Elämä työläisnaisten hyväksi Taina Uusitalo ELÄMÄ TYÖLÄISNAISTEN HYVÄKSI FIINA PIETIKÄISEN YHTEISKUNNALLINEN TOIMIJUUS 1900–1930 Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä Akateeminen väitöskirja Esitetään Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkistettavaksi lauantaina 25. päivänä tammikuuta 2013 kello 12 Publicumin luentosalissa Pub 3, Assistentinkatu 7, Turku. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2014 © Taina Uusitalo Taitto: Raimo Parikka Kannen kuva: Osasuurennos, Fiina Pietikäinen vuoden 1920 SAJ:n edustajakokoukseen osallistuneiden naisten ryhmäkuvas- sa, Työväen Arkisto. Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjes- telmällä ISBN 978-952-5976-14-4 (nid.) ISBN 978-952-5976-15-1 (PDF) Hansaprint, Helsinki 2014 Sisältö Esipuhe ... 9 1 JOHDANTO ...11 Fiina Pietikäinen – tuntematon työläisnaisaktiivi 11 1.1 Kollektiivinen työväenliike 14 1.2 Biografinen lähestymistapa – yksilön toimijuus työväenliikkeessä 24 1.3 Näkökulmia sukupuolihistorialliseen tutkimukseen 30 1.4 Tutkimuskysymys ja aikarajaus 34 1.5 Tutkimuksen lähteet ja rakenne 43 2 LAPSIPIIAN MATKA MAALTA KAUPUNKIIN ... 49 2.1 Köyhä lapsuus 49 2.2 Työntäytteinen nuoruus Helsingissä 56 2.3 Fiina Pietikäinen puhujana 65 3 AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN NAINEN ... 76 3.1 ”Jag är fackföreningsrörelsens kvinna” 76 3.2 Neuvotellen ja taistellen – työläisnaisten edunvalvojana Helsingissä 87 Ikuisuusongelma – palvelualan naistyöläisten järjestäytymättömyys 87 Tartu hetkeen! – tilannetajun merkitys naisten ammatillisessa edunvalvonnassa 93 Vallankumousvuosi 1917 – kylvettäjät lakkoilevat 108 3.3 Valtakunnallinen ay-vaikuttaja 118 Lyhyt taival SAJ:n johdossa 118 5 Pietikäisen ja Haapalaisen ”naisagitatsionitoimisto” -hanke 132 Omavaltainen puheenjohtaja? 139 4 TYÖLÄISNAISLIIKKEEN TOIMIJA ... 145 4.1 Työläisnaisten omien organisaatioiden puolustaja 145 4.2 Työläisnaisliikkeen yhteistyöverkoston jäsenenä 153 Kansanvaltainen suurlakko 153 Fiina Pietikäinen vaalityöntekijänä 168 Fiina Pietikäinen kansanedustajaksi 170 SDP:n naiskansanedustajaverkosto 173 Yhden naisehdokkaan kiintiö 187 5 VALLANKUMOUKSEN NAINEN ... 192 5.1 Taistelu puolesta leivän – työläisnaisen jalo velvollisuus 192 Toimeentulo kiristyy 192 Työläisnaiset koulukeittoloiden puolesta – vaihtoehto armeliaisuustyölle 196 Avustustyöntekijä Pietikäinen 200 5.2 Vallankumouksellisen vallan kahvassa 204 Helsinkiläisten naismiliisien johtajana 204 Vaaranpaikka – järjestysvalta murenee 211 Vallankumouksellinen toimijuus vaihtoehtona 217 Marraskuun vallankumousyritys 225 Punaisen paikallishallinnon tehtävissä 233 Nälkää ja epätoivoa – Suomenlinnan vankileirikurjuus 243 6 LUOKKATIETOINEN SOSIALISTI ... 250 6.1 Reformismia vastaan 250 6 SDP:n oppositiossa 250 Vaarallisilla vesillä – Sosialistista puoluetta perustamassa 265 6.2 Tulevan sosialistisen yhteiskunnan puolestapuhuja 268 6.3 Omat koirat purivat – Naisliiton lakkauttaminen 274 7 TYÖVÄENLIIKKEEN VASEMMISTOTOIMIJANA HELSINGISSÄ ... 286 7.1 Käytännöllinen sosialistipoliitikko 288 Palkkatyöläisnaisten valtuutettu 290 Kunnallisen köyhäinhoidon puolesta 295 7.2 Työläisperheiden ja raittiiden kuluttajien asialla 303 Osuusliikkeen nainen 303 8 TASA-ARVOISEN AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN PUOLESTAPUHUJA ... 