Kuva: JukkaKuva: LMM Suvilehto, FL Kalevi Mikkonen on työs- kennellyt aiemmin opettajana. Hän on julkaissut mm. kirjan muinaisen Egyptin obeliskeista ja kirjoittanut artikkeleita mui- naisen Egyptin historiasta. Viime vuosina hän on keskit- tynyt Rovaniemen paikallishis- torian, erityisesti Rovaniemen saksalaisajan, tutkimiseen. Tätä kirjaa varten Mikkonen on tehnyt kenttä- ja arkisto- tutkimuksia sekä haastatteluja vuosien 2012–2016 aikana. Kalevi Mikkonen PARAKKEJA JA PIIKKILANKAA Saksan armeijan rakentamiseen liittyvä toiminta Rovaniemen seudulla 1940–1944 Lapin maakuntamuseon julkaisuja 18 9HUNNRMXONDLVX Parakkeja ja piikkilankaa Saksan armeijan rakentamiseen liittyvä toiminta Rovaniemen seudulla 1940–1944 Lapin maakuntamuseon julkaisuja 18 9HUNNRMXONDLVX Teksti © Kalevi Mikkonen Kuvat Kuvien oikeuksien omistajat nimetty kuvien yhteyteen Taitto Tuija Alariesto, Lapin maakuntamuseo Kuvien digitointi ja kuvankäsittely Jukka Suvilehto, Lapin maakuntamuseo (LMM) Kannen kuva Saksalaiset sotilaat töissä huoltoasemalla Rovaniemen kauppalassa vuonna 1941. Kurt Voigtin valokuva-albumi/Lapin maakuntamuseo. Sisätakakannen kuva Parakin piippuja Salmenojantien varrella. Kuva: Kalevi Mikkonen. ,6%1 QLG ,6%1 3') 2 Lukijalle 7 Osa I: Välirauhasta jatkosotaan Johdanto 9 Suomen ja Saksan suhteiden tiivistyminen 11 Suomen ja Saksan aseveljeys 14 Saksalaisten sotilaiden tulo Rovaniemelle 1940–1941 16 Ensimmäiset saksalaiset joukot Rovaniemen seudulle 16 Yhteysesikunta Roi 20 Saksan armeija Rovaniemen kauppalassa ja maalaiskunnassa 22 Saksan sotajoukkojen keskitykset Rovaniemen seudulle 1941 22 Jatkosodan alkaminen 24 Rovaniemen alue muuttuu parakkikyläksi 26 Saksalaisten ja suomalaisten yhteiseloa Rovaniemen seudulla 30 Eduard Dietl – Saksan Lapin Armeijan kenraali 40 Dietl oli vakaumuksellinen kansallissosialisti 41 Dietl nautti niin saksalaisten kuin suomalaisten suosiota 42 Dietlin puheita 43 Dietlin kuolema ja sitä edeltäneet tapahtumat 44 Himmler ja muita saksalaisia arvovieraita Rovaniemellä 47 Lapin sota ja Rovaniemen tuho 50 Operaatio Birke 50 Lothar Rendulicista uusi komentaja 52 Suomi katkaisee asevelisuhteen 54 Lapin sota alkaa 58 Rovaniemen valtaus sekä Lapin sodan tuhot 60 3 Osa II: Saksalaisille vuokratut maa-alueet, rakennukset ja huoneistot Rovaniemen kauppalan ja maalaiskunnan alueella ROVANIEMEN KAUPPALA 69 I kauppalanosa 69 KivikoulutYhteiskoulutKeltakoulutHotelli Pohjanhovit Muita saksalaisten vuokraamia tiloja ja alueita t Haus der KameradschafttKorück 525tRovaniemen rautatieasemien alue ja rata-pihatSaksalaisten sähkölaitos II kauppalanosa 90 III kauppalanosa 94 KeskuskansakoulutDietlin maja / Blockhaus Dietlt Lager Kittiläntie 71tLager Neuer Kolonnenhoft Lager Kittiläntie 2,1 kmtLager Kittiläntie 2,5–3 kmt Sauerstoff u. Azetylen-AnlagetHolzlagerplatztAronperän leirit Sorakuoppa / Lager KiesgrubetSantamäkitOrganisation Todt / O.T. Lager RovaniemitLager Fischereihafen Rovaniemit Auffanglager RovaniemitKriegsgefangenen Zweiglager Rovaniemi ja sotavankien asema IV kauppalanosa 125 Armee-Veterinär-Park 462tLager Bäckerei-Kompanie 602t Bäckerei-Kompanie 602 KühlanlagetLukkarinkadun SoldatenheimtAltes SchwedenlagertSchwedenlagertSportsbahn Feldmarschall