MINNA JERRMAN Kirjailija Juhani Aholla oli kaksi kuvauksesta kiinnostunutta poikaa: Heikki Aho ja Björn Soldan. Vuonna 1925 veljeskaksikko perusti Aho & Soldan -yhtiön, jonka valokuvista ja elokuvista tuli merkittävä osa Suomi-identiteetin rakennusta. Nyt kaksikon työt ovat laajasti esillä näyttelyissä, jotka herättävät viime vuosisadan alkupuolen uudestaan eloon. – Heikki Aholla ja Björn Soldanilla oli ereh- riston suvessa. Höyryäviä metallisulattoja, tymätön kamerasilmä. Pidän heidän oival- kallionräjäytyksiä ja kiiltäviä autoja satei- luksestaan, jonka kautta pieni muuttuu jo- sella kadulla. kahetkisesti suureksi. Pidän heidän rakkau- Heikki Aho (1895-1961) ja Björn Soldan destaan tavallisiin suomalaisiin ihmisiin, to- (1902-1953) olivat suomalaisen elokuvan ja teaa Ahon ja Soldanin sukuun perehtynyt valokuvan merkittäviä uudistajia. Heidän elokuvahistorioitsija ja -ohjaaja Peter von tuotantonsa avaa näköaloja 1900-luvun al- Bagh. kupuolen kauneusarvoihin, arjen historiaan – Aho & Soldanin tuotannossa näkyy sy- ja yhteiskunnan teollistumisprosesseihin. vä, synnynnäinen demokraattisuus huoli- He tekivät satoja matkailu- ja dokumenttie- matta siitä, että heidän kameransa edessä lokuvia, ja heidän valokuviaan julkaistiin on paljon myös hyvinvoivimman Suomen il- kirjoissa, aikakauslehdissä ja matkailumai- miöitä. Työt aiheuttavat liikutusta, joka kyt- noksissa. keytyy hävittyihin illuusioihin. Heidän us- – He olivat äärettömän taitavia, aikanaan konsa teknologian kaikkivoipuuteen va- uusia ajatuksia etsineitä, löytäneitä ja niitä kuuttaa vilpittömyydellään, vaikka emme esitelleitä tekijöitä. He ovat vielä tämän het- ehkä jaa sitä enää yhtä täyssydämisesti, von ken näkökulmastakin mielenkiintoisia, osin Bagh pohtii. loistavia valokuvaajia ja filmintekijöitä, Ate- neumin Aho & Soldan -näyttelyn kuratoroi- K ARJAKOITA JA BENSAPUMPPUJA nut Tuula Karjalainen toteaa. – Yllätyin siitä, kuinka voimakkaita ja ti- Metsureita ahtaassa yhteismajoituksessa, heitä heidän aikaa kuvanneet filminsä ja va- karjakko ja hänen lehmänsä, puuvene saa- lokuvansa usein ovat. Hauskalta näyttäytyi Aho & Soldan. Copyright: JB | 6–7/ 2011 27 myös heidän suuri rakkautensa modernin mista ja vedostamista tieteellisestä näkö- kokeilevaa avantgardea ja läpi vuosikymme- maailman kulkuvälineisiin – lentokoneisiin, kulmasta. nien dokumentaarisia näköiskuvia Suomen juniin ja ennen kaikkea autoon, johon kiin- Björn tuli Heikin perässä Saksaan ja suo- teollisuudesta, kaupungeista ja luonnosta, tyneisyys on miltei fetissin omaista. Heidän ritti elokuva-alan korkeakoulututkinnon elokuvatutkija Ilkka Kippola kertoo. oma autonsa, jolla he matkustivat ilmeises- vuonna 1924. Seuraavana vuonna veljekset Yli 20 vuotta kestänyt veljesten yhteistyö ti taukoamatta ympäri Suomea, on lukuisis- perustivat Aho & Soldan -yhtiön, jonka toi- katkesi vuonna 1945, kun Björn Soldan sa kuvissa päähenkilönä. Se on sijoitettu mipaikka sijaitsi aluksi Helsingissä Bulevar- muutti Englantiin BBC:n toimittajaksi, tarkoin maisemaan ja kommunikoi sen dilla Vennyn ateljeessa. Vuosina 1931-1961 ”suomalaiseksi ääneksi”. Hän menehtyi kanssa. yhtiö vaikutti Pohjoisesplanadi 37:ssa. vuonna 1953 pitkälliseen sairauteen. – Elokuva