RANTAPERKIÖ JA RAUTAHARKKO, TAMPEREEN SEU- DUN KESKUSPUHDISTAMO (SULKAVUORI - VIHILAHTI). Maanalainen asemakaava nro 8612 Diaarinumero: TRE: 316/10.02.01/2016

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Ehdotus 28.11.2016 (täyd. 10.4.2017)

RANTAPERKIÖ JA RAUTAHARKKO, TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO (SULKA- VUORI - VIHILAHTI). MAANALAINEN ASEMAKAAVA NRO 8612

Asemakaavan selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä ja 28.11.2016 tarkastettua ase- makaavakarttaa nro 8612. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Maanalaisen asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan eteläpuolelle Rantaperkiön ja Rautaharkon kaupunginosiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 11,4 ha. Kaava koskee noin 1,1 km:n pituista ja noin 90-150 metrin levyistä maanalaista vyöhykettä, joka ulottuu Vihilahden eteläpuolelta Sul- kavuoren koillispuolelle. Suunnittelualue alittaa mm. Hatanpään valtatien, pääradan ja val- tatien 3 sekä Hatanpään koulun, asuin-, liike-, toimisto- ja teollisuusrakentamisen kortteli- alueita ja Rautaharkon sähköaseman. Maanpäälliset alueet ovat Tampereen kaupungin, Suomen valtion ja yksityisten tahojen omistuksessa. Tämä asemakaava on osa neljän asemakaavan kokonaisuutta. Kaavan nro 8612 suun- nittelualue liittyy kaakossa asemakaavan nro 8610 (Sulkavuori) ja luoteessa asemakaa- van nro 8611 (Vihilahti) suunnittelualueisiin. Asemakaavan tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa Tampereen seudun keskuspuhdistamo- hank- keen toteuttamisen kannalta tarpeelliset, suoraan asemakaavoihin perustuvat ja/tai niihin muun lainsäädännön kautta kytkeytyvät rakennus-, toimenpide- ym. luvat. Lisäksi tavoit- teena on poissulkea sellaiset suunnittelualueiden maankäytön tulevaisuuden muutokset, joilla voisi olla keskuspuhdistamon toimintaa rajoittavia vaikutuksia. Kaavaprosessin aikana tavoitteet ovat tarkentuneet lupaprosessien sekä yleissuunnittelu- vaiheessa alueelle esitetyn Tampereen Sähkölaitoksen lämpöpumppulaitoksen osalta. Asemakaavaprosessin vaiheet Kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 17.2.2014 (29 §) jätevedenpuhdistamon paikaksi Sulkavuoren kaupunginhallituksen 3.2.2014 (61 §) tekemän esityksen mukai- sesti. Jäteveden keskuspuhdistamo on kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen 30.11.2015 (76 §) hyväksymän Tampereen asemakaavoitusohjelman 2016 - 2018 kohde nro 11. Ase- makaavaehdotuksen valmistuminen oli ajoitettu vuodelle 2016. Aloitusvaihe Asemakaavojen nro 8610-8613 vireille tulosta on ilmoitettu kuulutuksella 28.1.2016. Kai- kille kaavoille yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Dno: TRE:313/10.02.01/2016) kuulutettiin nähtäville 28.1 - 25.2.2016 väliseksi ajaksi ja se lä- hetettiin tiedoksi osallisille. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 3.2.2016 ja hanketta esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 9.2.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätettiin 13 mielipidettä ja seit- semän viranomaislausuntoa/-kommenttia (kiinteistötoimi, ympäristönsuojelu, Tilakeskus, Puolustusvoimat, Finavia, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto). Keväällä

1

2016 saatiin lisäksi kaksi täydentävää viranomaisten kannanottoa (Finavia ja Tampereen Sähkölaitos). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 30.3.2016. Aloitusvaiheessa saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty ly- hentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Yleisötilaisuuden ja viranomaisneuvottelun muistiot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Aloitusvaiheen palautteessa ja viranomaisneuvottelussa esitettyjä kaavaa 8612 koske- neita huomautuksia ja jatkosuunnitteluohjeita olivat mm.: maa- ja kallioperää koskevat li- säselvitykset, rakentamisen (erit. louhinnan) aikaiset ympäristöhaitat ja työmaajärjestelyt, maanalaisesta rakentamisesta maanpäällisille kiinteistöille muodostuvat rasitteet ja maan- käyttörajoitukset, erityiskohteiden (ratapiha, Rautaharkon sähköasema) huomioiminen sekä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnittelutilanne. Aloitusvaiheessa saatu palaute pyrittiin kaavan 8612 osalta ottamaan jatkosuunnittelussa huomioon mm. seuraavin tavoin: - kaavasuunnittelun yhteydessä osallisten luettelon täydentäminen, neuvottelut ja li- sätietopyynnöt eri tahoille (mm. TRAFI ja TUKES), - hankesuunnittelun yhteydessä kallio- ja pohjavesitutkimusten, riskien hallinnan, pora- ja lämpökaivoselvityksen ja alustavan Sulkavuoren louhinnan ympäristösel- vityksen laatiminen/täydentäminen, sekä tutustumiskäynti Viikinmäen puhdista- molle 23.3.2016 sekä ulkoilmatapahtuma 17.5.2016 (Sulkavuori ja Vihilahti). Valmisteluvaihe Asemakaavan valmisteluaineisto koottiin yhteistyössä viranomaisten, kaupungin ao. toi- mialojen ja liikelaitosten sekä hankesuunnitteluryhmän kanssa. Aineistot kuulutettiin näh- täville 8.9.-6.10.2016 väliseksi ajaksi ja avoin yleisötilaisuus järjestettiin 21.9.2016. Kokonaisuutena asemakaavojen nro 8610-8613 valmisteluaineistosta jätettiin yhteensä kuusi mielipidettä ja kahdeksan viranomaislausuntoa/-kommenttia, joissa esitettiin seu- raavia asemakaavaa nro 8612 ja/tai hankekokonaisuutta koskeneita huomautuksia ja jat- kosuunnitteluohjeita. - Gasum Oy: kaasuputken lisääminen kaavakartalle, lausunto pyydettävä myös Tur- vallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes), kaavamääräyksiin maininta maakaasun turvallisuudesta annetusta asetuksesta 551/2009. - kaupungin yleisten alueiden suunnittelu: hulevesiselvityksen laatiminen ei ole tar- peen. - Pirkanmaan liitto: maakuntakaavatilanteen kuvauksen ja vaikutusarvioinnin täy- dentäminen (Rautaharkon-Lakalaivan uusi alakeskus). - Pirkanmaan maakuntamuseo: ei huomautettavaa. - As Oy Haapakuja 4: taloyhtiölle aiheutuvaa haittaa pidetään kohtuuttomana (vau- rioitumisriski, tärinä, melu, pöly), rakentaminen estää maalämpöhankkeen tontilla, lämpöpumppulaitosta ja purkutunnelia tulisi siirtää Haapakujan ja Haapakuja 5:n suuntaan. - yksityishenkilöt: maanalainen asemakaava on esitelty epäselvästi ja havainneku- vat ovat puutteelliset, louhinnan maanpäällisiä tärinävaikutuksia eikä lähivaikutus- alueen rajausta ole määritetty riittävästi, asutustyyppiä ei voida pitää hyväksyttä- vänä kalliolouhintaa ja kaavan muuttamista sallivaksi esitetyssä määrin. - Etelä-Alvari: keskuspuhdistamo olisi pitänyt olla jo maakuntakaavassa, purku- putki ja varapurkuputki pitää esittää kaavassa, Pyhäjärven säännöstelyn ylä- ja alarajat on otettava huomioon, varapurkuputken vaikutukset Vihiojaan pitää arvi- oida eri olosuhteissa, Pyhäjärven itäpään jätevesikuormituksen lisääntymisen vai- kutusta kokonaiskuormitukseen ei ole laskettu, suunnitellussa purkupaikassa on

2

virtaamaongelma, maalämpökaivoihin kohdistuvista vaikutuksista ei ole tehty riit- tävää selvitystä, hankkeesta tiedottaminen uutiskirjeellä on toiminut huonosti ja viiveellä. Valmisteluaineistosta saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Valmisteluvaiheen palautteesta laadittu kooste ja vastineet (vastineraportti), yleisötilaisuuden muistio ja ote kaupunkikuvatoimikunnan pöy- täkirjasta ovat kaavaselostukseen liitteenä. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen huomioon ottaminen: Maakuntakaavatilannetta koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdat korjattiin ja päivitettiin. Suunnittelun lähtötietoja ja vaikutusten arviointia täydennettiin mm. louhin- nan ympäristövaikutusten ja uuden Rautaharkon-Lakalaivan aluekeskuksen osalta. Kaa- vaan lisättiin kaasujohdon merkintä sekä yleismääräys, joka edellyttää lausunnon pyytä- mistä Gasumilta rakennuslupavaiheessa. Kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin ve- sistövaikutusten osalta ja raporttiin liitettiin kartta, johon on merkitty alustavat purkuputken ja -pisteen sekä varapurkuputken sijainnit. Kaavaan liittyviä havainneaineistoja täydennet- tiin alueleikkauksissa esitettyjen toimintojen, korkeusasemien ja mittojen osalta. Asemakaavan suunnittelun tavoitteet ovat lähtötietojen täydentymisen ja valmisteluai- neistosta saadun palautteen myötä tarkentuneet erityisesti lupaprosessien sekä yleis- suunnitteluvaiheessa alueelle esitetyn Tampereen Sähkölaitoksen lämpöpumppulaitok- sen osalta. Tampereen Sähkölaitos Oy:n lämpöpumppulaitoksen uudeksi sijoituspaikaksi esitettiin Rautaharkon sähköaseman tonttia, joka sijoittuu suoraan tulo- ja purkutunneleiden linjalle ja on jo vanhastaan Tampereen Sähkölaitoksen hallinnassa. Sähköaseman tontilla voi- massa oleva asemakaava mahdollistaa lämpöpumppulaitoksen rakentamisen, ja sen suunnittelua voidaan viedä eteenpäin nyt laadittavista asemakaavoista erillisenä hank- keena. Ehdotusvaihe Kaavaehdotus esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 13.12.2016 ja hyväksyttiin 20.12.2016 yleisesti nähtäville asetettavaksi. Aineistot olivat nähtävillä 22.12.2016 - 31.1.2017 välisen ajan. Avoin yleisötilaisuus järjes- tettiin 12.1.2017 Koivistonkylän Tredulla. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää suunnitelmasta muistutuksia ja viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Kokonaisuutena asemakaavojen nro 8610-8613 ehdotusvaiheen aineistoista jätettiin yh- teensä 11 viranomaislausuntoa/-kommenttia. Muistutuksia ei jätetty. Asemakaavan nro 8612 selostukseen ja sen liitteenä olleisiin aineistoihin liittyen Tampe- reen Sähkölaitos Oy:n Energia-yksikön lausunnossa todettiin alueen nykyisten kaukoläm- pöjohtojen sijainti. Pirkanmaan ELY-keskus esitti lausunnossaan, että aineistoon on tar- peen lisätä varapurkulinjan kuvausta vastaavat tiedot koskien likaisen jäteveden siirtolin- jaa ja sen toimivuutta mahdollisessa poikkeustilanteissa. Pirkanmaan liitto esitti, että kaa- vaselostuksen kohtaa 4.5.4, Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, olisi hyvä täydentää Rautaharkon-Lakalaivan uuteen aluekeskukseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla. Muita viranomaispalautteessa esitettyjä kommentteja olivat mm. mahdollisten maanalais- ten johtojen ja kaapeleiden siirtokustannusten kohdentuminen sekä erilaisten lupien ja lausuntojen tarve hankkeen toteutusvaiheessa. Puolustusvoimilla, Turvallisuus- ja kemi- kaalivirasto Tukesilla ja Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafilla ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa.

