Hausjärven, Lopen Ja Riihimäen Kuntarakenneselvitys

HAUSJÄRVEN, LOPEN JA RIIHIMÄEN KUNTARAKENNESELVITYS

Raportti 19.5.2014

FCG KONSULTOINTI OY Jarkko Majava, Riitta Ekuri ja Taina Ketola

Sisällys

Tiivistelmä

1 JOHDANTO ...... 5 2 SELVITYS ...... 5 2.1 Selvitystyön tausta ja tavoite ...... 5 2.2 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat ...... 6 2.3 Selvitystyön toteutus ...... 7 3 SELVITYSALUE ...... 10 3.1 Alue ja väestö ...... 10 3.2 Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella ...... 12 4 DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN...... 13 4.1 Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen ...... 13 4.2 Poliittinen johtaminen ...... 14 4.3 Organisaatio ja konsernirakenteet ...... 16 4.4 Yhteenveto selvitysalueen demokratiasta ja johtamisesta ...... 17 5 KILPAILUKYKY, ELINKEINOT JA ELINVOIMA ...... 18 5.1 Kilpailukyvyn kehitys ...... 18 5.2 Elinkeinot ja työllisyys ...... 22 5.3 Yhteenveto ...... 26 6 YHDYSKUNTARAKENNE JA ASUINYMPÄRISTÖ ...... 29 6.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ...... 29 6.2 Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen ...... 32 6.3 Asuminen ja asuntomarkkinat ...... 33 6.4 Muuttoliike ...... 33 6.5 Yhteenveto ...... 34 7 PALVELUT, PALVELUVERKOT JA ASIAKKAAT ...... 35 7.1 Lähipalvelun käsite ...... 35 7.2 Palvelutarpeen muutos ...... 36 7.3 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut ...... 39 7.4 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ...... 48 7.5 Teknisen ja ympäristötoimen palvelut...... 54 7.6 Hallinto- ja tukipalvelut ...... 57 7.7 Johtopäätökset palvelujen järjestämisestä ...... 59 8 TALOUS ...... 61 8.1 Kuntien menokehitys ...... 61 8.2 Kuntien tulopohjan kehitys ...... 61 8.3 Tulevat investointitarpeet ...... 62 8.4 Talouden tasapaino ja kriisikuntatarkastelu ...... 62 8.5 Talouden tehostamispotentiaali ...... 62 8.6 Johtopäätökset talouden tilasta ja kehityksestä ...... 66

9 HENKILÖSTÖ ...... 67 9.1 Henkilöstörakenteet ja -käytännöt ...... 67 9.2 Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos ...... 70 9.3 Johtopäätökset henkilöstön nykytilasta ja haasteista ...... 73 10 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET ...... 74

LIITTEET

LIITE 1: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmien kokoonpanot LIITE 2: Investointisuunnitelmat LIITE 3: Painelaskelmat LIITE 4: Henkilöstön tunnusluvut LIITE 5: Kuntakonsernien rakenne sekä konsernien omistusosuudet

Tiivistelmä

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kunnilla on pitkä yhteistyöhistoria ja paljon yhteistä toimintaa. Seutu muodostaa yhtenäisen ja selkeän kokonaisuuden. Seudun kehityksen kannalta luonteva ja tarkoituksenmukainen seuraava kehitysaskel on kuntien yhdistyminen yhdeksi kunnaksi. Myös selvitystyön toimialakohtaiset viranhaltijatyöryhmät ovat omissa selvityksissään todenneet, että kuntien yhdistymisellä on selvästi enemmän hyötyjä kuin haittoja.

Keskeinen kuntien yhdistymisestä syntyvä hyöty verrattuna nykytilanteeseen syntyy johtamisen ja päätöksenteon yhdenmukaistamisesta sekä seudun resurssien koonnista. Muita liitoksen keskeisiä etuja ovat muun muassa henkilöstön saatavuuden paraneminen ja pienten kuntien haavoittuvuuden vähentäminen, joissa useita tehtäviä hoitaa tällä hetkellä yksi henkilö. Myös kuntalaisten yhdenvertaisuus alueella paranee, kun tällä hetkellä kolmen kunnan alueella olevat palvelut tulevat yhteiseen käyttöön ja laatuvaatimukset yhdenmukaistuvat.

Kuntien liitos helpottaa seudun palveluihin kohdistuvien muutospaineiden toteutusta, yhdessä kunnassa voidaan parhaiten varmistaa palveluiden saatavuus seudulla. Suuremmalla kunnalla on paremmat mahdollisuudet ottaa käyttöön uudenlaisia toimintatapoja ja palvelurakenteita sekä hallita palvelukokonaisuuksia alueella.

Seudulla on olemassa talouden tehostamispotentiaalia. Potentiaali voidaan hyödyntää paremmin yhden kunnan toimesta kuin kuntien jatkaessa erillään. Talouden tehostamispotentiaali on parhaimmillaan miljoonia euroa.

Kuntien yhdistymisellä ei kuitenkaan ole pelkästään positiivisia vaikutuksia. Haasteita uuden kunnan toiminnan käynnistymiselle tuo erityisesti nykyisten pienempien kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen uudessa kokonaisuudessa. Liitosten taloudelliset hyödyt eivät myöskään realisoidu nopeasti eivät automaattisesti. Niiden saamiseksi mahdollisen uuden kunnan päätöksentekijät joutuvat tekemään töitä ja merkittäviä päätöksiä. Uuden kunnan rakentaminen vaatiikin aikaa ja resursseja sekä yhteisen tahtotilan muodostumista.

Ensimmäisen vaiheen selvitys on avannut monia näkymiä ja mahdollisuuksia, joiden tarkastelua ja suunnittelua kannattaa jatkaa selvityksen toisessa vaiheessa. Tässä vaiheessa näyttääkin tarkoituksenmukaiselta, että kunnat jatkavat liitosselvityksen toiseen vaiheeseen ja varsinaisiin liitosneuvotteluihin. Myös Kuntarakennelain asettamana tavoitteena on, että kunnat laativat yhdistymissopimuksen, jonka pohjalta valtuustot voivat ottaa kantaa itse liitokseen. Perusteita toisen vaiheen käynnistämiseen ovat:

• Talouden tehostamispotentiaalimahdollisuudet vaativat tarkempaa tarkastelua ja mahdollisuuksien selvittämistä • Mahdollisten päällekkäisten investointien välttäminen • Palveluiden uudistamismahdollisuudet ja seudulle tarkoituksenmukaiset palvelurakenteen tarkempi suunnittelu • Paikallisen sote-integraation jatkaminen ja riittävän suuren sote-tuotantoalueen valmistelu • Seudun elinvoimaisuuden kehittäminen ja yhden kunnan vaikutusmahdollisuuksien varmistaminen • Kuntalaisten osallisuuden ja lähidemokratian kehittäminen

1 JOHDANTO

Kuntien toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Muutokset ovat yhä nopeampia ja entistä vaikeammin ennakoitavissa. Erilaisista muutoksista huolimatta kuntien on jatkossakin vastattava kuntalaisten tarpeisiin sekä hoidettava lakisääteiset tehtävänsä ja muut keskeiset velvoitteensa.

Kuntarakenneselvitysalue käsittää Hausjärven ja Lopen kunnat sekä Riihimäen kaupungin. Kuntakolmikko muodostaa muun muassa asioinnin, työssäkäynnin ja jo olemassa olevien yhteistyösuhteiden näkökulmasta toiminnallisen kokonaisuuden. Myös yhteisestä valmistelutyöstä on aikaisempaa kokemusta.

2 SELVITYS

2.1 Selvitystyön tausta ja tavoite

Hausjärven kunta, Lopen kunta ja Riihimäen kaupunki päättivät toteuttaa Kuntarakennelain 4 §:n mukaisen selvityksen. Kuntarakenneselvitystyö käynnistettiin, kun kuntien valtuustot kokoontuivat Riihimäelle yhteiseen aloitusseminaariin 11.12.2013. Aloitusseminaarissa käytiin lävitse selvitysprosessin rakennetta, aikataulua ja sisältöä. Seminaarissa keskusteltiin kunkin osallistujatahon näkemyksistä ja odotuksista selvitystyölle.

Selvitysalueella ei ole toteutettu aiemmin kuntaliitoksia. Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki ovat kuitenkin selvittäneet kuntaliitosta yhdessä Uudenmaan maakuntaan kuuluvan Hyvinkään kaupungin kanssa vuonna 2007. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä esitti helmikuussa 2012 julkaistussa selvityksessään, että Kanta-Hämeeseen asetettaisiin kolme kuntajakoselvitystä, joista yksi käsittäisi Hausjärven, Lopen ja Riihimäen sekä Hyvinkään. Maakunnan ainoa 2000-luvulla toteutunut kuntaliitos on Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kuntien liittäminen Hämeenlinnan kaupunkiin vuoden 2009 alusta.

Selvitystyön tavoitteena on toteuttaa Kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus sekä antaa tarvittavat tiedot kuntien rakennemuutoksia koskevan päätöksenteon tueksi. Selvityksen tavoitteena on tuottaa Hausjärven ja Lopen kunnanvaltuustoille sekä Riihimäen kaupunginvaltuustolle tietopohja, jonka perusteella kunnat voivat tehdä päätökset etenemisestä varsinaiseen kuntaliitosneuvotteluvaiheeseen. Neuvottelujen tuloksena syntyy myös kuntien yhdistymissopimus, jonka pohjalta kuntien valtuustot voivat suoraan ottaa kantaa itse liitokseen.

FCG Konsultointi Oy:n (jäljempänä FCG) konsultit tukevat kuntaliitosvaihtoehtojen strategista arviointiprosessia kunnissa. FCG:n konsulttien tehtävänä on yhteistyössä kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa selvittää, miten kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät. FCG toimii selvityksessä puolueettomana asiantuntijana ja prosessikonsulttina.

Selvitystyössä kuntajaon muutoksen vaikutuksia tarkastellaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmista. Tarkastelutapa perustuu Kuntaliiton ja FCG:n yhdessä asiakkaidensa kanssa kehittämään jäsennykseen (ks. kuvio alla). Näkökulmien kautta voidaan mahdollisen kuntaliitoksen hyötyjä ja haittoja sekä mahdollisia vaikutuksia tarkastella tasapainoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kuntien palvelujen ja talouden nykytilaa arvioidaan kuntien viime vuosien toiminnallisen ja taloudellisen kehityksen perusteella.

On syytä muistaa, että suurin osa hyödyistä ei realisoidu automaattisesti, vaan niiden eteen joudutaan tekemään töitä ja asiaa koskevia päätöksiä uudessa kunnassa. Näin ollen voidaan usein puhua ”mahdollisuuksista”. Myös haittoja voidaan torjua varautumalla riittävän ajoissa mahdollisiin uhkakuviin.

Kuvio: Kuntarakenneselvityksen tarkastelunäkökulmat

2.2 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa (22.6.2011) on linjattu seuraavaa:

Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen.

Kuntien selvitysvelvollisuuden sisältänyt Kuntarakennelaki (478/2013) astui voimaan 1.7.2013, ja kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain tultua voimaan. Lakiin lisättiin kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kuntarakennelain (2 §) mukaan

Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.

Kuntarakennelain (4 §) mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 §:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa

 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;  2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;  3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai  4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan selvityksen tulee aina sisältää vähintään seuraavat asiat (vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään yhdistymisesitystä):

 suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella  selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan  selvitys taloudellisesta tilanteesta

 arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta  yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista  arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta

Kuntarakenneselvitykseen sisältyy lain mukaan yhdistymissopimusluonnos. Sopimusluonnokseen kirjataan selvityksen aikana nousevia paikallisesti tärkeitä asioita. Sopimuksen tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla sopimuskauden keskeisiä asioita – samalla taataan yhdistyneen kunnan toimintakyky välttämällä liian yksityiskohtaisia kirjauksia. Oikea taso määritellään paikallisesti selvitysprosessin aikana.

Palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet, kunnan taloudenhoidon yleiset periaatteet sekä lähidemokratia ovat kuntarakenneselvityksessä keskeisesti avattavia ja kuntien välillä neuvoteltavia kokonaisuuksia.

2.3 Selvitystyön toteutus

Selvitysprosessin etenemisen keskeiset vaiheet on havainnollistettu seuraavassa kuviossa.

Kuvio: Selvitysprosessin eteneminen

Kuntien valtuustot ovat antaneet näkemyksensä valmisteluun kuntien yhteisissä ja kuntakohtaisissa valtuustoseminaareissa. Valtuustot päättävät mahdollisiin kuntaliitosneuvotteluihin etenemisestä ja mahdollisesta kuntaliitoksesta.

Selvitystä varten perustettiin ohjausryhmä ja projektiryhmä sekä viisi valmistelutyöryhmää, jotka ovat käsitelleet eri teemoja.

Ohjausryhmä on koostunut johtavista luottamushenkilöistä ja kuntajohtajista sekä kuntien nimeämästä sihteeristä, joka on toiminut selvityksen yhteyshenkilönä. Lisäksi ohjausryhmään on kuulunut henkilöstön edustaja kustakin kunnasta. Ohjausryhmä on johtanut selvitystyötä sekä tehnyt tarvittavat linjaukset ja esitykset kuntaliitosta 7 valmisteleviin asiakirjoihin. Ohjausryhmä on nimennyt tarvittavat alatyöryhmät valmistelemaan selvitystä. Ohjausryhmä on hoitanut virallisen tiedotuksen.

Projektiryhmä on koostunut kuntajohtajista ja ohjausryhmän sihteeristä. Projektiryhmä on valmistellut ja tukenut ohjausryhmän työtä ja tehnyt ohjausryhmälle esitykset kuntaliitosselvitykseen.

Valmistelutyöryhminä ovat toimineet 1) elinvoimaisuus-, 2) hallinto-, talous- ja henkilöstö-, 3) sivistys-, 4) sosiaali- ja terveys- sekä 5) tekninen työryhmä. Nämä viranhaltijoista koostuneet työryhmät ovat valmistelleet projekti- ja ohjausryhmälle oman vastuualueensa osalta tarvittavat taustaselvitykset alueen ja kuntien nykytilanteesta, yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista sekä organisoitumisen ja palveluiden järjestämisen eri vaihtoehdoista. Kuntalaisvaikuttamisen sekä demokratian ja johtamisen osa-alueen valmistelusta on huolehtinut projektiryhmä.

Seuraavassa kuviossa on esitetty selvitysprosessin aikataulu keskeisten sisältöjen, valmisteluun osallistuvien toimijoiden ja järjestettyjen tilaisuuksien näkökulmasta.

Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 2013 2014 Talouden, palveluiden, väestön ja Selvityksen henkilöstön analyysi raportointi Valtuustot Yhteis- Valtuustoinfot: Yhteis- seminaari Hausjärvi 24.2. seminaari 11.12. Riihimäki 3.3. 21.5. Loppi 10.3. Ohjausryhmä 9.1. 12.3. 14.4. 13.5. Projektiryhmä 11.12. 21.1. 21.2. 17.3. 4.4. 7.5. Valmistelutyöryhmät Itsenäinen työskentely Töiden luonnokset 31.3. Valmiit työt 30.4. Kuntalaistilaisuudet Riihimäki 7.4. Hausjärvi 8.4. Loppi 10.4. Kuntien henkilöstön Hausjärvi kuulemistilaisuudet 2.4. Riihimäki 3.4. Loppi 9.4.

Kaavio: Selvitysprosessin aikataulu

Selvityshankkeen konsultit ovat tuoneet oman kuntaliitosasiantuntemuksensa kuntien käyttöön. Konsultit ovat valmistelleet työssä tehtävät linjaukset ja asiakirjat sekä ohjeistaneet valmistelevien alatyöryhmien työtä. Konsultit ovat osallistuneet työsuunnitelman mukaisiin tilaisuuksiin. Konsultit ovat laatineet työryhmien raporttien pohjalta käsillä olevan loppuraportin, johon sisältyy keskeisiä osia työryhmien työstä. Konsultit jäsentävät ja työstävät kuntien linjausten pohjalta yhdistymisselvitysasiakirjat.

Konsultteina FCG:ssä ovat toimineet johtava konsultti Jarkko Majava ja johtava konsultti Taina Ketola. Majava on toiminut selvityshankkeen projektipäällikkönä. Selvitystyötä ovat tukeneet johtava konsultti Riitta Ekuri (talousanalyysit) ja tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen (tilastoanalyysit) sekä konsultti Jussi Kukkonen (raportointi).

Selvitysalueen kuntien asukkaille on järjestetty hankkeen aikana kuntalaistilaisuuksia, yksi kussakin kunnassa. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa kuntalaisia on kuultu myös 8 internetin kautta. Kuntalaisten osallistuminen molempien kanavien kautta on ollut vähäistä. Kuntien yhdistyminen on saanut kuntalaisilta sekä puoltavia että vastustavia kannanottoja. Keskusteluaiheita ovat olleet erityisesti palvelut ja lähipalvelut, vaikuttamismahdollisuudet uudessa kunnassa ja lähidemokratia, seudun ja kuntien elinvoima sekä kuntien talous ja talouden tervehdyttäminen. Keskustelua on käyty paljon myös asioista, jotka eivät suoraan liity kuntaliitosselvitykseen tai kuntaliitoksiin.

Kuntien henkilöstölle on järjestetty kuulemistilaisuuksia. Kuntalaisia, kuntien henkilöstöä ja valtuutettuja sekä tiedotusvälineitä on tiedotettu prosessin etenemisestä säännöllisesti.

Valmistelevien toimielinten kokoonpanot ovat raportin liitteessä 1.

3 SELVITYSALUE

3.1 Alue ja väestö

Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki sijaitsevat Kanta-Hämeen maakunnan kaakkoisosassa. Kolmen kunnan muodostama selvitysalue rajautuu lännessä Tammelan kuntaan sekä pohjoisessa Hämeenlinnan kaupunkiin ja Janakkalan kuntaan. Idässä rajana on Päijät- Hämeen ja etelässä Uudenmaan maakunta.

Kanta-Häme sijaitsee keskeisellä paikalla valtakunnan suurimpien kaupunkikeskusten keskellä. Maakunta koostuu pienistä ja keskisuurista kaupungeista sekä taajamista. Hämäläinen maaseutu on elinvoimaista ja luonto monimuotoista.

Kanta-Hämeen kokonaispinta-alaltaan 5 700 neliökilometrin kokoisessa maakunnassa on yhteensä yli 175 000 asukasta. Maakunnan 11 jäsenkuntaa ovat ryhmittyneet Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseutuihin. Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki muodostavat yhdessä viimeksi mainitun.

Hausjärvi ja Loppi ovat asukasluvultaan lähes yhtä suuria. Selvitysalueen asukkaista kaksi kolmasosaa on riihimäkeläisiä, ja Riihimäki on kunnista myös selvästi tiheimmin asuttu.

Hausjärvi Loppi Riihimäki Yhteensä/ keskiarvo Maapinta-ala, km2 1.1.2013 389 598 121 1 108 Väkiluku 31.12.2013 8 808 8 341 29 318 46 467 Väentiheys, asukasta/km2 22,6 13,9 242,3 41,9

Taulukko: Kuntien pinta-alat, väkiluvut ja väentiheydet

Alla on kuvattu pidemmän aikavälin väestökehitystä alueen kunnissa, selvitysalueella ja koko maan tasolla. Alueen kuntien väestö on kasvanut 2000-luvulla melko tasaisesti.

Kuvio/taulukko: Väestökehitys ja ennuste 1980–2040

Seuraavista väestökehityksen kunnittaisista ennusteista voidaan havaita, että suurin väestönlisäys tapahtuu jokaisessa kunnassa vanhemmissa ikäryhmissä. Hausjärvellä nuorimmat ikäluokat pienevät vuoteen 2029 mennessä. Lopella ja Riihimäellä nuorimpien ikäryhmien kasvu taittuu tarkastelujakson loppupuolella.

HAUSJÄRVI Muutos 2012 2017 2021 2025 2029 2012–2029 alle 1-vuotiaat 120 92 90 89 88 -32 1-6-vuotiaat 702 655 652 649 640 -62 7-18-vuotiaat 1 398 1 376 1 403 1 405 1397 -1 17-64-vuotiaat 5 340 5 253 5 214 5 183 5 145 -195 65-74-vuotiaat 857 1 091 1 169 1 223 1 234 +377 yli 75-vuotiaat 674 723 869 1 030 1 228 +554 Kaikki 8 866 9 010 9 202 9 381 9 535 +669

LOPPI Muutos 2012 2017 2021 2025 2029 2012–2029 alle 1-vuotiaat 81 90 90 91 90 +9 1-6-vuotiaat 625 626 636 642 640 +15 7-18-vuotiaat 1 344 1 463 1 515 1 521 1 533 +189 17-64-vuotiaat 4 837 4 959 5 015 5 060 5 076 +239 65-74-vuotiaat 947 1 127 1 190 1 178 1 192 +245 yli 75-vuotiaat 706 840 985 1 185 1 360 +654 Kaikki 8 336 8 887 9 189 9 442 9 651 +1 315

RIIHIMÄKI Muutos 2012 2017 2021 2025 2029 2012–2029 alle 1-vuotiaat 324 338 340 338 334 +10 1-6-vuotiaat 2 080 2 164 2 195 2 204 2 190 +110 7-18-vuotiaat 3 945 4 098 4 330 4 466 4 522 +577 17-64-vuotiaat 18 421 18 686 18 832 19 091 19 293 +872 65-74-vuotiaat 2 856 3 647 3 950 3 924 4 001 +1 145 yli 75-vuotiaat 2 305 2 536 3 011 3 745 4 364 +2 059 Kaikki 29 215 30 826 31 963 33 016 33 939 +4 724

Taulukot: Väestökehityksen kuntakohtaiset ennusteet ikäryhmittäin vuoteen 2029

3.2 Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella

Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki tekevät yhteistyötä palvelujen järjestämisessä ja muissa toiminnoissa useilla sektoreilla. Yhteistyötä tehdään sekä kolmen kunnan kesken että osana laajempia kokonaisuuksia. Sairaanhoitopiiri, erityishuoltopiiri ja maakunnan liitto ovat lakisääteisiä kuntayhtymiä. Seuraavassa on kuvattu keskeiset yhteistyömuodot.

Yhteistyömuoto Toimiala Jäsen- tai omistajakunnat tai muuta huomioitavaa Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Riihimäen seudun Perusterveydenhuolto  jäseninä Hausjärvi, Loppi ja terveyskeskuksen Riihimäki kuntayhtymä Kanta-Hämeen Erikoissairaanhoito  jäseninä maakunnan kunnat sairaanhoitopiirin  keskussairaala Hämeenlinnassa, kuntayhtymä erikoissairaanhoidon yksikkö Riihimäellä Eteva-kuntayhtymä Kehitysvammaisten  jäseninä 47 kuntaa Kanta- ja palvelut Päijät-Hämeestä sekä Uudeltamaalta Hämeen päihdehuollon Päihdehuollon palvelut  jäseninä 29 kuntaa Kanta- ja kuntayhtymä Päijät-Hämeestä sekä Pirkanmaalta Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Hämeen ammatillisen Ammatillinen  jäseninä Riihimäen lisäksi Forssa, korkeakoulutuksen korkeakouluopetus, Hattula, Hämeenlinna, Tammela kuntayhtymä ammatillinen koulutus ja Valkeakoski (Pirkanmaa) Hyria koulutus Oy Ammatillinen koulutus  omistajina Hausjärven, Lopen ja Riihimäen lisäksi Hyvinkää (Uusimaa) sekä Hyvinkään– Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö Yhteinen lainausjärjestelmä Kirjastopalvelut  yhteistyö kattaa Riihimäen ja (yhteinen aineisto- ja Hausjärven lisäksi Hyvinkään ja asiakastietokanta) Nurmijärven (Uusimaa) Teknisen ja ympäristötoimen palvelut Kiertokapula Oy Jätehuoltopalvelut  omistajina 12 kuntaa Kanta- Hämeestä, Pirkanmaalta ja Uudeltamaalta Hallinto- ja tukipalvelut Hämeen liitto Aluekehitys,  jäseninä maakunnan kunnat maakuntakaavoitus Kanta-Hämeen Palo- ja pelastustoimi  jäseninä maakunnan kunnat pelastuslaitos  isäntäkuntana Hämeenlinna Maaseutupalveluyksikkö Maaseutuhallintopalvelut  yhteistyökuntina Hausjärven, Häme Lopen ja Riihimäen lisäksi Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala  isäntäkuntana Janakkala (myy palveluja muille) YritysVoimala Oy Elinkeinotoimi,  omistajina Hausjärven, Lopen ja yrityspalvelut Riihimäen lisäksi Hyvinkää (Uusimaa) RHL-Data Oy Tietohallinto- ja IT-palvelut  omistajina Hausjärven, Lopen ja sekä taloushallinnon, Riihimäen lisäksi Riihimäen henkilöstöhallinnon ja seudun terveyskeskuksen hankintatoimen palvelut kuntayhtymä

Taulukko: Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella

4 DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN

4.1 Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen

Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki kuuluvat Hämeen vaalipiiriin. Kunnittainen äänestysaktiivisuus heikkeni vuoden 2012 kuntavaaleissa kaikissa kolmessa kunnassa. Lopella äänestetään ahkerimmin. Kunnat sijoittuvat vaalipiirin ja maan keskiarvojen molemmin puolin.

Hausjärvi Loppi Riihimäki Hämeen Koko vaalipiiri maa Äänestysaktiivisuus, %, kuntavaalit 2012 55,7 61,7 54,2 57,4 58,3 Äänestysaktiivisuus, %, kuntavaalit 2008 60,1 64,6 55,4 59,9 61,3 Äänestysaktiivisuuden muutos, %- yksikköä, kuntavaalit 2008–2012 -4,4 -2,9 -1,2 -2,5 -3,0

Taulukko: Äänestysaktiivisuus

Perinteisen vaaliosallistumisen ohella selvitysalueen kunnissa on myös muita osallistumis- ja vaikuttamiskanavia. Nämä kuntalais- sekä alue- ja lähidemokratian eri muodot täydentävät edustuksellista kunnallisdemokratiaa. Vanhusneuvostoja ja vammaisneuvostoja toimii seudun kaikissa kunnissa (vanhusneuvostot ovat olleet lakisääteisiä toimielimiä vuoden 2014 alusta). Lopella ja Riihimäellä on nuorisovaltuustot.

Selvitysalueen kunnissa toimii kylä- ja asukastoimikuntia ja -yhdistyksiä, jotka ovat kyliä ja asuinympäristöä kehittäviä paikallistason organisaatioita. Hämeen kylät on Kanta- Hämeen kylätoimintayhteisöjen yhteinen yhdistys, kylä- ja asukastoiminnan edunvalvoja sekä kylien yhteistyöelin. Sekä Hausjärvellä että Lopella kyläyhdistyksiä ja -toimikuntia on kymmenkunta. Riihimäellä on muutama asukastoimintaan keskittynyt yhdistys ja seura.

Kunnan poliittisen johtamisen mallien ja kunnanosahallinnon käyttöönoton lisäksi asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää seuraavilla tilapäisillä tai pysyvillä käytännöillä:

 Tiedottaminen, yleisötilaisuudet ja foorumit  Kuntalaisaloitteet (matala kynnys tekemiseen ja kannustava käsittelyprosessi)  Kuntalais- tai asiakasraadit (palveluihin, esim. omaan elämäntilanteeseen liittyvät) ja käyttäjädemokratia  Asukasraadit (asuinalueet tai kunnanosat, yleisellä tasolla)  Osallistuva kaupunkisuunnittelu, osallistuva budjetointi  Verkon hyödyntäminen (sosiaalinen media, aloite- ja palautekanavat jne.)  Järjestö- tai yhdistysfoorumit  Erityisryhmien vaikuttamistoimielimet (lapset ja nuoret, ikääntynyt väestö, vammaiset)  Neuvoa-antavat kansanäänestykset

Uuden kuntalain mukaan kuntien tulee kehittää kuntalaisten osallistumista ja osallisuutta. Tähän työhön pienillä kunnilla ei ole yleensä osaamista tai resursseja.

Valmisteilla olevassa uudessa kuntalaissa halutaan parantaa kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia nostamalla esiin muun muassa seuraavia keinoja:

• Osallisuusstrategia osaksi kunnan muuta strategista suunnittelua • Sähköiseen viestintään velvoittavat säännökset (mm. kunnan verkkosivusto) • Kuntalaisten erilaisten vuorovaikutus- ja osallistumiskeinojen sekä käyttäjädemokratian mahdollistava säännös

Osallisuus- ja lähivaikuttamistyölle on tällä hetkellä kunnissa vähän resursseja. Osallisuuden kanavia on kunnassa useita erilaisia, mutta niiden organisointi on hajanaista ja yhteydet kuntien hallintoon ja päätöksentekoon epäselvät. Uutta kuntaa pohdittaessa tulee ottaa huomioon, että kuntakoon kasvaessa tarvitaan myös resursseja sekä osallisuustyön käynnistämiseksi että osallisuuden ja lähivaikuttamisen toteuttamisen vaatimiin konkreettisiin toimenpiteisiin. Riippumatta siitä, minkälaisiin malleihin uudessa kunnassa päädytään, tulisi työtä koordinoida ja systemaattisesti toteuttaa sekä kehittää.

4.2 Poliittinen johtaminen

Valtuuston koko määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti. Hausjärven ja Lopen valtuustot ovat samankokoisia. Asukkaiden ja valtuutettujen määrän suhde vaihtelee.

