Pohjoisen viinitarhan poliittinen profeetta Elias Simojoen poliittisluontoinen raamatunkäyttö vuosina 1922–1940 Ville Nordlund Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2019 HELSINGIN YLIOPISTO − HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto − Fakultet/Sektion Laitos − Institution Teologinen tiedekunta Kirkkohistorian laitos Tekijä − Författare Ville Nordlund Työn nimi − Arbetets titel Pohjoisen viinitarhan poliittinen profeetta. Elias Simojoen poliittisluontoinen raamatunkäyttö vuosina 1922–1940. Oppiaine − Läroämne Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria Työn laji − Arbetets art Aika − Datum Sivumäärä − Sidoantal Pro gradu -tutkielma 29.4.2019 105 Tiivistelmä − Referat Pro gradussani tarkastelen herännäispappi Elias Simojoen (vuoteen 1926 Simelius, 1899– 1940) poliittisluontoista raamatunkäyttöä vuosina 1922–1940. Simojoki oli paitsi körttiläinen kirkonmies myös äärioikeistolainen aktivisti, joka oli vuonna 1922 mukana perustamassa Akateemista Karjala-Seuraa (AKS) Suur-Suomi-ideologian ja heimoaatteen kattojärjestöksi. Vuosina 1933–1939 hän vaikutti Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) kansanedustajana sekä nuorisojohtajana puolueen alaisissa Sinimusta- ja Mustapaita-järjestöissä. Tutkielmassani teen selkoa siihen, kuinka Elias Simojoki tulkitsi ja hyödynsi Raamatun kertomussisältöä po- liittisluontoisissa puheissaan ja kirjoituksissaan. Tarkoitukseni on selvittää, mihin tulkinnalli- siin suuntiin Raamattu taipui Simojoen käsittelyssä ja millaisia muutoksia hänen käsityksis- sään tapahtui tutkimusajanjakson vaihtelevissa asiayhteyksissä. Tutkielmani lähdeaineistona käytän Elias Simojoen vuosina 1922–1940 laatimia poliittis- luontoisia puheita sekä lehtikirjoituksia ja muita julkisia kannanottoja. Vilho Helasen toimit- tama Palava pensas -niminen kokoelma Simojoen puheista on keskeinen teos osana tutkiel- mani lähteistöä. Palavan pensaan ohella hyödynnän pro gradussani Simojoen julkisia kirjoi- tuksia vuosilta 1922–1940. Tutkimukseni kannalta keskiössä ovat Akateemisen Karjala-Seu- ran äänenkannattaja Suomen Heimo , Sinimusta-järjestön Sinimusta -lehti sekä Mustapaitojen Luo lippujen! -järjestöjulkaisu. Lisäksi viittaan pääasiassa AKS:n toimesta julkaistuun muu- hun lähdeaineistoon, jossa Simojoen ääni tulee kuuluville poliittisluontoisen raamatunkäytön merkeissä. Elias Simojoki hyödynsi poliittisluontoisessa raamatunkäytössään tasapuolisesti sekä Vanhaa että Uutta testamenttia. Paavalin Ensimmäisen korinttilaiskirjeen muotoilua heijasteleva rak- kauskäsitys oli vallitsevasti esillä hänen julistuksessaan etenkin tarkastelujakson alusta 1930- luvun taitteeseen. Simojoen dualistisessa maailmanselityksessä sinivalkoinen isänmaanrak- kaus sai vastinparikseen mustanpuhuvan ryssävihan, joka täydensi kokonaisuuden. Suomi näyttäytyi Simojoelle Jesajan kirjaa heijastelevana Herran pohjoisena viinitarhana ja Jumalan uusina valittuina. Suomensukuisten kansojen verinen tuska itärajan takana kytki nii- den kohtalon kärsivään Kristukseen. Neuvostoliitto taas näyttäytyi Simojoelle suoranaisena helvetin esikartanona maan päällä johtajanaan Jumalan vihan ruoska Josif Stalin. Henkilö- kohtaisen ja yhteiskunnallisen elämän suhdannemuutoksilla oli vaikutusta Simojoen poliittis- luontoisen raamatunkäytön vaihteluun tarkasteltavalla ajanjaksolla. Lisäksi hänen jo lapsuu- dessaan omaksuma dualistinen maailmankuvansa sekä kokemuksensa sodasta vaikuttivat hä- nen tapaansa tarkastella ympärillään olevia pelastus- ja maailmanhistoriallisia ilmiöitä. Avainsanat – Nyckelord Heimoaate, herännäisyys, kirkkohistoria, kansallisuusaate, kansanedustajat, maailmansotien välinen aika, nationalismi, oikeistoliikkeet, papit, poliitikot, poliittinen teologia, Raamattu, raamatuntulkinta, reseptiohistoria, Suomi, Suur-Suomi-aate, äärioikeistolaisuus Säilytyspaikka – Förvaringställe Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia Muita tietoja Sisällys 1 Johdanto ................................................................................................................ 1 1.1 Tutkimustehtävä ............................................................................................ 1 1.2 Suomen tie suuriruhtinaskunnasta itsenäiseksi valtioksi ............................... 7 1.3 Kirkon ja Raamatun asema 1900-luvun alun Suomessa.............................. 12 1.3.1 Myöntyväisyyslinjalta valkoisen Suomen tukipilariksi ........................ 12 1.3.2 Kirja kuluu kirkon, kansan ja kriittisten käsissä ................................... 14 1.4 Herännyt heimosoturi henkeen ja vereen .................................................... 16 2 Suur-Suomi on Jumalan tahto 1922–1929 .......................................................... 21 2.1 Suurin kaikista on isänmaanrakkaus ............................................................ 