Artikkelikokoelman kohteena on 1930-luvun radikaali vasemmistoäly- erotiikkaa ja kulttuuritaistelua Hanne Koivisto Politiikkaa, mystö, joka toimi Helsingissä Akateemisen Sosialistiseuran, Tulenkanta- jien seuran ja kirjailijaryhmä Kiilan piirissä. Kirjoitusten keskushahmok- si nousee opiskeluvuosiaan elänyt Raoul Palmgren aatetovereineen, joita olivat mm. Jarno Pennanen ja Helmer Adler. Artikkeleiden aihepii- rit liikkuvat politiikasta ja kulttuuritaistelusta intellektuellin tehtävien ja identiteettikysymysten pohdiskeluun. Vasemmistoälymystön naisia, kuten Kaisu-Mirjami Rydbergiä ja Katri Valaa tarkastellaan poliittisina puhujina, runoilijoina sekä seksuaalisen suvaitsevuuden esitaistelijoi- na. ”Sivistyneistökäännynnäisten” lisäksi huomiota saavat myös työ- väestöstä lähteneet työläisintellektuellit. Vasemmistointellektuelleista tuli yhteiskunnan ja kulttuurin rajojen koettelijoita, mutta myös rajojen väliin putoajia. Vasta sotien jälkeen he pääsivät toteuttamaan näke- myksiään politiikassa ja kulttuurielämässä. 30-luvun ankarat vuodet saivat Palmgrenin 30-luvun kuvissa sankarillisen hohteen. Artikkelikokoelman kirjoittaja FL Hanne Koivisto toimii Kulttuurihisto- rian lehtorina Turun yliopistossa, avoimen yliopiston opetuksessa. Hän valmistelee väitöskirjaa suomalaisen vasemmistoälymystön identi- teettikysymyksistä 1930-1950-luvuilla. Hanne Koivisto Politiikkaa, erotiikkaa ja kulttuuritaistelua Kirjoituksia suomalaisesta vasemmistoälymystöstä 1930-luvulta TYÖVÄEN HISTORIAN JA PERINTEEN TUTKIMUKSEN SEURA Politiikkaa, erotiikkaa ja kulttuuritaistelua Hanne Koivisto Politiikkaa, erotiikkaa ja kulttuuritaistelua Kirjoituksia suomalaisesta vasemmistoälymystöstä 1930-luvulta TYÖVÄEN HISTORIAN JA PERINTEEN TUTKIMUKSEN SEURA 2011 © Hanne Koivisto Taitto: Raimo Parikka Kannen kuva: Söderskärin veneretki, Kansan Arkisto Tätä julkaisua myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti http://kirjakauppa.unigrafia.fi/ [email protected] PL 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 Helsingin yliopisto ISBN 978-952-99991-9-4 (nid.) ISBN 978-952-5976-00-7 (PDF) Unigrafia, Helsinki 2011 Sisällys Lukijalle 7 1. Ihmisryhmä, jossa moraali ja äly yhtyvät – Intellektuellin käsitteestä 13 2. "Vaaksan verran ennen muuta ihmiskuntaa" – Vasemmistoälymystön käsityksiä tehtävästään ja asemastaan suomalaisella 1930-luvulla 53 3. ”Mutta nyt on kyse maailman muuttamisesta” – Raoul Palmgrenin tulkintoja ihmisen ja yhteiskunnan suhteesta 1930-luvulla 89 4. Kaisu-Mirjami Rydberg poliittisena puhujana ja pakinoitsijana – Naisnäkökulma vasemmistoälymystöön 123 5. Vaikuttajanaisia, muusia ja avustajia – Suomalaisen vasemmistoälymystön naiset 1930-luvulla ja sotavuosina 163 6. Miesintellektuelli ja rakastamisen vaikeus – Raoul Palmgrenin tulkinta rakkauden mahdollisuuksista 1930-luvun Suomessa 177 7. Lawrencelaisesta rakkaushurmiosta sosialistiseen avioliittoihanteeseen – Vasemmistoälymystön naiset rakkauden asialla 1930-luvun Suomessa 229 8. Intellektuelli modernina yksilönä – vasemmistoälymystön omakuva 1930-luvun Suomessa 265 9. Henkisiä aitureita – Jenny Pajunen ja Lauri Vilenius kirjailijoina ja työläisintellektuelleina 279 10. Suomen 1930- ja 1940-lukujen vasemmistoälymystö