Lehto INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSENNÄKÖKULMASTA ULKOMAISEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN JA INSTITUUTIOIDEN KANSALLISTEN ILMASOTATEORIAN, EVOLUUTIO JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ILMAVOIMIEN SUOMEN SUOMEN ILMAVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EVOLUUTIO ILMASOTATEORIAN, KANSALLISTEN INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Julkaisusarja 1: N:o 8 Martti Lehto Maanpuolustuskorkeakoulu Puh. +358 299 530 411 ISBN: 978-951-25-2358-0 Maanpuolustuskorkeakoulu Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos www.mpkk.ff ISNN: 1798-0399 Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos 00860 Helsinki Department of Leadership Suomi Finland and Military Pedagogy Julkaisusarja 1 - N:o 8 1 JULKAISUSARJA 1 - SERIES 1 N:o 8 SUOMEN ILMAVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EVOLUUTIO ILMASOTATEORIAN, KANSALLISTEN INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA Martti Lehto Akateeminen väitöskirja, joka Maapuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvoston suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Santahaminassa Maanpuolustuskorkeakoulun auditoriossa Yrjö-Maunu lauantaina elokuun 18. päivänä 2012 klo 12.00. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU - NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos - Department of Leadership and Military Pedagogy 2 Työn ohjaaja: professori Aki-Mauri Huhtinen, Maanpuolustuskorkeakoulu Esitarkastajat: professori Kalle Pajunen, Turun yliopisto tutkijatohtori Mirva Peltoniemi, Aalto-yliopisto Vastaväittäjät: professori Kalle Pajunen, Turun yliopisto professori Pasi Kesseli, Maanpuolustuskorkeakoulu Kannen suunnittelu: Päivi Latvala Kannen kuva: Suomalainen MVT-tutka ja saksalainen FMG40 LZ (RAIJA); Ilmavoimat ja Keski-Suomen Ilmailumuseo Taitto: Päivi Latvala Maanpuolustuskorkeakoulu Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos PL 7 00861 Helsinki puh: 0299 800 www.mpkk.fi Julkaisusarja 1, n:o 8 Copyright © Martti Lehto ja Maanpuolustuskorkeakoulu ISBN 978-951-25-2358-0 ISBN 978-951-25-2359-7, PDF ISSN 1798-0399 Tampereen yliopistopaino Oy - Juvenes Print Tampere 2012 3 ESIPUHE Kolmenkymmenen vuoden työ Ilmavoimien johtamisjärjestelmän piirissä herätti kiinnostuksen ymmärtää sen evoluutiota. Kirjoitta- mani artikkeli vuonna 2006 ”Johtamisen transformaatio ilmavoimis- sa” Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen laitoksen julkaisusar- jaan ja professori Aki-Mauri Huhtisen kannustus antoivat lopullisen sysäyksen hakeutua sotatieteen tohtorin koulutusohjelmaan. Alusta alkaen tavoitteena oli tutkia johtamisjärjestelmää laajasti. Pelkkä teknologinen näkökulma ei olisi riittävä vaan kausaalisuuksia tuli hakea ilmasotateorian kehityksestä ja poliittisten ja sotilaallis- ten instituutioiden vaikutuksesta sekä kansainvälisestä ilmavoimien johtamisjärjestelmäkehityksestä. Seurauksena oli hyvin laaja tutki- musalue, jota työn edetessä täytyi voimakkaasti rajata. Myönteistä on ollut se, että aineistoa on kertynyt runsaasti jatkotutkimuksia varten. Tutkimus vahvisti jo palveluksessa muodostunutta käsitystä siitä, että tehokas hävittäjätorjunta vaatii tehokkaan johtamisjärjestelmän. Il- mavoimien