MERTEN eos kertoo, kuinka taistelu- laivat ja -risteilijät syntyivät T ja kuinka kehitys johti nii- VALTIAAT den katoamiseen maailman meril- Taistelulaivojen ja -risteilijöiden synty, kehitys ja katoaminen ja -risteilijöiden synty, Taistelulaivojen tä. Aiheesta on kirjoitettu lukuisia kirjoja, mutta ei historian kuvausta, mikä sisältää koko kehityskaaren – Taistelulaivojen ja -risteilijöiden kaikkien maiden kaikki taistelulai- vat yksissä kansissa. Teos on kuvaus 162 eri luokan yli 320 taistelulaivan synty, kehitys ja katoaminen ja -risteilijän olemassaolosta maailman laivastoissa. VALTIAAT MERTEN Kuvaus alkaa 1890-luvulta ja päättyy Kylmään sotaan. Teoksessa käsi- tellään muun muassa maailmansotien, kansainvälisten laivastosopimus- ten ja kansallisten lakien sekä laman vaikutuk- set rakentamiseen. Kirjassa käytetään tavanomaisten kuvien ja piirrosten sijasta filateelista materiaalia. Maa- ilmalla on julkaistu 88 vuoden aikana yli 300 postimerkkiä, joissa on kuvattuna taistelulaiva tai -risteilijä – tässä teoksessa niistä on esil- lä noin kolmannes. Kommodori evp, ST Kai Varsio on väitöskirjassaan ensimmäisenä tutkijana maailmassa osoit- tanut postimerkkien käyttökelpoisuuden merisotataidon kehittymisen dokumentoitumisessa. Merten valtiaat on tieto- ja historiateos sekä hyvin taitettu katselu- ja lukukirja sekä oivallinen lahjakirja. Teos on kolmas kirjasarjasta Merten rautakyljet. Edelliset teokset ovat sukellusveneistä kertova Altavastaajasta tuhovoimaksi ja lentotukialuksia käsittelevä Apualuksesta merimahdiksi. ISBN 978-951-37-7913-9 KL 91 KAI VARSIO MERTEN VALTIAAT Tämä kirjasarja on omistettu edesmenneelle isälleni Osmo Olavi Varsiolle, jonka menetin jo kouluikäisenä. Hän pystyy edelleen inspiroimaan ja kannustamaan minua kirjoitustyössäni. MERTEN VALTIAAT Taistelulaivojen ja -risteilijöiden synty, kehitys ja katoaminen KAI VARSIO EDITA • HELSINKI ©tekijä ja Edita Publishing Oy Julkaisusarja: Merten rautakyljet, sotalaivojen synty ja levinneisyys Teoksen sähköinen versio: Maanpuolustuskorkeakoulu Sotataidon laitos Julkaisusarja 3: Työpapereita nro 18 ISBN 978-951-25-3144-8 (pdf) ISSN 2343-0753 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Saksan noin 52 000 tonnin taistelulaiva Bismarckin salvo toisessa maailmansodassa. Ulkoasu ja taitto: Petteri Kivekäs Kustannustoimittaja: Arja Olin / Edita Publishing Oy ISBN 978-951-37-7913-9 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2020 ALKUSANAT ämän tietokirjan syntysanat lausuttiin jöiden kehittymisestä, tietokirja, oppikirja, hakuteos samassa yhteydessä, kun päätin kirjoit- ja lukukirja suurelle yleisölle. taa viisiosaisen kirjasarjan MERTEN Käytän tässäkin teoksessa, kuten koko kirjasar- T RAUTAKYLJET ensimmäisen osan – jassani, vuosikymmenien aikana keräämääni tiedos- Altavastaajasta tuhovoimaksi, sukellusveneaseen toa, ’Maailman suurin laivasto-osasto’ -postimerkki- käyttöönotto ja kehitys. Toinen osa, Apualuksesta kokoelmaa, kirjan kuvituksessa. Itse postimerkkien, merten valtiaiksi, käsittelee lentotukialusten syntyä veromerkkien, ehiöiden, postikorttien tai kirjekuo- ja kehittymistä nykypäivään mukaan lukien arvio rien eli filateelisen materiaalin julkaisemiseen syi- niiden tulevaisuudesta. Tämä