3

Kaavaehdotuksesta saadun palautteen huomioon ottaminen: Kaavaselostusta ja kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin ELY-keskuksen ja Pirkan- maan liiton lausunnoissa esitetyllä tavalla. Lisäksi suunnittelualueen nykytilanteen ku- vaukseen lisättiin maininta kaukolämpöjohdoista. Muilta osin viranomaispalaute merkittiin tiedoksi. Yleisötilaisuudessa saadun palautteen pohjalta asemakaavojen kokonaisvaikutusten ar- viointia täydennettiin ja selkeytettiin kaavaehdotusten nähtävilläolon jälkeen mm. rapor- tissa käytettyjen kaupunginosien nimien, hankkeen ilmanlaatu- ja vesistövaikutusten ku- vauksen sekä puhdistetun veden purkupisteen sijaintia osoittavan kuvan osalta. Kaava-asiakirjoihin päivitettiin kaavaprosessin vaiheen sekä suunnittelun lähtökohtien ku- vaukset valmisteilla olevien Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ja Tampereen kantakau- pungin yleiskaavan 2040 osalta. Maakuntakaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuus- tossa 27.3.2017. Kantakaupungin yleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä helmi-maalis- kuussa 2017. Täydennetyt asiakirjat käsiteltiin 28.3.2017 järjestetyssä ehdotusvaiheen viranomaisneu- vottelussa. Kaavaselostukseen ja kokonaisvaikutusten arviointiraporttiin tehdyt täyden- nykset eivät olleet merkitykseltään MRA 32 §:n tarkoittamalla tavalla olennaisia muutok- sia. Asemakaavakarttaan palautteesta johtuvia muutoksia ei ollut tarpeen tehdä. Kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta laadittu kooste ja vastineet (vastineraportti) ja viranomaisneuvottelun muistio ovat kaavaselostuksen liitteenä. Saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhalli- tuksen esityksestä. Yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditut vastineet sekä ote yhdyskuntalautakunnan päätöksestä lähetetään niille muistut- tajille, jotka ovat jättäneet osoitetietonsa. Kaavan hyväksymistä koskevasta valtuuston päätöksestä voi jättää valituksen Hämeen- linnan hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätöstä seuraavan valitusajan ja mahdollisten vali- tusten käsittelyn päätyttyä kaupunki ilmoittaa kaavan voimaantulosta kuulutuksella. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvotteluita järjestettiin kaavan aloitus- ja ehdotusvaiheissa (30.3.2016 ja 28.3.2017). Neuvotteluiden muistiot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaprosessin ai- kana on käyty lisäksi useita asemakaavaan sekä erillisselvityksiin ja -suunnitelmiin liittyviä neuvotteluja mm. Pirkanmaan ELY-keskuksen, kaupungin ympäristönsuojelun ja raken- nusvalvonnan kanssa. Asemakaava Maanalaisella asemakaavalla alueelle muodostuu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan maanalaisen rakentamisen aluetta suojavyöhykkeineen (ma/sv-ET). Aluetta koskevan toi- menpiderajoituksen mukaan alueen merkittävä maanpäällinen kuormittaminen sekä maa- tai kallioperään kajoavat toimenpiteet edellyttävät maanalaisiin tiloihin, rakenteisiin tai lait- teisiin kohdistuvien vaikutusten selvittämistä sekä näiden omistajan/haltijan kuulemista. Maanalaisen rakentamisen alueelle on osoitettu suojavyöhykkeiden likimääräinen ylin kor- keusasema alueen eri osissa ja maanalaista maakaasuputkea varten varattu alueen osa (mk) sekä ohjeelliset alueen osat, joille voidaan sijoittaa maanalaisia jätevesitunneleita (ma/tu-j). Kaavassa annettu lisäksi yleismääräyksiä (y-8612), jotka koskevat maanalaisen

4

rakentamisen suojavyöhykkeitä, kiinteistönmuodostusta, hulevesien hallintaa ja kaasuput- ken huomioon ottamista. Vaikutusten arviointi Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvia merkittäviä vaikutuksia arvioidaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 §:n mukaisesti. Vaikutusten arviointi perustuu mm. kaava- prosessin aikana laadittuihin perusselvityksiin, vuonna 2015 päivitettyyn hankkeen yleis- suunnitelmaan ja Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, vuonna 2012 valmis- tuneeseen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) sekä valmisteilla olevien maakunta- ja yleiskaavojen yhteydessä laadittuihin selvityksiin ja suunnitelmiin. Asemakaavojen nro 8610-8613 ja keskuspuhdistamohankkeen toteuttamisesta syntyviä yhteisvaikutuksia on tarkasteltu kaava-asiakirjoihin sisältyvässä kokonaisvaikutusten arvi- ointiraportissa. Lisäksi kunkin asemakaavan selostuksessa käsitellään yksityiskohtaisem- min kaava-aluekohtaisesti merkittäviksi arvioituja vaikutuksia. Kokonaisvaikutusten arviointiraportin liitteenä on kooste hankkeen YVA- selostuksesta annetussa yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyistä huomautuksista ja lisäselvitystar- peista sekä niiden huomioon ottamisesta hankkeen jatkosuunnittelussa. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavoituksella päätetään hankkeen edellyttämistä alue- ja tilavarauksista sekä suunnittelualueiden muusta maankäytöstä. Kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on lakiin perustuva velvollisuus sallia yhdyskuntatek- nistä huoltoa palvelevien johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen hallinnassaan olevalle alueelle. Sijoittaminen on mahdollistettavissa eri tavoin riippuen mm. siitä, ratkais- taanko asia osapuolten välisillä sopimuksilla vaiko kiinteistönmuodostamislain tai maan- käyttö- ja rakennuslain mukaisina rasitteina. Tämänhetkisen arvion mukaan keskuspuhdistamon rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2019 ja keskuspuhdistamo otettaisiin käyttöön vuonna 2024. Rakennusluvan li- säksi hankkeen toteuttaminen edellyttää mm. ympäristönsuojelulain, jätehuoltolain ja ve- silain mukaisia lupamenettelyitä, joiden yhteydessä määrätään esimerkiksi laitoksen pro- sessimitoituksesta ja toiminnan lupaehdoista, rakentamisen aikaisten ympäristöhaittojen raja-arvoista sekä siirto- ja purkulinjojen vesistöön sijoittamisen edellytyksistä. Näitä pää- töksiä koskeva toimivalta on alueellisilla viranomaisilla, joita ovat mm. Pirkanmaan ELY- keskus, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu sekä Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehal- lintovirasto.

5

SISÄLLYSLUETTELO

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 8 1.1 Tunnistetiedot 8 1.2 Kaava-alueen sijainti 8 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 8 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 9 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista 9

2. LÄHTÖKOHDAT 10 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 10 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 10 2.1.2 Luonnonympäristö 10 2.1.3 Rakennettu ympäristö 14 2.1.4 Väestö ja palvelut 21 2.1.5 Maanomistus 21 2.2 Suunnittelutilanne 22 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset 22 2.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset 26

3. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 28 3.1 Asemakaavan laatimisen tarve 28 3.2 Asemakaavaprosessin käynnistäminen 28 3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 28 3.3.1 Aloitusvaihe 28 3.3.2 Valmisteluvaihe 29 3.3.3 Ehdotusvaihe 30 3.3.4 Hyväksymisvaihe 30 3.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 31 3.4.1 Tavoitteiden tarkentuminen kaavaprosessin aikana 32 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja sen kehittyminen suunnitteluprosessin aikana 33 3.5.1 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 33 3.5.2 Suunnitelmiin kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset 33 3.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 33

4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 35 4.1 Kaavan rakenne 35 4.1.1 Mitoitus 35 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 35 4.3 Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset 35 4.3.1 Muut alueet 35 4.4 Asemakaavan suhde yleiskaavaan 36 4.5 Kaavan vaikutukset 36 4.5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 36 4.5.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 37 4.5.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 38

6

4.5.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 38 4.5.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 39 4.5.6 Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen 39 4.6 Nimistö 39

5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 40 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 40 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 40 5.3 Toteutuksen seuranta 40

7

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot Maanalainen asemakaava: Rantaperkiön kaupunginosan (303) korttelin nro 758 tontin 1, 2 759 tontin 4, 8 775 tonttien 3, 4 ja 5 776 tonttien 2 ja 3 794 tontin 4 896 tontin 1 sekä katu- ja puistoalueiden alapuolella. Rautaharkon kaupunginosan (306) korttelin nro 5260 tonttien 15, 16, 31, 32, 33, 35 ja 36 5261 tonttien 11, 12, 13, 18, 19, 20, 21, 23, 24, 25 ja 26 5262 tonttien 3 ja 4 sekä katu-, puisto-, liikenne-, vaara- ja erityisalueiden alapuolella. Maanalaisella asemakaavalla muodostuu: Maanalaista yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, pro- jektiarkkitehti Marjut Ahponen. Aloitus- ja valmisteluvaiheissa kaavan laatijana toimi WSP Finland Oy/ Petri Saarikoski. Diaarinumerot: Asemakaava nro 8612, TRE:316/10.02.01/2016, pvm 13.1.2016 Asemakaavojen nro 8610-8613 osallistumis- ja arviointisuunnitelma, TRE:313/10.02.01/2016, pvm 13.1.2016 Vireille tulo: 28.1.2016

1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan eteläpuolelle Rantaper- kiön ja Rautaharkon kaupunginosiin.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Rantaperkiö ja Rautaharkko, Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Sulkavuori-Vihi- lahti). Maanalainen asemakaava nro 8612. Maanalaisen asemakaavan laatiminen tarkoituksena on mahdollistaa seudulliseen jä- teveden keskuspuhdistamoon liittyvien vesihuoltotunneleiden rakentaminen.

8

1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Asemakaavojen nro 8610-8613 kokonaisvaikutusten arviointi (WSP Finland Oy ja Tampereen kaupunki), jonka liitteinä: • Kooste keskuspuhdistamo-hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenet- telystä (2012) annetun yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottami- sesta hankkeen jatkosuunnittelussa • Asemakaavojen nro 8610-8613 yhteinen havainneaineisto - Asemakaavakartta - Asemakaavan seurantalomake - Asemakaavojen nro 8610-8613 osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Asemakaavojen nro 8610-8613 aloitus- ja valmisteluvaiheissa saatu palaute yleisötilaisuuksien muistiot ja ote kaupunkikuvatoimikunnan pöytäkirjasta - Asemakaavojen nro 8610-8613 viranomaisneuvottelun muistio - Asemakaavojen nro 8610-8613 vastineraportti - Asemakaavan nro 8612 havainneaineistot (WSP Finland Oy)

1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista - Asemakaavojen nro 8610 ja 8611 meluselvityksen päivitys 2016, ID 1676660 (Ramboll Finland Oy) - Asemakaavan nro 8610 liikennetarkastelut, ID 1691286 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8610 hulevesiselvitys, ID 1548659 (Sito Oy 2016) - Asemakaavan nro 8610 luontoselvitys, ID 1615273 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 liikennetarkastelut ID 1691280 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 hulevesitarkastelut, ID 1691270 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 luontoselvitys, ID 1615291 (Ramboll Finland Oy 2016) - Vihilahden arkeologinen selvitys, ID 1599176 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heis- kanen & Luoto 2016) - Polttolaitoksen savukaasun leviämismallinnus ja piipun korkeuden määrittämi- nen / Puhdistamon lietteenpolton päästöjen leviämismalli 9.9.2016 (Novox Oy ja Ramboll Finland Oy) - Lämpö- ja porakaivojen kartoitus, tilanne 15.1.2016 (Ramboll Finland Oy) - Louhintatyön alustava ympäristöselvitys 8.3.2016, raportti ja liitteet 1-2 (Kal- liotekniikka Consulting Engineers Oy) - Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 2015 ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotus taustaselvityksineen (http://maakunta- kaava2040.pirkanmaa.fi/) - Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 taustaselvitykset (www.tam- pere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/kantakaupungin-yleis- kaava-2040.html) - Keskuspuhdistamon yleissuunnitelman päivitys 2015, jonka yhteydessä on tehty mm. pora- ja maalämpökaivojen kartoitus ja lämpöpumppulaitoksen esi- suunnitelma (www.keskuspuhdistamo.fi) - Ympäristövaikutusten arviointiselostus 29.11.2012 ja yhteysviranomaisen lau- sunto arviointiselostuksesta 29.5.2013. YVA-selostuksen liitteenä olivat mm. Sulkavuoren kaatopaikan riski- ja toimenpidekartoitus (liite 7), hiukkasten ja ha- jujen leviämisen mallinnukset (liitteet 8 ja 10), Sulkavuoren lepakkoselvitys (liite 11), meluselvitys (liite 12), louhintatärinän lähtötietomuistio (liite 13), arseenipi- toisuudet kallioperässä (liite 6). Aineistoja Keskuspuhdistamo Oy:n internet-si- vuilla osoitteessa: www.keskuspuhdistamo.fi - Pirkanmaan keskuspuhdistamon vesistövaikutukset, esiselvitys, Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 1/2008

9

2. LÄHTÖKOHDAT

2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

2.1.1 Alueen yleiskuvaus Maanalaisen asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan eteläpuo- lelle Rantaperkiön ja Rautaharkon kaupunginosiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 11,4 ha. Kaava koskee noin 1,1 km:n pituista ja noin 90-150 metrin levyistä maanalaista vyöhykettä, joka ulottuu Vihilahden eteläpuo- lelta Sulkavuoren koillispuolelle. Suunnittelualue alittaa mm. Hatanpään valtatien, pää- radan ja valtatien 3 sekä Hatanpään koulun, asuin-, liike-, toimisto- ja teollisuusraken- tamisen korttelialueita ja Rautaharkon sähköaseman. Maanpäälliset alueet ovat Tam- pereen kaupungin, Suomen valtion ja yksityisten tahojen omistuksessa.