suorituskykyä ei voi mitata taistelujärjestelmän eri osien perusteella, vaan kokonaissuorituskykyä tulee lähestyä holistisesta ja systeemisestä näkökulmasta. Tutkimuksen kansainvälinen näkökulma antoi mahdollisuuden opiskella ulkomailla. Edith Cowan University:ssä (The School of Computer and Security, SCSS) Perthissä Länsi-Australiassa opiske- lin professori William Hutchinsonin johdolla systeemiajattelua ja sen evoluutiota. Systeemiajattelua sain myös opiskella Luganon yliopiston (Università della Svizzera Italiana, USI) kurssilla professoreiden Pe- ter Checklandin ja Werner Ulrichin johdolla. Polkuriippuvuuden ja prosessuaalisuuden opiskelu vei Teknilliseen korkeakouluun, jossa professori Juha-Antti Lambergin vetämä lentosarja ja sen perusteella tehty tutkimusraportti syvensivät ymmärrystä polkuriippuvuuden soveltamisesta omaan tutkimusympäristöön. Ilmasodan ja ilmaso- tateorian evoluutiota minulla oli mahdollisuus opiskella kahteen eri otteeseen Yhdysvaltain ilmavoimien yliopistossa (USAF Air Uni- versity, The School of Advanced Air and Space Studies, SAASS) Montgomery:ssa Alabamassa professoreiden Stephen D. Chiabott ja Dennis Drew ohjauksessa. Näille kaikille ohjausta antaneille olen suuressa kiitollisuuden velassa. 4 Tutkimusprosessin aikana osallistuin tieteelliseen keskusteluun kirjoit- tamalla referee-artikkeleita kansainvälisiin akateemisiin konferensseihin Isossa-Britanniassa, Australiassa ja Kreikassa. Lisäksi tutkimukseen tarvit- tiin paljon arkistotutkimusta, jota oli mahdollisuus tehdä Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä Helsingissä, Saksan sota-arkistossa Freiburgissa sekä Ilmavoimien esikunnan ja Keski-Suomen Ilmailumuseon kirjastoissa. Kaikki tämä vaati rahoitusta, jota olen saanut Eevi ja Eemil Tannisen säätiöltä, Ilmavoimien Tuki-Säätiöltä, Kauppaneuvos Jenny ja Antti Wihu- rin rahastolta, Kauppaneuvos Werner Hacklinin säätiöltä, Puolustusvoimien Tukisäätiöltä ja Suomen Marsalkka Mannerheimin Sotatieteelliseltä rahas- tolta. Näille kaikille lämmin kiitos avusta ja tuesta. Haastatteluja varten kokosin joukon Satakunnan lennostosta Tampereelta sekä Ilmavoimien esikunnasta ja Ilmavoimien materiaalilaitoksesta Tikkakos- kelta, joita kaikkia haluan kiittää avoimesta keskustelusta ja tietojen saami- sesta asioista, joita arkistoista ei ole saatavissa. Lämmin kiitos eversti evp. John Wardenille, jonka kanssa minulla oli mah- dollisuus keskustella sekä Yhdysvalloissa että hänen vierailunsa aikana Suomessa. Hänen näkemyksensä ilmasodan kehityksestä ja sen tulevaisuu- desta antoivat syvyyttä ilmasotateorian analysointiin. Yhteistyöstä kehittyi todellinen ystävyyssuhde, josta olen hyvin kiitollinen. Erityisesti haluan kiittää ohjaajaani professori Aki-Mauri Huhtista hänen erittäin kannustavasta johtamisotteestaan. Hänen vahva filosofinen näkökul- mansa sotilasjohtamiseen ja sen kehitykseen ovat olleet vahvana teoreettise- na pohjana tutkimukselleni. Professori Juha-Antti Lambergia hyvin merkit- tävänä työn tukijana haluan kiittää tutkijan ohjaamisesta prosessuaalisuuden ja polkuriippuvuuden maailmaan sekä hänen antamistaan neuvoista siitä, minkälainen väitöskirjan tulisi rakenteellisesti olla. Esitarkastajilleni professori Kalle Pajuselle ja tutkijatohtori Mirva Peltonie- melle esitän parhaat kiitokset asiantuntevasta ja rakentavasta kritiikistä, jota olen parhaan kykyni mukaan ottanut työssä huomioon. Koko Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos on ollut tukenani tutkimuk- seni aikana. Tutkijaryhmän johtajan everstiluutnantti, VTT Torsti Sirénin vetämissä tutkijaseminaareissa on voitu vaihtaa kokemuksia ja näkemyk- siä väitöskirjatyön tekemisestä. Kiitos koko ryhmälle ja kannustusta jaksaa eteenpäin niille, joiden työ on vielä kesken. 