katternö2 • 2020 Pohjalainen lehti Kuudestoista vuosikerta Ukot etsivät identiteettiään Yhä useammat haluavat North Shoren pilveen
Ratkaiseeko Anna Suomen suurimman arvoituksen?
Esse Elektro-Kraftin, Herrforsin, Kruunupyyn Sähkölaitoksen, Presidentin tytär Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen ja Vetelin Energian asiakkaille.katternö – 1 debatt
Tunnetko itsesi Kolme kysymystä... Sisältö 20 vuotta sitten Ylivieskassa pohjalaiseksi? Karolina Isaksson Alajärveläisellä ERÄÄNÄ ILTAPÄIVÄNÄ pian 20 vuotta sitten, joulukuussa 2000, istuin hiu- Riitta Niemelä, Rüdiger Leopold, maatilalla varttunut kan jännittäen Ylivieskan kaupungintalolla. Kaupunginvaltuusto istui Pietarsaari Purmo MIIA KIVIPELTO on suljetun oven takana käsittelemässä asiaa, johon me Katternössä olim- Varmaan pakostakin, koska En, olen muuttanut tänne johtava dementia- me uhranneet paljon aikaa ja työtä. Kaupunginvaltuuston piti sanoa olen asunut koko ikäni Pie- Itävallasta. Siellä ihmi- tutkija, kliinisen kyllä tai ei laatimaamme kauppaehdotukseen: että Herrfors Oy ostaisi tarsaaressa, lukuun ottamat- siin on helppo tutustua, geriatrian professori substanssin Vieskan Energiasta, jonka toisena omistajana oli naapuri- ta Kokkolassa vietettyä puol- mutta todellisten ystävien Tukholman Karolii- kunta Alavieska. ta vuotta. Täällä pikkukau- löytäminen onkin hanka- nisessa instituutissa Korpelan Voiman tuolloinen toimitusjohtaja Hannu Linna, tässä pungissa voi elää rauhallista laa. Täällä asia vaikuttaa ja ikääntymisteeman yhdessä hänkin Katternö-ryhmän edustaja, ja minä olimme olleet het- ja yksinkertaista elämää, olevan päinvastoin. Olen tutkimusjohtaja Ka- keä aiemmin valtuuston edessä kuulusteltavina, mitä yrityksiä Herrfors enkä varmaan ikinä muuta neljän vuoden aikana saa- roliinisessa yliopis- ja Katternö-ryhmä oikein olivat. Jouduimme selventämään, ettei Ruot- täältä pois. Joskus olen kyllä- nut täältä hyviä ystäviä, tosairaalassa, lisäksi sin valtio omistanut yhtiöitä vaan että Katternö-ryhmä koostui alueelli- kin miettinyt, että voisimme mutta sosiaalisiin piireihin osa-aikaprofessori sessa omistuksessa olevista suomalaisyrityksistä ja että paikallisuus oli olla hieman iloisempia ja vie- oli hankala päästä, vaikka Itä-Suomen yliopis- meille kaiken perusta. raanvaraisempia, ainakin me olenkin puhelias ihminen. tossa. Lopulta valtuustosalin ovi avautui ja tuolloinen puheenjohtaja Kaija- suomenkieliset. Maija Perkkiö kertoi meille lyhyesti päätöksen. Valtuusto oli hyväksynyt Johan Svenlin Mitä Pohjanmaa merkitsee sinulle? kaupan. Hannu ja minä kiiruhdimme Alavieskaan, jossa valtuusto oli Juuria. Lapsuudenkotia. Läheisiä. Sinne on päästävä koolla samassa asiassa. Myönteinen päätös tuli siellä nopeasti. Sen myö- säännöllisesti ”lataamaan akkuja”. Kaunista maisemaa, tä kaupan muodollisuudet saatiin sitten vähitellen vietyä päätökseen. avaria näkymiä. Siellä on helppo olla. Ihmiset ovat suoria Nyt 20 vuotta myöhemmin on selvää, että kauppa oli kaikkien osapuol- ja rehellisiä. Pidän pohjalaisesta yritteliäisyydestä. Men- ten kannalta hyvä. Me saimme leveämmän perustan toimintaamme ja nyt kesä oli ensimmäinen 18 vuoteen, jolloin en perheeni pystyimme suuremmalla vaihteella jatkamaan alueen etujen puolusta- kanssa voinut koronan takia lähteä Pohjanmaalle, ja kai- mista ja vahvojen, alueeseen perustuvien ratkaisujen luomista energia- paan todella sitä! asioissa. Rahahanat auki ilmasto- ja energiatoimiin ... 4 Mitä Bill Gates halusi lähettäessään Kaikki haluavat kehittää pienreaktoreita ... 5 TÄMÄN KAUPAN PINNAN alla oli sekä ostajien että myyjien mielessä sinulle sähköpostia? ilmiselvää ihmettelyä, ehkä jopa jonkinlaista epäluuloa, mitä nuo muut Hän halusi tavata ja kuulla lisää FINGER-tutkimuksesta, Identiteetin etsijät ... 6 kieli- ja kulttuurirajan toisella puolella oikein olivat ihmisiään. Yhteyk- joka osoittaa ensimmäisenä maailmassa, että muistion- siä rajan yli on aina ollut, mutta aivan liian usein on molemmin puolin gelmia voidaan ehkäistä elintapamuutoksilla. Ainutlaa- Rautakautisen kielen jäljillä ... 14 seisahduttu, kun näköpiirissä on ollut mahdollisuus yhteiseen etuun tuisessa mallissa yhdistetään ja puututaan useisiin riski- Tulevaisuuden metsät syntyvät Kannuksessa ... 20 tähtäävään yhteistyöhön tai liiketoimintaan. tekijöihin samanaikaisesti johonkin yksittäiseen tekijään Tästä lehdestä on tullut hyvä esimerkki siitä, mitä oman kuntarajan keskittymisen sijasta. Nämä tekijät ovat kuin viisi sormea: Maailma työpaikkana ... 22 toisella puolella olevasta maailmasta ja arjesta voi oppia. Lehti jaetaan ravinto, fyysinen aktiivisuus, kognitiivinen harjoittelu nyt 16. vuotta useimpiin kotitalouksiin Ylivieskasta Vöyrille, kumpaa- (aivojumppa), sosiaalinen kanssakäyminen ja erilaisten Tuonelan porteilla ... 28 kin kieltä suunnilleen samankokoinen painos. Katternö-ryhmä on tällä vaskulaaristen tekijöiden (esim. verenpaine, verenrasvat, Yhä useammat löytävät North Shoren pilveen ... 36 tavoin tehnyt ehkäpä uraauurtavaa työtä ilman, että sitä olisi mainittu verensokeri/diabetes) ja lihavuuden käsittely. missään suunnitelmissa. Olen käynnistänyt globaalin hankkeen, World-Wide Alueen tuulisähkö saa täältä Tämän lehden sisältö tarjoaa mielenkiintoisia esimerkkejä siitä, FINGERS, jossa nyt yli 30 maata kaikista maanosista kyydin maailmalle ... 38 miten suomen- ja ruotsinkielisyys ovat punoutuneet yhteen. Lähestul- testaa mallia. Tutkimukset osoittavat, että mallin avulla koon kaikilla pohjalaisilla – myös minulla – on sukulaisia toisessa voidaan lisätä myös ihmisten toimintakykyä ja elämän- Jeppo Kraft, Suomen likeisin sähkölaitos ... 40 kieliryhmässä. Monet – myös minä – ovat joutuneet ponnistelemaan laatua ja pienentää muiden kroonisten sairauksien toisen kotimaisen oppimisessa. Monen vuoden kokemus elinkeino- ja Anton Renvall, Fanny Penttinen, riskiä. Pyrimme nyt yhdessä Gates Venturesin kanssa ”Valitettavasti tarvitsemme ehkä kunnalliselämästä on saanut minut vakuuttuneeksi, että me kaikki Sepänkylä Pietarsaari luomaan digialustan, jossa eri maat voivat jakaa ja ana- kerran-sadassa-vuodessa talven” ... 42 voitamme liennyttämällä niitä ”eroja”, joita Todellakin. Vartuin Pensa- Kyllä. Opiskelen viikolla lysoida tietoa. Uutta osaamista saadaan näin kehitettyä olemme näkevinämme ”meidän” ja ”niiden lassa, mutta asun nykyään opettajaksi Vaasassa ja nopeammin. Sukutarinoita: Presidentin tytär ... 50 muiden” välillä. Sepänkylässä. Olen asunut viikonloppuisin tulen usein Katternö-ryhmä pyrkii rakentamaan alu- koko ikäni Pohjanmaalla, Pietarsaareen tapaamaan Mitä elämänlaatu sinulle merkitsee? Katseet luontoon: Laulujoutsenen maa ... 52 eelle parhaan mahdollisen energiainfra- lukuun ottamatta muuta- vanhempiani. Pohjanmaal- Työtä mielekkäiden asioiden parissa. Että näkee työstä struktuurin. Voittavina tekijöinä ovat ute- maa opiskeluvuotta Tam- la on tavallista, että perhe seuraavan positiivisia tuloksia, jotka voivat vaikuttaa liaisuus, avoimuus, asiallisuus, käytännön- misaaressa. En missään on tärkeä ja suvussa pide- ihmisten elämään kaikkialla maailmassa. Että oppii ja läheisyys. Ideologiat voivat olla renkeinä kohtaa suunnitellut sinne tään yhtä. Tämä on tärkeää Katternö 1 • 2020 Vastaava julkaisija Roger Holm, Kauppiaankatu 10, 68600 Pietarsaari, kokee uusia asioita. Että herää aamulla tunteeseen, että puh. (06) 781 5300, fax (06) 781 5322, roger.holm@katterno.fi , www.katterno.fi hyödyllisiä tiettyyn rajaan. Mutta isännäksi jäämistä opiskelujen jäl- myös minulle. edessä on hauskaa tekemistä. Että tapaa ihmisiä. Että Osoitteenmuutokset Siv Granqvist, puh. (06) 781 5333, siv.granqvist@katterno.fi niitä ei voi suositella. keen. Kuvailisin tyypillistä lähtee kävelylle pitkän työpäivän jälkeen. Että on aikaa Projektipäällikkö Svenolof Karlsson, www.storkamp.com Toimittajat Svenolof Karlsson, pohjalaista henkilöksi, Johan Svenlin, Susanne Strömberg Suomennos Paula ja Erika Bertell Layout Gun-Marie Wiis, perheen ja ystävien parissa. Että kokoonnutaan illallisel- Kaj Frilund Kansikuva Karl Vilhjálmsson Paino Forsberg 2020 PETER BOSTRÖM, jolla on molemmat jalat le ja käydään pitkiä keskusteluja. Se on elämänlaatua. hallituksen puheenjohtaja, Katternö Oy maassa. Katternö-lehti on luettavissa myös verkkoversiona, katso www.katternodigital.fi Lehden aiempia numeroita on luettavissa osoitteessa www.katterno.fi
2 – katternö katternö – 3 keskustelua EU-kommissionen Kaikki haluavat kehittää pienreaktoreita Nuscale Monissa maissa on käynnis- virolaisen Fermi Energian kanssa, joka on jo ilmoittanut yhtiön aikovan EU:n elvytyspaketti ohjaa sä pienten modulaaristen rakentaa Euroopan ensimmäisen Suomeen 3 miljardia eu- ydinreaktoreiden kehi- SMR:n Viroon. Viron ympäristömi- roa. Energiayhtiöiden on tyshankkeita. Suomessa nisteriö totesi kesällä muistiossaan, syytä osallistua tiiviisti tällaiset pienreaktorit so- että ensimmäinen voimala valmis- kansallisten suunnitel- veltuisivat ennen kaikkea tuisi aikaisintaan v. 2035. Kolme viro- laiskuntaa on ilmaissut kiinnostuk- mien laatimiseen, jotta kaukolämmön tuotantoon, sensa hanketta kohtaan. rahoitus ohjautuu järke- sanoo Katrina Koivisto. Kaikki eivät kuitenkaan jaa VTT:n västi, kirjoittaa Paikallis- tai Fermi Energian innostusta. Fen- voiman toiminnanjohtaja Rahahanat auki novoiman uusi toimitusjohtaja Jo- PIENET MODULAARISET ydinreakto- achim Specht kertoi Hufvudstads- Toivo Hurme. rit eli SMR:t (Small Modular Reactor) bladetin haastattelussa viime tou- ilmasto- ja energiatoimiin mainitaan yhä useammin energia- kokuussa, ettei hän näe SMR:ää pe- keskusteluissa hiilidioksidittomana rinteisten suurten ydinvoimaloiden vaihtoehtona. Teknologian tutki- kilpailijana. Tekniikka on kaukana YMMÄRTÄÄKSEEN EU:TA tulee ymmär- kahden leirin välillä. Saksan leiriin PÄINVASTOIN KUIN JOTKUT kriitikot EU:n huippukokouksen, Eurooppa- muskeskus VTT:n toimitusjohtaja valmiista eikä SMR:iä ole tosissaan tää, että se on kehittynyt aina krii- kuuluvat maat (mukaan lukien Suo- ovat väittäneet, ilmasto- ja ener- neuvoston, 21. heinäkuuta solmima Antti Vasara pitää SMR:iä Suomen vielä kokeiltu missään, hän sanoi. sien kautta. Koronakriisi noudatti mi) korostivat jäsenmaiden suvere- giatransitioon, tutkimukseen ja in- sopimus sisältää mm. 750 miljardin teollisuuden tulevaisuuden toivona. Specht saattaa olla oikeassa siinä, samaa, tuttua kaavaa: Ensin jäsen- niteettia budjettiinsa ja talouspo- novaatioihin kanavoituva EU-rahoi- euron tukipaketin. Vasemmalta Teknologia täytyy kuitenkin ensin US Nuclear Regulatory Commission, Suomen säteilyturvakeskuksen että kehitystyötä täytyy vielä jatkaa maat toimivat omin päin, mutta ta- litiikkaansa, kun taas Ranskan lei- tus kasvaa siis merkittävästi edel- lukien muutamia Eurooppa- kaupallistaa. STUKin vastine, myönsi hiljattain hyväksynnän yhdysvaltalaisyritys ennen kuin modulaaristen reaktorei- juavat, että ehkä olisi kuitenkin pa- riin kuuluvat maat kannattivat yh- liseen budjettikauteen verrattu- neuvoston jäseniä: pääministerit Jos nykyisen hallitusohjelman ta- Nuscalen SMR-konseptille. Nuscale toivoo käynnistävänsä ensimmäisen den sarjatuotanto voidaan aloittaa rempi etsiä ratkaisuja yhdessä. Ko- teisvastuuta ja EU:n keskitettyä fi - na. Elvytysrahaa ohjaavia kansalli- Sanna Marin (Suomi) ja Mark Rut- voitteet halutaan saavuttaa, Suomen SMR-laitoksensa Idahossa v. 2026. ja tuote on markkinakelpoinen. Li- missio laatii ehdotuksia. Ranska ja nanssipolitiikkaa. Tänä kesänä ta- sia suunnitelmia aletaan laatia tänä te (Alankomaat), Charles Michel on oltava ilmastoneutraali 15 vuo- Nuscalen reaktori mahtuu 23 x 5 metrin suuruiseen terässylinteriin, säksi reaktoreille täytyy saada poliit- Saksa löytävät toisensa. Jäsenmaat pahtui suuri murros, kun Berliinis- syksynä, ja Suomessakin tämä työ (Eurooppa-neuvoston puheenjoh- den kuluessa. Jotta siihen päästäi- ja sen sähköteho on 50 MW. Yrityksen ajatuksena on sijoittaa joukko tinen hyväksyntä, ja niiden tulee olla riitelevät, kaikki on epäselvää, ja sä nähtiin, että koko Euroopan ta- on alkamassa. Energia-alan toimi- taja), presidentti Emmanuel Macron siin, tarvitaan toimenpiteitä sekä reaktoreita suureen, maahan upotettuun vesialtaaseen, mutta turbiini ja taloudellisesti kannattavia. sitten äkkiä syntyy sopu, kompro- lous on vaakalaudalla: Koronakrii- joiden on syytä olla valmistelussa (Ranska) ja Ursula von der Leyen liikenteen että energiantuotannon generaattori sijoitetaan maanpäälliseen rakennukseen. Jos Suomi ja EU kuitenkin halua- missi, johon kukaan ei ole täysin si on pudottanut EU-alueen BKT:ta tiiviisti mukana, jotta rahoitus oh- (EU-komission puheenjohtaja). osalta. Konseptin jäähdytysjärjestelmä on passiivinen, joten reaktoritankin vat ilmastoneutraaleiksi, meidän on tyytyväinen, mutta jonka saavutta- tähän mennessä 15 prosenttia. Ja- jautuu järkevästi. Tämä on yhtenä syynä vauhditta- pohjassa lämpiävä vesi nousee sisäpuoliseen johtoon ja edelleen höyry- tartuttava kaikkiin tuotantomahdol- miseen kaikki ovat tyytyväisiä. Elä- kolinja murtui ja Ranska ja Saksa nut keskustelua pienistä modulaa- generaattoreihin. Sen jälkeen vesi johdetaan takaisin pohjalle. lisuuksiin, jotka eivät aiheuta hiilidi- mä jatkuu ja Euroopan integraatio päättivät – taas kerran – viedä EU:ta EU:N OTTAMA ASKEL on periaatteelli- risista ydinreaktoreista. Yhdysvallat Kuvassa on Nuscalen SMR-hahmotelma. oksidipäästöjä. Ja jos Suomi haluaa on jälleen ottanut askeleen eteen- eteenpäin yhdessä. sesti merkittävä, koska se luo ”yh- tä siitä, että EU kykeni taas kerran on edelläkävijämaa, mutta VTT:ssä uranuurtajaksi, ovat pikaiset päätök- päin. teisen” velkavastuun ja todennä- suureen avaukseen, joka vielä kat- uskotaan Suomella olevan kaik- pienemmät. Reaktorin täytyy kuu- toimenpiteitä, jos ne täytyisi jostain set tarpeen, sillä SMR:istä käydään NYT ON PÄÄTETTY, että EU-komissio köisesti johtaa myös tarpeeseen soo vahvasti tulevaisuuteen. Syn- ki edellytykset toimia Euroopassa mentaa vesihöyry ainoastaan noin syystä ajaa alas. kovaa kilpailua. EU:N SISÄLLÄ vallitsi vähintään 2008 voi jatkossa ottaa velkaa jäsenmai- laajentaa Unionin verotusoikeut- tyi näkymä, että koronakriisin aihe- uranuurtajana – erityisesti kauko- 100 asteeseen, kun taas sähkön- Moduulit valmistetaan tehtaassa, KATARINA KOIVISTO fi nanssikriisistä lähtien jjakolinjaj den tulevia jäsenmaksuja vastaan. ta. Suomessa ratkaisu käytiin edus- uttaman romahduksen jälkeen Eu- lämpöä tuottavien SMR:ien osalta. tuotannossa vaaditaan korkeampaa josta ne kuljetetaan asennettaviksi Summat ovat jäsenmaiden yhteen- kunnassa tarkasti läpi. Budjettisu- roopalla on yhteinen suunnitelma. Suomessa sekä VTT että Lap- painetta ja noin 300 asteen höyry- sijoituspaikalle. Moduulien määrä laskettuihin budjetteihin verrattuna vereniteetin kannalta on olennais- Suomen talous on osa Euroopan ta- peenrannan-Lahden teknillinen yli- lämpötilaa. ratkaisee voimalan tehon. Muokat- pieniä, mutta EU:n mittakaavassa ta, että jokaisen jäsenmaan vastui- loutta. opisto pyrkivät valjastamaan SMR:n Lisäksi pienreaktoreita pidetään tavissa olevan kokonsa ansiosta suuria. Uuden elvytysvälineen (750 den enimmäismäärät ovat etukä- kaukolämmön tuotantoon. Suomen suuria ydinvoimaloita turvallisem- voimala soveltuu myös pienille paik- miljardia) myötä EU:n budjetti lähes teen tiedossa. Tämä EU:n huippuko- RAHOITUSRATKAISU VAHVISTAA Unio- sähköntuotanto on hyvää vauhtia pina. Suomessa rakennetaan uusia kakunnille tai haja-asutusalueille. tuplaantuu. Tällä on suuri merkitys kouksessa poliittisesti sovittu peri- nia myös ulkoisesti, koska vain vah- muuttumassa ilmastoneutraaliksi, ydinvoimaloita ja maassamme on Eurooppalaisillakin yrityksillä on jo energiasektorille, koska kasvava ra- aate täytyy kirjata selkeästi syksyllä va ja sisäisesti yhtenäinen EU voi mutta kaukolämmön tuotannossa ydinalan osaamista. Pienreaktorei- prototyyppejä. hoitus ohjataan pääosin jäsenmail- käsiteltäviin EU:n asetuksiin, joilla pärjätä Kiinan, USA:n ja Venäjän yhä käytetään osittain edelleen fossiili- den kehittäminen ja myynti olisi SMR:t ovat herättäneet kiinnos- le niiden ilmasto- ja digitalisaatio- ratkaisu saa lainvoiman. Näin ”yh- kovemmaksi käyvässä pelissä. Yh- sia polttoaineita. Uusiutuvat ener- sen vuoksi helposti toteutettavissa, tusta myös joidenkin paikallispo- kehitystä edistäviin toimiin. Suomi teisvastuu” jaetaan jokaiselle ko- tenäinen EU voi myös käyttää ta- giamuodot, kuten aurinko ja tuuli, VTT:ssä katsotaan. liitikkojen parissa. Helsingissä, Es- tulee saamaan avustuksina noin 3 konsa mukaisesti. loudellista ja kauppapoliittista voi- eivät nykytilanteessa pysty Suomen Modulaarisen voimalan teho voi poossa ja Turussa jopa vihreät ovat miljardia euroa vuosina 2021–2023. maansa globaalien ongelmien, ku- ja Pohjoismaiden kylmien talvien olla 150–1000 megawattia sen mu- tehneet aloitteita reaktoreiden edel- Summa ei ole pieni. Lisäksi muun EUROOPAN UNIONI on Suomelle itseis- ten ilmastokysymyksen ratkaisemi- vaatimaan mittavaan lämmöntuo- kaan, kuinka monta moduulia kytke- lytysten selvittämisestä kuntien kau- muassa turpeen tuotannon vaihto- arvoisen tärkeä turvallisuus- ja ta- seksi. Myös tämä on Suomen kan- tantoon. tään yhteen. Tehoon vaikuttaa myös kolämmöntarpeiden täyttämiseksi. ehtoihin käytettävän Just Transition lousyhteisö. Myös Saksa näkee, että sallinen etu. voimalan käyttötarkoitus, onko se Toivo Hurme on Paikallisvoiman -rahaston koko kaksinkertaistuu, ja sääntöperustainen Euroopan integ- TOIVO HURME TOINEN SYY pienten modulaaristen tarkoitettu sähkön vai kaukoläm- VAIKKA SUOMESSA NYT puhutaan- Katarina Koivisto on KSF Median toiminnanjohtaja. Hän on työsken- koko budjettiin laadittiin sääntö, raatio on viime kädessä strateginen ydinreaktoreiden käyttöönottoon mön tuotantoon. Perinteiseen ydin- kin pienreaktoreiden kaupallisista hallinnollinen päätoimittaja ja nellyt EU-asioiden parissa Suomen jonka mukaan 30 % kaikkien rahoi- kysymys. Nettosaantia tai -maksuja Suomen kaukolämmön tuotannossa voimalaan verrattuna teho on niin mahdollisuuksista, pohjoismaiset Hufvudstadsbladetin pääkirjoitus- EU-edustustossa ja valtioneuvoston tuskanavien menoista tulee tukea koskevien taskulaskinharjoitusten on, että niiden tekniset vaatimukset paljon pienempi, että reaktorit voi- energiayhtiöt kuten Fortum ja Vat- toimittaja. Hän on toiminut mm. kansliassa. ilmastosiirtymää. sijaan meidän tulisikin olla ylpei- ovat selkeästi suuria ydinreaktoreita daan jäähdyttää ilman ylimääräisiä tenfall ovat tutkineet asiaa yhdessä Fortumin viestintäpäällikkönä.
4 – katternö katternö – 5 Karolina Isaksson Identiteetin et sijät
Matti Virtanen lähtee löytöretkelle Rantaruotsiin ja huomaa olevansa ruotsalaisempi kuin uskoikaan. Jan-Anders Enegren tekee päinvastai- sen matkan ja löytää suomenkielistä sukua. Onko niin, että suurin osa suo- menruotsalaisuudesta ja suomalai- suudesta esitetyistä väitteistä osuu- kin harhaan?
Matti Virtanen, suurkaupunkilaistoimitta- ja, käymässä Pohjanmaan ruotsalaisuuden etuvartiossa Småböndersissä, keskuste- lukumppaninaan Småbönders Handelslag -kauppias Ulf Smeds, kuvassa vasemmalla, ja Göran Byskata, Teerijärven kotiseutuyh- distyksen aiempi puheenjohtaja ja Matin opas Teerijärven vierailun aikana.
