineet. huomioida minutkin arjen kiireiden Se pistää miettimään. Osaammeko keskellä. Hän oli huolissaan minus- antaa lapsellemme hyvät eväät elämään? ta, kun unohduin koulutiellä haavei- Vastarannan Kiiski Millaiset eväät itse olemme saaneet? lemaan omiani eikä minua kuulunut Kun raskaustesti näytti plussaa, ha- kotiin. Hän keräsi talteen jokaisen leh- lusin pian päästä kertomaan äidilleni tileikkeen, jossa minut mainittiin, ja ilouutisen. Olin hermostunut odotta- laittoi ne kansioon talteen. Nyt, kun essani, että äiti vastaisi puhelimeen. kirjoitan lehtijuttuja työkseni, hän ha- Vaikka tämä lapsi on meidän esikoi- luaa lukea jokaisen kirjoitukseni. semme, kyseessä ei ole äitini ensim- Siinä on perintö, jonka toivon välit- mäinen lapsenlapsi. Ehkä hän vain hy- täväni mahassani potkiskelevalle pie- mähtää, että sepäs kiva, eikä koe uutis- nokaiselle. Haluan, että hän saa tietää, ta sen kummemmin sykähdyttävänä. kuinka kovasti häntä rakastamme, ja Huoleni oli turha. Äitini oli innois- sen että hänen tunteensa ja ajatuksen- saan uutisesta, ja on kysellyt kasvavan sa kiinnostavat meitä aidosti. masuasukin kuulumisia säännöllises- Uskon, että olemme onnistuneet an- ti. Hän on jakanut ilojani ja murheita- tamaan hänelle hyvät eväät elämään, ni, lohduttanut ja rohkaissut, kun olen kun hän tietää olevansa meille aivan ollut peloissani. Äiti on luvannut tu- erityinen. kensa myös sitten, kun lapsi on synty- KAISA ANTTILA Nro 16 5.–12.5.2011 3 Lähetystyö houkuttelee ulkomaille tekemään hyvää Heikki Alkula Tarkat ikärajat eivät enää tehtyä kenties jopa tehokkaam- estä kolmi-nelikymppisiä min, Lähetysseurassa uskotaan. lähtemästä lähetystyöhön. Uudet lähtijät sitoutuvat Yhä iäkkäämpiä kiinnostaa lähteminen aiempaa varovaisemmin Kevään haussa Suomen Lähetys- työhönsä. seuran kansainvälisen työn erikois- tumiskurssille tuli 93 hakemusta. onien mielikuvissa Monet hakijat ovat korkeas- välkkyy yhä kuva suo- ti koulutettuja, ja osalla heistä on malaisesta lähetystyön- useampi ammattitutkinto. Jou- tekijästä, joka myy ta- kossa on muun muassa eri alojen Mlonsa ja tavaransa omistautuak- tohtoreita. seen loppuelämänsä yksinomaan Lähetysseuralla oli aiemmin lähetystyölle. Tällainen käsitys on tiukka ikäraja lähetystyöhön läh- syytä päivittää. teville, mutta enää 35 vuoden ikä- Lähetystyössä viivytään aiem- rajaa ei ole. Lähetysseurassa onkin paa lyhyempiä aikoja. Vaikka osa voitu viime vuosina iloita siitä, että lähetystyöntekijöistä työskentelee hakijoiden joukossa on hyvin eri- ulkomailla edelleen useita vuosia, ikäisiä. yhä useammalle uudelle lähtijäl- Mantereen mukaan yhä use- le kutsumus lähetystyöhön ei ole ampi hakee kirkon kansainväli- ”loppuiän” kestävä teema, Suo- siin tehtäviin ”kypsemmässä iäs- men Lähetysseuran kansainväli- sä”. Heidän määränsä hakijoissa sen työn koulutuspäällikkö Mari on selvästi kasvanut. Pöntinen sanoo. Mantere sanoo, että ilmiön ta- Suomen Lähetysseura on teh- kana on ihmisten halu kokea teke- nyt jo parin vuoden ajan uusien vänsä merkityksellistä työtä. Lä- lähetystyöntekijöiden kanssa en- hetystyö nähdään ihmisten pal- simmäiseksi työkaudeksi määrä- velemisena. aikaisen, noin kaksi vuotta kestä- – Lähetystyöhön ei lähdetä vän työsopimuksen. muuttamaan koko maailmaa, vaan ihmiset ajattelevat realistisesti voi- Määräaikaisuus ei merkitse vansa tuoda työllään edes joidenkin huonosti tehtyä työtä elämään toivoa paremmasta. Lähetysseuran ulkomaantyön rekrytointia hoitava hr-koordi- Kiinnostus kirkolliseen naattori Raila Mantere selvittää koulutukseen on lissäntynyt asiaa lisää. Lähetystyö ja kehitysyhteistyö on – Ihmiset ovat varovaisia sitou- perinteisesti haluttu erottaa suo- tumaan ajallisesti useiksi vuosik- malaisessa yhteiskunnassa