UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ROYAL GREENLAND A/S

1. JANUAARI 2020 - 31. DECEMBARI 2020 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ Royal Greenland A/S

20201. Januaari 2020 - 31. decembari 2020

CVR-nr. 13645183 Ukiumoortumik nalunaarusiaq ingerlatseqatigiiffiup20/05 2021-imi ileqquusumik ataatsimeersuarnerani saqqummiunneqarlunilu akuerineqarpoq.

Peter Schriver Aqutsisoq UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 4 5 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

AALISARNEQ TUNISASSIORNEQ PITSAASSUSILERINEQ TUNINIAANEQ IGAFFIK SULIFFEQARFISSUUP NALUNAARUT NALEQALERSITSIARTORLUNI Nammineq aalisariutaativut Najukkani aalisartut Tunisassianik qaffasissumik Nassiussinermik Tunisassiavut kulturit Aqutsisoqatigiit uppernarsaasiinerat - 6 atorlugit aalisartullu namminerlu aalisariutaativut pitsaassusilinnik pilersuineq aallussaqartunik assigiinngitsorpassuit PERIUSEQ namminersortut suleqatigalugit pisaminnik; aalisakkanik niuernermik ingerlatsinitsinnut aaqqissuussaalluakkanik pisisartullu mamarisaat Kukkunersiuisut uppernarsaasiinerat - 6 TUNNGAVIGALUGU Atlantikup Avannaata imartaani qalerualinnillu tunngaviuvoq. Tunisassiavut immikkoortortaqarnerput tunngavigalugit Issittullu imartaani sumiiffinni tunisassiorfiutitsinnut imaaniit nerrivimmut tunngavigalugu tunisassianik tunisassiaapput, tunisassiavullu Suliffeqarfissuarmi tamarmiusumi kisitsisit INGERLATSINERA annertuuni aalisartarpugut tunitsiviutitsinnullu akisussaassuseqarfigaavut, Kalaallit Nunaanni, nunarsuarmi angerlarsimaffinni, pingaarnerit najoqqutassallu - 9 ulluinnarni tulaassuisarput. tamatumanilu Newfoundlandimi, Quebecimi, nerisarfinni neriniartarfinnilu Tunisassiassat tunisassiorfinni pitsaassusilerinermut Danmarkimi Tysklandimi peqqinnartuliaralugit tunitsivinnilu suliarineqarlutillu piumasaqaatit nunani Polenimilu sumiiffinniit mamartuliaralugillu Royal Greenland suliffeqarfiup poortorneqartarput tamalaani atuuttut assigiinngitsuniit nunarsuarmi nerisassiarineqartarput oqaluttuarisaanerani nutaanermi ukiumi naapertorlugit akuersissutinik tamarmi pisisartunut allagartaqarpugut nassiussisarpugut pikkunarnerpaami nutaamik periuseqalerpoq- 10 Naatsorsuutit - 12 Niuerfiit tuniniaanermilu akit Covid-19-imit eqqugaangaatsiarput - 15 Tunisassiat nutaat inerisaanerlu - 20 Nualluummik nunarsuarmi tamarmi tuniluuttoqaraluartoq aalisarnermik tunisassiornermillu sapinngisamik attassiinnarneq - 24 Inuussutissanik isumannaatsuutitsinissaq - 33 Nalorninartut - 38 Piujuartitsineq - soorunami - 40

SULIFFEQARFISSUUP NAATSORSUUTAI UKIUMOORTUMILLU NAATSORSUUTIT Naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiat 1. januaari 2020 – 31. decembari 2020 - 69 Oqimaaqatigiissitsineq 31. decembari 2020 - 70 Nammineq aningaasaatit nalunaarsorneqarnerat - 72 Suliffeqarfissuarmi aningaasat ingerlaartut nalunaarsorsimaffiat 1. januaari 2020 – 31. decembari 2020 - 73 Ukiumoortumik nalunaarusiamut nalunaarsuutit - 74 Naatsorsuuserinermi periuseq - 74

