Janne Väistö Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa Kysymys ruotsin kielen asemasta peruskoulussa on ollut esillä julkisuudessa jo puoli vuosisataa. Suomessa | 2017 kotimainen tasavallan toisen Toinen | Väistö Janne 1980-luvun lopulta alkaen käsitteestä ”pakkoruotsi” Janne Väistö on tullut kestoaihe. Pakkoruotsi-keskustelun myötä kieliratkaisu ja sen historialliset vaiheet ovat alka- neet elämään omaa elämäänsä ja itse ratkaisusta Toinen kotimainen toisen tasavallan on muodostunut eräänlainen epävirallinen totuus. Yleisesti kieliratkaisun katsotaan syntyneen Jo- Suomessa hannes Virolaisen ja RKP:n tekemässä lehmänkau- passa. Ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968 ”Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa” on tutkimus siitä, miten ja miksi ruotsin kieli tuli pakolliseksi aineeksi peruskouluun keväällä 1968. Tutkimuksessa nousee esille kysymyksiä, millä kieliratkaisua perusteltiin ja ketkä osallistuivat kielikiistaan. Pyrkivätkö myös ulkovaltiot – Ruotsi – vaikuttamaan kieliratkaisuun? Janne Väistön tutkimus pureutuu yhteiskunnallises- ti merkittäviin aiheisiin: ruotsin kielen historialliseen asemaan Suomessa sekä suomalaiseen kielipolitiik- kaan. Tutkimuksessa kielikysymys yhdistyy myös Suomen ulkopolitiikkaan ja Suomen asemaan idän ja lännen välissä. 9 789517 658621 Åbo Akademi University Press | ISBN 978-951-765-862-1 Janne Väistö (1972) Valtiotieteiden maisteri, Turun yliopisto 2012 Valtiotieteiden kandidaatti, Turun yliopisto 2010 Kansikuva: Hufvudstadsbladetin kuvitus nimimerkki Bezin kirjoittamaan runoon ”Ett orättvist underbetyg” (Hufvudstadsbladet 22.12.1967 – kuva: Per-Olof Nyström). Åbo Akademi University Press Tavastgatan 13, FI-20500 Åbo, Finland Tel. +358 (0)2 215 3478 E-mail: [email protected] Sales and distribution: Åbo Akademi University Library Domkyrkogatan 2–4, FI-20500 Åbo, Finland Tel. +358 (0)2 -215 4190 E-mail: [email protected] TOINEN KOTIMAINEN TOISEN TASAVALLAN SUOMESSA Toinen kotimainen toisen tasavallan suomessa Ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968 JANNE VÄISTÖ VTM Åbo Akademi Nordisk historia Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa Ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968 Janne Väistö ISBN 978-952-12-XXXX-X Painosalama Oy – Turku 2017 Åbo Akademis förlag | Åbo Akademi University Press Åbo, Finland, 2017 Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa Ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968 Janne Väistö Åbo Akademis förlag | Åbo Akademi University Press Åbo, Finland, 2017 CIP Cataloguing in Publication Väistö, Janne. Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa : ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968 / Janne Väistö. - Åbo : Åbo Akademis förlag, 2017. Diss.: Åbo Akademi. ISBN 978-951-765-862-1 ISBN 978-951-765-862-1 ISBN 978-951-765-863-8 (digital) Painosalama Oy Åbo 2017 SISÄLTÖ SAATTEEKSI................................................................................................. 9 1. JOHDANTO............................................................................................ 13 1.1 TILAUS TUTKIMUKSELLE....................................................................15 Tutkijan asema ”pakkoruotsi”-kiistassa...................................................15 Aikaisempi tutkimus kieliratkaisusta.......................................................18 CIP Cataloguing in Publication Kontekstoiva tutkimuskirjallisuus............................................................20 1.2 TEOREETTISIA JA METODOLOGISIA LÄHTÖKOHTIA...............23 Väistö, Janne. Kielen eri merkitykset................................................................................23 Toinen kotimainen toisen tasavallan Nationalismi ja kieli....................................................................................26 Suomessa : ruotsin kieli pakolliseksi Kaksikielisyys kansainvälisestä näkökulmasta........................................29 aineeksi peruskouluun vuonna 1968 / 1.3 PROBLEMATIIKKA..................................................................................32 Janne Väistö. - Åbo : Åbo Akademis Tutkimuskysymykset..................................................................................32 förlag, 2017. Lähdeaineisto ja kieliratkaisun toimijat...................................................33 Diss.: Åbo Akademi. Aikarajaus ja kerronnan runko ................................................................38 ISBN 978-951-765-862-1 2. KIELIRATKAISUN TAUSTA................................................................. 