6 – katternö katternö – 7 ”Olin odottanut edes jonkinlaista koetta. Osaat teko nyt varmasti ruotsia?” Karolina Isaksson Svenolof Karlsson
MATTI VIRTANEN ON toimittaja, yksi koke- neimmista ja ansioituneimmista. Helsingin yliopistossa suoritetun maantieteen tutkin- non jälkeen hän kävi Helsingin Sanomien toi- mittajakoulun ja työskenteli pitkään Helsin- gin Sanomissa, mm. sen Saksan-kirjeenvaih- tajana. Seuraavana vuorossa oli Yle, jossa hän toimi pitkään MOT-toimituksessa monien paljastavien raporttien parissa. Sitten hänet rekrytoitiin Talouselämä-lehteen, jossa hän toimii edelleen, vaikka onkin periaatteessa jäänyt eläkkeelle. ”Mutta pääkaupunkiseudulla on valitetta- vasti vaikea harjoitella ruotsin puhumista, sillä ruotsinkieliset vaihtavat nopeasti ja lu- paa kysymättä suomeen huomatessaan, et- tei puhekumppanin ruotsi olekaan sujuvaa”, Matti sanoo. Tästä poiketaan vain suomenkielisten po- liitikkojen kohdalla, joita Matin ruotsinkie- liset toimittajakollegat tapaavat kiusata vaa- timalla näitä vastaamaan kysymyksiin ruot- siksi. rissa kuulemassa, millä tavoin saamelaisten Tapaaminen Tommy Olinin, Purmon osuuspan- ”Yleensähän sitten riittää, että suomenkie- identiteettiä käsitellään. kin toimitusjohtajan kanssa, upottaa Matti linen poliitikko on oppinut sanomaan yhden Hän tietää jo etukäteen, ettei saamen kie- Virtasen kielikylvyn syvyyksiin. asian: ’Jag måste säga, att det här är en viktig frå- len taito tai halu ryhtyä saamelaiseksi riitä ga.’ (Minun täytyy sanoa, että tämä on tärkeä identiteetin vahvistamiseen. Purmon osuuspankin toimitusjohtaja, kaup- kysymys.) Poliitikko selviää tällä fraasilla aika ”Saamelaiseksi haluavan täytyy myös kuu- patieteiden tohtori, kiistä tätä. pitkälle”, Matti sanoo. lua saamelaissukuun, ja sen vuoksi tutkitaan Matti saa kuulla ankarasta rakennemuu- henkilön sukutaulut. Samalla on puoluepo- toksesta, joka on kohdellut vanhaa Purmoa MATTI VIRTANEN ON tullut Småböndersiin liittisesti erittäin kiinnostavaa, että Keskusta rajusti mutta ilman, että se olisi menettänyt koska on laatimassa kirjaa suomalaisesta on menettänyt vahvan asemansa saamelais- maatalouden leimaansa. Keskustelu upottaa måböndersin kylään saapuu kaunii- ennen näyttivät. Elintarvikkeet yläkerrassa, Uskollinen asiakaspiiri pitää kaupan käynnissä identiteettipolitiikasta. Hän haluaa testata, alueilla Ruotsalaisen kansanpuolueen, Vih- Matin samalla syvälle kielikylpyyn. Tommy na kesäpäivänä pitkämatkainen vie- rautatavarat ja muut alakerrassa. Hän kysyy Småbönders Handelslagissa. Matti Virtanen pitääkö se paikkansa, mitä toisinaan väite- reiden ja tietyssä määrin myös Perussuoma- Olin puhuu johdonmukaisesti Purmon mur- S ras. Espoolainen Matti Virtanen kat- kauppiasta, Ulf Smedsiä, ja pian Ulf and Matti haastattelee kauppias Ulf Smedsiä ja kotiseu- tään; siis että suomen- ja ruotsinkieliset ovat laisten vaikutuksen kasvaessa. Mistä se joh- retta ja luopuu tästä äidinkielestään vain yh- selee uteliaana ympärilleen kumpuilevassa käyvätkin jo vilkasta keskustelua. Kauppa su- tuyhdistyksen entistä puheenjohtajaa Göran arvokartalla kaukana toisistaan. tuu?” dessä tilaisuudessa, nimittäin OP-ryhmän ko- järvimaisemassa, jota mökit koristeellisine juu hyvin. Maalaistalon arjessa tarvittava löy- Byskataa. ”Usein sanotaan, että kieli muovaa voimak- kouksissa Helsingissä, ”muuten uusmaalai- puukuvioineen täplittävät. Idylliä silmän- tyy suurelta osin täältä. Markkinointi hoituu kaimmin ihmisen identiteettiä. Se on oikeas- MATTI VIRTASEN SUUNNITELMANA Pohjan- set olisivat aivan avuttomia”. Mutta tämähän kantamattomiin. Pikkuiset pilvet kulkevat sosiaalisen median kautta. Kieli ei ole ongel- ta, oli ruotsinkielinen. Niinpä Matin äiti Bigi taan aika ristiriitaista. Kieltä on huomattavas- maan kiertueelle oli etsiä ruotsinkielisten ei ole sellainen tilanne. villalampaina taivaalla ja saavat hänet ajat- ma – ruotsi ja suomi toimivat yhtä lailla. Asia- puhui kotona ruotsia mutta kävi koulunsa ti helpompi vaihtaa kuin vaikka sukupuolta, pohjalaisten, rantaruotsalaisten, perikuvia. Tommyn tapaamisen jälkeen Matti on ym- telemaan The Simpsons -tv-sarjan alkujak- kaskunta on erittäin uskollista. suomeksi. Hänestä tuli täysin kaksikielinen ihonväriä tai etnistä taustaa.” Hän ajatteli kuulevansa heiltä kaunistele- märtänyt uuden asian. Pakkoruotsia, jota hän soa. Toinen mielleyhtymä liittyy Asterixiin ja Yksi asia silti hämmentää Mattia. Hän sat- ja myöhemmin hän oppi myös englannin ja Matti testaa parhaillaan kielihypoteesia it- mattoman totuuden ja pääsevänsä alkupe- itse on joutunut koulussa lukemaan, ovat gallialaiskylään, joka itsepintaisesti piti puo- tui kuulemaan kahden kyläläisen murteella saksan. Matin syntymän aikaan hän työsken- seensä. Viime marraskuussa hän asteli Uu- räisen ja aidon Pohjanmaan äärelle. Hän piti myös Pohjanmaan ruotsinkieliset joutuneet liaan roomalaisia vastaan. käymää sananvaihtoa. Oliko se tosiaan ruot- teli Finnpapin kirjeenvaihtajana. denmaan maistraattiin ja siellä Digi- ja väes- itsestään selvänä, että he kuvailisivat itseään pänttäämään. Se on ollut pakkoruotsia mo- Matti Virtaselle on kerrottu etukäteen, et- sia? ”Äiti kertoi, että kun hänen Thyra-äitinsä tötietovirastoon. Hän otti jonolapun ja täytti haavoittuvana kielivähemmistönä. lemmille kieliryhmille. Pohjalaisilla on ehkä tä Småbönders on ruotsalaisuuden etuvartio halusi komentaa lapsensa sisään asemapi- lomakkeen: henkilötiedot, äidinkieli, uusi äi- Rentojen småböndersiläisten kohtaami- ollut etuna, että heidän murteensa ovat kai- suomenkielisessä Suomessa. Kylä erottaa kii- MUTTA MIKSI Matti Virtanen on tullut tänne? halta, hän huusi heille ruotsiksi: ’Bertel och Bir- dinkieli. Hän mietti, mitähän asiaa odotussa- nen on tässä suhteessa hämmentävä. Ennak- kesta huolimatta olleet lähempänä ruotsin lan tavoin Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjan- ”Selitys juontaa alkunsa 1950-luvulle. Äiti- git, maten är färdig – kom in och ät!’ (Ruoka on lin muilla oli maistraattiin. kokuva ei saa vahvistusta silloinkaan, kun kirjakieltä kuin suomenkielisillä. maan maakunnat, ja suomenkieliset naapu- ni (Birgit ”Bigi” Herpman) äidinkieli oli ruot- valmista – tulkaa syömään!) Kumpikin juoksi ”Olin varmasti ainut, joka oli tullut vaihta- Matti siirtyy Teerijärvi cityyn ja tapaa Mikael Matti miettii, miten kauan kestäisi, jos hän rit ympäröivät sitä liki joka ilmansuunnassa: si, mutta kun hänestä tuli rouva Virtanen, hän kotiin niin nopeasti kuin kintuista pääsi, ettei maan kieltä, ryhtymään hurriksi.” Ahlbäckin ja Jari Palosaaren, kaksi niistä, jot- haluaisi puhua purmoa. ”Koko elinikä”, Tom- Evijärvi, Veteli, Kaustinen. vaihtoi suomen kieleen. Hänelle oli neuvolas- äiti ehtisi huutaa toista kertaa ja tämä nöyryy- Keskustelu käytiin virkailijan kanssa silti ka rakensivat pohjalaisen metsäseudun Rani my Olin vastaa. Välillä idylli rikkoutuu, kun mammuttiko- sa sanottu, ettei lahjoiltaan keskinkertainen tys suomenkielisten leikkikavereidensa edes- suomeksi. Henkilötodistus? –Tässä. –Selvä. Lei- Plastista 200 miljoonan euron kansainvälis- koiset traktorit suhahtavat kovaa vauhtia ohi lapsi pysty oppimaan kahta kieltä”, Matti ker- sä toistuisi”, Matti kertoo. ma paperiin, ja niin Matti oli ruotsinkielinen. ten menestystarinan. Toki monilla työnteki- SEURAAVA HAASTATTELU romuttaa Matin valtavine tuplarenkaineen. Matti miettii, että too nyt runsaat 60 vuotta myöhemmin. ”Vasta aikuisena on ymmärtänyt, että mi- ”Olin vähän pettynyt. Olin odottanut jöillä on toisen kotimaisen osaamisessa puut- ennakkokuvaa Pohjanmaasta entisestään. Småböndersin nimi vie ajatukset ehkä vää- Matin äidinisä Gösta Herpman, syntyjään näkin olisin varmasti oppinut ruotsin koto- edes jonkinlaista koetta. Miksi haluat- teita. Mutta yhä enemmän vahvuutena on Haastateltavana on Kenneth Myntti, Österbot- rään suuntaan – pitäisiköhän kylän nime- Kruunupyystä, työskenteli valtionrautateil- nani, jos äiti olisi pitänyt kiinni omasta kie- te vaihtaa kieltä? Osaatteko nyt varmasti ankkuroituminen molempiin kieliryhmiin. tens Tidning -lehden entinen päätoimittaja ja nä olla, traktoreiden koon perusteella, Stor- lä asemapäällikkönä, myös suomenkielisillä lestään. Suomihan kuitenkin tarttui minuun ruotsia?” Purmossa Matti saa oppitunnin purmolai- pääkirjoitustoimittaja. bönders? paikkakunnilla, esim. Iittalassa ja Orivedel- aika kohtuullisesti. Tästä seurasi lievä identi- Pohjanmaan kiertueen jälkeen odottaa sista. He ovat, Urho Kekkosen sanoin, tunnet- Kennethin perhehistoria osoittautuu kie- Sitten hän saapuu Småbönders Handelslag lä. Myös äidinäiti Thyra, synt. Bergman ja su- teettiongelma, jota olen myöhemmin elämäs- matka Lappiin. Matti haluaa haastatella nuo- tuja siitä, että elävät köyhinä ja kuolevat rik- len osalta Matin peilikuvaksi – Kennethin äiti -kaupalle. Kauppa näyttää siltä kuin kaupat kujuuriltaan Haaparannasta ja Tukholmas- säsi koittanut työstää.” ria nationalisteja Rovaniemellä ja käydä Ina- kaina, eikä Matin haastateltava Tommy Olin, oli nimittäin suomenkielinen mutta kotikie-
8 – katternö katternö – 9 ”Vuosisatojen saatossa suomenkielisistä on tullut ruotsinkielisiä ja ruotsinkielisistä suomenkielisiä” Svenolof Karlsson lenä oli valtaosin ruotsi, mikä aiheutti lapsille Mutta omat laitkin olivat aikanaan poliit- neiden aatelisukujen sukupuihin sekä Suo- Jan-Anders Enegren käy Levänluhdassa. Hänen myöhemmin turhia ongelmia suomen opis- tisena pyrkimyksenä, aivan tosissaan. Vuo- messa (Blåfi eld) että Ruotsissa (Natt och Dag). suomenkielinen isänisän isänäidin isänisänsä keluun. Juuriltaan osin vähäkyröläinen Myn- den 1918 sisällissodan jälkeisenä poliittises- Maantieteilijä-Matin riemuksi hän on sukua muutti aivan läheltä, Orismalasta, vävyksi tin suku oli sata vuotta sitten jyrkästi suo- ti sekasortoisena aikana, kun Suomella ei ol- myös Suomen kuuluisalle tutkimusmatkaa- Tölbyhyn ja otti hoitoonsa Ehnin tilan ja siirtyi menmielinen ja teki aloitteen Suomalaisen lut vielä hallitusmuotoa (heinäkuussa 1919) jalle Adolf Erik Nordenskiöldille. Toinen Ma- ruotsinkieliseksi. Klubin perustamiseksi Vaasaan. ja ennen kuin kielilaki oli säädetty (kesäkuus- tille löytyneistä sukulaisista on Sanna Ma- Kenneth Myntti selventää, että Pohjanmaa sa 1922), vallitsi vahva yleinen mielipide, että rin, kolmas Jörn Donner (Rehbinderin suvun työskentelemään parturiliikkeeseensä Isoka- eroaa tasa-arvoihanteensa kautta olennai- ruotsinkieliselle Pohjanmaalle pitäisi antaa kautta). Myös Ulf-Peter Granö itse on sukua tu 14:ään. Ehkäpä Linnea juuri siellä tapasi tu- sesti Uudestamaasta. Herroilla ja aatelisilla ei Suomessa autonominen asema. Asia eteni Matille. levan miehensä, hassislaisen Anders Slotten, ole koskaan ollut tilaa Pohjanmaalla eikä ke- niin pitkälle, että hallitus valmisteli lakiesi- Jan-Andersin äidinisän. Anders Slotte hoiti nenkään ole näin ollen tarvinnut kumarrel- tyksen asiassa ja Pohjanmaalta lähti delegaa- ULF-PETERIN OPASTUKSELLA Matti pääsee Slotte & Gustafssonin kenkä- ja nahkakaup- la heille. Sukuomaisuudet ovat harvinaisia. tio Ruotsin hallituksen puheille pyytämään tutustumaan virallisten sukuselvitysten tie- paa Pietarsaaressa, kunnes hän v. 1924 osti Pohjalaisena on saanut oppia, että ainoa tie saada päästä osaksi Ruotsia, yhdessä Ahve- toihin muutamista nykypoliitikoista. Kolpista Pohjanmaan Osuuskarvaamon, jos- eteenpäin on oma työnteko. nanmaan kanssa, jos Suomen hallitus ei suos- Joitain poimintoja niistä: Sanna Marin kuu- ta muodostui Kolpin Nahkatehdas Oy. Vaasassa Matti on saanut kuulla RKP:n toi- tuisi autonomiavaatimuksiin. luu suoraan alenevassa polvessa Mechelinin, Jan-Andersin isänisän isänäiti Ulrika mistossa, että ruotsin kieli on ”liima, joka pi- Koko juttu valui lopulta hiekkaan, osin käy- Gummeruksen ja Liliuksen sukuihin. Enti- Enegren on vaikuttava hahmo. Hän viljeli yk- tää puolueen koossa” ja että siksi puoluees- tännön ongelmien vuoksi. Miten hoidettai- nen pääministeri Paavo Lipponen kuuluu äi- sinhuoltajana tilaansa ja kasvatti viisi lasta. sa on tilaa monille maailmankatsomuksil- siin se, että ruotsinkielisiä asui kuitenkin suo- tinsä puolelta Ingmanin ja Cajanuksen su- Mustasaaren seurakunnan kirjoissa on kun- le, talousliberalismista sosialismiin. Mutta menkielisillä alueilla ja suomenkielisiä ruot- kuihin. Vasemmistoliiton entinen puheen- kin lapsen kohdalle merkitty ”isä tuntema- Kenneth Myntti ei ole vakuuttunut siitä, että sinkielisillä alueilla? johtaja Paavo Arhinmäki kuuluu Castrénin ton”. Ruotsalainen kansanpuolue säilyisi ikuisesti. Toinen esiin nouseva kuva paljastaa loput- ja Laguksen sukuihin. ”Kääntäen sanottuna tämä tarkoittaa, että ”Pohjanmaalla äänestäjiä virtaa Kristillis- toman määrän lankoja, jotka sitovat ruot- Presidentti Sauli Niinistöllä on ruotsa- Ulrica oli tehnyt huorin. Näin ollen hän joutui demokraatteihin, Etelä-Suomessa ruotsin- sinkielisen Pohjanmaan suomenkieliseen laisia sukujuuria ainakin pernajalaisen myös kärsimään kirkollisen häpeärangais- kielisiä siirtyy Vihreisiin ja Kokoomukseen. Suomeen. Pinnan alla on lukemattomia yh- isänisänisän Johan Wilhelm Alexandersson tuksen viiteen kertaan. Ensimmäisellä ker- Arvopohjan ja identiteettipolitiikan kannal- teisiä tekijöitä. Yksi jatkuvasti toistuva sellai- Lindströmin kautta. sinkielistä sukua isänisänsä puolelta Turun- koti oli nimensä mukaisesti Vistbackassa, ja ralla häntä kutsuttiin ’lautamiehen tyttärek- ta varmasti myös Perussuomalaiset löytäi- nen liittyy sukulaisuussuhteisiin. Kummas- Suomen EU-komissaarilla Jutta Urpilaisel- maalla (Blomqvist, Stenroos). Småböndersin vanhempi väki muistaa Rai- si’, sen jälkeen ’talolliseksi’ ja viidettä salavuo- si hengenheimolaisia Pohjanmaan ruotsin- sakaan kieliryhmässä ei tarvitse kovinkaan la on isänäitinsä kautta vahvat sukujuuret Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilla mon mukavana nuorena miehenä, joka pu- teutta rangaistaessa vain ’naisihminen Ulrika kielisistä, jos puolueen kielipolitiikka ei olisi usein hakea pitkälle sukuhistoriaan ennen aiemmin kaksikieliselle Kaustiselle, mutta on puolestaan vankka suomenkielinen suku- hui mielellään ruotsia. Ehniksi’”, Jan-Anders kertoo. ruotsi-vastaista”, Matti saa kuulla. kuin löytää esi-isän tai esiäidin, jolla oli ollut myös Alaveteliin (Tast) ja Pedersöreen (Löfö). tausta suomenkielisen äitinsä kautta, eten- Perussuomalaisten entisen varapuheen- eri äidinkieli kuin itsellä nyt on. Entisellä pääministerillä Esko Aholla on kin Kalajoella ja Muhoksella. Hänen Haukipu- johtajan Sebastian Tynkkysen isä on suo- TÄLLÄ TAVOIN voi tutkia ja yrittää tutustua KUN MATTI Pohjanmaan kiertueensa jälkeen Matinkin osalta se varmistuu heti, kun tä- ruotsinkielisiä sukusiteitä mm. isänäitinsä taalla syntynyt äidinisän isänisän isänisänsä menruotsalainen, lähtöisin Kokkolasta, mut- jälkimaailmalle ehkä vain elottomilta nimil- kokoaa vaikutelmiaan, esiin nousee näennäi- män lehden pitkäaikainen avustaja Ulf-Pe- puolelta Kokkolaan (Kotkamaa, Högbacka) Juha Haloinen kaatui Suomen sodassa v. 1808. ta hänkin päätti puhua suomea perheensä tä tuntuvien esivanhempien elämänkohta- sesti ristiriitainen kuva. Yhtäältä Pohjanmaa ter Granö on viettänyt hetken analysoiden ja äidinisänsä puolelta Evijärvelle (Furunäs). Johtavilla perussuomalaisilla poliitikoilla kanssa. Sebastian Tynkkynen on harmitellut loihin. Mutta harpataanpa suoraan siihen, näyttäytyy ilmeisen samankaltaisena kuin tärkeimpiä sukutietokantoja. Matti osoit- Nykyisellä elinkeinoministerillä Mika Lin- ei ole muita vähempää ruotsinkielisiä suku- sitä eräässä haastattelussa: ”Minusta se on to- mitä Jan-Anders Enegren kuvailee ehkä tär- juuri se Gallia, jonka lippua Asterix ja Obe- tautuu polveutuvan monista ruotsinkielisis- tilällä on äidinäitinsä puolelta ruotsinkielistä kytköksiä, pikemminkin päinvastoin: della sääli, sillä olisin voinut saada yhden kie- keimmäksi oivalluksekseen. Nimittäin et- lix niin menestyksekkäästi puolustivat. Ran- tä suvuista, jotka ovat historian saatossa hal- sukua mm. Alavetelissä (Skog) ja Öjassa (Tjä- Perussuomalaisten puheenjohtajan Jus- len lisää, jota puhuisin sujuvasti.” tä ruotsalaisuus ja suomalaisuus, niin kie- taruotsi näyttää maantieteellisesti selvära- linneet politiikkaa ja kulttuurihistoriaa niin ru) ja äidinisänsä puolelta Alavetelissä (Haa- si Halla-ahon äiti Ulla Bergroth on Alajärven lellinen kuin kulttuurinenkin, jaiselta alueelta, jolla on oma kulttuuri, oma Suomessa kuin Ruotsissakin. visto) ja Kokkolassa (Fordell). tunnetun kunnanlääkärin Leopold Berg- MUTTA MATTI VIRTANEN ei ole ai- ovat sukupolvien saatossa sekoit- kieli ja omat tavat. Vain omat lait puuttuvat. Matti nimittäin sisältyy vanhimpien säily- Ulkoministeri Pekka Haavistolla on ruot- rothin tytär. Leopoldin isä oli metsänhoitaja noa juuriaan etsivä. Päijänteen tuneet Suomessa toisiinsa uudel- Karl Bergroth, syntynyt Kaskisissa. Jussi Hal- itäpuolella, Jyväskylän ja Toiva- leen ja uudelleen. Kaksitoista tunnettua poliitikkoa. Kaikilla on sukua toisessa kieliryhmässä. Wikipedia la-aho on muuten kaukaista sukua monille kan rajalla, eräs helsinkiläinen la- Ajatusmalli suomalaisuudesta yllä mainituille poliitikoille, esim. Esko Ahol- kimies on kaivautunut syvälle su- jaj ruotsalaisuudesta vaikeasti yh- le, Anna-Maja Henrikssonille, Paavo Lipposel- kunsa historiaan. Sen seuraukse- teensopivina maailmoina rajoit- le ja Sanna Marinille. na hän julkaisi elokuun lopussa taa molempien kieliryhmien ja Hiukan värikkäältä voitaneen pitää sitä, et- kirjan Min härkomst, joka on suun- Suomen koko yhteiskunnan ym- tä Jussi Halla-aho on sukua Hugo Bergrothil- nattu lähinnä omalle suku- ja ys- märtämistä. Se että kieltä alettiin le, ruotsalaisuuden apostolille, jonka oman täväpiirille. aikoinaan pitää poliittisesti erot- yhdistyksen Hugo Bergroth-sällskapetin teh- Tämä lakimies, Jan-Anders tavana ja latautuneena tekijänä tävänä on vaalia ruotsin kieltä Suomessa. Enegren, on päässyt tutkimuksissaan tutus- – ”me” ja ”he” – oli onnetonta kaikkien osa- Toinen Halla-ahon sukulaisista – Karl Berg- tumaan joukkoon ihmisiä ja paikkoja, joiden puolten kannalta, hän katsoo. Sanna Marin Paavo Lipponen Paavo Arhinmäki Sauli Niinistö Jutta Urpilainen Esko Aho rothin äidin puolelta – on legendaarinen nimeäkään hän ei ollut aiemmin tiennyt. He- Häntä on sukututkimuksessa hätkähdyt- Rkp-poliitikko Eirik Hornborg. Jussi Halla- ti isän ja äidin vanhempien kohdalla hän pää- tänyt kerta kerran jälkeen, miten usein suo- aho on Karl Bergrothin äitilinjan kautta mo- tyi Hassiseen (Kokkola), Pietarsaareen, Tölby- menkieliset ja ruotsinkieliset juuret ovat nien vanhojen ruotsalaisten aatelissukujen hyn (Mustasaari), Höstvedelle (Vaasa) ja Arby- kietoutuneet toisiinsa: ”Suomenkielisiä on jälkeläinen, kuten Boije af Gennäsin, Gyllen- hyn (Mören kihlakunta, Smoolanti). hakeutunut sisämaasta rannikolle, ja ruot- månen, Tottin ja Bielken. Kytkös Ruotsiin tulee hänen äidinäitin- sinkielisiä on asettunut suomenkielisiin si- Perussuomalaisten ensimmäisellä pu- sä Linnea Jernströmin kautta. Aivan samoin sämaan pitäjiin. Vuosisatojen kuluessa suo- heenjohtajalla Raimo Vistbackalla, joka toi- kuin Matti Virtasenkin kohdalla, äidinäiti tu- menkielisistä on tullut ruotsinkielisiä ja toi- mi pitkään Halla-ahon kotikunnan Alajärven li siis siirtolaisena Suomeen. sin päin”, hän sanoo. nimismiehenä, on sukujuuria juuri Småbön- Tarkemmin sanoen, Linnean täti Karolina Tämä näkyy sekä kirkonkirjoihin perustu- Mika Lintilä Pekka Haavisto Anna-Maja Henriksson Jussi Halla-Aho Raimo Vistbacka Sebastian Tynkkynen dersissä. Hänen isänsä Ragnar Johanneksen Andersson houkutteli Linnean Pietarsaareen vassa sukututkimuksessa että viime vuosina
10 – katternö katternö – 11 ”Kuva on ällistyttävän yksiselitteinen: useimmat ovat sukua toisilleen monin eri tavoin” Svenolof Karlsson mahdollisiksi käyneiden geneettisten analyy- MUTTA NYT ON aika esitellä vielä yksi iden- sien tuloksissa. titeettiään etsivä herra, Jari Kinnunen. Hän • Tässä alla näkyvä ”puu” kuvaa Y-DNA- • Toiseksi yleisintä suomalaismiesten Y-linjan joka 2000. vuosi, tätä linjaa ei pystytä seu- ”Historiantutkimuksessa ei selvästikään muutti 6-vuotiaana perheensä mukana Pih- haploryhmä N:ää, jota toisinaan kutsutaan haploryhmää kutsutaan toisinaan ”skandinaa- raamaan ajassa taaksepäin yhtä tarkasti kuin ole vielä täysin ymmärretty DNA-analyysi- tiputaalta Ruotsin Norrtäljeen, nyt hän asuu ”suomalaiseksi” ja johon vajaat 60 % Suomen viseksi”, ja sen tunnuksena on I. Vajaat 30 % Y-isälinjaa. en potentiaalia”, Jan-Anders sanoo. ”Ihmi- ruotsalaisen vaimonsa kanssa ikivanhalla miehistä kuuluu. Y kertoo suorasta isälinjasta, suomalaismiehistä kuuluu siihen, sen alkupe- sen geenit sisältävät niin paljon tietoa, et- Vessigebron kulttuuriseudulla Falkenbergis- siis isältä pojallee siirsiirtyvästätyvästä pperimästä.erimästä. Puu ränäränä pidetäänpidetään Balkania noin 25 000–30 000 tei sellaisesta ole aiemmin osattu edes haa- sä Hallandin maakunnassa. sisältää noin 7755 niistä N-ryhmän miehistä, vuotta sitten. Nyky-Ruotsissa 42 % miehistä veilla. Yhä useampien ihmisten teettäessä Jaria ei pysty lokeroimaan. Hän on teknises- jotka ovat teettäneetäneet kehkehittyneetittyneet Y-DNA-testitY-DNA-testit kuuluu hahaploryhmäploryhmä I:hI:hin.in. itsestään DNA-analyysin pystymme askel ti kätevä, varhainen it-nörtti ja käytännönlä- jollakin alan johtavistahtavista yrityksistä. Solmupis-Solmupis- • Suoralla äitilinjallaäitilinjalla SuoSuomessamessa suusuurim-rim- askeleelta rekonstruoimaan, miten ihmi- heinen järjestelmäasiantuntija, joka hankkii teet kuvaavat mmutaatioita,utaatioita, jjoitaoita tatapahtuupahtuu kes-kes- pipiaa hahaploryhmiäploryhmiä kuvataan kkirjaimillairjaimilla set ovat kautta aikain liikkuneet ja muut- nykyään elantonsa riskienhallintaan, tuote- kimäärin 3–4 sukupolvenkupolven välein, mutta suurin H ((n.n. 40 %%)) ja U ((n.n. 25 %%).). Kumpikin on taneet.” turvallisuuteen ja ohjausjärjestelmiin liitty- vaihteluin. Haploryhmänoryhmän N katsotaan saaneen lähtölähtöisinisin etelämetelämpääpää EurooEuroopasta.pasta. vissä vaativissa tehtävissä. alkunsa Kiinassaa 35 000 vuotta sitten. Koska mtDNA-äitilinjallamtDNA-äitilinjalla tapahtuu KATTERNÖ-LEHDEN edellisessä numerossa ”Olen innostunut kaikenlaisesta tietojenkä- Sitä mukaa kunun testtestitulostenitulosten määrä kasvkasvaa,aa, mutmutaatioitaaatioita keskeskimäärinkimäärin vaivainn käsiteltiin tätä aihetta. Aivan erityisen kiin- sittelystä, datan visualisoinnista ja työkalujen puu voidaan laatiaatia yyhähä tarkemmin ja mutaa- nostava on haploryhmä, yhtäältä Y-isälinjal- kehittämisestä suurten tietomäärien hallitse- tioiden ajankohtata määrittää yhäyhä varmemmin. la (joka kertoo suorasta isälinjasta, siis siitä Y- miseen ja niiden hahmottamiseen”, hän ker- Vaikka pohja-aineistoneisto on rarajallinen,jallinen, se ppaljas-aljas- Jari Kinnusen paikka puussa. kromosomin perimästä, joka siirtyi vain isältä too. taa kuitenkin selvänelvän mmaantieteellisenaantieteellisen Tässä, n. 6000 vuotta sitten, pojalle) ja toisaalta mitokondriolinjalla (gee- Tämän monipuolisen osaamisensa ansios- kuvion. N-ryhmänän mmiehetiehet nänäyttävätyttävät eli Jari Kinnusen, Jan-Anders nistöllä, joka seuraa munasolun mukana äi- ta Jarista on tullut uranuurtaja geenitestien esimerkiksi muuttaneenuttaneen llänteenänteen Enegrenin ja Svenolof Karlssonin yhteinen esi-isä. diltä lapselle ja siirtyy siis sekä tyttärille että tuottaman suunnattoman tietomäärän kä- (nykyiseen) Ruotsiintsiin kauan ennen pojille). sittelyssä. Hän esimerkiksi ylläpitää ”puuta”, kuin Svean valtakuntaaakuntaa olioli ole-ole- ”Kun Y- ja mitokondriolinjoilla tapahtunei- joka on parhaillaan rakenteilla isälinjan N- massakaan. ta mutaatioita on saatu yhä enemmän kartoi- haploryhmälle ja joka samalla osoittaa hap- Jari Kinnunen, DNA-tulosten havainnollistamisen uranuurtaja. tettua, esiin nousee yhä selkeämpi kuva siitä, loryhmän fylogeografi an, siis ryhmän jäsen- Gun-Marie Wiis miten oman sukupuun yksilöt ovat aikojen ten maantieteellisen levinneisyyskuvion. kuluessa liikkuneet paikasta toiseen”, Jan-An- Jari on tätä artikkelia varten laatinut täs- ders sanoo. sä oikealla olevan kuvan, joka osoittaa, missä Hänen oma suora isälinjansa esimerkiksi kohtaa haplopuuta Jan-Anders Enegren, Jari osoittaa hänen esi-isänsä saapuneen (nykyi- itse ja tämän artikkelin kirjoittaja ovat. sestä) Virosta (nykyiseen) Lounais-Suomeen On tärkeää ymmärtää, että DNA-tuloksia on N. 750 vuotta sitten. -Tässä eli Jan-Anders Enegrenin ja Svenolof runsaat 2 000 vuotta sitten. Tämän esi-isän tarkasteltava yhdessä perinteisen sukututki- Karlssonin yhteinen esi-isä. miesjälkeläiset hakeutuivat jossain vaihees- muksen kanssa, jotta yksilö pystytään sijoit- sa pohjoiseen kohti Hämettä, minkä jälkeen tamaan tarkemmin sukuryppääseen. Jari Kin- heidän poikansa luultavasti 1100-luvulla siir- nunen on tunnistanut suoran isälinjan esi- tyivät vesistöjä pitkin kohti luodetta ja Poh- isäkseen savolaisen Oleff Kinnusen. janlahden rannikkoa. ”Tiedetään, että Oleff myi v. 1555 Rantasal- N. 1300 vuotta sitten. Jan-Andersin tapauksessa hänen tunnis- mella omistamansa maat Kustaa Vaasalle, tamaton esi-isänsä asettui todennäköisesti joka oli tuolloin Suomessa, ja osti tilalle erä- Perhonjokilaaksoon alueelle, jossa ruotsin- maa-alueen, joka nykyään kattaa Kinnulan ja suomenkieliset ovat kohdanneet toisen- ja Kivijärven pitäjät. Oleff perusti siellä uudis- sa vuosisatojen ajan ja tekevät niin edelleen. raivaajana Niemen tilan”, Jari kertoo. Viereinen, mm. historioitsija Matti Leiviskän Jari on pystynyt vahvistamaan tämän suku- • Tästä yllä paljastuu, että Jan-Anders Enegrenil- jonka vanhin tunnettu esi-isä lienee kotoisin • Mainittakoon, että Jan-Anders ja artikkelin alkuperäisteoksiin perustuva kartta osoittaa linjan DNA-testeillä 1660-luvulle saakka. lä ja artikkelin kirjoittajalla Svenolof Karlssonilla Pårasista Kruunupyystä, ja Svenolof Karlssonin kirjoittaja ovat sukua toisilleen myös paljon asutusalueet ja väestöliikkeet suunnilleen Äitinsä puolelta Jari Kinnusen juuret ovat on yhteinen esi-isä, joka eli noin 750 vuotta esi-isä 12 polven takaa, 1600-luvun puolivälissä, lähempää kuin yhteisen esi-isän kautta. Jan- vuosina 1000–1300. Möntsölän kylässä Tulolan saaressa Laatokan sitten, siis 1200-luvun lopussa. Esi-isä sijaitsee oli nimeltään Mickel Mattsson Broända, talon- Anders on Svenolofi n isän serkku 6. polvessa; ”Vahvana viitteenä esi-isäni saapumisesta saaristossa Sortavalan edustalla. puussa solmukohdassa BY32536, jossa Jan- poika Broändassa Alavetelissä. sukulinjat yhtyvät Teerijärvellä 1720-luvulla. tätä tietä Pohjanmaalle on isälinjan haplo- ”Äidinisäni Stepan Alexandrov ja äidinäiti- Andersin ja Svenolofi n sukulinjat kohtaavat. • Tämän otteet tiedot ovat lähtöisin FamilyT- Tämäkin sopii kokonaiskuvaan. Ulf-Peter Granö ryhmäni, joka kuuluu siihen N-luokkaan, jo- ni Anna, synt. Mitjonen, ottivat siellä v. 1910 Otteen alkupiste Y15615 on ajoitettu suunnilleen reeDNA-yritykseltä, muutamat YFULLin kautta. löytää kahdeksan mainituista sukulaisista su- ta yleensä kutsutaan ”suomalaiseksi”. Kaik- sukunimen Aalto. Vuoden 1944 evakuoinnis- vuoteen 700 – se edustaa siis Y-kromosomin Vaikka pohja-aineisto on pieni ja virhelähteet kutietokannastaan ja pystyy heidän joukostaan kien minua lähimpänä haploryhmäpuussa sa perhe päätyi Pihtiputaalle. Siellä heidän mutaatiota, joka tapahtui noin 1 300 vuotta ilmeisiä, ote antaa ällistyttävän yksiselitteisen toteamaan useita läheisempiä ja kaukaisempia olevien henkilöiden vanhimmat tunnistetut Ksenia-tyttärensä tapasi sitten Valio-isäni”, Ja- sitten. Myöhempien sukupolvien Y-kromosomin kuvan. Tulokset käyvät hyvin yksiin esimerkiksi sukulaisuuksia. esi-isät ovat Perhonjokilaakson läheisyydes- ri kertoo. mutaatiot ovat sitten haaroittaneet puuta, Jan-Anders Enegrenin viereisessä artikkelissa Ulf-Peter toteaa myös Jari Kinnusen ja Jan- tä”, hän sanoo. SVENOLOF KARLSSON luoneet uusia solmupisteitä. Kuvioon merkityt esittämään oletukseen, nimittäin että hänen Anders Enegrenin olevan sukulaisia, nimittäin Asutusalueet ja yleiset väestöliikkeet vuosina Koska kyseessä on ”suomalainen” haplo- paikannimet ilmoittavat testin suorittaneiden esi-isänsä ovat tulleet Pohjanmaalle sisämaasta serkkuja 8. polvessa, kumpikin veteliläisten Per 1000–1300. Svean valtakunnasta muutettiin ryhmä, Jan-Andersin esi-isän kieli näyttäisi (perinteisen sukututkimuksen mukaisen) van- ja hakeutuneet Perhonjokilaakson vartta merta ja Agneta Pölkin jälkeläisiä. historialliselle Pohjanmaalle (merkitty vaihtuneen. Mutta kuten yllä on käynyt ilmi, Jari Kinnunen ylläpitää useita kotisivuja historiasta himman tunnetun esi-isän kotipaikan. kohti. Hänen tässä puussa mainituista kuudes- Även Jari Kinnunen och Jan-Anders Enegren kiinnostuneille. Ne löytyvät osoitteesta valkoisella) ja Etelä-Suomeen. Toinen Pohjan- kielen vaihtuminen suuntaan tai toiseen on www.kinnunen.nu. Henkilöllisyys on häivytetty ja ilmaistaan vain tatoista lähimmästä sukulaisestaan viidentoista befi nns av Ulf-Peter vara släkt, nämligen 8:e maalle suuntautunut muuttovirta oli lähtöisin niin yleistä, ettei se kerro mitään geneettises- Jan-Anders Enegrenin tavoittaa osoitteesta kansallislipun ja paikannimen avulla, paitsi kah- vanhin tunnettu esi-isä oli Perhonjoen lähistöl- kusiner, båda ättlingar till Per och Agneta Pölkki Hämeestä ja Karjalasta. Kartta perustuu mm. tä taustasta. enegren@kolumbus.fi . Matti Virtasen tavoittaa osoitteesta den poikkeuksen kohdalla: Jan-Anders Enegren, tä. Kuudennentoista esi-isä oli Oulusta. i Vetil. Matti Leiviskän aineistoihin. [email protected]
