Piia Nikula, Anu Penttilä, Otto Kupi, Juhana Urmas, Kirsi Kommonen: Kommonen: Kirsi Urmas, Juhana Kupi, Otto Penttilä, Anu Nikula, Piia Piia Nikula Juhana Urmas Anu Penttilä Kirsi Kommonen Otto Kupi Sirpaleisuudesta kilpailukyvyn keskiöön Asiantuntijoiden näkemyksiä luovien alojen kansainvälistymisestä Sirpaleisuudesta kilpailukyvyn keskiöön Asiantuntijoiden näkemyksiä luovien alojen kansainvälistymisestä alojen luovien näkemyksiä Asiantuntijoiden keskiöön kilpailukyvyn Sirpaleisuudesta Mikkeli Business Campus N-84 N-84 Piia Nikula – Anu Penttilä – Otto Kupi Juhana Urmas – Kirsi Kommonen Sirpaleisuudesta kilpailukyvyn keskiöön Asiantuntijoiden näkemyksiä luovien alojen kansainvälistymisestä HELSINKI SCHOOL OF ECONOMICS MIKKELI BUSINESS CAMPUS PUBLICATIONS N-84 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU HELSINKI SCHOOL OF ECONOMICS PIENYRITYSKESKUS LÖNNROTINKATU 7 50100 MIKKELI FINLAND © Piia Nikula, Anu Penttilä, Otto Kupi, Juhana Urmas, Kirsi Kommonen Helsingin kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus ISSN 1458-5383 ISBN 978-952-488-346-7 Helsinki School of Economics - HSE Print 2009 Tiivistelmä Luovien alojen yritysten kansainvälistymisen ja rahoituksen selvityshankkeen tarkoituk- sena oli selvittää luovien alojen kansainvälistymistä sekä yritysten tukipalvelu- ja rahoi- tustarpeita. Hankkeen toteuttivat Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus (PYK) ja kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus (CEMAT) maalis-toukokuussa 2009. Käsillä olevassa CEMAT:n tekemässä tutkimuksessa hyödynnettiin asiantuntijahaastatte- luja ja pyrittiin kattamaan luovien alojen toimialat mahdollisimman hyvin. Alueellinen tarkastelu tehtiin jakamalla Suomi neljään alueeseen: Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois- Suomeen. Luovien alojen toimijat ovat jo jossain määrin kansainvälistyneet, mutta huomattava kan- sainvälistymispotentiaali on vielä hyödyntämättä. Nuoret yrittäjät pitävät kansainvälistä toimintaa luonnollisena toiminnan lähtökohtana. Kansainvälistymistavoista tärkeimpinä pidetään asiakkaiden, yhteistyökumppanien ja jakelukanavien kohtaamista kohdemarkki- noilla sekä verkostoja ja henkilökohtaisia suhteita. Suurin haaste kansainvälistymiselle on yritysten ja muiden toimijoiden pieni koko, jolloin resurssit ovat usein liian vähäiset toi- minnan laajentamiseksi kansainväliseksi. Yritysten kansainvälistymispalveluja on Suomessa runsaasti tarjolla ja yritykset hyödyn- tävät niitä jonkin verran, mutta toimivuudessa ilmenee tiettyjä luovilla aloilla yleisiä on- gelmia. Tietoa palveluista on saatavilla hajanaisesti, jolloin yrittäjien on vaikeaa käyttää tietoa ja löytää oikea organisaatio, jonka puoleen kääntyä kansainvälistymisprosessin alussa. Nykyiset tukimallit eivät sovellu luovien alojen yrityksille, joten tukimuodot on saatava kohtaamaan paremmin erimuotoiset ja -sisältöiset toimijat. Taloudellisen tuen ohella julkisen sektorin tulisi ottaa rooli asiakkuuksia tarjoavana toimijana. Luovien alo- jen määritelmän monitulkintaisuus vaikeuttaa kuitenkin jossain määrin luoville aloille suunnattujen rahoitus- ja muiden tukitoimien muotoilua ja kohdentamista. Tärkeimpiä tapoja edistää luovien alojen kansainvälistymistä ja tehostaa kansainvälisty- mispalvelujen hyödyntämistä ovat tuottaja-/manageriportaan kehittäminen ja hybridisten yhteistyöalustojen luominen luovien alojen keskinäisten sekä luovien alojen ja muiden toimialojen rajapintojen hyödyntämiseksi. Yritysryppäät nähdään hyödyllisinä, koska silloin yrityksien tuotteita voidaan konseptoida ja brändätä yhtenäisinä kokonaisuuksina asiakkaille, ja pienetkin yritykset voivat ponnistaa kansainvälisille markkinoille ilman liian raskaita markkinointiponnisteluja. Hybridiset yhteistyöalustat sekä luovien ja mui- den alojen rajapinnat sisältävät suurimman kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalin luo- ville aloille. Tulevaisuudessa kansainvälistymisen luovilla aloilla nähdään lisääntyvän. Oleellista on, että luovat alat nähdään laajempana kokonaisuutena, eikä niitä pidetä omana marginaali- sena alueenaan yhteiskunnan ja kilpailukyvyn kehittämisestä. Luovien alojen merkitys Suomen kilpailukyvylle maailmantalouden murroksessa tulisi tunnistaa ja hyödyntää. Asiasanat: luovat alat, luova talous, kansainvälistyminen i Esipuhe Luovien toimialojen liiketoiminta eli ns. luova talous on hiljattain noussut huomion koh- teeksi useissa kehittyneissä maissa. Näiden toimialojen katsotaan olevan avainasemassa maailmantalouden rakennemuutoksessa, jossa perinteiseen teolliseen tuotantoon perustu- vat ansaintatavat ovat hiipumassa myös Suomessa. Perinteisesti luovia aloja on tarkastel- tu lähinnä kulttuuripoliittisista näkökulmista. Sittemmin luovien toimialojen taloudelli- nenkin itseisarvo on havaittu. Tänään luovien alojen merkitys nähdään laajemmin osana koko yhteiskuntaa ja