kulttuuristen ja poliittisten rajojen koettelijoina 319 Artikkelien alkuperäiset julkaisupaikat 333 Lukijalle 1990-luvun alkupuolella keräsin väitöskirja-aineistoa suomalaisesta, sotien välisen ajan kulttuurielämästä, kun eräässä helsinkiläisessä antik- variaatissa käteeni sattui R. Palomeren kirjoittama romaani 30-luvun kuvat. Tekijän nimi ei sanonut minulle mitään, mutta myyjä vakuutti, että kirja on ostamisen arvoinen. Se osoittautuikin kirjaimellisesti ottaen käänteentekeväksi tutkimusintressieni suhteen; siitä asti olen opetuksen ohella valmistanut väitöskirjaa suomalaisten vasemmistointellektuellien identiteettiproblematiikasta Kulttuurihistorian oppiaineessa, Turun yli- opistossa. Väitöskirja on vielä kesken, mutta tutkimusprosessin aikana olen kirjoittanut toistakymmentä artikkelia, joiden avulla olen tutustu- nut vasemmistoälymystön ajatuksiin sekä Raoul Palmgrenin että muiden vasemmistointellektuellien kirjoitusten avulla. Kun luin Raoul Palmgrenin salanimellä kirjoittaman omaelämäkerral- lisen romaanin 30-luvun kuvat, vaikutuin hänen kuvaamiensa nuorten vasemmistointellektuellien vakavasta suhtautumisesta omaan tehtävään- sä. Vaikka identiteettipohdinta kuuluu ylipäätään nuoruuteen, en ole ha- vainnut muiden saman sukupolven kulttuurivaikuttajien pohtivan yhtä paljoa omaa intellektuellinlaatuaan ja omaa tehtäväänsä tulevaisuuteen suunnistettaessa. Vaikuttaa siltä, että nämä Helsingissä toimineet, Tulen- kantajien seuran, Kirjailijayhdistys Kiilan, Akateemisen Sosialistiseuran ja Kirjallisuuslehden ympärille ryhmittyneet nuoret – Raoul Palmgren, 7 Arvo Turtiainen, Jarno Pennanen, Elvi Sinervo, Mauri Ryömä, Cay Sundström, Helmer Adler, Kaisu-Mirjami Rydberg ja monet muut – oli- sivat olleet liikkeellä hyvin tietoisesti. Lukemalla ja kirjoittamalla he ra- kensivat omaa intellektuellin identiteettiään. He orientoituivat Ranskas- ta Pohjoismaihin levinneeseen Clarté-liikkeeseen, fasismin ja natsismin vastaiseen länsieurooppalaiseen kansanrintamaliikkeeseen ja suomalaisen vasemmistoliikkeen toimintaan. He etsivät samastumiskohdetta myös varhaisemmista radikaaleista älymystöläisistä. Kokoelman ensimmäiset artikkelit analysoivat juuri tätä samastumis- vaihetta, mutta tarkastelen ryhmää myös 1900-luvun alun intellektuel- liteorioiden ja yhteiskunnallisesti aktiivista intellektuellia koskevien ai- kalaisnäkemysten valossa. Ensimmäisessä artikkelissa (Ihmisryhmä, jossa moraali ja äly yhtyvät – Intellektuellin käsitteestä, 1995) esittelen alkujaan Helmer Adlerin kirjoittaman erittelyn siitä, millaisina tutkimani nuoret vasemmistointellektuellit halusivat nähdä itsensä. Sen jälkeen sijoitan vasemmistointellektuellit historian pitkään ketjuun sekä kansainvälisessä että kansallisessa kontekstissa. Toisessa artikkelissa ("Vaaksan verran en- nen muuta ihmiskuntaa" – Vasemmistoälymystön käsityksiä tehtävästään ja asemastaan suomalaisella 1930-luvlla, 1997) jatkan intellektuellin määrittelyä kiinnittämällä huomion tutkimieni henkilöiden käsityksiin itsestään etujoukkoina, edelläkävijöinä, mutta myös poliittisesti häilyvi- nä oman itsen etsijöinä. Suhteutan heidän identiteettipohdintaansa sekä heille tuntemattomien György Lukácsin ja Antonio Gramscin määritel- miin intellektuelleista