12 – katternö katternö – 13 Terese Bast Terese Bast murtehelladebatt Luhurikoota syäthin kul Poika on nin sinisen laiska löyrethin, ei niitä keitetty. jotta tuskin kehtaa korviasak Eteläpohjalaista kantaa. sanastoa
Rautakautisen ala merkityksessä ’alle’ Levikki ulottuu Etelä-Pohjanmaalta Keski- Suomen, Savon ja Karjalankannaksen kautta Inkerinmaalle asti. Esimerkiksi Kauhavalla kielen jäljillä on kysytty: Koskas hiiri on heinäkuorman alak kuollu? Etelä-Pohjanmaan nykymurteissa on selkeitä rautakauden jäl- kiä. Se ei sovi yksiin aiemman vakiintuneen käsityksen kanssa, jotta että maakunnassa ei ollut kiinteää asutusta viikinkiajalla. merkityksessä ’että’ Tavallisin Etelä-Pohjanmaalla sekä itämur- teissa, etenkin Savossa, Etelä- ja Pohjois- Karjalassa, osassa Kainuuta ja Inkerin- Mihinäs nyt on vaivaastaloo teille ja mm. karjalan kielelle. Etelä-Pohjanmaan murteessakin se on suus sen mukaan, ovatko ne kehittyneet pitäisi olla jälkiä sellaisista itämurteisiin- maalla. Laihialla on sanottu: Sauna oli niin palanu, kun vaivaaset täälä Hämeestä asutuksen tiedetään säilynyt vain omistusliitteen edellä sekä aiemmasta -eh vai -ek-loppuisesta sanasta. kin saakka levinneistä piirteistä, joita pi- kauhian kuuma jotta oikeen siälä nahka kröyssäälöö. (Sananparsi, rautakaudella levinneen laajal- tietyissä pronomineissa. Eteläpohjalais- Alahärmässä esimerkiksi on sanottu: Koi- detään paljon vanhempina ja jotka olivat kärventyy. Ylistaro) le pohjoiseen ja itään, ja näin murteen lisäksi piirrettä esiintyy vain ete- tan ny ollak keinos, että saataas venes maal- satakuntalais- ja hämäläismurteista ka- asutuksen mukana levinnyt lävirossa. len, ja Kauhavalla: Harvoon on helluntakinen donneet jo ennen Etelä-Pohjanmaan uu- Kum me tähäm muuttima, täs ei pohjoiskantasuomi on jättänyt Vieraampi ilmiö nykymurteen puhujalle saret hyväksi, sanoo taloonpoijan ilamakiri- delleenasuttamista. kakku ollu ulukorakennuksia. (Laihia) jälkensä itämurteisiin ja jopa lienevät saita-tyyppiset monikon 2. persoo- ja. Etelä-Pohjanmaan murteen ikivanhojen ’karitsa’ itäisiin lähisukukieliin. nan imperfektimuodot, joissa kaksoiskon- Erontekoa -eh ja -ek-taustaisten sanojen piirteiden voidaankin nähdä tukevan sitä Levikiltään eteläpohjalainen sana. Miniäksi Onko tua tenava nuan kasvanu Myös Etelä-Pohjanmaalle poh- sonantin tilalla on yksinäiskonsonantti: välillä on tosin muissakin länsimurteissa, uudempaa arkeologian piirissä syntynyttä meni tuakin taloohin vaikk ei olluk kissiä ei vai onko tua hames jollakil lailla joiskantasuomen arvioidaan saada-verbin tapauksessa ei siis te saitta, esimerkiksi Kotkan seudulla, mutta laa- käsitystä, että vanha asutus Etelä-Pohjan- kakkua, on päivitelty Isossakyrössä. korttaapunu? (Vähäkyrö) levinneen rautakauden aikana, vaan saita, viedä- ja kastua-verbien tapauk- jemmin piirrettä esiintyy Etelä-Pohjan- maalla olisi säilynyt myös ensimmäisen ensimmäisen kristillisen vuo- sessa taas ei veittä vaan veitä eikä kastuutta maan ohella itämurteissa ja karjalan kie- kristillisen vuosituhannen viimeiset vuo- kehdata situhannen loppupuolella. Pi- vaan kastuuta. lessä. sisadat ja jatkunut katkeamattomana läpi merkityksessä ’saada laiskuudeltaan, mu- VUONNA 2017 ILMESTYI suo- detään todennäköisenä, että Etelä-Pohjanmaan murteen äännehisto- Muita levikiltään myös itäisiä piirteitä rautakauden. Alueen 400–500-luvuilla ku- kavuudenhalultaan tms. tehdyksi jtak, vai- men kielen tutkimusta käsit- sitä ennen Pohjanmaalla olisi rian laatija Jussi Laurosela on vielä runsas ovat me ottima, te ottia -tyyppiset sekä ot- koistanut kulttuuri olisi kuitenkin köyhty- vautua tekemään jtak; viitsiä, jaksaa; haluta, televässä aikakauslehti Virit- puhuttu saamelaista muinais- sata vuotta sitten tavannut näitä muotoja tanuen, otettuen -tyyppiset verbimuodot. nyt, sen tavat olisivat muuttuneet ja yhtey- huolia’. täjässä Harri Mantilan ja Matti murretta. läntisimmistä eteläpohjalaismurteista. Ne Ei liijaksi hapannuesta taikinasta tuu hyvää det alueen ulkopuolelle taantuneet. Leiviskän artikkeli Onko Etelä- ovat harvinaisia: kielentutkijat eivät ole leipää, on sanottu Laihialla. Nominien tai- Siinä, missä Hämeen ja Satakunnan alu- Merkitys tunnetaan Etelä-Pohjanmaan ohel- Pohjanmaan murteessa rautakauti- Mihinä kuhuna-murre havainneet niitä koko itämerensuomalai- vutuksessa taas esiintyy sellaisia muotoja eella puhuttu kieli olisi vilkkaassa kanssa- la kaikissa itämurteissa, Pohjois-Pohjan- sia jälkiä? Kirjoittajat käsittelevät Mantilan ja Leiviskän artikkelis- sella kielialueella missään muualla kuin kuin neitsyt-sanan neittysillen ja kuollut- käymisessä muiden sitä ympäröivien kieli- maalla ja Lapissa. Esimerkiksi Kurikassa on artikkelissaan samoja eteläpoh- saan käsittelemistä murrepiir- Etelä-Pohjanmaalla. sanan kuollusia. muotojen kanssa kehittynyt edelleen, ete- mainittu, että poika on nin sinisen laiska jalaisia murrepiirteitä, joita alun teistä osa saattaa olla murteen Huomattavaa on, että niitä pidetään kie- läpohjalaisessa murteessa olisi puolestaan jotta tuskin kehtaa korviasak kantaa. virkkeissäkin on nähtävissä. Niitä nykypuhujalle jo vieraan kuuloi- lihistoriallisesti alkuperäisinä muotoina, Kielentutkimuksesta tukea kontaktien puutteessa säilynyt kantakie- ei esiinny muissa suomen länsimurteissa, sia. Osa piirteistä taas on tuttuja ja hyvin joista nykykielessä käytetyt imperfekti- arkeologialle lelle ominaisia piirteitä, jotka useimmista kesä vaan sen sijaan idempänä: savolaismur- leimallisesti pohjalaisia. muodot ovat erilaisten kielen muutosten Havainnot yhteisistä piirteistä itäisem- muista pohjoiskantasuomen jälkeläisistä ’lämpimin vuodenaika’ teissa, karjalan kielessä ja vielä kauempa- Tutuimmasta päästä ovat inessiivimuo- myötä kehittyneet. Ne voidaan kielen his- pien kielten ja murteiden kanssa ovat ris- olisivat hävinneet. Murteissa levikki on laaja, ja siihen sisäl- ANNA RYÖDI na vepsässä ja etelävirossa. dot eli sisäpaikallissijat, joissa yleiskieli- toriassa ajoittaa yhtä kauas menneisyy- tiriidassa sen pitkään vallinneen käsityk- tyvät Pohjanmaan, Peräpohjolan ja Länsi- Artikkelissa pohditaan arkeologian tar- sen -ssa tai -ssä-tunnuksen sijaan onkin teen kuin edellä mainittu sna-inessiivi, sen kanssa, että eteläpohjalainen asutus pohjan murteet sekä kaikki itämurteet. Sen joaman uuden tutkimustiedon valossa -sna tai -snä, -hna tai -hnä, kuten mihinä, toisin sanoen myöhäiskantasuomeen tai ja Etelä-Pohjanmaalla puhuttu kielimuoto sijaan Lounais-Suomessa, Satakunnassa ja sitä, voisivatko jotkin murrepiirteet poh- johona, kärehnäni, unisnani. Näitä muoto- vieläkin aiemmaksi. olisivat jostain syystä kokonaan hävinneet Lähteitä suurimmassa osassa hämäläismurteita ke- jautua rautakaudella Etelä-Pohjanmaalla ja käytetään Etelä-Pohjanmaan murteissa viikinkiajan alkuun mennessä, ennen Laurosela, Jussi 1913, 1914: Äännehistoriallinen tutkimus sä-sana ei ole vanhastaan käytössä. Esimer- Saret siitä tuloo kun pääskyset Etelä-Pohjanmaan murteesta I–II. SKS, Helsinki. puhuttuun kielimuotoon. laajasti, esimerkiksi Ilmajoella: Mihinähän 800-lukua, ja että alueen olisivat asutta- kiksi alavutelainen on voinut kertoa ikänsä Suomen kielen historiassa länsimurtei- se taas jahkii, ku ei tuu jo kotia, Lapualla: Kyl- nuon alahaatte lentää neet uudestaan 1000-luvulta alkaen Ylä-Sa- Lehtinen, Tapani 2007: Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. Tietolipas seuraavasti: Oom minä jo yhyreksäntoista den perustana pidetään rautakautisissa lon niin vahavaatte klumppuja tuas mun ve- Vanhimpien erikoisuuksien ohella on ole- takunnasta ja Hämeestä tulleet eränkävi- 215. SKS, Helsinki. kesää nähäny. asutuskeskuksissa Varsinais-Suomessa, renpisarasnani, sekä Isossakyrössä: Se meni massa joukko nuorempia piirteitä, joita jät, jotka olisivat tuoneet mukanaan oman Mantila, Harri ja Matti Leiviskä 2017: Onko Etelä-Poh- Satakunnassa ja Hämeessä puhuttua kiel- ja löi oven kiinni perähnänsä jotta fl askahti esiintyy eteläpohjalaisten murteiden li- silloisen kielimuotonsa. janmaan murteessa rautakautisia jälkiä? Virittäjä 121, s. 160–175. luhdikka tä, pohjoiskantasuomea. Se on yksi myö- vain. säksi savolaismurteissa tai karjalan kieles- Jos nimittäin Etelä-Pohjanmaan mur- Suomen murteiden sanakirja. 2012. Kotimaisten häiskantasuomen haaroista. Kielihistoriallisesti tällaista inessiiviä sä, mutta joita ei esiinny lounaismurteissa teessa näkyvät kielelliset vaikutteet oli- kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30. Helsinki: ’mesimarja’ Toinen saman kantakielen haara, Laa- pidetään hyvin vanhana, myöhäiskanta- eikä hämäläismurteissa. si kaikki saatu Hämeen ja Satakunnan Kotimaisten kielten keskus. Verkkojulkaisu HTML. Sanalla on eteläpohjalainen levikki. Esimer- URN:NBN:fi :kotus-201110, ISSN: 1796-041X.
14 – katternö katternkatternöö – 15 KKarolina Isaksson paikallista voimaa TEKNISET TIEDOT Vega on rakennettu männystä liimapalkki- Vega uuteen loistoon tekniikalla Oy Laivateol- 10 000 askelta on arkea Alexanderille lisuus Ab:n telakalla Tu- russa. Valmistui v. 1952. Karolina Isaksson u Töissä hän kytkee sähköjä päälle, tottui pian ulkohommiin. Talvikuu- Längd skrov 43,57 m vapaa-ajalla hän rentoutuu – fris- kaudetkaan eivät haitanneet. Pituus, runko 43,57 m beegolfi n avulla. Linja-asentajan ”Tärkeintä on olla aktiivinen ja Pituus, suurin (ml. kok- työssä saa paljon raitista ilmaa ja pukeutua kunnolla.” kapuu) 51,70 m arkiliikuntaa, mutta se ei riitä pe- Peltola valmistui Optimasta säh- Leveys 9,10 m dersöreläiselle Alexander Peltolalle kö- ja automaatioasentajaksi ja teki Syväys 3,45 m – hän viettää suuren osan vapaa- kesätöitä UPM:llä Pietarsaaressa Purjepinta-ala, ajastaan heittäen frisbeetä kaverei- ennen siirtymistään Kruunupyyn eri versioina densa kanssa ja kiertäen frisbeegol- Sähkölaitokselle. Sähkö kiinnostaa frataa. häntä automaatiota enemmän. 715/822/834/840 m² ”Askelmittarissa on melkein joka ”Kiinnostuin sähköasentajan Pääkone 3-syl. June- päivä yli 10 000 askelta. Kun olen työstä isäni kaverin kautta. Hän on Munktell 225 ahv PuuPuukuunariiV Vega tooimiiiimitettetttiii n sähkömies.” Nopeus koneella Neuuvosvostololiiiiitolle vv.. 11952952 osanaananaa Ammatti on vastannut Peltolan 7,5 solmua vviviimiimeiisiäsiä sotakkorvauksia. AAlusluslus on virtaset odotuksia, ja hän viihtyy hyvin mo- Nopeus purjeella vain mmuuuuttaamaann jalaann llyhyyhyh empmpii kuiuin kuninknkaaaalllilinnenen Vasa-laiva, jokkaa on nipuolisten tehtävien parissa. 8,0 solmua kiertänyt Kokkolan 18-reikäisen Peltola on pelannut frisbeegolfi a TTukholholmman susuosiosituiuimpimpip a matkatkaailiilu-uu- Miehistö 50 henkeä nähä tävävyyyyksisiäsiä.iä. frisbeegolfradan, luku voi nousta 13-vuotiaasta asti, ja viime aikoina Lähde: Vega-säätiö 20 000:een”, Peltola kertoo pitäes- myös hänen ystävänsä ovat kiinnos- sään taukoa kytkentähommistaan tuneet lajista. Puukuunari Vega u Kesän lähilomailutrendin ansiosta menestyväksi hyvinvointivaltioksi. Vega ”Puisia laivoja ei juurikaan enää ra- Alavetelissä. ”Isossa joukossa on hauskempaa on kulkenut Vanhan sataman Laivapihan kävijämää- rakennettiin osana Suomen valtavia so- kennettu, joten rakentajat ottivat tässä Peltola aloitti työt Kruunupyyn pelata. Ajamme usein Pännäisiin tai rät kasvoivat, ja monet ovat nyt nähneet takorvauksia Neuvostoliitolle vuosina käyttöönsä liimapalkkitekniikan, joka oli pitkän matkan. Sähkölaitoksella lokakuussa 2019 ja Kokkolaan heittelemään frisbeetä, Vegan kunnostustöiden viime aikaisen 1945–1952. Alus purjehti noin seitsemän vielä niihin aikoihin suhteellisen uusi me- ja viime viikolla pelasimme kier- Sotakorvausalus etenemisen. vuotta sodan päättymisen jälkeen Turus- netelmä.” roksen melkein joka päivä töiden oli kauan rap- ”Meillä oli hyvä kesä, ja noin kolme nel- ta Tallinnaan, jossa siitä tuli koulukuunari jälkeen. Kuten kaikessa, harjoitus peutumisen ja jäsosaa vierailijoista oli suomenkielisiä, neuvostoliittolaisille merimiehille. Aluksen keskiosa kuvastaa Vegan rappio- Alexander Peltola on pian työs- tekee mestarin”, hän toteaa. sodanjälkeisen mikä osoittaa Vegan herättävän kiinnos- ”Suomen sotakorvausten täysimää- tilaa, johon se joutui seistyään 20 vuotta kennellyt vuoden linja-asentajana JOHAN SVENLIN pula-ajan symbo- tusta myös seutumme ulkopuolella”, ker- räisestä maksamisesta Neuvostoliitolle ilman huoltoa Tallinnassa. Kruunupyyn Sähkölaitoksella. too Maria Lunabba, Vega-säätiön varapu- tulee kahden vuoden päästä kuluneeksi ”Alus oli erittäin huonossa kunnossa, li, mutta nyt siitä heenjohtaja. 70 vuotta. Vega on ainut Suomessa säily- kun saimme sen tänne. Pelkästään vuosi- on hyvää vauhtia Hän korostaa, että Vega on mitä suu- nyt konkreettinen muisto siitä valtavasta en varrella kertyneen irtaimiston tyhjää- tulossa vetonaula rimmassa määrin kytköksissä Pietarsaa- taakasta, joka Suomelle sälytettiin rau- minen vei kaksi vuotta. Irtaimisto on nyt Pietarsaaren ren seutuun vaikka onkin rakennettu Tu- hansopimuksessa.” säilössä, ja sitä voidaan esitellä eri näyt- Aila pahin miesmuistiin uudeksi paraati- russa. telyissä.” ”Puuvenerakentamisella on Vanhassa Siitä lähtien kun kovia kokenut alus hi- Aluksen peräpuoli restauroidaan alku- Anniina Aho paikaksi suunni- u Aila-myrsky kulki 16.–17. syyskuuta tarsaaren edustalla. satamassa pitkät perinteet, ja haluamme nattiin Tallinnasta Pietarsaareen 1990-lu- peräiseen kuntoon. Sen kunnostaminen Pohjanmaan yli jyskeellä ja ryminällä ”Liki kaikissa sähköyhtiössä esiin- teltuun Vanhaan esitellä seudun merihistoriaa täällä Laiva- vun puolivälissä, Vega-hanke on ollut vaatii eniten työtä, jota mm. Museovirasto ja jätti jälkeensä isot aineelliset va- tyi häiriöitä, mutta pahiten myrsky satamaan. pihalla.” vastoinkäymisten ja pahanilmanlintujen rahoittaa. hingot. Katternö-ryhmän sähköyhtiöt koetteli rannikon sähköverkkoja. Vega myös kuvastaa Suomen taivalta reunustama maratonjuoksu. Aluksi suun- ”Olemme myös onneksemme voineet tekivät tiiviisti työtä sähkönsaannin Niinpä Herrforsin asiakkaat ovat köyhästä ja sodan runtelemasta maasta nitelmana oli aluksen kunnostaminen palkata pitkäaikaistyöttömiä puuseppiä turvaamiseksi, mutta myrsky kumosi Oravaisten ja Maksamaan saaristos- merikelpoiseksi, mutta ajan myötä tavoite valtion työllistämisrahalla. Se on ollut tär- sadoittain puita, jotka kaatuivat säh- sa joutuneet odottamaan pisimpään Vega-säätiö kehittää ymmärrettiin epärealistiseksi. keää töiden edistymiselle, vaikka saam- kölinjoille ja aiheuttivat sähkökatko- sähköjen palautumista.” Vanhaa satamaa, ”Säätiön sääntöjen mukaan Vega tuli mekin pitää heitä vain vuoden kerrallaan.” ja, usein vaikeakulkuisissa paikoissa. Snellmanin mukaan asiakkaat johon myös Jacobstads entisöidä purjehduskuntoon, mutta Vega-säätiöllä on nyt seitsemän Raivaustyö jatkuu vielä muutaman ovat suhtautuneet sähkökatkoi- Wapen -kaljaasi si- v. 2012 muutimme sääntöjä siten, että Ve- koko- tai osa-aikaista työntekijää. Seuraa- viikon myrskyn tauottua. hin hyvin ymmärtäväisesti. Kaikki sältyy. Tavoitteena on gasta tehdään maissa oleva näyttelylaiva.” va virstanpylväs on rahoituksen haalimi- ”Tämä on pahin myrsky, jonka myrskyn lähietäisyydeltä kokeneet luoda historiallisesta Muutoksen myötä säätiön hallitus hyl- nen esittelyhallin toteuttamiseksi. Hallin olen kokenut niiden 31 vuoden aika- tajusivat sen voimakkuuden, ja tu- alueesta merenlähei- käsi alkuperäisen tavoitteen koko laivan tulee olla tarpeeksi iso Vegaa varten ja na, jotka olen toiminut sähköalalla. hoista otetut kuvat puhuvat selkeää nen olohuone sekä entisöimisestä alkuperäiseen kuntoonsa. toimia museona. Tavoitteena on hallin Myrsky kesti normaalia pidempään kieltään. paikallisille että Sen sijaan alusta pyritään nyt esittele- valmistuminen v. 2025 mennessä. ja iski yllättävän kovaa, vaikka olim- Herrfors on palkannut kaatunei- olemme jatkaneet pienjännitever- Katternö-ryhmän asentajat ja vierailijoille. ”Vega mään kolmena osana siten, että osat il- ”Vega on ainutlaatuinen osa maamme me varustautuneet hyvin ja kaikki den puiden raivaamiseen kaivinko- kon korjaamista. Luultavasti saam- koko henkilöstö ovat työskennel- ilmentää paikallista, mentävät aluksen elinkaaren eri vaiheita. historiaa, ja toivomme saavamme tukea linja-asentajamme olivat hälytysval- neurakoitsijoita, mikä osaltaan no- me lähipäivinä uusia ilmoituksia leet täyttä höyryä korjatakseen kansallista ja kan- Keula näyttää aluksen rakenteen, jos- sekä yksityisiltä että julkisilta rahoitta- miudessa”, sanoo Herrforsin käyttö- peuttaa työtä. sähkölinjoihin nojaavista puista, kun myrskyvahingot ja palauttaakseen sainvälistä historiaa”, sa varhainen liimapalkkitekniikka korvasi jilta esittelyhallin rakentamiseen”, Maria päällikkö Henrik Snellman. ”Kaivinkoneurakoitsijat ovat ol- kesämökkiläiset lähtevät tarkasta- asiakkaille sähköt mahdollisim- Maria Lunabba sanoo. perinteiset yhtenä kappaleena veistetyt Lunabba sanoo. Voimakkaimmat tuulenpuuskat, leet suureksi avuksi. Korjasimme maan omaisuuttaan”, Henrik Snell- man nopeasti. kaaripuut. JOHAN SVENLIN 35,3 m/s, mitattiin Kallanissa Pie- ensin 20 kV verkon, ja sen jälkeen man sanoo.
16 – katternö katternö – 17 Piirrokset: Terese Bast Teksti: Svenolof Karlsson N Mitä te teette? Tosi raskaita puntteja, isoisä! Aika laittaa uuni lämpiämään. Sitten A ruoka on valmista heti treenin jälkeen. Treenaamme suvun P mestaruuskisoja varten. P U Miten kauan jaksat Kauemmin Kun meillä on sukukokous, seistä käsilläsi? kuin sinä! L kisaamme siitä, kuka on A suvussa vahvin ja notkein. Katsopa, aurinko paahtaa Mutta tehän olette niin tänään hienosti. Aurinko- vanhoja. Ei kai teidän kennomme on tuottanut jo kuulu treenata! 5 kilowattituntia.
Äsh! Ei iällä ole väliä. Sitä voi paremmin, jos Minun on pysyy liikkeessä. On tärkeää syödä hyvin, kun on Minä kyllä näytän teille kova nälkä. treenannut. Keho tarvitsee ravintoa. nuoremmille, kuka jaksaa eniten! Sinun ruokasi on kyllä parasta! Tämä vaimo oli minulle onnen- Sukumestaruuskisoissa on potku. Paras yhtenä lajina tanssi. treenikaveri. Ja hän on myös Ja leuanveto. opettanut, että mobiilisovelluksilla voi hoitaa melkein mitä vaan.
Sovellukset ovat paras säästöpossu. Voit tarkistaa Me teemme sähkönkulutuksesi, tutkia onko sähköverkossa sukuennätyksen häiriöitä ja paljon muuta. Mitä sovelluksia sinun pallonheitossa! sähköyhtiölläsi on?
18 – katternö katternö – 19 ”Myös lehtikuusella on asiakaskuntansa, vaikka debattPohjanmaa sen kysyntä onkin huomattavasti vähäisempää OSA 24 Tulevaisuuden metsät syntyvät Kannuksessa kuin kuusen ja männyn”, kertoo Veli-Matti Vihanta, Pohjan Taimen Kannuksen taimitarhan johtaja.
Karolina Isaksson Karolina Isaksson ja runsaasti työvoimaa vaativaa toimintaa. Tästä syystä on tärkeää, että jokainen toimi- tettava taimi on elinvoimainen ja kykenee kasvamaan terveeksi puuksi. ”Tarkkasilmäinen henkilökuntamme lajittelee heikot taimet pois jo varhaisessa vaiheessa, ja lisäksi pakkauskoneemme optinen anturi tunnistaa ja poistaa taimet, joissa on väripoikkeamia.” Jalostetut siemenet luotettavia Taimitarhalla on vakiintuneita niksejä mahdollisimman tasalaatuisten taimien tuottamiseksi. ”Siementen valinta on tärkeä osa laadu- kasta työtä. Käytämme enimmäkseen jalos- tettuja siemeniä toimittajilta, jotka testaa- vat kunkin erän ja takaavat tietyn laadun. Ruukkuun riittää usein vain yksi jalostettu siemen, mutta jos käytämme luonnosta kerättyjä siemeniä, niitä täytyy laittaa use- ampi jokaiseen ruukkuun, sillä vain noin kaksi kolmasosaa niistä itää.” Jatkamme matkaa yhteen taimitarhan kahdeksastatoista kasvihuoneesta. Se näyt- tää ulkoapäin samalta kuin muutkin kasvi- Tuoreena pakkasesta Metsäteollisuus on viime vuosina panos- huoneet, mutta sisälle astuttuaamme sen Lyhytpäiväkäsittelyn ansiosta taimet voi- tanut Suomessa uusiin tuotantolaitoksiin, erikoisvarusteet paljastuvat. Laseissa riip- daan pakata ja jäädyttää jo lokakuussa. ja puutavaran kysyntä on säilynyt hyvänä. puu paksut mustat verhot, jotka laskeutu- Suuri pakastushalli on vielä liki tyhjillään, Vihanta näkee myös taimien kysynnän vat automaattisesti ohjelmoidulla kellon- mutta talvella se täyttyy 3–4 miljoonasta kasvaneen. lyönnillä. jäädytetystä taimesta. ”Istutus tehdään yleensä 2–3 vuotta Taimia käsitellään sekä ”Viime yönä oli neljä astetta ja pakkasyöt ”Taimien jäädyttämisessä on monia etu- hakkuun jälkeen, joten voimme tietyssä koneellisesti että käsin. lähestyvät. Emme halua taimien vahingoit- ja. Se helpottaa logistiikkaprosessejamme määrin ennustaa kysyntää tutkimalla vii- tuvan kylmyydestä. Kun rajoitamme valo- ja taimet säilyvät tuoreina ja vahvoina, me vuosien hakkuutilastoja”, hän kertoo. altistuksen tiettyyn tuntimäärään vuoro- kunnes ne istutetaan maahan. Kun asiakas JOHAN SVENLIN Suomen metsät kasvavat vuo- Jokaisessa siemenessä on geneettinen tie- kaavaa, eikä koronakriisi ole vaikuttanut kaudessa, kasvit ryhtyvät itse valmistautu- saa keväällä taimet, ne ovat lepotilassa. Nii- topankki, joka tarkkailee esimerkiksi ym- meihin merkittävästi – ainakaan tähän maan talvea varten.” den sulamisessa menee noin viikko.” sittain huomattavasti enem- päristönsä lämpösummaa ja valoaltistusta mennessä.” män kuin mitä niitä hakataan. sekä ilmoittaa, milloin puun on aika alkaa Karolina Isaksson kasvaa tai valmistautua pakkasia varten. Viime vuonna Suomessa Hedelmällisessä maassa ”Jos Etelä-Suomessa siemenestä asti kas- VAHVUUDET: istutettiin 170 miljoonaa kuu- vanut taimi istutetaan Pohjois-Suomeen, tarvitaan vahva runko HEIKKOUDET: sen- ja männyntainta, ja uusia se alkaa kasvaa myöhemmin kuin paikal- Jotkin taimet ovat yksivuotisia ja istute- • Yrittäjähenkisyys • Poliittiset vaikutus- liset taimet. Tämän takia on tärkeä tietää, taan metsään jo seuraavana kesänä, kun • Maa- ja metsätalous- mahdollisuudet sukupolvia itää siemenistä mistä siemen tulee”, kertoo Veli-Matti Vi- taas toiset ovat kaksivuotisia ja saavat valtaisuus jatkuvalla syötöllä. Kuten hanta, Pohjan Taimen Kannuksen taimi- enemmän kasvuaikaa. Kaksivuotiset tai- • Vaikea löytää koulutettuja tarhan johtaja. met viettävät ensimmäisen talvensa lumi- • Pohjalainen luotettavuus henkilöitä Kannuksessa. On aurinkoinen loppukesän päivä, kun peitteen alla taimitarhan laajoilla tiluk- Katternön toimittaja vierailee syrjäisel- silla. Yksivuotiset pakataan ja jäädytetään lä laitoksella noin 10 kilometrin päässä talveksi odottamaan kevään istutuskautta. Kannuksesta itään. Vuoden ensimmäinen ”Mitä hedelmällisempi maaperä, sitä MAHDOLLISUUDET: UHAT: ohjan Taimen taimitarha Kannuksessa taimisukupolvi, joka sai alkunsa huhti– vahvemman rungon taimi tarvitsee, jotta • Ilmastonmuutos P lähettää vuosittain matkaan yli kah- toukokuussa, on lähtenyt hyvään kasvuun. ympärillä oleva kasvillisuus ei tukehduta • Keskeinen hyvä sijainti deksan miljoonaa puuntainta, joista kas- Myös työ vuoden toisen sukupolven kasvat- sitä. Tästä syystä kaksivuotiset taimet so- • Väestökato vaa tulevaisuuden metsiä. Monet taimista tamiseksi on täydessä vauhdissa. veltuvat hedelmällisille seuduille, kun taas • Suomi elää edelleen juurtuvat pohjalaismetsiin ja saavat kas- ”Valtaosa vuoden tuotannosta käynnis- yksivuotiset taimet pärjäävät karuimmilla On tärkeää, että siemenet tulevat oikealta metsästä vaa korkeutta vuosikymmenien ajan. tetään keväällä, jolloin voimme onneksi seuduilla kuten pohjoisessa”, Vihanta selit- leveysasteelta. Siemenessä on puun Taimet on jalostettu hyödyntämään juu- saada työvoimaksi abiturientteja. Toimin- tää. geenipankki, jossa on säilöttynä aiempien ri oman seutumme valo- ja sääolosuhteita. tamme noudattaa vuosittain toistuvaa Metsänistutus on pitkäjänteistä, kallista sukupolvien selviytymistiedot. Veli-Matti Vihannan mini-swot maakunnasta taimiston näkökulmasta.