Siulersuisut pisortaqatigiillu - 96 Suliffeqarfimmi aqutsineq - 97 Ingerlatseqatigiiffik pillugu paasissutissat - 98 Suliffeqarfissuaq tamarmiusoq - 99 Tunisassiorfiit - 100 Royal Greenlandip aalisariutaatai - 109

Ukiumoortumik nalunaarusiami assitaliunneqartut amerlanerpaar- taat Royal Greenlandip assiisivianit pissarsiarineqarput UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 6 7 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Aqutsisoqatigiit uppernarsaasiinerat Pisortaqatigiit

Royal Greenland A/S-ip 1. januaari 2020 – 31. decembari 2020-imi ukiumut naapertorlugit kukkusumik paasissutissiisoqarsimatillugu tamatigut nakkutigineqarnissaanut naammassineqarnissaanullu akisussaasuuvu- naatsorsuutit tunngavigalugit ukiumoortumik nalunaarusiaa siulersuisunit Mikael Thinghuus Bruno Olesen qulaajarneqarsimanissaanik qulakkeerinnittuuneq ajorpoq. Peqquserlut- gut. Kukkunersiunermik inerniliinissatsinnut kisitta akisussaasuuvugut. PISORTAANEQ pisortaqatigiinnillu ullumikkut ulloq oqaluuserineqarlunilu akuerineqarpoq. toqarnerata kukkusoqarnerataluunniit kingunerisaanik kukkusumik paa- Pilersaarutaasumik kukkunersiuinissap annertussusaa qaqugulu ingerlan- sissutissiisoqarsinnaasarpoq, peqquserlunnerillu kukkunerilluunniit ataa- Ukiumoortumik nalunaarusiaq ukiumoortumik nalunaarusiortarnermut inatsit Nils Duus Kinnerup Lars Nielsen neqarnissaa kiisalu misissugassat pingaarutillit kukkunersiuinissamut ANINGAASAQARNERMUT­ siakkaat tamarmilluunniit naatsorsuusiortut ukiumoortumik nalunaaru- naapertorlugu saqqummiunneqarpoq. tunngasut, tamatumani kukkunersiuinitsinni paasigaangatsigu nammineq PISORTAQ siaq tunngavigalugu aningaasaqarnermut tunngasunik aalajangiinerannut nakkutilliinermi minitat annertuujusut, aqutsisoqatigiinnut ilisimatitsissu- Suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu 31. marts 2020-imi pigisai nalillit, tunngaviulluinnarpata annertuutut nalilerneqarsinnaapput. tigisarpavut. akiligassai aningaasalersuinikkullu inissisimaneri kiisalu ukiumi naatsorsuif- Kukkunersiuineq pillugu ileqqorissaarnermut maleruagassiat nunani fiusumi 1. april - 31. marts 2020-imi suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu Siulersuisut tamalaani atuuttut taamatuttaaq kukkunersiuisunut piumasaqaatit allat Aqutsisoqatigiit nalunaarutaat pillugu oqaaseqaat ingerlatatigut angusai, taamatuttaaq suliffeqarfissuarmut nammineq Kalaallit Nunaanni atuuttut naapertorlugit kukkunersiuinermi kukkuner- Aqutsisoqatigiit nalunaarutaat aqutsisoqatigiinnit akisussaaffgineqarpoq. aningaasaatit pillugit suliffeqarfissuup naatsorsuutai eqqortumik takussutis- siuinermut tunngasunik naliliisarpugut illuinnarsiunngitsumillu qulaajaa- Niels Harald de Coninck-Smith Kristine Winberg Naatsorsuutit pillugit inerniliinitsinni aqutsisoqatigiit nalunaarutaat siisut nalilerparput. SIULITTAASOQ sarluta. Tamatuma saniatigut: ilanngunneqanngilaq, aqutsisoqatigiillu nalunaarutaannut tunngatillugu Aammattaaq nalilerparput aqutsisoqatigiit nalunaarutaat suliffeqarfissuup Jan H. Lynge-Pedersen Malik Hegelund Olsen - Naatsorsuutini kukkusumik peqquserlulluniluunniit paasissutissiineq qulakkeerisumik inerniliinngilagut. ingerlatseqatigiiffiullu ingerlataannik aningaasaqarnikkullu inissisimaneranik, SIULITTAASUP TULLIA pisimanersoq apeqqutaatinnagu annertuumik kukkusumik paasissutis- Naatsorsuutinik kukkunersiuinitsinnut atatillugu aqutsisoqatigiit nalunaa- ukiumut angusanik kiisalu suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu aningaa- siisoqaratarsimasinnaaneranik misissuillutalu naliliisarpugut, annertuu- rutaannik atuarnissatsinnut tamatumanilu naatsorsuutinut annertuumik saqarnikkut inissisimaneranik eqqortumik takussutissiisoq. Pernille Fabricius Niels Ole Møller mik kukkusumik paasissutissiisoqaratarsimasinnaanerit qisuariarfigalu- naapertuutinnginneranik imaluunniit paasissutissat kukkunersiuinitsinni git kukkunersiuinermi iliuusissanik isumaliuteqarlutalu aalajangiisarpu- Ukiumoortumik nalunaarusiaq