Hausjärvi Loppi Riihimäki Kaikki Väkiluku 31.12.2013 8 808 8 341 29 318 46 467 Valtuutettuja 35 35 43 113 Asukkaita yhtä valtuutettua kohti 251,7 238,3 681,8 411,2

Taulukko: Asukkaiden ja valtuutettujen määrän suhde

Mahdollisen uuden kunnan valtuustossa olisi 51 valtuutettua, ja yhtä valtuutettua kohti olisi noin 911 asukasta (laskentaperusteena käytetty kuntien asukasmääriä 31.12.2013 sekä nykyisen Kuntalain määrittämää valtuuston kokoa). Kuntarakennelaki mahdollistaa valtuuston koon kasvattamisen väliaikaisesti liitoksen jälkeiselle ensimmäiselle kokonaiselle valtuustokaudelle. Enimmäiskoko on valtuutettujen yhteismäärä ennen liitosta. Uuden valmisteilla olevan kuntalain mukaan kunnalla olisi joustavampi mahdollisuus päättää valtuuston koosta ja laissa määriteltäisiin ainoastaan minimikoko. Kuntakokoluokassa 20 000 – 50 000 asukasta minimimäärä olisi 43 valtuutettua.

Valtuustopaikat jakautuivat vaaleissa 2012 puolueryhmien kesken kunnittain seuraavasti.

Hausjärvi Loppi Riihimäki Yhteensä Kansallinen Kokoomus 8 11 11 30 Perussuomalaiset 5 3 5 13 Suomen Keskusta 10 12 3 25 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 1 - 4 5 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 9 6 11 26 Vasemmistoliitto 1 2 7 10 Vihreä liitto 1 1 2 4

Taulukko: Valtuustopaikkojen jakautuminen puolueryhmittäin kuntavaaleissa 2012

Hausjärven ja Lopen kunnanhallituksissa sekä Riihimäen kaupunginhallituksessa on kussakin yhdeksän jäsentä. Kunnissa ei ole hallitusten alaisuudessa toimivia jaostoja.

Vaalikaudella 2013–2016 toimivat lautakunnat ja johtokunnat jäsenmäärineen on esitetty alla. Poliittinen johtaminen perustuu kaikissa kolmessa kunnassa lautakuntamalliin. Lautakuntajaossa on eroja kuntien välillä. Tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta (tai vastaava) ovat jokaisessa kunnassa. Pelastustoimen ja jätehuollon alueille on perustettu selvitysaluetta laajempia yhteislautakuntia.

Hausjärvi Loppi Riihimäki Yhteislautakunnat Kanta-Hämeen Kanta-Hämeen 11 kunnan yhteislautakunta pelastuslautakunta Isäntäkunta Hämeenlinna (11 jäsentä) Riihimäen seudun kunnat nimeävät lautakuntaan yhteensä kolme jäsentä Jätelautakunta Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Uudenmaan 12 kunnan yhteislautakunta Kolmenkierto Isäntäkunta Hämeenlinna (13 jäsentä) Hausjärvellä, Lopella ja Riihimäellä lautakunnassa yksi jäsen kullakin Kuntien lautakunnat Kasvatus- ja koulutus- - 9 - lautakunta Keskusvaalilautakunta 5 5 5 Kulttuuri- ja vapaa-aika- - 7 - lautakunta Perusturvalautakunta 9 9 - Sivistyslautakunta 9 - 12, joista 11 valtuuston valitsemaa ja yksi jaoston puheenjohtaja (kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 11) Sosiaali- ja terveys- - - 11 lautakunta Tarkastuslautakunta 7 7 9 Tekninen lautakunta 9 (rakennuttamis- 9 11 jaosto 3) Ympäristölautakunta 9 - 11 Ympäristö- ja rakennus- - 7 - lautakunta Kuntien johtokunnat - - Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen (Riihimäen Vesi) johtokunta 7 (kaupunginhallituksen alainen)

Taulukko: Lautakunnat ja johtokunnat sekä niiden jäsenmäärät

Uudessakin kuntalaissa säilytetään kuntien oma päätös- ja harkintavalta organisoinnista. Erityisesti kuntakoon kasvaessa tulee kuntalain esittämiä poliittisen johtamisen mahdollisuuksia hyödyntää. Poliittisen johtamisen edellytyksien vahvistamisen vaihtoehtoja ovat muun muassa pormestari-, puheenjohtaja- ja valiokuntamalli. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen mahdollisesti muodostaman uuden kunnan johtamisjärjestelmää ei ole vielä päätetty, mutta lähtökohtaisesti uusi kunta toimisi perinteisellä toimialamallilla.

Mahdollisiin alueellisiin toimielimiin tai aluehallintoon otetaan kantaa selvityksen toisessa vaiheessa. Mikäli toisessa vaiheessa alueellisia toimielimiä halutaan, perusedellytykset alueellisten toimielinten toimivuudelle ovat selvä oma toimintakenttä, resurssit tehtävien hoitamiseen, selvä kytkös kunnan muuhun johtamisjärjestelmään ja valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin sekä jäsenten valitseminen alueen edustajista. Ratkaistavia kysymyksiä ovat muun muassa:

• Muodostamisen periaatteet (valtuuston valinta/suora vaali, puolueiden edustajat, puolueiden ja järjestöjen edustajat, kuntalaisraati): tällä hetkellä toimielinten asettaminen, kokoonpano ja tehtävät ovat valtuuston tehtävä, uusi kuntalaki tullee mahdollistamaan myöhemmin vaaleilla valittavat alueelliset toimielimet (erillisvalmistelussa).

• Alueellisten toimielinten rooli ja toimivalta esim. palveluissa sekä elinvoiman ja elinkeinojen kehittämisessä

• Alueellisten toimielimien alueet, jotka eivät välttämättä noudattele nykyisiä kuntarajoja

4.3 Organisaatio ja konsernirakenteet

Selvitysalueen kuntien viranhaltijaorganisaatioiden rakennetta havainnollistetaan alla. Toimialajako eroaa jonkin verran kuntien kesken.

Kuvio: Hausjärven kunnan viranhaltijaorganisaatio

Kuvio: Lopen kunnan viranhaltijaorganisaatio

Kuvio: Riihimäen kaupungin viranhaltijaorganisaatio

Kuntien kuntakonsernien rakenne sekä konsernien omistusosuudet ovat liitteessä 5. Hausjärven kunta on laatinut omistajapolitiikan ja Hausjärvi-konsernin konserniohjeet, jotka on viimeksi päivitetty kunnanvaltuustossa 11.12.2012. Lopen kunnalla on konserniohje. Riihimäkikonsernin ohjaus perustuu kaupunginvaltuuston 13.11.2007 hyväksymiin omistajapoliittisiin linjauksiin ja konserniohjeisiin. Kuntakonserneihin liittyviä lukumääriä on tiivistetty seuraavaan taulukkoon (lähde: kuntien tilinpäätökset 2012).

Hausjärvi Loppi Riihimäki Yhteensä Tytäryhteisöjä 3 4 10 17 Jäsenyyksiä kuntayhtymissä 5 5 6 16 Osakkuusyhteisöjä 2 6 10 18

Taulukko: Tytär- ja osakkuusyhteisöjen sekä kuntayhtymäjäsenyyksien lukumäärät

4.4 Yhteenveto selvitysalueen demokratiasta ja johtamisesta

Vaikutusten arviointi: johtamisen ja demokratian näkökulma

Edut / mahdollisuudet Haitat / uhat  Resurssien yhteen koonti,  Kuntien yhdistyminen on vaativa päällekkäisyyksien purkaminen ja johtaa: päätöksenteon nopeus ja optimaalinen allokointi parantaa joustavuus voi kärsiä kuntien toimintavarmuutta, laatua ja yhdistyessä ja byrokratia voi lisääntyä asiantuntemusta sekä tehokkuutta,  Yhteishengen löytyminen ja uuden tuottavuutta ja vaikuttavuutta kuntaidentiteetin muodostaminen voi  Hallinto (sekä luottamushenkilö- ja viedä pitkään viranhaltijaorganisaatio) kevenee  Paikallisen asiantuntemuksen ja  Kuntien keskinäisten sopimusten vaikutusmahdollisuuksien tarve poistuu heikkeneminen  Mahdollisuudet kehittää ja luoda uusia  Asioiden ja työntekijöiden hallinnointi toimintatapoja paranevat laajalla alueella voi tuoda haasteita  Seudun yhteinen hankinta ja  Uhka päätösvallan ja kehittämisen kilpailutus keskittymisestä Riihimäelle  Seudun kokonaisetu otetaan paremmin huomioon, kun koko seudulle tulee yhteiset säännöt ja käytännöt sekä palveluja laatutasot

5 KILPAILUKYKY, ELINKEINOT JA ELINVOIMA

5.1 Kilpailukyvyn kehitys

Keskeiset havainnot

Riihimäen seutu on ollut kasvualuetta koko 2000-luvun. Seutu kuuluu HHT-akselin kasvuvyöhykkeeseen. Alueen kasvutrendi on ilmeinen myös tulevina vuosina. Alueella metropolin vaikutus kasvaa tulevaisuudessa yhä uusien yritysten ja asumisen kerääntyessä vyöhykkeelle. Pääradan välityskyvyn parantuessa Riihimäen henkilöliikenneasemaan tukeutuvan alueen kiinnostavuus asuinpaikkana kasvaa. Hyvä logistinen sijainti maantieliikenteen solmukohdassa luo hyvät edellytykset yritysten sijoittumiselle. Kantatie 54 on merkittävä poikittaisakseli Turku–Pietari-välillä. Kantatie 54:n status merkittävänä liikennekäytävänä kasvaa.

Väestön kasvuennusteissa Riihimäen ja Lopen on ennustettu kasvavan 16 prosentilla ja Hausjärven kahdeksalla prosentilla vuoteen 2029. Koko selvitysalueen kasvu on siten 14 prosenttia, joka on kaksinkertainen koko maan kasvuennusteeseen (7 %) verrattuna. Kokonaisuutena väestörakenteesta voidaan todeta, että yhdistyneen kunnan ja Riihimäen huoltosuhde ja väestöllinen kehitys ovat lähellä toisiaan. Yhdistyneen kunnan väestölliset tunnusluvut ovat parempia kuin Hausjärven tunnusluvut ja huoltosuhteen osalta paremmat kuin Hausjärvellä ja Lopella.

Kuntien yleistä elinvoimaisuutta tarkastellaan yleensä kuntien väestön, työpaikkojen ja kuntatalouden tulevan kehityksen pohjalta. Väestön osalta keskeinen elinvoimaisuutta kuvaava tunnusluku on huoltosuhde. Yhdistynyt kunta olisi huoltosuhteeltaan hyvin lähellä maan keskiarvoa. Huoltosuhde alueella on muuta Kanta-Hämettä parempi. Yhdistyneen kunnan huoltosuhde on hieman heikompi kuin Riihimäen, mutta selvästi parempi kuin Hausjärven tai Lopen. Huoltosuhteen ja palvelutason säilyminen hyvänä edellyttää kunnan hallitun kasvun jatkumista.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan kuntien tehokkuuden kannalta optimikoko on n. 30000–50000 asukasta. Oletuksena on, että toiminta tehostuu, kun kaksi n. 8400 asukkaan ja yksi n. 29000 asukkaan kunta yhdistyvät n. 46500 asukkaan kunnaksi. Valtakunnanpolitiikan tavoite on ollut Paras-hankkeen alusta lähtien vahvat peruskunnat, jotka muun muassa kykenevät tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön ja jotka voivat tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen.

Kaikilla kolmella kunnalla on yhteinen intressi valtakunnallisiin liikenneväyliin (VT 3, KT 54, MT 130, päärata) liittyvissä hankkeissa. Yhtenäinen edustus ja edunvalvonta voi antaa lisää voimaa hankkeiden eteenpäinviemisessä. Tällä hetkellä yhteinen edunvalvonta ja kehittäminen toteutuvat myös Hämeen Liiton kautta.

Pienten taajamien sekä julkinen että kaupallinen palvelutaso ovat laskeneet tasaisesti useiden vuosien ajan. Samanaikaisesti muuttoliike on valtakunnan tasolla suuntautunut keskuksiin.

Hausjärvellä ja Lopella palvelut tuotetaan pienissä yksiköissä, jotka ovat erittäin haavoittuvia, koska toiminta on henkilösidonnaista ja sijaistamismahdollisuudet ovat huonot. Erityisesti pienissä kunnissa pelko kunnan jatkuvuudesta saattaa vähentää kiinnostavuutta työpaikkana.

Organisaatiomuutosta toisaalta helpottaa, mutta toisaalta vaikeuttaa maankäytön suunnittelussa henkilökunnan eläköitymisvauhti ainakin Riihimäen osalta.

Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Selvitysalueen kunnilla on helposti tunnistettavissa yhteisiä elinkeinotoiminnan vahvuuksia. Yrityspalvelut tarjotaan jo tällä hetkellä kaikissa kunnissa Yritysvoimalan kautta. Elinkeinotoimintaan liittyvää yhteistyötä tehdään jatkuvasti erilaisilla foorumeilla, joita ovat muun muassa HHT-hanke, oppilaitosten yhteistyöfoorumi, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen elinkeinotoimijoiden yhteistyön kehittämishanke jne. Yhteistyötä tehdään myös seutu-, tontti-, toimitila- ja yritysmarkkinoinnin alueella.

Elinkeinopalvelut jokainen kunta on hoitanut itse ja palvelujen laajuudessa on eroja. Hausjärven ja Lopen kunnat tuottavat elinkeinopalvelut itse ja Riihimäellä palveluista vastaa Riihimäen Tilat ja Kehitys. Toimitilojen rakennuttamiseen tarjotaan Riihimäellä palveluita aktiivisemmin kuin Hausjärvellä ja Lopella. Hausjärvellä toimintaa ei ole käytännössä harjoitettu ja Lopella on toiminta rajoittunut yhden hallin rakennuttamiseen. Riihimäellä toimitiloihin liittyvä palvelutarjonta on muutoinkin laajempaa sisältäen toimitilojen haku-, vuokraus-, myynti- ja erilaisia rahoituspalveluita.

Lopen kunta on toteuttanut aktiivista matkailuelinkeinojen markkinointitoimintaa yhdessä matkailuyrittäjien kanssa mm. Matkamessujen yhteisosastolla.

Keskeiset huomiot yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista

Kuntien yleistä elinvoimaisuutta tarkastellaan yleensä kuntien väestön, työpaikkojen ja kuntatalouden tulevan kehityksen pohjalta. Väestön osalta keskeinen elinvoimaisuutta kuvaava tunnusluku on huoltosuhde. Tarkastelussa ensimmäinen taso on vertailla kuntien tunnuslukuja niiden jatkaessa erillisenä ja yhdistyneen kunnan tunnuslukuja.

Yhdistynyt kunta olisi huoltosuhteeltaan hyvin lähellä maan keskiarvoa. Huoltosuhde alueella on muuta Kanta-Hämettä parempi. Yhdistyneen kunnan huoltosuhde on hieman heikompi kuin Riihimäen, mutta selvästi parempi kuin Hausjärven tai Lopen.

Keskimääräinen kunnallisverotettava ansio oli 2012 Riihimäellä 17416, Hausjärvellä 15774 ja Lopella 14407 euroa. 20,5 prosentin keskimääräisellä verokannalla laskettuna kunnallisverokertymä per asukas on vastaavasti Riihimäellä 3570, Hausjärvellä 3234 ja Lopella 2953 euroa. Yhdistyneessä kunnassa ansio olisi ollut keskimäärin 16562 euroa. Riihimäen ansiotaso on hieman valtakunnallista tasoa korkeampi, mutta yhdistyneessä kunnassa jäädään koko maan tason alapuolelle.

Myös kiinteistöveroja ja yhteisöveroa Riihimäki tuottaa eniten. Kiinteistöveroa per asukas tuottaa vähiten Hausjärvi ja yhteisöverossa Loppi ja Hausjärvi ovat tasapäiset.

Riihimäen kaupungin lainamäärä per asukas on noin 1567 euroa suurempi kuin Lopella ja noin 882 euroa suurempi kuin Hausjärvellä. Suhteutettuna edellä mainittuihin tietoihin verokertymästä voidaan todeta, että Riihimäen suurempi verotulojen kertymä kuittaa eron lainamäärissä noin kahdessa vuodessa.

Alan tutkimuksessa on toisaalta todettu, että kuntakoon kasvaessa verotulopohja vakautuu ja suuremmilla kunnilla on paremmat mahdollisuudet selvitä suhdannevaihteluihin liittyvistä riskeistä.

Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi ovat olleet kasvualuetta koko 2000-luvun. Riihimäen seutu kuuluu HHT-akselin kasvuvyöhykkeeseen. Alueen ja koko HHT-akselin kasvutrendi on ilmeinen tulevina vuosina. Alueella metropolin vaikutus kasvaa tulevaisuudessa yhä uusien yritysten ja asumisen kerääntyessä vyöhykkeelle. KT 54 on merkittävä poikittaisakseli Turku–Pietari-välillä. KT 54:n status tulee kasvamaan merkittävänä liikennekäytävänä.

Väestön kasvuennusteissa Riihimäen ja Lopen on ennustettu kasvavan 16 prosenttia ja Hausjärven kahdeksan prosenttia vuoteen 2029. Koko selvitysalueen kasvu on siten 14 prosenttia, joka on kaksinkertainen koko maan kasvuennusteeseen (7 %) verrattuna.

Työikäisten määrä vähenee ennusteen mukaan Hausjärvellä neljällä prosentilla ja lisääntyy Lopella ja Riihimäellä viidellä prosentilla vuoteen 2029 mennessä. Valtakunnallisesti ennuste on -3 prosenttia ja selvitysalueella yhteensä +3 prosenttia, merkittävästi valtakunnan kehitystä paremmin.

Kokonaisuutena väestörakenteesta voidaan todeta, että yhdistyneen kunnan ja Riihimäen huoltosuhde ja väestöllinen kehitys ovat hyvin samantyyppiset. Yhdistyneen kunnan väestölliset tunnusluvut ovat parempia kuin Hausjärven tunnusluvut ja huoltosuhde parempi kuin Hausjärvellä tai Lopella.

Riihimäellä yritykset ovat keskimäärin suurempia kuin Hausjärvellä tai Lopella. Liikevaihto työntekijää kohden on Lopella selvästi pienempi kuin Hausjärvellä tai Riihimäellä.

Arvioitaessa kuntarakenteen vaikutusta elinvoimaisuuteen on toisena tasona mahdollisen kuntaliitoksen vaikutukset kunnan houkuttelevuuteen yritysten ja asukkaiden kannalta.

Kunnan vetovoimaisuus yritysten, palveluntarjoajien yms. suuntaan paranee, kun asema kaupunkien suuruusjärjestyksessä paranee tai säilyy. Yhdistyneen kunnan painoarvo kasvaa maakunnallisella tasolla. Yhdistyneen kunnan taloudelliset resurssit ja kyky vastata kasvavaan palvelutarpeeseen paranevat. Palveluliikenteen koordinointi- yms. toiminnan kehittämismahdollisuuksia tulee lisää.

Riihimäen vetovoimaa lisäävät nykyisellään muun muassa kulttuuripalvelut, kaupalliset palvelut ja vilkkaat junayhteydet. Lopen ja Hausjärven vetovoima rakentuu mm. luonnon, sijainnin ja tilavien tonttien varaan. Hausjärven vetovoimatekijöihin kuuluvat myös hyvät rautatieyhteydet. Lopen omia vetovoimatekijöitä ovat vesistöt ja ulkoilureitistöt. Lopen vilkas tapahtuma- ja kulttuuritarjonta perustuu osaltaan runsaaseen vapaa-ajanasutuksen määrään. Uuden kunnan markkinoinnissa voidaan yhdistää Riihimäen hyvät kulttuuri- ja kaupalliset palvelut sekä Lopen ja Hausjärven vetovoimaisuustekijät, jotka yhdessä muodostavat monipuolisen palvelutarjonnan erilaisille kohderyhmille.

Elinkeinoyhtiön palvelut – mm. toimitilojen rakennuttamis- ja rahoituspalvelut ja toimitilojen välityskonsepti – laajentuvat koko yhdistyneen kunnan käyttöön. Yritysvoimalasta muodostuisi yhdistyneen kunnan tytäryhtiö 51 prosentin omistusosuudella. Yrityspalveluiden järjestämiseen vaikuttaa myös Hyvinkään mahdollinen kuntaliitostilanne. Hyvinkään suuntautuessa etelään Yritysvoimalan toimialueeksi jäisi yhdistynyt kunta. Tällöin Yritysvoimala ja Riihimäen Tilat ja Kehitys voitaisiin fuusioida.

Kilpailu sijoittuvista yrityksistä loppuu ja markkinointiresurssit voidaan suunnata tehokkaammin. Koko alueen erilaisia ja kaavoituksellisesti valmiita yritysalueita voidaan hyödyntää tehokkaammin. Yritysalueet sijoittuvat pääasiallisesti kolmostien ja 54-tien käytäviin. Yritys- ja muuta markkinointia myös Lahden suuntaan voidaan aktivoida. Yritysalueita on mahdollista profiloida nykyistä voimakkaammin, kun tonttivalikoima laajenee.

Hausjärven työpaikkaomavaraisuus on ainoana selvitysalueella parantunut tarkasteluvälillä 2000–2011. Riihimäellä ja Lopella työpaikkaomavaraisuus on ollut lievästi laskusuunnassa.

Yhdistyneen kunnan elinkeinorakenteesta muodostuisi monipuolinen, kun Riihimäen vahvoihin palvelu-, teollisuus- ja kauppasektoreihin yhdistyisi matkailualan liiketoimintaa, joka keskittyy vahvasti Lopelle, sekä vahva maataloussektori. Elinkeinorakenne perustuu muutamiin vahvoihin, eri toimialoja edustaviin veturiyrityksiin ja erittäin monipuoliseen pk-

20 yrityskenttään. Veturiyrityksistä moni toimii vakailla toimialoilla, joihin ei kohdistu suuria suhdannevaihteluita.

Työttömyyden kehitys selvitysalueella on ollut jossain määrin koko maan kehitystä parempi vuodesta 2006 alkaen. Riihimäen työttömyysaste oli vuonna 2006 korkeampi kuin maassa keskimäärin. Vuodesta 2012 alkaen Riihimäen työttömyysaste on ollut koko maan keskiarvoa alempi. Kun koko maan työttömyysaste on noussut aikavälillä 2006–2013 yli prosenttiyksiköllä, Hausjärven työttömyysaste on pysynyt ennallaan ja Lopen jopa laskenut merkittävästi, yli prosenttiyksiköllä. Selvitysalueen työttömyysaste ei ole heikentynyt aikavälillä 2006–2013 ja on nyt lähes kaksi prosenttiyksikköä maan keskiarvoa alhaisempi. Alueen vireillä olevien elinkeinohankkeiden määrä huomioiden voidaan olettaa, että selvitysalueen työllisyystilanne kehittyy jatkossakin muuta maata suotuisammin.

Uuden kunnan tuomat mahdollisuudet palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi sekä kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan kuntien tehokkuuden kannalta optimikoko on n. 30000–50000 asukasta. Tämän koon ylityttyä muun muassa hallintokulut asukasta kohti alkavat uudelleen kasvaa. Perusopetuksen tehokkuus kasvaa voimakkaasti n. 20000 asukkaan tasoon asti, siitä eteenpäin hitaasti 37100 asukkaan optimitasoon, jonka jälkeen tehokkuus alkaa hiljalleen laskea. Tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että toiminta tehostuu, jos 8300–29000 asukkaan kunnat yhdistyvät 46000 asukkaan kunnaksi.

Yhdistyneessä kunnassa elinkeino- ja maankäyttöpalveluiden saatavuus ja alueellinen tarjonta parantuisi merkittävästi, kun kuntien resurssit voidaan yhdistää ja tehtävät organisoida uudelleen. Nykyisin palvelut tuotetaan pienissä yksiköissä, jotka ovat erittäin haavoittuvia, koska toiminta on henkilösidonnaista ja sijaistamismahdollisuudet ovat huonot. Toimintavarmuus ja riskit pienenisivät kuntien yhdistymisen myötä. Suuremmassa yksikössä työntekijät voivat erikoistua ja kehittää osaamistaan. Näin myös palveluiden tarjontamahdollisuudet ja laatu paranevat.

Palveluiden hankinnassa on mahdollista saada säästöjä, kun hankintavolyymit ovat suuremmat. Hankintojen yhdistyessä niiden lukumäärä putoaa, jolloin myös hankintoihin ja kilpailutuksiin kuluva oma työaika vähenee merkittävästi. Maankäytön aineistojen harmonisointi aiheuttaa välittömän kustannuspiikin, mutta parantaa pitkällä aikavälillä toiminnan tehokkuutta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n laajat, voittoa tuottavat toimitila- ja yritysmarkkinointipalvelut laajenevat kattamaan koko yhdistyneen kunnan. Tuottavuutta lisää keskinäisen kilpailun loppuminen sijoittuvista asukkaista ja yrityksistä. Resurssit voidaan paremmin ohjata koko seutukunnan kasvun ja kehittymisen tueksi. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijoiden näkemyksen mukaan kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut ovat tutkitusti merkittäviä asuinseuduksi houkuttelevuuteen vaikuttavia tekijöitä. Erityisesti näitä ovat liikuntamahdollisuudet ja lasten- ja nuorten harrastusmahdollisuudet (liikuntapalvelut - uimahalli, jäähallit, ulkoilu- ja hiihtoreitit, lähiliikuntapaikat - vilkas harrastustoiminta - seuratoiminta, nuorisoteatteri, musiikkiopisto, kansalaisopisto - kirjasto, museot, teatteri). Myös aktiivista ja monipuolista tapahtumatarjontaa arvostetaan. Uudessa kunnassa kaikkia edellisiä voidaan vahvistaa, lisäksi matkailuun tulisi uusia mahdollisuuksia, kun matkailumarkkinoinnin toiminnot keskitetään Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n yhteyteen.

Isomman kunnan kiinnostavuus työnantajana on parempien erikoistumis- ja etenemismahdollisuuksien ansiosta pieniä kuntia suurempi. Pienissä kunnissa myös pelko toiminnan jatkuvuudesta vähentää kiinnostavuutta työpaikkana.

Julkisten toimintojen sijoittaminen uudessa kunnassa voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisimmalla mahdollisella tavalla. Etenkin tilaavievien toimintojen sijoittelussa voidaan hyödyntää kaikkia uuden kunnan alueita.

Palvelutuotannon organisointi ja järjestämistavat uudessa kunnassa

Elinkeinotoiminta voidaan koota Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n (RTOY) yhteyteen. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n henkilöstö jatkaa yhtiössä. Lopelta elinkeinoyhtiön palvelukseen siirtyy kehittämispäällikkö. Yhtiöön sijoittuvat myös matkailu- ja elinkeinomarkkinointiin liittyvät asiat. Eläköitymisiä ei ole näköpiirissä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.

Hausjärvellä elinkeinoasioita hoitavat kunnanjohtaja ja talousjohtaja oman toimen ohessa. On todennäköistä, että tämä resurssi ei ole uudessa kunnassa kohdistettu elinkeinotoimeen. Sen sijaan voidaan pohtia sitä, miten markkinointi- ja myyntityö organisoidaan ja sijoittaa Hausjärven markkinointisihteerin työpanos pohdinnan jälkeen tarkoituksenmukaisimpaan paikkaan, todennäköisesti elinkeinoyhtiöön. Yritysneuvontapalvelut voivat jatkua YritysVoimala Oy:ssä, josta tulee uuden kunnan tytäryhtiö. YritysVoimala ja RTOY jatkavat tiivistä yhteistyötään.

Uusyrityskeskustoiminta jatkunee joka tapauksessa osana YritysVoimala Oy:n organisaatiota. First Round Oy:n erillistä asemaa harkitaan, sen omistuspohja on erilainen kuin muiden yhtiöiden (julkinen omistus vain 51 prosenttia), ja voi olla tarkoituksenmukaista jatkaa sitä erillisenä start up -kehitysyhtiönä.

Palveluverkon rakenne ja lähipalvelujen järjestäminen uudessa kunnassa

Elinkeino- ja maankäyttöpalvelut ovat luonteeltaan keskitettyjä palveluita, joilla on kummallakin yksi toimisto. Sieltä käsin palveluita annetaan tasapuolisesti koko uuteen kuntaan. Kaavoitukseen liittyvään tiedottamiseen tarvitaan vähintään infopisteet Lopelle ja Oittiin muun toiminnan yhteyteen, esimerkiksi kirjastoon.

Elinkeinopalvelut tarvitsevat tiivistä yhteyttä maankäytön ja keskushallinnon kanssa ja maankäyttöpalvelut ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, keskushallinnon ja teknisen toimen (kunnallistekniikan suunnittelu, mittaus) kanssa.

Asiakkaiden kannalta palvelujen keskittyminen merkitsee asiointimatkojen pitenemistä. Toisaalta elinkeino- ja maankäyttöpalvelut ovat luonteeltaan palveluita, joita asukkaat tarvitsevat suhteellisen harvoin, joten asiointimatkan pituudella ei ole käytännössä merkitystä.

Elinkeinopalveluissa tonttien myynti ja toimitilapalvelut ovat luonteeltaan palvelua, joka edellyttää myös paljon paikan päällä käyntejä. Etäisyydet lisäävät hieman matkakustannusten määrää, mutta eivät aiheuta muuten ongelmia.

Palvelujen kehittämisessä erityistä huomiota kohdistetaan sähköisiin palveluihin. Kun esim. hakemukset ja palaute voidaan antaa sähköisesti, palvelun sijaintipaikalla ei ole merkitystä.

5.2 Elinkeinot ja työllisyys

Selvitysalueen kunnissa työpaikkojen määrä on kasvanut koko maata nopeammin, mutta hitaammin kuin Hyvinkäällä tai Hämeenlinnassa.

