PUNAINEN MYRSKY Suomen työväenlehdistön taistelu vallankumousvuosina 1917 – 1918 Outi-Maria Kiiskilä Suomen historian pro gradu Heinäkuu 2010 Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto SISÄLLYS 1 JOHDANTO.................................................................................................................. 1 1.1 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET .................................................................. 1 1.2 LÄHTEET ........................................................................................................ 6 1.3 METODIT ........................................................................................................ 7 2 TYÖVÄENLEHDISTÖN ALKUTAIVAL .............................................................. 11 2.1 TYÖVÄENLIIKKEEN SUHTAUTUMINEN POLIITTISEEN VÄKIVALTAAN.................................................................................................. 11 2.2 WRIGHTILÄISET SANOMALEHDET ..................................................... 14 2.3 ENSIMMÄISET ITSENÄISET TYÖVÄENLEHDET .............................. 17 2.4 SUURLAKON AIKOIHIN SYNTYNEET TYÖVÄENLEHDET ............ 23 3 LUOKKATAISTELUSTA LUOKKASOTAAN ..................................................... 32 3.1 JOHDATUS VALLANKUMOUSVUOTEEN 1917 ................................... 32 3.1.1 VALLANKUMOUKSELLISET TOIMI(TTA)JAT ...................... 32 3.1.2 MIKÄ VALLANKUMOUS? ............................................................ 34 3.1.3 TAKOKAA! NYT ON RAUTA KUUMANA! ................................ 36 3.2 MENNÄKÖ VAI EIKÖ MENNÄ?............................................................... 39 3.3 KAPITALISMIN UUSIN TAISTELUASE – NÄLÄNHÄTÄ ................... 40 3.4 ME EMME ODOTA ENÄÄ! SIINÄ VOISI PETTYÄ! ............................. 45 3.5 KUNNALLISTA LUOKKAVALTAA KUKISTAMAAN ........................ 48 3.6 KANSANVALLAN PUOLESTA TAIKKA SITÄ VASTAAN.................. 51 3.7 SORRON YÖSTÄ NOUSKAA!.................................................................... 57 4 PUHKEAAKO VALLANKUMOUS? ...................................................................... 64 4.1 MILIISI… ....................................................................................................... 64 4.2 … VAI POLIISI? ........................................................................................... 66 4.3 MIKÄÄN PETO EI OLE NIIN JULMA KUIN PORVARI, JONKA KUKKAROA UHATAAN! ................................................................................. 67 4.4 EI OIKEUTTA MAASSA SAA, KEN ITSE SIT’ EI HANKI! ................. 74 4.5 EDES ITSENÄISYYS EI YHDISTÄ TAISTELEVIA OSAPUOLIA ...... 80 4.6 PORVARISTO VALMISTELEE KANSALAISSOTAA! ......................... 88 4.6.1 SENAATILLE MYÖNNETTY DIKTAATTORIVALTA ............ 88 4.6.2 HAJAANNUSTA VASTAAN ........................................................... 92 4.6.3 SENAATIN KANSALAISSODAN JULISTUS .............................. 96 5 TYÖVÄENLEHDISTÖ VALLANKUMOUKSEN PROPAGANDA-ASEENA100 5.1 JOHDATUS VALLANKUMOUSVUOTEEN 1918 ................................. 100 5.1.1 VALLANKUMOUKSELLISET TOIMI(TTA)JAT .................... 100 5.1.2 MIKÄ VALLANKUMOUS? .......................................................... 101 5.1.3 PUNAINEN MYRSKY PUHKEAA .............................................. 102 5.2 MUUTOKSET TIEDOTUSKENTÄSSÄ .................................................. 106 5.2.1 PROPAGANDA KÄSITTEENÄ .................................................... 106 5.2.2 SENSUURIN VAIKUTUS LEHDISTÖN KIRJOITTELUUN ... 107 5.3 TÖRKEÄN RIKOKSELLISTA PAKKOVALTAA ................................. 108 5.4 KAPITALISTISEN JÄRJESTELMÄN SYNNYTTÄMÄ PETOMAISUUS ................................................................................................ 113 5.5 KUKA NOJAA VIERAISIIN PISTIMIIN? .............................................. 124 5.6 MIKÄ SOTA?............................................................................................... 134 5.7 TAISTELUN KAUTTA VOITTOON........................................................ 138 6. PÄÄTÄNTÖ ............................................................................................................. 151 LÄHTEET .................................................................................................................... 