oli vielä varsin kehittymättö- Heikki Ahon tytär Claire Aho jatkoi isän- TAITEILIJASUVUN POJAT mässä tilassa Aho & Soldanin kaudella. Hei- sä kanssa Aho & Soldan -yhtiön työtä. Toi- dän täytyi kehittää ja luoda melkein kaikki minta loppui, kun Heikki kuoli vuonna Heikki ja Björn olivat kirjailija Juhani Ahon itse. Juuri tästä syystä he kykenivät niin tuo- 1961. poikia. Heikin äiti oli Venny Soldan-Brofeldt reesti ja jäljentämättömästi luomaan kan- ja Björnin äiti Tilly Soldan, Vennyn sisar. sallisen tarkkuuskuvan ja synteesin, analy- S ÄVYKKÄITÄ KUVIA Mikä Aho & Soldanin töistä tekee sitten niin ainutlaatuisia? Clarie Ahon mukaan kes- keistä oli, että veljekset perehtyivät tarkas- ti kuvauskohteisiinsa. Kun he vaikkapa ku- vasivat käsityöläisiä, he paneutuivat kun- Aho & Soldan. Copyright: JB nolla heidän työtapoihinsa ja henkilötari- Kaksi miestä sytyttämässä Aho & Soldan. Copyright: JB tupakkaa, 1930-luku. noihinsa. – Heillä oli omat kameransa ja he kuvasi- Aho & Soldan. Copyright: JB vat usein samalla kun tekivät elokuvia. Pommien uhkaan valmistauduttiin ikkunateippauksin. Heikki Aho leikkasi elokuvat aina, ei Björn, SVOn liike sijaitsi Pohjoisesplanadi 37:ssä. Claire Aho muistelee. Myös Ilkka Kippola arvioi, että veljespa- rin tuotantojen vahvuuksia olivat tinkimä- tön laadukkuus – sekä ajan seuraaminen. – Mykän elokuvan kaudella, tuohon maa- giseen vuoteen 1934 asti, Aho & Soldanin valokuva- ja elokuvakamerat käyttivät yh- teistä mykkää, kuvarajauksien ja kamera- kulmien kieltä. Tämä koski ennen muuta ti- lauselokuvia, joiden kuvausten yhteydessä valokuvakameran silmä rekisteröi samat kohteet Suomea esitteleviin kuvakirjoihin. – Yhteistä valokuville ja elokuville oli myös Eino Mäkistä lainaten ”musta-val- koisten sävyjen runous”. Toisin sanoen ul- Aho & Soldan. Copyright: JB kona kuvattujen ilmiöiden meillä ennennä- Tämä valokuva oli New Yorkin kemättömän monisävyinen tyylittely. Tässä maailmannäyttelyn Suomen sävyjen kieliopissa yhdistyivät Björn Solda- paviljongin seinällä vuonna nin vaikutteet Bauhausin valokuva-avant- 1939-1940. garden auktoriteetti László Moholy-Nagylta Aho & Soldan. Copyright: JB sekä harmaan sävyjen tiede, johon insinöö- Aho & Soldan. Copyright: JB Mannerheimintie, 1941. riksi opiskeleva Heikki Aho perehtyi Nobel- palkitun väriteoreetikko Wilhelm Ostwaldin oppilaana, Kippola kertoo. Toki veljesten elokuvien ja valokuvien vä- lillä löytyy erojakin. – Valokuvan omaehtoisuus ilmeni koros- tetusti veljesten rohkeiden rajausten ja ää- rimilleen pelkistettyjen kuvien taiteessa Veljekset viettivät lapsuutensa yhdessä ja soi Peter von Bagh veljesten vaikutusta. ABISS-ryhmän vuosina 1930-luvun alussa. jatkoivat yhteistyötä vielä aikuisenakin. Yhtiön menetelmät olivat tosiaan mo- Heikki Ahon ”elokuvalastuiksi” kutsumat ar- Suurin osa heidän elokuvistaan ja valokuva- nessa suhteessa edistyksellisiä. Björn Sol- kiset tarinat Helsingin kaduilta sitoivat puo- teoksistaan toteutui tiimityönä. dan kuvasi elokuvakameralla, jonka teleob- lestaan yhteen tiheän verkoston näkökul- Sekä Heikki että Björn kiinnostuivat jo jektiivi oli jotain ihan uutta Suomessa. Heik- mia ja staattisen ja dynaamisen vaihtelulle varhain kuvaamisesta, ja Heikki sai