Kaavio/taulukot: Työpaikat

Vuonna 2000 alueen kuntien työpaikoista 34 prosenttia oli julkisella sektorilla. Tilanne on lähes sama vuonna 2011 (Tilastokeskus).

Yritysten määrä seudulla on lisääntynyt vuoden 2005 jälkeisellä ajalla lukuun ottamatta vuotta 2009. Alla näkyy myös muutamien kaupunkien sekä koko maan kehitys (lähde: Tilastokeskus, vuoden 2013 kuntajako).

Taulukko: Yrityskanta vuosina 2005–2012

Yrityskannan uusiutumisaste (”luova tuho”) saadaan laskemalla yhteen aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä, jakamalla summa yrityskannalla sekä kertomalla osamäärä sadalla. Voidaan todeta, että uusiutumisaste on kauttaaltaan pienempi vuosina 2009–2012 kuin tätä edeltävällä neljän vuoden jaksolla. Lopen muutos on kolmesta kunnasta suurin.

Taulukko: Yrityskannan uusiutuminen vuosina 2005–2012

Selvitysalueen kunnissa työllisten määrä on kasvanut yli kymmenellä prosentilla 2000- luvun aikana.

Kaavio/taulukot: Työlliset

Selvitysalueen kuntien työpaikkaomavaraisuus on alle 100 prosenttia. Riihimäen työpaikkaomavaraisuus on noin 90 prosenttia, Hausjärven ja Lopen noin 60.

Kolmen kunnan työttömyysaste (8,5 %) alittaa koko maan keskimääräisen tason (10,3 %). Kunnittain tarkasteltuna Riihimäellä työttömyysaste on 9,9 prosenttia, Hausjärven ja Lopen vastaavat luvut ovat 6,7 ja 5,6 prosenttia.

Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidempään. Pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut alueen kunnissa. Selvitysalueen pitkäaikaistyöttömyysaste on 2,2 prosenttia. Riihimäellä lukema on reilut kaksi, Hausjärvellä ja Lopella vajaat kaksi prosenttia.

5.3 Yhteenveto

Elinvoimapolitiikka ja elinvoimaisuudesta huolehtiminen on kunnan perustehtävä. Elinkeino- ja elinvoimapolitiikan ero kiteytyy siinä, että edellinen on elinkeinotoimen vastuulla, kun taas jälkimmäinen on huomioitava kaikessa toiminnassa. Paikkakunnan vetovoima ja houkuttelevuus ovat nousseet elinvoimapolitiikan keskiöön. Suuri osa elinvoiman elementeistä ei ole kuntakohtaisia, vaan vähintään seutukohtaisia (seutu on ihmisen luontainen elinpiiri). Elinvoiman edistämisessä keskeinen menestystekijä on kaupunkiseutujen voimavarojen kokoaminen.

Kokonaisuus huomioon ottaen kuntien yhdistymisestä on enemmän hyötyjä kuin haittoja elinkeinojen, elinvoiman ja maankäytön näkökulmista. Selvitysalueen kuntien muodostamalla uudella kunnalla on paremmat edellytykset toteuttaa tuloksellista elinkeinopolitiikkaa ja kehittämistyötä koko seudun hyväksi ja vastata hajautumiskehitykseen kuin kolmella itsenäisellä, vaikkakin yhteistyötä tekevällä kunnalla.

Kuntaliitoksen tapahduttua täytyy laatia yhteinen maapolitiikka ja yhteinen maankäytön kehityskuva tai yleiskaava. Sopimuskäytännöt maankäyttö- ja kaavoitussopimuksiin liittyen täytyy yhtenäistää. Haja-asutusaluepolitiikka ja kylien kehittämisohjelma täytyy laatia.

Alkuvaiheessa täytyy panostaa kartta-, rekisteri- ja suunnitelma-aineistojen harmonisointiin. Näin tiedonhallinta ja -käyttö helpottuvat ja toiminta tehostuu jatkossa.

Palveluiden sähköistämistä ja verkossa toimivia palautejärjestelmiä tulee edistää. Ne palvelevat myös syrjäisempien taajamien asukkaita. Kun esim. hakemukset ja palaute voidaan antaa sähköisesti, palvelun sijaintipaikalla tai asuinpaikalla ei ole merkitystä.

Joukkoliikenteen ja palveluliikenteen reittien ja palvelutason yhteensovittaminen uuden kunnan alueella täytyy tehdä yhdyskuntarakenne ja uusi palveluverkko huomioiden.

Kilpailu sijoittuvista yrityksistä alueen kuntien kesken loppuu ja markkinointiresurssit voidaan suunnata tehokkaammin. Koko alueen erilaisia ja kaavoituksellisesti valmiita yritysalueita voidaan hyödyntää tehokkaammin. Mikäli Hyvinkää suuntautuu etelään, elinkeino- ja yrityspalvelut voitaisiin keskittää yhdelle toimijalle fuusioimalla Yritysvoimala ja Riihimäen Tilat ja Kehitys. Elinkeinoyhtiön palvelut leviävät koko uuden kunnan alueelle.

Riihimäen seudulla elinvoiman ulottuvuuksien ja kuntaliitoksen mahdollisuuksien voidaan katsoa kytkeytyvän toisiinsa erityisesti seuraavilla alueilla:

 Saavutettavuuden varmistaminen (seudun aseman ja vaikutusvallan lisääminen osana Helsinki–Hämeenlinna–Tampere-kehitysvyöhykettä, KT 54:n merkityksen vahvistaminen, pääradan hyödyntäminen)

 Sijaintietujen hyödyntäminen (sovittujen investointien toteuttaminen, isompana kokonaisuutena voidaan saada hankinta- ja investointietuja; seudun kehittyvien elinkeinoalueiden toteuttamiset ja kehittämiset tukevat toisiaan: mittakaavaedut ja alueiden erikoistuminen)

 Houkutteleva kaupunki (vetovoimasta, lähipalveluista ja viihtyvyydestä huolehtiminen; kiinnostava ja vetovoimainen kaupunki keskellä kasvu-Suomea; asuntoalueiden kehittäminen suuremman kaupungin toimesta koko uuden kunnan alueella: tavoitteena hajakeskittävä rakennusmalli; kiinnostus kaavoitettuihin asuinalueisiin uudessa kaupungissa nostaa maan ja kiinteistöjen arvoa)

 Osaava työvoima (saatavuuden varmistaminen seudun yrityksille ja uudelle kunnalle; seudun osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan merkityksen korostaminen)

 Yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukeminen (uuden kunnan innovatiivisuuden kehittäminen yhteistyössä seudun ja alueen toimijoiden kanssa: oppilaitokset, yritykset, kolmas sektori, kuntalaiset)

 Kuntien oman toiminnan uudistaminen ja hankinnat elinkeinopolitiikan vipuna (uuden kunnan palvelustrategia ja hankinnat tukemaan paikallisia hankintoja ja alueen yrittäjyyttä; palvelusetelin käyttöönotto)

 Yrittäjyyden edistäminen (kunnan aktiivinen ja käytännönläheinen rooli yrittäjyyden edistämisessä: yrityspalveluiden kehittäminen, kunnan ”kasvot” yrityksiin päin ja yrittäjyyskasvatuksen edistäminen)

 Edunvalvonta (painoarvo maakunnallisesti ja valtakunnallisesti; painoarvon ja uuden kunnan merkittävyyden nostaminen maakunnassa, sote-alueella ja valtakunnassa suuremman ja yhtenäisen kunnan toimesta)

 Seudun elinkeinostrategien ja -politiikan toteuttaminen (päätöksenteko ja nopeus; yhden kunnan sitoutuminen sovitun elinkeinostrategian ja -politiikan toteutukseen sekä strategia, jonka mukaan aluetta kehitetään)

Vaikutusten arviointi: elinvoima

Edut / mahdollisuudet Haitat / uhat  Elinvoimaisuuden kehittämisen  Paikallistuntemus vähenee liittäminen vahvemmin osaksi  Pienille kunnille ominainen joustavuus peruskunnan toimintaa yhden kunnan vähenee ja reagointinopeus hidastuu mallissa  Yritystoiminnan tukemisen ja  Alueen yhteinen ja yhtenäinen kehittämisen kasvottomuus kehittäminen yhden johdon ja yhden  Uuden kunnan reuna-alueiden strategian voimin kehittämisen hiipuminen  Seudun sisäisen kilpailun  Harvojen julkisten liikenneyhteyksien väheneminen yhden kunnan mallissa varassa olevien pienempien kylien  Rajallisten kehittämisresurssien näivettyminen, palvelujen kokoaminen ja kehittäjien mahdollisesti keskittyessä uhkana on erikoistuminen taloudellisten toimijoiden ja asumisen  Uuden kunnan eri alueiden profilointi keskittyminen sekä elinvoimaisuuden ja erikoistuminen eri elinkeinoihin väheneminen kunnan syrjäisemmissä  Kehittämisen alla olevien osissa elinkeinoalueiden vauhdittaminen  Vaikuttamisen mahdollisuudet  Yhden luukun periaate yritysten maankäyttöön vähenevät palvelemisessa päätöksenteon etääntyessä  Edunvalvonnan vahvistuminen ja  Organisaatioiden erilaiset yhtenäisyys toimintatavat ja “hiljaisen tiedon”  Elinkeinorakenteen katkeaminen aiheuttavat häiriöitä monipuolistuminen (myös eläköitymisiä tapahtuu  Yhdistyneen kunnan painoarvo kasvaa lähivuosina runsaasti), aineistojen sekä taloudelliset resurssit ja kyky yhdistäminen on monimutkaista ja vastata kasvavaan palvelutarpeeseen kallista sekä aiheuttaa ylimääräistä paranevat työtä ja riskejä aineiston eheydelle  Kunnan vetovoimaisuus yritysten, palveluntarjoajien yms. suuntaan paranee  Keskinäinen kilpailu sijoittuvista yrityksistä loppuu ja markkinointiresurssit voidaan suunnata tehokkaammin, yhdistyneen kunnan markkinointivaltit ovat monipuolisemmat  Alueen sisäisistä kuntarajoista johtuvat esteet poistuvat: kaava- alueet voivat ylittää nykyiset kuntarajat ja toimintoja voidaan sijoittaa entistä tarkoituksenmukaisemmin, etenkin tilaa vievien toimintojen sijoittelussa voidaan hyödyntää kaikkia uuden kunnan alueita  Elinkeino- ja maankäyttöpalveluiden saatavuus, laatu ja alueellinen tarjonta paranevat sekä toimintavarmuus ja riskit pienenevät  Työntekijät voivat erikoistua ja kehittää osaamistaan, kunnan kiinnostavuus työnantajana on suurempi, pienten kylien elinvoimaisuutta voidaan parantaa ainakin osittain yhdistelemällä liikkuvia palveluita tehokkaasti

6 YHDYSKUNTARAKENNE JA ASUINYMPÄRISTÖ

6.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö

Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Hausjärvellä ja Lopella yhdyskuntarakenne perustuu useaan taajamaan ja merkittävältä osin myös haja-asutukseen. Hausjärvellä asemakaavoitettuja taajamia on neljä ja Lopella kolme. Kaikkia näitä taajamia pidetään elinvoimaisina ja kehitetään jatkuvasti. Riihimäellä yhdyskuntarakenne perustuu yhteen keskustaajamaan, johon maankäyttö hyvin vahvasti keskittyy. Riihimäen yhdyskuntarakenne on tiivis, ja tavoitteena on entisestään tiivistyvä rakenne. Asukastiheys on Riihimäellä 233 henkilöä per neliökilometri, Hausjärvellä 22 ja Lopella yhdeksän. Uudisrakentamisesta vuonna 2013 sijoittui Hausjärvellä ja Lopella noin puolet haja-asutusalueelle, Riihimäellä ei lainkaan. Lopella yhdyskuntarakenteeseen liittyy merkittävä määrä vapaa-ajanasutusta, Hausjärvellä vähemmän ja Riihimäellä erittäin vähän.

Kuntien tämänhetkiset maapolitiikat on tehty niiden omista lähtökohdista ja yhdyskuntarakenteesta lähtien, ja niissä on eroja varsinkin yksityisen raakamaan kaavoituksessa. Riihimäellä ei yksityistä raakamaata kaavoiteta, Hausjärvellä kaavoitetaan. Lopella on voimassa vastaava periaatepäätös kuin Hausjärvellä, mutta sitä ei ole vielä sovellettu käytännössä. Eroavaisuudet kuntien maapolitiikassa eivät ole este kuntien yhdistymiselle. Yhdistyneelle kunnalle on luotava uusi maapolitiikka, jonka periaatteista yhdistyneen kunnan toimielimet aikanaan päättävät.

Raakamaan keskimääräinen hintataso on Hausjärvellä ja Lopella alempi kuin Riihimäellä, mutta hinnoissa on etenkin Lopella enemmän hajontaa kuin Riihimäellä. Keskimääräinen tonttikoko on suurempi Hausjärvellä ja Lopella.

Tonttien hinnoittelussa käytetään samanlaisia periaatteita. Hinnoittelu perustuu pääosin tuotantokustannukseen. Hausjärvi ja Loppi saavat tonttien tuotantokustannukset katettua myyntituotoilla kaikkien tonttien tultua myytyä, mutta Riihimäellä hinnoittelussa voidaan ottaa huomioon myös vallitseva korkeampi hintataso, ja tonttien myyntituotot normaalisti ylittävät selvästi välittömät tuotantokustannukset. Kaikki kunnat sekä myyvät että vuokraavat tontteja.

Toimivaltainen viranomainen joukkoliikenteessä on Lopen ja Hausjärven osalta Uudenmaan ELY-keskus, Riihimäen osalta kaupunki. Uusi kunta olisi omalla alueellaan toimivaltainen viranomainen. Valtion panostus joukkoliikenteeseen on reaalisesti pienenemässä, mikä lisää kuntien roolia toiminnan rahoituksessa. Yhdistyneellä kunnalla olisi todennäköisesti paremmat mahdollisuudet vastata tähän haasteeseen.

Selvitysalueen kunnilla on yhteinen intressi valtakunnallisiin liikenneväyliin (VT 3, KT 54, MT 130 ja päärata) liittyvissä hankkeissa. Yhtenäinen edustus ja edunvalvonta antavat lisävoimaa hankkeiden eteenpäinviemisessä. Tällä hetkellä yhteistä edunvalvontaa ja kehittämistä tehdään muun muassa Hämeen liiton kautta. Kaupunkimaisessa ympäristössä maankäytön suunnittelussa tarvitaan paitsi maankäytön suunnittelun, myös rakennussuunnittelun ja kaupunkikuvallisen sommittelun taitoa ja tietoja.

Kaavoitus tehdään Hausjärvellä ja Riihimäellä pääsääntöisesti omana työnä, Lopella ostopalveluina. Ostopalveluita tarvitaan Hausjärvellä ja Riihimäellä lähinnä erityisasiantuntijapalveluiden hankintaan, Lopella myös asemakaavoitukseen.

Riihimäki on kiinteistörekisterin pitäjä, Hausjärvellä ja Lopella ei palveluihin sisälly kiinteistörekisterin pito. 29

Kuntien pohjakartta-, putkistokartta-, ajantasa-asemakaava- ja yleiskaava-aineistot eivät ole yhtenäiset. Selailuohjelmaa tai sähköistä karttapalautejärjestelmää ei voi käyttää koko alueella (kolme kuntaa yhdessä) ilman yhtenäistä aineistoa. Riihimäki käyttää myös eri paikkatieto-ohjelmistoa kuin Hausjärvi ja Loppi.

Keskeiset huomiot yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista

Suomen ympäristökeskuksen TNS Gallup Oy:n Suuri Vaikutusaluetutkimus (SVT) 2011 perusteella tekemä selvitys asioinnista Suomessa osoittaa, että Loppi, Riihimäki, Hausjärvi ja eteläinen Janakkala kuuluvat pääkaupunkiseudun noin miljoonan asukkaan toiminnalliseen alueeseen. Toiminnallisen alueen lähtökohtana on pidetty suurimpia työssäkäyntialueita. Toiminnallisen alueen keskus on työssäkäyntialueen keskustaajama. Kanta-Hämeen eteläosa kuuluu tämän tarkastelun perusteella pääkaupungin toiminnalliseen alueeseen.

SYKE:n tutkimuksen mukaan Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi muodostavat asiointialueen, jonka keskuskuntana on Riihimäki. Keskuskunta on määräytynyt sen perusteella, että vähintään 50 prosenttia palveluista haetaan oman kunnan alueelta.

Kuvio: Asiointivyöhykkeet

Riihimäen kaupan mitoitukseen käytetyissä selvityksissä Hausjärvi, Loppi, Tervakoski ja Hyvinkää on laskettu mukaan asiakasvirtoja ja ostovoimaa määriteltäessä. Riihimäen työssäkäynti- ja kaupallisten palveluiden asiointivyöhykkeen voidaan arvioida kattavan koko yhdistyneen kunnan keskeiset taajamat sekä Tervakosken ja osittain myös Hyvinkään.

Alue muodostaa luonnostaan toiminnallisesti yhtenäisen alueen asioinnin ja työssäkäynnin perusteella. Kuntien yhteen liittäminen voimistaa toiminnallista profiilia.

Valtakunnanpolitiikan tavoite on ollut Paras-hankkeen alusta lähtien vahvat peruskunnat, jotka muun muassa kykenevät tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön ja jotka voivat tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteen hajaantumiskehitykseen. Selvitysalueen kuntien muodostamalla uudella kunnalla on paremmat edellytykset

30 toteuttaa näitä päämääriä koko seudun hyväksi kuin kolmella itsenäisellä, yhteistyötä tekevällä kunnalla.

Kehitystä haittaavat alueen sisäisistä kuntarajoista johtuvat esteet poistuvat. Kaava-alueet voivat ylittää nykyiset kuntarajat. Tällaisia maankäytön yhteensovittamisen mahdollisuuksia on nähtävissä etenkin Hausjärven ja Riihimäen rajalla, jonne voimakkain rakentamispaine kohdistuu. Mahdollisuuksia on myös Riihimäen keskustaajaman laajentamisessa Pohjois-Monnin–Etelä-Vahteriston suuntaan ja Vantaan kylän kehittämisessä Hausjärven ja Riihimäen rajalla. Kuntaliitos saattaisi vaikuttaa positiivisesti Monnin seisakkeen toteutumiseen. Kuntien välistä yhteistyötä kaavoituksessa on jo tehty, mutta yhdistyneessä kunnassa päätöksentekoprosessi olisi selkeämpi.

Lopen ja Riihimäen rajalla on nähtävissä mahdollisuuksia KT 54:n pohjoispuolen yritysalueiden ja Silmänkannon yritysalueiden yhdistämisessä. Kuntarajan poistuessa rakentamispaine myös Lopella kohdistuisi Riihimäen rajan tuntumaan. Uutena maankäytöllisenä mahdollisuutena on nähtävä tulevasta Arolammin liittymästä länsisuuntaan lähtevä läntinen kehätie, jonka varrelle voisi sijoittua yritys- ja asumisalueita.

Kuntaliitoksen tapahduttua täytyy laatia yhteinen maapolitiikka, yhteinen maankäytön kehityskuva tai yleiskaava. Sopimuskäytännöt maankäyttö- ja kaavoitussopimuksiin liittyen täytyy yhtenäistää. Yhdistyneen kunnan suunnittelutarvealueen koko täytyy määritellä. Haja-asutusaluepolitiikka ja kylien kehittämisohjelma täytyy laatia.

Uuden kunnan alueella toiminnot voidaan sijoitella tarkoituksenmukaisemmin. Tarvetta on miettiä etenkin nykyisen Riihimäen kaupungin alueella sijaitsevien tilaavievien toimintojen sijoittumista (esim. ravirata ja seudulliset liikuntapalvelut).

Palvelutuotannon organisointi ja järjestämistavat uudessa kunnassa

Riihimäellä teknisellä toimialalla ja myös maankäytön suunnittelun alalla henkilöstön eläköityminen on lähivuosina voimakasta, joten uusi organisaatioehdotus tai -suunnitelma voidaan tehdä ilman “virkakateutta”. Viiden vuoden sisällä kaavoituksen henkilökunnasta kuusi kahdeksasta saavuttaa eläkeiän. Lopella ja Hausjärvellä maankäytön suunnitteluhenkilöstön määrä on niin minimaalinen, että tungosta toimialalla ei yhdistymisen jälkeenkään tule.

Uuden organisaation koko voisi olla 10–11 henkilöä. Esittelijänä olisi maankäytön suunnittelun johtaja, jonka alaisuudessa olisivat yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen vetäjät. Molemmilla olisi kaksi suunnittelijaa ja avustaja. Lisäksi kaikkien yhteisenä resurssina olisivat tutkija ja paikkatietoasiantuntija. Mahdollisuutta henkilömäärän vähentämiseen nykyisestä ei muodostu.

Ainakin alkuvaiheessa uudessa kunnassa työllistävät paikkatietoaineiston ja rekisterien luominen ja harmonisointi.

Ulkopuolista erikoisasiantuntemusta on joka tapauksessa ostettava lähes joka kaavaa varten. Suunnittelun tilaamiseen ja ohjaamiseen tarvitaan välttämättä asiantuntijaa.

Kaupunkistrategian kannalta keskeiset toiminnot on perusteltua ottaa suoraan kaupunginhallituksen alaisuuteen. Tämä tapahtuisi sijoittamalla maankäytön suunnittelu, maaomaisuuden hallinta, maapolitiikka ja liikenteen suunnittelu kaupungin uudessa organisaatiossa kaupunginhallituksen alaisuuteen. Jatkuva yleiskaavoitus on tällöin selkeämmin osa kaupunkistrategian toteutusta. Ehdotetussa hallintomallissa kaavaprosessit nopeutuisivat ja tehostuisivat ja kaavoituksesta tulisi joustavaa. Kaavat

31 ehdittäisiin laatia paremmin kulloistenkin tarpeiden mukaan. Samalla pitäisi varmistaa toimintojen tiivis yhteys elinkeinotoimintojen kanssa.

6.2 Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen

Asuinkunnan ulkopuolella työssäkäyvien eli pendelöijien osuus kunnan työllisestä työvoimasta on Hausjärvellä 68, Lopella 61 ja Riihimäellä 47 prosenttia (tilanne 31.12.2011). Merkittävimmät pendelöintisuunnat ovat Hausjärveltä ja Lopelta Riihimäelle sekä selvitysalueen kaikista kolmesta kunnasta toisaalta Hyvinkäälle ja toisaalta pääkaupunkiseudulle. Selvitysalueen kunnista käydään töissä myös Hämeenlinnassa. Riihimäeltä Hausjärvelle ja Lopelle suuntautuva sekä Hausjärven ja Lopen välinen pendelöinti on vähäistä.

Kuvio/taulukot: Pendelöinti

6.3 Asuminen ja asuntomarkkinat

Keskeiset havainnot

Valtakunnallista maankäyttöä ohjaa tavoite keskittymiseen. Tiivis yhdyskuntarakenne edistää taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Asumisen trendit ovat muuttumassa ja taajamien ja asemanseutujen kiinnostavuus asuinpaikkana on nousussa verrattuna alueisiin, joissa asuminen perustuu oman auton käyttöön. Tutkimusten mukaan tiivis yhdyskuntarakenne edistää myös taloudellista toimeliaisuutta, kun palveluiden kysyntä kasvaa ja monipuolistuu. Myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kysyntä ja tarjonta kasvaa rakenteen tiivistyessä. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut ovat tutkitusti merkittäviä asuinseudun houkuttelevuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Keskeiset huomiot yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista

Valtakunnallista maankäyttöä ohjaa tavoite keskittymiseen. Asumisen trendit ovat muuttumassa ja taajamien ja asemanseutujen kiinnostavuus asuinpaikkana on nousussa verrattuna alueisiin, joissa asuminen perustuu oman auton käyttöön. Uhkana on pienempien, huonojen julkisten liikenneyhteyksien varassa olevien kylien näivettyminen. Suuremmalla kunnalla on toisaalta paremmat resurssit ylläpitää myös lähipalveluita.

Uudet maapoliittiset ratkaisut voivat vaikuttaa maan arvon muodostukseen yhdistyneen kunnan alueella. Kuntaliitoksella voi olla positiivisia vaikutuksia kiinteistöjen arvoon ja vakuusarvoon liitosalueilla. Vaikutuksissa tullee olemaan alueellisia eroja. Muun muassa palveluiden saavutettavuus heijastuu tonttien hintoihin. Uuden kunnan tonttimarkkinointia tehostaisi nykyisten kolmen kunnan monipuolisen tonttitarjonnan yhdistyminen.

6.4 Muuttoliike

Maan sisäinen nettomuutto on selvitysalueella 2000-luvun aikana ensin voimistunut, minkä jälkeen kehitys on tasaantunut. Vuonna 2012 Hausjärvellä ja Riihimäellä oli hieman enemmän muualta maasta kuntaan muuttaneita kuin kunnasta muualle Suomeen muuttaneita. Lopella pois muuttaneita oli kuntaan muuttaneita enemmän. Maahanmuutto on ollut 2000-luvulla kaikissa kolmessa kunnassa voimakkaampaa kuin maastamuutto.

Kaavio/taulukko: Maan sisäinen nettomuutto

6.5 Yhteenveto

Vaikutusten arviointi: yhdyskunta ja ympäristö

Maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon yhtenäisyys on erityisen tärkeää kaupunkiseuduilla, myös Riihimäen seudulla. Johdon ja voimavarojen kokoaminen johtaa yhteiseen päätöksentekoon ja keskinäisen kilpailun poistumiseen. Kuntaliitostilanteissa toimintatapojen ja järjestelmien yhtenäistäminen vaatii työtä alussa, mutta tuo pitkällä tähtäimellä säästöjä.

Uudella kunnalla on erinomaiset mahdollisuudet kehittää koko uutta kuntaa. Uudessa kunnassa on tiivis keskustaajama, pienempiä kehittyviä taajamia ja elävää maaseutua ja erinomaiset kulkuyhteydet sekä uuden kunnan sisällä että uuden kunnan alueelta pääkaupunkiseudulle ja moniin maakuntakeskuksiin. Mahdollisuudet asumiseen, vapaa- ajan asumiseen ja yrittämiseen keskellä kasvavaa Suomea ovat monipuoliset. Lähellä nykyisiä kuntarajoja olevien alueiden kehittämispotentiaali kasvaa.

Maapolitiikka on tärkeä työkalu kunnille kilpailukyvyn vahvistamisen ja tulovirtojen vuoksi.

Aikaisemmin kaupunkiseuduilla tehtyjen kuntaliitosten osalta myönteiset kokemukset liittyvät yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ja hajautumisen ehkäisemiseen.

Edut / mahdollisuudet Haitat / uhat  Tarkoituksenmukaisen ja ympäristölle  Nykyisten pienempien kunta-/ kestävän yhdyskuntarakenteen ja aluekeskusten kehittämisen toiminnallisen ympäristön väheneminen kehittäminen mahdollistuu paremmin  Asumisen ja asukkaiden  Liikenneväylien hyödyntämiseen ja keskittymisen ja tiivistymisen kehittämiseen lisää voimavaroja jatkuminen kaupunkeihin nykyisten  Maankäytön suunnittelu saadaan pienempien kuntien kustannuksella kokonaisuudessaan paremmin osaksi  Liikenteen ja kuljetusten kunnan omaa toimintaa lisääntyminen  Henkilöstön erikoistumismahdollisuudet uudessa kunnassa  Ostopalvelujen vähentämismahdollisuudet  Investointientarpeiden yhteinen läpikäynti ja mahdollisuudet tarpeettomien investointien välttämiseen

7 PALVELUT, PALVELUVERKOT JA ASIAKKAAT

7.1 Lähipalvelun käsite

Lähipalvelun määritelmään kytkeytyy asiointikertojen tiheys, asiakaspohja, saavutettavuus ja ihmisläheisyys. Lähipalvelu on arkipäiväistä ja koskettaa suuria ihmisjoukkoja lähes päivittäin. Lähipalveluille löytyy tarpeeksi asiakkaita muutaman tuhannen ihmisen joukosta. Kynnys lähipalvelun käyttöön on oltava matala matkustamisen näkökulmasta. Matkan pituus voi merkitä palvelun käyttäjälle vähemmän kuin sijainti luontaisen asiointisuunnan mukaan tai palveluihin pääsy myös perinteisen ”virka-ajan jälkeen”. Palvelun käyttökynnyksen on oltava matala myös ihmisläheisyyden näkökulmasta eli palvelun on oltava asiakkaat huomioivaa.

Lähipalvelukäsite on muutoksessa, palveluita tarjotaan yhä enemmän muuten kuin kunnan perinteisten palvelupisteiden kautta (ks. alla oleva jaottelu; taulukossa on merkitty punaisella sote-palveluita, joiden järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille).