21 2.2 Via Dolorosalta Goljatin kaatoon ................................................................ 27 2.3 Karjalan kansa Baabelinsa virtain vierillä ................................................... 33 2.4 Kansa kaikkivaltias ja muutama muu epäjumala......................................... 38 3 Herran viinitarha helvetistä länteen 1930–1935 ................................................. 43 3.1 ”Kristityn isänmaa on ylhäällä” ................................................................... 43 3.2 Kruunu rautaista orjantappuraa.................................................................... 48 3.3 Sinimustat Herran valittuina aseina ............................................................. 52 3.4 Uskonsoturien yhteinen työnäky ................................................................. 59 3.5 ”Jotta menestyisit ja kauan eläisit siinä maassa” ......................................... 63 4 Suuren Suomen tuulentavoittelija 1936–1940 .................................................... 71 4.1 Pää vadissa, risti hartioilla ........................................................................... 71 4.2 Autuaat ovat Mustapaidat ............................................................................ 77 4.3 Golgatan yllä viuhuu Jumalan vihan ruoska ................................................ 82 4.4 Profeetta vieraalla maalla ............................................................................ 88 5 Johtopäätökset..................................................................................................... 93 6 Liitteet ............................................................................................................... 100 7 Lähde- ja kirjallisuusluettelo ............................................................................ 101 Lähteet ............................................................................................................. 101 Kirjallisuus ....................................................................................................... 102 1 Johdanto 1.1 Tutkimustehtävä Pakkasaamun aurinko sarastaa Laatokan Impilahdella kirkkaana pilvettömältä taivaalta. Pohjolan perukoilla käydään taistelua elämästä ja kuolemasta, Suomen kohtalosta. Kenties roihuava maailmanpalo on merkki jopa transsendentistä lopun aikojen ab- soluuttisesta välienselvittelystä hyvän ja pahan voimien välillä. Jalkaväkiryk- mentti 39:n sotilaspastori Elias Simojoki elää vakuuttuneena siitä, että kansojen Kaitsija on johdattanut Suomen kansaa voimallisesti sen historiallisissa käänne- kohdissa. Simojoki on vastikään saapunut Impilahden Konnunsaareen tervehdys- käynnille asemissa olevan Osasto Lakan miesten luokse. 1 Yhtäkkiä hän kuulee, kuinka edellisyönä järvenjäälle tuhotun puna-armeijan huoltokolonnan hevonen huutaa kuolintuskaansa kituessaan hiljalleen kohti vää- jäämätöntä kohtaloaan. Kärsivä eläin on kuitenkin kaukana: sen lopettaminen ei onnistu omista asemista käsin. Vapaaehtoisten puuttuessa JR 39:n sielunpaimen Simojoki katsoo velvollisuudekseen tarttua itse riskialttiiksi koettuun hevosenlo- pettamisoperaatioon. Hän nousee suksille, hiihtää keskelle järvenlahtea omien ja vihollisen asemien väliin ja antaa kärsivälle luontokappaleelle sen elämän päättä- vän armonlaukauksen. Lopetettuaan hevosen hän kääntää rintamasuuntansa aiko- muksenaan hiihtää takaisin omiin asemiin rintamatovereidensa luokse. Samassa räsähtävä konekiväärin sarja repii raa’asti talvisen Impilahden äänimaisemaa. Päivä on kirkas ja hyytävä. Taustalla paistaa aurinko, joka ei lämmitä. 2 Pro gradussani tutkin, kuinka tuo Laatokan jäälle hiihtänyt mies, herännyt kirkonmies Elias Simojoki (1899–1940), tulkitsi Raamatun kertomuksia ja hyö- dynsi niitä poliittisluontoisissa puheissaan ja kirjoituksissaan vuosina 1922–1940. Mitkä olivat keskeiset raamatunkohdat Simojoen poliittis-teologisessa julistuk- sessa? Millaisen tasapainon Vanha ja Uusi testamentti muodostivat hänen poliit- tisluontoisessa raamatunkäytössään, ja millä tavoin hän painotti niiden kertomus- sisältöä eri aikoina vaihtuvissa asiayhteyksissä? Entä mihin tulkinnallisiin suuntiin Raamatun kertomukset taipuivat Simojoen käsittelyssä ja mistä syistä? Muut- tuivatko hänen tulkintansa tutkimusajanjakson eri vaiheissa, millaisia nämä muu- tokset olivat ja mitkä olivat olennaiset syyt niiden taustalla? 1 Siironen 2017, 10, 269. 2 Siironen 2017, 10, 269–270. 1 Simojoki oli paitsi körttiläinen kirkonmies myös äärioikeistolainen aktivisti, kansanedustaja ja nuorisojohtaja. Poliittisen vaikuttamisen osalta hänen toimin- tansa voi katsoa kunnolla alkaneen heimoideologiaa ja Suur-Suomi-aatetta aja- neen Akateemisen Karjala-Seuran (AKS) perustamisesta vuonna 1922. AKS oli Simojoelle ensimmäinen suoranainen vallankäytön