316 8.1 Liittovaikuttaja Pietikäinen helsinkiläisten kylvettäjien asialla 316 Ideologista linjanvetoa 316 Työlainsäädännöstä ryhtiä edunvalvontaan 321 8.2 Naistyöläisten edustaja SAJ:n edustajakokouksissa 331 Ammatillinen naisten valistusviikko 331 Pois turha ammattiylpeys! 337 8.3 Vaikea naispalkkakysymys 346 9. FIINA PIETIKÄINEN – TYÖVÄENLIIKKEEN MONITOIMIJA 1900–1930 ... 360 Sukupuolihistoriallisen tutkimuksen anti 367 6 7 EPILOGI ... 384 Lähdeluettelo 388 Kirjallisuus 397 Henkilöhakemisto 416 Liitteet 419 Abstract 432 Tiivistelmä 434 8 Esipuhe Väitöskirjan laatiminen on pitkä prosessi, jonka varrella tutki- ja kohtaa erilaisia esteitä ja vaikeuksia. Tuskinpa kukaan selvi- ää näin vaativasta hankkeesta yksin – ilman neuvoja, ohjausta ja kannustusta. Nyt on kiitoksen paikka. Ensin haluan lämpimästä kiittää Turun yliopiston poliittisen historian professoreita Timo Soikkasta ja Kimmo Rentolaa. Aloi- tin jatko-opinnot poliittisessa historiassa vaiheessa, jolloin tutki- mustyöni oli edennyt jo pitkälle. Professorit Soikkanen ja Rentola ovat toivottaneet minut tervetulleeksi oppiaineeseen ja ammatti- taitoisesti ohjanneet käsikirjoitukseni väitöstutkimukseksi. Lop- puvaiheessa olen saanut arvokkaita, käsikirjoitustani kehittäneitä neuvoja myös työni tarkastajilta dosentti, yliopistonlehtori Tauno Saarelalta ja dosentti, yliopistonlehtori Vesa Varekselta. Tauno Saarela ja Vesa Vares ehtivät omista kiireistään huolimatta lukea käsikirjoitukseni tarkkaan ja antaa asiantuntevaa, yksityiskoh- taista palautetta. Dosentti, yliopistotutkija Matti Hannikainen on ystävällisesti suostunut opponentiksi väitöstilaisuuteen. Toimin pitkään tutkijana Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa. Muistan lämmöllä monia oppiaineen tutkijoita ja muuta henkilökuntaa. Kiitän heitä tutkimustyötäni kehittäneistä huomioista, seminaareista ja mukavista kahvihetkistä. Erityisesti haluan kiittää nykyisin Tampereella vaikuttavaa, työväenliikkeen historian asiantuntijaa, professori Kari Terästä saamastani pa- lautteesta. Kari Teräs on lukenut tutkimukseni useita kertoja ja antanut hyviä neuvoja erityisesti paikallistason ammattiyhdistys- toimijuutta koskeviin lukuihin. Olen iloinen siitä, että Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura julkaisee väitöskirjani. Erityisesti kiitän seuran pitkäaikaista aktiivia Raimo Parikkaa, joka on taittanut työni. Kiitän Fiina Pietikäisen omaisia ja ystäviä, jotka ovat tutkimus- työni varhaisvaiheessa kertoneet muistojaan ja kokemuksiaan tutkimukseni päähenkilöstä sekä lähettäneet minulle perheen ja 8 9 suvun säilyttämiä aineistoja. Ilman heidän suurta panostaan en olisi saanut otetta Fiina Pietikäisen persoonasta ja hänen toimi- juuttaan ohjanneista motiiveista. Samalla pyydän anteeksi sitä, että johtuen monista eri vastoinkäymisistä väitöskirjani valmistu- minen kesti näin pitkään. Työväen Arkiston, Kansan Arkiston ja Kansallisarkiston ammattilaiset ovat auttaneet minua löytämään tarpeelliset arkistolähteet. Ilman näitä arkistoalan osaajia moni johtopäätös olisi lähteiden puutteiden vuoksi jäänyt