että Julien Bendan näkemyksiin, jotka he tunsivat ja joita myös kritisoivat. Kolmas artikkeli (”Mutta nyt on kyse maailman muuttamisesta” – Raoul Palmgrenin tulkintoja ihmisen ja yhteiskunnan suhteesta 30-luvulla, 1999) jatkaa aihepiiriä pureutumalla erityisesti po- liittisesti aktiivisen intellektuellin problematiikkaan ja niihin määritte- lyihin, joita heistä on esitetty. Kerron, mitä poliittisuus merkitsi Raoul Palmgrenin 1930-luvun toiminnassa ja suhteutan sitä vasemmistolaisiin näkemyksiin, joita V.I. Leninistä ja Karl Kautskystä alkaen on esitetty in- tellektuellien asemasta poliittisissa puolueissa. Intellektuellitematiikkaa voi lähestyä myös sukupuolen näkökulmasta. Intellektuellimääritelmät ovat luonteeltaan maskuliinisia siinä mielessä, että intellektuellin ominaisuudet ovat usein samoja, joilla luonnehditaan miestä. Onkin huomion arvoista, että tutkimastani ryhmästä nimen- 8 omaan miespuoliset jäsenet harjoittivat identiteettipohdintaa. Miehet toimivat seuroissa johtotehtävissä ja linjasivat tulevaisuuden suunnitel- mia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita naisten vaikenemista ryhmässä. Mu- kana toimi hyvin vaikutusvaltaisia ja lahjakkaita naisia, jotka saivat ar- vostusta osakseen. Heitä olivat Katri Vala, Kaisu-Mirjami Rydberg, Elvi Sinervo sekä Maija Savutie. Neljännessä artikkelissa (Kaisu-Mirjami Rydberg poliittisena puhujana ja pakinoitsijana – Naisnäkökulma vasem- mistoälymystöön, 2001) keskityn vähiten tutkimuksessa huomioidun Kaisu-Mirjami Rydbergin toimintaan. Rydbergiä pidettiin yhtenä Sosia- lidemokraattisen puolueen parhaista puhujista. Hän vei eteenpäin sosia- lidemokraattista naisasiaa, toi esille vasemmistolaista kulttuuria ja yritti aktivoida naisia mukaan poliittiseen ja järjestötoimintaan. Viidennessä artikkelissa (Vaikuttajanaisia, muusia ja avustajia – Suomalaisen vasem- mistoälymystön naiset 1930-luvulla ja sotavuosina, 2002) hahmottelen naisten rooleja vasemmistoälymystössä laajemmin. Mukana olivat paitsi edellä mainitut näkyvästi julkisuudessa toimineet naiset, kuten Elvi Si- nervo, myös puolisot ja avustavissa tehtävissä toimineet naiset, kuten Irja Palmgren ja Hilkka Viitala. Kysymyksessä oli nuorten ihmisten toveri- ja ystäväpiiri, jossa kokoonnuttiin myös pariskunnittain. Tässä piirissä oli sisä- ja ulkokehä, jälkimmäisellä toimi työläiskommunisteja, jotka halu- sivat päästä lähelle enemmän koulutusta saaneita ja usein myös ylempää yhteiskunnasta tulleita vasemmistointellektuelleja. Sekä mies- että naispuolisia vasemmistointellektuelleja yhdisti vasem- mistolaisen kulttuurin ja politiikan ajaminen. Myös suhtautumisessa seksuaalikysymyksiin he olivat samoilla, radikaaleilla linjoilla, mitä voi- kin pitää tärkeänä asennemittarina, ovathan vapaamieliset sukupolvet 1800-luvun lopulta alkaen julistaneet seksuaalista vapautta konservatii- visten ja kirkollisten piirien paheksuessa asenteiden vapautumista. Sotien välisen ajan vasemmistoradikalismissa seksuaalikysymykset nivoutuivat yhteiskunnalliseen toimintaan, kun vasemmistoälymystöön kuuluvat olivat mukana ajamassa laillista aborttia ja syntyvyyden säännöstelyn ke- hittämistä alempien yhteiskuntaluokkien tarpeisiin. Vasemmistointellek- tuellit kirjoittivat