RommeltKraftwagenkompanie, Sicherheitsdienst, Frontsammelsstelle 42tLuftwaffen parakkileiritJunaradan itäpuolen taisteluasemia ja parakkejatSuojeluskunnan ampuma- paviljonki ja Ounasvaaran kisattPullinpuolen kauppalan alueen saksalaisalueettRovaniemen sähkölaitos ja Saksan armeijan tarpeet sodan aikana 4 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA 141 Korvanniemi, Rantavitikka ja Viirinkangas 141 Wäscherei, Trockenhaus, MineralwasseranlagetRantavitikan ja Korvanniemen aluetDurchgangslager Rose / Durchgangslager EdelweißtViirinkankaan 4. hautausmaan ympäristö ja Väinämöisentien aluetKenraalimajatNiemelänkankaan alue Alakemijoen suunta 153 Alakorkalo, Niskanperä, ImaritHirvastMuurolatJaatila Yläkemijoen suunta 158 Pullinranta / KarvonrantatKoskenkylätOikarainent OikaraisenvaaratRyssänlampitLeirikaritViirinkylät VanttauskoskitPekkalatPajakkalammittAuttit Autiovaaran taisteluasematKaalikangas Ounasjoen suunta 169 YlikylätNivankylätSinettätTapionkylätMarraskoskit PatokoskitMeltaustTörmänki Saarenkylä ja sen lähialueet 178 SaarenkylätMuita saksalaisten hallussa olevia alueita Saarenkylässä tNivavaaratSyväsenvaarat Lentokentän ja sen ympäristön alueet Salmenojantien varren alueet 203 Takakappaleen aluetAmmusvaraston aluetVankileirin aluet Parakkileirin alue IIItParakkileirin alue IVtSalmenvaaran eteläpuolen parakkileirin aluetNorvajärven ja Poikavaaran alue 5 Sodankylän suunta 208 Napapiirin Alue ItNapapiirin Alue II/ Pajakylän aluet Napapiirin Alue III / Lager Eismeerstraße 9,3–9,5 kmt Napapiirin Alue IV / Lager Eismeerstraße 9,5– 10 kmt Autti-Raution alue / Lager Eismeerstraße 11,6 kmt Saksalaisten alueet Ison Olkkavaaran ja Olkkavaarantien varrellat Lager Eismeerstraße 12,6–13 kmtVälttikangastLamminperävaara / Pissiniementie / Lager Eismeerstraße 15 kmtOlkkajärven Lahdenperä / Seefliegerhorst OlgatLager Karhakkamaat Olkkajärven kylän muita kohteitatKönkäänvaaran alue / Lager Eismeerstraße 22 kmtVikajärvi/Armee-Kraftfahr-Parkt PerunkajärvitNammankylättAhvenlammen ja Ala-Naarmajärven taisteluasemattLaajaselän tuliasemattHaukivaaran metsätyö- maaleiritAla-Säynäjäjärvi / Holzeinschlag-Kommando Eismeerstraße 59 kmtTiainentNiesitMukkala / Lager Eismeerstraße 69,1 km Kemijärven suunta 231 Vika / Armee Verpflegungslager VikatVika / Metsätyöleiritt LautavaaratRaanseljänlomatAiris-Raanselkät HietikkotLager Kemijärvistraße 45 km / Lääkintä- ja eläinlääkintävarikkotMisi Ranuantien ja Kemijoen itäpuolentien suunta 240 KolpeneentietSalmijärvitOjanperä / PaavalniemitPöyliövaara / Lager Ranuastraße 5 kmtPöyliöjärven länsipuolen aluet Kursungin alueettSoldatensender LapplandtPovarivaarat NarkaustSaarijärven kylä tSaari-KämätViitakönkään vankileiri Lähdeluettelo 249 6 Lukijalle Miksi aloin tutkia Rovaniemen sota-aikaa ja tehdä tätä kirjaa? Elin lapsuuttani Rovaniemen 3. kaupunginosan Pirttitien maisemissa. Tuolloin, 1960-luvun al- kupuolella, Suomen käymistä toisen maailmansodan aikaisista sodista oli kulunut vasta ver- rattain vähän aikaa, vajaat 20 vuotta. Urheilun ohella lapsuuteeni kuuluivat alituiset sotaleikit. Sota-aikaista romua oli tuolloin Rovaniemen alueella aika paljon jäljellä, vaikka suurin osa oli jo siivottu pois. Sotaromua, aseita tai ammuksia