2.1.2 Luonnonympäristö Maisema ja topografia Suunnittelualueen maanpinta kohoaa kohti kaakkoa. Pohjakartan mukaan maanpinta on korkeimmillaan kohdassa, jossa suunnittelualue alittaa Lempääläntien ja valtatien 3 välisen metsäisen saarekkeen (noin +118 mmpy) ja matalimmillaan Hatanpään valta- tien ja Lahdenperänkadun liittymän eteläpuolisella alueella (noin +84 mmpy). Maanpäällisen alueen maisemaa hallitsevat vilkkaat liikenneväylät, rautatie ja ratapiha sekä aluetta reunustavat Rantaperkiön ja Rautaharkon asuin-, liike- ja teollisuuskortte- lit.

Ilmakuva vuodelta 2016 (Lentokuva Vallas Oy).

10

Ote Maanmittauslaitoksen korkeusmallikartasta (vinova- lovarjoste).

Maa- ja kallioperä Keskuspuhdistamo- hankkeen suunnittelua ja toteutusta varten alueella on tehty kallio- perätutkimuksia vuodesta 2010 lähtien. Alueella tehdyistä kallionäytekairauksista on tulkittu mm. kivilaji, rakoilu ja rikkonaisuusvyöhykkeitä sekä kallion vedenjohtavuutta ja kallioperän jännitystilaa. Tutkimusten mukaan alueen kallioperä soveltuu kalliorakenta- miseen hyvin. Tulosten pohjalta on laadittu jatkosuunnittelussa hyödynnettävät kallion pinta- ja laatumallit. Tutkimusten avulla on voitu optimoida mm. kallioon louhittavien tilojen dimensioita, korkeustasoa ja suuntausta sekä ennakoida lujitus- ja tiivistystar- vetta. Pintamaakerrokset, joiden paksuus vaihtelee noin viidestä metristä 15 metriin, ovat pääosin tiivisrakenteista silttiä ja tiivistä pohjamoreenia. Rautatiealueen alituksen koh- dalla radan pengerkorkeus on noin 3-5 m ja kalliokaton paksuus 25-40 m. Tutkimusten mukaan kallion pinta on suunnittelualueen kohdalla tasolla +70…+90 mmpy. Kalliopinta laskee kohti luodetta. Yleisesti siirto-/tulo- ja purkutunnelien alueella kallioperä koostuu liuskeisesta sarvivälkekiillegneisseistä, seoksisista migmatiiteistä sekä muita kivilajeja leikkaavista graniittijuonista. Sulkavuorta lähestyttäessä pääkivi- lajiksi muuttuu massiivinen granodioriitti. Kalliolaatu on alueella pääasiassa hyvä. Ve- denjohtavuus on rikkonaisuusvyöhykkeiden kohdilla kohtalaista ja muuten pääosin vä- häistä. Laboratorioanalyysien tulosten perusteella alueen kivien kalliomekaaniset omi- naisuudet vastaavat kivilajien tyypillisiä arvoja Suomessa ja soveltuvat hyvin tunnelira- kentamiseen. Kairarei’istä tehtyjen kalliopohjaveden kemian analyysien perusteella ei ole tarvetta poikkeuksellisille materiaalivalinnoille suunnittelukäyttöiän saavuttamiseksi kallion mekaanisissa lujitusrakenteissa.

11

Kalliopinnan korkeusasema tu- lotunnelin linjauksella. (lähde: Siirto- ja purkulinjojen yleis- suunnitelman tarkistus 2015, kalliorakennussuunnittelu. Insi- nööritoimisto Saanio & Riekkola Oy)

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperäkartan mukaan osin kalliota, hiekkamo- reenia ja savea, osin kartoittamatonta maaperää.

Ote GTK:n maaperäkar- tasta. Punainen väri = kallio, vaaleanruskea = hiekka- moreeni, sininen = savi, viivoitettu alue = täyte- maata tai kartoittama- tonta maaperää. (Lähde: GTK:n karttapalvelut, http://gtkdata.gtk.fi/Maa nkamara/index.html)

12

Vuonna 2015 tarkastetun siirto- ja purkulinjojen yleissuunnitelman (Ramboll Finland Oy ja Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy) mukaan alueelle suunniteltujen jäteveden siirto- ja purkutunneleiden louhinta voidaan toteuttaa Vihilahden ja Sulkavuoren ajotun- neleiden kautta nk. moniperälouhintana. Tunnelit sijoittuvat suunnittelualueen kohdalla noin 25-30 metrin syvyydelle maanpinnasta. Tunnelit louhitaan poraus-räjäytys -menetelmää käyttäen. Siirtoviemäreihin sekä muu- hun alueen tekniseen verkostoon liittymistä varten tarvittavat kallioreiät, jotka on alus- tavasti sijoitettu Veturikadun ja Rantaperkiönkadun katualueille, porataan maanpin- nalta tunneliin päin. Suunnittelualueen ulkopuolelle sijoittuva Vihiojan pystykuilu toteu- tetaan ponttiseinin tuettuna kaivantona tai vaihtoehtoisesti porapaaluseinin. Tunneleiden holvi- ja seinäpinnat lujitetaan kallioon juotettavilla teräspulteilla. Lisäksi kalliopinta betonoidaan ruiskubetonilla pulttien välisten lohkojen sitomiseksi sekä estä- mään kalliopinnan rapautumista ja hienomman kiviaineksen putoamista. Louheet kul- jetetaan ajotunneleiden kautta läjityspaikoille.

Ote tulotunnelin luode-kaakko- suuntaisesta pituusleikkauksesta. Tulotunneli viettää tasaisesti kaakkoon kohti Sulkavuorta. (lähde: Pituusleikkauksen luonnos 5.7.2016 Insinööritoimisto Saa- nio & Riekkola Oy).

Siirto- ja purku- tunneleiden alus- tavia poikkileik- kauksia (lähde: Siirto- ja purkulin- jojen yleissuunni- telman tarkistus 30.10.2015, Ramboll Finland Oy ja Insinööritoi- misto Saanio & Riekkola Oy)

13

Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä alueen pohjavettä ei hyö- dynnetä talousvetenä. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin 3 km päässä koillisessa sijaitseva Aakkulanharjun (0483701) pohjavesialue. Suunnittelualueen pohjoispää kuuluu Pyhäjärven valuma-alueeseen ja muu osa Vi- hiojan valuma-alueeseen. Päävedenjakaja kulkee alueen poikki ratapihan länsipuo- lella. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa ja valuma-alueselvityksessä 2012 valuma-aluekohtaisina kehittämisperiaatteina on Vihiojan valuma-alueen osalta esitetty mm., että hulevesivirtaamia ei saa lisätä. Pyhäjärven valuma-alueen osalta sel- vityksessä on esitetty pohjavesialueita koskevia toimenpiteitä. Pyhäjärven valuma-alu- een nykyisenä ongelmakohtana mainitaan Hatanpään ranta-alue, jolla on esiintynyt hu- levesitulvia. Kasvillisuus ja eläimistö Maanalaisessa asemakaavassa käsitellään jo rakentuneen alueen alapuolelle sijoittu- vaa maa- ja kallioperää. Maan pinnalle ulottuvat kallioreiät sijoittuvat katualueille, joilla ei ole huomionarvoista kasvillisuutta, eläimistöä tai erityisesti suojeltavia lajeja. Suunnittelualueen yläpuolisista alueista Veturikadun ja ratapihan välisessä rinteessä on tehty havaintoja uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäväksi (NT) luokitellusta mäkihiilikoista, joka kuuluu perhosista valittuihin kansainvälisiin vastuulajeihin. Kanta- kaupungin yleiskaavan liito-oravaselvityksen yhteydessä on tehty vuonna 2016 papa- nahavaintoja Rautaharkon sähköaseman eteläpuolisessa metsikössä.

Ote ilmakuvasta ja asemakaa- vayhdistelmästä. Tulo- ja purku- tunnelin alustava linjaus on mer- kitty kuvaan sinisellä katkovii- valla. Vasemmalla ylhäällä Ran- taperkiönkadun ja oikealla al- haalla Veturikadun kallioreiän alustava sijainti.

2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävien liikenneväylien solmukohtaan noin 3,5 km:n etäisyydelle Tampereen ydinkeskustasta. Lähiympäristössä on seudulli- sesti merkittäviä työpaikka-alueita ja vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueen koillis- ja

14 pohjoispuolinen kaupunkirakenne muodostuu pääosin pientalovaltaisesta asuinalu- eesta. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 ja siihen liittyvässä raken- nemallissa Lakalaivan - Lahdesjärven alue (kohde nro 51) on varattu uudeksi merkittä- västi kehitettäväksi työpaikka-alueeksi. Nykyinen järjestelyratapiha on varattu uudeksi merkittävästi kehitettäväksi asuinalueeksi tai asuin- ja työpaikka-alueeksi. Asemakaa- van suunnittelualue sijoittuu näiden väliin ja tuntumaan.

Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta 2040.

Kantakaupungin yleiskaavaan 2040 liittyvissä Viinikka-Rautaharkko ja Lakalaiva-Rau- taharkko rakennetarkasteluissa ja maankäytön visiossa Lakalaivasta on muodostettu yhdessä Peltolammin kanssa uusi kantakaupungin eteläinen aluekeskus. Lakalaivan sijainti valtakunnallisten pääväylien tuntumassa asettaa alueen myös seudullisesti mer- kittäväksi logistiseksi keskittymäksi, mikä on hyödynnettävissä aluekeskuksen elinvoi- mana ja lisävahvuutena.

Ote Viinikka - Rautaharkko rakennetarkastelun maankäytön vision havainneaineistosta. (lähde: Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 valmisteluaineistot, Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit MY 2016)

15

Kaupunkikuva ja rakennuskanta Suunnittelualueen alittaa Rautaharkon kohdalla noin 20 erillispientalon ja Rantaperki- össä neljän liikerakennuksen, kolmen asuinkerrostalon sekä Hatanpään koulun ja lu- kion tontit. Maanpäällisen alueen kaupunkikuvaa luonnehtivat vilkkaat liikenneväylät, jotka erottavat toisistaan suurimittakaavaisia koulutuksen, kaupan ja työpaikkarakenta- misen alueita sekä näiden väliin jääviä metsitettyjä kumpareita. Rakennettu kulttuuriympäristö ja arkeologiset kohteet Suunnittelualueen rakennettua kulttuuriympäristöä on käsitelty mm. aluetta sivuavien Vihilahden asemakaavan nro 8611 arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa (Kulttuu- riympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 2016) ja Sulkavuoren kulttuuriperintöinventoin- nissa (Mikroliitti Oy 2016) sekä kantakaupungin yleiskaavaa 2040 ja Pirkanmaan maa- kuntakaavaa 2040 varten laadituissa selvityksissä. Inventointien mukaan suunnittelu- alueella ei ole maanalaisessa rakentamisessa huomioitavaa arvokasta kulttuuriympä- ristöä tai arkeologisia kohteita. Virkistys Suunnittelualueen yläpuoliset alueet ovat pääosin rakennettuja, eikä niille sijoitu mer- kittäviä virkistysalueita tai vapaa-ajan toimintoja. Asemakaavoitetut viheralueet ovat pienialaisia ja niiden merkitys alueellisen viher- ja virkistysverkon kannalta on vähäinen. Suunnittelualue rajautuu luoteessa Härmälän rantapuistoon ja kaakossa Sulkavuoren alueeseen. Tampereen vihreä keskusta -selvityksen (2014) mukaan Härmälän ranta- puisto on osa Pyhäjärveä reunustavaa viher- ja virkistysverkon ydinaluetta, jolle sijoit- tuu merkittävä virkistysreitti. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 ehdotuksessa Härmä- län rantapuisto ja Vihilahdenpuisto kuuluvat kaupungin viheraluejärjestelmän rungon muodostavaan keskuspuistoverkostoon.