20 – katternö katternö – 21 Jan Sandvik
SvSveitssi,i, Keennia, TThhaiimmaaaa, UUSA,SA, Sri Laankanka ja SSududaann oovvaatt vain mmuuuuttaammiia niiisistä maiissttaa, jjoissoissa NNyluylunddiin peerrhe on assuunut. Peerrheeenen koti sijsijaitseeee maaaaiilmlmaannmaatktkuusstukseenn vvälissäälissä UudUudessssaakaarkaarle- ppyyssä,yyssä, ja kotonnaa ellämäämä on jjuhluhlaaaa. PPiiaann on kuuiittenkenkin aikkaa ttaaaas jaatkaatkaa maatkaatkaa, kukin oommaaanan maaaahaannsa.
Äiti ja tytär, Monika Sandvik-Nylund ja Emma Nylund, puhuvat Keniassa asuvien perheenjäsentensä kanssa. Bo-isä, Lisa ja Elias asuvat tällä hetkellä Nairobissa. Nylundin Maailma työpaik kana perheen jäsenet ovat hajallaan ympäri maailmaa valtaosan vuotta.
222 – katkkatternöa terte nön katternökatternö – 233 Kuulumisia vaihdetaan tiuhaan tahtiin, enim- mäkseen englanniksi. Toisinaan perheenjäsenet ”Muuttaminen on helppoa. Meillä on moninaiset juu ret, vähän siellä ja vähän täällä.” heittävät väliin muutaman ruotsinkielisen sanan tai virkkeen.
Jan Sandvik Jan Sandvik
Uudenkaarlepyyn ja Nairobin välinen yhteys menevät ensin Evijärven mökillemme ka- ”Ai Furusatossa, minun lempiravintolas- muiden täytyy taas tottua. Meidän kesän- me maailmalle ja halusimme nähdä erilai- taa eri maihin, mutta meille se on vaan a on vain muutaman klikkauksen päässä. ranteeniin. Sen jälkeen he tulevat Uuteen- sani?” viettoomme Suomessa kuuluu sukuloimis- sia kulttuureja”, Bo kertoo. fact of life (elämän tosiseikka). Mutta totta Keittiönpöydän ääressä Uudessakaarlepyyssä kaarlepyyhyn”, Monika kertoo. Monikan äänensävystä päätellen hänel- ta ja paljon mansikkakakkukahveja iloisis- Ja paljon he ovatkin saaneet nähdä ja kai kavereille on aina muuton yhteydessä Monika ja Emma; Nairobissa Bo, Lisa ja Elias. lekin olisi maistunut japanilaisravintolan sa tunnelmissa. Aikamoista juhlaa siis.” kokea. Perhe on tähän mennessä asunut ikävä jättää hyvästit”, sanoo Emma ja jat- Kuuleeko Nairobi? antimet. Mitä muuta ehditte tehdä kesällä? neljässä maanosassa ja lukuisissa maissa. kaa: dyllinen punainen puutalo Uudenkaar- Tietokoneen ruutuun pomppaa hymyilevä Myös Monikan työpaikka sijaitsee Kenias- ”Lataamme akkuja. Nautimme toistem- Kahdella lapsella on kaksoiskansalaisuus. ”Ystävämme ovat melko lailla pelkästään lepyyn keskustassa kylpee kesäisessä kolmikko. Huomio kiinnittyy Lisan ja Eli- sa. Hän tuli kuitenkin Suomeen jo maalis- me seurasta. Teemme hyvää ruokaa. Ruoka Emma on syntynyt Suomessa, Lisa USA:ssa third culture kidsejä, koska ymmärrämme I auringonpaisteessa. Joen liepeillä sijait- aksen välissä lekottelevaan kultaiseennou- kuussa koronan takia. Siitä lähtien hän on on meille hyvin tärkeää, oikeastaan koko ja Elias Thaimaassa. toisiamme parhaiten.” sevan entisöidyn talon keittiö huokuu bo- tajaan sekä Lisan villapaitaan. tehnyt etätöitä Uudestakaarlepyystä käsin. perheen harrastus”, Bo kertoo. Emma kertoo, että hänestä ja sisaruksis- Monet sosiologit arvelevat tulevaisuuden heemia kesämökkitunnelmaa. Puuhella ja ”Kyllä Afrikassakin voi tulla kylmä. Kaikki Myös Emma palasi samoihin aikoihin Uu- Monika ja Bo häärivät mielellään puutar- taan voidaan käyttää nimitystä third world tyypillisen kansalaisen olevan kolmannen värikkäät muoviastiat valkoisilla seinillä on suhteellista”, Lisa sanoo. teenkaarlepyyhyn opiskelukaupungistaan hatöissä niin kotona kuin mökillä. kids. kulttuurin kasvatti. vangitsevat katseen. Kuulumisia vaihdetaan tiuhaan tahtiin, Lontoosta. ”Me myös lenkkeilemme ja minä joo- ”Me olemme asuneet osan lapsuudes- Keittiön keskiössä on soikea moderni enimmäkseen englanniksi. Toisinaan vä- gaan”, Bo lisää. tamme toisessa kulttuurissa tai maassa Moninaiset juuret muovipöytä. Sen äärellä istuvat äiti Monika liin heitetään muutama ruotsinkielinen Akkujen lataamista Ulkorakennuksen itselleen kesäksi val- kuin mistä meidän vanhempamme ovat Tuntevatko lapset koskaan oloaan juuret- Sandvik-Nylund ja tytär Emma Nylund. On sana tai virke. Sanat ja kielet sekoittuvat Muutaman viikon päästä koko perhe on lannut Elias pitää saunomisesta. kotoisin”, hän kertoo. tomiksi? aika soittaa Skype-puhelu Nairobiin Keni- luonnollisen spontaanisti. Kaikki ovat iloi- vihdoin saman katon alla Pohjanmaalla. Se ”Ulkomailla tulee aina ikävä suomalaista Suora käännös third world kidille on ”kol- ”Emme oikeastaan. Olemme suomalaisia. aan, jossa aviomies Bo Nylund ja teini-ikäi- sia. on harvinaista herkkua, mahdollista yleen- saunaa. Muuallahan ei saa heittää edes löy- mannen maailman lapsi”, mutta Wikipedia Arvostamme luontoa, saunomme, syömme set lapset Lisa ja Elias asuvat. ”Yritämme kyllä puhua ruotsia keske- sä vain kesäisin ja jouluisin. lyä kiukaalle”, hän kertoo. käyttää varsin hupaisaa termiä ”matka- ruisleipää ja puuroa”, kertoo Emma. Bo on työskennellyt Keniassa kaksi vii- nämme, kun olemme kaikki kotona yhdes- Miltä tuntuu olla kotona pitkän ajan jäl- laukkulapsi”. Tällaiset lapset ovat pienestä ”Ja Suomessa syömme lohta ja uusia pe- me vuotta. Työkeikka on viittä vaille val- sä. Se on kuitenkin aika vaikeaa, sillä sekä keen? Live with it and move on! pitäen olleet varsinaisia maailmanmat- runoita”, lisää kokin ammatista haaveileva mis, ja Bo ja lapset lentävät Suomeen pa- minä että vaimoni työskentelemme eng- ”Hyvältähän se. Tätä sitä maailmalla ol- Bo on kotoisin Uudestakaarlepyystä, Mo- kaajia. He ovat kulkeneet vanhempiensa Elias. rin päivän päästä. Koronatestit on tehty, lanniksi. Lapsetkin käyvät maailmalla kou- lessaan kaipaa, normaalia perhe-elämää”, nika Teerijärveltä. He tutustuivat toisiinsa mukana esimerkiksi näiden töiden takia ”Vaikka olemme muuttaneet paljon ja ja mikäli tulokset ovat negatiiviset, matka lua englanniksi”, Bo kertoo. Bo selittää. opiskellessaan kansainvälistä juridiikkaa eri maissa liki koko ikänsä. olemme usein erillämme, meillä on lähei- koto-Suomeen alkaa suunnitelmien mu- Monika kysyy, onko matkalaukut jo pa- ”Jokainen perheenjäsen hakee tietyllä ja ihmisoikeuksia Turussa. ”Minusta me olemme ihan tavallinen set suhteet. Nykyteknologia tekee yhtey- kaisesti. kattu. Seuraavaksi hän tiedustelee, missä tavalla paikkaansa aina pitkän erossaolon ”Meitä molempia kiinnosti kansainväli- perhe, joka vain sattuu muuttamaan denpidosta helppoa, vaikka olisimme eri ”Tarkoituksena on, että Bo, Lisa ja Elias ravintolassa kolmikko kävi syömässä. jälkeen. Kaikilla on omat tapansa, joihin nen auttamistyö lasten parissa. Kaipasim- usein. Joidenkin mielestä on coolia muut- puolilla maapalloa. Tämä on meidän elä-
24 – katternö katternö – 25 ”Olemme menneet sillä periaatteella, että toi- ”Suomalaiset ovat mutkattomia: what you see is what you get” nen on vuorotellen ottanut pestin ulkomailta. Sopeutuminen on aina ollut punainen lankam- me”, Monika Sandvik-Nylund kertoo. Jan Sandvik lua koko ajan. Minulla on vahva visio, kyky nähdä isoja kokonaisuuksia sekä taito luo- da kontakteja. Katse täytyy olla tulevaisuu- dessa.”
Innostaminen tärkeää Entä miten Bo kuvailee työtään? ”Työni on erittäin mielenkiintoista ja si- sältää paljon hallinnointia. Kyse on paljolti työntekijöiden innostamisesta. Heille täy- tyy antaa tilaa kypsytellä omia ideoitaan”, sanoo Bo. Edellisessä pestissään itäisen ja eteläisen Afrikan Unicefi n apulaisaluejohtajana Bol- la oli 250 alaista viidessä eri konttorissa. ”Unicefi ssa on paljon byrokratiaa. Mei- dän täytyy vain löytää ratkaisuja kriisi- tilanteisiin vallitsevissa kulttuureissa. Tarvitaan paljon kärsivällisyyttä ja jousta- vuutta.” Bo ottaa avukseen myös huumorin. ”Se auttaa työntekijöitäkin jaksamaan. Yleensä asia on niin, että jos nauraminen loppuu, jossain on vikaa”, Bo kiteyttää. Mikä on vaikeinta työssäsi? ”Viranomaistoiminta on usein hankalaa. Silloin pitää pyrkiä löytämään tasapaino ”painostamisen” ja diplomatian välillä. Usein joudumme työskentelemään moni- bildtext... en uskontoryhmien kanssa. Teemme myös Nylundin perhe viettämässä vapaapäivää paljon töitä perheiden asenteiden muutta- Sudanissa kymmenkunta vuotta sitten. miseksi.” Koronapandemia on tuonut uuden perspektiivin kaikkeen. mäntapamme. Se toimii meillä”, Monika kokemus elää eri kulttuureissa sekä op- hän tukee heitä. Se on ehkä perua Bon vah- ”Lastensuojelu on kehittynyt paljon ku- ratilanteita, mutta olemme onneksi aina lähti mukaan, sillä Elias on alaikäinen. Tu- kertoo. pia kieliä ja paikallisia tapoja. Se on teh- valta äidiltä.” luneen 15 vuoden aikana. Nyt koronavirus selvinneet säikähdyksellä.” levaisuudessa Elias suunnittelee opiskele- ”Elämäntapaamme voisi verrata meri- nyt heistä vahvoja ja itsenäisiä ihmisiä. ”Miehelläni on tietynlainen mentori- ja raahaa meitä valtavin askelin taaksepäin Mitä Suomi merkitsee teille? vansa kokiksi joko Ranskassa, Englannissa miehiin, jotka ovat pitkiä aikoja kotoa pois- He ovat myös aina saaneet toisiltaan tu- opettajamentaliteetti. Hän on nopea teke- koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon ”Suomessa on koti ja osoite, minne pos- tai Etelä-Afrikassa. sa. Kuvioihin tulee tietty rutiini”, Monika kea.” mään päätöksiä, toiminnan mies. Me olem- sekä viestinnän osalta.” timme tulee. Kun on asunut niin monessa Lisan taloustieteen ja politiikan opinnot sanoo. ”Onhan toki mahdollista, että he saat- me molemmat luovia työssämme”, kertoo ”Myönteistä on kuitenkin se, että virus on eri maanosassa ja maassa, on mahtavaa pa- jatkuvat Exeterin yliopistossa vielä vuoden Lisa haluaa lisätä: tavat tulevaisuudessa kokea vaikeuksia. Monika. avannut väylän digitaaliselle opiskelulle. lata kotimaahansa, jonka tuntee selkäyti- verran. Hän ei haastattelun aikana tiennyt, ”Minusta me emme ole kovin tunteellisia Ei sitä voi tietää. Ehkä tällä elämäntavalla Monikan työpaikka Unicefi lla on erittäin Nyt vain mahdollisimman monen lapsen messään”, Bo kertoo. joutuuko suorittamaan opintonsa etänä. ihmisiä. Mottomme voisi olla go with the on myös oma hintansa”, Bo miettii. vaativa. Hän työskentelee tällä hetkellä ulottuville pitäisi saada nettiyhteys ja tieto- ”Täällä voi hengittää vapaasti, kun tuntee Emma on opiskellut samassa yliopistos- fl ow (mene virran mukana) ja ota iisisti”, Vanhemmille mahdollinen paluu koti- toiminnanjohtajana Kenya Child Protecti- kone”, Bo kertoo. kulttuurin ja ihmisten tavat läpikotaisin. sa maantiedettä ja liberal artsia (humanis- hän sanoo. Lisa opiskelee taloustiedettä ja maahan tapahtuu tuttuun ympäristöön, on -lastensuojeluorganisaatiossa. Kyllähän suomalaiset ovat aika introvert- tisia tieteitä) jo neljä vuotta. Hän suunnit- politiikkaa Exeterin yliopistossa Englan- mutta ulkomailla varttuneelle lapselle ”Pääasialliseen työnkuvaani kuuluu las- Oma maa mansikka tejä, mutta samalla mutkattomia: what you telee hakevansa Hollantiin jatko-opiskele- nissa. sama ”kotimaa” saattaa tuntua vieraalta ten auttaminen tuomioistuinprosesseissa. Oletteko joutuneet ulkomailla vaaratilan- see is what you get (mitä näet, sen saat)”, nau- maan. Emma kuitenkin myöntää, että he välil- paikalta. Myös maahanmuuttajalapset ovat vastuul- teisiin? raa Bo. Monika lähtee Keniaan jatkamaan töi- lä kokevat juurettomuutta. lani. Lisäksi valistamme lapsia netin vaa- ”Asuimme Sri Lankassa vuoden 2004 tu- ”Kyllä se vain on niin, että on lottovoitto tään Unicefi ssa, jos koronatilanne sallii. ”Muuttaminen on meille helppoa. Meil- Pomoja kotona ja töissä roista ja teemme tyttöjen sukupuolielinten hoisan tsunamin aikaan. Monet lapset me- syntyä Suomeen. Olemme päässeet pitkälle Bo lähtee Syyriaan kahdeksi vuodeksi. lä on moninaiset juuret eri maissa, vähän Monika kertoo, että he tekevät Bon kanssa silpomisen vastaista työtä.” nettivät vanhempansa. Kyseessä oli valtava muihin maihin verrattuna. Ja kyllähän sitä Työnantajana on jälleen Unicef. siellä ja vähän täällä. Tästä syystä juu- kaikki päätökset yhdessä. Eikö työsi ole henkisesti raskasta, miten katastrofi . Meidän oli määrä olla seuraava- saa tänä päivänä olla suomalaisena ylpeä ”Saa nähdä, pääsemmekö kaikki jouluk- remme ovat ”heikot” ja siksi myös helpot ”Olemme menneet sillä periaatteella, siinä pärjää? na päivänä juuri samaisella rannalla, jonka meidän mahtavista nuorista naisministe- si kotiin pandemian takia. Mutta ei se ole vetää nopeasti ylös. Olen esimerkiksi asu- että toinen on vuorotellen ottanut pestin ”Muita ei voi auttaa, jos antaa asioiden tsunami tuhosi. Meillä oli suojelusenkeli reistämme”, Monika komppaa. maailmanloppu, jos siitä ei tule mitään. nut pienenä vain kaksi vuotta Thaimaas- ulkomailta. Lapset olemme hoitaneet itse mennä liikaa tunteisiin. Täytyy pitää am- matkassa. Emma oli tuolloin kuusivuotias. Se on sitten vain a fact of life”, sanoo Emma sa, joten minulla ei ole varsinaisesti siellä heidän ollessaan pieniä. Sopeutuminen on mattimainen etäisyys.” Hänen viulunsoitonopettajansa kuoli tsu- Maailma kutsuu tyynesti. juuria”, hän selittää. aina ollut punainen lankamme”, Monika Pyytäessäni Monikaa kuvailemaan itse- namissa”, kertoo Monika. Miltä syksynne näyttää? SUSANNE STRÖMBERG Bo jatkaa: sanoo ja jatkaa: ään työroolissaan hän kertoo antavansa Monika kuitenkin lisää, ettei näitä hom- Elias lähti elokuun lopussa Sveitsiin, jos- ”Uskon, että lapsillemme on ollut ”Bo on myös tunnettu siitä, että hän ar- kollegoilleen tilaa. mia voi tehdä, jos pelkää. sa hän opiskelee vielä kaksi vuotta Interna- myönteinen ja henkisesti todella rikas vostaa suuresti naisia. Työpaikallaankin ”Pomona minun ei tarvitse näkyä ja kuu- ”On meillä ollut muutamia muitakin vaa- tional School of Genevassa. Isosisko Emma
26 – katternö katternö – 27 Terese Bast Tuo nelan porteilla
Kuollut nainen lasketaan maagisen rituaalin saattelemana lampeen ruosteenpunaisessa vedessä alhaalla lepäävien siskojen piiriin. Ehkä matka jatkuu siitä lammen alla piilevään maailmaan? Levänluhdan salaperäinen lähde on pitkään hämmentänyt historiantutkijoita. Onko arkeologi Anna Wessman nyt ratkaisun kynnyksellä?
282 – kakatternöaatttertete nöö katternö – 29 ”Kasapäin ihmisen luita on ollut kaikkina aikoi na näkyvillä ja näkyy edelleen”
Museovirasto Gun-Marie Wiis vänluhdaksi. Punertavavetisissä lähteissä Levänluhta Alfred Hackmanin valokuvaama- näkyi runsaasti ihmisen luita. Israel kertoi na v. 1894. Ojituksesta huolimatta paikka oli Tukholman Antikviteettikolleegiolle v. 1674 edelleen vetinen. Taustalla Momminmäki. lähettämässään kirjeessä, että Orismalassa on vettyneellä niityllä lähteessä ”… Een hoph Meniskio been skall alla tijder wara sedth, och än sees”, siis että kasapäin ihmisen luita on ollut kaikkina aikoina näkyvillä ja näkyy edelleen. Israel Alftanus tuskin ryhtyi toimenpi- teisiin. Seuraava kirjallinen maininta Le- vänluhdasta ilmaantui vasta 210 vuotta myöhemmin, 19.11.1884, kun Waasan Lehti julkaisi pikku-uutisen ”Muistoja Nuijaso- dasta”. Siinä Orisbergin kartanon pehtori Gustaf Nyholm kertoo vanhasta, Varsanpään talon niittymaasta, joka tunnetaan nimellä Levon Luhta. Alueelle haluttiin saada uutta vilje- lysmaata, ja siellä oli ojitustöiden yhteydes- sä noussut päivänvaloon joukko mustunei- ta luita ja hyvin säilynyt pääkallo. Anna Wessman ”Wanhat ihmiset”, Nyholm sanoo artik- kelissa, ”wäittävät tässä olleen sotatanner nuijasodan aikana ja että urhoin luut lepää- vät tässä haudoissaan. Todisteeksi että niin on laita, sanotaan silloin tällöin sankarien ’weren’ palawan vaaleassa liekissä. Elääpä nykyäänkin wanha ukko kylässä, joka pari- kymmentä wuotta sitte, hevosia tuodessaan uusivuotias tyttö kävi 1980-luvun alus- oli Burials in other places, siis oudot hautaus- tältä luhdalta, näki noin sylen korkuisen Ksa isänsä kanssa Kansallismuseossa paikat. Levänluhta oli juuri sellainen. [syli = 1,80 m] liekin nousewan maasta, joka Helsingissä. Vitriineissä oli paljon katselta- Anna ärsyyntyi lukiessaan paikasta kir- ukon paikalle tultua katosi tyhjään.” vaa, ja mielikuvitus lähti valloilleen. Pitkään joitettuja raportteja: ”Tutkijat olivat vain Gustaf Nyholm ehdotti, että muinais- hän seisoi suurten pyöreiden saviastioiden siteeranneet toisiaan. Moni raporteissa tois- muistoyhdistys tutkisi hautapaikkaa lä- äärellä. Niissä oli pyöristetty pohja ja erityi- tetuista asioista ei käynyt yksiin uusien tie- hemmin. Ehkäpä haudasta kaivamalla nen kuviointi. Astiat olivat 5 000 vuotta van- tojen kanssa.” löytyisi kallisarvoisia muinaisesineitä. Ni- hoja, kampakeraamiselta kaudelta. Anna Wessman löysi kasvitieteilijä Harald mismies puolestaan päätti, että luut olisi Nyt sama tyttö, dosentti Anna Wessman, Lindbergin huomiotta jääneen, kauniil- haudattava takaisin lähteeseen. johtaa arkeologista tutkimushanketta, jota la käsialalla kirjoitetun raportin vuodelta voitaneen pitää Suomen mielenkiintoisim- 1913. Lindberg kertoi Levänluhdan sedi- YKSI ASIASTA kiinnostuneista oli Oskar pana, hän tutkii Levänluhdan hauta-aineis- menttinäytteistä, jotka sisälsivät mm. saran Rancken (1824–1895), opettaja ja historioit- toa ja siihen liittyviä asioita. ja lumpeen siemeniä. Ne ovat järvikasveja, sija, joka toimi pitkään lehtorina ja ajoit- ”Lapsena haaveissani oli toiset ammatit, vaikka hauta raporttien mukaan sijaitsi tain myös rehtorina Wasa gymnasiumissa, esim. lentoemäntä, mutta ollessani teini- suolla. Eikä sekään väite voinut pitää paik- josta sittemmin tuli Vasa Svenska Lyceum. ikäinen tiedekeskus Heureka järjesti yleisöl- kansa, että Levänluhdasta kerätyt esineet Rancken oli ensimmäinen, joka järjestel- le avoimia kaivauksia. Sain osallistua niihin voisivat olla kaikki peräisin lyhyeltä ajan- mällisesti keräsi suomenruotsalaista kan- Levänluhta kesällä 2020 (yläkuva). Lähdettä ei silloin näkynyt, ja Metsähallitus oli kaatanut parin viikon ajan ja olin aivan myyty”, hän jaksolta 600-luvulta. sanperinnettä, ja hän järjesti kesällä 1886 osan vuoden 1984 kaivausten yhteydessä istutetuista muistopuista. Vielä keväällä 2019 lähde oli kertoo. kaksi kaivausta Levänluhdassa. näkyvissä, kuten Anna Wessmanin ottamassa kuvassa (alempi) näkyy. –Levänluhta on vain muu- Ylioppilastutkinnon jälkeen Anna hakeu- SIIRRYTÄÄN 348 VUOTTA ajassa taakse- Oskar Rancken päätyi siihen, että löydök- taman kymmenen metrin marginaalilla Pohjanmaan puolella rajaa nykyistä Etelä-Pohjanmaan tui opiskelemaan arkeologiaa Helsingin päin. Vuonna 1672 Israel Alftanus, 40-vuoti- set vahvistivat nuijasota-teoriaa, vuosien maakuntaa vasten. yliopistoon. Opiskelupaikkoja oli vain yh- as pappi, nimitettiin Isonkyrön kirkkoher- 1596–1597 talonpoikien kapinaa, jota Poh- deksän, ja Anna odotti jännittyneenä tietoa. raksi. Hän oli syntynyt Taivassalossa Turun janmaalla johti Jaakko Ilkka Turun linnan (1864–1942) Muinaistieteellisestä toimi- Vuosina 1912–1913 paikalla oli Hackma- Israel Alftanus kiinnitti ensimmäisenä huo- Sitten postiluukusta kolahti paksu kirje. saaristossa mutta tunsi Pohjanmaan hyvin käskynhaltijaa Klaus Flemingiä vastaan. kunnasta (nyk. Museovirasto) kävi pitkällä nin lisäksi kaksi muutakin tutkijaa, arke- miota Levänluhdan luulöytöihin. Israel syntyi Hän kuului opiskelupaikan saaneisiin. Sen koska oli viettänyt suuren osan lapsuuttaan Esimerkiksi ”koivunuijat”, joita Rancken urallaan monta kertaa Levänluhdassa. Hän ologi Aarne Michael Tallgren (1885–1945) ja Taivassalossa v. 1632, varttui isän kuoleman myötä hänen ammatinvalintansa oli selvä. Pedersöressä sikäläisen rovastin, Erik Forte- löysi haudasta, sopivat hyvin kuvaan. Veri- otti ensimmäisellä käynnillään v. 1894 tässä kasvitieteilijä Harald Lindberg (1871–1963). jälkeen kasvattipoikana Pedersören kirkko- Anna päätyi tutkimaan Levänluhtaa, kun liuksen, kasvattipoikana. löylyyn viittasi hänestä myös se, että hau- vasemmalla ylhäällä näkyvän valokuvan. Sattumalta Tallgren havaitsi lankuilla ja herran luona ja nimitettiin v. 1672 kirkkoher- Winchesterin yliopisto Englannista tiedus- Isoonkyröön saavuttuaan Israel Alftanus dasta löydettiin miesten, naisten ja lasten Kaksitoista vuotta myöhemmin hän piirsi kivillä peitetyn lähteen, josta hän löysi ih- raksi Isoonkyröön, jossa hän kuoli v. 1712. Hän teli häneltä tohtoriopintojen alussa, voisiko sai ilmeisesti pian kuulla merkillisestä pai- luita. kartan ympäristöstä ja pani merkille, että misen luita. Hän raportoi saven suuresta oli valtiopäivämies v. 1689. hän osallistua workshopiin, jonka teemana kasta, jota ainakin nykyään kutsutaan Le- Toinen tutkija, arkeologi Alfred Hackman Ranckenin tutkima alue oli veden peitossa. suomalmipitoisuudesta. Hackman pani
30 – katternö katternö – 31 ”Mitä enemmän opimme, sitä kiehtovamma ksi Levänluhdan salaisuus käy”
Kansallismuseo Museovirasto niistä löytyi pääkallo, jonka uskottiin ensin TÄSSÄ EI OLE mahdollista tarkastella kaik- sisältävän aivokudosta. Mutta valitettavasti kea sitä, mihin Anna Wessman tutkijakolle- se olikin vain savea. goineen on vuosien varrella tarttunut, mut- Vuonna 1993 Tarja Formistosta tuli väi- ta alla on yritelmä tiivistelmäksi tutkimuk- töskirjatyönsä yhteydessä ensimmäinen, sen nykytilanteesta. joka tutki Levänluhdan koko luuaineiston. • On selvitetty, että lähteet, joita on tai ai- Sen laajuus selveni vasta silloin, noin 75 kg nakin on ollut Levänluhdassa kyseisenä tummanpunaisia luita 98 yksilöltä. Luut oli- ajanjaksona, noin 300–800 j.Kr., ovat johta- vat säilyneet vähähappisen ja rautapitoisen neet lampeen, tuskin kovin suureen, mutta veden ansiosta hyvin. silti riittävän syvään, jotta vainajia on voitu Markku Niskasen v. 2006 toteuttama luu- haudata. Ruumiit on ilmeisesti pidetty pai- analyysi osoitti useimpien luiden olevan kallaan teroitettujen koivupaalujen avulla. peräisin naisilta ja lapsilta. Mieleen nousee heti kysymys, miksi vai- Levänluhdasta on löytynyt suhteellisen najat on haudattu veteen. Se on ainutlaa- vähän esineitä, mutta niiden yhdistelmä on tuista, Suomessa tunnetaan vain yksi toi- kiinnostava. Ensimmäisessä kaivauksessa nen vesihautauspaikka, nimittäin Vöyrin v. 1886 löydettiin esim. Vestland-tyyppinen Käldamäki, linnuntietä 35 km:n päässä Le- pronssikattila, hopeaan upotetuilla granaa- vänluhdasta. Käldamäestä on löydetty kuu- Vestland-tyyppinen kuparikattila, yksi neljästä Levänluhdan pronssinappi, jossa on hopeaan teilla koristeltu pronssinappi – luultavasti si vainajaa samalta aikakaudelta haudattu- kattilasta, jotka on löydetty Suomesta. Kattila upotettuna neljä punaista granaattia. Vii- osa solkea – ja rannerengas, jonka sisällä na lähteeseen. on yksi monista esimerkeistä siitä, kuinka dennen granaatin tilalle on laitettu värikäs oli vielä käsivarrenluu. Rautakaudella tapana oli kuolleiden polt- Kyrönjokilaakso oli vilkkaan kansainvälisen lasinpala. Punaiset granaatit liittyvät Freja- tohautaus, kuten yllä mainitussa Pukkilan kaupan keskus. Norjalaisesta nimityksestään jumalattaren kulttiin, Freja edusti rakkautta, KÄYDESSÄÄN ENSIMMÄISEN kerran Levän - tapauksessa. huolimatta kattilatyyppi on lähtöisin Reinin sotaa ja kuolemaa. luhdassa v. 2009 Anna Wessman pettyi. • On selvitetty, etteivät vainajat ole kuolleet alueelta Rooman valtakunnan ajalta. ”Siellä oli keskellä peltoa punaisen puu- väkivaltaisesti. Luista ei löydy fyysisiä vam- aidan ympäröimä pieni, aika lailla villiin- moja, kallot ovat harvinaisen ehjiä. Niinpä Rautakaudelta ei tunneta kotimaisia ku- ”Nappi on ollut erittäin kulunut hautaan tynyt metsikkö, jossa kasvoi korkeita mesi- on epätodennäköistä, että vainajat olisi te- parimalmeja. Geokemiallisen koostumuk- laitettaessa, mutta kyseessä on varmasti ol- angervoja ja nokkosia. Minähän oli lukenut loitettu rangaistuksena rikoksesta. Tanskas- sen ja lyijyisotooppien suhteen vertailut – lut arvokas solki, joka on todennäköisesti siitä paljon, se kiehtoi minua ja ajattelin, ta, Isosta-Britanniasta ja Irlannista löydetty- yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kulkenut useita sukupolvia äidiltä tyttärel- jaha, eikö se tämän kummempi olekaan.” jä suoruumiita oli lähestulkoon aina lyöty kanssa – ovat paljastaneet, että Levänluh- le, kunnes se on saanut seurata viimeisen ”Olen sittemmin käynyt Levänluhdassa jollain päähän niin, että kallo oli murtunut. dan esineistön kupari on lähtöisin Kreikas- kantajansa mukana Levänluhdan veteen”, Levänluhdan pääkalloja Kansallismuseon kokoelmissa. monta kertaa, joskus yksin, eri vuodenaikoi- Vainajissa ei myöskään näy tehtyjen os- ta ja Bulgariasta. Anna Wessman sanoo. merkille, että aivan ihmisluiden vieressä oli miin kysymyksiin, ja löydökset ovat olleet na ja ymmärrän nyt, kuinka erityinen paik- teologisten ja paleopatologisten analyysien ”Siellä tuotettiin paljon kuparia pronssi- On hämmentävää, ettei Levänluhdasta koivupaaluja. olennaisesti avuksi myös Levänluhdan ka se on. Siellä on oma tunnelmansa, jotain mukaan merkkejä aliravitsemuksesta tai ja rautakaudella, ja se levisi kaikkialle Eu- ole löytynyt yhtään rautaesinettä tai kera- Tämän jälkeen kului 70 vuotta ennen tulkinnoissa. houkuttelevaa. Istun mielelläni viereisessä kuolettavista kroonisista sairauksista. Vaik- rooppaan erilaisina esineinä, sotasaaliina miikkaa. Rautakauden naisilla riippui aina kuin arkeologit jälleen tutkivat Levänluh- metsänreunassa mietiskelemässä, mitä ka kaikista sairauksista ei jääkään jälkiä ja kauppatavaroina. Metalleja myös kierrä- puukko vyössään. taa. Sen sijaan toinen löytöpaikka kiinnosti LEVÄNLUHTA-TUTKIMUSTEN moderni vai- kaikkea alueella on tapahtunut”, hän sanoo. luustoon, kaikki viittaa siihen, että kyseessä tettiin sulattamalla vanhoja esineitä uusi- • Sitten aivan keskeinen kysymys: Missä Isossakyrössä sitäkin enemmän. Vuonna he alkoi v. 1981 arkeologi Mirja Miettisen Anna Wessman väitteli tohtoriksi v. 2010 ovat olleet suhteellisen terveet yksilöt, joi- en valosten raaka-aineeksi”, Anna Wessman Levänluhdan vainajat ovat asuneet? Hau- 1920, siis tarkalleen sata vuotta sitten, Eino tarkastaessa paikkaa uusien ojitustöiden aiheenaan rautakauden hautausrituaalit den kuolema on ollut normaali, Anna Wess- sanoo. tapaikat sijoitettiin rautakaudella yleensä Pukkinen löysi maasta muinaisesineitä kai- yhteydessä. Hän puhui tuolloin Levänluh- ja Levänluhta osana teemaa. Kaksi vuotta man sanoo. Levänluhdasta on löytynyt myös Vest- niin, että ne näkyivät asuinpaikalle. Vaina- vaessaan talolleen perustuksia Pukkilassa, dan naapurina suurimman osan elämään- myöhemmin hän johti suurta poikkitieteel- • Haudatuista 98 henkilöstä suurin osa on land-tyyppinen kuparikattila (katso kuva). jat olivat kuolemansakin jälkeen osa per- vain kivenheiton päässä Kyrönjoesta – lin- sä asuneen maanviljelijän, Martti Arkko- listä tutkimushanketta, jossa Levänluhtaa ollut naisia ja lapsia. C14-analyyseilla on Suomesta on löytynyt neljä tällaista katti- hettä, heimoa, yhteisöä. nuntietä 6,5 km:n päässä Levänluhdasta. lan, kanssa. alettiin tutkia nykyaikaisin menetelmin saatu varmistettua, että hautaukset ovat laa, kolme Pohjanmaalta ja yksi Mynämä- Arvoitus syvenee. Vaikka aluetta on 1,5 Sittemmin osoittautui, että rakennuspaik- Martti kertoi, kuinka hän lapseni leikki useissa alahankkeissa: arkeologinen kent- tapahtuneet vähintään 400 vuoden aikajän- eltä. Levänluhdan liki puhtaasta kuparista vuoden ajan kartoitettu tiiviisti, ympäris- ka sijaitsi täsmälleen asein ja muin esinein lähteellä ja kuinka viereinen pelto oli keväi- tätyö asuinpaikan löytämiseksi, vanhan ai- teellä. Se tarkoittaa keskimäärin yhtä hauta- valmistettu kattila on vääntynyt eikä siinä tön joka ikinen pelto on tutkittu mm. me- varustellun polttokenttäkalmiston yläpuo- sin melkein valkeanaan kaikista esiin pis- neiston inventointi ja analysointi, luumate- usta joka neljäs tai viides vuosi. Haudattavat ole reikiä kahvaa varten. Vestland-nimi tu- tallinpaljastimilla ja fosfaattikartoituksilla, lella. tävistä luunpätkistä. Joskus hän poimi luut riaalin analysointi mahdollisten sairauksi- on näin ollen valittu jollakin erityisellä pe- lee Norjasta, jossa tämä kattilatyyppi on ol- mitään ei ole löytynyt. Yllä mainittu Alfred Hackman johti ke- pois, heitti osan takaisin lähteeseen ja kerä- en ja kuolinsyiden tutkimiseksi, geneettiset rusteella. lut yleinen, mutta tutkimus on osoittanut ”Täytyy olla niin, että Levänluhta on koet- sällä 1920 ”arkeologiseksi pelastustoimek- si osan pussiin. Hän antoi pussin lahjaksi tutkimukset ja luiden C14-analyysi niiden ”Jokin piirre on tehnyt näistä yksilöistä kattilatyypin olevan lähtöisin Rooman val- tu syrjäiseksi paikaksi. Alueen kaikki muu si” kutsumaansa operaatiota, joka onnistui tutkijoille näiden palatessa Levänluhtaan. iän määrittämiseksi ja lopuksi Levänluh- erityisiä. Joko etninen tausta, sosiaalinen takunnasta, luultavasti Reinin alueelta. asutus, myös polttokenttäkalmistot, sijait- vain osittain, koska talonomistaja rajoitti Martti oli varttunut siinä uskossa, että luut dan esineistön metallurgian ja pronssipi- asema tai ideologinen ajatusmaailma”, Sitten on myös aiemmin mainittu ho- sivat tuolloin Kyrönjoen varrella. Levänluh- kaivauksia pelätessään talon vahingoittu- olisivat kuuluneet teloitetuille rikollisille. toisuuden analysointi. Anna Wessman sanoo. peaan upotetuin granaatein koristeltu ta on liian kaukana [linnuntietä 1 500 met- mista. Löydösten joukossa oli pronssikah- Mirja Miettinen päätteli tästä, että hauta- ”Nyt me kerta kaikkiaan saisimme esiin • Levänluhdasta on dokumentoitu 22 arte- pronssinappi (katso kuva). Tämäntyyppiset riä joelle] ollakseen tavallinen hautapaikka. vainen rengasmiekka ja ns. völva-sauva, alue oli luultua suurempi ja että pitäisi totuuden Levänluhdasta. Mutta voi, miten faktia, siis ihmisen valmistamaa esinettä. napit ovat olleet yleisiä selkänappisoljissa Vainajat on jouduttu kuljettamaan tänne. ainut koskaan Suomesta löydetty. Löydök- tehdä uusia kaivauksia ennen kuin alue tu- väärässä olimme”, hän hymyilee. Osalla vainajista oli esimerkiksi ranne- ja Gotlannissa, mutta Suomessa tämä on ai- Miksi juuri tälle paikalle? Onko lampi ollut set olivat merkittäviä, ja niistä kirjoitettiin houtuisi entistä enemmän. Arkeologi Aarni ”Mitä enemmän vastauksia saamme, sitä kaularenkaita, jotka oli valmistettu kupari- noa laatuaan. Punaiset granaatit liittyvät erityinen, onko se ollut pyhä”, Anna Wess- v. 1938 laaja saksankielinen tutkielma Das Erä-Esko (1923–2017) teki näitä kaivauksia enemmän uusia kysymyksiä nousee esiin seoksesta, pronssista tai messingistä. Korut Freja-kulttiin, vanhan pohjoisgermaanisen man kysyy. Brandgräberfeld von Pukkila. vuosina 1982–1984. Loppuraporttia ei tällä ja sitä kiehtovammalta Levänluhdan salai- ovat tyyliltään tyypillisiä Suomen rautakau- uskonnon jumalattareen, joka kuvasi rak- Paljon myöhemmin myös Anna Wess- kertaa laadittu, mutta uusia löytöjä tehtiin, suus näyttäytyy.” delle, todennäköisesti valettu kotimaisissa kautta, seksuaalisuutta, noituutta, sotaa ja LAAJEMMAN KUVAN saadakseen on nos- man tarttui Pukkilan löydösten herättä- esimerkiksi useita uusia lähteitä. Yhdestä pajoissa. kuolemaa. tettava katsetta. Miltä Kyrönjokilaaksossa
32 – katternö katternö – 33 ”Voisiko Levänluhta olla saivo, järvi joka on symboloinut verta ja elämää?