kame- ki Aho sitä vastoin kehitti valotusmittarin, perustuvaa ”tempoa”, joka syntyi vain elo- ran Vennyltä 10-vuotiaana. jonka ansiosta hän saattoi ottaa sävykkäitä kuvaleikkaajan pöydässä. Heikki valmistui Suomessa paperiko- kuvia hankalissakin olosuhteissa. Kippolan mukaan ammattitaitoisia ja neinsinööriksi ja jatkoi opintojaan 1920-lu- – Firma filmasi, valokuvasi ja koulutti aloitteellisia Aho & Soldaneja kaivattaisiin vulla saksalaisen väriteoreetikko Wilhelm alalle uusia tekijöitä, mm. nuoren Eino Mä- kipeästi nykyäänkin. Ostwaldin opastuksessa. Hän oli ensimmäi- kisen. Heikki Aho ja Björn Soldan kuvasivat – Se suomalainen todellisuus, joka avau- siä suomalaisia, joka lähestyi filmin valotta- kymmeniä tuhansia valokuvia, 1930-luvulla tuu edessämme – Nokia-ilmiö, paperiteolli- 28 | 6–7/ 2011 Aho & Soldan. Copyright: JB Shell-huoltoasema, 1930-luku. suuden alasajo, ruokajonot, etniset alakult- – Bauhaus-ideologian omaksuneina he ABISS-ryhmässä, johon liittyivät myös Vil- tuurit – olisivat todennäköisesti Aho ja Sol- kyseenalaistivat dokumenttielokuvissaan ho Setälä sekä Saksasta Suomeen muutta- danin kameran Suomi-kuvaa kansakunnan taideteoksen uniikkiuden. He leikkasivat ja neet Hans Brückner ja Heinrich Iffland. Ryh- tuleville silmille. ajanmukaistivat elokuviaan yhä uudelleen mää innoittivat moderni teollisuus, arkki- ja hyväksyivät tilaajan näkökulman, joka tehtuuri, kaupunkien hiljentyneet hetket ja B AUHAUS JA ABISS nähtiin myöhemmin luovan tekijyyden es- arjen sykkeessä kaduilla risteilevä liikenne. teeksi. Kuten Aallon sarjatuotantona mo- – ABISS-ryhmä piti yhden ainoan näyt- Aho & Soldanin valokuvissa sekä filmeissä nistettavat tuolit, Aho & Soldanin filmit ja telyn Salon Strindbergissä toukokuussa on vahvoja vaikutteita montaasielokuvasta aikakauslehtien kansileiskoiksi monistuvat 1930. Sitä pidettiin suomalaisen valokuva- ja Bauhausin kokeellisesta hengestä. Veljes- valokuvat välttelivät perinteistä taiteen uksen käännekohtana. Ateneumissa on nyt tiimiä voi luonnehtia oman aikansa kosmo- määritelmää, sanoo Kippola. esillä yksi originaalikuva, joka osallistui poliitiksi. Veljekset olivat mukana valokuvaajien ABISS-näyttelyyn: Lappi. Se on hieno talvi- maisema, jossa taustalla on talo ja lumessa valokuvaajien pitkät varjot, kertoo Jussi Brofeldt, Heikki Ahon tyttären poika. M AINOS- JA PROPAGANDAFILMIT Suurin osa Aho & Soldanin filmeistä oli ti- laustöitä: mainos- ja propagandafilmejä. Elokuvista merkittävimmät valmistuivat ul- koministeriön kansainväliseen levitykseen, matkailun edistämistä ja teollisuutta varten. Aho & Soldan. Copyright: JB Aho & Soldan. Copyright: JB 30 | 6–7/ 2011 | 6–7/ 2011 31 Aho & Soldan. Copyright: JB Kaksi pientä poikaa rannalla, 1930-luku. Käytetty Aurinko paistaa Suomeen -näyttelyn julistekuvana vuonna 1992. kansa elokuvahullun T.J. Särkän ylistämään kilpailijansa teollisuuselokuvien ”koneiden romantiikkaa”, Kippola sanoo. E LOKUUSSA ELOKUVIIN Miksi Aho & Soldanin tuotannosta puhutaan juuri nyt? Juhani Ahon syntymästä tulee tä- nä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Merkki- päivää juhlitaan näyttävästi Helsingissä Ahon sukuun liittyvillä näyttelyillä ja tapah- tumilla. Tapahtumakimara käynnistyi