Asemakaavoitetut viher- alueet suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä (lähde: Tampereen kau- pungin paikkatiedot)

16

Liikenne Suunnittelualueen alittaa valtatien 3, ratapihan ja rautatien, Sarankulmankadun ja Ha- tanpään valtatien sekä Hatanpään valtatien ja Nuolialantien liittymät ja Haapakujan pohjoispään. Maanpäällisen liikenneverkon nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä keskuspuhdistamon rakentamisen ja käytön aikaisen liikenteen järjestämistä on tarkasteltu asemakaavoihin nro 8610 ja 8611 liittyvien liikennetarkasteluiden yhteydessä (Ramboll Finland Oy 2016). Tulo- ja purkutunneleiden rakentamisen aikainen työmaaliikenne järjestetään asemakaavojen nro 8610 ja 8611 alueille sijoittuvien ajotunneleiden kautta. Suunnittelualueen pohjoispuolelle nk. Vihilahden solmupisteeseen sijoittuva työmaaliit- tymä rakennetaan neljänneksi haaraksi Hatanpään valtatien ja Lahdenperänkadun liit- tymään, mikä edellyttää muutoksia mm. nykyisten suojateiden sijaintiin ja joukkoliiken- nekaistan käyttöön. Työmaaliittymän kohdalle suositellaan valo-ohjausta myös Hatan- pään valtatien suuntaiselle pyöräilyn ja jalankulun reitille. Selvityksen mukaan rakenta- misen aikaisten louhekuljetusten määräksi arvioidaan 50-100 ajon./vrk. Liikennemää- räarvio sisältää tulo- ja purkutunneleiden ohella suunnittelualueen ulkopuolelle sijoittu- van siirtotunnelin rakentamisen aikaisen liikenteen. Suositeltava työmaakuljetusten reitti kulkee etelän suuntaan kohti Sarankulmaa ja edel- leen valtatielle 3. Työmaalle saapuva liikenne tulee pääsääntöisesti idän suunnasta Lahdenperänkadulta ja poistuva liikenne ohjataan joukkoliikennekaistaa pitkin etelän suuntaan. Turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi louhekuljetukset on pyrittävä ajoittamaan muihin ajankohtiin kuin aamu- ja iltahuipputunteihin (klo 7-9 ja 15-17). Suunnittelualueen kaakkoispuolella työmaaliikenteelle suunniteltuja ajoreittejä on kaksi: toinen johtaa valtatieltä 9 Automiehenkadun ja Särkijärvenkadun kautta Sulka- vuoren eteläpuolelle, toinen Lempääläntielle rakennettavasta työmaaliittymästä suo- raan maanalaisiin tiloihin johtavaan ajotunneliin. Molemmat reitit soveltuvat hyvin ras- kaan liikenteen reiteiksi. Rakentamisen aikaisen liikenteen arvioidaan olevan 400-500 ajon./vrk, jonka arvioidaan jakaantuvan 70/30 –suhteessa Särkijärvenkadun ja Lem- pääläntien välille. Liikennemääräarvio sisältää sekä tulo- ja purkutunneleiden, että suunnittelualueen ulkopuolelle sijoittuvan varsinaisen puhdistamon rakentamisen aikai- sen liikenteen.

Suositeltava työmaaliikenteen reitti Hatanpään Työmaaliikenteen reitit Lempääläntien ja valtatien liittymästä. (lähde: Asemakaavan nro Särkijärvenkadun liittymistä. (lähde: Ase- 8611 liikennetarkastelut, Ramboll Finland Oy makaavan nro 8610 liikennetarkastelut, 2016) Ramboll Finland Oy 2016)

17

Tekninen huolto Hankesuunnittelun yhteydessä tehdyn lämpö- ja porakaivojen kartoituksen (tilanne 15.1.2016 Ramboll Finland Oy) mukaan suunnittelualueelle sijoittuu kuusi maalämpö- kaivoa ja yksi porakaivo. Suunnitteilla olevia hankkeita on kartoituksen mukaan yksi (Haapakuja 4).

Ote lämpö- ja porakaivojen kartoi- tuksesta, tilanne 15.1.2016. (lähde: Ramboll Finland Oy)

Suunnittelualueen yläpuolisille alueille sijoittuu runsaasti erilaisia teknisen huollon ver- kostoja. Alueen eteläosaan sijoittuu osa valtakunnalliseen maakaasun siirtoverkostoon kuuluvasta kaasuputkesta (DN400). Maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009) on määritelty suojaetäisyysvaatimukseksi 8-16 metriä putken läheisyyteen sijoittuvien rakennusten käyttötarkoituksesta riippuen. Rautaharkon eteläosassa suunnittelualue alittaa Rautaharkon sähköaseman ja Her- vanta-Rautaharkko 110kV:n voimajohdon. Johtoaukea (käyttöoikeuden supistusalue) ulottuu noin 15 metriä johdon keskilinjan molemmille puolille ja reunavyöhykkeen le- veys on noin 10 metriä. Suunnittelualue alittaa lisäksi lukuisia vesijohtoja, jäte- ja hulevesiviemäreitä, sähkö- verkon pienjännitejohtoja ja maakaapeleita, kaukolämpöjohtoja sekä useiden eri toimi- joiden tele- ja tietoliikennekaapeleita.

18

Ote karttayhdistel- mästä, johon on koottu tietoja eri toi- mijoiden verkosto- kartoista. Maakaa- suputki (punainen), vesijohdot ja vie- märit (sininen), kaukolämpö- ja sähköverkko (musta) sekä tele- ja tietoliikennekaa- pelit (vihreä).

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaan mm. asumiseen käytettävillä alueilla sekä virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päivä- ohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Tampereen kaupungin meluselvityksen 2011 mukaan ajoneuvo- ja rautatieliikenteestä aiheutuva melu ylittää suunnittelualueen yläpuolisilla alueilla ohjearvot sekä nykytilanteessa että vuoden 2030 ennustetilanteessa. Asemakaavan yhteydessä tehtyyn aiempien meluselvitysten päivitykseen (Ramboll Finland Oy 2016) on koottu liikennemelun ohella tietoja puhdistamon rakentamisen ja käytön aikaisesta melusta. Selvityksen mukaan rakentamisen aikainen melutaso voi tilapäisesti nousta ohjearvojen tuntumaan maan pinnalla tehtävien louhintatöiden ai- kana. Muusta rakentamisesta syntyvä melu ei ylitä ohjearvoja. Laitoksen toiminnan ai- kana maan päälle ei sijoitu ohjearvot ylittävää melua aiheuttavia toimintoja.

19

Otteita asemakaavojen nro 8610 ja 8611 meluselvityksen päivityk- sestä 2016 (Ramboll Finland Oy).

Vas. ylh. Vihilahden ajotunnelin suuaukon rakentamisvaihe. Oik. ylh. Vihilahden ajotunnelin rakentamisvaihe, jolloin tunnelin suuaukolla on kaksi tuuletuspuhallinta. Meluntorjuntatoimenpi- teenä esitetyn meluesteen korkeus on 2-4m. Vas. alh. Sulkavuoren ajotunnelien tunneleiden louhinnan aikainen keskiäänitaso. Oik. alh. Sulkavuoren pihan louhinnan aikainen keskiäänitaso. Pi- han louhinnan aikaiseksi meluntorjuntatoimenpiteeksi esitetyn me- luesteen korkeus on 3m.

Tampereen ilmanlaatuselvityksen 2013 mukaan alueellinen ilmanlaatuindeksi 2011 (90. prosenttipiste ja pahin tuntitilanne) on liikenneväylien alueella ja niiden välittö- mässä läheisyydessä huono tai välttävä, ja alueen muilla osilla tyydyttävä tai hyvä. Val- tatien alue on selvityksen mukaan nk. Hot Spot, jossa asukkaat voivat altistua sekä

20

ilman epäpuhtauksille (yli 70 μg/m3 PM10) että melulle (vuorokauden keskiäänitaso Lden on suurempi kuin 55 dB). Hankkeen YVA-menettelyn aikana laadittujen hajukaasun leviämismallinnusten (Enwin Oy 2012) ja vuonna 2016 laaditun keskuspuhdistamon lietteenpolttolaitoksen savukaa- sujen leviämismallinnuksen (Novox Oy ja Ramboll Finland Oy 2016) mukaan keskus- puhdistamon toiminnasta ei aiheudu suunnittelualueen ilman laatua heikentäviä pääs- töjä.

2.1.4 Väestö ja palvelut Suunnittelualueen yläpuoliselle alueelle sijoittuu noin 20 erillispientaloa, neljä liikera- kennusta, kolme asuinkerrostaloa sekä Hatanpään koulun ja lukion tontit. Hatanpään koulussa ja lukiossa on yhteensä noin tuhat oppilasta. Työpaikkoja ja kaupallisia pe- ruspalveluita sijoittuu Rantaperkiön itäosaan ja Rautaharkon eteläosaan (sähköasema, ratapiha).

Väestöntiheys syyskuussa 2014 (as/ha) ja toimipaikkojen sijainti Tilastokeskuksen toimipaikkatie- doissa 2/2015. (lähde: Tampe- reen kaupungin paikkatietoaineis- tot)

2.1.5 Maanomistus Maanpäälliset alueet ovat Tampereen kaupungin, Suomen valtion ja yksityisten tahojen omistuksessa. Kaasuputken ja voimajohdon linjauksille on tehty nk. käyttöoikeuden lu- nastus.

21

Ote nk. virastokartasta. Kau- pungin omistamat alueet on merkitty karttaan vihreällä vä- rillä.

2.2 Suunnittelutilanne

2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Alueella voimassa olevissa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahv. 29.3.2007) ja 2. vaihemaakuntakaavassa (liikenne ja logistiikka, vahv. 25.11.2013) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) ja kaupunkikehittämisen kohdealueeksi (kk2, Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalue). Maakuntakaavassa alueelle on osoi- tettu lisäksi päävesijohto (v), voimalinja (z), ulkoilureitti ja eritasoliittymä. Maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymässä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 eh- dotuksessa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen (A) ja keskustatoimintojen (C) alueeksi. Suunnittelumääräyksen mukaan Rautaharkko-Lakalaivan keskustatoi- mintojen alueen toteutus tulee suunnitella ja vaiheistaa siten, ettei vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelystä tavaraliikenteen järjestelyratapihalla aiheudu merkittävää vaa- raa alueelle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee myös arvioida ja ottaa huo- mioon mahdolliset vaikutukset valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimintaedellytyk- siin. Muita suunnittelualuetta koskevia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä ovat mm. kaupunki- seudun keskusakselin kehittämisvyöhyke (kk1), Pyhäjärven ympäristön kehittämis- vyöhyke (kk4), tiivis joukkoliikennevyöhyke, tiivistettävä asemanseutu, merkittävästi parannettava päärata, vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävä ratapiha (VAK), moottoriväylä, voimalinja (z) ja voimalinjan yhteystarve (Rautaharkko - Multisilta) sekä maakaasuputki (k). Kaavaehdotuksessa on esitetty jätevedenpuhdistuksen keskittäminen Sulkavuoren alueelle sijoittuvaan keskuspuhdistamoon (kaavamerkintä ET/j, Yhdyskuntateknisen huollon alue, jätteenpoltto ja jätevesien käsittely). Kohdemerkinnällä on osoitettu seu-

22

dullisesti merkittävät jätteenpolttolaitokset sekä jätevedenpuhdistamot, joiden asukas- vastineluku on vähintään 20 000. Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan merkittävät ympäristöhaitat on estettävä teknisin ratkaisuin. Sulkavuoren alue on varattu maan- alaista jätevedenpuhdistamoa varten. Sulkavuoren alueella tulee ottaa huomioon mah- dollisuus lietteiden käsittelyyn ja puhdistamon suunnittelussa tulee maanpinnalla tur- vata virkistyskäytön edellytysten jatkuminen. Maakuntakaavaehdotukseen on merkitty lisäksi nykyiset ja tarvittavat uudet siirtoviemärit (j). Maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus on voimassa virkistys- ja suojelualueilla sekä liikenteen sekä teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetuilla alueilla.

Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voi- Ote Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 massa olevien vaihemaakuntakaavojen yh- ehdotuksesta (mkv hyv. 27.3.2017). distelmästä.

Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa 27.5.1998 kaupunginvaltuuston hyväksymä ja 16.10.2003 lainvoiman saanut Tampereen kantakaupungin oikeusvaikutteinen yleis- kaava. Kantakaupungin yleiskaavassa 1998 suunnittelualueelle on osoitettu seuraavia aluevarauksia ja toimintoja: - PY Julkisten palveluiden ja hallinnon alue. - AK Kerrostalovaltainen asuinalue. Alue varataan kerrostaloille, joihin on sijoitet- tava vähintään 70% alueen kerrosalasta. Alueelle voidaan rakentaa myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. - ET Yhdyskuntateknisen huollon alue. - PK-3 Palveluvaltaisen yritystoiminnan alue. Alue varataan pääasiassa liike- ja toimistotiloille sekä niihin liittyville varastotiloille. Alueelle saa sijoittaa myös ym- päristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Alueelle ei saa sijoittaa kaupan suuryksiköitä eikä suuria yli 400 m2 päivittäistavaramyymälöitä. - AP Pientalovaltainen asuntoalue. Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pien- kerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25% alueen kerrosalasta. - LR Rautatieliikenteen alue. - Liikennealue. - (z) 110-400 kV sähkölinja.