ataatsimeersuarnermi akuerineqartussanngor- Niels Smedegaard Mika Heilmann allatigulluunniit pissarsiarisatta eqqunngilluinnartuunerannik isumaliuti- gut kiisalu inerniliinitsinnut naammattunik naapertuuttunillu tunngavis- lugu inassutigaarput. ginninnissatsinnut pisussaaffeqarpugut. Tina Lynge Schmidt satsinnik kukkunersiunermi uppernarsaatinik pissarsiortarpugut. Peqqu- Nuuk, ulloq 08. apriili 2021 serlunnerit peqatigiinniapilunnernut, peqquserlulluni allagaasiornernut, Tamatuma saniatigut ukiumoortumik naatsorsuuserinermut inatsit naaper- piaaraluni minitaqarnernut, eqqunngitsumik paasissutissiinernut imalu- torlugu aqutsisoqatigiit nalunaarutaata paasissutissanik piumasaqaataasu- unniit nammineq nakkutilliinernik qaangiinnaanernut tunngasinnaam- nik imaqarneranik isumaliutiginninnissatsinnut pisussaaffeqarpugut. mata peqquserluttoqarneranik tunngaveqartumik kukkusumik paasissu- Kukkunersiunerput tunngavigalugu isumaqarpugut aqutsisoqatigiit nalu- tissiisoqarsimaneranik arajutsisaqaratarsinnaanerit kukkusoqarsimanera naarutaat naatsorsuutinut naapertuullunilu ukiumoortumik naatsorsuu- pissutigalugu kukkusumik paasissutissiinernik arajutsisaqaratarsinnaa- siornermut inatsimmi piumasaqaatit naapertorlugit suliarineqarsima- Arlaannaannulluunniit attuumassuteqannginneq Kukkunersiuisut arlaannaannulluunniit nernut sanilliullugit periaannaanerupput. soq. Aqutsisoqatigiit nalunaarutaanni kukkusumik paasissutissiinernik Kukkunersiuisunut ileqqorissaarnermut maleruagassiat nunani tamalaa- attuumassuteqanngitsut uppernarsaasiinerat immikkut taasarialinnik nassaanngilagut. ni atuuttut (IESBA's Etiske regler) taamatuttaaq kukkunersiuisunut piu- - Pissutsit naapertorlugit kukkunersiunermi iliuusissanik isumaliuteqarnis- Royal Greenland A/S-imi aningaasaatinik piginnittumut masaqaatit allat Kalaallit Nunaanni atuuttut naapertorlugit suliffeqar- satsinnut kukkunernersiuinermut attuumassutilinnik nammineq nakku- Nuuk, ulloq 08. apriili 2021 fissuarmut arlaannaatigulluunniit attuumassuteqanngilagut, soorluttaaq tilliinernut tunngasunik paasiniaasarpugut, tamatumanili suliffeqarfissu- Inerniliineq armi ingerlatseqatigiiffimmilu nammineq nakkutilliinerit sunniuteqar- EY Grønland Royal Greenland A/S-ip 1. januaari – 31. decembari 2020-imut ukiu- maleruagassat piumasaqaatillu pineqartut naapertorlugit ileqqorissaar- nerat pillugu inerniliissuteqarneq ajorpugut. Kukkunersiuinermi piginneqatigiilluni mut naatsorsuusuutai tunngavigalugit ukiumoortumik nalunaarusiaq nermut pisussaaffivut allat aamma eqquutsikkivut. - Kukkunersiuinermut atatillugu aqutsisoqatigiit naatsorsuuserinermi ingerlatseqatigiiffik akuerisaasoq kukkunersiorparput, tamatumanilu ilaapput naatsorsuuserinermi periuseq Aqutsisoqatigiit naatsorsuutit pillugit akisussaaffiat periuseq atugaat naleqquttuunersoq kiisalu naatsorsuutitigut missinger- CVR-nr: 33 94 61 71 atorneqartoq, angusat nalunaarsorsimaffiat, oqimaaqatigiissitsineq, Ukiumoortumik naatsorsuutinut inatsit naapertorlugu suliffeqarfissuup sugaat paasissutissallu tamatumunnga attuumassutillit saqqummiussaat nammineq aningaasaatit nalunaarsorsimaffiat innersuussutillu suliffe- naatsorsuutaanik ukiumoortumillu nalunaarusiamik eqqortumik takutit- Claus Hammer-Pedersen naammaginartuunersut isummerfigisarpavut. qarfissuarmut ingerlatseqatigiiffimmullu tunngasut kiisalu suliffeqarfis- sisuusunik suliarinninnissaq aqutsisoqatigiinnit akisussaaffigineqarpoq. Kukkunersiuisoq naalagaaffimmit akuerisaasoq - mne21334 suup aningaasatai ingerlaartut nalunaarsorsimaffiat. Suliffeqarfissuup Taamatuttaaq peqquserlulluni kukkusumilluunniit paasissutissiineq - Aqutsisoqatigiit ingerlatsiinnartoqarnissaanut tunngaviusumik Michael Christiansen naatsorsuutai ukiumoortumillu naatsorsuutit ukiumoortumik naatsorsuu- pisimanersoq apeqqutaatinnagu suliffimmi nakkutilliinerit tunngavigalu- naatsorsuusiornermi naapertuuttunik naatsorsuusiornersut kiisalu Kukkunersiuisoq naalagaaffimmit akuerisaasoq- mne34515 siortarnermut inatsit