tekemättä. Tutkimustyö vaatii monen vuoden kokopäiväisen työn. Tämä työ ei olisi valmistunut, mikäli en olisi saanut useista eri säätiöis- tä apurahaa tutkimustyöhöni. Kiitän Suomen Kulttuurirahastoa, josta olen saanut kolmen vuoden apurahan Irma ja Weli Palohei- mon sekä Eeva Rauhankallion rahastoista. Kiitän taloudellisesta tuesta myös Jalmari Finnen säätiötä, Turun yliopistosäätiötä ja Elias ja Georg Ehrnroothin säätiötä. Olen onnellinen siitä, että minulla on perhe. Erityisesti rak- kaat lapseni Johan ja Heidi ovat saaneet minut ymmärtämään, että maailmassa on tärkeämpiäkin asioita kuin tutkimustyö. Pa- hoittelen, että tutkimustyöni on vienyt yhteistä aikaamme. Kii- tän puolisoani Joakim Järnströmiä tietoteknisestä avusta ja järjen äänestä, joka on rohkaissut minua tekemään tarpeellisia, joskin vaikeita päätöksiä väitöskirjaani liittyvissä kysymyksissä. Kiitos myös lapsuudenperheelleni tuesta ja kannustuksesta. Omistan työni Fiina Pietikäisen ja muiden suomalaisten työ- väenliikkeen varhaisten naisaktiivien muistolle. Vähättelystä, pilkasta ja suoranaisista vaaratilanteista huolimatta nämä naiset jaksoivat vuosikymmenestä toiseen tavoitella uudistuksia, jotka ehkäisivät köyhyyttä ja turvattomuutta. He olivat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pioneereja, jotka kiinnittivät huomiota erityisesti naisten oikeuksiin ja perhepolitiikkaan. Oman suku- polveni velvollisuus on huolehtia tästä perinnöstä – älkäämme antako periksi sosiaaliselle tai juridiselle epätasa-arvoisuudelle. Turussa 10.11.2013 Taina Uusitalo 10 1 Johdanto Fiina Pietikäinen – tuntematon työläisnaisaktiivi Ättling av Kalevalas ättemoder – – med de orden karakteriseda- des Fiina Pietikäinen senaste sommar i rikssvensk press. Och visst utstrålar hennes väsen någonting av urvishet, seghet och tapper- het. Motgångar och prövningar har inte förmått nedslå hennes mod, hon tycks ha tagit devisen: god och glad skall människan vara – – och stark till rättesnöre. Det har behövts, ty för en nioår- ing kännes det inte så lätt att komma ut i världen på egen hand. Klara sig själv. (Arbetarbladet 22/1950) [H]e istuivat siellä sitte [alkoholin salakuljettajat,] etupenkissä ja Fiina Pietikäinen alkoi sitten tästä työväestön viinanviljelystä ja kieltolain halveksimisesta puhua ja antoi sitten viinatrokareille mitä kuuluu ja kuka käskee. Niin kyllä sitten Kauklahden nämä kommunistitrokarit…Lähtivät pois etupenkistä ja hakeutuivat ovelle päin…kyl on kova akka haukkumaan, sanoivat.1 (TA Muis- titietotoimikunnan informantti Viljo Mehtonen) meddelaren berättade det hustru P.[ietikäinen] yttrat om General Mannerheim i mycket kränkande ordalag bl. annat att Manner- heim är en blodsugare att blodet dryper från händerna m. m. i den vägen. Vidare berättade meddelaren det hustru P. flitigt be- söker de rödas möten i Koittos hus vid Georgsgatan samt på Bro- holmen i Folkets hus – att hustru P. är en mycket farlig agitator som under hela denna tiden hon varit i gården bosatt ofta hörs agitera, att hustru P. äfven brukar mycket resa omkring i landet… 1 TA TMT 685/2, 17, haastateltava Viljo Mehtonen, haastattelija Tero Tuo- misto. 10 11 Slutligen uttalade meddelaren sin förvårning öfver huru