23

Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaa- vasta 1998.

Valmisteilla olevan Tampereen kantakaupungin yleiskaavaehdotus käsiteltiin yhdys- kuntalautakunnassa 7.2.2017 ja kuulutettiin julkisesti nähtäville 15.2. - 17.3.2017 vä- liseksi ajaksi. Kyseessä on uudenlainen, strategisen tason yleiskaava, jossa esitetään tulevan maankäytön tavoitteita pääpiirteissään. 1.2.2017 päivätty yleiskaavaehdotus on esitetty neljällä kartalla, joissa suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on esitetty mm. seuraavia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä: - Kartalla 1 (yhdyskuntarakenne) keskustatoimintojen alueita (C), palveluiden ja työpaikkojen sekoittuneita alueita (P/T), asumisen alueita (A), kasvun vyöhyke, etelän kasvusuunta/vyöhyke, jota kehitetään tulevaisuuden työ- ja toimipaik- kaympäristönä, VAK-ratapiha, pääliikenneverkon osia (moottoritie, eritasoliit- tymä, seudulliset pääväylät, rautatie), kaupunkirakenteen kannalta merkittävä liikenteen kokoojakatu, joukkoliikenteen laatukäytävä (Hatanpään valtatie), ke- hitettävä katu (Lempääläntie), pyöräilyn pääreitistön tavoiteverkko (Lempäälän- tie, Hatanpään valtatie), joukkoliikenteen vaihtopysäkki, jonka läheisyydessä tu- lee varautua pyöräpysäköintiin, uusi jätevedenpuhdistamo (E-jv) ja ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue (lvk). - Kartalla 2 (viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut) ohjeellinen virkistysyhteys, ohjeellinen keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan palveluiden tarvealue (vu), keskuspuistoverkosto (V), ohjeellinen virkistysyhteys ja ohjeellinen viher- verkoston yhteystarvealue. - Kartalla 3 (kulttuuriperintö) maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitava rakennettu kulttuuriympäristö (M23 Rantaperkiö, M24 Rautaharkko) sekä muu arkeologinen kulttuuriperintökohde (s14 Sulkavuori). - Kartalla 4 (kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto) uusi ohjeellinen viettoviemäri (vv), uusi ohjeellinen paineviemäri (pv), melu- ja ilmanlaatuselvitystarpeen harkinta-alue, kemikaalilaitoksen konsultointivyöhyke (kv), sähköasema (E-sä), uusi jätevedenpuhdistamo (E-jv), , kaasulinja (k), 110- 400 kV:n sähkölinja (z), valuma-alueet (Härmälänoja, Vihioja, Pyhäjärvi) ja mer- kittävä oja tai vesireitti (Vihioja).

24

Otteet Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 ehdotuksen kartoista 1-4 (1.2.2017).

Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 aineistoon voi tutustua tarkemmin kau- pungin internet-sivuilla osoitteessa: http://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaa- voitus/yleiskaavoitus/kantakaupungin-yleiskaava-2040/aineistot.html

Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa maanalaisia asemakaavoja. Alueella on voimassa maanpäälliset asemakaavat nro 1326, 2524, 2989, 5223, 6128, 6206, 6518, 7337, 7461 ja 7948.

25

Ote asemakaavaindeksistä.

Tonttijako Alueella on voimassa lukuisia maanpäällisiä alueita koskevia tonttijakoja, joiden muut- taminen ei ole maanalaisen asemakaavan johdosta tarpeen. Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2016.

2.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Kaavan suunnittelu- ja lähivaikutusaluetta koskevia selvityksiä ja –suunnitelmia ovat mm.: - Asemakaavojen nro 8610 ja 8611 meluselvityksen päivitys 2016, ID 1676660 (Ramboll Finland Oy) - Asemakaavan nro 8610 liikennetarkastelut, ID 1691286 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8610 hulevesiselvitys, ID 1548659 (Sito Oy 2016) - Asemakaavan nro 8610 luontoselvitys, ID 1615273 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 liikennetarkastelut ID 1691280 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 hulevesitarkastelut, ID 1691270 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 luontoselvitys, ID 1615291 (Ramboll Finland Oy 2016) - Vihilahden arkeologinen selvitys, ID 1599176 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heis- kanen & Luoto 2016) - Polttolaitoksen savukaasun leviämismallinnus ja piipun korkeuden määrittämi- nen / Puhdistamon lietteenpolton päästöjen leviämismalli 9.9.2016 (Novox Oy ja Ramboll Finland Oy)

26

- Lämpö- ja porakaivojen kartoitus, tilanne 15.1.2016 (Ramboll Finland Oy) - Louhintatyön alustava ympäristöselvitys 8.3.2016, raportti ja liitteet 1-2 (Kal- liotekniikka Consulting Engineers Oy) - Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 2015 ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotus taustaselvityksineen (http://maakunta- kaava2040.pirkanmaa.fi/) - Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 taustaselvitykset (www.tam- pere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/kantakaupungin-yleis- kaava-2040.html) - Keskuspuhdistamon yleissuunnitelman päivitys 2015, jonka yhteydessä on tehty mm. pora- ja maalämpökaivojen kartoitus ja lämpöpumppulaitoksen esi- suunnitelma (www.keskuspuhdistamo.fi) - Ympäristövaikutusten arviointiselostus 29.11.2012 ja yhteysviranomaisen lau- sunto arviointiselostuksesta 29.5.2013. YVA-selostuksen liitteenä olivat mm. Sulkavuoren kaatopaikan riski- ja toimenpidekartoitus (liite 7), hiukkasten ja ha- jujen leviämisen mallinnukset (liitteet 8 ja 10), Sulkavuoren lepakkoselvitys (liite 11), meluselvitys (liite 12), louhintatärinän lähtötietomuistio (liite 13), arseenipi- toisuudet kallioperässä (liite 6). Aineistoja Keskuspuhdistamo Oy:n internet-si- vuilla osoitteessa: www.keskuspuhdistamo.fi - Pirkanmaan keskuspuhdistamon vesistövaikutukset, esiselvitys, Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 1/2008 - Tampereen vihreä keskusta – keskustan viherverkko ja sen kehittäminen 2014 - Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia - Tampereen ilmanlaatuselvitys 2013 - Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma Takli 2013 - Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 ja Meluntorjunnan toimintasuunni- telma 2013-2018 (2013) - Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma ja valuma-alueselvitys 2012 - Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmat ja MAL-aiesopimus - EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella 2011 - Pirkkalan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2011 – 2020 - Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys 2008 - Pyhäjärven kunnostustarpeen selvitys, Pirkanmaan ympäristökeskuksen ra- portteja 03/2007 - Lahdesjärvi - Lakalaivan osayleiskaavan valmisteluaineistot ja taustaselvitykset - Tampereen kaupungin vanhat metsät- selvitys 2006 - Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä niiden lähialueen liikenteelliset tarkastelut ja aluevaraussuunnitelma 2005 - Valtatien 9 rakentaminen välillä Lakalaiva - Alasjärvi, tiesuunnitelma 1988

27

3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

3.1 Asemakaavan laatimisen tarve Maanalaisen asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa seudulliseen jäteveden kes- kuspuhdistamoon liittyvien vesihuoltotunneleiden rakentaminen. Asemakaavan laatiminen ei olisi hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä, sillä tunneleiden yläpuolille sijoittuvien kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on lakiin perus- tuva velvollisuus sallia yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen hallinnassaan olevalle alueelle. Tiiviiseen kaupunkirakentee- seen sijoitettuna tunnelit kuitenkin poikkeavat tavanomaisesta vesihuoltoverkostosta mm. rakentamista edeltävien selvitys- ja lupaprosessien sekä tunneleiden yläpuolelle sijoittuville alueille muodostuvien käyttörajoitteiden osalta siinä määrin, että maanalai- sen asemakaavan laatiminen on perusteltua.

3.2 Asemakaavaprosessin käynnistäminen Kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 17.2.2014 (29 §) jätevedenpuhdista- mon paikaksi Sulkavuoren kaupunginhallituksen 3.2.2014 (61 §) tekemän esityksen mukaisesti. Jäteveden keskuspuhdistamo on kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen 30.11.2015 (76 §) hyväksymän Tampereen asemakaavoitusohjelman 2016 - 2018 kohde nro 11. Asemakaavaehdotuksen valmistuminen oli ajoitettu vuodelle 2016.

3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus

3.3.1 Aloitusvaihe Asemakaavojen nro 8610-8613 vireille tulosta on ilmoitettu kuulutuksella 28.1.2016. Kaikille kaavoille yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Dno: TRE:313/10.02.01/2016) kuulutettiin nähtäville 28.1 - 25.2.2016 väliseksi ajaksi ja se lähetettiin tiedoksi osallisille. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 3.2.2016 ja han- ketta esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 9.2.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätettiin 13 mielipidettä ja seitsemän viranomaislausuntoa/-kommenttia (kiinteistötoimi, ympäristönsuojelu, Tila- keskus, Puolustusvoimat, Finavia, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto). Keväällä 2016 saatiin lisäksi kaksi täydentävää viranomaisten kannanottoa (Finavia ja Tampereen Sähkölaitos). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 30.3.2016. Aloitusvaiheessa saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Yleisötilaisuuden ja viranomaisneuvottelun muistiot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Aloitusvaiheen palautteessa ja viranomaisneuvottelussa esitettyjä kaavaa 8612 koske- neita huomautuksia ja jatkosuunnitteluohjeita olivat mm.: maa- ja kallioperää koskevat lisäselvitykset, rakentamisen (erit. louhinnan) aikaiset ympäristöhaitat ja työmaajärjes- telyt, maanalaisesta rakentamisesta maanpäällisille kiinteistöille muodostuvat rasitteet ja maankäyttörajoitukset, erityiskohteiden (ratapiha, Rautaharkon sähköasema) huo- mioiminen sekä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnittelutilanne. Aloitusvaiheessa saatu palaute pyrittiin kaavan 8612 osalta ottamaan jatkosuunnitte- lussa huomioon mm. seuraavin tavoin: - kaavasuunnittelun yhteydessä osallisten luettelon täydentäminen, neuvottelut ja lisätietopyynnöt eri tahoille (mm. TRAFI ja TUKES), - hankesuunnittelun yhteydessä kallio- ja pohjavesitutkimusten, riskien hallinnan, pora- ja lämpökaivoselvityksen ja alustavan Sulkavuoren louhinnan ympäris-

28

töselvityksen laatiminen/täydentäminen, sekä tutustumiskäynti Viikinmäen puh- distamolle 23.3.2016 sekä ulkoilmatapahtuma 17.5.2016 (Sulkavuori ja Vihi- lahti).