161 LIITTEET 1 JOHDANTO 1.1 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET ”Elköön uskottako, että työmies on kevein mielin semmoisen matkatoverin kuin miekan kanssa taipaleelle lähtenyt. Syiden on täytynyt olla pakoittavan syviä, ja ne syyt tuntevat tarkoin ainoastaan ne kurjat työläiskodit, jotka ovat nähneet työläisperheiden ainaisen epätoivon, ainaisen hädän, elämän epävarmuuden ja painostuksen. Ken tahtoo avata työläisen sydämen lukeakseen sen syvät ajatukset, hän menköön työläisen kurjaan majaan, syventyköön sen elämään. Ja hän löytää silloin nykyisen veljessodan vihlovan tuskalliset syyt ja tekijät.”1 Mitä nämä ”pakoittavat syyt” olivat, ja kuinka ne esitettiin lehdistössä? Pro gradu - työssäni selvitän työväenlehdistön suhtautumista vallankumousvuosien 1917 – 1918 tapahtumiin. Sanomalehdistön poliittisten mielipiteiden tutkiminen yleistyi voimakkaasti jo 1960- ja 1970 – luvuilla, jolloin tutkimustraditio siirtyi historiakeskeisestä tiedotustutkimuksesta sanomalehdistön suhtautumisiin. Suomen Sanomalehdistön Historia -projektin aikana sisältölähtöisyys väistyi, mutta sanoman eli sisällön taso on noussut uudelleen tutkimuksen keskiöön.2 Kehityssuunta näkyy myös uusien Suomen historian pro gradujen alkuperäislähteiden koostumuksessa ja niiden käyttötavoissa.3 Lehdistön roolia työväen mielipiteiden muokkaajana ja kuvastajana ei voi kyllin korostaa, sillä lehdistöllä oli niin sanotun poliittisen sanomalehdistön kulta-ajalla (1905 – 1930) tiedonvälityksen monopoli. Suomessa vallitsi tuolloin klassinen nelilehtijärjestelmä, jonka mukaan työväki tilasi vain työväenlehteä, talonpoikaisto agraarilehteä, virkamiehistö sekä talonpoikaiston ylempi kerros konservatiivilehteä ja porvaristo liberaalilehteä. Vuoden 1905 suurlakon jälkeen lehdistöjärjestelmän luokkapoliittisuus vahvistui.4 Teollistumisen myötä yhteiskunta muuttui yhdessäolo- organisaatiosta päämääräorganisaatioksi, jossa informaation välittämisen arvo kasvoi merkittävästi. Kyse oli samalla myös liikkeestä sääty-yhteiskunnasta 1 TM 12.4.1918, ”Jaa ja hallitse”, Irmari Rantamala (oikeammin Algot Untola). 2 Vuorio 2009, 27 – 28, 82 – 83. Kaija Vuorion tuore väitöskirja käsittelee lehdistöhistorian ja laajemmin mediahistoriallisen tutkimuksen roolia voimakkaasti laajenevan viestintätieteellisen tutkimuksen kentässä. 3 Esim. Kallioinen, Sami (2009): Kestämättömät sopimukset. Muuramen, Savonlinnan ja Teuvan rauhallisuuteen vaikuttaneiden tekijöiden vertailua kesästä 1917 sisällissotaan 1918; Naumanen, Heikki (2009): Jyväskylä vallankumousvuoden keskellä. Jyväskylän työväestön ja porvariston toiminta vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksesta tammikuussa 1918 alkaneeseen sisällissotaan. 4 Tommila & Salokangas 1998, 101 – 102. Sanomalehdistön politisoitumisesta tarkemmin Nygård 1987. 1 luokkayhteiskuntaan. Lisäksi painovapauden laajentuminen ja liikenneteknisen valmiuden parantuminen loivat edellytyksiä sanomalehdistön politisoitumiselle.5 Toki lehdistössä käytettiin hyväksi perinteistä suullista tiedonvälitystä: huhut levisivät sanomalehtien palstojen välityksellä. Pääpaino tutkimuksessani on aseellisen vallankumouksen aikaisessa kirjoittelussa. Tekstejä on kuitenkin mahdotonta tulkita ottamatta huomioon vuoden 1917 mielipiteitä kärjistäneitä tapahtumia, sillä niihin viitataan usein puolusteltaessa aseisiin turvautumista. Vastakkainasettelun perusta luotiin jo vuoden 1917 aikana. Olenkin päätynyt ajallisesti rajaamaan tutkimuskohdettani vuoden 1917 maaliskuusta 1918 toukokuuhun. Ratkaisu on perusteltu, sillä kannanotot Venäjällä tapahtuneeseen helmikuun vallankumoukseen aloittivat syksyä kohti kuumenneen mielipidevyöryn. Päätepisteenä on luonnollisesti sisällissodan loppunäytös, johon mennessä valkoiset olivat valloittaneet punaisten voimakeskuksina toimineet kaupungit ja lakkauttaneet niissä ilmestyneet työväenlehdet. Tavoitteenani on tutkia, kuinka lehdet rakensivat työväen (sosialistien) vastakkaisuutta suhteessa porvareihin. Kyseessä oli siis toiseuden eli kollektiivisen luokkataisteluminän tuottaminen, joka tuli esille ajankohtaisten tapahtumien esittämistavassa: porvareiden edesottamukset pyrittiin näyttämään epäoikeudenmukaiseksi tai jopa mustamaalaamaan, kun taas sosialistien toimintaa ylistettiin. Näin siis hankittiin legitimaatiota omalle toiminnalle sekä rakennettiin omaa identiteettiä. Tämä oli yleinen menettelytapa ensimmäisen maailmansodan aikaisessa sotapropagandassa, jolle oli ominaista vihollisen saatanallistaminen, ennakkoluulojen ja uskomusten hyväksikäyttö, vihan kylvö ja huhujen levittäminen. Nämä piirteet tulivat ilmi myös työväenlehdistön kirjoituksissa: Kuvaavana esimerkkinä toimikoon työväenlehtien toistelema väite, kuinka porvaristo oli tahallisesti näännyttänyt työväestön nälkään, jotta se ryhtyisi kapinoimaan porvareita vastaan, jolloin he puolestaan voisivat hyväksyttävästi käydä työväen kimppuun pistinten avulla. Perättömässä väitteessä käytettiin menestyksekkäästi hyväksi työväestön keskuudessa esiintynyttä epäluuloisuutta porvaristoa kohtaan. Tapahtumahistoria on tutkimuksessani selittäjänä, sillä lehdistön kuvaamien tapahtumien kautta hahmotellaan työväenlehtien asemoitumista porvarillisia voimia vastaan. Erityisesti sodanaikaisessa kirjoittelussa kiinnitän huomiota oman toiminnan 5 Nygård 1987, 11 – 15. 2 glorifiointiin ja vastustajan demonisoimiseen6.