Museovirasto Karl Vilhjálmsson
Kolme Levänluhdasta löydetyistä esineistä, telmä on tyypillinen Skandinavian mero- viettäneet lapsuutensa Levänluhdan seu- käärmesolki, rannerengas ja pronssinen vingi- ja viikinkiajan soturihaudoissa sekä dulla ja että heidän ravintonsa oli lähtöisin tasavarsisolki. Ruotsissa että Norjassa ja viittaa Anna Wess- sekä maasta (karja, riista) että merestä, kun manin mukaan siihen, että kyseiset henki- taas skandinaavinaisen ravinto oli ollut muuten näytti? Anna Wessman ei säästele löt ovat kuuluneet johtavaan perheeseen, merivaltaista (kala, hylje). siinä sanoja: jolla on täytynyt olla yhteyksiä mm. Ruotsin ”Se ei ole uutta tietoa, että Lounais-Suo- ”Pohjanmaa oli tuolloin, kansainvael- Mälarinlaaksoon. Kiinnostusta lisää enti- messa on ollut saamelaisasutusta, paikan- lus- ja merovingiaikana, keskeinen paikka sestään se, että osa esineistä voidaan yhdis- nimien tutkijat ja kielitieteilijät ovat tien- Suomessa [sellaisena kuin se nykyään tun- tää myös itään: haarateräisiä nuolenkärkiä neet sen jo pitkään. Saamelaishautoja on netaan], ja alueella on runsaasti rikkauksia ja hihnanheloja Permin alueelta Kamajoel- Ruotsin puolella löydetty jopa Uppsalan ja monia paikkoja, jotka ovat kuin arkeolo- ta nykypäivän Venäjältä. seudulta. Kiinnostavinta tässä on se, että gien eldorado.” Hän mainitsee Vöyrin Gull- ”On selvää, että kyseisillä henkilöillä on tämä tapahtui ennen viikinkiaikaa. Tie- dyntin ja Kaparkullenin, joista suuri osa ollut tiivis verkosto sekä länteen että itään”, tomme aineellisesta saamelaiskulttuurista Anna Wessman on vastikään nimitetty Ber- maassamme kaivauksissa löydetystä kul- Anna Wessman sanoo. alkaa oikeastaan vasta 800-luvulta”, Anna genin yliopistomuseon rautakausiarkeologi- lasta on peräisin. Kyrönjoki oli valtaväylä, Völva-sauva on meidän oloissamme ai- Wessman sanoo. an apulaisprofessoriksi ja hän on vastaava ydinalue ulottui pohjoisessa suunnilleen nutlaatuinen. Muinaisislannin ”völva” tar- Samalla on merkillistä, ettei Isonkyrön tutkija Levänluhdan aineiston jatkoanalyy- Vöyrin pohjoisosiin ja etelässä Maalahden koittaa ennustajatarta tai shamaania, joka esineillä ole yhteyttä saamelaiskulttuuriin. seissa hankkeessa, jonka on nyt saanut liki eteläosiin. profeetallisessa ekstaasissa näkee tulevai- ”Ne jotka ovat viljelleet maata ja poltta- miljoonan euron rahoituksen. Turkiskauppa oli varmasti tärkeää, tästä suuteen. Kirjallisuudesta tunnetuin völva neet vainajansa Kyrönjoen alueella, olivat kulkeneella kauppareitillä oli idässä kau- on Vǫluspán, Vanhemman Eddan ensim- luultavasti jotain toista väkeä. DNA-näytteet kaisena solmupisteenä Kamajoki ja lännes- mäisen runon näkijätär. Vanhempi Edda eri puolilta Suomea viittaavat sekakulttuu- ”Mutta Levänluhta on hautapaikka – ei elämän symboli? Onko punavetisiä lähteitä korkealla tutkimuskohteiden priorisoin- sä nykyinen Trondheim. Luultavasti myös kuvaa maailman syntyä ja tuhoa. riin.” uhripaikka”, Anna Wessman selittää. ”Ja pidetty kanavina kuoleman valtakuntaan? nissa, siitä saatiin todiste, kun Suomen Aka- Varsinais-Suomeen ja osiin Satakuntaa oli Perinteen mukaan völva oli erittäin kun- On mielenkiintoista, muuttuiko ravin- tärkeänä kysymyksenä on, minkä vuok- Onko näillä naisvainajilla ollut erityisase- temia päätti rahoittaa hanketta runsaalla hyvät yhteydet, siitä todistavat tämän ajan nioitettu nainen, joka kierteli eri taloissa ja tokoostumus Levänluhdassa ns. Fimbul- si nämä vainajat olivat erityisiä? Olivatko ma näkijöinä, ja onko heidän siksi koettu 500 000 eurolla. runsaat hautalöydökset, samoin Tornionjo- vaipui loitsimalla transsiin. Siten hän sai talven jälkeen, joka puiden vuosirenkaista nämä naiset uskonnollisia erityisosaajia, toimivan yhdyslinkkinä järven alla olevaan Hanketta johtaa Antti Sajantila, ja Anna kilaaksoon. yhteyden henkimaailmaan ja pystyi ennus- päätellen vallitsi vuosina 536–537 ja jota parantajia, kätilöitä tai ehkä rakastajatta- maailmaan? Onko heidän tyttärensä, jotka Wessman toimii vastaavana tutkijana. Vaikka Levänluhta oli siis syrjäinen, se si- tamaan tulevaisuutta. Arabimatkailija Ah- seurasi pitkähkö kylmä kausi. Analyysit ria?” on nähty samojen ennustajankykyjen peri- Hankkeessa keskitytään sekä Levänluhdan jaitsi vauraalla alueella, jossa kaupankäynti mad ibn Fadlan, joka oli rusien viikinkihei- osoittavat, että enimmäkseen meriravin- Eräs Annan tutkimista jäljistä johtaa jöinä, haudattu kuollessaan samalla tavoin että Käldamäen DNA-, C14-, isotooppi- ja vi- oli vilkasta. mon panttivankina 920-luvulla, kuvailee nolla eläneiden ryhmä pieneni, kun taas vanhaan saamelaisuskomukseen, saivoon. kuin äitinsä? rusanalyyseihin. ”Kuoleman enkeliä”, jota pidetään völvana eläinravinnon osuus kasvoi muilla ehkä, Suomen ja Ruotsin Lapissa lukuisat järvet Ehkäpä Levänluhdan yksittäisillä mie- Uusia kenttätöitä ei sen sijaan ole tulossa. TÄMÄ ON SAANUT Anna Wessmanin tutki- ja joka johti päällikön hautajaisseremoni- koska he panostivat enemmän karjanhoi- ovat nimeltään Saivo tai Saiva, mutta saivo hilläkin on katsottu olevan noidan kykyjä? Levänluhdassa ei yksinkertaisesti ole enää maan tarkemmin Pulkkisen talon löydök- oita. toon. Mitään nälkäkatastrofi a ei kuiten- tarkoittaa myös paikkaa, jossa vainajat jat- Onko Pukkilasta löytynyt völva-sauva toi- mitään jäljellä. siä. Talo on edelleen paikallaan, joten uusia kaan ole havaittavissa. kavat elämäänsä perheidensä ja esi-isiensä minut ehkä välineenä ennustustilaisuuk- Anna Wessman osallistuu hankkeeseen kaivauksia ei sinne ole suunnitteilla. Anna VUONNA 2019 julkaistiin Levänluhdan vai- parissa, metsästävät, kalastavat ja asuvat sissa? Miten pitäisi tulkita se, että völva-sau- uudesta tukikohdasta. Hän muuttaa vuo- tutkii sen sijaan löydöksiä nykytietojen ja najien DNA-analyysien ensimmäiset tulok- VOIDAANKO JOITAIN Levänluhta-mysteerin kodissa heidän kanssaan aivan kuin maan va, selvästi naisen ennuskalu, on laitettu denvaihteen jälkeen perheineen Bergeniin -osaamisen pohjalta. Kaikki viittaa siihen, set. Analysointia oli johtanut Helsingin yli- tulkintoja pitää toisia uskottavampina? päällä. Norjan puolella saivon ajateltiin ole- päällikön hautaan? Oliko sen tarkoitus oh- astuakseen yliopistomuseon rautakausiar- että paikalla on asunut päällikkö. opiston oikeuslääketieteen professori Antti On selvää, että nuijasodan, epidemian van vuoressa, Suomen puolella saivo usein jata päällikköä matkalla kuoleman valta- keologian apulaisprofessorin virkaan. ”Pukkilassa vainajat on poltettu veneessä Sajantila. Uusi ns. sekvensointitekniikka oli jälkeisen joukkohaudan, ihmissyönnin ja sijaitsi kaksipohjaisissa järvissä, joita yh- kuntaan? Oliko päällikkö nainen? SVENOLOF KARLSSON yhdessä völva-sauvan, rengasmiekan sekä mahdollistanut lyhyiden DNA-sekvenssien rikollisten hautapaikan kaltaiset selityk- disti kapea kanava. Saivot olivat pyhiä paik- ”Emme voi tietää mitään varmaksi. Mutta kypärältä ja kilveltä vaikuttavien esinei- analysoinnin ja sitten niiden liittämisen set voidaan jättää laskuista. Paikkaa on koja ja saamelaisnoitien voimanlähteitä. jatkotutkimukset vievät meitä askel aske- den kanssa. Lisäksi sieltä on löydetty he- jälleen yhteen. yhdessä suositussa selityksessä kuvattu Jos noita halusi vaipua transsiin, hän kutsui leelta lähemmäksi arvoituksen vastausta”, vosvarusteita, esim. kuolaimet, ohjainten Neljästä ensimmäisestä naisesta, joiden uhripaikaksi, tähän tulkintaan on antanut saivosta suojelushenkeään, saivo-sarvaa. Anna Wessman sanoo. hihnanheloja ja ns. rasseli, ja myös keittiö- koko genomi selvitettiin tällä tavoin, kol- innoitusta mm. Adam Bremeniläinen. Hän Tällaisten uskomusten valossa voisi tun- Levänluhdan kirjoitusasusta esiintyy kahta muotoa – usein nä- tarvikkeita, esim. rautakattila ja halsteri/ me on suoraa äitilinjaa sukua nykypäivän kuvaili 1070-luvulla, miten Uppsalan paka- tua siltä, että monet palapelin palaset lok- LEVÄNLUHTA TYÖLLISTÄÄ häntä vielä pit- kee myös muodon Leväluhta. Elina Wihuri Kotimaisten kielten lihahaarukka. Kaikki nämä suuressa palo- saamelaisille, yksi on skandinaavi. Vainaji- natemppelissä uhrattiin ihmisiä ja eläimiä, sahtavat kohdalleen. kään. Koneen Säätiö päätti hiljattain ra- keskuksesta toteaa, että suositeltavana muotona on Levänluhta, jota on käytetty myös peruskartassa vuodesta 1986. Keskuksen kuopassa palaneiden veneniittien seassa.” en hammaskiilteen strontiumisotooppien jotka sitten laitettiin puihin riippumaan Voisiko Levänluhta olla saivo, järvi joka jo hoittaa DNA- ja isotooppitutkimusten jat- nimiarkiston mukaan tämä genetiivimuoto on yhdenmukainen Völva-sauvan, kattilan ja halsterin yhdis- analyysi paljasti, että saamelaisnaiset olivat miellyttämään jumalia. punaisen värinsä puolesta on ollut veren ja kohanketta 436 000 eurolla. Levänluhta on paikallisten murteiden kanssa.
34 – katternö katternö – 35 teemana energia Yhä useammat löy tävät North Shoren pilveen Karolina Isaksson
Nämä ovat North Shoren vetovoimatekijöitä
• IT-henkilöstön ei tarvitse huolehtia palvelinten rutiinitöistä ja pystyvät keskittymään toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen.
• Kaikki modernin datakeskuksen tarjoamat edut: nopeat verkkoyhteydet, hyvä suojaus sähkökatkojen, vesivahinkojen, murtojen, tulipalon ja ylikuumenemisen varalta.
• Kaikenkattava palvelu kuukausimaksulla, yrityksen ei tarvitse investoida tiloihin tai sitoa pääomaa IT-laitteisiin.
• Yritykselle räätälöidyt palvelinratkaisut. Co-location-ratkaisussa yrityksen fyysiset palvelimet siirretään ilmastoystävälliseen datakeskukseemme, ja ne saavat käyttöönsä kaikki tarjoamamme palvelut. Virtuaalisten palvelinten avulla kapasiteetti voidaan sovittaa yrityksen tarpeiden mukaisesti.
• 100 % vihreä sähkö.
• Virheilmoitukset vuorokauden ympäri.
LähLääheiisisyysyysyy on etumu mmyyös ITIT-T- pallvvellujuju eenn uullkooisistammisisessssa. ””UsUseiimmmmat yritykseett aarrvovosstavata pallvvelluuntntararjjooajaa, jjoonka kakannsss a vvoii vviiestiiää nopeasti ja hellpospoossti.. Kaikiilllla on oma yydidinlliiiikketetooi-i- mmiinntantansa, ja IT halutaantaan hohoiittataaaa mahhdollisimmdollisl imman vaiivvatattata””,, sannoo Norrtth ShShooren tooim.johim.jojohoht. RobR ert Stååhlåhl..
Etätyönteon e alkoi pienessä mitassa tori on kaukana Pietarsaaresta”, nisaatioissa. Nyt hän rakentaa on digitalisaation myötä käsitel- väliset jätit, niiden tehokkaat yhteyttä. Käymme yhdessä läpi datastaan meillä. Sitten meiltä S kaksi vuotta sitten JNT:n sanoo North Shoren toim.joht. laajentuvaa asiakkaiden ja yh- tävänään yhä suurempia data- palvelimet ja näennäisesti hal- asiakkaan tarpeet ja annamme kysyttiin, voisimmeko huolehtia lisääntyminen on ja Herrforsin perustaessa Oy Robert Ståhl. teistyökumppaneiden verkostoa määriä, ja samalla turvallisuus- vat hinnat voivat houkutella. ehdotuksen juuri heitä koskevi- yhtiön kaikista tietovarastointi- osoittanut, miten North Shore Datacenter Ab:n, Kaj Kankaanpää rekrytoitiin North Shorelle. vaatimukset tiukkenevat. Se ei ”Maksaminen hoituu helpos- en edellytysten pohjalta. Kukin tarpeista. Edellytyksenä oli, että ratkaisevia hyvin joka suuntautui lähinnä Pietar- key account manageriksi viime useinkaan käy yksiin yritysten ti ja sujuvasti luottokortilla, ja maksaa vain käyttämistään pal- kykenisimme täyttämään suu- saarenseudun yrityksiin. Silloin kesäkuussa. Hän näkee North Oman palvelinsalin ydinliiketoiminnan kanssa”, Ro- asiakaspalveluun saa sähköpos- veluista.” ren fi nanssiyhtiön toimintaan toimivat ja luotettavat tavoitteena oli, että North Shore Shoren palveluille suurta tarvet- rakentaminen kallista bert Ståhl lisää. tiosoitteen tai puhelinnumeron. ”Niinkin on käynyt, että olem- liittyvät tiukan sääntelyn vaati- IT-järjestelmät ovat. olisi kannattava yritys kahden ta Vaasanseudulla. Pohjanmaa tunnetaan suuresta North Shore tarjoaa laajan pal- Puhelinnumero johtaa luulta- me suositelleet asiakkaita ot- mukset. Emme heti vastanneet North Shore näkee vuoden kuluessa ja suuri data- ”Pohjanmaan yrityksissä on pienyritysten määrästään. North veluvalikoiman, ja yhtiö suun- vasti johonkin helpdeskiin. Mut- tamaan yhteyttä toiseen palve- kyllä vaan analysoimme Finans- keskus kansainvälisine asiak- yleisesti ottaen patoutunutta Shoren palvelujen kysyntä kas- tautuu kaikentyyppisiin yrityk- ta jos tarvitsee tukea tai suoraa luntarjoajaan. Pitkäjänteisen sivalvonnan pitkää vaatimuslis- sen vaikutuksen. kaineen viiden vuoden kuluessa. tarvetta tiedonhallinnan päi- vaa niissäkin. siin ja organisaatioihin. kontaktia, hinta on yleensä jo- luottamuksen rakentaminen taa.” Yhä useammat Siitä lähtien asiakaskunta on vittämiseen. Monet yritykset ja ”Pienyrityksissä on sama IT- ”On vaikea kuvailla tyypillistä tain aivan muuta kuin perus- asiakkaan suuntaan on kestä- Ja kyllä, North Shore pystyi yritykset hakevat kasvanut tasaista tahtia, ja yritys organisaatiot ovat tilanteessa, palvelujen tarve kuin suuris- asiakasta. Meillä on monien eri hinta.” vintä liiketoimintaa”, Robert täyttämään esitetyt vaatimuk- on saanut asiakkaita eri puolil- jossa niiden on päätettävä joko sakin, mutta niillä on harvoin alojen yrityksiä. Asiakaskoko Kannattaa siis esittää itselle Ståhl sanoo. set ja pyysi Finanssivalvontaa tiedonhallintaansa ta Suomea. Tavoite on siis hyvää investoida omiin palvelinlait- itsellä alan asiantuntemusta. vaihtelee pienistä insinööritoi- muutama kysymys ennen kuin tarkastamaan toimintansa. Hy- ulkopuolista vauhtia toteutumassa. teisiin ja IT-henkilöstön rekry- Tarkoituksenmukaisen palvelin- mistoista suurteollisuuteen ja antaa arkaluonteista tietoa ul- Vaativat asiakkaat saavat väksyntä tuli, ja yhtiölle avautui ”Aloitimme strategian mukai- tointiin tai siirrettävä palvelu salin rakentaminen on kallista, myös kuntiin”, Robert Ståhl sa- kopuolisen palveluntarjoajan nostamaan rimaa uusi sektori ja sen markkinat. palveluntoimittajaa. sesti lähialueelta ja keskityimme ulkopuoliseen hoitoon”, Kaj Kan- sillä siihen vaaditaan jäähdytys, noo. haltuun. Mitä tapahtuu, jos jo- North Shore sai hiljattain asiak- ”Se oli virstanpylväs. Korkeita ensimmäisenä vuotena Pohjan- kaanpää sanoo. palo- ja murtosuojaus, valvonta kin takkuaa? Kehen otetaan yh- kaakseen suhteellisen suuren vaatimuksia esittävät asiakkaat maan yrityksiin. Asiakasmää- Hänellä on pitkä IT-alan ko- jne. Niinpä normaalisti palve- Valttina läheisyys teyttä, jos jokin ei toimi? Mikä on rahoitusalan toimijan. Yhtiön ovat hyväksi kehitykselle. Ne rämme on kasvanut nopeam- kemus myyjänä, konsulttina ja lut kannattanee ostaa”, Kaj Kan- Monet toimijat tarjoavat tietova- kokonaiskustannus? pääkonttori ei ole Pietarsaares- auttavat meitä pitämään riman min kuin uskalsimme toivoa, teknisenä tukihenkilönä niin kaanpää sanoo. rastointipalveluja. Robert Ståhl ”Meillä asiakas tietää tarkas- sa. korkealla”, Robert Ståhl sanoo. myös sellaisiin, joiden pääkont- pienissä kuin isoissakin orga- ”Yhä useammilla yrityksillä ymmärtää, että suuret kansain- ti, keneen hänen tulee ottaa ”Yhtiöllä oli ensin vain osa JOHAN SVENLIN
36 – katternö katternö – 37 Alueen tuulisähkö saa täältä kyydin maailmalle Karolina Isaksson Karolina Isaksson maanrakennustöitä ja siten kantaverkkoyhtiö tekee osansa, ”Tuulivoima vaatii alueverkol- myös vähemmän salaojitusta jotta uutta tuulivoimasähköä Kun uusi kojeisto siirtyy sisäti- tamme enemmän kapasiteettia. ja perustustöitä”, Kristian Finell pystytään sitten todella siirtä- loihin, toimintavarmuus para- Teemme nyt mittavan inves- sanoo. mään alueelta. nee ja huoltotarve vähenee. toinnin Jussilan sähköasemaan ”Olemme valmiina ja odo- voidaksemme taata sähkön- Vaatii toimia Fingridiltä tamme Fingridin päätöstä. siirron tulevaisuudessa”, sanoo Jussilan uusi asema on siis Onneksi saimme oman sähkö- Herrfors Verkon toim.joht. välttämätön, mutta ei riittä- asemahankkeemme käyntiin Kristian Finell. vä, täyttämään tuulivoiman ennen koronakriisiä, ja tilanne tuomat kasvavat vaatimukset. on nyt aikataulullisesti hyvä.” Kantaverkko-operaattori Fing- Kilpailutus tehtiin v. 2019 ridin on vielä osaltaan päätet- lopussa. Tämän vuoden hel- tävä 400 kV:n muuntoaseman mikuussa allekirjoitettiin säh- rakentamisesta kantaverkkoa köaseman toimitussopimus varten Jussilan läheisyyteen. ABB:n kanssa. Kaapelikuilu on ”Jos lasketaan yhteen kaik- kaivettu, seinät ovat pystyssä ki todennäköisesti toteutuvat ja katto nostetaan paikalleen tuulivoimahankkeet, saamme syyskuussa. Lokakuussa saa- alueellemme 400–500 MW ni- puu kojeistovarustus ABB:n teh- mellistehoa lisää. Jos mukaan taalta Saksan Hanausta. luetaan vielä suunnitellut ”Tarkoituksena on tehdä kyt- mahdolliset hankkeet, on help- kentätyöt vielä tänä vuonna, ja po nähdä, että panostuksemme arvioimme, että sähköasema ratkaisee vain osan ongelmaa. on täydessä käynnissä huhti- Myös Fingridin panostusta tar- kuussa”, Kristian Finell sanoo. vitaan, jotta tuulivoimasuunni- JOHAN SVENLIN telmat voidaan toteuttaa.” Tilanteessa on jotenkin Catch-22:n kaltaista ristiriitaa. Fingrid ei tee päätöstään ennen Herrforsin alueverkon eteläinen kuin sillä on tieto, että riittävän osa näkyy tässä oranssilla. Kar- monta tuulivoimalaa todella talle merkityt tuulivoimapuistot kytketään Herrforsin alueverk- ovat projektoinnin eri vaiheessa, koon. Samaan aikaan Herrfor- Etha Windin keräämien tietojen sin pitäisi saada vahvistus, että mukaan.