3.3.2 Valmisteluvaihe Asemakaavan valmisteluaineisto koottiin yhteistyössä viranomaisten, kaupungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä hankesuunnitteluryhmän kanssa. Aineistot kuulutettiin nähtäville 8.9.-6.10.2016 väliseksi ajaksi ja avoin yleisötilaisuus järjestettiin 21.9.2016. Kokonaisuutena asemakaavojen nro 8610-8613 valmisteluaineistosta jätettiin yh- teensä kuusi mielipidettä ja kahdeksan viranomaislausuntoa/-kommenttia, joissa esi- tettiin seuraavia asemakaavaa nro 8612 ja/tai hankekokonaisuutta koskeneita huo- mautuksia ja jatkosuunnitteluohjeita. - Gasum Oy: kaasuputken lisääminen kaavakartalle, lausunto pyydettävä myös Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes), kaavamääräyksiin maininta maa- kaasun turvallisuudesta annetusta asetuksesta 551/2009. - kaupungin yleisten alueiden suunnittelu: hulevesiselvityksen laatiminen ei ole tarpeen. - Pirkanmaan liitto: maakuntakaavatilanteen kuvauksen ja vaikutusarvioinnin täydentäminen (Rautaharkon-Lakalaivan uusi alakeskus). - Pirkanmaan maakuntamuseo: ei huomautettavaa. - As Oy Haapakuja 4: taloyhtiölle aiheutuvaa haittaa pidetään kohtuuttomana (vaurioitumisriski, tärinä, melu, pöly), rakentaminen estää maalämpöhankkeen tontilla, lämpöpumppulaitosta ja purkutunnelia tulisi siirtää Haapakujan ja Haa- pakuja 5:n suuntaan. - yksityishenkilöt: maanalainen asemakaava on esitelty epäselvästi ja havainne- kuvat ovat puutteelliset, louhinnan maanpäällisiä tärinävaikutuksia eikä lähivai- kutusalueen rajausta ole määritetty riittävästi, asutustyyppiä ei voida pitää hy- väksyttävänä kalliolouhintaa ja kaavan muuttamista sallivaksi esitetyssä mää- rin. - Etelä-Alvari: keskuspuhdistamo olisi pitänyt olla jo maakuntakaavassa, purku- putki ja varapurkuputki pitää esittää kaavassa, Pyhäjärven säännöstelyn ylä- ja alarajat on otettava huomioon, varapurkuputken vaikutukset Vihiojaan pitää arvioida eri olosuhteissa, Pyhäjärven itäpään jätevesikuormituksen lisääntymi- sen vaikutusta kokonaiskuormitukseen ei ole laskettu, suunnitellussa purku- paikassa on virtaamaongelma, maalämpökaivoihin kohdistuvista vaikutuksista ei ole tehty riittävää selvitystä, hankkeesta tiedottaminen uutiskirjeellä on toi- minut huonosti ja viiveellä. Valmisteluaineistosta saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on lii- tetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Valmisteluvaiheen palautteesta laadittu kooste ja vastineet (vastineraportti), yleisötilaisuuden muistio ja ote kaupunkikuvatoi- mikunnan pöytäkirjasta ovat kaavaselostukseen liitteenä. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen huomioon ottaminen: Maakuntakaavatilannetta koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdat korjat- tiin ja päivitettiin. Suunnittelun lähtötietoja ja vaikutusten arviointia täydennettiin mm. louhinnan ympäristövaikutusten ja uuden Rautaharkon-Lakalaivan aluekeskuksen osalta. Kaavaan lisättiin kaasujohdon merkintä sekä yleismääräys, joka edellyttää lau- sunnon pyytämistä Gasumilta rakennuslupavaiheessa. Kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin vesistövaikutusten osalta ja raporttiin liitettiin kartta, johon on merkitty alustavat purkuputken ja -pisteen sekä varapurkuputken sijainnit. Kaavaan liittyviä ha- vainneaineistoja täydennettiin alueleikkauksissa esitettyjen toimintojen, korkeusase- mien ja mittojen osalta.

29

Asemakaavan suunnittelun tavoitteet ovat lähtötietojen täydentymisen ja valmisteluai- neistosta saadun palautteen myötä tarkentuneet erityisesti lupaprosessien sekä yleis- suunnitteluvaiheessa asemakaavan nro 8611 (Vihilahti) alueelle esitetyn Tampereen Sähkölaitoksen lämpöpumppulaitoksen osalta (kts. kohta 3.4.1, Tavoitteiden tarkentu- minen kaavaprosessin aikana).

3.3.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 13.12.2016 ja hyväksyttiin 20.12.2016 yleisesti nähtäville asetettavaksi. Aineistot olivat nähtävillä 22.12.2016 - 31.1.2017 välisen ajan. Avoin yleisötilaisuus jär- jestettiin 12.1.2017 Koivistonkylän Tredulla. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdolli- suus jättää suunnitelmasta muistutuksia ja viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausun- not. Kokonaisuutena asemakaavojen nro 8610-8613 ehdotusvaiheen aineistoista jätettiin yhteensä 11 viranomaislausuntoa/-kommenttia. Muistutuksia ei jätetty. Asemakaavan nro 8612 selostukseen ja sen liitteenä olleisiin aineistoihin liittyen Tam- pereen Sähkölaitos Oy:n Energia-yksikön lausunnossa todettiin alueen nykyisten kau- kolämpöjohtojen sijainti. Pirkanmaan ELY-keskus esitti lausunnossaan, että aineistoon on tarpeen lisätä varapurkulinjan kuvausta vastaavat tiedot koskien likaisen jäteveden siirtolinjaa ja sen toimivuutta mahdollisessa poikkeustilanteissa. Pirkanmaan liitto esitti, että kaavaselostuksen kohtaa 4.5.4, Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, olisi hyvä täydentää Rautaharkon-Lakalaivan uuteen aluekeskukseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla. Muita viranomaispalautteessa esitettyjä kommentteja olivat mm. mahdollisten maan- alaisten johtojen ja kaapeleiden siirtokustannusten kohdentuminen sekä erilaisten lu- pien ja lausuntojen tarve hankkeen toteutusvaiheessa. Puolustusvoimilla, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilla ja Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafilla ei ollut kaavaeh- dotuksesta huomautettavaa. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen huomioon ottaminen: Kaavaselostusta ja kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin ELY-keskuksen ja Pir- kanmaan liiton lausunnoissa esitetyllä tavalla. Lisäksi suunnittelualueen nykytilanteen kuvaukseen lisättiin maininta kaukolämpöjohdoista. Muilta osin viranomaispalaute merkittiin tiedoksi. Yleisille alueille sijoittuvia kaukoläm- pöjohtoja ei ole tarpeen osoittaa asemakaavassa. Yleisötilaisuudessa saadun palautteen pohjalta asemakaavojen kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin ja selkeytettiin kaavaehdotusten nähtävilläolon jälkeen mm. ra- portissa käytettyjen kaupunginosien nimien, hankkeen ilmanlaatu- ja vesistövaikutus- ten kuvauksen sekä puhdistetun veden purkupisteen sijaintia osoittavan kuvan osalta. Kaava-asiakirjoihin päivitettiin kaavaprosessin vaiheen sekä suunnittelun lähtökohtien kuvaukset valmisteilla olevien Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ja Tampereen kan- takaupungin yleiskaavan 2040 osalta. Maakuntakaavaehdotus on hyväksytty maakun- tavaltuustossa 27.3.2017. Kantakaupungin yleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä helmi-maaliskuussa 2017. Täydennetyt asiakirjat käsiteltiin 28.3.2017 järjestetyssä ehdotusvaiheen viranomais- neuvottelussa. Kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta laadittu kooste ja vastineet (vastineraportti) ja viranomaisneuvottelun muistio ovat kaavaselostuksen liitteenä. Saatu palaute on jul- kaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin.

30

3.3.4 Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhal- lituksen esityksestä. Yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditut vastineet sekä ote yhdyskuntalautakunnan päätöksestä lähetetään niille muis- tuttajille, jotka ovat jättäneet osoitetietonsa. Kaavan hyväksymistä koskevasta valtuuston päätöksestä voi jättää valituksen Hä- meenlinnan hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätöstä seuraavan valitusajan ja mahdol- listen valitusten käsittelyn päätyttyä kaupunki ilmoittaa kaavan voimaantulosta kuulu- tuksella.

3.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Keskuspuhdistamo Oy:n kuuden osakaskunnan yhteisenä tavoitteena on toteuttaa seudullisten vesihuollon ja maankäytön kehittämissuunnitelmien mukainen jäteveden- käsittelyn perusratkaisu useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin siten, että puhdistuska- pasiteetti ja - teknologia riittää myös mitoitusvuoden 2040 jälkeenkin. Tampereen ja Lempäälän osalta tavoitteena on myös vapauttaa nykyisten jätevedenpuhdistamoiden alueet muuhun maankäyttöön. Tampereen kaupungin asettamia tavoitteita ovat lisäksi: - mahdollistaa varsinaisen jätevedenpuhdistamon sekä muun laitoksen toimin- nalle välttämättömän rakentamisen edellyttämät, suoraan asemakaavoihin pe- rustuvat ja/tai niihin muun lain-säädännön kautta kytkeytyvät rakennus-, toimen- pide- ym. luvat; - tarkentaa ja täydentää hankkeen YVA -menettelyn aikana laaditut ympäristö- vaikutusten arvioinnit asemakaavan edellyttämälle tasolle; - poissulkea sellaiset suunnittelualueiden maankäytön tulevaisuuden muutokset, joilla voisi olla keskuspuhdistamon toimintaa rajoittavia vaikutuksia. Tampereen asemakaavoitusohjelmassa 2016–2018 jäteveden keskuspuhdistamo on osoitettu vuodelle 2016 kaavoitettavaksi hanketta koskevien suunnitelmien pohjalta. Asemakaavoituksella päätetään puhdistamohankkeen vaatimista alue- ja tilavarauk- sista sekä suunnittelualueiden muusta maankäytöstä. Rakennusluvan lisäksi hankkeen toteuttaminen edellyttää mm. ympäristönsuojelulain, jätehuoltolain ja vesilain mukaisia lupamenettelyitä, joiden yhteydessä määrätään esimerkiksi laitoksen prosessimitoituk- sesta ja toiminnan lupaehdoista sekä siirto- ja purkulinjojen vesistöön sijoittamisen edellytyksistä. Näitä päätöksiä koskeva toimivalta on alueellisilla viranomaisilla, joita ovat mm. Pirkanmaan ELY-keskus sekä Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto. Muita asemakaavan suunnittelussa huomioitavia tavoitteita ovat mm. valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), joissa on vesihuoltoon liittyvinä tavoitteina kirjattu mm. seuraavaa: - Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen ve- den riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jäteve- sihaittojen ehkäisy. - Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäy- tössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyö- dyntämismahdollisuudet. - Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja

31

käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitok- set ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksen 2040 vesihuoltoratkaisu perustuu Pirkan- maan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitykseen 2015, jossa vedenhankinnan kehittämisen keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin: - vedenhankinnan turvaaminen - ylikunnallinen yhteistyö laitos- ja verkostoasioissa - verkostojen ja laitosten saneeraus - purkuvesistöihin kohdistuvan kuormituksen vähentäminen - pohjavesien suojelu - seudulliset/keskitetyt jätevedenpuhdistusratkaisut - puhdistamolietteiden hyötykäytön edistäminen. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa jätevesimäärien ennakoidaan kasvavan väes- tön kasvun myötä vuoteen 2025 mennessä 4 % ja vuoteen 2040 mennessä 15 % ny- kytasona käytettyyn vuoteen 2011 verrattuna. Suunnittelua keskeisesti ohjanneet ta- voitteet ovat pohjavesien suojelu ja vedenhankinnan turvaaminen myös poikkeustilan- teissa. Keskitetyllä puhdistusratkaisulla tavoitellaan uusimpien tekniikoiden hyödyntä- mistä siten, että puhdistuksella päästäisiin purkuvesistön kannalta parempaan loppu- tulokseen kuin useassa pienemmässä yksikössä. Kantakaupungin yleiskaavaan 2040 liittyvissä Viinikka-Rautaharkko ja Lakalaiva-Rau- taharkko rakennetarkasteluissa ja maankäyttövisiossa ohjenuorana ovat olleet kanta- kaupungin yleiskaavan 2040 ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tavoitteet, joista kaksi merkittävintä olivat alueen kehittäminen sekoittuneiden toimintojen vyöhykkeenä sekä aluekeskuksen sijoittaminen alueelle.

3.4.1 Tavoitteiden tarkentuminen kaavaprosessin aikana Asemakaavan suunnittelun tavoitteet ovat lähtötietojen täydentymisen ja valmisteluai- neistosta saadun palautteen myötä tarkentuneet erityisesti lupaprosessien sekä yleis- suunnitteluvaiheessa Vihilahteen esitetyn Tampereen Sähkölaitoksen lämpöpumppu- laitoksen osalta. Vihilahteen sijoitettuna lämpöpumppulaitos oli todettu teknisesti toteuttamiskelpoiseksi, mutta mm. pitkien maanalaisen ajotunneleiden vuoksi rakentamiskustannukset olisivat nousseet varsin korkeiksi. Lisäksi laitoksen sijoittuminen yksityiselle asunto-osakeyhti- ölle vuokratun tontin alapuolelle olisi johtanut rakennuslupavaiheessa varsin mutkikkai- siin lupa- ja sopimusmenettelyihin. Lokakuussa 2016 laitoksen uudeksi sijoituspaikaksi valittiin Rautaharkon sähköase- man tontti. Alue sijoittuu suoraan purkutunnelin linjalle, on jo vanhastaan Tampereen Sähkölaitoksen hallinnassa ja olosuhteet mahdollistavat sekä teknisesti että taloudelli- sesti toteuttamiskelpoisen laitoksen rakentamisen. Uusi sijoituspaikka voidaan huomi- oida maanalaisessa asemakaavassa, jonka suunnittelualueeseen osa tontista sisältyi jo asemakaavojen aloitus- ja valmisteluvaiheissa. Sähköaseman tontilla voimassa ole- van maanpäällisen asemakaavan muuttaminen ei ole tarpeen: tontti on jo voimassa olevassa asemakaavassa varattu kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten kortteli- alueeksi ja sillä on käyttämätöntä rakennusoikeutta, jota vapautuu lisää, kun käytöstä poistunut vanha sähköasemarakennus puretaan.