talouselämää, ja luovasta taloudesta toivotaankin kansallisen kilpai- lukyvyn moottoria, jolla innovaatiotoimintaa ja uusien ansaintalogiikoiden kehittämistä voidaan kiihdyttää suomalaisissa yrityksissä. Tässä raportissa huomio kiinnitetään luovien alojen yritysten kansainvälistymiseen, jonka nähdään olevan reitti liiketoiminnan kasvuun ja parempaan kannattavuuteen. Asiantunti- jahaastatteluiden perusteella luovien alojen kansainvälistymistä edistäisi laajempi, sekä eri luovien toimialojen että perinteisten toimialojen välinen yhteistyö. Luovat alat tulisi saada murtautumaan toimialakohtaisista siiloistaan ja hybridiselle yhteistyölle tulisi luoda ja tarjota joustavia alustoja. Projektiluonteiset yhteistyö- ja rahoitusmuodot ovat yksi vaihtoehto, mutta myös pitkäjänteisempää kehittämistoimintaa tarvitaan. Tämä raportti on osa kolmiosaista Opetusministeriön ESR-varoin rahoittamaa ”Luovien alojen yritysten kansainvälistymisen ja rahoituksen selvityshanketta” (projektinumero 26/260/2009). Hanke toteutettiin Helsingin kauppakorkeakoulun erillisyksikköjen Pien- yrityskeskuksen (PYK) ja Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen (CEMAT) yhteistyönä. Pienyrityskeskus keskittyy täydennyskoulutukseen ja tutkimukseen liiketoi- mintaosaamisen kehittämiseksi erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. CEMAT tukee suomalaisyritysten toimintoja nopeasti kehittyvillä markkina-alueilla tutkimus-, opetus- ja koulutustoiminnalla. Hankkeen toteutuksesta vastasi tutkimusjohtaja Jari Handelberg (PYK). Käsillä olevassa julkaisussa raportoitavan tutkimuksen toteutti CEMAT:n tutkimustiimi projektipäällikkö Kirsi Kommosen johdolla. Aineiston keruusta ja analysoinnista sekä raportin kirjoittami- sesta vastasivat pääosin Otto Kupi, Piia Nikula, Anu Penttilä ja Juhana Urmas. Tutkimuk- sen ohjaukseen osallistuivat tutkimuspäällikkö Päivi Karhunen ja projektipäällikkö Rami- Samuli Räsänen. Riitta Ristolainen ja Katja Ruutu avustivat tutkimusaineiston keruussa ja käsittelyssä. Kiitämme tutkimuksen tekijöitä ansiokkaasta työstä. Mikkelissä 20.8.2009 Johtaja Pentti Mustalampi, Pienyrityskeskus Johtaja Riitta Kosonen, CEMAT ii Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ...........................................................................................................................................I ESIPUHE ................................................................................................................................................II 1 JOHDANTO...................................................................................................................................1 1.1 AINEISTO JA TUTKIMUSMETODI .................................................................................................................3 1.1.1 Asiantuntijoiden valinta...........................................................................................................4 1.1.2 Tutkimuksen rajaukset.............................................................................................................5 1.2 AIEMPI TUTKIMUS ..................................................................................................................................6 2 LUOVAT ALAT SUOMESSA.............................................................................................................9 2.1 LUOVAT ALAT ‐KATTOKÄSITTEESTÄ.............................................................................................................9 2.2 KESKITTYMÄT ..................................................................................................................................... 13 2.3 ALUEELLISET ERITYISPIIRTEET ................................................................................................................. 16 2.3.1 Etelä‐Suomi: pääkaupunkiseutu veturina............................................................................. 16 2.3.2 Länsi‐Suomi: vahvat yhteydet Ruotsiin ja telakkateollisuus ................................................. 17 2.3.3 Itä‐Suomi: Venäjän markkinat houkuttelevat....................................................................... 18 2.3.4 Pohjois‐Suomi: kotikansainvälistyminen............................................................................... 20 2.4 TOIMIALOJEN ERITYISPIIRTEITÄ............................................................................................................... 22 2.4.1 Muotoiluala: kilpailua ja koalitioita...................................................................................... 22 2.4.2 Käsityöala: harrastuspohjalta kansainvälistymiseen............................................................ 23 2.4.3 Peliala: born to be global...................................................................................................... 23 2.4.4 Sisältötuotanto‐ ja AV‐alat: tuotantokohtaiset