Gun-Marie Wiis Odotuksena on, usi huippumoderni 110 ki- Tuulivoimaa ollaan tällä Pitkäjänteinen panostus lated Substation) sijaan. Finell U lovoltin sähköasema nou- hetkellä laajentamassa Suo- ”Näissä tuulivoimaloissa tule- selittää miksi: että 14 suurta tuu- see syksyllä Jussilan metsiin messa, etenkin rannikolla. vaisuudessa tuotettavasta säh- ”Toimintavarmuus on parem- livoimalaa alkaa Uudessakaarlepyyssä. Samalla Suomen nykyisestä 700 tuuli- köstä vain osa voidaan käyttää pi GIS-asemalla, joka on seinien paikalla on entuudestaankin voimalasta 258 sijaitsee Poh- tällä alueella. Sähköä on pystyt- ja katon suojassa. Ja koska ko- tuottaa sähköä sähköasema, sillä paikka ei ole jois-Pohjanmaalla. Katternö- tävä siirtämään etelään, jossa jeistovarustus on sisätiloissa, Uudessakaarle- sattumanvarainen. Siellä ni- ryhmä on Rajakiirin ja Puhu- sähkönkulutus on suurta”, Kris- arvioimme huoltotarpeen jää- mittäin risteävät pohjois-etelä- rin kautta osakkaana useim- tian Finell sanoo. vän minimaaliseksi.” pyyssä ja Vöyrillä suuntaiset kanta- ja alueverkot mista niistä. Hän kertoo, että Herrfors Uuteen sähköasemaan tulee ensi vuonna. Useita sekä itä- ja länsisuuntaiset suur- Monäsin Kröpulnin tuuli- Verkon olisi myös ilman näitä 9 lähtöä, kun vanhassa niitä oli jännitelinjat. puistossa ja Oravaisten Stor- suunniteltuja tuulipuistojakin viisi. tuulipuistoja on Rakentamispäätös tehtiin, backenin tuulipuistossa on täytynyt vahvistaa alueverkko- GIS-tekniikka on uutta Herr- suunnitteilla. Tä- kun saatiin tieto Kröpulnin ja kummassakin 7 turbiinia ja aan ennemmin tai myöhem- forsille, mutta se on luotettavaa Storbackenin tuulivoimasuun- 30 MW:n nimellisteho, ja tuu- min. Jussilan uusi asema tarjo- tekniikkaa. män myötä alue- nitelmien toteutumisesta. Jos lipuistot otettaneen käyttöön aa nyt pitkäjänteisesti kestävän ”GIS-asemat ovat kompakteja, verkkoon kohdistuu verkkokapasiteettia ei vahviste- v. 2021. Vöyrin Storbötetissa ratkaisun, hän uskoo. ja niitä käytetään paljon kau- täysin uusia kapasi- ta, tuulipuistot ylikuormittavat on pitkälle edenneet suunni- Teknisen ratkaisun valinta on pungeissa. Nyt rakennettava sähköverkkoa. telmat kahden tuulipuiston ollut mielenkiintoista. Vanha asema mahtuu 10 x 18 metrin teettivaatimuksia. ”Tämä on ensimmäinen askel, ja 14 turbiinin rakentamises- nyt korvattava sähköasema on alalle. Vastaavan kapasitee- jotta nämä molemmat ja muut- ta. Purmoon suunnitellaan 50 ilmaeristeinen. Uuteen valittiin tin AIS-asema olisi vaatinut kin alueelle suunnitellut tuu- tuulivoimalan jättiläispuis- tarkan harkinnan jälkeen kaa- 30 x 100 metriä. Alueella on kyl- livoimalat voidaan ottaa käyt- toa. Joukko muitakin tuuli- sueristeinen GIS-tekniikka (Gas lä maata käytettävissä, mutta töön”, sanoo Herrfors Verkon voimahankkeita on laitettu Insulated Substation) ilmaeris- pienen pinta-alan asema vaa- toim.joht. Kristian Finell. alulle. teisen AIS-tekniikan (Air Insu- tii huomattavasti vähemmän
38 – katternö katternö – 39 Karolina Isaksson Toimitusjohtaja Kurt Stenvall ja osake-enemmistön ja voisi sen Yrityksen nimi oli alkujaan toimistovastaava Ann-Louise Ahl- jälkeen hallita tulovirtoja. Jeppo kvarn- och sågandelslag skog Jeppo Kraftin konttorin edes- Kuvaan kuului, että osuus- (Jepuan mylly- ja sahaosuus- sä Jepuan keskustassa. Vaikka kunta omisti myös muita hou- kunta), ja ajatuksena oli hyö- osuuskunta on Suomessa alansa kuttelevia koskia Jepuan puo- dyntää Paloforsen-kosken vesi- pienin, se tarjoaa laajan valikoi- lella jokea. voimaa. Yritys osti kuitenkin jo man tuotteita ja palveluita, kuten Joka tapauksessa asiasta keh- v. 1921 Silvastin myllyn ja saha- sähkösuunnittelua ja -asennusta keytyi ennennäkemätön sirkus, laitoksen, jonka toimintaa laa- sekä kodinkoneiden myyntiä ja joka päättyi siihen, että ylimää- jennettiin sähköntuotannolla. huoltoa. räinen kokous irtisanoi koko Osuuskunta piti myllyn käyn- hallituksen. nissä v. 1981 asti ja sahatoimin- nan v. 2005 asti. On päivänselvää, että Lapuan- Jepualaisten sähköhuolto joen koskien hyödyntämätön oli alusta asti etusijalla. Jo ke- enemmistö kokouksen osallis- voima houkutteli ja edelleen- sällä 1921 sähkötolpat seisoi- tujista. kin houkuttelee. Käytettävissä vat suorissa riveissä Lussin ja Tällä seikalla oli merkitystä oleva putouskorkeus, 11,5 met- Kepoon välillä. Osuuskunnan osuuskuntaa ravistelleessa krii- riä (mittavammassa rakentami- jäsenten edellytettiin ilman sissä v. 1995, jolloin uusi sähkö- sessa 14 m), ja keskimääräinen korvausta hakkaavan, kuori- markkinalaki muutti radikaa- vuotuinen virtaama, 30 m3/s, van ja raahaavan tolpat linjan listi energia-alan perustuksia tarkoittaisivat nykymittojen pystytystä varten. Jokaisen tuli poistamalla sähkömarkkinoi- mukaan pientä vesivoimalaa, toimittaa (hevos)vaunullinen den sääntelyn. Sähköstä tuli jossa yhdenkään suunnitellun soraa Gunnarsin sorakuopal- vapaasti myytävä ja ostettava voimalaitoksen (Silvast, Gun- ta Silvastiin padonrakennusta tuote. nar, Back ja Kiitola – jälkim- varten. Sähköntuotanto ja -jakelu mäisin Herrforsin johdolla) Tästä on ollut pitkä matka jakautuivat näin kahdeksi eri asennettu kapasiteetti ei ylittäi- huipputeknologiseen biokaa- liiketoimeksi, ja yleisen tulkin- si yhtä megawattia. suhankkeeseen, jonka osuus- nan mukaan näiden liiketoimi- Samanaikaisesti vesivoima kunta käynnisti Stenvallin en piti tapahtua kahdessa eri on meneillään olevassa ener- johdolla v. 2002 ja joka toteutui yrityksessä, jotta sähkönmyyn- gia-alan murroksessa kovaa 11 vuotta myöhemmin, tuolloin titoiminta ei saisi kohtuutto- valuuttaa, koska sitä voi säätää osakeyhtiön puitteissa, jossa masti tukea sähkönjakelupuo- sekuntitasolla eli sopeuttaa Jeppo Kraft on mukana suurim- lelta. Tästä syystä osuuskunnan alati vaihtelevaan sähkönkulu- pana omistajana 35 prosentilla. hallitus päätti v. 1994 perustaa tukseen. Mitä suurempi osuus Biokaasulaitoksesta on jo ai- kaksi erillistä yritystä, Ab Jeppo sähköntuotannosta on säästä emmin kerrottu tässä lehdessä, Kraftverkin ja Jeppo El-service riippuvaista (kuten tuulivoi- mutta nyt voidaan lisätä, että Ab:n. ma), sitä arvokkaammaksi vesi- laitoksessa on laajennustyöt Osuuskunta suunnitteli sa- voima muuttuu. meneillään neljännen reakto- maan aikaan voimalan raken- Osuuskunnan enemmistö rin rakentamiseksi, jolla lisä- tamista Silvastfors-koskeen, kannatti v. 2004 vesivoimalan tään biokaasutuotantoa 30:stä muutaman kivenheiton pää- laajentamista äänin 164–76. 50 gigawattituntiin vuodessa. hän sen konttorista. Lapuan- Vastustajat viittasivat valituk- ”Laajennuksen piti valmistua joki virtaa tunnetusti Jepuan sissaan siihen, että laajennus tämän vuoden joulukuussa. keskustan läpi kahtena saman- häiritsisi mm. saukkojen ja Koronavirus kuitenkin sekoitti suuntaisena uomana. Raken- koskikarojen elinoloja. Aloite pakkaa sen verran, että prosessi Jeppo Kraft, Suomen likeisin säh kölaitos nushankkeen lupahakemus oli päättyi v. 2018 korkeimman voi hieman viivästyä”, Stenvall v. 1995 Länsi-Suomen vesioikeu- hallinto-oikeuden kielteiseen kertoo. Suomen pienin – Jeppo Kraft Andelslag -osuus- asia siirtyy suoraan Kurtille. 400 voltin ja 49 km 20 kilovoltin tösvalta jakautuu jokaiselle den käsiteltävänä. ratkaisuun. SVENOLOF KARLSSON kunnalla on 444 omistajaa ja Jos on neuvoteltavaa, hankit- jännitejohtoja. 444 omistajalle. Jotkut omis- ”Kenties oli olemassa jokin Kurt Stenvallin mielipide ei ja kenties paras 800 asiakasta. Toimitusjohta- tavaa tai valitettavaa, asian voi Satavuotias yritys on huolehti- tavat useampia osuuksia kuin ulkopuolinen toimija tai yhtiö, ole muuttunut: – sähköl aitos. ja Kurt Stenvall tuntee heidät hoitaa helposti pistäytymällä nut Jepuan sähkönsaannista jo toiset; eniten Uudenkaarlepyyn joka oli kiinnostunut Jepuan ”Virtaavan veden muodosta- Kukaan ei päihitä kaikki työskenneltyään yhtiössä osuuskunnan konttoriin Jepu- 99 vuotta. Rakennemuutoksista, kaupunki, joka on yrityksen sa- voimalasuunnitelmista”, sanoo ma uusiutuva energianlähde 34 vuotta. Asiakkaat saavat on- an keskustassa. Asiakaspiirin sähköhuoltokriiseistä, kaap- tavuotisen taipaleen aikana ol- Ole Nordström, joka on kirjoit- on seudulle liian hyvä ja tärkeä Jeppo Kraftia kilpai- gelmansa selvitettyä nopeasti ja tarpeisiin sopeutetusta, hyvin pausyrityksistä ja muutamasta lut sen tärkein yhteistyökump- tanut vastikään julkaistun sata- jätettäväksi hyödyntämättä. lussa toimittajan ja ilman monisanaisia selityksiä. varustellusta kaupasta voi sa- sisäisestä selkkauksesta huoli- pani. vuotishistoriikin jälkimmäisen Sitä paitsi jatkuvasti kehitetään asiakkaan likeisyy- Kurt voi ehkä jopa antaa diag- malla ostaa mukaansa niitä matta osuuskunta seisoo nyky- Tästä huolimatta Uudenkaar- osan. menetelmiä, joilla vesivoimalat destä. noosin suoralta kädeltä. sähkövempaimia, jotka muuten päivänä lujana, ja sillä on tark- lepyyn kaupungin edustajal- Toisin sanoen: Jeppo Kraft- voidaan paremmin mukauttaa Päätöksenteko on Jeppo Kraf- vaatisivat vierailun kaupunkiin. ka ote toimintaan, vakaa tase ja la on muiden tavoin vain yksi verk -osakeyhtiö hoitaisi voi- ympäristöön”, hän kertoo. tissa myös nopeaa. Yhtiössä ei Ja mikäli asia liittyy johtoverk- kauaskantoiset tulevaisuuden- ääni. Osuuskunnassa ei enem- malaitoksen rakentamisen. ole pomohierarkiaa, johon asiat koon… no, Kurt tai hänen asenta- suunnitelmat. mistöasemasta ole apua – ku- Kun olisi aika hankkia varat Jeppo Kraftin satavuotishisto- voivat jumiutua. Jos joku ken- jansa kyllä tietävät jokaisen säh- ten osakeyhtiössä – asioista investointia varten, se tarjoaisi riikki antaa monia esimerkkejä tällä olevasta 11 työntekijästä kötolpan sijainnin 124 kilomet- Jeppo Kraft on osuuskunta, päätettäessä ja määrättäessä. tilaisuuden rahakkaalle keinot- siitä, miten vuoden 2020 Jepua ei pysty itse tekemään päätöstä, rin johtoverkon varrella – 75 km jossa suurten kysymysten pää- Osakkaan on saatava puolelleen telijalle, joka voisi ostaa yhtiön eroaa entisaikojen Jepuasta.
40 – katternö katternö – 41 Gun-Marie Wiis mentteina. Poliittisessa energia- mukaisesti, ettei vain sähköser- käytöstä, Ruotsissa ei voida enää Tällaisena upeana talvipäivänä sopimuksessa (2016) asetettu tifi kaattien vaan myös sähkön luottaa maan selviävän sähkön- Suomi on riippuvainen sähkön- sähkösertifikaattijärjestelmän hinnat pysyvät matalalla. Mutta saannistaan kaikissa tilanteissa tuonnista. Oma sähköntuotan- tasonkorotus saavutetaan jo monet ovat siitä huolimatta teh- itse. tomme ei riitä. Viime vuonna tämän vuoden viimeisellä nel- neet investointipäätöksiä.” Asiaa vaikeuttaa vielä se, ettei Suomi toi maahan 20 TWh kaik- jänneksellä. Siis 10 vuotta aiem- Svensk Vindenergi -yhdistyk- sähköverkko pysty likimain- kiaan kulutetusta 87 TWh:sta. min kuin tavoitteena ollut vuosi sen lukujen mukaan Ruotsissa kaan siirtämään kaikkea nyt 2030. on tähän mennessä investoitu Pohjois-Ruotsissa tuotettavaa Ruotsi tulvii uusiutuvaa säh- tuulivoimaan 8–10 miljardia tuulivoimasähköä Etelä-Ruot- köä, ja sähkösertifi kaatin hinta euroa. Chudi uskoo, että ainakin siin, jossa sähköä tarvitaan. Ja tä- lähenee nollaa. Kuluttajille ja 70 % summasta on ulkomaista män ongelman ratkaisemisessa energiaintensiiviselle teollisuu- pääomaa. Peter Chudi ei jaksa uskoa poliit- delle tämä on merkinnyt miljar- tiseen järjestelmään. dien säästöä. Mitä tapahtuu tulevaisuudessa? ”Ruotsin sähköjärjestelmän ”Markkina kulkee 10 vuotta ”Sähkön hintakehitys on tärkein infrastruktuurissa on massii- politiikkaa edellä. Kukaan ei tekijä. Olemme tänä vuonna visia parannustarpeita. Mutta olisi edes villeimmissä unelmis- nähneet kaikkien aikojen alhai- valitettavasti uskon, ettemme saan osannut ajatella tällaista simmat sähkönhinnat. Monet näe tekoja ennen kuin koemme kehitystä”, Peter Chudi toteaa. tuulivoimaan investoivat toimi- todellisen kriisin. Tarvitsemme Hän näkee tähän kaksi pääsyytä. vat kuitenkin pitkällä aikajän- ehkä kerran-sadassa-vuodessa ”Ensimmäinen on pääoma- teellä. Vaikka sähkönhinta on superkylmän talven, sähköpu- markkinan äärimmäisen al- matala 2–3 vuotta, sen ei tarvitse lan joka sammuttaa Ruotsin, hainen korkotaso. Sijoittajat olla ratkaisevaa. Sähkönhintaan jotta asiaan tartutaan tosissaan. hakevat suurennuslasin kanssa vaikuttaa suuri joukko tekijöitä, Tällaisen kriisin sattuessa on- hankkeita, joista saa kohtuul- ehkä näemme vähitellen taas gelmia ei saada ratkaistua heti lista tuottoa, ja siinä Ruotsin ja korkeita hintoja”, Peter Chudi paikalla, mutta ehkä silloin syn- muiden Pohjoismaiden tuuli- sanoo. tyisi sitä ymmärrystä ja yhteistä voima on ollut houkutteleva muutosvoimaa, jota tarvitaan kohde. Etenkin valtavia pääomia todelliseen muutokseen.” hallinnoivat kansainväliset elä- ”Se ei ole kerahastot ovat lähteneet alalle.” Ja mitä tämä tarkoittaa ”Valitettavasti tarvitsemme ehkä ”Toisena syynä on tuulivoima- järjestelmän vika, Suomen kannalta? tekniikan erittäin nopea kehitys. Että ongelma on täällä vieläkin Suorituskyky, koko ja huipun- toimijat ovat suurempi kuin Ruotsissa. Suomi kerran-sadassa-vuodessa talven” käyttöaika ovat ampaisseet kor- arvioineet ei pysty tuottamaan kaikkea tal- keuksiin, kustannus tuotettua vipakkasilla tarvittavaa sähköä megawattituntia kohti on ro- asian väärin.” vaan on jättäytynyt tuontisäh- mahtanut. Tekniikka ja raken- kön varaan. Kun Ruotsin sähkö ”Valitettavasti uskon, PETER CHUDI TEKI v. 1985 da toteuttaa energiaintensiivisiä tulivat syöttötariff it – siis että nut kiinteän hinnan sähkölle. nusprosessi ovat teollistuneet.” ei riitä maan omiin tarpeisiin, opinnäytetyötään Ruotsin Kung- uusia teollisuusinvestointeja. sähköalan toimijoille taattiin Mutta Ruotsin markkinakonsep- Kuten aina, pelissä on myös sähkönvienti Suomeen putoaa että voimme tarvita liga Tekniska Högskolan -yli- etukäteen tietty sähkönhinta ti sai sittemmin tunnustusta, ja häviäjiä. Niitä ovat sijoittajat, Hän toteaa lyhyesti, että ”tuu- nollaan. todellisen kriisin, ku- opistossa. Aihe liittyi kantaver- PETER CHUDI ON toiminut nyt – ja myös Suomi valitsi tämän järjestelmä on säilynyt muut- jotka olivat varhain liikkeellä ja livoima-alalla ollaan todella SVENOLOF KARLSSON kon syöttötehoon Tukholmaan. 13 vuotta Svensk Kraftmäkling mallin. tumattomana fi nanssikriisistä, investoivat kalliisiin hankkei- pettyneitä” liikalaajentumiseen, ten kylmimmän talven Syöttöteho oli liian pieni ja muo- -yhtiössä, joka on suuri ener- Ruotsi sen sijaan päätti tukea valtionvelkakriiseistä ja useista, siin. Monet energiayhtiöt ovat mutta lisää: ”Se ei ole järjestel- sataan vuoteen, ennen dosti pullonkaulan kaupungin giameklarifi rma ja välittää eri- uusiutuvaa sähköntuotantoa blokkirajat ylittäviin hallituk- joutuneet tekemään tuulivoi- män vika, vaan toimijat ovat laajentumiselle. Opinnäytetyön laisia sähkökauppaan liittyviä markkinalähtöisellä sähköserti- siin johtaneista vaaleista huoli- mapuistoihinsa suuria arvon- arvioineet asian väärin. Voi olla kuin voimme odottaa tarkoituksena oli ratkaista, voi- sopimuksia, esim. sähköserti- fi kaattijärjestelmällä. Vaatimuk- matta.” alennuksia. niinkin, että joillain tahoilla poliittisia päätöksiä, taisiinko pohjois-eteläsuuntai- fi kaatteja ja alkuperätakuita. set täyttäville sähköntuottajille ”Markkina on saanut päättää, on luotettu siihen, että Ruotsin sen linjan jännitettä nostaa Tuk- Tätä ennen hän työskenteli mm. myönnettiin 15 vuodeksi lisä- missä määrin uutta sähköä tuo- TOISINAAN keskustelussa kuu- hallitus olisi ’kiltti’ ja auttaisi pu- joita Ruotsissa tarvi- holmassa 220 kilovoltista 400 Graningessa, joka oli yksi Alhol- tulonlähde sähkösertifi kaateil- tetaan vedellä, tuulella, auringol- lee väitteen, että valtion pitäisi laan joutuneita yrityksiä. Mutta taan sähkönsaannin kilovolttiin. mens Kraftin perustajista. Hän la, joita voitiin myydä ja ostaa la tai biomassalla”, Peter Chudi vastata järjestelmän ”tasapai- mitään sellaista hallitus ei ole ”Se oli mukava tehtävä, ja mie- otti Graningessa käyttöön ”vih- markkinoilla. sanoo. nosta”. Miten Peter Chudi näkee luvannut.” turvaamiseksi”, sanoo lestäni ratkaisin sen opinnäyt- reän energian” käsitteen yhtiön ”Oli täysin ratkaisevaa, että asian? Sen sijaan Ruotsin hallitus vihreän energian uran- teessäni hyvin. Mutta on kovin vesivoiman markkinointiin. sähköntuottajat saattoivat luot- RUOTSIN sertifi kaattijärjestel- ”Markkinalähtöisen järjestel- joutuu nyt pohtimaan lähestul- merkillistä, että Tukholmaa Peter Chudi on osallistunut taa näihin 15 vuoden lisätuloi- mä sisältää nykyään yhtä pal- män tunnuspiirteenä on, ettei koon päinvastaista ongelmaa. uurtaja Peter Chudi. vaivaa edelleenkin sama ongel- uusiutuvan sähkön edistämi- hin. Sijoittajat uskalsivat sen jon sähköä kuin niiden kuuden sitä voi lukita tasapainoon”, hän Säästä riippuvaisen tuulivoiman Se on huono uutinen ma kuin silloin. Nyt 35 vuoden seen sähkösertifi kaattijärjestel- myötä tehdä laskelmia riittävän ydinreaktorin tuotanto, jotka sanoo. ”Markkina perustuu ris- suuri osuus on nopeasti tehnyt jälkeenkin syöttöteho Tukhol- män käyttöönotosta lähtien tou- pitkällä aikajänteellä”, Peter tulevan vuodenvaihteen jälkeen kinottoon, ja markkinatoimi- sähköjärjestelmästä haavoittu- Suomenkin kannalta. maan on alimitoitettu”, hän sa- kokuussa 2003. Kuten niin usein, Chudi sanoo. ovat Ruotsissa toiminnassa, ni- joiden on huolehdittava riskien vamman. Kireillä talvipakka- noo. Ruotsi valitsi tällä järjestelmällä ”Muistan yhdet pääomamark- mittäin noin 46 TWh vuodessa. arvioinnista ja käsittelystä.” silla tuulimyllyt usein seisovat Sen seurauksena Tukholman muista poikkeavan linjan. kinapäivät Lontoossa, jossa epä- Järjestelmää voidaan näin ”Kaikki tuulivoima-alalle läh- – juuri kun sähköntarve on suu- Markkina on 10 vuotta politiikkaa sähkönsaanti ei ole turvattu, ris- Pontimena oli EU:n uusiutu- luuloiset sijoittajat sanoivat, että ollen pitää infrastruktuurisek- teneet sijoittajat ovat tehneet ar- rimmillaan. Kun puolet Ruotsin edellä, sanoo Peter Chudi, Svensk ki on erityisen suuri kylminä tal- van energian direktiivi. Euroo- asia olisi ollut paljon yksinker- torin kaikkien aikojen onnis- vionsa. Ylipäätään koen, että he alun perin 12 ydinvoimalasta Kraftmäkling -yhtiön vanhempi vipäivinä, eikä kaupungissa voi- passa yleisimmäksi malliksi taisempi, jos valtio olisi asetta- tuneimpina poliittisina instru- ovat viime aikoina laskeneet sen poistetaan vuodenvaihteessa meklari ja varatoimitusjohtaja.
42 – katternö katternö – 43 Helena Landstedt/TT sähköä. Siinä tuulivoima on suu- hinnaksi 38–42 äyriä/kWh (3,7– Tuuli on ilmaista, mutta tuulivoiman suurena haittana on, että se rin, noin 2/3 tuotannosta, ja vesi- 4,1 senttiä/kWh). Loppuasiakkaalle tuottaa sähköä vain tuulisella säällä. –Ruotsin Norrlantiin rakenne- voima vastaa 1/3:sta. Suunnitelta- hinta on tietenkin paljon korke- taan parhaillaan valtavat määrät tuulivoimaa etenkin kansainvälisten vissa olevan sähköntuotannon ampi, sillä siihen lisätään odotetus- eläkerahastojen varoilla. Tämä näkymä avautuu Kalahattenilta, osuus supistuu tekniikkaneutraa- ti lisämaksuja ja veroja. Piitimen tunnetuimmalta näköalapaikalta. Paikalla on v. 2023 suunni- liin vaihtoehtoon verrattuna noin Yllä mainitun 40 % kalleuden telmien mukaan noin 800 tuulivoimalaa. 50 %:sta 36 %:iin. Järjestelmän ko- myötä vastaava luku 100 % uusiu- konaiskustannukset kasvavat kes- tuvalla energialla on noin 55 äyriä/ kimäärin vähintään 40 %. Tämä kWh (5,3 senttiä/kWh). Jos siis laske- ilman järjestelmäpalveluista koi- taan v. 2045 ennusteiden ilmoitta- tuvia lisäkuluja. man 210 TWh sähkömäärän mu- Lisäksi 100-prosenttinen uu- kaan, 100 % uusiutuva sähkö tar- siutuva sähkö merkitsee suu- koittaa Ruotsin osalta, että sähkö rempia ympäristöhaasteita, sillä kallistuu 32–46 miljardia kruunua järjestelmän suora maaperän ja vuodessa (3–4,4 miljardia euroa/v). merenpohjan käyttö kasvaa. Vesi- Optimointilaskelmiin ei ole voimaloiden käyttömalli muuttuu sisällytetty sähköverkon kaikille esimerkiksi ”erittäin volatiiliksi jännitetasoille tarvittavia perus- kaikissa skenaarioissa”, jotta se investointeja. Näitä investointeja pystyisi torjumaan tuulivoiman pidetään välttämättöminä skenaa- vaihteluita. riosta riippumatta. Niiden hintala- Toinen hätkähdyttävä vaikutus puksi ilmoitetaan kaudelle 2021– on, että Pohjoismaiden synkrono- 2045 jopa 500 miljardia kruunua, idun sähköjärjestelmän Ruotsin siis 20 miljardia kruunua vuodessa osan pyörimisenergia on huo- (2 miljardia euroa/v). Ruotsin energiajärjestelmä lestuttavan alhainen peräti 80 % Jos analyysi osuu jokseenkin vuoden tunneista. Sähköverkon lähelle tosiasiallista kehitystä, se taajuutta on toisin sanoen vaike- voidaan tulkita sekä hyväksi että ampi tasapainottaa oikealle tasolle huonoksi uutiseksi Suomelle. historiallisen haasteen edessä (50 Hz). Esimerkiksi sähkökattiloi- Huonoa on se, että sähkönhinta den ja lämpöpumppujen kulutus nousee reippaasti tulevaisuudessa kytkeytyy automaattisesti irti, jos ja etenkin, jos ydinvoima lakkau- taajuus alittaa 49,5 Hz:n rajan yli tetaan Ruotsissa kokonaan. Toinen Ruotsiin on kehkeytymässä paradoksi, jossa yhä suurempi osa Ruotsi joutuu siis lisäämään tohtori Staffan Qvist. Raporttia ku- osuuden, koska meillä on vesivoi- 0,15 sekunnin ajan. huono uutinen on, ettei Suomi voi sähköntuotantokapasiteettiaan 25 vaillaan ensimmäiseksi askeleeksi maa paljon vähemmän. tuulettomissa oloissa luottaa säh- yhteiskuntaa toimii sähköllä samalla, kun yhä suurempi osa vuodessa yhtä paljon kuin niinä ”hahmotelman löytämiseen Ruot- Pienimmät kulut kaikista testa- MITÄ ANALYYSI KERTOO tule- köntuontiin Ruotsista. sähköntuotantokapasiteettia aiotaan ajaa alas. Jos Ruotsi ei pysty 127 vuotena, jotka ovat vierähtä- sin kustannusoptimaaliselle fos- tuista järjestelmistä on mallissa, vaisuuden sähkönhinnoista? Hyvä uutinen on se, että sähkön ratkaisemaan tätä yhtälöä, ensimmäisenä uhrina on Suomi. neet siitä, kun ruotsalainen sähkö- siilittomalle energiajärjestelmälle joka sisältää pieniä modulaarisia Jos tulevaisuuden ratkaisuille va- hinnannousua voidaan torjua, Monika Juraszek/Volante alan uranuurtaja ASEA rakensi en- v. 2045”. ydinreaktoreita edellyttäen, että litaan tekniikkaneutraali tie – eikä jos poliitikot uskaltavat luottaa UUSI SKENAARIOANALYYSI sittaisen sähkönkulutuksen on li- simmäisenä maailmassa kaupalli- Mallinnustyötä on johtanut niitä on saatavilla kohtuullisella siis politiikan ohjaamia ratkaisuja, tekniikkaneutraalien ratkaisujen vahvistaa kuvaa siitä, ettei Suomi säännyttävä nykyisestä 140 TWh:sta sen kolmivaihevirtaverkon v. 1893. alan maailmanluokan tähti, Prin- kustannuksella 2030-luvun lopul- jotka suosivat tiettyjä energiamuo- tuottavan kansantaloudellisesti voi luottaa pystyvänsä joka tilan- 210 TWh:iin. Jälkimmäinen luku Vaikka oletettaisiin, että Ruotsin cetonin yliopiston professori Jes- la. toja – analyysi ilmoittaa Ruotsin parhaat tulokset. teissa tuomaan sähköä Ruotsista. sisältää koko talouden energian- nyky-ydinvoiman käyttöikää voi- se Jenkins, ja mallinnustyökalun Kaikkein kallein on vaihtoehto, käyttökustannukset ja investoin- SVENOLOF KARLSSON Pääsyynä on se, että Ruotsi suun- käytön tehostamisvaikutukset ja daan pidentää 80 vuoteen ja että ovat kehittäneet energiajärjestel- jossa on pelkästään uusiutuvaa tien vuosilyhennykset kattavaksi nittelee jatkavansa yhteiskunnan väestönkasvusta huolimatta vä- laajaa vesivoiman modernisointia mämallinnuksen tutkijat kahdes- sähköistämistä ja sen myötä kas- häisemmän sähköntarpeen läm- jatketaan, uuden tuotantokapasi- sa muussa huippuyliopistossa, vattavansa voimakkaasti sähkön- mitykseen. teetin nettotarve on silti peräti 90– MIT:ssa ja Harvardissa. tarvetta samaan aikaan, kun suuri Samalla kun sähköntarpeen tu- 100 TWh. Jo pelkästään tästä syystä Analyysin lähtökohtana on ollut osa sähköntuotantokapasiteetista lee siis kasvaa 70 TWh, peräti 90 TWh energiatuotantoa on laajennettava ”tehdä lähtöarvojen pohjalta las- aiotaan ajaa alas. tuotantokapasiteettia menetetään aggressiivisemmin kuin koskaan kelma kustannusoptimaaliseksi Tilanne on toistaiseksi kriittinen vuoteen 2045 mennessä. Se tapah- aiemmin Ruotsin historiassa, ana- järjestelmäksi (pienimmät yhteen- vain, kun Pohjoismaiden sähkön- tuu yhtäältä, koska nykyisestä lyysissa todetaan. lasketut investointi- ja käyttöku- tuotanto käy täysillä kierroksilla, ydinvoimasta ja muusta lämpövoi- Ruotsinkin kaltaiselle, insinööri- lut), joka täyttää sähköntarpeen kuten kylminä talvikausina. Mutta masta suunnitellaan luovuttavan, taidon ja yhteiskuntasuunnittelun vuoden jokaisena tuntina ilman 2030-lukua lähestyttäessä Ruotsin ja toisaalta, koska nykyinen tuuli- perinteistä ylpeälle maalle tämä on hiilidioksidipäästöjä”. epätasapaino alkaa kuitenkin nä- voima tulee odotetun kaupallisen valtava haaste etenkin, kun uuden Mallinnusajojen tulos osoittaa, kyä tosissaan ja 2040-luvulla Ruot- käyttöikänsä, 25 vuoden, päätepis- energiantuotannon toteutusajat että tekniikkaneutraali vaihtoehto Berkeleyn yliopiston tekniikan sissa on vaarana sähkönsaannin teeseen v. 2045. ovat pidentyneet viranomaisten on kustannusoptimaalinen. Ruot- tohtori Staffan Qvist on johtanut krooninen alijäämä. Vaikka Ruotsin sähköntuotan- kasvaneiden vaatimusten myötä. sin oloissa se tarkoittaa energian- analysointia. Hänet tunnetaan mm. Muuta johtopäätöstä on vaikea nossa on nyt vuositasolla 20 TWh:n lähteiden osalta vuositasolla 1/3 kirjasta A Bright Future (Volante), tehdä hiljattain esitettyjen lukujen nettoylijäämä, vuonna 2045 alijää- RUOTSIN ANALYYSIN ON tilan- vesivoimaa, 1/3 ydinvoimaa ja 1/3 jonka toisena tekijänä on Joshua valossa. Jos Ruotsi haluaa päästä mä on suunnilleen samaa luokkaa nut elinkeinoelämän etujärjestö tuulivoimaa. Suomen osalta ana- Goldstein. fossiilittomaksi taloudeksi vuo- kuin Ruotsin koko nykyinen säh- Svenskt Näringsliv, ja sen on laati- lyysi osoittaisi kaiken järjen mu- teen 2045 mennessä, maan vuo- könkulutus, 130–140 TWh/v. nut Berkeleyn yliopiston tekniikan kaan tuulivoimalle pienemmän Käyrä osoittaa, mikä vaikutus on sillä, että sähköntarve kasvaa samalla, kun voimaloita poistetaan käytöstä.