32

3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja sen kehittyminen suunnitteluprosessin aikana

3.5.1 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavan suunnittelun alustavia vaihtoehtoja oli kaksi: nk. nollavaihtoehto, jossa alueella voimassa oleva asemakaava säilytetään ennallaan, ja vaihtoehto, jossa alu- eelle laaditaan keskuspuhdistamon toteuttamisen mahdollistava asemakaavan muu- tos. Keskuspuhdistamosta on keskusteltu Pirkanmaalla jo 1990-luvulla, ja hankkeen val- mistelussa mukana olleiden kuntien lukumäärä on vaihdellut kuudesta 14:ään. Vuonna 2006 valmistuneessa Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa keskuspuh- distamolle esitettiin neljää sijoituspaikkavaihtoa. Samana vuonna valmistui Pirkanmaan keskuspuhdistamon sijainti- ja purkupaikkavaihtoehtojen vertailu, jossa oli mukana neljä mahdollista puhdistamon sijaintipaikkaa ja neljä purkupaikka-aluetta, joista muo- dostui kaikkiaan 13 erilaista vaihtoehtoa. Sulkavuori ei vielä tässä vaiheessa ollut mu- kana sijaintipaikkavertailussa. Vuosina 2007-2008 laadituissa Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelmassa ja ensimmäisessä YVA-menetelyssä puhdistamon vaihtoehtoisina sijaintipaikkoina tar- kasteltiin Nokian Koukkujärven aluetta ja Pirkkalan lentokentän pohjoispuolista aluetta. Vuonna 2009 tarkasteltiin kahta uutta sijoituspaikkaa, joista toinen oli Sulkavuori ja toi- nen Lahdesjärvi. Vuonna 2013 päättyneessä kolmannessa YVA-menettelyssä sijoitus- paikkavaihtoehdoista oli mukana enää Sulkavuori, joka edellisissä vaiheissa oli todettu teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 17.2.2014, että jätevedenpuh- distamo sijoitetaan Sulkavuoreen. Asemakaavan suunnittelun päätavoite - keskuspuh- distamoon liittyvien vesihuoltotunneleiden rakentamisen huomioivan maanalaisen ase- makaavan laatiminen - perustuu tähän päätökseen, eikä nollavaihtoehtoa ole tästä läh- tökohdasta johtuen tarkoituksenmukaista käsitellä aidosti vertailu- tai toteuttamiskelpoi- sena vaihtoehtona. Hankkeen kokonaisvaikutusten osalta nollavaihtoehtoon rinnastet- tavissa olevaa NYKY+- vaihtoehtoa (nykyisten puhdistamoiden laajamittainen sanee- raus) on käsitelty kattavasti vuoden 2012 YVA-selostuksessa.

3.5.2 Suunnitelmiin kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset Kaava-asiakirjoihin päivitettiin kaavaprosessiin vaiheen sekä suunnittelun lähtökohtien kuvaukset. Asemakaavojen kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin ja selkeytettiin mm. raportissa käytettyjen kaupunginosien nimien, hankkeen ilmanlaatu- ja vesistövai- kutusten kuvauksen sekä puhdistetun veden purkupisteen sijaintia osoittavan kuvan osalta. Asiakirjoihin tehdyt täydennykset eivät olleet merkitykseltään MRA 32 §:n tar- koittamalla tavalla olennaisia muutoksia..

3.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 28.1.2016 Kuulutus virelletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillepa- nosta 9.2.2016 Yhdyskuntalautakunta (ajankohtaiset asiat) 30.3.2016 Viranomaisneuvottelu 23.8.2016 Kaupunkikuvatoimikunta 6.9.2016 Yhdyskuntalautakunta (ajankohtaiset asiat) 8.9.2016 Kuulutus valmisteluaineistojen nähtävillepanosta 20.9.2016 Kadunnimitoimikunta 7.12.2016 Kaupunkikuvatoimikunta (kaavan nro 8610 havainneaineisto)

33

13. ja 20.12.2016 Yhdyskuntalautakunta 22.12.2016 Kuulutus kaavaehdotuksen nähtävillepanosta 18.4.2017 Yhdyskuntalautakunta

34

4. ASEMAKAAVAN KUVAUS

4.1 Kaavan rakenne Maanalaisessa asemakaavassa alueelle muodostuu maanalaista yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan rakentamisen aluetta (ma/sv-ET). 4.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 11,4 ha.

4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Maanalaista aluetta koskevalle asemakaavalle ei ole asetettu erityisiä ympäristön laa- tua koskevia tavoitteita. Asemakaavan ohella kaava-alueen rakentamista ohjataan myös voimassa olevan lain- säädännön ja kaupungin omien rakentamismääräysten (rakennusjärjestys) avulla, joi- den sisältöä ei ole kaavamääräysten muodossa tarpeen kerrata.

4.3 Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat täydellisinä kaavakartan yhteydessä. 4.3.1 Muut alueet Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan maanalaisen rakentamisen aluetta suoja- vyöhykkeineen (ma/sv-ET). Aluetta koskevan toimenpiderajoituksen mukaan alueen merkittävä maanpäällinen kuormittaminen sekä maa- tai kallioperään kajoavat toimen- piteet edellyttävät maanalaisiin tiloihin, rakenteisiin tai laitteisiin kohdistuvien vaikutus- ten selvittämistä sekä näiden omistajan/haltijan kuulemista. Maanalaisen rakentamisen alueelle on osoitettu suojavyöhykkeiden likimääräinen ylin korkeusasema alueen eri osissa ja maanalaista maakaasuputkea varten varattu alueen osa (mk) sekä ohjeelliset alueen osat, joille voidaan sijoittaa maanalaisia jätevesitun- neleita (ma/tu-j). Kaavassa annettu lisäksi seuraavat yleismääräykset (y-8612): SUOJAVYÖHYKKEET JA SELVITYSALUEET: Kaava-alueen rakentamisessa on huomioitava ma/sv-ET-aluetta koskeva toimenpide- rajoitus. Alue, jota rajoitus koskee sekä suojavyöhykkeen likimääräinen ylin korkeus- asema on osoitettu kaavakartalla. Maanalaisen rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota suojavyöhykkeen sisään tai sen yläpuolelle sijoittuvasta muusta rakentami- sesta johtuviin selvitystarpeisiin ja rajoituksiin. Uusien pora-/lämpökaivojen sijoittaminen ma/sv-ET- alueelle voidaan kalliotekniseen selvitykseen perustuen sallia sen jälkeen, kun maanalaiset tilat ja tunnelit on raken- nettu. Sijoittaminen on selvitettävä tapauskohtaisesti kaavan sallimat laajennusvarauk- set huomioon ottaen. Suojavyöhykkeiden ulkopuolella on selvitettävä vaikutukset maanalaisiin tiloihin, raken- teisiin ja laitteisiin suurten kalliotilojen (jänneväli >20m tai korkeus > 10m) tai syvien kaivantojen (kaivannon pohja <10m maanalaisen tilan holvitasosta) suunnittelun yhtey- dessä. Selvitysalueen laajuus on kolme kertaa suunnitellun kalliotilan jänneväli, kor- keus tai kaivannon syvyys. KOLMIULOTTEINEN KIINTEISTÖNMUODOSTUS: Kaava-alueella voidaan muodostaa peruskiinteistöjen alapuolisia kiinteistöjä.

35

HULEVESIEN HALLINTA: Lupa-asiakirjoihin tulee liittää selvitys rakentamisen ja toiminnan aikaisten työmaa- ja hulevesien hallintamenetelmistä. RAKENTAMINEN MAAKAASUPUTKEN LÄHEISYYDESSÄ: Lupa-asiakirjoihin on liitettävä kaasuputkiston omistajan lausunto suojaetäisyyksien riit- tävyydestä.

4.4 Asemakaavan suhde yleiskaavaan Yleiskaavallinen tarkastelu on esitetty asemakaavojen kokonaisvaikutusten arvioinnin yhteydessä.

4.5 Kaavan vaikutukset

4.5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Asemakaavan toteuttamisella on ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Asemakaavalla mahdollistetaan Pirkanmaan ja Tampereen seudun merkittävimmän ympäristöinvestoinnin toteuttaminen. Keskuspuhdistamon myötä jäteveden puhdista- misen kapasiteettia voidaan kasvattaa siten, että purkuvesistönä toimivan Pyhäjärven tila säilyy hyvänä. Luonteeltaan tilapäisiä elinympäristön laatua heikentäviä vaikutuksia ovat rakentami- sen aikainen melu, tärinä ja ajoneuvoliikenne sekä alueiden yleisen käytön ja liikenteen rajoitukset. Melua aiheuttavissa toiminnoissa noudatetaan Valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (säädös 993/1992). Louhinnasta ja louheen ajosta tehdään meluilmoitus, jossa määritetään raja-arvot ja ajankohdat melua aiheuttaville työvaiheille. Meluilmoitus käsitellään Tampereen kaupungin ympäristösuojeluyksikössä. Tarvittaessa melutasoja seurataan työn aikaisin mittauksin. Louhintatöiden suunnitteluvaiheessa kartoitetaan ympäristön tärinäherkät kohteet, ku- ten olemassa olevat rakennukset, rakenteet ja laitteet. Herkille kohteille määritetään tärinän heilahdusnopeuden raja-arvot, joiden määrittelyssä huomioidaan rakenteen kunnosta, perustamistavasta ja rakennusosien materiaaleista riippuva rakenne-luokka sekä etäisyys räjäytyskohteeseen. Ennen louhinnan aloittamista katselmusalueella (n. 100…150 m räjäytyskohteesta) tehdään kiinteistöjen ja rakenteiden alkukatselmus. Työn aikana louhintatärinää seurataan kriittisiksi arvioituihin kohtiin asennetuista mit- tauspisteistä, ja räjäytysten voimakkuutta tai räjäytysaikoja muutetaan ympäristön vaa- timusten mukaisesti. Työn aikana tehdään tarvittaessa välikatselmuksia ja louhintatöi- den valmistuttua loppukatselmus, jotta louhinnan mahdollisesti aiheuttamat vauriot voi- daan määrittää. Louhintaurakoitsijalta edellytetään louhintavastuuvakuutukset mahdol- listen vaurioiden korvausta varten. Louhinnan ympäristövaikutusten laajuus, kohdistuminen ja seurannassa käytettävät menetelmät sekä riskien hallinnan ja haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot määri- tellään yhdessä viranomaisten kanssa rakennus- ja ympäristölupakäsittelyjen yhtey- dessä. Maanalaiset siirto- ja purkutunnelit ovat mm. maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:ssä ja kiinteistönmuodostamislain 14. luvussa tarkoitettuja jäteveden johtamiseen ja käsitte- lyyn liittyviä johtoja, joiden sijoittamista ei ole tarpeen ratkaista asemakaavassa. Kiin- teistöjen omistajilla ja haltijoilla on lakiin perustuva velvollisuus sallia yhdyskuntatek-

36

nistä huoltoa palvelevien johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen hallinnas- saan olevalle alueelle. Asemakaavan ohella sijoittaminen on mahdollistettavissa eri ta- voin riippuen mm. siitä, ratkaistaanko asia osapuolten välisillä sopimuksilla vaiko kiin- teistönmuodostamislain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina rasitteina. Kaikissa tapauksissa kiinteistön omistajalla ja haltijalla on kuitenkin oikeus pyytää korvausta ra- kentamisesta aiheutuvasta haitasta tai vahingosta.