LÄHIPALVELUT Sähköiset palvelut 24h Kotiin tarjottavat palvelut ”Parantavat palvelujen alueellista saatavuutta” ”Tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä” Palvelutiedot Neuvonta ja palveluohjaus Kotihoito Ajanvaraus Kotisairaala Lomakkeet ja lupahakemukset Perhetyö Etäkonsultaatio Ensihoito ja pelastuspalvelut Omahoito Kotikuntoutus Omaishoidon tuki

Liikkuvat palvelut Lähellä tarjottavat palvelut ”Pyörien päällä ja palvelupisteisiin, esim. ”Helposti saavutettavat kouluille jalkautuvat palvelut, mikäli kiinteää kaupunginosien / taajamien palvelupistettä ei ole lähellä” palvelupisteissä”

Terveystarkastukset, rokotukset ja Neuvolapalvelut näytteenotto Perhekeskukset Sairaanhoitajan ja sosiaalityötekijän, Perustason hoitajan ja lääkärin vastaanotto vastaanotto Hammashoito Sosiaalityö Kriisipalvelu Palveluasuminen Infran hoito Lasten päivähoito Kirjastoauto Esi- ja perusopetus Lasten ja erityisryhmien harrastustoiminta Lähikirjasto Pelastuspalvelut Arki- ja lähiliikuntapaikat Nuorisotyö, esim. nuorisotalot Joukkoliikenne Maaseutupalvelut Rakennustarkastus

Seudullisesti keskitetyt palvelut Päivystys, poliklinikat, päiväkirurgia, laitos-/vuodehoito, mielenterveyspalvelut Lastensuojelu, sosiaalihuollon erityispalvelut, perheneuvolat Toisen asteen koulutus, lukio, pääkirjasto, ammattiteatteri Hallinto- ja tukipalvelut, ”virastot”

Taulukko: Lähipalvelut ja seudulliset palvelut

Kuntalaisille järjestettäviin palveluihin on tulossa lähivuosina suuria muutoksia kuntarakenteesta riippumatta, muun muassa teknologian kehittymisen myötä.

Tulevaisuudessa tulee panostaa yhä enemmän palveluun seinien sijaan, näin ollen palvelut liikkuvat ja jalkautuvat kuntalaisten luo yhä enemmän.

Asumisen keskittyminen, asiakastarpeiden muutokset ja kuntien rajalliset taloudelliset voimavarat ovat merkittävimmät muutosvoimat, jotka vaikuttavat kuntien palveluverkkoihin (mahdollisista kuntarakennemuutoksista riippumatta).

7.2 Palvelutarpeen muutos

Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttumiseen vaikuttaa ennen kaikkea väestökehitys. Palvelutarpeiden laskemisessa pohjana ovat ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot sekä väestöennuste. Seuraavassa tarkastellaan selvitysalueen palvelutarpeen muutosta vuoteen 2029 saakka.

Ennusteen mukaan alueen väestö kasvaa 15 prosentilla vuoteen 2029 mennessä. Kasvu on selvitysalueella voimakkaampaa kuin Kanta-Hämeessä tai koko maassa keskimäärin.

Ennustettu väestökehitys 2012 - 2029: +15% Koko väestö H-L-R selvitysalue Koko maa Kanta-Häme 116

111

106 2012=100 . 2012=100 101

96 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus

2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Asukkaita 46 417 48 723 50 354 51 839 53 125 H-L-R selvitysalue 2012=100 100 105 108 112 114 Asukkaita 5 426 674 5 555 550 5 655 551 5 748 548 5 829 616 Koko maa 2012=100 100 102 104 106 107 Asukkaita 175 472 181 429 185 560 189 593 193 167 Kanta-Häme 2012=100 100 103 106 108 110

Kaavio/taulukko: Väestökehityksen ennuste vuosille 2012–2029

Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi. Yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa muita ikäryhmiä selvästi voimakkaammin 2020-luvun taitteesta alkaen.

Ennustettu väestökehitys ikäluokittain H-L-R selvitysalue

170

145

120

95 2012=100 70 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 101 102 103 102 7-18-vuotiaat 100 104 108 111 111 Työikäiset (17-64 v) 100 101 102 103 103 65-74-vuotiaat 100 126 135 136 138 Vanhusväestö* 100 111 132 162 189 Väestö 100 105 108 112 114

Lähde:Tilastokeskus 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 alle 1 -vuotiaat 525 520 520 518 512 1-6-vuotiaat 3 407 3 445 3 483 3 495 3 470 7-18-vuotiaat 6 687 6 937 7 248 7 392 7 452 Työikäiset (17-64 v) 28 598 28 898 29 061 29 334 29 514 65-74-vuotiaat 4 660 5 865 6 309 6 325 6 427 Vanhusväestö* 3 685 4 099 4 865 5 960 6 952 Kaikki 46 417 48 723 50 354 51 839 53 125 *yli 75-vuotiaat Kaavio/taulukko: Väestökehityksen ikäluokittainen ennuste vuosille 2012–2029

Työikäisten määrä kasvaa ennusteen mukaan hieman 2020-luvun lopulle edettäessä. Huoltosuhde heikkenee ennusteessa merkittävästi.

Kaavio/taulukko: Väestöllinen huoltosuhde, ennuste vuosille 2012–2029

Päivähoito- ja esikouluikäisten määrä säilyy ennallaan. Peruskouluikäisten määrä lisääntyy. Lukioikäisten määrä vähenee tarkastelujakson alussa. Alle 30-vuotiaiden määrä lisääntyy. Yli 75-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu. Yli 75-vuotiaiden osuus on alueella hieman alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin myös jatkossa.

Kaaviot/taulukot: Yli 75-vuotiaiden määrän ja väestöosuuden muutos vuosina 2012–2029

Palvelutarpeet kasvavat merkittävästi vanhusten hoidossa sekä jonkin verran muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. (Suomessa kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuodesta 2017 alkaen viidelle suuralueelle). Lasten ja nuorten palveluiden kysyntä pysyy seudulla likimain samansuuruisena kuin tällä hetkellä. Palvelutarpeiden muutosnäkymissä kuntien väliset erot ovat kohtuullisen pieniä.

Kaavio/taulukko: Palvelutarpeiden kehitys vuosina 2012–2029

7.3 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut

Tiivistelmä

Riihimäen seutukunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistymisen kautta saavutetaan vahva uusi organisaatio. Riihimäen seudun kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistymiselle on hyvät valmiudet. Uusi organisaatio tuo seudun asukkaille tasapuolisuutta palvelujen laadun, palveluvalikon ja asiakasmaksujen suhteen. Yhdistymisen kautta saatava taloudellinen hyöty, kustannusten kasvun taittuminen, toteutuu ehkä vuosien kuluttua uusien toimintatapojen ja alueen yhteisten investointien kautta. Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntien yhteenlasketut nettomenot vuoden 2013 lopussa olivat 136,1 miljoonaa euroa. Työntekijöitä on yhteensä 943.

Perusterveydenhuollon palvelut on seudulla jo integroitu terveyskeskuskuntayhtymäksi. Haasteet palvelurakenneselvityksessä ovat nykyisen palveluverkon keskittämisessä ja hoidon porrastuksessa. Palveluja kehitetään samaan aikaan kustannusvaikuttavammiksi, kun yhteistyötä eri toimijoiden välillä tiivistetään. Seudun palveluiden laajentaminen erikoissairaanhoitoon ja osastotoiminnan kehittäminen tarvelähtöiseksi liittyy selvityskuntien tahtotilaan kehittää RYKSin yksikköä ja pelastaa sen vuodeosastotoiminta. Sairaanhoitopiiri ei tule jatkamaan erikoissairaanhoidon vuodeosastotoimintaa ja terveyskeskuksen vuodeosastojen siirtyminen tukipalvelujen ja päivystyksen läheisyyteen lisää potilasturvallisuutta ja poistaa potilaslogistiset ongelmat. Vuodeosastotoiminta on hajanaista, eikä se vastaa nykyistäkään sisällöllistä palvelutarvetta. Sairaanhoitopiirin sulkiessa sisätautiosaston 13.6.2014 alkaen Riihimäen yksikössä syntyy peruste siirtää Lopen ja Hausjärven kuntayhtymän toiminta vapautuviin tiloihin. Yhteisosaston toimintavarmuus paranee ja akuuttiosaston kanssa saavutetaan synergiaetuja.

Palvelualueiden sisällön yksityiskohdat, hallinnon rakenne ja johtaminen täsmentyvät kuntarakenneselvityksen seuraavassa vaiheessa. Tässä vaiheessa painotus on ollut palvelutuotannon järjestämisessä ja uusi organisaatiorakenne on vasta luonnosvaiheessa. Yksi vaihtoehto on, että organisaatiota työstetään mahdollisessa jatkoraportissa prosessiorganisaation suuntaan.

Uuden organisaation keskeiset edut:

• Asiakkaan palvelut ja niiden sisältö sekä asiakasmaksut yhdenmukaistuvat ja palveluverkko laajenee. • Organisaation haavoittuvuus vähenee ja toimintavarmuus kasvaa sekä henkilöstön saatavuus kasvaa. • Hallinto tehostuu. • Synergiaedut eli hyödyt, joita tulee, kun työtehtävistä karsiutuu päällekkäisyyksiä ja tiivistetään yhteistyötä terveyspalveluihin sekä kunnan muihin hallintokuntiin. • Taloudellisten ja henkilöstöresurssien yhteinen allokointi eli kohdentaminen tuo hyötyä mm. vanhustenhuollon investointien suunnittelussa, kalliiden ja vaativien erikoispalvelujen keskittämisessä ja sijaisjärjestelyissä, jolloin ruuhkahuippuja tai työntekijöiden tilapäistä vajausta voidaan tasata sisäisin siirroin. • Asiakaspalvelujen ja tavarahankintojen kilpailutus- ja sopimusosaaminen vahvistuu. • Erilaisten ja uusien palvelujen tuotantomallien kehittäminen tehostuu. • Sähköisen asioinnin kehittämiseen ja teknologian hyödyntämiseen enemmän mahdollisuuksia ja resursseja.

Riihimäen kokoisen kaupungin on mahdollista toteuttaa edellä mainittuja etuja tulevaisuudessa ilman muita kuntia. Toteutuminen riippuu siitä, mihin kaupunki tahtoo tai kykenee kohdentamaan taloudelliset resurssinsa.

Uuden organisaation keskeiset haasteet:

• Asiointimatkat pidentyvät. • Paikallistuntemus katoaa. 39

• Lähipalvelujen tarjonta supistuu. • Byrokraattisuus lisääntyy. • Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet vähenevät.

Alustavat talousvaikutukset: Tässä vaiheessa tiedetään, että nykyinen hallinto tulee kevenemään siten, että 2–4 hallinnollista johtajan vakanssia lakkautetaan ja tehdään mahdollisesti kahden työntekijän kohdalla töiden uudelleen järjestely esimiestyöstä perustyöhön. Taloudellinen vaikutus on noin 230000–300000 euroa. Uutta, neljään palvelualueeseen jaettua sote-organisaatiota johtaa yksi sosiaali- ja terveysjohtaja.

Yhdistymisen tavoitteena on, että suuremmassa yksikössä toteutuu taloudellinen tehokkuus pieniä yksiköitä paremmin. Tärkeitä tehokkuustekijöitä ovat yhdistymisestä saadut synergiaedut investoinneissa, päällekkäisyyksien poistuminen ja hallinnon tehostuminen. Haasteet palvelurakenneselvityksessä ovat nykyisen palveluverkon keskittämisessä ja hoidon porrastuksessa. Palveluja kehitetään samaan aikaan kustannusvaikuttavammiksi, kun yhteistyötä eri toimijoiden välillä tiivistetään.

Yhteenveto

Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) työryhmän tehtävänä oli laatia nykytila-analyysi ja muutostarpeiden kartoitus sekä tehdä selvitys uuden kunnan mahdollisuuksista. Ryhmään kuului Riihimäeltä sosiaali- ja terveysjohtaja Mirja Saarni, vanhuspalvelujen palvelualuepäällikkö Sari Aalto, sosiaalityön palvelualuepäällikkö Marjo Lindgren, Hausjärveltä perusturvajohtaja Teija Suorsa-Salonen ja Lopelta perusturvajohtaja Riitta Lehtinen. Sihteerinä toimi Johanna Saarinen. Ryhmä kokoontui kymmenen kertaa. Kaikille kuntien esimiehille järjestettiin yhteinen iltapäiväseminaari 6.3.2014. Seminaarissa muodostettiin osallistujista kolme asiantuntijaryhmää, jotka vastasivat kysymyksiin ”muutostarpeet nykyisessä organisaatiossa” ja ”kolme kuntaa menee yhteen, miten järjestäisit palvelut”.

Selvityksen aikataulu oli tiukka ja työ tehtiin oman työn ohessa, joten mahdollisuutta perusteelliseen selvitystyöhön ei ollut, vaan selvityksessä pyritään antamaan tietoa päätöksenteon pohjaksi seuraavaan vaiheeseen siirtymiseksi.

Sote-työryhmän raportissa tarkastellaan Riihimäen seudun kolmen kunnan nykytilaa melko laajoina kokonaisuuksina ja hahmotellaan mahdollisen uuden kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen organisointia ja tavoitteita palvelujen suhteen sekä luonnehditaan mitä hyviä ja mitä huonoja puolia uusi kunta tuo tullessaan eri näkökulmista katsottuna. Haastetta tähän selvitystyöhön tuo se, että kuntien koko ja rakenne poikkeavat toisistaan: yhdistymistä selvitetään kahden pinta-alaltaan laajan, maaseutumaisen ja väestömäärältään pienen kunnan sekä yhden maantieteelliseltä alueeltaan pienen, mutta väestömäärältään yli kolme kertaa suuremman kaupungin kesken.

Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat merkittävän osan kuntien toiminnasta ja kustannuksista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen perustuu lakeihin ja asetuksiin ja palvelut kattavat suuren osan kuntalaisten kannalta keskeisiä peruspalveluja. Riihimäen seutukunnan kuntien palvelut ovat pääosin yhtenevät, mutta palveluvalikko poikkeaa kuntien sisällä jonkin verran. Palvelujen eroavaisuudet eivät kuitenkaan muodostu esteeksi mahdollisessa kuntaliitoksessa, vaan eroista voi olla etua. Erilaisia palveluja ja niiden tuottamistavoista saatuja kokemuksia voidaan verrata ja valita paras toimintamalli.

Etuna mahdollisessa yhdistymistilanteessa on, että nykyisen kolmesta kunnasta muodostuvan seutukunnan asiakkaita kohdellaan yhdistymisen jälkeen yhdenmukaisesti ja maksujen harmonisointi tuo tasavertaisuutta asiakkaille. Nykyiset organisaatiot tarvitsevat vahvemman organisaation sote-palvelujen tuottamiseen, koska tulevaisuuden palvelujen

40 suunnittelussa ja lisääntyvään palveluntarpeeseen vastaamisessa on haasteita, joihin väestömäärältään pienten kuntien on vaikeaa, jopa mahdotonta, kyetä vastaamaan yksin. Esimerkiksi muistisairaiden henkilöiden määrän lisääntyminen vaatii tehokasta ja moniammatillista avohoitoa ja erityisesti kotihoitomahdollisuuksien ja omaishoidon tuen palvelujen kehittämistä. Kotihoidon lisäämisellä ei voida kuitenkaan välttää samaan aikaan tapahtuvaa ympärivuorokautisen asumispalvelun lisääntymistä, koska jossain sairauden vaiheessa ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyminen on välttämätöntä.

Taloudellinen tehokkuus on edellytys toimiville sosiaali- ja terveyspalveluille. Yhdistymisen tavoitteena on, että suuremmassa yksikössä toteutuu taloudellinen tehokkuus pieniä yksiköitä paremmin. Tärkeä tehokkuustekijä tulevaisuudessa on yhdessä laaditut investointisuunnitelmat, jolloin nykyisten kolmen kunnan alueella ei tehdä päällekkäisiä investointeja. Tämä korostuu erityisesti vanhuspalveluja suunniteltaessa.

Pienten kuntien riskinä on organisaatioiden haavoittuvuus, joka tarkoittaa, että erityistä osaamista vaativat tehtävät keskittyvät vain harvoille, joiden sairastuminen tai irtisanoutuminen on uhka toiminnan jatkumiselle ja asiakaspalvelulle. Ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointiin liittyvät ongelmat ovat olleet kaikkien kolmen kunnan ongelma, erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Osaavan työvoiman rekrytoinnin ennakoidaan vaikeutuvan edelleen lähivuosina, koska työikäinen väestö alkaa vähentyä. Riihimäen seutukunnan kunnissa se on näkynyt virkojen ja toimien hakuprosessien pidentymisenä, tuloksettomina hakuprosesseina ja henkilökunnan nopeana vaihtuvuutena. Työvoiman saatavuuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa monin työn sisältöön ja työyhteisön toimivuuteen liittyvin seikoin, muun muassa siirtymällä yksintyöskentelystä tiimityöhön, jossa on työyhteisön tuki asiantuntemusta vaativissa tehtävissä sekä esimiestyötä kehittämällä ja koulutustarjontaa lisäämällä.

Tärkeä ja nykyisten kuntien toiminnassa liian vähälle huomiolle jäänyt asia on tehokas paneutuminen teknologian mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erityisesti on korostettava, että yhdistyminen mahdollistaa osaavamman ja tehokkaamman sähköisten, ajasta sekä paikasta riippumattomien, palvelujen ja yhdessä toimivien asiakastietojärjestelmien kehittämisen. Uuden teknologian hyödyntäminen on tulevaisuudessa myös suuri kustannustekijä. Sähköisiä palveluja ja asiakastietojärjestelmiä mietittäessä on herännyt kysymys, onko Riihimäen noin 46000 asukkaan seutu väestömäärältään liian pieni, ja toteutuisivatko kehittämisajatukset ja järjestelmien tehokas ylläpito vielä paremmin suuremmassa yksikössä.

Liikkuvien palvelujen käyttöönottaminen uuden kunnan sosiaali- ja terveystoimessa on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua niiden mahdollisuuksista. Liikkuvilla palveluilla tarkoitetaan autolla liikkuvia yksiköitä, joissa annetaan esimerkiksi rokotuksia tai hammashoitoa. Liikkuva palvelu voi tarkoittaa myös kiinteästä palvelupisteestä asiakkaan luo jalkautuvaa palvelua. Liikkuvat palvelut ovat monimuotoinen mahdollisuus tulevaisuuden palveluja luotaessa. Erityisesti taajamien ulkopuolella asuvien kuntalaisten palvelun tasoa ja laatua liikkuvat palvelut parantavat huomattavasti.

Uusi palveluverkko tuo tullessaan enemmän muutoksia pieniin kuntiin ja vaarana on pidetty asiointimatkojen pidentymistä, koska palvelut keskittyvät keskustaajamaan. On totta, että mahdollisessa uudessa kunnassa osa nykyisistä lähipalveluista keskitetään ja osalla kuntalaisista asiointimatkat pidentyvät. Matkojen pidentymisestä huolimatta hyvä muutos on, että pienet, yhden työntekijän työpisteet poistuvat, koska niihin on vaikea saada päteviä työntekijöitä; moniammatillisuus tiimissä takaa laadukkaampaa palvelua asiakkaille. Elinvoimaiset lähipalvelut säilyvät myös Riihimäen kaupunkikeskuksen ulkopuolella, koska palveluja tuotetaan tulevaisuudessa uusin tavoin lähelle asiakasta ja uutta teknologiaa hyödyntäen.

Riihimäen seutukunnan kunnilla on viime vuosina ollut monia yhteisiä hankkeita, muun muassa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen kotihoidoksi, ja monissa

41 seudullisissa hankkeissa kaikki kolme kuntaa ovat olleet yhdessä mukana kuten maakunnallisen sosiaalipäivystyksen käynnistämisessä. Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi ovat laatineet yhdessä seudullisia ohjeita ja suunnitelmia, muun muassa toimeentulotuen ja omaishoidontuen soveltamisohjeet sekä seudulliset vanhustyön ja dementiatyön strategiat. Kolmella kunnalla on tällä hetkellä yhteinen työntekijä, jonka työpiste on Riihimäen poliisilaitos ja Palke, työvoiman palvelukeskus pitkään työttöminä olleille, yhdessä Kelan ja työvoimatoimiston sekä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa.

Parhaillaan seutukunnan kunnat ja terveyskeskuksen kuntayhtymä työstävät seutukunnan mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämistä lähitulevaisuudessa. Myös yhteinen kehitysvammaisten hoitopolun selkeyttäminen on työn alla. Uusimpana yhteisenä kehittämiskohteena Riihimäki, Hausjärvi, Loppi ja terveyskeskuskuntayhtymä ovat harkitsemassa paljon palvelua saavien palvelujärjestelmän profiloinnin aloittamista. Tarkoituksena on kalliiden asiakkaiden palvelukokonaisuuksien hallinta, jolla ennaltaehkäistään asiakkaan päätymistä palvelujen suurkäyttäjäksi.

Kolmen selvityksessä mukana olevan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistymiselle ei selvityksen aikana ilmennyt esteitä. Tämän selvityksen suuntaista mallia on suunniteltu jo pitkään ja valmiudet yhdistymiseen ovat olemassa. Yhdistyminen luo tilaisuuden tarkastella sekä yhdenmukaistaa asiakasprosesseja ja palveluketjuja asiakasnäkökulmasta ja kehitellä täysin uusia toimintatapoja. Jos uusi kunta toteutuu, hyvä etukäteistyöskentely muun muassa tiedottamisessa, palvelutuotannon muutosten kartoituksessa ja tietojärjestelmien yhdistämisessä minimoi käynnistymisvaiheen ongelmat. On tärkeää onnistua uuden kunnan käynnistymisvaiheessa – se vähentää organisaation ongelmia kaikilla tasoilla ja kuntalaisten luottamus alueen sote-palveluihin säilyy. Mahdollisessa sote- palvelujen yhdistymisessä tai kuntaliitoksessa on myös tärkeää varmistaa kuntien muiden peruspalvelujen katkeamaton yhteistyö sote-palvelujen kanssa.

Palvelujen yhteinen kehittäminen vuodesta 2014 eteenpäin . RYKS:iin osaamiskeskus. . Caremanager. . Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen. . Liikkuvat palvelut käyttöön. . Kotipalvelusta toiminnallinen kokonaisuus. . Yhteinen vammaispalvelu ja lastensuojelu.

Palvelutarpeen kehitys seutukunnassa

Vanhusten hoidontarve seutukunnan alueella kasvaa. Palvelujen riittävyys ja kehittämistarpeet on huomioitava ajoissa ja asiantuntevasti sekä aloitettava toimenpiteet palvelutarpeen muutoksen hallitsemiseksi.

Ikääntyneiden määrän lisääntyessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että myös erityisiä sosiaali- ja terveystoimen palveluja tarvitsevien ikäihmisten määrä lisääntyy samassa tahdissa. Ikääntyvät kehitysvammaiset tarvitsevat omia räätälöityjä palveluja. Vammaispalvelulain tarkoittamat vaikeavammaiset ovat yksi palveluja suunniteltaessa huomioitava ryhmä. Lisäksi jo nyt erityisiä palveluja tarvitsevien, päihdeongelmista ja päihteiden käytön seurauksista kärsivien henkilöiden määrä lisääntyy. Valtakunnallisten ennusteiden mukaan myös muistisairaudet lisääntyvät huomattavasti, ellei löydetä tauteja hidastavia ja mahdollisesti ehkäiseviä hoitomuotoja. Vaikka avohoidon tukimuotoja kehitetään ja omaisia tuetaan yhä enemmän, merkitsee muistisairauksien lisääntyminen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kasvua, etenkin siksi että iäkkäällä muistisairaalla ei ole useinkaan puolisoa, joka voisi toimia omaishoitajana.

Henkilöstön määrä

Uuden kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärä on noin 938. Terveyskeskuksen kuntayhtymän palveluksessa työskentelee 428 työntekijää. Riihimäen kaupungin sosiaalitoimen palveluksessa on 314 henkilöä. Hausjärvellä sosiaalitoimessa on 94 (luvussa mukana kaksi määräaikaista hanketyöntekijää) ja Lopella 89 henkilöä.

Palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet

Hausjärvi Loppi Riihimäki Palvelujen  Palveluasumista  Palveluasumista  Palveluasumista nykytila ostopalveluna ja omana ostopalveluna ja omana ostopalveluna ja toimintana yhteensä toimintana yhteensä 74 omana toimintana 119 paikkaa. Kotihoitoa paikkaa. Kotihoitoa 131 yhteensä 400 143 kotitaloudelle. kotitaloudelle. paikkaa. Kotihoitoa  Kehitysvammaisten  Rekrytointiongelmia. 600 kotitaloudelle. asumispalvelut ja  Muutoksia 2014: Uusi  Suurin päivätoiminta 14-paikkainen ympärivuorokautise ostopalveluna. hoivaosasto Harjukoti, n hoivan yksikkö on  Kaksi Taarinrinteen oma vanhusten kehittämishanketta tukiasumisyksikkö / asumisyksikkö aloitettu vuonna 2013. seitsemän paikkaa, Keva Riihikoti 149  Muutoksia 2014: nuorille asumisyksikkö paikkaa. Perhekuntoutus Kallio 5+1 paikkaa.  Muutoksia 2014: moniammatillisena Mobiilipilotointi Mäkikujan yhteistyönä. kotipalvelussa, perhekodin Menumat-ateria- laajennus, automaattikokeilu. päihdekuntoutujille oma asumispalveluyksikk ö, vammaispalvelun kehittäminen ja resursointi.

Palvelujen  Vanhustenhuollossa ei  Ennalta ehkäisevien ja  Lastensuojelun kehittämis- ole johtajaa, vastuu kuntouttavien palvelujen kokonaisuuden tarpeet perusturvajohtajalla. vähäisyys. arviointi ja  Aikuissosiaalityön  Vammaispalvelujen ja kehittäminen. resursointi. sosiaalityön resursointi.  Päihde- ja  Ehkäisevät työmuodot.  Omaishoitajien mielenterveyspalvel  Paikallisesti tuotettuja tukipalvelujen ujen kokonaisuuden asumispalveluja kehittäminen. keskittäminen. mielenterveysasiakkaill  Erityispalvelujen  Omaishoitajien e ja saatavuus. tukipalvelujen kehitysvammaisille.  Effican pääkäyttäjän kehittäminen.  Effican pääkäyttäjän järjestäminen  Kuntouttavan järjestäminen seudullisesti. lyhytaikaisen seudullisesti. asumispalvelun  Palvelusetelin lisääminen. käyttöönottaminen.  Tehostetun palveluasumisen lisääminen ja vanhainkotipaikkoje n vähentäminen.  Kotona asumista ja selviytymistä tukevien palvelujen kehittäminen kaikissa palveluissa.  Mobiililaitteiden ja sähköisten palveluiden lisääminen.

Taulukko: Palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet

Yhteenveto seutukunnan kuntien keskeisistä kehittämistarpeista:  Rekrytoinnin tehostaminen seudullisena kokonaisuutena.  Hankinta, kilpailutus, sopimusjuridiikka; osaamisen kasvattaminen.  Vanhusten palvelujen ennalta ehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan lisääminen.  Palvelurakenteen kehittäminen avopainotteiseksi.  Kotihoidon kehittäminen.  Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen ja yhdistäminen yhteiseksi kokonaisuudeksi seudulla.  Lastensuojelun kokonaisuuden arviointi ja kehittäminen.  Vammaisten palvelujen kehittäminen seudulliseksi kokonaisuudeksi.

Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista

Toiminta on kunnissa melko yhteneväistä, koska lait ja asetukset sääntelevät hyvin pitkälle sosiaali- ja terveystoimen toimintaa.

Merkittäviä yhtäläisyyksiä:  Yhteinen terveydenhuollon kuntayhtymä.  Kuntien välinen yhteistyö ja yhteistoiminta.

Merkittäviä eroavaisuuksia:  Riihimäen suurempi väestömäärä tuo palveluverkkoon ja volyymiin huomattavia eroja kahteen pienempään naapurikuntaan verrattuna.  Riihimäki väestömäärältään suurimpana on maantieteelliseltä kooltaan pienin.  Riihimäki tuottaa erityispalveluja; Riihimäellä on mm. oma lastenkoti, A-klinikka ja perheneuvola sekä nuorten matalan kynnyksen piste Nuppi, joiden palveluja Hausjärvi ja Loppi ostavat.

Yhdistymisen vaikutukset ja mahdollisuudet

Seuraavassa on esitetty yhteenveto kuntaliitoksen keskeisimmistä eduista ja haitoista sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta.

Etuja ja mahdollisuuksia Haasteita ja uhkia ASIAKASPALVELUN LAATU PARANEE JA PALVELUJEN TUOTTAMISEEN LIITTYVÄT ORGANISAATION HAAVOITTUVUUS RISKIT VÄHENEE  Asiointimatkat voivat pidentyä ja  Sähköisen asioinnin ja mobiiliteknologian paikallistuntemus hävitä. hyödyntämiseen nykyistä paremmat  Lähipalvelujen tarjonnan supistuminen. resurssit.  Kuntalaisten yleinen tyytymättömyys  Laajempi palveluvalikko, palvelujen uusiin palveluihin. määrä kasvaa.  Byrokraattisuuden lisääntyminen.  Palvelun toimintavarmuus kasvaa ja  Asukkaiden vaikuttamisen haavoittuvuus vähenee. mahdollisuudet vähenevät.  Erityisosaaminen lisääntyy ja osaaminen keskittyy. HENKILÖSTÖÖN LIITTYVÄT RISKIT  Moniammatillinen työ laadukkaampaa,  Muutosjohtaminen epäonnistuu. ammatillinen osaaminen kasvaa.  Rekrytointi ei onnistu odotusten  Hallinnolliset raja-aidat katoavat. mukaisesti.  Joustavammat palveluketjut.  Uuden yhteisen työkulttuurin luominen.  Synergiaedut palveluissa.  Epäjärjestys alussa.  Asiakkaiden valinnanmahdollisuudet ja tasavertaisuus lisääntyvät. MUUT RISKIT  Rahoituksen riittämättömyys. TALOUDELLINEN JA TOIMINNALLINEN  Yhdistyvä alue liian pieni. TEHOKKUUS LISÄÄNTYVÄT  Tiloja jää tyhjilleen.

 Pienemmät yksiköt vähenevät ->  Uusista toimitiloista pulaa. suuremmat yksiköt.  Tietojärjestelmien yhteensovittaminen on  Rekrytointi ja sijaisjärjestelyt haasteellista helpottuvat.  Järkevät toimitilaratkaisut.  Hallinnon keveneminen ja tehostuminen.  Hankinnat ja kilpailutus yhdessä.  Yhteiset tietojärjestelmät ovat edullisemmat ja päällekkäinen työ poistuu.