5 Kiitos myös tutkimussihteeri Tuula Soisalolle avusta monissa käytännön järjestelyissä, Riitta Kankkuselle erinomaisesta kielenhuollosta ja Päivi Lat- valalle kirjan taittamisesta. Perhe on ollut tärkeä osa tätä yli viiden vuoden prosessia. Tutkimustyö on ollut tuona aikana elämää aikatauluttanut tekijä. Ensin eri opiskelujaksot ja seminaarit kirjattiin vuosikalenteriin, jonka jälkeen siihen sijoitettiin ar- kistotutkimusjaksot, konferenssipapereiden kirjoittaminen ja varsinainen väitöskirjan kirjoittaminen. Sitten kalenteri täytettiin muilla osa-aika töillä ja loppu oli käytettävissä vaimolleni sekä pojilleni Timolle, Juhalle ja Mii- kaelille perheineen. Kaikki ovat olleet erityisen kärsivällisiä scriptoriumissa viihtyneelle tutkijalle ja antaneet tukensa työn eri vaiheissa. Lopuksi lämmin kiitos rakkaalle vaimolleni Maritalle, joka on kulkenut rinnallani tämän matkan. Monet ovat ne keskustelut, joissa on käsitelty tut- kimusasetelmaa, tutkimuskysymyksiä, kausaalisuuksien ilmentymistä ja väitöskirjan rakennetta. Hän on sekä kannustanut että opponoinut ja pitänyt tutkijan fokuksen oikein kohdistettuna. Hänen osaamistaan tarvittiin myös työn oikolukuvaiheessa. Hänen tukensa on ollut korvaamaton. 6 TIIVISTELMÄ Ilmavoimien johtamisjärjestelmä on osa Ilmavoimien järjestelmäkokonaisuut- ta, jonka kaksi muuta osaa ovat taistelujärjestelmä ja tukeutumisjärjestelmä. Ilmavoimien materiaalista suorituskykyä rakennetaan tämän järjestelmä- ajattelun pohjalta. Tässä tutkimuksessa Ilmavoimien johtamisjärjestelmää tutkitaan kolmen kokonaisuuden, ilmavalvontajärjestelmän, ilmatilanneku- van muodostamisjärjestelmän ja tulenkäytön johtamisjärjestelmän, näkökul- masta. Ilmavoimien johtamisjärjestelmän laajuuden vuoksi tutkimusaluetta on jouduttu rajaamaan. Tutkimus perustuu evoluutioparadigmaan, jonka mukaisesti kaikki olevain- en on evolutionaarista. Mikään tässä ajassa oleva ilmiö ei ole historiaton. Jokaisella ilmiöllä on nykyisyytensä lisäksi historia ja tulevaisuus. Evoluu- tioparadigman avulla laajennetaan Ilmavoimien johtamisjärjestelmän nyky- isyyden ymmärtämistä kuvaamalla ja analysoimalla sen evoluutiota. Tutkimusaineistoa analysoidaan käyttäen hyväksi polkuriippuvuutta evo- lutionaarisena mallina. Tätä mallia on käytetty uusinstitutionaalisessa ja evolutionaarisessa taloustieteessä ja taloushistoriassa tutkittaessa yritysten, toimialojen tai tuotteiden pysyvyyttä markkinoilla sekä erilaisten innovaa- tioiden vaikuttavuutta menestymiseen eri markkinatilanteissa. Tutkimusasetelman lähtökohtana on Ilmavoimien johtamisjärjestelmäevoluu- tion kuvaaminen kolmen tekijän tasapainoasetelman suhteen, joita ovat insti- tuutiot, ilmasotateoria ja kansainvälinen ilmavoimien johtamisjärjestelmän kehitys. Tutkimuksen tavoitteena on löytää institutionaalinen logiikka