44 – katternö katternö – 45 Tennet trendejä Kiertävät sähkökatkot Kaliforniassa
Applen, Googlen ja Teslan kaltaisten tuotemerkkien myötä Kalifornia on inno- vaatioiden ja tulevaisuuden symboli. Mutta sähköverkko ei pysty vauhdissa mukana.
VIIME ELOKUUSSA MONET Tesla-sähköauton omistajat saivat yhtiöltä ilmoituksen: ”Pyydämme teitä mahdollisuuksien mukaan vä- hentämään auton lataamista Super- chargerilla tai kotilaturilla klo 16–21. Näin tuette toimenpiteitä, joihin osavaltio on ryhtynyt sähkönkysyn- tään vastaamiseksi.” Kalifornian sähköjärjestelmä ei nimittäin pystynyt toimittamaan sähköä kaikille. Yhtenä syynä oli Kalifornian osavaltion lämpöaalto, turvautumaan kiertäviin sähkökat- paaehtoisesti ja olemaan käyttä- Tällaiselta saattoivat näyttää jonka vuoksi ilmastointijärjestelmät koihin. Sähkö katkaistiin vuorotellen mättä sähkölaitteita ja asettamat- varoitukset, joita annettiin kävivät ääritehollaan. eri sähkönjakelualueilla. Tämä koski ta ilmastointia alle 25 asteeseen. Kalifornian sähköpulan vuoksi. Mutta syynä oli myös se, ettei ainakin 410 000 kotitaloutta. Kalifornian politiikassa on jo pit- osavaltio ollut kehittänyt sähköjär- CISO ehti luvata, ettei tämä tois- kään kiistelty sähköstä. Suuri osa ei tehokas raivaaminen johtokaduilta jestelmäänsä vastaamaan siihen tuisi, mutta niin tapahtui heti seuraa- vain fossiilisista voimaloista vaan on ympäristölakien vuoksi vaike- kohdistuneisiin yhä suurempiin vaa- vana päivänä. Asiaa selitettiin monin myös ydinvoimaloista on suljettu. Vii- aa. Kun johdot sitten vaurioituvat, Norjan ja Saksan välisen vedenalaisen timuksiin. Kalifornia on sähkökatko- tavoin: tuulivoima tuotti 1 000 MW meisin vielä käytössä oleva ydinvoi- usein salamaniskusta, ne putoavat siirtokaapelin veto saavutti viime jen määrässä ylivoimaisesti USA:n ennustettua vähemmän, pilviverho mala, Diablo Canyon, aiotaan suun- maahan ja sytyttävät kuivan kasvil- Vika Saksassa sulki vuoden kesäkuussa Büsumin Schles- tilastokärjessä: 4 297 katkoa vuosina peitti autiomaan aurinkoenergialai- nitelmien mukaan sulkea v. 2025. lisuuden. wig-Holsteinissa Saksan puolella. 2008–2017, kun toiseksi tulleessa toksia, mikä vähensi niiden tuotan- Tavoitteena on järjestelmä, jossa Sateiden lisääntyminen ei ole Mutta kun sitä testattiin, kaikki Texasissa niitä oli 1 603, ilmoittaa toa, ja kaiken kukkuraksi 470 MW:n on pelkästään uusiutuvaa sähköä. välttämättä eduksi, sillä se auttaa voimalan Uimaharjussa meni pieleen. Eaton-yritys. voimala irtosi odottamatta verkosta. Toisena poliittisena kiistakapula- kasveja nopeampaan kasvuun. Kun Tilanne ollessa pahimmillaan osa- Silloin CISO oli kuitenkin vedon- na ovat sähköverkot, jotka edelleen kasvit sitten jälleen kuivuvat, ne Yhtäkkiä aivan POHJOISMAINEN sähköjärjestelmä könsiirtokaapelissa, Swepolissa Puo- sitten sulkemaan ne aika nopeasti, ne valtion sähköjärjestelmästä vastaava nut sekä yksityishenkilöihin että koostuvat suurelta osin puupylväi- ovat tehokasta polttoainetta osaval- tavallisena syys- oli 8.10.2019 luhistumisen partaalla. lan ja Ruotsin välillä ja Konti-Scanissa olivat käynnissä 10–11 minuuttia”, Pon- viranomainen, California Indepen- yrityksiin ja pyytänyt niitä vähen- den varassa olevista paljaista joh- tiota usein tuhoisasti kohdanneissa Odottamaton katkaisijavika Tanskas- Tanskan ja Ruotsin välillä. Ruotsissa tus de Maré kertoo Ny Teknik -lehdelle. dent System Operator (CISO), joutui tämään energiankulutustaan va- doista samalla, kun kasvillisuuden maastopaloissa. kuun arkipäivänä sa aiheutti ketjureaktion, joka ulottui käynnistettiin 7 kaasuturbiinia toimit- Merkillepantavaa on se, että kanta- Saksassa tapah- pitkälle maan rajojen ulkopuolelle. tamaan järjestelmään lisätehoa. verkkoyhtiöiden turvamarginaalit ylit- 10. syyskuuta 2020 oli vuorossa Norjassa Equinorin jalostamo Mel- tyivät suunnittelematta. Sääntönä on, tuneen ohjelmis- seuraava tapahtuma. Alustavana syy- køyassa siirtyi ns. saarekekäyttöön, ja että sähköjärjestelmän tulee selvitä Ei hiiltä 67 päivään Sähköä öljyllä Ruotsissa tovian seurauk- nä pidetään ohjelmistovikaa Saksas- meillä siis Stora Enson selluloosateh- suurimman kulloinkin käytössä ole- sena Uimaharjun sa, ja sen seurauksena Saksasta alkoi taansa yhteydessä käyttämä Uimahar- van sähköntuotantolaitoksen putoa- BRITANNIASSA syntyi viime voimaloiden tuottama sähkö ei ÖLJYÄ POLTTAMALLA tuotet- dettäisiin käynnissä 1.7.–15.9. yhtäkkiä virrata suunnaton määrä, jun voimala irrotettiin verkosta. minen pois. Se oli tuolloin Forsmarkin kesänä uusi, ilman hiiltä tuo- riitä. Sähkönkulutus oli viime ke- tua sähköä ei äkkiseltään yhdistäi- Omistajalle, siis Uniperille, mak- voimala irtosi 1400 MW, sähköä Norjaan. Tapahtumakulun aiheutti uuden ydinvoimala, jonka maksimiteho on tetun sähkön ennätys: 67 päi- sänä koronapandemian jäljissä si Ruotsiin, mutta Blekingen Karls- settiin tästä korvauksena 300 mil- verkosta. Pohjoismaisen sähköjärjestelmän Nordlink-sähkönsiirtoyhteyden koe- 1 100 MW. vää 22 tuntia ja 55 minuuttia. hyvin matalalla tasolla. hamnsverketin öljykäyttöinen voi- joonaa kruunua, siis vajaat 30 mil- taajuus kohosi hyvin nopeasti 0,5 Hz käytössä ilmaantunut vika. Nordlink Nordlinkin koekäyttö jatkuu tämän Tuona ajanjaksona kolmasosa Englanti oli pitkään hiilivoiman mala polkaistiin käyntiin viime ke- joonaa euroa. tämän tehonsyötön vuoksi. Sähkön- yhdistää Norjan Tonstadin ja Saksan vuoden joulukuulle. Normaalikäytön Ison-Britannian sähköstä luoki- luvattu maa. Hiiltä oli louhittu sänä. Kuvaan kuuluu, että reaktori ai- siirto onnistuttiin sulkemaan vajaan Wilsterin, matkaa on yli 500 km, ja yh- on suunniteltu alkavan vuodenvaih- teltiin uusiutuvaksi: 17 % tuotet- jo roomalaisvallan ajoilta lähti- Etelä-Ruotsissa on nimittäin usei- otaan poliittisen päätöksen nojalla minuutin kuluttua, mutta silloin taa- teys on mitoitettu 1 400 MW:n siirto- teen jälkeen. tiin tuulivoimalla, 8 % bioenergi- en, ja hiilivoimalat mahdollisti- den voimaloiden sulkemisen jälkeen sulkea tulevana vuodenvaihteena. juus puolestaan putosi lähes 49,5 kapasiteetille ja 525 kV:n jännitteelle. ”Tapahtuma osoittaa, miten tärkeää alla, 8 % aurinkoenergialla ja 1 % vat maan varhaisen teollistumi- yhä pienemmät marginaalit sähkön- Ruotsin eduskunta teki päätöksen Hz:iin. Koekäytössä oli tarkoitus siirtää ja välttämätöntä on tehdä perusteel- vesivoimalla. sen. Viimeiset hiilivoimalat aio- saannissa ja sähköverkon jatkuvas- yhden äänen erolla. Taajuus liikkui yhteensä 967 milli- 95 MW. Mutta sen sijaan Norjaan siir- liset koeajot ennen kuin tämäntyyppi- Lisäksi 19 % sähköstä tuotet- taan suunnitelmien mukaan sul- sa tasapainottamisessa. Sitten kävi niin, että reaktori jou- hertsin rajoissa. Taajuus ei ole tiet- rettiin siis maksimimäärä 1 400 MW. nen siirtoyhteys kytketään sähköjär- tiin päästöttömästi ydinvoimalla, kea v. 2025. Tilanne kävi akuutiksi, kun osa duttiin pysäyttämään pikaises- tävästi koskaan aiemmin vaihdellut jestelmään normaalikäyttöön”, kom- kun taas 40 % tuotettiin fossiili- Myös monet Ison-Britannian Norjasta tulevien siirtolinjojen ka- ti. Tässä tilanteessa käynnistettiin Pohjoismaiden synkronoidussa säh- MYÖNTEISTÄ TAPAHTUMASSA oli mentoi Norjan Statnettin konsernijoh- sella maakaasulla ja 6 % sähkös- ydinvoimaloista aiotaan sulkea – pasiteetista jouduttiin ottamaan Karlshamnsverket kiertävänä vara- köverkossa näin paljon näin lyhyessä se, että suojausjärjestelmät toimivat. taja Gunnar Løvås. tä oli tuontisähköä. kuitenkin niin, että niitä korvaa- häiriöiden vuoksi pois käytöstä. voimana. Se pystyi 10 tunnin kulut- ajassa. ”Tasavirtalinkit reagoivat niin kuin SVENOLOF KARLSSON Muutamia hiilivoimaloita pide- maan on tulossa uusia suuria ja Svenska kraftnäs sopi sähköverkon tua palaamaan normaalitilaansa te- Sähkönsiirtoa säädettiin automaat- niiden pitikin, ja kaasuturbiinit käyn- tään edelleen käynnissä, sillä nii- pieniä ydinvoimaloita. tasapainottamiseksi, että Ringhals 1 horeserviksi, joka on valmis tuotan- tisesti kahdessa pohjoismaisessa säh- nistyivät automaattisesti. Pystyimme tä tarvitaan silloin, kun muiden -ydinreaktori käynnistettäisiin ja pi- toon kahdessa tunnissa.
46 – katternö katternö – 47 Wikipedia Suomeen jättiakusto Viileää ja lämmintä arvaa käyrä
Yllikkälään Lappeenrannan ilmaiseksi, jos se ei ehtisi valmiiksi perustuu kiinteisiin litiumioniak- Touko uTouko-, kesä-, heinä- ja elokuu 2020 100 päivässä. kuihin, joiden mitoituksen ansiosta, olivat vuorotellen viileitä ja lämpimiä. lähelle on rakenteilla Suo- Tesla kuitenkin onnistui siinä, ja 30 MW/30 MWh, tämä akusto Poh- Etenkin toukokuu jää historiaan kuu- Sähkö kalleinta Suomessa men ylivoimaisesti suurin akuston kerrotaan sen jälkeen aut- joismaiden ylivoimaisesti suurin. kautena, jolloin Pohjois-Suomessa oli u akusto. Se helpottaa tuuli- taneen ratkaisevasti Etelä-Australian Fingrid on kiirehtinyt hanketta. ennätysmäärä lunta. Joillakin Keski- ja Vuoden ensimmäistä viikkoa lu- saakka. Kuten näkyy, Bergenin sa- osavaltiossa vakauttamaan sähkö- Fingridin asiakaspäällikkö Antero Pohjois-Lapin mittausasemilla lunta oli kuun ottamatta sähkö on pohjois- moin kuin Norjan muidenkin hin- voiman integrointia sähkö- verkon taajuutta. Reilander arvioi, että akusto pystyy vielä kuukauden lopussakin yli 60 cm. maiden sähköpörssissä – josta suu- ta-alueiden sähkönhinta on ollut järjestelmään. Akusto joutui viime talvena koe- merkittävästi helpottamaan Suomen Lämpötila ei toukokuussa yhtenä- ri osa tavallisten sähkönkuluttajien äärimmäisen alhainen. Sitä selittää tukselle 17 päivää kestäneessä saa- sähköverkon taajuuden vakautta- kään päivänä yltänyt maagiseen 25 sähköstä ostetaan – ollut Suomes- ennen kaikkea Norjan viime talven rekekäytössä, aiheuttajanaan voi- mista. asteeseen, jota Suomessa pidetään sa kalliimpaa kuin Ruotsissa ja Nor- runsaat lumisateet, joiden ansiosta MIKÄLI SUURIA energiamääriä ha- makas ukkonen, joka kaatoi naapu- Nykyinen tuulivoiman nopea laa- hellerajana. Lähimpänä oli Porvoon Ha- jassa. Käyrät osoittavat Suomen, vesivoimaa on riittänyt yllin kyllin. lutaan varastoida pitkiä aikoja, akut riosavaltioon Victoriaan johtaneen jentuminen liittyy tähän. Mitä enem- rabacka, 24,5 astetta 26. toukokuuta. Etelä-Norrlannin ja Bergenin hinta- Sähkönhinnat on Suomessakin pi- ovat siihen tuskin oikea menetelmä. päälinjan. Etelä-Australian sähköver- män tuulivoimaa järjestelmään tu- Kesäkuu sitä vastoin oli monilla paik- alueiden viikkokeskiarvot 37 ensim- detty kurissa tuonnin avulla, mutta Mutta pienemmille energiamäärille, kon taajuus nousi yli 51 Hz:iin, mutta lee, sitä herkempi se on häiriöille. Kesä kakunnilla ennätyslämmin, etenkin mäisen viikon osalta, aina 13.9.2020 ero on silti huomattava. jotka siirretään nopeasti verkkoon koska akusto pystyi nopeasti purka- ”Tämä investointi osoittaa tavoit- Länsi-Suomessa. Kesäkuussa mitattiin Lähde: Nord Pool Group tai verkosta, ne sopivat paremmin. maan tehoa sähköverkosta, taajuus teemme pyrkiä merkittäväksi ja pit- peräti 21 hellepäivää ainakin jossakin Yhtenä esimerkkinä siitä on Tes- pystyttiin palauttamaan normaaliksi. käjänteiseksi uusiutuvan energian päin maata. Kesäkuun korkein lämpöti- lan litiumioniakusto Australiassa. Teslan australialaisen akuston toimijaksi Suomessa”, kertoo Neoe- la, 33,5 astetta, mitattiin Kankaanpään Akusto herätti huomiota, kun Elon teho oli alun perin 100 MW ja varas- nin aluejohtaja Christophe Desplats- Niinisalossa 25. kesäkuuta. Se jää vain Musk oli luvannut antaa sen pois tointikapasiteetti 129 MWh, mutta Redier lehdistötiedotteessa. kolme kymmenystä Suomen kesäkuun ranskalainen Neoen-yhtiö on hiljat- Neoen on myös kehittänyt Närpi- lämpöennätyksestä, joka mitattiin Äh- tain laajentanut akuston 150 MW:iin. ön Hedetin ja Kannuksen Mutkalam- tärissä v. 1935. Elon Muskin australialainen Sama Neoen-yhtiö toimii myös min tuulivoimapuistot. Kesäkuu oli pitkään erittäin kuiva, ja akusto saa seuraajan suomeen. Yllikkälän akkuhankkeessa. Sekin silloin nähtiin monia maasto- ja met- säpaloja. Sitten kuun viimeisenä päi- vänä saapui Päivö-myrsky, joka toi yli Heinä 50 mm:n sateet suureen osaan maata. Pohjoismaisen sähköpörssin sähkönhinnat kolmella alueella Eniten satoi Pielaveden Venetmäellä, viikoilla 1–37/2020. Sähkön laatu vaatii pyörimisenergiaa kaikkiaan 90,8 mm yhden vuorokauden aikana. Lähde: Energiateollisuus ry. Sähkön ajatellaan usein ole- liikkeessä oleva kappale vastus- Keskimääräinen inertiavakio (las- ydinvoimaa (5 suurehkoa reakto- Heinäkuussa säätyyppi jälleen vaih- taa liikkeen muutoksia niin no- kettu Ruotsin mukaan) on ydinvoi- ria) tai 11 000 MW vesivoimaa (tai tui ja oli normaalia kylmempää. Useilla van yksinkertainen tuote, peuden kuin suunnankin suhteen. malle noin 6,4 s, vesivoimalle 3,4 s erilaisia ydinvoiman, vesivoiman havaintoasemilla maan länsi- ja poh- aina samanlainen. Asia on Tuuli- ja aurinkovoiman ongel- ja lämpövoimalle 2,8 s. Jotta Ruot- ja lämpövoiman yhdistelmiä). joisosissa ei mitattu yhtään hellepäi- aivan päinvastainen, ja siksi mana on, etteivät ne tuota yhtään sin voimalat pystyvät vastaamaan Koska Suomessa on suhteellisen vää. Etelärannikkoa lukuun ottamatta pyörimisenergiaa, koska laitoksia omasta osastaan rotaatioenergi- vähän vesivoimaa ja lämpövoimaloi- aurinkotunteja oli vain 20–30 % nor- sähköjärjestelmä ei toimi ei ole kytketty synkroniin sähköver- aa pohjoismaisessa järjestelmäs- ta ajetaan yhä enemmän alas, ydin- maaliarvoihin verrattuna. Yli 100 mm:n esimerkiksi vain tuulivoi- kon kanssa. Meneillään on kokeiluja, sä (35–40 %), se edellyttää, että voiman rooli rotaatioenergian ylläpi- sademääriä mitattiin yleisesti koko joilla pyritään ”synteettisesti” muok- käytössä on vähintään 5 000 MW tämisessä on meillä erityisen tärkeä. maassa. malla. Elo kaamaan tuulivoiman pyörimis- Kuukauden ylin lämpötila oli 27,7 as- TASAISEN, KORKEALAATUISEN energiaa ikään kuin se olisi kytket- tetta, joka mitattiin 18.7. Joensuun len- sähkön tuotannolle on ratkaisevaa, ty synkronisesti. Vielä on kuitenkin toasemalla. miten vakaa, stabiili, koko kyseessä epäselvää, mihin kokeilut johtavat. Elokuussa sää jälleen kääntyi, ja kes- Sähköntuotanto tuulivoimalla Suomessa ja tuulivoimaloiden oleva sähköjärjestelmä on. Tähän Pohjoismainen synkronisoitu kilämpötilat olivat keskimääräistä kor- yhteenlaskettu asennettu kapasiteetti vuoden lopussa. vakauteen puolestaan vaikuttavat sähköverkko vaatii yhteensä noin keampia suurimmassa osassa maata. jännitestabiilius, taajuusstabiili- 100 000 MWs:a rotaatioenergiaa, Kruunupyyn lentoasemalla mitattiin us ja ns. roottorin kulmastabiilius. jotta voidaan välttää yhtä hertsiä elokuun korkein lämpötila, 29,4 astetta Tuulivoima ennätykseen Pyörimisenergia määrittää järjes- suuremmat taajuusvaihtelut. Tällai- 8. elokuuta. Kuun 28. päivänä oli monin telmän inertian ja näin ollen, miten set taajuusvaihtelut voivat aiheuttaa paikoin yöllä hallaa maan pohjoisosas- Suomessa nopeasti taajuusvaihteluja syntyy. laajoja sähkökatkoja, jos verkosta pu- sa. Pyörimisenergia (rotaatioener- toava sähkö on 1 400 MW:n suuruus- Elokuun sademäärät jäivät paikoitel- u Vuonna 2019 Suomessa tuo- sa 2 284 MW. Kuvio kertoo myös, gia) on sähköjärjestelmän pyöri- luokkaa, kuten sivun 46 esimerkissä. len alle kolmasosaan keskimääräisistä tettiin tuulivoimalla liki 6 TWh että ns. huipunkäyttöaika (miten viin koneisiin, lähinnä voimaloiden Koska suuri osa Pohjolaa kuuluu luvuista. sähköä. Se oli 9 % maan koko säh- paljon asennuskapasiteetista on generaattoreihin ja niihin liittyviin samaan synkronoituun sähköjärjes- Ilmatieteen laitoksen tilastojen mu- köntuotannosta. Kuviosta näkee, tosiasiassa käytetty) on kasvanut turbiineihin varastoitunutta liike- telmään, Suomi saa apua Ruotsin ro- Fyysisen maantieteen professori kaan kesä-elokuun jakso oli 0,5–1,5 että kasvu on ollut hyvin nopeaa 20 %:n tasolta vuosina 2006–2014 energiaa. Tätä pyörimisliike-energi- taatioenergiasta ja Ruotsi Suomen. Ole Humlum on laatinut pallokuvat astetta lämpimämpi kuin tilastollinen vuodesta 2014 lähtien. Pylväät il- noin 30 %:iin vuosina 2018–2019. aa mitataan MWs:ina (megawattise- Samalla on eduksi, jos rotaatioener- GISS:n tietojen pohjalta. Pallot vertailujakso 1981–2010. Ukkoset olivat moittavat Suomen tuulivoiman Vuonna 2020 ja siitä eteenpäin kunteina), ja se on siis ratkaisevan giaa on maantieteellisesti eri alueil- osoittavat kuukausittaisen keski- harvinaisia, Suomessa noin 50 000 sa- yhteenlasketun asennetun kapasi- tuulivoimarakentaminen jatkuu tärkeä vakauttamismekanismi sen la ja käytettävissä suurten mahdol- Pyörivä tahko on hyvä esimerkki pyörimisenergiasta, poikkeaman 2010–2019 keskiar- lamaniskua kun pitkän ajan keskiarvo teetin, joka oli vuoden 2020 alus- voimakkaana Suomessa. luonnonlain kautta, jonka mukaan listen virhelähteiden läheisyydessä. rotaatioenergiasta. vosta. on 130 000.