ENNAKKOLUULOTON VISIOINTI JA PALVELUJEN KEHITTÄMINEN  Mahdollisuus kohentaa asiakkaiden mielikuvaa sosiaali- ja terveys- palveluista.  Palvelusetelin käyttöönotto lisääntyy (enemmän mahdollisuuksia (= työtä) palveluntuottajillekin).  Mahdollisuus olla aktiivisemmin mukana kansainvälistymisessä.  Seutukunnalla hyvä sijainti, mahdollisuus hyödyntää sitä enemmän kaikessa toiminnassa.  Hyvien käytäntöjen käyttöönotto helpottuu.  Hankkeissa päällekkäisyydet poistuvat, mukana oleminen mahdollistuu pienille kunnille sekä hankkeiden hyödyntäminen tehostuu.

Palvelutuotannon organisointi ja järjestämistavat uudessa kunnassa

Uusi kunta (noin 46500 asukasta) voi muodostaa sote-järjestämislain mukaisen perustason alueen, mutta sen on kuuluttava sote-alueeseen. Lisäksi perustasolla voidaan tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja nykylaajuudessaan, mikäli valtioneuvosto myöntää luvan. Lupa on kuitenkin nykyisen lakiesityksen mukaan määräaikainen.

Väestön kehitys voi lähivuosina suuntautua arvioitua voimakkaamminkin HHT-käytävään, ja seutu voi saavuttaa kriittisen 50000 asukkaan rajan (esim. Tervakosken/Janakkalan tai Kärkölän liittyminen perusalueeseen) vuoden 2016 loppuun mennessä.

Hallitus- ja pääoppositiopuolueet pääsivät 23.3.2014 periaatteelliseen yhteisymmärrykseen siitä, että sote-alueet muodostuvat nykyisten Erva-piirien mukaisesti. Oletus on, että Erva- eli sote-alue järjestetään kuntayhtymämallin mukaisesti ja että sen sisällä palvelujen tuottajina toimivat kunnat. Kysymys perustason palvelujen järjestämisestä kuntayhtymä- mallilla on toistaiseksi avoin, mutta lain valmistelussa on yhtenä pääpiirteenä ollut se, ettei voimassa olevia ja toimivia integraatiorakenteita tulisi purkaa.

Palvelujen jaottelu eri palvelualueisiin tai sote- ja muihin kunnan palveluihin ei ole yksiselitteinen, eikä jaotteluun asiakkaan näkökulmasta ole tarvetta. Palvelualueiden sisällön yksityiskohdat sekä hallinnon rakenne ja johtaminen täsmentyvät kuntarakenneselvityksen seuraavassa vaiheessa.

Työryhmäraportissa painotus on palvelutuotannon järjestämisessä ja uusi organisaatio on vasta luonnosvaiheessa. Yksi vaihtoehto on, että organisaatiota työstetään seuraavassa vaiheessa prosessiorganisaation suuntaan. Tässä alustavassa mallissa on sosiaali- ja terveystoimen osastolla neljä eri palvelualuetta: lasten ja nuorten palvelut, aikuis- 45 sosiaalityö, ikäihmisten palvelut ja perusterveydenhuolto. Osastoa johtaa sosiaali- ja terveysjohtaja ja jokaisella palvelualueella on päällikkö. Palvelualueilla työskentelee yksikköjen esimiehiä ja johtavia työntekijöitä, mutta lukumäärä ja tehtävien jakautuminen tarkentuvat vasta kuntaliitosraportin seuraavassa vaiheessa. Silloin otetaan kantaa siihen, mitä eri palvelualueisiin liittyvät työpanokset ja johtamis- ja esimiesresurssit eri osa- kokonaisuuksiin ovat. Palvelualueiden ja toimintayksiköiden tulee olla riittävän suuria toiminnallisia kokonaisuuksia. Työtekijämäärään otetaan kantaa myös seuraavassa vaiheessa, mutta jo tässä vaiheessa suunnittelutyötä on selvää, että hallinto kevenee; kaksi perusturvajohtajan vakanssia ja yksi vanhustyön johtajan vakanssi lakkautetaan. Lisäksi harkitaan kahden johtavan sosiaalityöntekijän työnkuvan muutosta.

Palveluverkon rakenne sekä palveluiden saatavuus ja saavutettavuus uudessa kunnassa

Kuntarakenneuudistuksen on tarkoitus kehittää palvelujen laatua ja tuoda tehokkaampaa resurssien käyttöä organisaation toimintaan. Palveluverkon uudelleenjärjestely vaikuttaa niin Lopen ja Hausjärven kuntakeskuksen kuin sivukylienkin asukkaiden palvelujen saavutettavuuteen. Palvelujen saavutettavuus on tärkeä kysymys kaikille kuntalaisille, mutta erityisesti on varmistettava, etteivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat jää palvelujen ulkopuolelle. Lähipalvelulle ei ole olemassa tarkkaa määritelmää, mutta sillä tarkoitetaan arkipäiväistä palvelua, joka koskettaa suuria ihmisjoukkoja lähes päivittäin. Kynnys lähipalvelun käyttöön on matala matkustamisen näkökulmasta. Palvelu on ihmisläheistä.

Lähipalvelut voidaan jakaa neljään ryhmään: sähköiset palvelut, kotiin tarjottavat palvelut, liikkuvat palvelut ja lähellä tarjottavat palvelut. Sähköisistä palveluista on esimerkkinä erilaiset ajanvarauspalvelut. Kotiin tarjottavat palvelut tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä (esimerkkinä kotihoito). Liikkuvat palvelut ovat jalkautuvia tai pyörien päällä liikkuvia palveluja (esim. liikkuva hammashoitopalvelu). Lähellä tarjottavat palvelut ovat helposti saavutettavissa taajamien tai kaupunginosien palvelupisteissä (neuvolapalvelut).

RYKSin kehittäminen on keskeisessä asemassa uuden kunnan sote-palvelurakenteessa. RYKSissä tulee varmistaa riittävät tukipalvelut yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. RYKSin rooli ja vahvuudet haetaan kolmen kehitysalueen näkökulmasta:

A. Omana toimintana perusterveydenhuollon päivystys, joka tukee keskitettyä ja palvelutarpeiden tunnistamiseen perustuvaa vuodeosastotoimintaa. B. Suurten erikoisalojen diagnostiset ja hoidolliset palvelut (tähystystoiminta- ja erikoispoliklinikka- sekä terapiapalveluja tuottava avopsykiatrinen yksikkö, joka tukee myös päihdepalveluja). C. Erva-alueelle (sote-alueelle) tuotetaan kilpailukykyisesti oma palvelusortimentti ja ollaan valmiina tarjoamaan kapasiteettia myös laajemmin ympäristökuntiin eli nykyisen kuntayhtymän ulkopuolelle vahvana ja itsenäisenä palvelujen tuottajana.

Seudun tahtotila on kehittää palveluita kokonaisuutena niin, että sote-alue järjestää vain kaikkein vaativimman erikoissairaanhoidon kunnan ulkopuolella. Oma organisaatio toimii edelleen portinvartijana ja hoitovastuullisena toimijana.

Kustannustehokkuuden ja tuottavuuden kehittäminen uudessa kunnassa

Seuraavan taulukon pohjana on sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehille 6.3.2014 järjestetyssä keskustelu- ja suunnitteluseminaarissa tuotettu aineisto, jota sote-työryhmä on muokannut.

Palvelu Uusi toimintatapa tai Asiakas- Kustannus- tavoite näkökulma vaikutukset Perusterveyden- huolto Hallinto • Asiakastietojärjestelmiin Asiointi Kustannussäästöä vastuukäyttäjät. joustavoituu ja keskittämisistä ja • Sähköistä mobiiliasiointia lisätään. nopeutuu. suunnitelmallisuuden • Hallintoa keskitetään. Toimintavarmuus lisääntymisestä. • Kilpailutukset tehostuvat. lisääntyy. • Palvelujen järjestämisen eri muotojen hallinta tehostuu (mm. palvelusetelit, ostopalvelut). • Investoinnit järkiperäistyvät ja ovat suunnitelmallisempia (voidaan käyttää olemassa olevia tiloja ja rakentaa suurempia kokonaisuuksia). • Esimiestyötä keskitetään. • Palveluneuvonta monipuolistuu, laajenee ja tehostuu.

Vanhustenhuolto Tavoitteena avohuollon Asiakkaat saavat Mahdollistaa • Kotiin vietävät vahvistaminen ja lisääminen. tarvitsemansa kustannusten kasvun palvelut Edellyttää hyvin toimivaa kotihoitoa, palvelut kotiin. hillitsemisen, koska sähköisten järjestelmien Asiakkaiden polku. tehokkuus kasvaa täysimittaista hyödyntämistä. (asiakastyö lisääntyy Tavoitteena on liikkuvien yksiköiden ja välilliset toiminnot perustaminen. Tavoitteelliset vähenevät). kuntoutuspalvelut/kuntoutusosasto. Vanhustenhuolto Tavoitteena STM:n palvelujen Asiakkaat saavat Päällekkäisyyksien • Palvelu- laatusuositusten mukainen rakenne. keskitetyistä poistaminen ja asuminen ja Palvelujen keskittäminen lisääntyy yksiköistä suuremmat yksiköt laitoshoito (esim. haasteelliset muistisairaat, laadukkaampaa ja tuovat psykogeriatriset asiakkaat). kohdennettua kustannussäästöä. Vanhainkotihoidosta luovutaan palvelua. Ideologia Kun palvelut asteittain. Lyhytaikaista muuttuu: kevenevät, kuntouttavaa asumispalvelua laitoshoidettavasta kustannus alenee. lisätään. henkilöstä tulee Kuntouttava hoito asukas, jonka tukee pidempään luokse palvelut kotona asumista. viedään. Kotona asuminen pidempään mahdollistuu. Sosiaalityö Tavoitteena oikein resursoidut ja Vanhemmuus Lastensuojelun • Lastensuojelu koordinoidummat palvelut. vahvistuu ja lasten kustannukset Perustetaan mahdollisesti lasten ja hyvinvointi laskevat. perheiden palvelujen keskus. lisääntyy. Tavoitteena ennalta ehkäisyyn ja Huostaanotot varhaiseen tukeen panostaminen. vähenevät. Sosiaalityö Päihde- ja mielenterveyspalvelujen Hajanainen Merkittävä menoerä • Aikuis- yhdistyminen. palvelujen on erilaiset sosiaalityö tuottamistapa asumispalvelut. korvautuu yhdessä Yhdistetty toimivalla moniammatillinen palvelulla, jonka palvelukokonaisuus etuna tukee asiakasta asiantuntijuus, selviytymään kotona. erityisosaaminen Lisäksi mahdolliset perustasolla, päällekkäisyydet nopeus, joustavuus vähenevät, jolloin ja väliinputoajien kustannusten kasvu

määrän taittuu. minimointi. Vammaisten Seutukunnan vammaisten palvelut Asiantuntijuus Voidaan löytää palvelut tuottaa yksi tiimi. lisääntyy, yhdessä toimimisen • Kehitys- palvelujen kautta kustannuksia vammahuolto haavoittuvuus hillitseviä tapoja • Vammais- vähenee. toimia mm. palvelu Mahdollista saada kuljetuspalveluissa. erityisosaamista perustasolle.

Taulukko: Kustannustehokkuus ja tuottavuuden kehittäminen uudessa kunnassa

7.4 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut

Seuraavassa on esitetty kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten sekä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilasmäärän kehitys selvitysalueella vuoteen 2029. Suurinta kasvu on perusopetuksessa. Päivähoidossa ja lukiokoulutuksessa kehitys on tasaisempaa.

Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1–6-vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat

H-L-R selvitysalue Perusopetus; 6 000 5510 5564 5615 5361 4971 5 000

4 000

3 000

2 000 1601 1619 1637 1642 Päivähoito; 1631

1 000 716 657 724 762 Lukio; 766

0 2011/2012 2 017 2 021 2 025 2 029

2012 kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 -vuotiaat: THL, Sotkanet - €

2012 oppilasmäärät: Tilastokeskus

Kehitys: Tilastokeskuksen väestöennuste 2012

Kaavio: Kunnallisessa päivähoidossa olevat sekä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat

Yhteenveto

Tehty selvitys on osoittanut, että valmiuksia syvenevään yhteistyöhön kuntien kesken sivistystoimissa on. Toimialan palvelutarpeet tulevat suoraan kansalaisilta. Päivähoidon ja koulupaikan järjestyminen ovat perheiden kannalta tärkeitä, kun mietitään asuinpaikan muutoksia.

Lakisääteisten palveluiden kirjon lisääntyminen edellyttää riittävää väestöpohjaa ja nykyistä suurempia yksiköitä. Esimerkiksi opiskelijahuoltolaki koskee kaikkia kouluja esiopetuksesta toiselle asteelle.

Riittävän suuri peruskunta on rekrytoinnissa vahvuus. Lähes neljännes opetushenkilöstöstä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä ja samaan aikaan myös 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten määrän lisääntyminen aiheuttaa lisärekrytointitarpeita. Riihimäen seutukunnan sijainti ja hyvät yhteydet helpottavat rekrytointia. Henkilöstö painottaa työpaikan valinnassa työpaikan ulkoisia olosuhteita kuten opetustilojen ajanmukaisuutta (tvt- välineistö), kollegiaalista työyhteisöä ja riittäviä koulutusmahdollisuuksia kehittyä ammatissaan.

Väestömäärä seutukunnalla kasvaa ja lapsimäärän kasvu aiheuttaa palvelutarpeen kasvua, jopa lisätilojen rakentamista.

Toisessa vaiheessa on tarpeen tehdä palvelutarvekartoitus, jonka perusteella luodaan toiminnalle suuntaviivat, joiden mukaisesti pyritään myös kustannusten hillintään.

Välittömiä suuria kustannussäätöjä kuntaliitoksella ei ole mahdollista seutukunnalla sivistystoimessa saavuttaa, mutta palvelutarpeiden kasvun henkilöstö- ja tilavaikutuksia on ehkä mahdollista viivästyttää.

Koulukuljetusten, sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten, yleisen joukkoliikenteen ja seutukunnan koko liikenteen suunnittelu on tärkeä tehtävä, johon tulee osoittaa riittävästi resursseja.

Riittävän suuri peruskunta mahdollistaa:

 kattavat ja laadukkaat lakisääteiset peruspalvelut sekä toimialan järjestämät vapaa- ajan palvelut  lisäopetuksen ja maahanmuuttajien valmistavat opetuksen keskittämisen ja laajennetun tarjonnan  kielenopetuksen tarjonnan monipuolistamisen  seutukunnan lukioratkaisut siten, että opetus säilyy myös Hausjärvellä ja Lopella.

Matkailun ei jatkossa tulisi kuulua sivistystoimen vastuualueeseen.

Keskipitkällä aikavälillä kuntien yhdistymisellä on saavutettavissa sekä toiminnallisia että taloudellisia hyötyjä, joita selvitysaineistossa on esitetty.

Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista

Sivistystoimen palvelut tuotetaan kattavimmin Riihimäellä erityisesti varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Hallinnon rakenne ja palvelutuotannon perusta on kaikissa kunnissa lähes samanlainen lainsäädännön ohjauksesta johtuen. Lautakuntarakenteessa on eroja. Hausjärvellä on toimialalla vain yksi lautakunta. Lopella toimii kasvatus- ja koulutuslautakunta sekä vapaa-aikatoimen puolella kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta. Riihimäellä on yksi sivistyslautakunta, jonka alaisuudessa toimii kulttuuri- ja vapaa-aikajaos.

Varhaiskasvatuksen osalta merkittävin ero kuntien välillä on siinä, että Hausjärvellä esiopetus ja esiopetuksen päivähoito toimii kouluilla. Esiopetuksen henkilöstö on opetustoimen palvelussuhteessa. Lopella ja Riihimäellä esiopetuksen henkilöstö on kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisissa palvelussuhteissa.

Perusopetuksen järjestelyissä näkyy kuntien sekä väestöllinen että pinta-alan mukainen ero. Kouluverkko on Riihimäen osalta toimiva ja tehokas. Mahdolliset lisärakentamisen tarpeet johtuvat oppilasmäärien lisääntymisestä, ei kouluverkon tiivistämisen tarpeista. Lopen ja Hausjärven kunnissa on ollut pienkouluvaltainen kouluverkko, johon on sisältynyt yksi yläasteen koulu. Hausjärven kouluverkko on ollut viimeisten vuosien aikana muutoksessa, jossa pieniä ala-asteen kouluja on yhdistetty suurempiin kouluyksiköihin tai

49 uusiin kouluihin. Toimintaympäristö, johon sisältyy yksi yläkoulu, on valmis vuonna 2017. Lopen kunnan osalta kouluverkko on edelleen pienkouluvaltainen. Laki- ja normimuutosten vuoksi ala-asteen koulun tulisi olla vähintään yksisarjainen ja yläasteen koulun vähintään kolmisarjainen.

Perusopetuksen jako ala- ja yläasteen kouluihin on kunnissa erilainen. Hausjärvellä ja Lopella jako on luokat 1-6/ala-aste ja luokat 7-9/yläaste sekä Riihimäellä luokat 1-5/ala- aste ja luokat 6-9/yläaste. Hausjärvellä ja Lopella kuudesluokkalaisten koulupaikan siirto yläkoulun yhteyteen nostaisi kuljetuskustannuksia merkittävästi.

Kuntien pinta-alat ja väestötiheydet poikkeavat toisistaan. Tästä syystä koulukuljetettavien määrät ja koulukuljetuskustannukset eroavat merkittävästi.

Riihimäki järjestää lainsäädännön edellyttämän opetuksen lisäksi lisäopetusta (kymppiluokat), valmistavaa opetusta, maahanmuuttajien perusopetusta ja vieraskielisten oppilaiden kielenopetusta. Hausjärvi ja Loppi eivät näitä pysty järjestämään, koska tarvitsijoiden määrät ovat vähäisiä.

Hausjärvellä ja Lopella yläasteen koulut toimivat kiinteässä yhteistyössä kuntien lukioiden kanssa. Kouluilla on yhteisiä opettajia. Riihimäellä ei perusopetuksella ja lukiolla ole yhteisiä opettajia. Riihimäen lukiolla on yhteisiä opettajia aikuislukion kanssa. Riihimäen lukio ja aikuislukio järjestävät Koulutusosakeyhtiö Hyrian opiskelijoille lukio-opintoja. Riihimäen lukioiden opiskelijamäärät ja yhteistyö Hyrian kanssa mahdollistavat toiminnallisesti monipuolisen kurssivalikoiman ja opiskelijahuoltolain edellyttämät palvelut. Hausjärvellä ja Lopella vastaavien olosuhteiden aikaansaaminen on haastavaa. Ilta-/ aikuislukio toimii vain Riihimäellä. Aikuislukion erikoistehtäviä ovat maahanmuuttajataustaisten aikuisten perusopetus ja vankien yleissivistävä opetus.

Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen sekä liikunta- ja nuorisotoimen osalta eroavaisuuksia on ainakin seuraavasti:

 kulttuuritoiminnan resursseissa ja volyymissa on suuria eroja  Riihimäellä monipuolinen museotarjonta – kuntakohtaiset kotiseutumuseot  liikunta- ja nuorisotoiminnan resursseissa ja volyymissa on suuria eroja  erikoisliikuntapaikat Riihimäellä (uimahalli, jäähalli)

Kaikissa kunnissa on pääkirjasto. Hausjärvellä ja Lopella palvelevat myös kirjastoautot.

Kaikissa kunnissa on oma kansalaisopisto. Taiteen perusopetusta järjestetään Riihimäellä musiikkipistossa ja kuvataidekoulussa. Hausjärvi ja Loppi ostavat musiikkiopistopaikkoja.

Ruokapalvelun tuotanto on Riihimäellä opetustoimessa. Hausjärvellä ruokapalvelu on erillisenä yksikkönä hallinnon palvelukeskuksessa hallintojohtajan alaisuudessa. Lopella ruokapalvelu on kunnanhallituksen alainen yksikkö, josta vastaa talousjohtaja. Uuden kunnan organisaatiomallissa on otettu kanta, että ruokapalvelun tulee kuulua sivistystoimeen, koska arviolta 85 prosenttia käyttäjistä on toimialalla.

Matkailu ei kuulu sivistystoimen vastuualueeseen.

Keskeiset huomiot yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista

Kaiken toiminnan osalta on huomattava, että hallinnossa ja toiminnan käytännön organisoinnissa toimitaan tällä hetkellä sivistystoimen valtakunnallisesti melko sitovassa normiohjauksessa kolminkertaisen valmistelun ja päätöksenteon pohjalta kolmessa eri kunnassa.

Mahdollisuuksia:

 palveluiden saatavuus vahvistuu Hausjärvellä ja Lopella ja vastaavasti Riihimäen perusopetuksen erityispalvelutasossa on odotettavissa lievää laskua  kattavampi palveluverkko – kuntien reuna-alueilta ja muutoinkin palvelut lähimmästä paikasta  henkilöstön joustava käyttö, asiantuntijuuden vahvistaminen, koulutus ja erikoistuminen  lukio-opetuksen saatavuuden varmistaminen  kattavampien palveluiden tarjoaminen kuntalaisille (esim. lisäopetus, valmistava opetus)  mahdollistaisi A1-kielen vaihtoehtoja  mahdollista ruotsinkielisen luokan perustamisen harkinnan

Uuden kunnan tuomat mahdollisuudet palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi sekä kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi

Palvelujen saatavuuden osalta viitataan edeltävään kohtaan.

Varhaiskasvatuksen ja opetuspalveluiden tasavertainen saatavuus paranee. Suunnitelmallisesti ja opetussuunnitelmallisesti koordinoidut ratkaisut ovat yhden kunnan alueella.

Kustannustehokkuuden ja tuottavuuden kannalta uusi kunta luo mahdollisuuksia tarkastella tehtävien päällekkäisyyksiä, henkilöstön tarvetta eri tehtävissä ja toimintojen yhdistämisiä, jotka säästävät kuluja. Henkilöstön joustava käyttö on keino eläköitymisen vaikutusten lieventämiseen.

Palvelutuotannon organisointi ja järjestämistavat uudessa kunnassa

Tätä sivistystyöryhmä ei ehtinyt kattavasti pohtia. Asia tulee esiin mahdollisen toisen vaiheen selvityksessä.

Palveluverkon rakenne ja lähipalvelujen järjestäminen uudessa kunnassa

Tätä sivistystyöryhmä ei ehtinyt kattavasti pohtia. Asia tulee esiin mahdollisen toisen vaiheen selvityksessä.

Kuntien sivistystoimi: palvelun järjestämistapa

Sivistystoimi on pääosin kunnallista omana toimintana järjestettyä palvelutoimintaa, johon kuuluvat seutukunnallinen yhteistoiminta esimerkiksi Osaava-hankkeissa ja opetussuunnitelmatyössä ja vähäisessä määrin ulkoistettu palvelutuotanto. Terveyskeskuksen kuntayhtymä vastaa varhaiskasvatuksen neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluista. Toisen asteen koulutuksessa kunnat ovat mukana Hyriassa. Toiminta on jaettu tulos- tai vastuualueisiin.

Palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet: hallinto Yleisarvio siitä kuinka kyseinen vastuualue Kunnat selviytyvät toimialan hallinnon tehtävistä suoriutuu tehtävistään nykyisellään hyvin. Resurssi kasvatus- ja opetustoimessa sekä henkilöstöhallinnossa on niukka.

Rutiinitehtävien hoitoon kuluu työtehtävistä liian suuri osa. Toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun ei ole riittävästi aikaa. Kehittämisvoimavaroja ei ole, ja rahoitus on perustunut hankerahoitukseen. Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen lakimuutokset, opetussuunnitelmatyö sekä oppilashuoltolaki lisäävät hallinnon työtä. Koulukuljetusten järjestely ja siihen liittyvät kilpailutukset ym. syövät suuren osan työajasta Hausjärvellä ja Lopella. Asiakasmäärät ja kehitysarviot Opetussuunnitelmatyö ja oppilashuoltolaki. Rakentamishankkeet ja tarveselvitykset. Työmäärä ei vähene. Henkilöstön määrä sekä eläkkeelle siirtymiset ja Hallinnon henkilöstön eläköityminen on samaa henkilöstötarpeen muutokset tasoa kunnan muun henkilöstön kanssa. Eläkkeellesiirtymisten yhteydessä on perusteltua olettaa henkilöstön määrän vähentyvän nykyisestä. Palvelujen kehittämistarpeet Lisää työvoimaa tarvitaan koulukuljetusten järjestelyyn ja hoitamiseen, yleisiin suunnittelu- ja kehittämistehtäviin sekä taloushallinnon tehtäviin. Mitä mahdollisuuksia uusi yhdistetty kunta luo  Toiminnan kehittäminen ja vastuualueen toimintaan? laatukysymykset painopisteiksi.  Sähköisen asioinnin kehittäminen seudullisesti kattavana palveluna.  Asiantuntijuuden erikoistumisen, esim. henkilöstöhallinnon palvelussuhdekysymykset.  Koulukuljetusten koordinointi, kilpailutus ja järjestäminen koko alueella huomioon ottaen koko koulupolku. Onko palvelu uudessa kunnassa lähipalvelu, Lähipalvelu. seudullinen vai laajan väestöpohjan palvelu?

Palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet: perusopetus Yleisarvio siitä kuinka kyseinen vastuualue Vastuualue suoriutuu tehtävistään suoriutuu tehtävistään nykyisellään kokonaisuudessaan hyvin. Uusi tuntijako ja opetussuunnitelma – vaikutuksia ei pystytä arvioimaan.

Asiakasmäärät ja kehitysarviot Ennakoitavissa olevat oppilasmäärät pysyvät Hausjärvellä lähes ennallaan. Lopella ennakoidaan selkeätä kasvua. Riihimäellä oppilasmäärät lisääntyvät erittäin voimakkaasti. Vuoteen 2030 mennessä oppilasmäärän lisäys on n. 500 lasta (n. 45 opettajan virkaa). Henkilöstön määrä sekä eläkkeelle siirtymiset ja Henkilöstön määrä pysyy lähes ennallaan. henkilöstötarpeen muutokset Eläkkeelle siirtyvien virat ja tehtävät on pääsääntöisesti täytettävä, koska asiakasmäärä ei vähene. Henkilöstön eläkkeellesiirtyminen on merkittävää, mutta alueen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella ei aiheuttane vaikeuksia tehtävien täytössä. Poikkeuksena ovat tietyt opettajaryhmät; matemaattisten aineiden opettajat ja erityisopetuksen opettajat. Palvelupisteiden määrä ja muutosten ennakointi Koulutoimen palveluverkko on valmis, kun Ryttylän koulun saneeraus valmistuu 2017.

Karan koulu poistuu käytöstä syksyllä 2017. Peruskorjaustarpeita on Oitin alakoululla ja yläkoululla. Monnin koulun uudisrakentamisesta ei ole päätöksiä, mutta maankäytölliset varaukset ovat olemassa. Launosten koulun osalta saneeraus ja uudisrakennuksen toteutus aloitetaan kesällä 2014 ja Läyliäisten arviolta vuonna 2018.

Riihimäellä tarvitaan välittömästi nykyisten koulutilojen laajentamista. Yläkoulun osalta ratkaisua ei ole tehty. Laki- ja normimuutosten vuoksi ala-asteen koulun tulee olla vähintään yksisarjainen. Toimiva yläkoulu tulee olla vähintään kolmisarjainen. Riihimäellä Uramon koulun laajennuksen tarveselvitys valmistuu. Palvelujen kehittämistarpeet Opetuksen kehittäminen ja tietoja viestintätekniikan hyväksytyn strategian mukainen kehittäminen ovat tärkeä painopistealue. Erityiskysymyksinä tulevat esiin lisäopetuksen, joustavan perusopetuksen ja maahanmuuttajien opetuksen kehittämistä koskevat asiat. Lisäksi tutkitaan ruotsinkielisen opetuksen käynnistämistä. Oppilashuollon lisääntyneet vaatimukset; oppilashuoltolaki, oppilashuollon tasavertainen saatavuus ja sen edellyttämät toimenpiteet eri tasoilla. Uusi tuntijako ja opetussuunnitelma. Mitä mahdollisuuksia uusi yhdistetty kunta luo  Vastata edellä esitettyihin vastuualueen toimintaan? kehittämistarpeisiin.  Tarpeeksi suuri yksikkö mahdollistaa henkilöstön koulutuksen esim. tvt- strategian toteuttamiseksi tasavertaisesti eri kunnan kouluissa.  Yhteiset tietojärjestelmät luovat mahdollisuudet parempaan yhteistyöhön perusopetuksen eri tasoilla ja yksiköissä.  Oppilashuollollinen yhteistyö helpottuu. Onko palvelu uudessa kunnassa lähipalvelu, Lähipalvelu. seudullinen vai laajan väestöpohjan palvelu?

Palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet: toisen asteen koulutus Yleisarvio siitä kuinka kyseinen vastuualue Tehtävistä suoriudutaan hyvin. suoriutuu tehtävistään nykyisellään Asiakasmäärät ja kehitysarviot  Riihimäellä opiskelijamäärän kasvu on noin 5 prosenttia.  Hausjärvellä ja Lopella opiskelijamäärä on vuosia pysynyt 60–75 opiskelijan tasolla.  Lähiajan opiskelijaikäluokat ovat pienempiä, mutta kasvavat pidemmällä aikavälillä. Henkilöstön määrä sekä eläkkeelle siirtymiset ja Henkilöstön määrä pysyy lähes ennallaan. henkilöstötarpeen muutokset Eläkkeelle siirtyvien virat ja tehtävät on pääsääntöisesti täytettävä, koska asiakasmäärä ei vähene. Henkilöstön eläkkeellesiirtyminen on merkittävää, mutta alueen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella ei aiheuttane vaikeuksia tehtävien täytössä. Poikkeuksena ovat tietyt opettajaryhmät; matemaattisten 53

aineiden opettajat ja erityisopetuksen opettajat. Palvelupisteiden määrä ja muutosten ennakointi Lukioiden järjestämisluvat uusittaneen 1.1.2017. Riihimäen lukio on toimintakykyinen ”täyden palvelun” oppilaitos. Hausjärven ja Lopen lukioiden tulevaisuus riippuu opiskelijamäärien kehityksestä, pätevän henkilöstön rekrytoinnista, rahoituksen riittävyydestä ja lukioiden kyvystä verkostoitua. Palvelujen kehittämistarpeet Lukioiden yhdistäminen. Sähköiset yo- kirjoitukset ovat haaste. Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet 1.8.2016. Opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan järjestäminen. Hallitusohjelman mukainen lukioverkon karsinta. Järjestämislupien uusinta 2017. Mitä mahdollisuuksia uusi yhdistetty kunta luo Edellä mainittuihin haasteisiin vastaaminen. vastuualueen toimintaan? Onko palvelu uudessa kunnassa lähipalvelu, Seudullinen palvelu. seudullinen vai laajan väestöpohjan palvelu?

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimien palvelujen järjestämistapa, palvelurakenne ja kehittämistarve seutukunnallisesti

Nykyiset palvelut, joissa on kosketuspintana asiakas tai kuntalainen, jäisivät nykyiselleen toteutettaviksi lähipalveluina (kulttuuritarjonta, liikuntapaikat, liikunnanohjaus, nuorisopalvelut). Näiden palvelujen organisointi tapahtuisi ylikunnallisena eli yhdestä pisteestä. Ulkoistettu toiminta säilyisi nykyisellä tasolla.

Palvelurakenne säilyisi lähtökohtaisesti käytännön työssä nykyisellään. Nykyinen, kolmessa kunnassa toimiva hallinto järjestettäisiin yhdestä pisteestä ja näin käytännön toimintaan jäisi enemmän resursseja. Erikoisosaamista esim. erityisryhmien liikunnanohjaukseen saataisiin koko alueelle. Tilojen käyttö mahdollisesti tehostuisi.

Avustus- ja käyttömaksuperiaatteiden yhdistäminen toisi yhtenäisen käytännön alueelle. Hallintokuntien välistä yhteistyötä tulisi lisätä merkittävästi. Hyvin alkanutta seudullista nuorisotyötä tulisi edelleen kehittää, samoin kulttuuritoimintojen, tapahtumien sekä matkailun osalta (mm. markkinointi).

7.5 Teknisen ja ympäristötoimen palvelut

Yhteenveto

Teknisen rakenneselvitystyöryhmän työssä on keskitytty palveluiden laajuuden ja laatutason säilyttämiseen, ja lähtötilanteena on hyväksytty Riihimäen nykyiseen organisaatiorakenteeseen perustuva toimintatapa. Tehtävien hoitaminen nykyisellään onnistuu, eikä siinä nähdä varsinaisesti merkittäviä riskejä, mutta Riihimäen nykyisen palvelutason ulottaminen Lopen ja Hausjärven alueille edellyttää lisäpanostuksia. Työryhmä on yleisesti todennut, että teknisten palvelujen tuottaminen yhden kunnan mallissa on järjestettävissä. Kuntalaisen näkökulmasta katsottuna kunnan teknisen toimen tuottamat palvelut eivät muutu yhden kunnan mallissa merkittävästi.

Kustannussäästöjä yhden kunnan malli ei alkuvaiheessa todennäköisesti toisi, ja voi olla, että alussa on painetta lievälle kustannusten kasvulle. Kuitenkin pidemmällä aikavälillä toiminnan vakiintuessa ja organisaatioiden kehittyessä nähdään mahdollisuus säästöihin tai 54 ainakin kustannusten kasvun saamiselle paremmin hallintaan. Toiminnan kehittämisellä kyetään hillitsemään toimintakulujen kasvua. Organisaation ja toimintatapojen kehittämisen hyödyt realisoituvat pidemmän ajan kuluessa, ja näiden euromääräinen arviointi on vaikeaa. Organisaation ja toimintatapojen kehittämisellä varmistetaan taloudellisten ja henkilöresurssien kohdentaminen toimialan ydintehtäviin. Suurempia säästöjä saavutetaan aikanaan toimintojen yhteensovittamisella, mikä tietenkin valitettavasti näkyy palveluiden siirtymisenä lähemmäksi isompia käyttäjäryhmiä.

Teknisen toimialan toiminta jakaantuu kolmeen eri tuoteryhmään; viranomais- ja valvontatoimintaan (rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu), kuntalaisille tuotettuihin palveluihin (vesi- ja viemärilaitos, joukkoliikenne, vuokra-asuminen, pelastustoiminta, yksityistiet ja yleiset alueet) sekä kaupungin sisäisiin palveluihin (kiinteistöhoito, mittauspalvelut, varikko-varastotoiminta ja siivouspalvelut).

Viranomaispalveluissa toimipisteet siirtyisivät Riihimäelle, mutta muuten toiminta kattaisi lainmukaiset velvoitteet koko kunnan alueella. Kuntalaisille suoraan tarjottavat palvelut pysyisivät ennallaan. Sisäisissä palveluissa on eniten tarvetta tehdä muutoksia toiminnan organisointiin ja toimintatapoihin, mutta muutokset eivät vaikuta palvelun laatuun.

Kuntien yhdistyminen vaatisi muutoksia toimitilojen osalta, mutta tätä työryhmä ei lähtenyt tässä vaiheessa tarkemmin ratkomaan. Kuntaliitoksen toteutuessa toimintojen yhteen sovittaminen tulisi tehdä porrastetusti, jotta työntekijöille voidaan järjestää asianmukaiset työtilat ja samalla ratkaista tyhjilleen jäävien toimitilojen jatkokäyttö.

Uuden kunnan teknisen toimen organisaatio pohjautuisi Riihimäen kaupungin tekniikan ja ympäristötoimialan nykyiseen organisaatioon, ja palvelujen tuotantotapa säilytettäisiin pääsääntöisesti nykyisellään uuden kunnan aloittaessa. Uuden kunnan henkilöstöstä vuosittain noin 14 työntekijää saavuttaa lakisääteisen eläkeiän, ja tämä aiheuttaa merkittävää uusien työntekijöiden rekrytointitarvetta. Tässä yhteydessä tulee arvioida palvelujen järjestämistapa sekä se, jatketaanko palvelujen tuottamista omana toimintana vai onko perusteltua siirtyä joissain toiminnoissa laajemmin ostopalveluiden käyttöön.

Palvelujen nykytilan kuvaus kunnittain

Teknisillä palveluilla tarkoitetaan tässä selvityksessä teknisen toimialan seuraavia toimintoja: hallinto, asumispalvelut, mittauspalvelut, tilapalvelut ja siivouspalvelut (kunnan oman palvelutuotannon tarvitsemien tilojen hoito, rakennuttaminen), ulkoalueet (kadut, kulkuväylät, puistot ja ulkoliikunta-alueet), maaomaisuuden myynti ja vuokraus, vesi- ja viemärilaitos, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, pelastustoiminta, yksityistiet, joukkoliikenne ja varikko-varastopalvelut (kunnossapitokalusto). Kuntien välillä on hallinnollisia eroja toiminnoissa. Riihimäellä kaikki edellä esitetyt toiminnot kuuluvat teknisen toimialan palveluihin.

Palveluiden tuottamisessa on kuntien välillä merkittäviä eroja. Lopella ostopalveluiden osuus on 30, Hausjärvellä 20 ja Riihimäellä noin 25 prosenttia. Riihimäellä eri palveluita tuotetaan luonnollisesti suuremmalla organisaatiolla. Riihimäellä on myös teknisen toimen erityisosaamista, kuten suunnittelu- ja muita asiantuntijoita. Lopen ja Hausjärven kunnat joko ostavat suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut konsulteilta tai sitten tehtävät ovat pieni osa jonkun työpanosta ja tulevat näin toteutettua kevyemmin kuin Riihimäellä. Tyypillistä Hausjärven ja Lopen palveluiden tuotannolle on se, että yksi henkilö hoitaa useita töitä ja että työt eivät toisinaan ole toimialasidonnaisia.

Teknisen toimialan tehtävien hoidossa on osin jopa merkittäviä eroja, mutta yhteensovittamisen kannalta näiden merkitys on yleensä vähäinen.

Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista

Palveluiden tuottaminen eroaa kuntien välillä tällä hetkellä jonkin verran. Tämä johtuu pääosin kaupunki–kunta-eroista. Kaupunkialueilla palveluiden tuottamistapa ja laatu ovat luonnollisesti tarkempia, kun taas maaseutualueilla on totuttu vähempään. Kuntien henkilöresurssit eivät yleensä mahdollista samaa palvelutasoa kuin Riihimäellä.

Keskeiset huomiot yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista

Tekniset palvelut on mahdollista toteuttaa yhden kunnan mallilla, ja muutosta ei pääosin edes huomattaisi. Suurin muutos liittyy hallinnon ja valvontapalveluiden siirtymiseen Riihimäelle. Samalla kyseisiä palveluita voitaisiin kehittää kuntalaisia paremmin palveleviksi. Henkilövoimavarat olisivat uudessa kunnassa paremmassa hyötykäytössä, ja joitain asioita voitaisiin parantaa henkilöiden erikoistumisen kautta. Vesilaitoksessa muutokset olisivat merkittävämpiä, koska laitosten käytännöissä on nyt huomattavia eroja.

Koska työryhmä ei ole erikseen käsitellyt kuntien jätehuoltoa, voidaan todeta, ettei yhden kunnan mallilla ole merkitystä jätelautakunnan päätäntävaltaan.

Uuden kunnan tuomat mahdollisuudet palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi sekä kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi

Yleisesti palveluiden taso Lopella ja Hausjärvellä paranee, vaikka palveluiden hallinto ja toimistopalvelut siirtyvät Riihimäelle. Varsinkin Lopen ja Hausjärven palveluiden tuottavuus paranee, ja palveluille saadaan paremmin sijaisjärjestelyitä. Myös pienen organisaation haavoittuvaisuus poistuu. Palvelut muuttuvat Lopella ja Hausjärvellä osin kasvottomammiksi.

Palvelutuotannon organisointi ja järjestämistavat uudessa kunnassa

Uuden kunnan teknisen toimen organisaatio pohjautuu Riihimäen kaupungin tekniikan ja ympäristötoimialan nykyiseen organisaatioon. Toimialasta vastaavat tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Teknisen lautakunnan alaisuudessa toimivat hallinto-, kaavoitus-, kartta- ja tontti-, tila- sekä katu- ja puistoyksiköt. Ympäristölautakunta hoitaa ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan viranomaistehtäviä ja sen alaisuudessa toimivat ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontayksiköt. Vesihuoltopalvelut tuotetaan erillisessä vesihuoltoliikelaitoksessa. Liikuntapaikkojen hoitotoiminnot sisällytetään katu- ja puistoyksikköön. Asumisasiat keskitetään hallintoyksikköön ja kuntien yhdistymissuunnitelman laatimisen yhteydessä selvitetään kuntien asuntokannan keskittäminen Riihimäen Kotikulma -yhtiöön tai erilliseen perustettavaan, kiinteistö- ja osakeomaisuutta hallinnoivaan yhtiöön.

Palvelujen tuotantotapa säilytetään pääsääntöisesti nykyisellään uuden kunnan aloittaessa. Henkilöstöstä noin kymmenen työntekijää saavuttaa vuosittain lakisääteisen eläkeiän, mikä aiheuttaa merkittävää uusien työntekijöiden rekrytointitarvetta. Tässä yhteydessä tulee arvioida, jatketaanko palvelujen tuottamista omana toimintana vai onko perusteltua siirtyä joissain toiminnoissa laajemmin ostopalveluiden käyttöön.

Lopen Kirkonkylään, Läyliäisiin ja Hausjärven Oittiin tarvitaan operatiivisille toiminnoille tukipisteitä pitkien etäisyyksien vuoksi.

Palveluverkon rakenne ja lähipalvelujen järjestäminen uudessa kunnassa

Asiakkaan tai kuntalaisen näkökulmasta katsottuna kunnan teknisen toimen tuottamat palvelut eivät muutu. Toimialan hallinto keskitetään nykyisiin Riihimäen kaupungin tekniikan ja ympäristön toimialan toimipisteisiin. Työntekijöiden sosiaali- ja taukotilat sekä konekaluston säilytystilat säilytetään toiminnan edellyttämässä laajuudessa. Asiakaspalvelu keskitetään yhteen toimipisteeseen ja etäpalveluja kehitetään. Tarvittaessa toimialan asiakaspalvelutehtäviä hoidetaan myös muissa uuden kunnan yhteispalvelupisteissä. Myös sähköisten apupalveluiden kehittyminen vähentää lähipalvelujen tarvetta. Tämän ryhmän palveluissa kaikki asiantuntijapalvelut tulisi siirtää Riihimäelle. Tällä turvattaisiin paras palvelu asiakkaille, ja myös henkilöstöresurssien käyttöä olisi helpompi organisoida yhdessä toimipisteessä.

7.6 Hallinto- ja tukipalvelut

Keskushallinto

Keskushallinto, henkilöstöhallinto ja taloushallinto ovat luonteeltaan kunnallista päätöksentekoa tukevia palveluja. Pelkällä kuntayhteistyön syventämisellä tai tiivistämisellä ei näissä tukipalveluissa ole enää saatavissa merkittäviä hyötyjä tai säästöjä. Kuntien yhdistyminen antaa mahdollisuuden tarkastella tukipalvelujen organisointia uudella tavalla, vähentää päällekkäisyyksiä ja tarjoaa paremmat asiantuntijapalvelut.

Uuden kunnan johtamisen näkökulmasta uuden kunnan keskushallinnon toimivuus ja organisointitapa ovat keskeisessä asemassa. Suurempi kunta tuo keskushallinnon näkökulmasta toimintavarmuutta, laajentaa ammattitaitoa ja parantaa päätösesitysten valmistelun laatua.

Työntekijöiden toimenkuvien päällekkäisyyksien poistaminen mahdollistaa paremmin asiantuntijuuden kehittämisen. Siten uuden kunnan keskushallinto pystyy palvelemaan luottamushenkilöitä entistä paremmin ja kattavammin hallinnon eri sektoreilla. Keskushallinnon henkilöstön eläköityminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella toimenkuvia ja vakansseja uudesta näkökulmasta.

Uusi kunta keventäisi merkittävästi luottamushenkilöorganisaatiota. Esimerkiksi valtuutettuja olisi nykylainsäädännön perusteella uudessa kunnassa 51, kun valtuutettuja tällä hetkellä on yli sata. Myös lautakuntapaikat vähentyisivät merkittävästi.

Kuntalain uudistaminen tuo uusia haasteita kunnan johtamiseen jokaiselle seudun nykyiselle kunnalle. Valtuuston kokoa koskevaa sääntelyä muutetaan muun muassa siten, että kunta voi päättää valtuutettujen määrästä. Uudessa kuntalaissa säädetään ainoastaan kunnan asukaslukuun perustuvasta valtuutettujen vähimmäismäärästä.

Uudessa kunnassa kuntakonsernia on syytä virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa.

Keskushallinnon yhdistämisen tarkkoja talousvaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Virkojen ja toimien yhdistämisestä, luottamushenkilöpaikkojen vähenemisestä ja toiminnan muusta tehostumisesta saataneen noin 200000–300000 euron säästöt.

Henkilöstöhallinto

Henkilöstön eläköityminen on lähivuosina niin suurta, että se mahdollistaa toimenkuvien ja vakanssimäärien muutokset vastaamaan melko hyvin tulevia tarpeita.

Palkkojen ja palkkausjärjestelmien harmonisointi on merkittävä ja aikaavievä prosessi. Palkkaustasoissa ei suurten ammattiryhmien kohdalla kuitenkaan ole huomattavia eroja, joten palkkaharmonisoinnin kustannukset jäävät kohtuullisiksi.

Yhdistyminen toisi etuja ja ammattimaisuutta henkilöstöasioiden hoitoon varsinkin pienissä kunnissa. Mahdollisuudet työnkiertoon, uudelleensijoituksiin ja toimenkuvien muokkaamiseen laajenisivat. Suurempi kunta olisi myös houkuttelevampi työnantaja.

Yhdistyminen tuo etuja myös työllisyyden hoidon toimenpiteiden suunnitteluun ja kohdentamiseen, vaikka yhteistyötä tällä sektorilla tehdään jo nyt.

Taloushallinto

Uudessa kunnassa taloushallintopalvelut voidaan järjestää niin, että ne tukevat parhaiten uuden kunnan organisaatiota

Uuden kunnan muodostamisvaiheessa on jonkin verran kustannuksia, jotka liittyvät henkilöstön kouluttamiseen ja järjestelmien yhtenäistämiseen.

Pitkällä aikavälillä taloushallintopalveluiden yhdistäminen tuo mittakaavaetuja ja vähentää palvelun riskejä.

Tietohallinto

Tietohallinnossa on tehty jo pitkään seudullisia ratkaisuja, ja tietotekninen infrastruktuuri on yhtenäinen. Uuden kunnan tietohallinnon järjestäminen edellyttää kuitenkin nopeita ja merkittäviä yhtenäistämistoimia, jotka taas edellyttävät merkittävää työmäärää. Esimerkiksi sovellustoimittajilta ostettavien työpäivien lukumäärä on satoja. Siirtymäaika on pidettävä lyhyenä, jotta rinnakkaisten järjestelmien aiheuttamat kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Uudessa kunnassa tarvittavien sovellusten määrä vähenee. Tietotekniikan yhdenmukaistamisesta saatavat kustannussäästöt näkyvät pitkällä aikavälillä. Suurimmat hyödyt saadaan yhtenäisestä ja tehostuvasta toiminnasta.

Mahdollisesta kuntaliitoksesta aiheutuvien kertaluonteisten tietohallintokustannusten arvioidaan tässä vaiheessa olevan yli 500000 euroa. Arvio osoittaa ainoastaan kustannusten suuruusluokan. Tarkempi arvio yhdistymiskustannuksista voidaan antaa siinä vaiheessa, kun ohjelmia, järjestelmiä ja sovelluksia käyttävät toimijat ovat tehneet omat organisaatio- ja toimintasuunnitelmansa sekä määrittäneet tarpeensa.

Ruokapalvelut

Ruokapalveluissa kuntien yhdistyminen ei tuo merkittäviä muutoksia. Toiminnot ovat hyvin samankaltaisia ja helposti yhdistettävissä. Suoritehinnat ovat hyvin lähellä toisiaan, ainoastaan painopisteet hieman eroavat. Varsinaisia suuria kustannussäästöjä ei kuitenkaan ole luvassa.

Noin neljän prosentin säästö ruokapalveluiden kokonaismenoista voisi olla realistinen (ruokalistojen yhdistäminen ja käytössä olevien raaka-aineiden tarkistus sekä mahdolliset henkilöstösäästöt). Pitkällä tähtäimellä säästöt syntyvät investoinneista (valmistuskeittiöt jakelukeittiöiksi) ja henkilöstön käytön tehostamisesta.

Yhdistäminen selkeyttäisi ja vahvistaisi ruokapalvelutoimintaa koko uuden kunnan alueella. Työntekijöiden toimenkuvien päällekkäisyyksien poistaminen mahdollistaa paremmin asiantuntijuuden kehittämisen.

 tuotannonohjaus, ATK  omavalvonta  ravitsemussuositukset, erityisruokavaliot  henkilökunnan yhteiskäyttö helpottaisi sijaisuuksien hoidossa  kotipalveluateriat oman kunnan toimesta koko alueelle

Valmistuskeittiöiden määrä on sidoksissa koulujen määrään (kyläkoulut). Kaikkien kaukaisempien koulujen ruoanvalmistus tai pelkkä jakelu eivät juuri muuta työaikatarvetta toimipisteessä. Jatkossa ruoanvalmistusta on mahdollista keskittää, mikäli kouluverkostoa supistetaan. Valmistuskeittiöiden määrä vähenisi automaattisesti yhdeksään (nykyisin 11), ja keskittämällä ruoanvalmistusta isompiin taajamiin valmistuskeittiöitä voisi tulevaisuudessa olla vähemmänkin.

Poikkeusolojen ruokapalveluiden varmistamiseksi valmistuskeittiöiden säilyttäminen eri puolilla uutta kuntaa olisi myös perusteltua.

Lopella ja Hausjärvellä on käytössään yhdistelmätyöntekijöitä ruoka- ja siivouspalveluissa. Yhdistelmätyöntekijöitä tai moniosaajia tarvitaan myös jatkossa. Eri ammattiryhmiä voitaisiin jatkossa hyödyntää. Henkilölle saataisiin järkeviä työaikoja samassa toimipisteessä (esim. kouluavustaja-ruoanjakaja, laitoshuoltaja-ruoanjakaja, ruokapalvelutyöntekijä-siivooja). Henkilö toimisi sen toimialan alaisuudessa, jossa tekee suurimman osuuden työstään.

7.7 Johtopäätökset palvelujen järjestämisestä

Vaikutusten arviointi: palvelut

Valmistelutyöryhmät ovat todenneet, että kuntalaisille järjestettäviin palveluihin tulisi hyvin vähän muutoksia, jotka johtuvat suoraan kuntien yhdistymisistä. Kuntarakenneuudistuksella voidaan kuitenkin varmistaa palveluiden saatavuus ja palvelutaso seudulla. Kuntalaisten näkökulmasta käytössä oleva palveluverkko laajenee, kun mm. nykyisten kuntarajojen lähettyvillä naapurikunnan puolella olevat palvelut tulevat paremmin kuntalaisten saataville.

Palveluiden näkökulmasta liitosten hyödyt ja haitat ovat erityisen riippuvaisia johtamisesta uudessa kunnassa. Suuremmalla kunnalla arvioidaan olevan paremmat mahdollisuudet ja resurssit kehittää ja johtaa sekä lähipalveluita että keskitettyjä palveluita tulevaisuuden yhteiskunnan edellyttämään suuntaan.

Palvelupisteisiin kohdistuvaa karsintaa on koko maassa ja Riihimäen seudulla todennäköisesti tulossa lähivuosina mahdollisista liitoksia huolimatta. Palvelupisteitä korvataan ja uudistetaan uusilla toimintatavoilla.

Valtakunnallisella sote-ratkaisulla on vaikutuksia palveluihin, mutta vielä on ennenaikaista todeta minkälaisia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto on kuitenkin syytä koota yhteen.

Tulevaisuudessa monia palveluita ei voida hoitaa pienissä (yhden hengen) yksiköissä, vaan tämä vaatii koko seudun resurssien koonnin (syynä sekä lain vaatimukset että kuntalaisten vaatimukset palvelutasolle).

Yksityiskohtaista palveluiden järjestämissuunnitelmaa ei tässä vaiheessa ole tehty. Tarkempi palveluiden järjestämissuunnitelma on tarkoitus tehdä selvityksen toisessa vaiheessa.

Edut / mahdollisuudet Haitat / uhat  Yhden johdon alaisuudessa on  Toimintojen keskittäminen vähentää paremmat mahdollisuudet toimipisteiden määrää reuna-alueilla tarkoituksenmukaiseen ja ja vie joitakin palveluita kauemmas kustannustehokkaaseen kuntalaisista, erityisesti lähipalvelujen palvelurakenteeseen ja lähipalvelujen uusien tuotantotapojen myötä uusien tuotantotapojen  Palveluiden etääntyminen on uhkana käyttöönottoon erityisesti Hausjärven ja Lopen  Sähköisen asioinnin kehittäminen ja näkökulmasta teknologian monipuolinen käyttö  Paikallisen asiantuntemuksen ja palvelutuotannossa on edellytys vaikutusmahdollisuuksien palvelutarjonnan saavutettavuuden heikkeneminen tasapuolisuuteen, palvelujen  Liikkumisen lisääntyminen ja tuottavuuden paranemiseen ja sitä kuljetuskustannusten nousu, mikäli kautta kustannuskehityksen palveluverkkoa karsitaan hillitsemiseen  Seudun kokonaisetu otetaan paremmin huomioon, kun koko seudulle tulee yhteiset säännöt ja käytännöt sekä palveluja laatutasot  Henkilöstöresurssien ja asiantuntemuksen vahvistuminen tehostavat palvelujen tuottamista ja tuottavuutta erityisesti erikoispalveluissa

8 TALOUS

8.1 Kuntien menokehitys

Kuntien ja selvitysalueen menojen kehitystä on tarkasteltu toimintakatteen ja sen prosentuaalisen muutoksen avulla. Toimintakate lasketaan toimintamenojen ja toimintatulojen erotuksena.

Toimintakatetarkastelu on laadittu oikaistujen tilinpäätös- ja talousarviolukujen avulla. Virallisia lukuja on oikaistu Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän luvuilla sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnille kohdistuvilla alijäämillä.

Kaaviot: Toimintakate ja sen muutos

Toimintakate (euroa/asukas) on kehittynyt seudulla melko samansuuntaisesti. Suurin asukaskohtainen toimintakate on lähes koko tarkastelujakson Riihimäellä ja pienin Lopella. Toimintakatteen prosentuaalinen kehitys on ollut samansuuntainen. Hausjärvellä ja Riihimäellä tavoitellaan toimintakatteen kasvun hidastamista talousarviovuonna. Loppi on ennakoinut negatiivisen kasvun talousarviovuodelle. Selvitysalueen toimintakate seurailee Riihimäen muutoksia.

8.2 Kuntien tulopohjan kehitys

Kuntien tulot muodostuvat pääosin verotuloista ja valtionosuuksista, joiden kehitystä tässä tarkastellaan. Omaisuuden myyntitulot on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.

Verotulojen kehitys kuntakohtaisesti ja selvitysalueella:

Kaavio: Verotulot asukasta kohti

Verotulot (euroa/asukas) ovat suurimmat Riihimäellä (3683 euroa vuonna 2012). Lopen asukaskohtainen verotulo on pienin (2997 euroa vuonna 2012). Selvitysalueen keskimääräinen luku lähestyy Riihimäen arvoja. 61

Valtionosuuskertymä (euroa/asukas) on laskettu vuosille 2015 ja 2016 huhtikuussa julkistettujen valtionosuuslaskelmien mukaisesti. Valtionosuuden kehitys:

Kaavio: Valtionosuudet asukasta kohti

Eniten valtionosuutta selvitysalueen kunnista saa Loppi ja vähiten Riihimäki.

Valtionosuusuudistuksen kokonaisrakenteessa ikärakenne ja sairastavuuskriteerien painoarvo on laskennassa kaikkein merkittävin eli yhteensä 94,4 prosenttia. Selvitysalueen kunnille kohdistettavaan valtionosuuteen näyttäisi vaikuttavan myös verotulojen tasauksen muutos.

Huhtikuussa julkistettujen laskelmien mukaan selvitysalueen valtionosuudet vähenisivät 3,4 miljoonaa euroa. Suurin euromääräinen vähennys kohdistuisi Riihimäkeen. Asukaslukuun suhteutettuna Lopen ja Riihimäen menetykset ovat lähes yhtä suuret. Hausjärvelle valtionosuusuudistuksen vaikutus on laskentavuonna lähes neutraali.

Kaaviot: Valtionosuusuudistuksen vaikutus

8.3 Tulevat investointitarpeet

Yhteenveto selvitysalueen kuntien investointisuunnitelmista 2014–2018 on esitetty raportin liitteessä 2.

8.4 Talouden tasapaino ja kriisikuntatarkastelu

Kuntien talouden tasapainoa kuvataan vuosikatteen, nettoinvestointien ja poistojen välisellä suhteella. Seuraavissa kaavioissa esitetty kumulatiivinen tarkastelu osoittaa, että kuntien talous ei ole tasapainossa. Kunnat investoivat lainavaroin, koska poistot eivät vastaa investointien määrää.

Vuosikate ja poistot ovat samalla tasolla, minkä seurauksena uuden kunnan taseeseen ei näytä kertyvän alijäämää. Uuden kunnan talouden tasapainon tarkastelu osoittaa, että suurempi kuntakokonaisuus pienentää heilahtelua.

Yhdistyminen ainoana toimenpiteenä ei riitä saamaan taloutta tasapainoon.

Kumulatiiviset investoinnit, vuosikate ja poistot oikaistujen tilinpäätöstietojen mukaan kuntakohtaisesti ja uuden kunnan osalta (euroa/asukas) ovat seuraavat:

Kaaviot: Investoinnit (punainen), poistot (vihreä) ja vuosikate (sininen)

Kuntatalouden tilaa voidaan seurata kriisikuntakriteerein, joista on laadittu kooste vuoden 2013 tilinpäätöslukujen perusteella seuraavasti:

Raja-arvo

Loppi

Riihimäki Hausjärvi e2013 Selvitysalue Vuosikate, €/as < 0 210 386 355 333 Tulovero-% > 20,00 20,50 20,00 19,75 19,92 Lainamäärä, €/as > 3830* 2922 2435 3945 3479 Kertynyt alijäämä, €/as < 0 437 1214 365 421 Omavaraisuusaste, % < 50 % 38,2 % 56,1 % 31,9 % 36,7 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 59,0 % 43,1 % 75,9 % 67,4 % *) ennakkotieto

Taulukko: Kriisikuntakriteerien täyttyminen (lähde: kuntien tilinpäätökset 2013)

Tarkastelu osoittaa, että kuntien taloudellisessa asemassa on eroja. Hausjärvellä ylittyi vuonna 2013 kolme kriteeriä: tuloverokriteeri, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuminen. Lopen kriteereistä ei täyttynyt yksikään. Riihimäki täytti kolme kriteeriä eli lainamäärän, omavaraisuusasteen ja suhteellisen velkaantumisen. Taulukon sarake

”selvitysalue yhteensä” sisältää em. kunnat sekä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän luvut. Selvitysalueen kriteereistä näyttäisi täyttyvän kaksi eli omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuminen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yksikään kunta tai selvitysalue ei ole kriisiytymässä. Riihimäen kaupunki suurimpana kuntana vaikuttaa eniten selvitysalueen taloudellista tilannetta kuvaaviin asukaskohtaisiin lukuihin.