4.5.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Asemakaavan mahdollistama maanalainen rakentaminen edellyttää mittavaa kallion louhintaa. Louhinnasta aiheutuvat pysyvät ja merkittävät vaikutukset ovat kuitenkin läh- tökohtaisesti paikallisia ja rajoittuvat hankealueelle. Louhinnan lopullinen laajuus ja to- teuttamista koskevat ehdot määritellään ympäristö- ja rakennuslupakäsittelyjen yhtey- dessä. Maanalaisen rakentamisen alueiden (ma/sv-ET) rajaukset sisältävät suojavyöhykkeet, joille voidaan ulottaa kalliorakentamisen edellyttämiä tiivistys- ja lujitusrakenteita. Ole- tuksena suojavyöhykkeet ulottuvat sivusuunnassa vähintään 10 metriä ja pystysuun- nassa vähintään 20 metriä yleissuunnitelman mukaisten rakenteiden ulkopuolelle. Keskuspuhdistamon myötä jäteveden puhdistamisen kapasiteettia voidaan kasvattaa siten, että purkuvesistön tila säilyy hyvänä. Väestösuunnitteen ohella keskuspuhdista- mon mitoituksessa on huomioitu mm. tulevaisuuden varauksena esitetystä biokaasu- laitoksesta sekä mahdollisesti entisestään kiristyvistä puhdistusvaatimuksista aiheu- tuva lisätilojen tarve. Nykyisillä puhdistamoilla vastaavan lisäkapasiteetin rakentaminen olisi hyvin haasteellista. Veden virtausolosuhteita Pyhäjärvessä ja siitä eteenpäin virtaavassa vesistössä on sel- vitetty vesistömallinnuksella. Lisäksi varapurkujärjestelmän toimivuuden ja Vihiojan vir- tauskapasiteetin riittävyyden tarkastelua varten on laadittu hydraulinen mallinnus. Jäteveden siirtotunnelit, purkutunneli, purkuputki ja varapurkujärjestelmä sisältyvät myös lupavalmisteluun kytkeytyvään riskinarviointiin ja riskinhallintasuunnitelmaan. Laitoksen puhdistuskapasiteetti, käsittelyvaatimukset, purkuputken linjaus ja purkupis- teen tarkka sijainti ym. toiminnan lupaehdot määritellään kuitenkin ympäristö- ja vesi- lupaprosessien, ei asemakaavan yhteydessä. Kalliorakentamisella ja kalliotilojen kuivana pidolla saattaa olla vaikutusta pohjaveden pinnan tilapäisiin tai pysyviin muutoksiin. Louhinnan vaikutukset pohjaveden tasoon py- ritään pitämään kalliotilojen tiivistystoimenpitein alueellisesti hyvin rajallisina. Kalliotun- nelin alueelle asennetaan pitkäaikaisia pohjaveden tarkkailuputkia, joista voidaan ha- vaita mahdollinen pohjaveden pinnan laskeminen. Kalliotiloja ympäröivä pohjaveden paine ylittää jätevesitunneleissa siirrettävän jäteve- den paineen ja estää siten sen leviämisen ympäröivään kallioon. Louhintaa edeltävällä ja sen jälkeisellä tiivistämisellä kalliotilat saadaan yleensä niin tiiviiksi, ettei vuodoilla ole haitallisia ympäristövaikutuksia alueen pohjaveden tasoon. Purkutunneliin mahdol- lisesti tihkuva pohjavesi kulkeutuu puhdistetun jäteveden mukana Pyhäjärveen, ja siir- totunneliin tihkuva jäteveden mukana puhdistusprosessiin. Tunneleiden rakennusaikai- set työ- ja vuotovedet pumpataan maanpinnalle ajotunneleiden kautta, josta ne johde- taan kiintoaines ja öljy erikseen eroteltuina kaupungin viemäriverkostoon. Hankesuunnittelun yhteydessä tehdyn kartoituksen perusteella asemakaavan suunnit- telu- ja vaikutusalueella on pora- ja lämpökaivoja, joiden toimintaan tämän asemakaa- van mahdollistama maanalainen rakentaminen voi merkittävällä tavalla vaikuttaa. Kar- toituksen pohjalta on tarkoitus laatia nykytilanteeseen perustuva seurantaohjelma. Kal- liorakentamisen vaikutusalueella sijaitsevien maalämpökaivojen tilaa tullaan seuraa- maan myös rakentamisen aikana.

37

Tunnelin kohdalla ja sen lujitusvyöhykkeellä ei uusia pora- tai lämpökaivoja voida ra- kentaa. Maanalaisen rakentamisen vyöhykkeiden muilla osilla uusien pora- tai lämpö- kaivojen rakentaminen edellyttää tapauskohtaista tarkastelua. Luonteeltaan tilapäisiä ilman laatuun kohdistuvia vaikutuksia ovat rakentamisen aikai- set hiukkaspäästöt, joista merkittävimpiä ovat louhinnasta syntyvä pöly ja ajoneuvolii- kenteen päästöt. Luonteeltaan pysyviä ja merkittäviä ilmasto- ja ilmanlaatuvaikutuksia syntyy jäteveden puhdistamisesta, lietteen käsittelystä, puhdistamon energiankäytön päästöistä ja materiaalikuljetuksista. YVA-menettelyn jälkeen keskuspuhdistamon hankesuunnitelmaa on muutettu siten, että luolastossa muodostuvat hajukaasut sekä lietteen termisessä kuivauksessa ja pol- tossa muodostuvat hönkä- ja savukaasut puhdistetaan monivaiheisessa prosessissa. Hajukaasujen puhdistukseen tehtyjen parannusten myötä keskuspuhdistamosta ei ar- vioida aiheutuvan hajuhaittaa lähiympäristön asukkaille. Hankesuunnitelman mukaan alueelle ei olisi tulossa mahdollisia hajuhaittoja aiheuttavia maanpäällisiä pumppaa- moita. Syyskuussa 2016 päivitetyn savukaasujen leviämismallinnuksen (Novox Oy ja Ramboll Finland Oy) mukaan keskuspuhdistamon toiminnasta ei aiheudu alueen ilman laatua heikentäviä päästöjä.

4.5.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Asemakaavan toteuttamisella ei ole alueen kasvillisuuteen, eläimistöön tai luonnon mo- nimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Asemakaavan toteutumisen vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ovat kohta- laisia tai vähäisiä. Jäteveden puhdistaminen kuluttaa luonnonvaroja, kuten kemikaa- leja, ravinteita, energiaa ja vettä. Lietteen poltossa syntyvän tuhkan käyttömahdollisuu- det ovat rajalliset.

4.5.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä lii- kenteeseen Hankkeessa mukana olevan kuuden kunnan yhteenlasketun asukasmäärän ennuste- taan kasvavan yli sadalla tuhannella vuoteen 2040 mennessä. Yksi keskeisistä kasvun edellytyksistä on jäteveden käsittelyn tehostaminen. Riittävillä laajennusvarauksilla (noin 50% hankemitoituksesta) pyritään turvaamaan keskuspuhdistamon kapasiteetin riittävyys myös vuoden 2040 jälkeen. Asemakaavalla tuetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista mm. huomioimalla jätevesihaittojen ehkäisy alueidenkäytön suunnittelussa sekä edistämällä vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Hanke on huomioitu myös valmisteilla olevien Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ja Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 suunnittelussa. Asemakaavojen toteutuessa Viinikanlahden ja Raholan sekä Lempäälän puhdistamoi- den alueet vapautuvat muuhun maankäyttöön. Muutos edistää yhdyskunta- ja kaupun- kirakenteen tiivistämistä sekä rantojen käytön kehittämistä koskevien seudullisten ja paikallisten tavoitteiden toteutumista. Kaavan toteuttamisesta ei arvioida syntyvän erityisiä kantakaupungin yleiskaavaehdo- tuksessa 2040 esitetyn Rautaharkon-Lakalaivan uuden aluekeskuksen suunnittelussa huomioitavia vaikutuksia. Keskuspuhdistamoon liittyvien uusien Lempäälän suunnan siirtoviemärien toteuttaminen voisi välillisesti vaikuttaa aluekeskuksen suunnittelun ja toteutuksen vaiheistukseen. Keskuspuhdistamo toteutetaan kuitenkin ennen aluekes- kusta, jonka suunnittelu on vasta yleiskaavatasolla ja toteutus pitkällä tulevaisuudessa. Yksityiskohtaisempi vaikutusten arviointi tuleekin käytännössä tehtäväksi nykytilantee- seen verrattuna käänteisenä alueen myöhemmässä suunnittelussa (ts. aluekeskuksen vaikutukset muuhun ympäröivään maankäyttöön).

38

Hatanpään valtatien ja Lahdenperänkadun liittymän tuntumassa ajoneuvoliikenteen määrä lisääntyy rakentamisen aikana nykytilanteeseen verrattuna alle 1%:n verran. Lii- kennemääräarvio sisältää tulo- ja purkutunneleiden ohella suunnittelualueen ulkopuo- lelle sijoittuvan siirtotunnelin rakentamisen aikaisen liikenteen. Hatanpään valtatien työ- maaliittymän toteuttaminen voi edellyttää esimerkiksi joukkoliikennekaistan ylittävän suojatien porrastuksen siirtämistä ja välikaistan madaltamista. Alueen liikenneverkko soveltuu raskaan liikenteen kuljetuksille hyvin, eikä arvioidulla liikennemäärällä ole Ha- tanpään valtatien ja Lahdenperänkadun liittymän välityskykyä pysyvästi heikentäviä vaikutuksia. Särkijärvenkadulla ajoneuvoliikenteen määrä lisääntyy rakentamisen aikana nykytilan- teeseen verrattuna noin 75% ja Lempääläntiellä noin 1-2%. Molemmat kadut ovat so- veltuvia raskaan liikenteen kuljetuksille, eikä arvioidulla liikennemäärällä ole merkittä- vää vaikutusta tarkastelualueen liittymien toimivuuteen. Puhdistamolle johtavan ajoyh- teyden ja Särkijärvenkadun liittymä rakennetaan raskaille ajoneuvoille soveltuvaksi. Liittyminen Sulkavuoren pohjoispuoliseen ajotunneliin tapahtuu Lempääläntien itäiseltä ajoradalta, joka varataan ajoaukon kohdalta työmaaliikenteen käyttöön. Laitoksen toiminnan aikana maanalaisilla tunneleilla ei ole maanpäällisen alueen liiken- teeseen kohdistuvia vaikutuksia. Lähes kaikki nykyiset jalankulun ja pyöräilyn reitit säilyvät. Hatanpään valtatien työmaa- liittymä risteää seudullisen pyöräilyn pääväylän kanssa, jonka katkeaminen heikentää pyöräilyn sujuvuutta rakentamisen aikana. Työmaan ajaksi suljettavat jalankulun ja pyöräilyn väylät ja virkistysreitit palautetaan ennalleen rakentamisen jälkeen.

4.5.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan toteutumisella ei ole kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön tai maisemaan kohdistuvia vaikutuksia. Maan pinnalle ulottuvat kallioreiät sijoittuvat katualueille.

4.5.6 Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Asemakaavan toteuttaminen mahdollistaa seudullisen jätevedenpuhdistuksen kapasi- teetin kasvattamisen, joka tukee osaltaan myös elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittymistä. Asemakaavalla ei ole vaikutuksia tonttitarjonnan riittävyyteen, eikä suun- nitteluratkaisulla estetä kilpailun syntymistä kaupan ja asunrakentamisen toimialoilla. Vesihuollon organisoitumista valmisteltaessa on vertailtu useita vaihtoehtoja, joista seudullisen yhtiön todettiin hyödyntävän parhaiten toiminnan volyymiedut ja poistavan päällekkäisiä kustannuksia. Keskuspuhdistamon toteuttamisesta vastaa Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy, jonka osakkaita hankkeessa mukana olevat kunnat ovat. Asemakaavan toteuttaminen tuo alueelle uusia pysyviä työpaikkoja. Keskuspuhdista- mon rakentamisen aikana kaavan välilliset työllistävät ja yritysvaikutukset ovat merkit- täviä. Asemakaavalla ei kuitenkaan ratkaista yksityisten toimijoiden välisiä oikeussuh- teita, eikä taloudellisesti toimivan kilpailun turvaaminen ole mahdollista kaavoituksen keinoin.

4.6 Nimistö Asemakaavassa ei osoiteta uutta nimistöä.

39

5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavoituksella päätetään hankkeen edellyttämistä alue- ja tilavarauksista sekä suunnittelualueiden muusta maankäytöstä. Rakennusluvan lisäksi hankkeen toteutta- minen edellyttää mm. ympäristönsuojelulain, jätehuoltolain ja vesilain mukaisia lupa- menettelyitä, joiden yhteydessä määrätään esimerkiksi laitoksen prosessimitoituksesta ja toiminnan lupaehdoista, rakentamisen aikaisten ympäristöhaittojen raja-arvoista sekä siirto- ja purkulinjojen vesistöön sijoittamisen edellytyksistä. Näitä päätöksiä kos- keva toimivalta on alueellisilla viranomaisilla, joita ovat mm. Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu sekä Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovi- rasto. Asemakaavojen ohella rakentamista ohjataan myös voimassa olevan lainsäädännön ja kaupungin omien rakentamismääräysten (rakennusjärjestys) avulla, joiden sisältöä ei ole kaavamääräysten muodossa tarpeen kerrata.

5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lain voiman. Tämänhetkisen arvion mukaan keskuspuhdistamon rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2019 ja keskuspuhdistamo otettaisiin käyttöön vuonna 2024.

5.3 Toteutuksen seuranta Keskuspuhdistamon rakentamisen ja käytön aikaisten vaikutusten seurannan tarve ja menetelmät määritellään hankkeen toteutussuunnittelun ja lupaprosessien yhteydessä ao. viranomaisten edellyttämällä tavalla.

40