48 – katternö katternö – 49 sukutarinoita Kerttu Saalasti opetusministerinä. Presidentti Urho Kekkonen Presidentin tytär vahvistaa lain Oulun yliopiston perustamisesta lokakuussa 1957. Kerttu Saalasti Instituutti Museovirasto Teoksesta ”Yhteinen hyvä - paras hyvä” sesti lahjakas, kirjoitti runoja ja tamansa kirjeet sanoihin: Isän PÄÄTÖKSEEN saattoi vaikuttaa delegaatio toivoi Kertun asettu- lauloi kuorossa. Mutta kielten tyttö Kerttu. toinenkin asia. Kallion perheellä van ehdolle tuleviin eduskunta- oppiminen oli hänelle ylitse- Isänsä tavoin Kerttu joutui oli pitkäaikainen ystävä, valtio- vaaleihin. Hän vastasi huokais- pääsemätöntä. Hän lopetti kou- koulussa kamppailemaan kiel- päivämies Filip Saalasti, jonka ten: ”Vieläkö tämänkin!” lunkäynnin neljännen luokan ten opinnoissa, äidinkieltä lu- lapset usein viettivät aikaa Heik- Lopulta Kerttu silti suostui. jälkeen. kuun ottamatta. Abivuonna hän kilän tilalla. Erityisesti Filipin Hänhän oli tutustunut poliitti- Kyöstistä tuli Anttuunan osta- sai suomesta 10:n ja ruotsista 4:n. Teuvo-poika. seen maailmaan läheltä. Isä oli man suurtilan, Heikkilä-Mehtä- Hän reputti ylioppilaskirjoituk- Teuvo ja Kerttu menivät aika- kerran sanonut Kertulle tämän län, isäntä. Hän raivasi suomais- set, mutta puri hammasta, pänt- naan naimisiin, mutta tie häihin olevan oikea henkilö jatkamaan ta peltoja ja osti uutta maata täsi ruotsia koko kesän ja pääsi oli pitkä ja Kyösti vastusti liittoa. hänen työtään, jos Kerttu ei vain Haapavedeltä asti. Tilasta kasvoi kirkkaasti läpi syksyn kirjoituk- Kun Kerttu ja Teuvo ilmoittivat menisi naimisiin. vähitellen Oulun läänin suurin sista. kesällä 1935 aikeistaan avioitua, Kerttu Saalasti sai 8179 ääntä 250 hehtaarin peltoalallaan. Kyöstillä oli suunnitelmat val- Kerttu sai isältään kirjeen. Hän näissä ensimmäisissä vaaleis- Kyösti osallistui varhain myös miina: hän halusi Kertun opis- luki kirjeen kyyneleet valuen. saan, eniten koko Maalaisliitos- nuorisoseuran toimintaan, jos- kelevan agronomiksi Helsingin Emme tiedä, miten Kyösti sa. Urho Kekkonen sai samassa sa hän tapasi Kaisa Nivalan. He yliopistossa. Hän oli jo puhunut ilmaisi ajatuksensa, mutta il- vaalipiirissä 4133 ääntä. Kerttua avioituivat v. 1902 ja saivat kuusi asiasta maanviljelystieteiden meisesti hän uskoi, ettei Teuvo sista, Kerttu käveli kaupungilla virasta 27.11.1940. Kerttu matkus- PRESIDENTIN TYTÄR kohtasi vie- kuvailtiin vaali-illassa ”suuren lasta. Vuonna 1907 syntynyt Kert- professori Johannes Valmarin kykenisi tarjoamaan Kertulle tar- kumarassa, jotta kukaan ei näki- ti Helsinkiin auttamaan isäänsä lä monia koetuksia. Teuvo kut- isänsä todelliseksi tyttäreksi”. tu oli kolmas. kanssa, järjestänyt Kertulle asun- peeksi hyvää kotia. Häät kuiten- si, ketä hän muistutti. muutossa. Hän joutui kirjoitta- suttiin sotapalvelukseen mutta Puolueen vaalipäällikkö Arvo Kyösti oli jo tuolloin, 34-vuo- non ja junalipun sekä luvannut kin pidettiin, mutta hääpäivä oli Kun Kyösti Kallio valittiin pre- maan isänsä kiitoskirjeet ja oh- päätyi keuhkotaudin takia sai- Korsimon onnittelut eivät olleet tiaana, tunnettu poliitikko. Hä- tulla juna-asemalle vastaan. Kertulle pettymys. sidentiksi seuraavissa vaaleissa jaamaan isän kättä, jotta kirjei- raalaan. Kerttu joutui yksin hoi- yhtä ystävälliset: ”Saat tarjota net valittiin talonpoikaissäädyn Kertun mielestä häntä tar- Kerttu oli kuitenkin onnelli- v. 1937, Kerttu oli jo valmistunut siin saatiin isän allekirjoitus. tamaan kotitilaa, kolmas lapsi vaalipiirisi edustajille päivälli- edustajaksi säätyvaltiopäiville vittiin kotitilalla työvoimapu- nen Teuvon kanssa. Hän palasi ja hoiti miehensä kanssa Heik- Pahempaa oli silti edessä. tuloillaan. Neljättä lastaan odot- sen, kun rohmusit vaaleissa ää- v. 1904. Hän oli vastarintamies, lan takia, mutta hän teki kuten yliopistoon vastarakastuneena kilän tilaa odottaessaan ensim- Kerttu päätti matkustaa isänsä taessaan Kerttu pelkäsi niin ko- net.” Kerttu Saalasti pääsi poliittisen Kagaali-salaseuran jä- isänsä tahtoi. Hän ei kuitenkaan v. 1930, ja tällä kertaa agrono- mäistä lastaan. kanssa junalla kotiin, koska hän vasti kuolevansa, että hän suun- Kerttu Saalasti osoitti kuiten- legendaarisen poliitikon sen ja ajoi valtiopäiväuudistuk- viihtynyt Helsingissä. Hänen miopinnot etenivät hyvin. Hän oli huolissaan isän jaksamises- nitteli Teuvon siinä tapauksessa kin olevansa enemmän kuin tyttärenä oikotietä vallan sessa naisten äänioikeutta. Hän mielestään ihmiset tuijottivat sai vihdoin elää huoletonta elä- KYÖSTI KALLIO joutui president- ta. Hän odotti juna-asemalla avioituvan Kaino-pikkusiskonsa vain isänsä tytär. Hän istui edus- käytäville. Mutta vaa- oli myös raittiusmies. hänen ylioppilaslakkiaan – tuol- mää. Hän esiintyi laulajana ja tinä julmaan koetukseen. Hä- presidentinvaunussa ja näki kanssa, jonka mies oli kaatunut kunnassa 18 vuotta ja toimi kah- Päästyään vallan pesäkkee- loin opiskelijoiden tavallista kävi laulutunneilla. Isä oli hänen nen terveytensä oli jo ennestään isän lähestyvän Mannerheimin talvisodassa. desti opetusministerinä. Hän dittavan työn hän joutui seen hän ei sieltä enää lähtenyt. päähinettä. Hän halusi vaihtaa pöytäkavaljeerinaan hienom- heikko, ja talvisota oli hänelle lii- kanssa. Soittokunta soitti Pori- Mutta Kertun sijaan kuolikin ajoi Oulun yliopiston perusta- tekemään itse. Hänet valittiin jokaiseen edus- päähinettään, mutta isä vastusti missa tilaisuuksissa. kaa. Hän lausui kuuluisat sanat laisten marssia. Yhtäkkiä hän Teuvo, keuhkotautiin, Kertun mista ja paljon enemmän, mitä kuntaan ennen presidenttiyt- ajatusta. Kerttu osallistui innokkaasti allekirjoittaessaan valtakirjan, näki isänsä kaatuvan ja kiiruh- ollessa jälleen viimeisillään ras- tässä artikkelissa ei ehdi kertoa. KERTTU KALLIO ei voinut välttää tään v. 1937, ja hän toimi puhe- Yliopiston kurssit aiheuttivat aikansa puheenaiheisiin, mutta jonka rauhanneuvottelijat tar- ti tämän luokse ja avasi kaula- kaana. Heidän viides lapsensa Tällaiseen uraan ei riitä, että on leimaamistaan Kyösti Kallion – miehenä 15 valtiopäivillä ja jä- stressiä. Ne pidettiin nimittäin lupasi itselleen olla sekaantu- vitsivat Moskovassa: ”Kuivukoon napit. Sitten Kerttu juoksi kon- syntyi 28 tuntia Teuvon hauta- vain jonkun tytär. Maalaisliiton monivuotisen joh- senenä 11 hallituksessa, neljässä suurilta osin… ruotsiksi. Ja Ker- matta politiikkaan. Hän ei ha- käteni, joka on pakotettu tällai- duktöörin vaunuun hakemaan jaisten jälkeen. Kerttu täytti pian Kerttu Saalasti teki myös jo- tajan – tyttäreksi. pääministerinä. tulle, joka tiesi kaiken maatilan lunnut samanlaista elämää kuin sen paperin allekirjoittamaan!” ensiapulaukkua. Mutta silloin sen jälkeen 40 vuotta. tain, mitä hänen isänsä ei ikinä Kyöstin elämäntarinassa on töistä käytännössä, luennot oli- isällään. Kun pääkaupunki täyt- Puolen vuoden kuluttua käsi Kyösti Kallio lepäsi jo kuolleena Kerttu sai kohta vieraakseen tehnyt: puhui julkisesti ruotsia. satumaisia piirteitä. Hän lähti LIENEE SELVÄÄ, että Kerttu Kallio vat liian teoreettisia. Hän palasi tyi ennen v. 1931 presidentinvaa- halvaantui. adjutantti Aladár Paasosen käsi- naisdelegaation. Hän kuunteli SVENOLOF KARLSSON maailmalle vaatimattomista kasvoi kodissa, jossa isää ei usein kotiin ja alkoi työt navetassa. leja Kyösti Kallion vaalimainok- Kyösti Kallio erosi presidentin varsilla. vastasyntynyt sylissään, kuinka oloista Ylivieskan Kontiosta ja näkynyt. Tämän vahvistaa Tytti Teoksesta ”Yhteinen hyvä - paras hyvä” raivasi lahjakkuutensa ja vas- Isohookana-Asunmaan v. 2008 tuuntuntonsa ansiosta tiensä julkaisema Kertun elämäkerta, läpi esteiden, kunnes hänestä vii- Yhteinen hyvä - paras hyvä. mein tuli, ei valtakunnan kunin- Kertusta nousee elämäkerras- gas, mutta kylläkin tasavallan sa esille kuva pohdiskelevana ja avustanut on presidentti. herkkänä tyttönä. Hän oppi maa- Pertti Ulla John Jan-Erik Hannu Peter Roy Birgitta Kyöstin sukujuuret olivat sy- tilan töistä kaiken mahdollisen Leivo Lassi Pollar Granö Salama Boström Sabel Nylundh
vällä pohjalaismullassa jo keski- ja oli erityisen taitava eläinten Peter Granö - Pertti Leivo, räyrinkiläisen K.Leivon leipomon Peter Boström, Katternö Oy:n hallituksen puh. ajoilta lähtien. Tyypilliseen poh- kanssa. Sisarukset olivat tois- Ulf Hän sukutiedoissa. artikkelin harrastuksenaan selvittää sukulaisuussuhteita eri suku- tietokantojen avulla. Hänet tavoittaa sähköpostitse [email protected]. Kerttu toim.johtaja, äidinäiti on Kertun serkku 5 johtaja, isä on Kertun serkku 7 polven takaa. jalaiseen tapaan hänen vanhem- tensa parhaita ystäviä, ja kun he Saalastin polven takaa. Roy Sabel, Kokkolan kaupunginvaltuuston ent. pansa olivat sukua keskenään, isänsä tavoin aloittivat opinnot Ulla Lassi, synt. Vetelissä, Oulun yliopiston puh.johtaja, isänäiti on Kertun serkku 7 polven pikkuserkkuja. Oulun lyseossa, kirjeenvaihto sukulaisia soveltavan kemian professori, äidinäidin isä takaa. Kyösti lähti 12-vuotiaana kas- heidän ja vanhempiensa välillä on Kertun serkku 5 polven takaa. Birgitta Nylundh, perhepäivähoitaja Oravaisis- vatiksi isänsä lapsettoman ser- oli tiivistä. Kirjeet olivat sen ajan John Pollar (Juho Pollari), synt. Vetelissä, sa, äiti on Kertun serkku 8 polven takaa. kun Anttuuna Kankaan luokse. WhatsApp. USA:ssa lestadiolaisten johtava saarnaaja, Jeanette Whitmire, Food Services of American Anttuuna oli perinyt maatilan Vaikka Kyösti olikin etäisä ja Kertun äidin serkku 6 polven takaa. hankinta-asiantuntija Seattlessa, isä on Ker- Nivalasta, ja hän huolehti siitä, vietti suurimman osan ajasta Jan-Erik Granö, Mustasaaren ent. kunnanjoh- tun serkku 8 polven takaa. että Kyösti kävi ensin Raahen Helsingissä, hän oli silti huoleh- taja, Kertun serkku 7 polven takaa. Jessica Lange, Oscar-palkittu näyttelijä Jeanette Jessica keskikoulua ja jatkoi sitten Ou- tiva perheenisä. Kerttu oli isän Kyösti ja Kaisa Kallio sekä ruohikolla lapset Veikko, Kalervo, Kerttu ja Whitmire Lange Hannu Salama, sähköasentaja ja kirjailija, isä USA:ssa, äidinäiti on Kertun serkku 8 polven lun lyseoon. Kyösti oli sosiaali- tyttö. Hän päätti isälleen kirjoit- Vieno, ylhäällä Kaino, Katri ja Kaisan äiti Maria Nivala. on Kertun serkku 7 polven takaa. takaa.
50 – katternö katternö – 51 Mattias Kanckos Kuvat: Mattias Kanckos katseet luontoon Luonnonsuojeluvinkkejä maanomistajille Linnunpönttöjen ripustaminen on hyväksi tunnettu tapa lievittää lintujen asuntopulaa. Viime aikoina on puhuttu paljon myös nk. hyönteishotellien rakentamisesta. Luonnosta kiinnostunut maanomistaja voi tehdä myös paljon muutakin auttaakseen eläimiä ja luontoa. Tässä neljä erilaista ja käytännöllistä luonnonsuojeluvinkkiä. Huomaathan, että Laulujoutsenten maa kaikki nämä toimet vaativat luvan maanomistajalta. Tekopökkelöitä tiaisille Nykyään voi ostaa keinotekoisia Nykyisissä talousmetsissä on pulaa betonisia pääskysenpesiä, pystyyn lahoavista koivupökkelöis- jotka sopivat tarkoitukseen tä. Tämän takia tavalliset metsätiai- erinomaisesti. Tällaisen pesän set, esim. hömötiaiset ja töyhtötiai- käyttöikä on lähes rajaton. set, ovat vähentyneet. Nämä puun kolossa pesivät lajit eivät viihdy Keinotekoiset pääskysenpesät tavallisissa linnunpöntöissä vaan Pääskykanta on supistunut Suo- haluavat itse kovertaa pesäkolon- messa viime vuosina. Yhtenä syynä sa lähestulkoon läpilahonneisiin tähän on, että pääskyjen on entistä puunrunkoihin. vaikeampaa löytää pesiinsä soveltu- Vaikka nykyään on alettu jättää vaa rakennusainesta, sillä nykyisen pökkelöitä pystyyn avohakkuissa, tehomaatalouden takia maastossa ne kaatuvat helposti tuulen muka- on entistä vähemmän avo-ojia, joista na tai katoavat harvennushakkuis- Keinotekoisen petolinnun voisi saada hyvää savea pesiä varten. sa. Eräs hyvä tapa on kerätä lahon- pesän rakennustyökalut Pesät ovat siis vaarassa pudota huo- Lauulujouljlujoutsenetenet puopuolusllustaavatat neet koivupökkelöt maasta ja kiin- ja -tarvikkeet. nojen rakennusainesten takia. pessäääänsä pelloottomastii.. nittää ne köydellä toiseen puuhun. Valmis petolinnun pesä. Pääskyjä voi auttaa tekemällä kei- Olen kerännyt maassa makaavia Paksut oksat alimmaksi nopesiä betonista. Samalla voi ohja- lahonneita koivupökkelöitä jopa polkupyörän vannetta ta, minne linnut perustavat pesänsä. VAIMONI VANHEMMAN POLVEN sukulai- valkoiset laulujoutsenkuvat ovat 10 000 pariin, joten Suomessa voi ilmastoystävällistä ja herkullista toiselta metsäpalstalta ja tuonut vasten ja pienemmät oksat Kaikki eivät kenties halua pääsky- nen antoi minulle keväällä lahjaksi suoraan sanottuna surkeita, mutta syksyisin olla jopa 100 000 laulu- riistalihaa sekä tarjoaisi meille met- ne omaan metsääni ja saanut sillä yläpuolelle, jotta pesästä senpesää suoraan etuovensa päälle Yrjö Kokon kirjan Laulujoutsen. Olin omana aikanaan ne olivat todelli- joutsenta. Kanta on liioittelematta sästäjille jännittävän metsästys- tavoin hömötiaiset pesimään sinne. tulee tiivis. Lopuksi tai pääskysen ulostetta terassilleen. lukenut sen aiemminkin, mutta oma nen sensaatio. elinvoimainen! muodon. ympärille pieni seppele Valmiita pesiä voi ostaa, mutta käsis- nide käsissä ryhdyin lukemaan sitä Historiasta on tärkeä ottaa opik- Samalla se helpottaisi supistu- tuoreista kuusenoksista. tään kätevä voi kenties valaa sellai- uudelleen. LUKIESSANI Kokon uurastuksista La- si, mutta samalla emme saa antaa vien vesilintulajien metsästyspai- sen itsekin. Vuonna 1950 julkaistu Laulujout- pissa sain kuulla, että kotikylässäni sen lamaannuttaa meitä niin, että netta. Nykytilanteessa esim. jou- Petolintujen pesäpaikat puuhun (10 metriin) teräslangalla sen on suomalaisen kirjallisuuden pesi laulujoutsenpari keskellä pel- emme kykene tekemään tarpeellisia hisorsan, nokikanan ja heinätavin Toisena nykyisen metsätalouden tai vahvalla narulla. Pesän raken- tunnetuimpia luontokuvauksia, ja se toa, pikkuruinen oja ainoana lähi- päätöksiä nykytilanteestamme. Lau- metsästyksen salliminen ei ole kes- ongelmana on, että petolintujen taminen on helppoa ja nopeaa, vaikutti erittäin merkittä- vesistönä. Käydessäni lujoutsen oli lähellä sukupuuttoa tävää, vaan nämä lajit tulisi välittö- on yhä hankalampaa löytää van- mutta sen kiinnittäminen puu- västi laulujoutsenen rau- pesällä laulujoutsenet metsästyksen takia, mutta kyseessä mästi rauhoittaa. hoja, paksuja ja oksaisia puita hun on vaikeampaa. Tehtävään hoittamiseen maassam- eivät pelänneet yh- olikin täysin kestämätön metsästys. Yrjö Kokko oli minun tavoin sekä pesäpaikoikseen. Petolintuja voi tarvitaan turvavarusteita, jotta me. Yrjö Kokko onnistui tään vaan puolustivat Nälkiintyneet uudisraivaajat met- metsästäjä että aktiivinen luon- auttaa rakentamalla keinopesiä ei putoa puusta. Petolinnut eivät kirjallaan todennäköisesti pesäänsä raivokkaas- sästivät joutsenia erityisesti keväi- nonsuojelija. Olen vakuuttunut esimerkiksi näin: juurikaan viihdy ihmisasutuksen pelastamaan laulujoutse- ti. Pystyin kuvaamaan sin ja pesien läheltä. Lisäksi jout- siitä, että hänenkin mielestään Tarvitset vanhan polkupyö- lähellä, joten pesä tulee sijoittaa nen sukupuutolta. yri- työskentelee niitä 1½ metrin pääs- senten pesät olivat isoja ja näkyviä, laulujoutsenen kesyyntyminen on rän vanteen (26 tai 28 tuumaa) syvälle metsään pesinnän onnis- Kokko vietti viisi ke- tä. Jos olisin astunut ja suurten munien kerääminen oli nykyään mennyt liian pitkälle. Lau- ja oksia. Pesä sidotaan korkealle tumiseksi. sää Lapin rajaseuduil- askeleenkin lähem- helppoa. lujoutsen on kohta kyhmyjoutsenen la yrittäessään turhaan mäs pesää, olisin saa- kaltainen puistolintu, joka ei pelkää löytää ja valokuvata nut selkäsaunan. MIELESTÄNI NYT olisi korkea aika tai kunnioita ihmistä. Minkkiloukut hautovia laulujoutsenia. Kanckos Mattias tyksessään laaja-alaisesti. Luonto- opastusten lomassa hän tekee luontokartoituksia, ympäristösuun- nittelua, pitää konsultointeja ja kursseja. Voit ehdottaa hänelle tu- levien artikkeleiden aiheita sähkö- postitse [email protected]. Näin paljon luonto muuttaa laulujoutsen metsästettä- Jotkut väittävät tätä luonnollisek- Minkki on luontomme todellinen esimerkiksi kesämökkiläisille uusia Minkkien loukuttamiseen ei enää Kuudentena kesänä hän on muuttunut yhden väksi riistalajiksi. Ei siksi, että lau- si ja toivottavaksi kehitykseksi, mut- tihulainen. Useat tieteelliset tutki- mahdollisuuksia minkinpyyntiin. vaadita metsästäjätutkintoa. viimeinkin löysi pesivän sukupolven aikana. lujoutsen olisi hankala haittalintu, ta meidän on muistettava, ettei lau- mukset ovat osoittaneet, että mink- Omalla tontilla (jonka metsästys- laulujoutsenparin. Hänen Tänä päivänä laulu- vaan siksi, että se on arvokas riista- lujoutsen ole ikimaailmassa voinut ki on erittäin haitallinen maassa oikeutta ei ole vuokrattu) saa siis titappavia loukkuja. Niitä ei tarvitse onnistui kuvata hautovaa joutseniaj löytyy Suo- eläin, jota voitaisiin metsästää kes- käyttäytyä näin joutumatta ihmisen pesiville linnuille erityisesti saa- loukuttaa minkkejä ilman metsäs- tarkastaa päivittäin, joten niitä voi- laulujoutsenparia hivut- mesta pienistä lam- tävällä tavalla. tai jonkin suurpedon saaliiksi. ristossa. Metsästyslain hiljattaisen tystutkinnon suorittamista. daan käyttää esimerkiksi silloin, kun tautumalla äärimmäisen mistakin, ja nyt ne siis Alle vuoden ikäisten poikasten Laulujoutsenen käytös muuttuisi muutoksen myötä minkki luokitel- Käytettävissä on elävänä pyytä- mökillä ei olla koko ajan paikalla. varovaisesti pesän lähelle pesivät pelloillakin. (jotka ovat harmaita ja helppo erot- metsästyksen myötä, ja toivottavasti tiin haitalliseksi vieraslajiksi, jota viä loukkuja, jotka täytyy kuitenkin Nykyaikaiset loukut viritetään yl- poroksi naamioidun piilo- Pesivien joutsenten taa aikuisista) rajoitettu kiintiömet- se saisi takaisin asemaansa Suomen Lahonneesta koivupökkelöstä voi vastaan tulee taistella kaikin tavoin. tarkastaa päivittäin, ja minkin lo- häältä ja ne ovat turvallisia, mutta kojun avulla. määrä on noussut sästys loppusyksyllä (esimerkiksi ylväänä kansallislintuna, korpien ja tehdä tiaisten asuinpaikan sitomal- Nykyään minkin metsästämi- petuksessa on sitten aina otettava lapsia ja kissoja ei silti saa päästää Nykymittapuulla kat- 15 parista v. 1950 ny- 1. lokakuuta lähtien) toisi lautasil- tuhansien järvien maan symbolina. la pökkelön elävään puunrunkoon seen ei vaadita metsästäjätutkin yhteyttä metsästäjään. Tästä syystä loukkujen lähelle. sottuna Kokon musta- kyiseen vähintään lemme ekologista, lähituotettua, MATTIAS KANCKOS rautalangalla. toa (metsästyskorttia), mikä avaa on käytännöllisempää käyttää he-
52 – katternö katternö – 53 Karolina Isaksson Karolina Isaksson Karolina Isaksson TJ-virka Vahvempi Tarkista Esse Elektro-Kraft kiinnostaa sähköverkko katkot Toimittaa sähköä osaan Pedersöreä, Kauhavaa, Uuttakaarlepyytä (Markby) ja Kruunupyytä (Jeussen) 13 hakijaa Monäsiin kännykästä Asiakkaita: 3 700 Vuositoimitus: 50 GWh u KRUUNUPYYN SÄHKÖLAITOS u UUDENKAARLEPYYN u HERRFORS Vaihde: 020 766 1900 Toimitusjohtaja vaihtuu ensi vuoden VOIMALAITOS Jos Herrforsin kaukolämmönjake- Vikailmoitukset toimistoajan ulkopuolella: 766 2023 alussa Glen Ahlskogin jäädessä eläk- Kröpulnin tuulipuisto otetaan käyt- luun tulee häiriö, asiakas saa syk- Kundtjänst: 020 766 1912, 020 766 1911 keelle. Viran hakuaika päättyi syys- töön ensi vuonna. Monäsin infrastruk- systä lähtien tiedon siitä tekstivies- Laskutus: 020 766 1912, Johanna Stubb kuun puolivälissä, ja hakuilmoitus tuuria on sen vuoksi vahvistettava tillä. Se vaatii kuitenkin, että asiakas TJ Ingvar Kulla www.eekab.fi herätti suurta kiinnostusta. roimasti. Infra Builders ja Nymans Gräv rekisteröi matkapuhelinnumeronsa ”Saimme 13 hakemusta, ja olem- ovat kesäkaudella vetäneet paksuja verkkosivuilla www.herrfors.fi . Sinne me erittäin tyytyväisiä näin monista kaapeleita Kröpulnista Munsalan säh- kirjaudutaan omalla kulutuspaikalla Herrfors hyvistä ehdokkaista. Talouden pai- köasemalle. OX2 rakentaa oman ison ”Huolto- ja ylläpitokustannukset ja asiakasnumerolla, jotka löytyvät Toimittaa sähköä Alavieskaan, Pietarsaareen, Luotoon, notus on viime aikoina voimistunut, sähköaseman samalle tontille, jolla ovat kaukolämpöasiakkailla mini- myös omalta laskulta. Maksamaalle, Oravaisiin, sekä osaan Pedersöreä, joten on eduksi, että tulevalla toimi- on jo entuudestaan Uudenkaarlepyyn maalisia”, Jonas Asplund sanoo. Myös niiden, jotka ovat ottaneet Teerijärveä, ja Ylivieskaa. tusjohtajalla on sekä tekniikan että Voimalaitoksen pienehkö sähköase- käyttöön Herrforsin sovelluksen, Asiakkaita: 32 000 talouden osaamista”, sanoo Kruu- ma. täytyy rekisteröidä matkapuhelinnu- Vuositoimitus: 610 GWh sähköä, 284 GWh lämpöä nupyyn Sähkölaitoksen hallituksen Uudenkaarlepyyn Voimalaitos on li- Kaukolämpö meronsa. Vaihde: Pietarsaari (06) 781 5300, Antti Kettu valmistelee Vetelin puh.joht. Johan Byggmästar. säksi parantanut sähköverkkoaan. ”Tavoitamme tekstiviestin avulla Ylivieska (08) 411 0400 Energian biovoimalaa kaukoläm- Hän kuvailee yhtiön nykytilaa erit- Simon Hedman on laittanut sähkö- ”Olemme laittaneet omat 20 kV:n kuumenee kaikki, joilla on matkapuhelin. Tämä Vikailmoitukset toimistoajan ulkopuolella: pöverkon laajennusta varten. täin hyväksi mutta huomauttaa, että verkon luupin alle. maakaapelimme samaan ojaan tuuli- on kattavampi järjestelmä kuin ai- TJ Roger Holm Pietarsaari ja Luoto (06) 723 0079, Oravainen, alalla on näkyvissä haasteita. voimakaapeleiden kanssa ja näin kor- hallituksen emmin käyttämämme kanavat”, sa- Pedersöre ja Teerijärvi (06) 723 4521, Ylivieska ”Tärkeä kysymys on, miten tuo- vanneet vanhat ilmajohdot. Tuulivoi- noo Herrforsin kaukolämmön kehi- sähkö (08) 426 350, kaukolämpö 044 781 5375 tamme tulevaisuudessa sähköä. mayhtiö maksaa kaivuukustannukset, avustuksella tyspäällikkö Jonas Asplund. Laskutus: Pietarsaari (06) 781 5312, Kaukolämpö Yksittäisen yhtiön on vaikea tehdä Sähköverkko joten tämä on meille kustannusteho- Suunniteltuja katkoja tehdään Ylivieska (08) 411 0401 laajenee isoja sähköntuotannon investointeja luupin alla kas ratkaisu”, kertoo Uudenkaarlepyyn u HERRFORS kytkentätöiden yhteydessä ensi si- www.herrfors.fi mutta koska kuulumme Katternö- Voimalaitoksen toim.joht. Tony Eklund. Talonomistaja, joka vaihtaa öljyläm- jassa kesäaikaan. Kaukolämpöasi- Vetelissä ryhmään, olemme yhteisten inves- Ilmajohdot ovat kulkeneet pitkiä mityksen ympäristöystävällisempään akkaalle jakelukatko tarkoittaa, ettei tointien kautta osakkaina eri voima- u ESSE ELEKTRO-KRAFT matkoja metsien poikki ja olleet näin järjestelmään, esim. kaukolämpöön, hanasta tule lämmintä vettä ja että Kruunupyyn Sähkölaitos loissa.” Sähköverkko koostuu monista kom- alttiita häiriöille. Nyt yhtiöllä on 12 km voi nyt saada valtiolta 4000 euron lämpöpatterit viilenevät. Toimittaa sähköä osaan Kruunupyytä, u VETELIN ENERGIA Uusi toimitusjohtaja valittaneen ponenteista ja toimii erilaisissa ym- uutta maakaapelia, joka ei ole yhtä avustuksen. Kampanja alkoi syyskuun ”Suunnittelemattomia katkoja ta- Pedersöreä ja Kokkolaa Vetelin Energian kaukolämpöverkon syksyllä ja toimii pari kuukautta rin- päristöissä. Verkon heikot kohdat on herkkä sään ja tuulen vaikutuksille. alussa, ja ympäristö- ja ilmastominis- pahtuu todella harvoin, mutta jos Asiakkaita: 3 220 laajennuksen kaivuutyöt alkoivat nakkain poistuvan toimitusjohtajan löydettävä ja korjattava tulevien häi- ”Olemme samalla myös korvanneet teri Krista Mikkosen mukaan sillä py- niitä tapahtuu, on eduksi, että tavoi- Vuositoimitus: 45 GWh syyskuussa. Muun muassa Passelin kanssa. riöiden välttämiseksi. EEKAB:n säh- tällä reitillä viisi muuntajaa. Pylväs- ritään vauhdittamaan hiilineutraaliin tamme tekstiviestillä nopeasti kaikki Vaihde: 824 2200 kauppakiinteistö Vetelin keskustassa ”Glen on luvannut auttaa, jotta köverkko tutkittiin perusteellisesti muuntamojen sijasta meillä on nyt kiertotalouteen siirtymistä. asiakkaat”, Jonas Asplund toteaa. Vikailmoitukset: 824 2200, 0400 126 005 liitetään verkkoon. siirtymä olisi mahdollisimman jous- kesän aikana. puistomuuntamot”, kertoo Uuden- Herrforsissa aloitetta pidetään Laskutus: 824 2200 ”Kaukolämpöverkolla on nyt pi- tava”, Johan Byggmästar sanoo. ”Olen kartoittanut sähköverkon, kaarlepyyn Voimalaitoksen käyttö- myönteisenä, ja yhtiö on valmiina kyt- TJ Glen Ahlskog www.kronobyelverk.fi tuutta 9 km, ja se pitenee 550 met- Johan Svenlin tunnistanut eri kaapelityypit ja ana- päällikkö Markus Backlund. kemään uusia asiakkaita kaukoläm- Karolina Isaksson rillä, kunhan tämä nykyinen hanke lysoinut maastoa satelliittikuvista. pöverkkoon sekä Pietarsaaressa että valmistuu”, sanoo Vetelin Energian Tämän avulla olen arvioinut häiri- Karolina Isaksson Ylivieskassa. Uudenkaarlepyyn Voimalaitos toimitusjohtaja Antti Kettu. öiden todennäköisyyden verkon eri ”Avustus kattaa noin puolet asen- Toimittaa sähköä Uudenkaarlepyyn kaupungin alueelle Kunta omistaa Passeli-kiinteistön osissa”, kertoo Aalto-yliopistossa nuskustannuksista. Avaimet käteen Asiakkaita: 5 100 ja kunta onkin suurin yksittäinen opiskeleva Simon Hedman. -asennuksemme maksaa runsaat Vuositoimitus: 110 GWh kaukolämpöasiakas Vetelissä. Vetelin Sähköverkkoa on huollettava ja 8 000 euroa asiakkaille, jotka asuvat Vaihde: 785 6252 Energian kaukolämpöasiakkaissa on päivitettävä jatkuvasti, mutta verk- suhteellisen lähellä kaukolämpöverk- Vikailmoitukset: 722 0050 Vikailmoitukset sekä julkisen sektorin että yksityis- koyhtiöt joutuvat samaan aikaan ky- koamme”, sanoo Herrforsin kaukoläm- toimistoajan ulkopuolella: 722 0050, 781 0632 puolen asiakkaita. Vetelin kaukoläm- symään, miten suuria investointime- mön kehityspäällikkö Jonas Asplund. Laskutus: 785 6252, 785 6251 pöverkko otettiin käyttöön v. 2008, noja ne voivat ottaa suhteessa siihen Investointi on pitkän päälle kannat- TJ Tony Eklund www.nkab.fi ja siihen on nyt liittyneenä vajaa sa- sähkön hintatasoon, jota asiakkaat tava, koska kaukolämmön käyttöme- takunta kiinteistöä. Lämpö tuotetaan ovat valmiita maksamaan. not ovat huomattavasti matalammat. v. 2012 hankitussa suuremmassa kat- ”Selvityksessäni tarkasteltiin Asplundin viime vuosien öljynhintaan Vetelin Energia tilassa ympäri vuoden mutta v. 2008 myös, mihin kauko-ohjattavia kat- perustuvan laskelman mukaan talon- Toimittaa sähköä Veteliin, lukuunottamatta Polson, hankittu pienempi kattila tukee läm- kaisimia kannattaa sijoittaa. Niitä ei omistaja, jonka vuosikulutus on 2 500 Kivikankaan ja Nykäsen kyliä möntuotantoa talvisin. voi laittaa miten monta tahansa, sen litraa polttoöljyä, säästää noin 900 eu- Asiakkaita: noin 2 300 ”Polttoaine on suurimmaksi osaksi sijaan on löydettävä optimaaliset si- roa vuodessa vaihtamalla kaukoläm- Vuositoimitus: 28 GWh haketta, jota ostamme luotettavalta jainnit, joissa ne ovat tilastollisesti pöön, mikä on noin 35 %. Vaihde: (06) 866 3600 paikallisten toimittajien verkostolta”, kannattavia”, Simon Hedman sanoo. ”Suurin voitto on kuitenkin siinä, Vikailmoitukset: 0400 262 261 Antti Kettu sanoo. Toimitusjohtajaksi haluaa kol- Kartoitus palvelee nyt EEKAB:n että saa modernin energianlähteen, Laskutus: 040 661 7850 Kaukolämpöverkon uusi laajennus metoista hakijaa, kertoo sähkö- sähköverkon jatkuvan huolto- ja ra- ”Yhteistyö Kröpulnin toimijoiden joka on ympäristöystävällinen, luo- TJ Antti Kettu www.venergia.fi kytketään käyttöön hyvissä ajoin en- laitoksen hallituksen puh.joht. kennustyön pohjana. kanssa sujuu hienosti”, Tony tettava ja turvallinen”, Jonas Asplund Vanha kunnon näppäinpuhelin riit- nen talvipakkasia. Johan Byggmästar. Eklund sanoo. sanoo. tää hyvin tekstiviestipalveluun.
54 – katternö katternö – 55 MINUN ENERGIANI kuvauksia henkilökohtaisista voimanlähteistä
SEITSEMÄNHENKISESSÄ perheessäni riittää ener- giaa, mutta olemme kaikki aika itsenäisiä. Sekä minä että miehe- ni haluamme syventyä omiin projekteihimme, ja lapsemme näyttävät perineen tämän piirteen. Juoksentemme ympä- riinsä samassa talossa, mutta meillä on kaikilla omat projektimme. Vilinä ilahduttaa minua, en pidä pysähtyneisyydestä. Itse saan paljon energiaa hyvistä keskusteluista ihmisten kanssa. Imen itseeni vaikutelmia, ehkä koska minulla on kyky vastaanottaa niitä. Minulle energia syntyy kontrasteista ja vastakoh- dista. Jotkin keskustelut voivat myös viedä minulta energiaa. Kun haluan palautua, paras tapa minusta on järjestellä ta- varoitani ja viettää aikaa niiden parissa.
Valokuvaaja, taiteilija ja keräilijä AJA LUND, houkutteli kesällä 2020 valtavan yleisön Pietar- saaren Tupakkamakasii- niin näyttelyllään ”Olen keräilijä – haluan lisää”. Syksyllä hänen näyttelyn- sä siirtyy Uumajaan.
Karolina Isaksson
56 – katternö