8.5 Talouden tehostamispotentiaali

Seudulla on säästöpotentiaalia, kun sen yhteiskustannuksia verrataan muihin kuntiin. Seuraavassa seutua vertaillaan ikärakenteeltaan samankaltaisiin kuntiin. Vertailu tehdään vertailuryhmän kolmanneksi edullisimpaan kuntaan.

Taulukko: Säästöpotentiaalin kuntavertailu

Kuntien välisiä eroja voivat selittää erot palvelun sisällössä, laatuerot, palvelurakenteen erot, erot saatavuudessa, erilainen palvelutarve ja asiakasrakenne, paikalliset olosuhteet, maksutulojen erot tai tuottavuuserot. Tuottavuuserojen taustalla voivat olla esimerkiksi palveluprosessit, yksikkökoko, osaaminen, johtaminen, välineet tai tilat. Varauksina voidaan esittää se, että kustannuksia ei ole tarvevakioitu sekä se, että esimerkiksi tilakustannusten tai vyörytysten laskenta voi erota kuntien välillä.

Kun tarkastellaan säästömahdollisuuksia henkilöstömenoissa, laskelmat ovat suuntaa- antavia ja riippuvaisia uuden kunnan toimintatavoista ja päätöksistä. Laskelmiin sisältyy myös sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö. Eläkepoistuman hyödyntämisen lähtökohtana oleva laskennallinen henkilöstömäärä vuonna 2013 on 2800.

Tuottavuuden kasvun myötä laskennallinen henkilöstötarve nykyisellä toimintatavalla on 3150 henkilöä vuonna 2021. Mikäli tuottavuus kasvaa 0,5 prosenttia vuosittain, on vuoden 2021 henkilöstömäärä 2990. Henkilöstömenoissa (palkkakulut työnantajamaksuineen) laskennallinen säästö on vuodessa noin 0,65 miljoonaa euroa ja viiden vuoden aikana (vuosina 2017–2021) yhteensä noin kymmenen miljoonaa euroa.

Kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa joka neljäs vapautuva virka tai toimi on voitu jättää täyttämättä (mm. Kouvola ja Jyväskylä). Seudun kunnista jää vuosina 2017–2021 eläkkeelle noin 100–120 henkilöä vuosittain. Mikäli joka neljäs vakanssi voidaan jättää täyttämättä, on laskennallinen säästö vuodessa noin miljoona euroa ja viiden vuoden aikana (2017–2021) yhteensä noin 15 miljoonaa euroa.

Seudun ja kuntakohtaiset painelaskelmat ovat raportin liitteenä 3. Painelaskelmien mukaan kaikilla kunnilla on paine korottaa veroprosenttia tarkastelujakson aikana. Hausjärvellä korotuspaine alkaa jo vuodesta 2012. Kertaerät eli kuntayhtymien alijäämät on kohdistettu vuoteen 2017, mikä nostaa kyseisen vuoden painetta.

Tosiasiallinen veronkorotuspaine on ollut kaikilla kunnilla jo vuonna 2012, jos terveydenhuollon menot olisi vuosittain kohdistettu kunnille täysimääräisenä.

Tarkastelujakson aikana erityisesti Hausjärvi hyötyisi kuntaliitoksesta.

Seuraavissa kuvissa on esitetty paine veroprosenttiin ja veroprosentti tasapainossa kuntakohtaisesti. Lisäksi selvitysalueen tarkastelu on laadittu kahdesta eri tuottavuusnäkökulmasta.

Kaaviot: Veroprosentti

Selvitysalueen painelaskelma on laadittu kahdella eri oletuksella: kunnan työn tuottavuus ei parane tai se paranee vuosittain 0,5 prosenttia. Kuntarakenneselvityksessä on todettu, että uudessa kunnassa on toimintoja kehittämällä ja tehostamalla mahdollisuus tuottavuuden parantamiseen. Puolen prosentin tuottavuuden parantaminen vuosittain on laskennallinen ja suuntaa antava. Työn tuottavuuskehityksen vaikutus tuloveroprosenttiin on ilmeinen.

Selvitysalueen painelaskelma perustuu kuntien tilinpäätös- ja väestötietoihin. Ennustevuosien kehitykseen vaikuttaa ikärakenteen ja palvelutarpeen muutos, verotulojen ja valtionosuuden kehitys (ml. uudistuksen vaikutus). Painelaskelman oletuksena on, että selvitysalue ei rahoita toimintaansa vieraalla pääomalla, vaan kaikki talouden tasapainottamispaineet kohdistetaan tuloveroprosenttiin. Painelaskelmaa on oikaistu seuraavilla erillä:

 Sairaanhoitopiirin ja terveyskeskuskuntayhtymän kertyneet, selvitysalueelle kohdistuvat alijäämät  Kuntarakenneuudistuksen vaikutukset: ICT-kustannukset (0,5 M€), palkkojen harmonisointikustannukset (0,9M€), yhdistymisavustus 4,5 M€  Kuntarakenneuudistuksen seurauksena on oletettu, että uuden kunnan työn tuottavuus paranee vuosittain 0,5 prosenttia

Oikaistu painelaskelma osoittaa, että kuntarakenneuudistuksella on myönteisiä vaikutuksia kunnan tuloveroprosentin kehitykseen. Yhdistymisavustus kattaa yhdistymisestä aiheutuvat kertaluontoiset erät. Erityisesti työn tuottavuuden paranemisen vaikutus on

65 merkittävä ja pysyvä. Työn tuottavuuskehityksen avulla paine veroprosenttiin alenisi 0,9 prosenttiyksiköllä tarkastelujakson lopulla vuonna 2021.

8.6 Johtopäätökset talouden tilasta ja kehityksestä

Vaikutusten arviointi: talous

Edut / mahdollisuudet Haitat / uhat  Taloudellisia hyötyjä on saatavilla,  Talouden haasteet ovat olemassa vaikka niiden tarkka laskeminen on myös mahdollisten kuntaliitoksen etukäteen hyvin vaikeaa jälkeen  Menojen karsintaa saadaan  Liitoksen myötä taloudellisia hyötyjä o hallinnon supistamisella, ei saavuteta nopeasti erityisesti päällekkäisyyksien  Talouden sopeuttaminen edellyttää purkamisella tiukkaa menokuria ja rakenteellisia o henkilöstön uusrekrytointien uudistuksia, jolla on vaikutuksia myös pienentämiseltä, erityisesti palveluihin eläköitymistä hyödyntäen o palvelujen yhteissuunnittelulla ja tarvittaessa palveluja karsimalla  Palkkaharmonisointi ei tuo suuria lisäkustannuksia  Tulojen lisäystä saadaan aikaan vaikuttavalla ja yksituumaisella elinvoimajohtamisella  Liitosavustus 4 500 000 euroa

9 HENKILÖSTÖ

9.1 Henkilöstörakenteet ja -käytännöt

Selvitysalueen kuntien ja perusterveydenhuollon yhteisen kuntayhtymän henkilöstöön liittyviä keskeisiä tunnuslukuja on esitetty raportin liitteessä 4. Vuoden 2013 lopulla neljässä organisaatiossa oli yhteensä 2828 työntekijää. Vakinaisen henkilöstön yhteismäärä oli 2263. Vakinaisen henkilöstön keski-iät neljässä organisaatiossa vaihtelivat 46 ja 48 ikävuoden välillä. Henkilöstön keski-ikä oli alhaisin Lopen kunnassa ja korkein kuntayhtymässä. Yhteenlasketut henkilöstökulut olivat 140,6 miljoonaa euroa. Tästä summasta palkkamenojen osuus oli noin 116,1 miljoonaa euroa. Seuraavassa on kuvattu henkilöstöasioita koskevia käytäntöjä.

Hausjärvi Loppi Riihimäki Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Keskitetyn henkilöstöhallinnon rooli ja henkilöstöresurssit Keskitetty 50 % hallintopäällikön ja Vakinainen henkilöstö (4) + (3 ma Kokopäiväinen henkilöstöhallinto 30 % henkilöstösihteerin rekrytoijaa): henkilöstöpäällikkö, rekrytointiosastonhoitaja, joka muodostuu työajasta; kunnan henkilöstön kehittämispäällikkö (= koordinoi myös työllistettävät ja hallintojohtajasta, jonka henkilöstöasioiden työsuojelupäällikkö), opiskelijat. Lisäksi tehtäviin muun ohella valmistelu, linjaukset ja henkilöstösuunnittelija, palvelusihteerin työpanosta kuuluu myös ohjeistus, esimiestyön toimistosihteeri. Keskitetty kohdistuu henkilöstöhallintoon. henkilöstöpolitiikan ja - ohjaus ja tukeminen, henkilöstöhallinto on osa hallinnon tehtäviä. esimiesten konserni- ja Osuutta työajasta ei ole perehdyttäminen, palkka- hallintopalvelukeskusta. Sen määritelty, mutta asiamiehen tehtävät, tehtävänä on ohjata ja tosiasiallisen ajankäytön eläkeasioiden hoitaminen, koordinoida toimialojen kannalta se on n. 30-50 työhyvinvointiasiat, henkilöstöasioiden hoitoa ja %. yhteistyö vastata henkilöstöpalvelujen, työterveyshuollon kanssa, palkkahallinnon ja paikallisen työsuojelupäällikön koulutuksen sekä työllisyyden tehtävät hoidon toteutuksesta sekä edistää työsuojelua ja yhteistoimintaa. Palkanlaskennan organisointi ja henkilöstöresurssit Palkanlaskenta ostetaan Henkilöstösihteeri hoitaa Palkanlaskennan hoitaa RHL data Oy ostopalveluna. RHL-Data Oy:ltä. itsenäisesti koko kunnallinen osakeyhtiö RHL Data Kunnalle nimettyjä henkilöstön Oy ostopalveluna. palkanlaskijoita on kaksi palkanlaskennan, n. 70 % (Päivi Linna ja Aila työajastaan. Lunnas), jotka kuitenkin Palkanlaskennassa tekevät myös muiden käytössä CGI:n Status- organisaatioiden töitä. ohjelma. Rekrytointikäytännöt vakinaisten ja lyhytaikaisten sijaisten osalta ja täyttölupamenettely Täyttölupamenettely on Rekrytointi hoidetaan Toimialat hoitavat vakinaisen Tulosalueet hoitavat (yhdessä käytössä: vakinaisten vakinaisten ja pidempien henkilöstön sekä pitempiaikaisten rerytointiosastonhoitajan palvelussuhteiden ja sijaisuuksien osalta sijaisten rekrytoinnit KuntaRekryn kanssa) vakinaisten sekä pitkä- vähintään vuoden sähköisesti Kuntarekryä avulla. Lyhytaikaisten hoitoalan että lyhytaikaisten sijaisten mittaisten käyttäen. Tietyillä sijaisten välitys hoidetaan rekrytoinnit Kuntarekryn avulla. määräaikaisten yksiköillä, kuten toistaiseksi (1.1.2014 alkaen) palvelussuhteiden päivähoidossa ja henkilöstöhallintoon keskitetyn täyttäminen edellyttää vanhusten sijaisrekrytoinnin avulla kunnanhallitukselta palveluasumisyksikössä KuntaRekryä käyttäen. saatavaa täyttölupaa. hyödynnetään omaa ns. Kaupunginjohtajan täyttölupa Alle 3 kk:n ajaksi sijaispankkia. Vakinaisten tarvitaa yli 3 kk ajaksi tarvittavat sijaiset toimien ja virkojen osalta palkattaville, ellei kyse ole hoito- otetaan ensisijaisesti täyttölupamenettely; tai opetustehtävästä, joihin vuokratyövoimana hallintokunnan johtaja tarvitaan toimialajohtajan Seuturekry Oy:ltä. valmistelee täyttölupa. hallintopäällikön kanssa esityksen, jonka kunnanhallitus käsittelee. Työterveydenhuoltopalvelujen tuottamistapa ja laajuus Työterveyshuollon Palveluntuottajana on ollut Työterveydenhoitopalvelut Työterveyshuollon tuottaa järjestämisvastuu on Riihimäen työterveys ry hankitaan Terveyskeskuksen terveystalo Oy. Palvelut Riihimäen seudun vuodesta 2007. kuntayhtymältä, joka hankkii ne kattavat sekä lakisääteisen terveyskeskuksen Lakisääteisen Terveystalo Oy:ltä. Palveluun työterveyshuollon että erikseen kuntayhtymällä. työterveydenhuollon kuuluu ennalta ehkäisevä määritellyt Terveyskeskus ostaa lisäksi on lakisääteinen työterveydenhoito, sairaanhoitopalvelut. palvelut Suomen yleislääkäritasoinen sekä perustason 67

Terveystalo Oy:ltä. sairaanhoito. Toimipiste sairaanhoitopalvelut. Palvelut käsittävät Riihimäellä Majakassa, lakisääteiset tehtävät ja auki klo 8–16. sairaanhoitopalveluita Työterveydenhoitajan (sis. yleislääkärin vastaanotto kunnantalolla palveluita). keskiviikkoisin klo 9–11. Yhteistoimintajärjestelmä ja työsuojelun organisointi, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö Työsuojelupäällikkönä Yhteistyötoimikunta Ylimpänä yhteistoimintaelimenä Yhteistoiminnasta ja sen toimii hallintojohtaja kokoontuu neljästi on kehittämistoimikunta, joka järjestämisestä on sovittu ja omien tehtävien ohella. vuodessa käsittelemään toimii samalla kirjattu yhteistoiminnan Työsuojeluvaltuutettuja yt:n edellyttämät asiat. työsuojelutoimikuntana. periaatteet ja toimintatavat on kaksi: Työyksiköissä on Toimialoilla on omat (2010). Yhteistyötoimikunta toimihenkilöiden (so. työpaikkakokoukset kehittämisryhmät ja työyksiköissä kokoontuu vähintään 2 esimiesten, vapautus vähintään neljä kertaa pidetään työpaikkakokouksia krt/vuosi. Työsuojelujaosto 1,76 t/vk) ja vuodessa. Tulos- ja vähintään 4 kertaa vuodessa. koostuu työsuojelupäälliköstä ja työntekijöiden kehityskeskustelut ovat Työsuojeluasioita koordinoi 3 työsuojeluvaltuutetusta, jotka (vapautus 12,78 t/vk). vuosittain. työsuojelujaos, joka koostuu kaikki toimivat oto:na. Luottamusmiehiä on Johtoryhmätyöskentely; työsuojelupäälliköstä ja Työsuojeluvaltuutetuilla on viisi: JHL:n, Jytyn, viikoittain ns. työsuojeluvaltuutetuista (1 työsuojelutehtäviin yhteensä 12 Jukon ja TNJ:n ydinjohtoryhmä, josta toimihenkilöillä, 1,5 t /vko. Luottamusmiehiä 4 kpl, pääluottamusmiehet laaditaan muistio. Joka työntekijöillä). Kuusi joista Tehyn sekä 1.1.2014 alkaen toinen kuukausi pääluottamusmiestä, joilla yht 11 pääluottamusmiehellä Tehyn luottamusmies. laajennettu johtoryhmä, pv/vko työaikaa. JHL päätoiminen, vapautusta omasta työstään 2 JHL:n johon henkilöstön JUKO 80 %, Super 20 %, Jyty 10 pv/kk. pääluottamusmiehellä edustaja osallistuu. Joka %, Tehy 10 % ja KTN oman on vapautusta omista toinen kuukausi työnsä ohessa. töistään 6,25 t/vk, henkilöstöfoorumi l. muilla ei lainkaan. työnantajan ja pääluottamusmiesten välinen epävirallinen tapaaminen. Pääluottamusmiehiä neljä. Kaksi hoitaa tehtäviään työaikansa puitteissa, yhdellä opettajalla viiden tunnin vapautus opetusvelvollisuudesta ja yhdellä henkilöllä käytettävissään 7,39 tuntia/2 vk. Työsuojelupäällikkönä toimii hallintopäällikkö. Kaksi työsuojeluvaltuutettua, joilla on työsuojelutehtäviin n. 9 tuntia/vk. Esimiesten ja henkilöstön kouluttaminen (paikallisen koulutuksen järjestäminen) Henkilöstölle, ml. Esimiehille suunnatut Vuosittain laaditaan paikallisen Vuosittain laadittavat sisäiset ja esimiehet, järjestetään esimiesinfot 4 kertaa koulutuksen suunnitelma eri ulkoiset koulutussuunnitelmat. melko vähän koulutusta vuodessa. Paikallista toimialoille tarpeellisista yleisistä Nämä perustuvat mm. omana toimintana. keskitettyä koulutusta ei aiheista (20 000 e). Esimiehillä kehityskeskusteluissa esiin Vuonna 2013 on järjestetty vuonna 2013. mahdollisuus suorittaa JET tms tulleisiin koulutustarpeisiin. järjestetty valmistelija- Hallintokunnittain tutkinto ja heille pidetään Esimiehille järjestetään ja esittelijäkoulutusta ja arvioitiin henkilöstön kuukausittain esimiesten krt/vuosi esimieskoulutuspäivä. ensiapukoulutusta. kehittämistarpeet ja iltapäiväkoulutukset ja muuta Lääkäreillä on yleislääketieteen suunniteltiin ja esimiestyötä tukevaa erikoistumiskoulutusmahdollisu järjestettiin koulutukset ajankohtaista koulutusta. us. Hoitohenkilöstöllä v 2013 sen mukaisesti. Henkilöstön koulutus- ja koulutuspäiviä 2,9 pv/hlö. kehittämistarpeet kirjataan vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa Populus- järjestelmään, josta henkilöstöhallinto pääsee niitä tarkastelemaan Työssä jaksamisen tukikeinot (kuntoutuskurssit, työkokeilut, savuttomuus), varhainen tuki ja henkilöstökysely Aslak-kuntoutusta on Osatyökykyisten työssä Käytössä on varhaisen tuen malli Käytössä on varhaisen tuen monen vuoden tauon jaksamiseksi on käytössä ja ikäohjelma. Toistuvista tai malli. Työkykyisyysasioissa on jälkeen haettu vuodelle työkokeilu pitkittyneistä sairauspoissaoloista aktiivinen yhteistyö 2014 yhteistyössä tapauskohtaisesti tulee esimiehille automaattiset työterveyshuollon kanssa ja Riihimäen kaupungin (palkallinen kuntoutus, hälytykset, jolloin käytävä mahdollisuuksien mukaan kanssa. Muita mukautettu työaika tai puheeksiottokeskustelu. Käytössä työntekijän uudelleen kuntoutuksia ei ole mukautettu/uusi myös henkilöstöpankki sijoittaminen esim. työkokeilun viime vuosina työtehtävä). Savuton osatyökykyisten kautta. Tuetaan savuttomuutta järjestetty. Hausjärven kunta 1.3.2012 lukien. uudelleensijoituksia varten (n 10 korvaamalla 2 kk:n 68 kunta on savuton Tarjolla tuki henk palkkamääräraha) ja nikotiinikorvaushoito työpaikka 1.1.2011 vieroitushoitoon osatyökykyisyystilanteiden työterveyshuollon kautta. lukien. Henkilöstökysely yhteistyössä selvittely yhdessä Työhyvinvoinnin edistämiseksi järjestetään joka toinen työterveyshuollon kanssa. työterveydenhuollon kanssa. toimii TYHYryhmä, joka laatii vuosi, viimeksi syksyllä Henkilöstökysely Vuosittain on palkallisia mm. työhyvinvointitavoitteet. 2013. Työkokeiluihin toteutetaan joka toinen ASLAK/TYK kuntoutuskursseja Työhyvinvointikysely suhtaudutaan vuosi. kohdennetuille ryhmille, sekä toteutetaan 2 vuoden välein myönteisesti, mikäli palkattomia (viimeksi toukokuussa 2013). siitä ei aiheudu kunnalle kuntoremonttikursseja. Kevan mitään kustannuksia. kuntoutustukea hyödynnetään uudelleensijoituksissa. Savuton kunta 2014 alkaen. Henkilöstökyselyt joka toinen vuosi, joiden tulosten pohjalta laaditaan työyksiköittäin kehittämissuunnitelmat. Palkkausjärjestelmät (arviointijärjestelmät sopimusaloittain TVA ja HTA, rekrytointilisän ja kertakorvauksen käyttö) Rekrytointilisää ja Rekrytointilisää on Käytössä on sopimusalakohtaiset Osaamisen arviointi käytössä kertakorvausta ei ole käytetty vain kerran tehtävien vaativuuden osalla henkilöstöä (esimiehet, käytetty. Tva- ja hta- (koulupsykologi). arviointijärjestelmät/vaativuusteki fysioterapeutit), tavoitteena arviointijärjestelmiä Kertakorvausta on jät (TVA) sekä henkilökohtaisen laajentaa koko henkilöstöön. päivitetään yhteistyössä maksettu viime vuoden työsuorituksen Kehittämiskeskustelut Riihimäen kaupungin ja aikana parissa arviointijärjestelmät (HTA) vuosittain. Lopen kunnan kanssa. satunnaistapauksessa. opetusalaa lukuun ottamatta. Määräaikaista rekrytointilisää mahdollista käyttää KVTES- alalla ja TS-alalla tarvittaessa. Kertakorvaus ei vielä ole käytössä ryhmien palkitsemismuotona. Henkilöstöetuudet, virkistystoiminta ja muistaminen Henkilöstöetuuksia ovat Henkilöstön yhteinen Henkilökunnalla on käytössä Palkkiovapaa 5 pv/20, 30 ja 40 työterveyshuolto (sen pikkujoulujuhla, kulttuuri- kaupungin ylläpitämä vuoden palveluksesta sairaanhoito), ja liikuntasetelit käytössä virkistyspaikka Kotaniemi kuntayhtymässä. työnantajan tuki (arvoltaan 4 000 euroa), Hirvijärven rannalla. Palkkiovapaa Virkistystoimintana järjestetään työpaikkaruokailulle, Tipaton tammikuu - pitkästä oman kunnan palvelusta kulttuuriretkiä (omakust.) sekä työnantajan tarjoama kampanja, omaehtoisen (1 pv/10 ja 5 pv/ 20, 30 ja 40 v). tuetaan kuntosali- ja iltapäiväkahvi, opiskelun tukeminen, Kerran vuodessa työyksiköillä on uimalippujen ostossa. kannustevapaa (so. henkilöstölle suunnattu palkallinen virkistyspäivä. Toimipisteillä mahdollisuus harkinnanvaraisen Syrjän rantasauna, Kuntokipinä-toimintaa: järjestää 2 krt/vuosi 3 tunnin palkattoman virka- veloitukseton kuntosalin liikuntaryhmiä ja alennuksia liikuntailtapäivä. Omaehtoiseen /työvapaan ehtojen käyttö 2–3 kertaa liikuntapaikkoihin. Edullisia kouluttautumiseen muutos anteliaammiksi viikossa, ilmaiset kahvit teatterinäytäntöjä, henkilöstöjuhla mahdollisuus hakea tukea kuin KVTES:ssa) sekä kahdesti päivässä, työn joka toinen vuosi ja (max. 300 €) sekä 30 op:een mahdollisuus käyttää salliessa mahdollisuus liikuntailtapäivä joka toinen vuosi. koulutuksesta 4 %:n kunnan omia kahvitaukoon kahdesti Työpaikkaruokailun tuki 1,20 erilliskorvaus liikuntapaikkoja. työvuoron aikana, e/ateria tuetuissa ruokapaikoissa. tehtäväkohtaisesta palkasta. Yhtäjaksoisesti 15, 25 ja syntymäpäivälahjat (50 ja Keskuskeittiön ruoka 4,45 Kuntayhtymän muistaminen 30 vuotta kestäneestä 60 v.), e/ateria. Stipendijärjestelmä (50- 50- ja 60-vuotispäivänä sekä Hausjärven kunnan palvelusaikavapaata viikko 200 e) omaehtoisesta eläkkeelle siirryttäessä. palvelusta muistetaan (20, 30 tai 40 v.), kouluttautumisesta. Työpaikkaruokailun tuki. viiden päivän muistaminen eläkkeelle Aloitepalkkioita. Työajan palkallisella vapaalla. siirtymisen, työpaikan joustomahdollisuuksia: liukuva 50- ja 60-vuotispäiviä, vaihtamisen tai toimistotyöaika, mobiili joustotyö, eläkkeelle lähtöä, kuolemantapauksen etätyömahdollisuus (20 pv/v). työpaikan vaihtoa ja yhteydessä. Henkilökuntaa muistetaan kuolemantapausta merkkipäivinä (50, 60 v) ja muistetaan. Lahjojen palvelussuhteen päättyessä arvo on perusteen työnantajan lahjalla (arvo 50-250 mukaan vaihdellen 100- e palveluvuosista riippuen). 200 €. Henkilöstöstrategiset päämäärät (henkilöstöstrategia ja työsuojelun toimintaohjelma) Henkilöstöstrategian Henkilöstöohjelma 2011– Henkilöstöstrategia (2010-2016) Kuntayhtymän strategiassa ja tavoitteet: 2013 on laadittu aikanaan. ja sen toimintasuunnitelma toimintasuunnitelmassa, tarkoituksenmukainen Kevätkauden 2014 aikana (2013-2016). Työsuojelun toteutumista seurataan henkilöstörakenne, laaditaan uuden toimintaohjelma (2013-2015). vuosittain. ammattitaitoinen kuntastrategian Henkilöstötyön arvoina: henkilöstö, työhön mukaiseksi strategisina osaaminen, yhteistoiminnallisuus, motivoitunut henkilöstö, tavoitteina osaava ja tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä työkykyinen ja kehittyvä henkilöstö sekä turvallisuus. Strategioiden hyvinvoiva henkilöstö, työhyvinvoinnin toteutumista seurataan vuosittain uudistumiseen edistäminen. Työsuojelun henkilöstöraportissa. sitoutunut henkilöstö. toimintaohjelma/Tasa- Työsuojelun arvoja toimintaohjelmaa ei ole. yhdenvertaisuussuunnitel ma on laadittu.

Käytössä olevat työaikajärjestelmät Yleistyöaika, Käytössä yleistyöaika, Yleistyöaika, toimistotyöaika, Yleistyöaika 38,25 t/vko, toimistotyöaika, jaksotyöaika, jaksotyöaika, 37 tunnin työaika, toimistotyöaika 36,25 t/vko jaksotyöaika, toimistotyöaika, 37 h/vk, opetusvelvollisuustyöaika. (7,1 %), terveyskeskuslääkärit 37 tunnin työaika, perhepäivähoitajien 40 Käytössä Titania- ja hammaslääkärit (12,6 %), opetusvelvollisuustyöaik h/vk ja työvuorosuunnitteluohjelma. jaksotyöaika 114,75 t /3 vko a. opetusvelvollisuustyöaika. (71,6 %), säännöllinen työaika Liukuva työaika 37 t/vko (5,8 %). kunnantalolla ja kirjastossa (aamu 7–11, iltapäivä 15–18). Sisäinen tiedotus Intranet, sähköposti, Viikoittaisen johtoryhmän Henkilöstölehti Rihveli ilmestyy Ensisijainen tiedotuskanava ilmoitustaulut, joillekin kokousmuistio, kaksi kertaa vuodessa paperisena intra, jota uudistetaan työyhteisöille monisteet kuukausittain ilmestyvä ja sähköisenä versiona. Lisäksi n. parhaillaan. Tiedotuslehti Halori Kuikan kutsu - kaksi kertaa vuodessa Rihveli on lopetettu. henkilöstötiedote express tiedote sähköisenä. (nähtävillä työyksiköissä), Käytössä intranet, ilmoitustaulut, työpaikkakokoukset, esimieskirjeet, sähköpostijakelut, esimiesinfot, sisäinen sosiaalinen verkosto henkilöstöhallinnon Jammeri, tiedotustilaisuudet. tiedotteet, intranet, sähköpostiosoite lähes kaikilla työntekijöillä

Taulukko: Henkilöstökäytännöt

9.2 Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos

Henkilöstön eläköitymistä ja tulevaa rekrytointitarvetta koskevat lähtötiedot perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tilastoihin. Taustalla on valtioneuvoston peruspalveluohjelman 2015–18 mukainen vaatimus tuottavuuden nostamiseksi kuntasektorilla. Osana rakennepoliittista ohjelmaa kuntien tulee nostaa tuottavuutta keskimäärin 0,5 prosenttia vuosittain. Eri sektoreiden palvelutarpeiden kehityssuunnat perustuvat väestön ikärakenteen muuttumiseen sekä oletettuun vanhusten toimintakyvyn asteittaiseen paranemiseen. Ennusteet ulottuvat vuoteen 2029 saakka.

Tulevaa henkilöstötarvetta selvitysalueella tarkasteltaessa voidaan havaita, että voimakkain lisäyspaine kohdistuu perus- ja lähihoitajien ammattiryhmään.

Kaavio: Henkilöstön laskennallinen tarve (oletus: tuottavuus kasvaa 0,5 %/v)

Henkilöstön eläkepoistumaennusteen mukaan eläköityminen on voimakkainta vuonna 2021. Eläköityvien määrän vaihtelu on varsin suurta eri vuosina.