naapertorlugu suliarineqarput. git naatsorsuutinik suliarinninnissaq aqutsisoqatigiinnit akisussaaffigine- kukkunersiuinermi uppernarsaatit pissarsiarineqartut tunngavigalugit Suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu 31. decembari 2020-imi pigisai qarpoq. pisut pissutsilluunniit suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiulluunniit ingerlatsiinnarnissaannut qulalernermik kinguneqartitsisut annertuumik nalillit, akiligassai aningaasalersuinikkullu inissisimaneri kiisalu ukiumi Naatsorsuutit suliarineranni aqutsisoqatigiit akisussaasuupput suliffeqar- nalorninartoqarfiunersut inerniliiffigisarpavut. Isumaqarutta annertuunik naatsorsuuseriffiusumi 1. januaari - 31. decembari 2020-imi suliffeqar- fissuup ingerlatseqatigiiffiullu ingerlatsiinnarnissaat pillugu naliliisoqar- nalorninartoqartoq paasissutissat tamatumunnga tunngasut kukkuner- fissuup ingerlatseqatigiiffiullu aallussatigut angusai taamatuttaaq suliffe- nissaanut; pisariaqarpat pissutsinik ingerlatsiinnarnissaannut tunngasunik siuisut uppernarsaataanni naatsorsuutiniittuni erseqqissaatigisussaava- qarfissuarmi aningaasat ingerlaartut pillugit suliffeqarfissuup naatsor- paasissutissiisoqarnisaanut; kiisalu ingerlatsiinnarnissaat pillugu naatsor- gut, imaluunniit tamatumani paasissutissat naammanngippata inernilii- suutai ukiumoortumillu naatsorsuutit ukiumoortumik naatsorsuutinut suusiornermi periuseq tunngavigalugu ukiumoortumik nalunaarusiorto- nerput allanngortissavarput. Inerniliinerput kukkunersiuinermi uppernar- inatsit naapertorlugu eqqortumik takussutissiisut isumaqarpugut. qarnissaanut, tamatumani suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiulluunniit saatinik tunniussinissatsinnut ullup killiliussap nallernissaata tungaanut matuneqarnissaat ingerlanneqarnerannillu unitsitsisoqarnissaa aqutsisu- Inerniliinermut tunngaviusoq pissarsiatsinnik tunngaveqarpoq. Kisianni siunissami pisussat pissutsil- nit pilersaarutaanngippat imaluunniit piviusorsiorpaluttumik allatut ilior- Kukkunersiuineq pillugu maleruagassiat nunani tamalaani atuuttut luunniit atuutilersussat suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu ingerlat- toqarsinnaanngitsoq aqutsisoqatigiinnit aalajangerneqarpat. piumasaqaatillu allat Kalaallit Nunaanni atuuttut naapertorlugit sisinnaajunnaarnerannik kinguneqartitsisinnaapput. kukkunersiuinerput naammassivarput. Tamatumani maleruagassiat Kukkunersiuisut naatsorsuutit piumasaqaatillu pineqartut naapertorlugit akisussaaffivut kukkunersiuisut kukkunersiorneqarnissaannut akisussaaffiat - Naatsorsuutit tamarmiusut, aaqqissuussaaneri imarisaallu, tamatumani innersuussutit kiisalu tunngaviusumik nuussinerit pisullu ukiumoortumik uppernarsaasiineranni immikkoortumi "Kukkunersiuisut suliffeqarfissuup Naatsorsuutit ataatsimut isigalugit kukkusumik peqquserlulluniluunniit nalunaarusiami eqqortumik saqqummiunneqarsimanersut nalilertarput. naatsorsuutaanik ukiumoortumillu naatsorsuutinik kukkunersiuinermut paasissutissiineq pisimanersoq apeqqutaatinnagu eqqortumik takutitsi- akisussaaffii"-mi annerusumik nassuiarneqarput. Isumaqarpugut kukku- suusumik suliarineqarsimanissaasa qulakkiivinneqarnissaa taamatuttaaq - Suliffeqarfissuup naatsorsuutaanik inerniliinissatsinnut suliffeqarfissuar- nersiuinermi uppernarsaatit pissarsiarineqartut inerniliinissatsinnut inerniliinertalimmik kukkunersiuisut uppernarsaasiinerannik saqqummius- mi ingerlatsinerit aallutalluunniit pillugit paasissutissanik naammattunik tunngavissatut naammallutillu naleqquttuusut. sinissarput anguniarpavut. Kukkunersiuinerli kukkunersiuineq pillugu naapertuuttunillu aningaasaqarnermut tunngasunik pissarsiaqartarpu- ileqqorissaarnermut maleruagassiat nunani tamalaani atuuttut taamat- gut. Suliffeqarfissuaq pillugu kukkunersiuinerup aqunneqarnissaanut, tuttaaq kukkunersiuisunut piumasaqaatit allat Kalaallit Nunaanni atuuttut UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 8 9 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