kolmas osa, Merten neen en tässä kirjasarjassa puutu. Esitän vain niiden valtiaat, taistelulaivojen ja -risteilijöiden synty, kehitys sisältämiä taistelulaivoja ja taisteluristeilijöitä tai ja katoaminen, on luonteva jatko merisotahistorian asioita selventäviä muita aluslajeja ja lentokoneita ja merisotataidon tutkimuksilleni. Suuret järein ty- tekstin lomassa havainnollistamaan kehityksen kul- kein varustetut taistelulaivat olivat merten valtiaita, kua. On hyvä huomata, että kuvatekstin lopussa on kun sukellusvene oli kehittymässä perustoiminnoil- mainittu maa ja vuosiluku, mikä tarkoittaa kuvassa taan merisotatoimiin kykeneväksi. Tuohon aikaan esiintyvän aluksen valmistusmaata ja ensimmäistä 1900-luvulle tultaessa lentokoneesta eikä lentotuki- käyttöönottovuotta. aluksesta ollut aavistustakaan. Kiitän erityisesti kärsivällisyytensä edelleen säi- Yhtenä syynä taistelulaivojen kehitykselle oli tek- lyttänyttä vaimoani Riitta Varsiota. Kiitos merkittä- nisen vallankumouksen tuomat uudet mahdollisuu- västä avusta kuuluu vara-amiraali evp Esko Illille. det rakentaa suurempia, kestävämpiä, nopeampia ja Hänen tekemät tekstin korjaus- ja muutosehdo- raskaammin aseistettuja aluksia. Aikanaan taistelu- tukset sekä sisältöön liittyneet tarkat huomiot ovat laivan pystyi voittamaan vain parempi taistelulaiva. muovanneet kirjan sujuvampaan muotoon. Kun lentokoneet ja niitä kuljettaneet lentotu- Kiitos työtäni taloudellisesti tukeneille Suomen kialukset kehittyivät, joutuivat puolestaan sukel- Tietokirjailijat ry:lle, Kenraali Hannes Ignatiuksen lusveneet ja myös taistelulaivat ahtaalle. Miksi ja Kadettisäätiölle, Suomen Marsalkka Mannerheimin miten näin tapahtui? Vastauksen etsiminen edellä sotatieteelliselle rahastolle ja Suomen Sotatieteelli- mainittuihin kysymyksiin oli yhtenä syynä tämän selle Seuralle. Kustantajani Edita Publishing Oy:n teoksen kirjoittamiseen. Lisäksi taistelulaivojen ja asianosaisille henkilöille parhaat kiitokseni hyvän -risteilijöiden lukumäärien muutokset maailmalla työilmapiirin ja upean lopputuloksen luomisesta. noin sadan vuoden aikana on syineen ja seurauk- Lopuksi kiitän ystäviäni, jotka kannustivat ja näin sineen tapahtumakulultaan mielenkiintoinen ja edistivät kirjasarjani kolmannen osan kirjoittamista. yllätyksellinenkin. Tämän kirjan tavoitteena on olla samanaikaisesti merisotahistorian kuvaus taistelulaivojen ja -risteili- Kai Varsio ALKUSANAT 5 JOHDANTO erten valtiaiden synty ja tuho kertoo Jatkuvasti kehittyviä ominaisuuksia olivat muun taistelulaivaksi kutsutun aluslajin muassa järeä ja raskas tykistöaseistus, aluksen synnystä ja kehittymisestä voitta- panssarointi ja nopeus sekä toimintamatka. Tykis- M mattomaksi valtamerten valtiaaksi. tön kantamien kasvaessa tulenjohtolaitteet tulivat Merisotahistoriassa on aikakausi, jolloin vain tais- tärkeiksi ja lentokoneiden kehittyessä ilmatorjun- telulaivoja omistanut valtio kykeni säilyttämään tatykistön määrä kasvoi moninkertaiseksi, mutta meren herruuden. Halu jonkinasteiseen meren lopulta taistelulaivojen kannalta riittämättömäksi. herruuteen tai sen säilyttämiseen johti laivastojen Esimerkiksi panssarointi oli taistelulaivojen omi- kilpavarusteluun, minkä seurauksena