Kaavio: Henkilöstön eläkepoistumaennuste (Keva, luokitus FCG)

Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen selvitysalueella on esitetty alla. Eläköityminen on vuosina 2014–2025 suhteellisesti voimakkainta siivouksen ja kiinteistönhuollon, ruokapalvelujen, hallinto- ja tukipalvelujen, teknisen ja ympäristöalan 71 sekä toimistotyön ammattiryhmissä. Suurimmat eläköityvien määrät ovat perus- ja lähihoitajien, opettajien sekä siivouksen ja kiinteistönhuollon ryhmissä. Suhteellisesti vähäisintä eläköityminen on opettajien, kulttuurin ja vapaa-ajan henkilöstön, sosiaalialan ja kodinhoitajien ammattiryhmissä. Eläköityvien määrällä mitattuna eläköityminen on vähäisintä lääkärien, kulttuurin ja vapaa-ajan henkilöstön ja kodinhoitajien ryhmissä. Kaikkiaan selvitysalueen kuntien henkilöstöstä eläköityy jakson aikana reilu kolmannes.

Taulukko: Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen (oletus: tuottavuus ei muutu)

Taulukko: Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen (oletus: tuottavuus kasvaa 0,5 %/v)

(Taulukkojen selitteet: * arvioitu 31.12.2010 vakuutettujen määrän perusteella, ** Henkilöstömäärän laskennallinen muutos, *** Kevan ennuste)

9.3 Johtopäätökset henkilöstön nykytilasta ja haasteista

Henkilöstön asema kuntaliitoksissa

Kuntien viranhaltijat ja työntekijät, joilla on voimassa oleva työsopimus, siirtyvät Kuntarakennelain 29 §:n mukaisesti entisin palvelussuhteen ehdoin uuden kunnan palvelukseen. Tämä koskee myös kuntayhtymiä, jotka liitoksen myötä purkautuvat ja toiminta liitetään peruskunnan toiminnaksi. Vuosien 2014–2017 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta Työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 §:ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 §:n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta.

Henkilöstön ja henkilöstöpolitiikan kannalta tärkeitä seikkoja

 Henkilöstösuunnitelman laadinta uudelle kunnalle liitoksen yhteydessä  Henkilöstön mukanaolo kuntien yhdistymisessä ja työhyvinvointiin panostaminen, henkilöstö tekee muutoksen  Eläkepoistuman suunnitelmallinen hyödyntäminen, joka on aloitettava jo ennen liitoksen syntymistä  Uudelleen- ja täydennyskoulutuksen mahdollistaminen erityisesti henkilöille, joita muutos koskee  Urakehityksen ja työn kierron sekä vertaistuen mahdollisuus henkilöstölle  Yksilökohtaisten tarpeiden ja työskentelymahdollisuuksien nykyistä parempi huomioon ottaminen työnkuvassa

Vaikutusten arviointi: henkilöstö

Edut / mahdollisuudet Haitat / uhat  Henkilöstömäärien  Kuntien yhdistymisestä aiheutuva rekrytointitarpeiden pienentäminen, ylimääräinen työ ja kustannukset erityisesti eläköitymistä hyödyntäen  Osalle henkilöstölle tulevat  Kunnan henkilöstön työpaikkojen ja työtehtävien urakehitysmahdollisuudet paranevat muutokset  Henkilöstön tehtäväkuvat tulevat  Taloudellisen tehokkuuden selkeämmiksi aikaansaamiseksi jätetään vapautuvia  Henkilöstön vertaistuki ja vakansseja täyttämättä, aiheuttaa sijaistaminen mahdollistuu paremmin lisääntyvää työtaakkaa jäljelle jääville  Toimintavarmuuden parantaminen, henkilöille erityisesti pienissä kunnissa moni  Henkilöstön viiden vuoden toiminto on yhden henkilön harteilla irtisanomissuoja ei mahdollista  Henkilöstön näkökulmasta välttämättömiä muutoksia niin kuntayhteistyörakenteet ovat usein nopeasti kuin mahdollista raskaita ja aikaa vieviä  Palkkaharmonisoinnit aiheuttavat  Rekrytointi helpottuu: kustannuksia noin 300 000–900 000 o suurempi kunta on euroa/vuosi riippuen harmonisoinnin houkuttelevampi työnantaja toteutustavasta (toisaalta palkat o kilpailu seudun kuntien kesken harmonisoituvat seudulla osittain joka päättyy tapauksessa henkilöstön liikkuvuuden myötä)

10 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET

Ensimmäisen vaiheen selvitys on avannut monia näkymiä ja mahdollisuuksia, joiden tarkastelua ja suunnittelua kannattaa jatkaa selvityksen toisessa vaiheessa. Näitä ovat muun muassa:

• Talouden tehostamispotentiaalimahdollisuudet vaativat tarkempaa tarkastelua ja mahdollisuuksien selvittämistä • Mahdollisten päällekkäisten investointien välttäminen • Palveluiden uudistamismahdollisuudet • Paikallisen sote-integraation jatkaminen ja riittävän suuren sote-tuotantoalueen valmistelu • Seudun elinvoimaisuuden kehittäminen ja yhden kunnan vaikutusmahdollisuuksien varmistaminen • Kuntalaisten osallisuuden ja lähidemokratian kehittäminen

Toiseen vaiheeseen sisältyvät yhdistymissopimusneuvottelut, jolloin luottamushenkilöt pääsevät vahvemmin mukaan työhön. Myös Kuntarakennelain asettamana tavoitteena on kuntien yhdistymissopimuksen laatiminen. Kuntien yhdistymissopimuksessa on Kuntarakennelain mukaisesti sovittava ainakin seuraavista asioista:

1) kuntajaon muuttamisen 3 §:n 2 momentissa säädetystä toteuttamistavasta ja ajankohdasta; 2) uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteista; 3) uuden kunnan nimestä; 4) 10 §:ssä tarkoitetun yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrästä, paikkojen jakautumisesta yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; 5) yhdistymishallituksen toimivallasta 6) yhdistymishallituksen yhteistyöstä yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä; 7) yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asemasta uudessa kunnassa; 8) yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista; 9) uuden kunnan taloudenhoidon yleisistä periaatteista; 10) asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa; sekä 11) periaatteista, joiden mukaan 41 §:ssä tarkoitettu yhdistymisavustus käytetään mainitun pykälän 5 momentissa säädettyyn tarkoitukseen.

LIITTEET

LIITE 1: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmien kokoonpanot

OHJAUSRYHMÄ

Hausjärvi: Kari Masalin (varalla Timo Silvan) Pekka Lokinperä (varalla Risto Tiippana) Päivi Terävä Sanna Uotila, henkilöstön edustaja, JUKO (varalla Riitta Aho, Jyty)

Loppi: Marja Peltomäki Sakari Vuorinen Karoliina Viitanen Raili Vuorinen, henkilöstön edustaja, JHL

Riihimäki: Kai Heimonen Tommi Räty Seppo Keskiruokanen Ritva Mustonen, sihteeri Päivi Pöyry, henkilöstön edustaja, Super (varalla Juha Kankus, JHL)

VALMISTELURYHMÄT

Sivistys (kasvatus- ja opetustoimi, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi) Markku Torttila, pj., Hausjärvi Tero Kuusisto, Loppi Esa Santakallio, Riihimäki

Sosiaali- ja terveys Riitta Lehtinen, pj., Loppi Teija Suorsa-Salonen, Hausjärvi Sari Aalto, Marjo Lindgren, Mirja Saarni, Riihimäki

Tekninen (tekninen, ympäristö, rakennusvalvonta) Paavo Vuori, pj., Hausjärvi Timo Rahikainen, Loppi Jouko Lehtonen, Riihimäki

Elinvoimaisuus (elinkeinopolitiikka, maankäyttö / kaavoitus) Mika Herpiö, pj., Raija Niemi, Riihimäki Ilkka Korhonen, Markus Peevo, Hausjärvi Jyrki Käki, Pekka Säteri, Loppi

Hallinto, talous ja henkilöstö Jussi Savola, pj., Aila Ylioja, Taina Köninki, Riihimäki Aleksi Heikkilä, Markus Peevo, Hausjärvi Pekka Leppänen, Katja Väistö, Loppi

LIITE 2: Investointisuunnitelmat

Yhteenveto investoinneista 2014-2018 (netto, 1000 euroa)

INVESTOINNIT YHTEENSÄ (sis. Vhl Hausjärven ja Lopen osalta) 2014 2015 2016 2017 2018 Hausjärvi 4001 684 6613 6830 2870 Loppi 3563,6 2942 870 1640 1820 Riihimäki 1228,6 11247,1 4985,6 8005,1 6522,6 Yhteensä 10807,2 16888,1 14484,6 18492,1 13230,6

MAA- JA VESIALUEET (KIINTEÄ OMAISUUS) Hausjärvi -269 -220 -220 -240 -240 Loppi 0 50 -400 -350 0 Riihimäki -6675 -1200 -1200 -1200 -1200 Yhteensä -6944 -1370 -1820 -1790 -1440

AINEETON KÄYTTÖOMAISUUS (OSAKKEET JA OSUUDET) Hausjärvi 0 0 0 0 0 Loppi 69,7 70 70 70 70 Riihimäki -307 -190 -270 -120 -120 Yhteensä -237,3 -120 -200 -50 -50

IRTAIMISTO (KALUSTO) Hausjärvi 84 207 165 120 120 Loppi 165,4 142 30 110 30 Riihimäki 1093,6 937,1 775,6 745,1 802,6 Yhteensä 1343 1286,1 970,6 975,1 952,6

TALONRAKENNUS (TILAHANKKEET) Hausjärvi 1170 300 4360 5030 1700 Loppi 861 1810 690 1210 200 Riihimäki 3337 3450 2130 5530 3990 Yhteensä 5368 5560 7180 11770 5890

KUNNALLISTEKNIIKKA Hausjärvi 330 200 1150 1100 720 Loppi 597,5 560 330 450 1070 Riihimäki 3780 8250 3550 3050 3050 Yhteensä 4707,5 9010 5030 4600 4840

VHL (RIIHIMÄELLÄ LIIKELAITOS) Hausjärvi 2686 197 1158 820 570 Loppi 1870 310 150 150 450 Riihimäki 8675 5850 3250 3150 3100 Yhteensä 13231 6357 4558 4120 4120

LIITE 3: Painelaskelmat

SELVITYSALUE HAUSJÄRVI–LOPPI–RIIHIMÄKI Laskelma ilman tuottavuuden nostoa, kuntaliitosavustusta sekä kuntaliitoksesta aiheutuvia kuluja.

H-L-R selvitysalue 2012 2017 2021 2025

Veroprosentti 19,84 20,51 20,51 20,51 Nettokustannukset Päivähoito ja esiopetus 4 24 911 26 474 28 131 29 668 Perusopetus ja lukio 40 541 45 101 49 082 52 042 Vanhusten hoito5 42 217 47 453 54 075 67 846 Perusterveydenhuolto, avohoito7 19 362 24 162 24 162 26 638 Erikoissairaanhoito 50 218 57 222 64 417 72 671 Muut tehtävät (sis. avustukset)6 35 669 39 351 42 319 45 337 Kertaerät 11 508

Toimintakate -212 918 -251 270 -262 187 -294 203 Tulot Kunnallisvero 143 716 168 814 181 677 195 154 Kiinteistövero 9 353 9 830 10 229 10 645 Yhteisövero9 7 511 9 163 9 854 10 557 Valtionosuudet1 66 627 63 081 67 840 72 677 Tulot yhteensä 227 207 250 888 269 600 289 032

+ Korkotuotot kasv u 1 %/v 142 149 155 162 + Osinkotuotot kasv u 1 %/v 516 542 564 587 + Muut rahoitustuotot kasv u 1 %/v 180 189 197 205 - Korkokulut kasv u 5 %/v -3 108 -3967 -4822 -5861 - Muut rahoituskulut kasv u 1 %/v -12 -13 -13 -14 Rahoituskulut ja tuotot yhteensä -2 282 -3099 -3918 -4921

Vuosikate 12 007 -3 480 3 496 -10 091

Poistot 10 162 10 680 11 114 11 565 Tilikauden tulos2 1 827 -14 160 -7 619 -21 657 Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset 347

Alijäämä/ylijäämä3 2 174 -14 160 -7 619 -21 657 Vuosikatetavoite, 100 % poistoista 10 162 10 680 11 114 11 565 Ero tavoitteeseen 1 845 -14 160 -7 619 -21 657 Paine veroprosenttiin8 0 +1,7 +0,9 +2,3 Veroprosentti tasapainossa 19,84 22,21 21,41 22,81

SELVITYSALUE HAUSJÄRVI–LOPPI–RIIHIMÄKI Laskelmassa mukana tuottavuuden nosto 0,5 %/v, kuntaliitosavustus sekä kuntaliitoksesta aiheutuvat kulut (palkkaharmonisointi ja tietojärjestelmäkulut)

H-L-R selvitysalue 2012 2017 2021 2025

Toimintakate -212 918 -248 270 -257 187 -286 003 Tulot Kunnallisvero 143 716 168 814 181 677 195 154 Kiinteistövero 9 353 9 830 10 229 10 645 Yhteisövero9 7 511 9 163 9 854 10 557 Valtionosuudet1 66 627 63 081 67 840 72 677 Tulot yhteensä 227 207 250 888 269 600 289 032

Vuosikate 12 007 -480 8 496 -1 891

Poistot 10 162 10 680 11 114 11 565 Tilikauden tulos2 1 827 -11 160 -2 619 -13 457 Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset 347

Alijäämä/ylijäämä3 2 174 -11 160 -2 619 -13 457 Vuosikatetavoite, 100 % poistoista 10 162 10 680 11 114 11 565 Ero tavoitteeseen 1 845 -11 160 -2 619 -13 457 Paine veroprosenttiin8 0 +1,4 +0,3 +1,4 Veroprosentti tasapainossa 19,84 21,91 20,81 21,91

HAUSJÄRVI

Hausjärvi 2012 2017 2021 2025

Veroprosentti 20,00 21,00 21,00 21,00 Nettokustannukset Päivähoito ja esiopetus 4 5 054 4 956 5 185 5 425 Perusopetus ja lukio 7 773 8 178 8 697 9 104 Vanhusten hoito5 7 829 8 515 9 572 11 955 Perusterveydenhuolto, avohoito7 3 809 4 573 4 573 5 005 Erikoissairaanhoito 9 014 9 997 11 166 12 443 Muut tehtävät (sis. avustukset)6 6 876 7 344 7 805 8 280 Kertaerät 2 064

Toimintakate -40 355 -45 628 -46 998 -52 211 Tulot Kunnallisvero 25 812 30 490 32 404 34 433 Kiinteistövero 1 168 1 228 1 277 1 329 Yhteisövero9 1 028 1 255 1 334 1 415 Valtionosuudet1 13 563 12 991 13 806 14 646 Tulot yhteensä 41 571 45 963 48 821 51 823

+ Korkotuotot kasv u 1 %/v 14 15 15 16 + Osinkotuotot kasv u 1 %/v 0 0 0 0 + Muut rahoitustuotot kasv u 1 %/v 25 26 27 28 - Korkokulut kasv u 5 %/v -565 -721 -877 -1065 - Muut rahoituskulut kasv u 1 %/v -1 -1 -1 -1 Rahoituskulut ja tuotot yhteensä -527 -681 -835 -1022

Vuosikate 689 -346 988 -1 410

Poistot 1 921 2 019 2 101 2 186 Tilikauden tulos2 -1 235 -2 365 -1 113 -3 597 Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset 0

Alijäämä/ylijäämä3 -1 235 -2 365 -1 113 -3 597 Vuosikatetavoite, 100 % poistoista 1 921 2 019 2 101 2 186 Ero tavoitteeseen -1 232 -2 365 -1 113 -3 597 Paine veroprosenttiin8 +1 +1,6 +0,7 +2,2 Veroprosentti tasapainossa 21,00 22,60 21,70 23,20

LOPPI

Loppi 2012 2017 2021 2025

Veroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 Nettokustannukset Päivähoito ja esiopetus 4 4 164 4 383 4 681 4 966 Perusopetus ja lukio 8 298 9 636 10 262 10 756 Vanhusten hoito5 6 288 7 531 8 648 10 604 Perusterveydenhuolto, avohoito7 3 704 4 682 4 682 5 136 Erikoissairaanhoito 8 149 9 447 10 588 11 865 Muut tehtävät (sis. avustukset)6 6 278 7 034 7 569 8 093 Kertaerät 2 222

Toimintakate -36 881 -44 935 -46 430 -51 419 Tulot Kunnallisvero 22 472 25 038 27 020 28 917 Kiinteistövero 1 539 1 618 1 683 1 752 Yhteisövero9 970 1 337 1 439 1 539 Valtionosuudet1 15 660 15 182 16 335 17 467 Tulot yhteensä 40 641 43 175 46 477 49 674

+ Korkotuotot kasv u 1 %/v 33 35 36 38 + Osinkotuotot kasv u 1 %/v 2 2 2 2 + Muut rahoitustuotot kasv u 1 %/v 27 28 30 31 - Korkokulut kasv u 5 %/v -317 -405 -492 -598 - Muut rahoituskulut kasv u 1 %/v -3 -3 -3 -3 Rahoituskulut ja tuotot yhteensä -258 -343 -427 -531

Vuosikate 3 502 -2 103 -380 -2 276

Poistot 1 312 1 379 1 435 1 493 Tilikauden tulos2 2 190 -3 482 -1 815 -3 769 Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset 0

Alijäämä/ylijäämä3 2 190 -3 482 -1 815 -3 769 Vuosikatetavoite, 100 % poistoista 1 312 1 379 1 435 1 493 Ero tavoitteeseen 2 190 -3 482 -1 815 -3 769 Paine veroprosenttiin8 0 +2,8 +1,3 +2,6 Veroprosentti tasapainossa 20,00 22,80 21,30 22,60

RIIHIMÄKI

Riihimäki 2012 2017 2021 2025

Veroprosentti 19,75 20,50 20,50 20,50 Nettokustannukset Päivähoito ja esiopetus 4 15 693 17 160 18 293 19 305 Perusopetus ja lukio 24 470 27 321 30 167 32 269 Vanhusten hoito5 28 100 31 250 35 659 45 135 Perusterveydenhuolto, avohoito7 11 849 14 900 14 900 16 486 Erikoissairaanhoito 33 055 37 765 42 661 48 398 Muut tehtävät (sis. avustukset)6 22 515 24 968 26 941 28 958 Kertaerät 7 223

Toimintakate -135 682 -160 588 -168 621 -190 552 Tulot Kunnallisvero 95 432 113 733 122 882 132 644 Kiinteistövero 6 646 6 985 7 269 7 564 Yhteisövero9 5 513 6 584 7 104 7 636 Valtionosuudet1 37 404 34 916 37 674 40 495 Tulot yhteensä 144 995 162 218 174 929 188 339

+ Korkotuotot kasv u 1 %/v 95 100 104 108 + Osinkotuotot kasv u 1 %/v 514 540 562 585 + Muut rahoitustuotot kasv u 1 %/v 128 135 140 146 - Korkokulut kasv u 5 %/v -2 226 -2841 -3453 -4197 - Muut rahoituskulut kasv u 1 %/v -8 -8 -9 -9 Rahoituskulut ja tuotot yhteensä -1 497 -2075 -2656 -3368

Vuosikate 7 816 -444 3 653 -5 581

Poistot 6 929 7 282 7 578 7 886 Tilikauden tulos2 872 -7 727 -3 925 -13 467 Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset 347

Alijäämä/ylijäämä3 1 219 -7 727 -3 925 -13 467 Vuosikatetavoite, 100 % poistoista 6 929 7 282 7 578 7 886 Ero tavoitteeseen 887 -7 727 -3 925 -13 467 Paine veroprosenttiin8 0 +1,4 +0,7 +2,1 Veroprosentti tasapainossa 19,75 21,90 21,20 22,60

PAINELASKELMIEN LÄHTÖTIEDOT JA OLETUKSET

• Tilinpäätöstiedot ja toimintatilastot 2012, väestöennuste (Tilastokeskus 2012)

• Ennusteet vuoden 2012 rahanarvossa • Verotettavien ansiotulojen reaalinen muutos/tulonsaaja 1,00 %/vuosi • Verotettavien eläketulojen reaalinen muutos/tulonsaaja 1,00 %/vuosi • Kiinteistöveron reaalinen muutos/asukas 1,00 %/vuosi • Yhteisöverotulojen pohjana käytetään kolmen edellisen tilinpäätösvuoden keskiarvoa, reaalinen muutos/asukas 2,00 %/vuosi • Valtionosuuksien reaalinen muutos/asukas 2012-2017 -1,00 %/vuosi • Valtionosuuksien reaalinen muutos/asukas 2018-2029 1,00 %/vuosi, VOS-uudistus huomioitu • Palvelutuotannon yksikkökustannusten reaalinen muutos 1,00 %/vuosi • Veroprosentit ja vähennykset pysyvät vuoden 2014 tasolla • Palkkatulon saajien määrä kehittyy kuten 15-64-vuotiaiden määrä • Eläketulon saajien määrä kehittyy kuten yli 64-vuotiaiden määrä • Palvelutarve palveluissa kehittyy kuten palveluja käyttävien ikäluokkien koko

• Kertaerät koostuvat Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Riihimäen seudun terveyskeskus ky:n kunnille kohdistuvista, kertyneistä alijäämistä

LASKELMIEN VIITTEET

1 Karkea arvio 2 Ennusteet ilman satunnaisia eriä 3 Ennusteet ilman poistoeroja, varauksia ja rahastoja 4 Sisältää talous- ja toimitatilaston luokat: Lasten päiväkotihoito 204, Lasten perhepäivähoito 205 Muu lasten päivähoito 207 ja Esiopetus 5 Sisältää terveyskeskuksen vuodeosastohoidon, kotipalvelut, vanhusten laitospalvelut, muut vanhusten ja vammaisten palvelut 6Toimintakate vähennettynä edellä luetellut tehtävät 7 Koko perusteveydenhuolto ilman vuodeosastohoitoa 8 Vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi 9 Lähtötasona käytetään vuosien 2012, 2011 ja 2010 keskiarvoa

LIITE 4: Henkilöstön tunnusluvut

Henkilöstön lukumäärä Riihimäki Hausjärvi Loppi Terveyskeskus Vakinaiset 1 254 292 354 363 Määräaikaiset 327 90 83 65 Yhteensä 1581 382 437 428 Henkilöä/asukas 0,04 0,04 0,05 Henkilötyövuodet Riihimäki Hausjärvi Loppi Terveyskeskus Vakinaiset 1096 289 304 316,1 Määräaikaiset 337 60 66 69,8 Yhteensä 1433 349 370 385,9

Vakinaisen henkilöstön ikärakenne (ikä vuosina) Riihimäki Hausjärvi Loppi Terveyskeskus % kpl % kpl % kpl % kpl alle 30 6,5 82 5,8 17 8,5 30 5,8 21 30-39 18,7 234 20,2 59 19,8 70 16,3 59 40-49 30,1 377 24,7 72 31,1 110 29,5 107 50-59 34,2 429 38,0 111 30,5 108 35,5 129 yli 60 10,5 132 11,3 33 10,2 36 12,9 47 Yhteensä 100 1254 100 292 100,0 354 100,0 363 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Riihimäki Hausjärvi Loppi Terveyskeskus Naiset 46,6 47,7 46,4 48,0 Miehet 47,7 48,2 46,2 47,8 Yhteensä 46,8 47,8 46,4 47,9 Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma Riihimäki Hausjärvi Loppi Terveyskeskus % kpl % kpl % kpl % kpl Miesten osuus 19 242 19,5 57 12,6 55 6,9 25 Naisten osuus 81 1012 80,5 235 87,4 382 93,1 338 Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus Riihimäki Hausjärvi Loppi Terveyskeskus Aloittaneet 140 28 37 32 Lopettaneet 88 26 33 36 joista eläkkeelle lähteneitä 38 11 23 10 Sairauspoissaolot Riihimäki Hausjärvi Loppi Terveyskeskus työpäivä kalenteripäiv työpäiv kalenteripäiv työpäiv kalenteripäiv työpäiv kalenteripäiv t ät ät ät ät ät ät ät Sairauspoissaolopäivät 20 25 668 5066 6775 yhteensä 080 5 001 6 494 6292 8395 joista työtapaturmista 750 1055 289 428 126 179 70 95 aiheutuneita Kuntoutustuki päiviä 1 482 2 157 14 19 631 882 1080 1584 Päivää / henkilö 12,7 16,2 13,3 17,7 11,4 14,9 14,3 19,1 Päivää / henkilötyövuosi 14 17,9 14,5 19,4 13,5 17,6 16,3 21,8 Palkkamenot sivukuluineen (netto) 2013 Riihimäki Hausjärvi Loppi Terveyskeskus Palkkamenot yhteensä 65 661 362 16 601 164 17 363 258 16 511 375 joista sijaiskulut 6 937 809 1 098 942 1 948 563 644 259 Palkkamenot €/asukas 2 239 1 885 2 080

Muut henkilöstömenot (netto) 2013 Riihimäki Hausjärvi Loppi Terveyskeskus Työterveydenhuolto 893 983 108 280 67 087 150 956 Varhe-maksut 336 500 93 281 67 624 227 668 KuEL- ja VaEL-maksut 12 310 545 3 067 311 3 244 185 2 732 223 Työpaikkaruokailun tuki 19 672 21 100 – 9 920 Henkilöstökoulutus 175 000 42 303 56 850 122837 Virkistystoiminta 45 500 11 996 10 000 6469 Majoitus- ja ateria palvelut 81 000 1 624 17 100 Matkustuskulut 192 120 96 281 121 800 88 053 Muut henkilöstömenot 14 054 320 3 442 176 3 584 646 3 338 126 yhteensä Muut henkilöstömenot 479 391 429 €/asukas Tarkempi kustannuserittely Riihimäki Hausjärvi Loppi Terveyskeskus 30 590 Palkanlaskennan (70 % palkat/ostotpalvelu 390 000 108 781 henkilöstösihteerin 98 988 kustannukset palkkakustannuksist a sivukuluineen) 46 453 (30 % noin 46 000 Keskitetyn henkilöstöhallinnon henkilöstösihteerin 160 000 0 (rekrytointioh:n palkkakustannukset ja 50 % hallintopäällikön palkkakulut) palkkakustannuksist a sivukuluineen) Työsuojelun ja yhteistoiminnan 224 610 15 652 11 014 palkat ja palkkiot

LIITE 5: Kuntakonsernien rakenne sekä konsernien omistusosuudet

Hausjärvi Loppi Riihimäki (lähde: tilinpäätös (lähde: tilinpäätös (lähde: tilinpäätös 2012) 2012) 2012) Tytäryhteisöt (konsernin omistusosuus) Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt  Kiinteistö Oy  Lopen  Riihimäen Kotikulma Oy konserni Ryttylän Kylätalo Vuokratalot Oy (100 %) (74 %) (100 %) o Kotikulman  Hausjärven Talo  Lopen Kiinteistöpalvelut Oy Oy (100 %) Vanhustentalot (100 %) Oy (100 %)  Kiinteistö Oy Riihimäen Yritystalo Muut yhtiöt  Kiinteistö Oy (100 %)  Hausjärven Lopen  Kiinteistö Oy Riihimäen Vammaissäätiö Terveystalo Teatterihotelli (88,12 %) (100 %) Lopenpaja (59,31  Kiinteistö Oy Paimenpolku 2 (51 %) %)  Kiinteistö Oy Riihenperä (50,63 Muut yhtiöt %)  Kaartjärven  Asunto Oy Riihimäen Riihenkatto Vesihuolto Oy (53,22 %) (75 %) Muut yhtiöt  Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy konserni (100 %) o Riihimäen Messut Oy (99 %) o First Round Oy (51,5 %) o Kiinteistö Oy Riihimäen Kynttilätie 17 (65 %)  Riihimäen Linja-autoasema Oy (100 %)  Riihimäen Teatteri Oy (100 %)  RHL-Data Oy (56,51 %) Konsernien omistusosuudet kuntayhtymissä Hämeen liitto 4,52 % 3,90 % 16,94 % Riihimäen seudun 17,75 % 17,12 % 65,13 % terveyskeskuksen kuntayhtymä Kanta-Hämeen 4,76 % 5,63 % 16,18 % sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Eteva kuntayhtymä 0,39 % 0,47 % 0,94 % Hämeen ammatillisen - - 20,50 % korkeakoulutuksen ky Hämeen 2,30 % 1,66 % 5,54 % päihdehuollon kuntayhtymä Osakkuusyhteisöt (konsernin omistusosuus) Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt  As Oy Pelikuja  Kiinteistö Oy  Kiinteistö Oy Ritylä (50 %) (37,54 %) Läyliäisten  Kiinteistö Oy Riihenmetsä (40 %) Palveluasema  Kiinteistö Oy Riihimäen Muut yhtiöt (38,53 %) Museokatu 4 (31,23 %)  RHL-Data Oy (20  Asunto Oy Lopen  Asunto Oy Riihimäen Tarmoke %) Kentänkulma (43,72 %) (23,58 %)  Asunto Oy Telluksentienoo  Asunto Oy Lopen (26,23 %) Sairaalanmäki (45,64 %) Muut yhtiöt  Asunto Oy Lopen  Riihimäen Kaukolämpö Oy Launosten (yhteisyhteisö) (50 %) Guttaperkka (29  YritysVoimala Oy (31,60 %) %)  Hyria Koulutus Oy (25,12 %)  Kaartjärven Vesihuolto Oy (25 Muut yhtiöt %)  Viertolan Lämpö  Ilves-Halli Oy (24,88 %) Oy (25 %)  RHL-Data Oy (21,71 %)