SULIFFEQARFISSUARMI TAMARMIUSUMI KISITSISIT PINGAARNERIT NAJOQQUTASSALLU ANGUSAT KISITSISIT PINGAARNERIT (mio. DKK) 2020 2019 2018 2017 2016 Kaaviiaartitat 4.849 5.327 5.169 5.613 5.589 Ingerlatsinermi pingaarnermi angusat ingerlat- (15) 437 292 290 251 seqatigiiffiit piginneqataaffigisat ilanngullugit Aningaasalersuinermi angusat (44) (33) (29) (35) (16) Akileraannginnermi angusat (59) 404 263 255 235 Ukiumi angusat (57) 311 175 187 152 Ukiumi angusani RG-mi piginneqataasut (92) 267 148 158 125 agguagarsiassaat

OQIMAAQATIGIISSITSINEQ KISITSISIT PINGAARNERIT (mio. DKK) 31.12.20 31.12.19 31.12.18 31.12.17 31.12.16 Pigisat nalillit 2.732 2.679 1.745 1.623 1.587 Aningaasat ingerlatsinermi atukkat 1.625 1.710 1.597 1.424 1.518 Nammineq aningaasaatit 1.780 1.888 1.601 1.515 1.486 RG-mi piginneqataasut nammineq 1.584 1.715 1.467 1.396 1.383 aningaasaatinit agguagarsiassaat Akiitsut ernialersukkat 2.433 2.195 1.521 1.328 1.347 Oqimaaqatigiissaarinerit katinneri 5.430 5.733 4.614 4.358 4.552 Ingerlatsinermi pigisanut nalilinnut tigussaa­ 311 991 222 314 355 sunut aningaasaliissutit