saattoi löytyä vaikka perunapeltoa kaivaessa. Omista leikeistä muistan mm. saksalaisen Wehrmachtin puulaatikon, jota käytettiin lännenlei- keissä vankkureiden rakentamiseen. Pirttitien asuintalon pihalla oli myös saksalaisten rakennuk- sen betonisen perustan jäänne, joka pilkotti esiin hiekan alta. Siellä se on vieläkin. Kaikki tämä sotaromu tietysti kiinnosti meitä poikasia, vaikka aikuiset eivät kovinkaan pal- jon sota-aikoja silloin muistelleet tai sotajuttuja kertoneet. Ehkäpä sota-ajan eläneet olivat saa- neet jo tarpeekseen sodan kauhuista, eikä niitä enää haluttu muistella. Lisäksi sodanjälkeinen aika oli pitkään sellaista, että yleisistä syistä eli Neuvostoliiton ja suomalaisten kotimaisten kommunistien takia suomalaisia kehotettiin ”ystävyyden” nimissä ihan korkeimmalta tahol- takin pitämään niin sanotusti mölyt mahassaan sota-aiheeseen liittyvissä asioissa. Niinpä niitä ei pahemmin muisteltu muualla kuin veteraanien kokoontumisissa ja joinakin juhlapäivinä, kuten itsenäisyyspäivänä. Kiinnostuin Rovaniemen sota-ajasta, kun muutama vuosi sitten huomasin, ettei saksalais- ten toimintaa Rovaniemellä jatkosodan aikana ollut juuri tutkittu. Kukaan ei ollut tehnyt juuri mitään dokumentointia esim. sota-aikaisista jäänteistä. Rovaniemi oli lähestulkoon unohta- nut koko saksalaisajan. Keskikaupungin alueelta oli jo lähes kaikki siihen liittyvät jäänteet tuhottu uudisrakentamisen ja kaupungin infrastruktuurin tieltä ilman dokumentointia. Jopa hyvin säilynyt Kenraalimaja oli tieten tahtoen purettu, kuten kommunistit asian ilmaisivat, ”fasistisena” muistomerkkinä. Mikä matkailunähtävyys se olisikaan nykyisin, jos se olisi säily- tetty. Muutenkaan Pohjois-Suomen ”saksalaisaika” ei ole ollut historiantutkimuksen kohteena juuri lainkaan, varsinkin eteläisemmässä Suomessa se tuntuu olevan unohdettua historiaa. Koska kukaan muukaan ei ollut vaivautunut kartoittamaan saksalaisajan jäänteitä, päätin itse ryhtyä tuumasta toimeen kesällä 2012, ennen kuin kaikki jäljet lopullisesti häviäisivät. Jos kartoitustyöhön olisi alettu jo 1960-luvulla tai edes 1970-luvun alussa, paljon enemmän materiaalia olisi ollut käytettävissä. Nyt tämä tutkimus on ollut paljolti kilpajuoksua rai- vaustraktoreita ja uudisrakentamista vastaan. Ihan viime aikoinakin paljon alueita on jyrätty ilman, että olisi tehty minkäänlaista dokumentointia tai valokuvausta ennen raivaustöihin ryhtymistä. Edelleenkään dokumentointia ei tehdä, mutta onneksi olen viime vuosina ehtinyt tutkia lähes kaikki Rovaniemen kaupungin keskustan läheisyydessä olleet kohteet, joita olikin vielä olemassa paljon enemmän kuin alun perin kuvittelin. Kartoitustyötä tehdessäni olen toisinaan ehtinyt paikalle aivan viime tingassa, sillä parin viikon kuluttua samassa paikassa käydessäni alueella saattoi olla jo uuden rakennuksen pystytys täydessä käynnissä. Saksalaisten toiminnasta Rovaniemen seudulla on kohtalaisen vähän muisti- ja arkisto- tietoa olemassa ja erityisesti rakennusten sijainneista ja niiden käyttötarkoituksista on varsin niukasti varmaa tietoa. Sota-aikana suomalaisilla siviileillä ei - joitain palkattuja työntekijöitä lukuun ottamatta - ollut mitään asiaa saksalaisten hallussa oleville alueille. Tämän vuoksi