40 2.1 PUOLUEIDEN SUHTAUTUMINEN KOULUN UUDISTAMISEEN.....................................................................................42 Sodanjälkeiset puolueohjelmat – hiljainen hyväksyntä ruotsin kielelle....42 Eduskunta päättää siirtymisestä yhtenäiskouluun.................................48 2.2 KIELISUHTEET 1800-LUVULTA 1960-LUVULLE.............................49 Kielisuhteet kiristyvät 1800-luvulla..........................................................49 1920–30-lukujen kielikiista ......................................................................51 Paasikiven linja – ruotsin kielen kaksi ulottuvuutta..............................53 2.3 SUOMEN JA RUOTSIN VÄLINEN SUHDE KYLMÄN SODAN MAAILMASSA...........................................................................57 Hätäavusta yhteistyöhön............................................................................57 Ruotsin valtion seitsemän intressiä Suomea kohtaan............................60 ISBN 978-951-765-862-1 Oppikoulukomitean ehdotus paljastaa toimijat .....................................63 ISBN 978-951-765-863-8 (digital) 3. KOULU-UUDISTUS JA KIELENOPETUKSEN HAASTE (1946–68)... 67 Painosalama Oy Åbo 2017 3.1 SODAN JÄLKEISTEN KOMITEOIDEN KANTA KIELENOPETUKSEEN.............................................................................69 Koulujärjestelmäkomitea – yhtenäiskoulu ilman yhtenäistä kielenopetusta ............................................................................................72 Kansakoulun kielenopetus nousee esille .................................................75 Oppikoulun kehittäminen – pääpaino englannin kielelle ....................82 3.2 YHTEISKUNNAN MURROS PAKOTTAA KOULUNUUDISTUKSEEN ....................................................................87 Kouluohjelmakomitea – yhtenäiskoulu ja kielenopetuksen haaste ....88 Peruskoulukomitean epäselvä kielikanta ................................................94 Koulunuudistustoimikunnan selkeä kielikanta – vain yksi pakollinen kieli ...........................................................................................98 Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea .............................................103 3.3 KOULUALAN ASIANTUNTIJAT ........................................................105 Tutkimustulokset puhuvat kahden kielen opiskelua vastaan .............105 Opettajajärjestöjen jakaantunut kielikanta ...........................................110 Koulumaailman kielikanta – asiantuntijoiden katse menneisyydessä .......................................................................................117 Peruskoulu suunnitteluyhteiskunnan tuotteena ..................................119 4. PUITELAIN KÄSITTELY HALLITUKSESSA JA EDUSKUNNASSA (1966–67) ............................................................. 122 4.1 HALLITUKSEN LAINVALMISTELU – RKP LÄHES YKSIN KIELIASIASSA .........................................................................................126 Hallitus ottaa ohjat käsiin .......................................................................127 RKP ja Folktinget heräävät kielikysymykseen .....................................131 Jansson ja Ruotsin Helsingin lähetystö .................................................132 Puolueiden reaktiot Koulunuudistustoimikunnan mietintöön .........136 RKP: kielikysymyksen aktiivisin toimija ..............................................138 Hägglöf pyytää UD:ta lähestymään Ruotsin lehdistöä .......................139 Keskustelu hallituksen iltakoulun 22.2.1967 päätöksestä ...................141 RKP lähes yksin kieliasiassa ...................................................................143 4.2 PUITELAKI EDUSKUNNALLE – HALLITUKSEN YHDEN KIELEN PERUSTELUT JULKISUUTEEN ..........................................144 Eduskunnan lähetekeskustelu ................................................................144 Hägglöfin raportti lakiesityksestä ja pohjoismaiset reaktiot ..............150 4.3 PUITELAKI SIVISTYSVALIOKUNNASSA – RUOTSIN VALTIO MUKAAN KIELIRATKAISUUN? ........................................152 Kielikysymys kesällä 1967 .......................................................................152 Suomen ja Ruotsin valtiojohdon vilkas kesä ........................................155 RKP:n kolme – neljä – eri tietä ..............................................................157 Hägglöfin huoli ruotsin kielen asemasta ..............................................161 Puolueiden kannat sivistysvaliokunnan yksityiskohtaisen käsittelyn aikana .......................................................................................163 Keskiryhmien puheenjohtajien kannanotto ruotsin kielen puolesta 165 Sivistysvaliokunnan kielikanta ...............................................................166 Yksi kieli voitolla vuoden 1967 lopussa ................................................168 5. YLLÄTTÄVÄ KÄÄNNE – EDUSKUNTA KAHDEN KIELEN KANNALLE (1968) ............................................................................