taistelulai- naisuus, mikä teki niistä hyviä tai huonoja taistelu- vojen koko, tulivoima ja panssarointi paranivat laivoja. Tässä teoksessa ei kuitenkaan keskitytä lu- merkittävästi muutamassa vuosikymmenessä. kuisiin panssaroinnin yksityiskohtiin tai taistelulai- Tässä teoksessa käydään läpi maailmalla käyttöön vojen vahvuutta ja kestävyyttä lisänneisiin teknisiin valmistuneet taistelulaivat. Toisaalta mukana on muutoksiin. Panssaroinnista voidaan esimerkiksi myös paljon kesken jääneitä aluksia, jotta lukija saa todeta sen olleen hyvä, mutta se aiheutti alukselle kokonaiskuvan siitä, mitkä valtiot taistelulaivoja ra- epävakautta tai hidasti sen nopeutta. kensivat ja omistivat sekä kuinka niiden lukumäärä Esimerkiksi monitori-lajin (kuva 1) sotalaivalla ja käyttö levisivät tai supistuivat vuosikymmenien saattoi olla kaliiberiltaan 280–450 mm (10”−18”) aikana eri puolilla maailmaa. tykki, mutta se ei tehnyt siitä taistelulaivaa. Tärkei- Joissain maissa isoja sotalaivoja on kutsutta tä ja oleellisia asioita ei selvitetä kaikkien luokkien ’taistelulaivoiksi’ jo 1800-luvun puolesta välistä yhteydessä, vaan niitä pyritään tuomaan esille, kun alkaen. Nimistö eri maissa aiheuttaa epäselvyyt- ne selvästi muuttivat kyseisen laivaston tasoa tai tä, esimerkiksi cruisassé, acorazado, linienschiff taistelulaivojen yleistä kehitystä. tai panzerschiff.1 Tällöin keskityttiin joihinkin Nimi taistelulaiva otettiin käyttöön Britanniassa tiettyihin ominaisuuksiin, kuten kestävyyteen 1880-luvulla, kun puurunkoiset metallilevyillä pääl- taisteluissa, panssarointiin, tykkien kaliiberiin tai lystetyt höyrykoneiden avulla kulkeneet sotalaivat kykyyn taistella tietyssä taistelumuodostelmassa (ironclads) varustettiin suurikaliiberisilla vähintään (line-of-battle). 254 mm (10”) tykeillä. Tässä vaiheessa toisen luo- Tämä teos kertoo 1800-luvun lopulta alkaen kan taistelulaivoiksi tai rannikkopuolustuslaivoiksi taistelulaivoista, jotka valmistettiin kussakin kehi- (coastal battleship, coast defence ship) kutsuttiin tysvaiheessa mahdollisen meritaistelun voittajaksi alle kymmenen tuuman tykistöllä varustettuja sota- tai niiden olemassa ololla (fleet in being) pyrittiin laivoja. Tässä teoksessa toisen luokan taistelulaivoja yhteydenotto estämään. Taistelulaiva kertoo jo ni- ei käsitellä joitakin rajatapauksia lukuun ottamatta. menkin puolesta mihin tehtävään laiva oli suunni- Ensimmäisenä taistelulaivana pidetään Colos- teltu – ratkaisevaan meritaisteluun. sus-luokan Colossusta, joka valmistui vuonna 1882 6 MERTEN VALTIAAT KUVA 1 • Monitori USS Wyoming 305 mm (12”) tykeillä varustettuna, Yhdysvallat vuonna 1902. Britannian Portsmouthissa. Kehitys oli tässä vaihees- sina 1892–1906 valmistuneita taistelulaivoja on sa hyvin ripeää. Britanniassa viimeinen ironclad-tyy- ryhdytty jälkikäteen kutsumaan kirjallisuudessa pin taistelulaiva valmistui vuonna 1890 (kuva 2). yleisesti pre-dreadnought aluksiksi. Syynä tähän Ensimmäinen kokonaan rautarunkoinen ja rau- menettelyyn oli Britanniassa joulukuussa 1906 takylkinen sekä teräslevyin panssaroitu alus oli Ro- käyttöön otettu taistelulaiva Dreadnought, joka yal Sovereign-luokan taistelulaiva. Tällä aluksella mullisti taistelulaivojen kehityksen. Dreadnought