KISITSISIT %-INNGORLUGIT % 31.12.20 31.12.19 31.12.18 31.12.17 31.12.16 Sinneqartoorutit (EBIT-margin) (0,3) 8,2 5,7 5,2 4,5 Akileraannginnermi sinneqartoorutit (1,2) 7,6 5,1 4,5 4,2 (EBT-margin) Nammineq pigisat erniortinneri, ROIC, (0,9) 11,1 9,1 9,1 8,2 tutsuiginassuseq ilanngullugu Nammineq aningaasaatit erniortinneri (ROE) (3,4) 19,6 12,2 13,5 11,2 Nammineq aningaasaatinit pigisat 29,8 30,7 32,3 32,2 31,4 Akiitsut ernialersukkat / EBITDA 16,0 3,7 3,5 2,9 3,0 SULISUT AMERLASSUSAAT Amerlassusaat 2020 2019 2018 2017 2016 Kalaallit Nunaat 1.452 1.432 1.487 1.363 1.401 Danmark 165 199 205 198 197 Nunat allat 613 569 536 972 1.171 Katillugit 2.230 2.200 2.228 2.533 2.769

2015/16-imut ukiumoortumik naatsorsuutit qaammatinik 15-inik tunngaveqarmata kisitsisit pingaarnerit 2016-imi januaarip aallaqqaataaniit decembarip 31-anut tunngasut saqqummiunneqarput. Kisitsit pingaarnerit matumani pineqartut taamatuttaaq nalunaarummut innersuussutit allat paa- sissutissanut 2016-imut naatsorsuutinut tunngasut kukkunersiorneqanngillat, kisianni suliffeqarfiup naatsorsuutit pillugit nalunaarusiaa tunngavigalugu suliarineqarput. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 10 11 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Royal Greenland suliffeqarfiup oqaluttuarisaanerani nutaa- nermi ukiumi pikkunarnerpaami nutaamik periuseqalerpoq Covid-19 tassungalu tunngatillugu killilersuinerit matusinerillu niuerfinnut tuniniaavinnullu annertuumik sunniuteqaramik akit apparnerinik kinguneqarput. Royal Greenlandip nioqqutissat annertungaatsiartut niuerfinniit nalinginnaasumik iluanaarfiulluartartuniit unammillernikkut nalorninartoqarnerusunut nuuppai. Royal Greenlandip sananeqaataanut piginnittutsinullu neriorsuuterput naapertorlugu aalisarnerup tunisassiornerullu allanngortinnagu ingerlatiinnarnissaa taamaalillutalu sumiiffippassuarni najuuffigisatsinni inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut ajornartorsiutinik annertuunik pilersitsinnginniarluta niuerfinnut akunnermuliuttutut inissisimanissarput aalajangerparput Annertuumik suliniuteqaraluarluta kaaviiaartitat apparnerisa aatsaat taamak annertutigisut aningaasaqarnikkut sunniutaat pinngitsoortissinnaasimanngilagut. Siunissamulli isumalluarpugut. Royal Greenlandip Royal Greenlandip iluanaarutai ukiorpaalunni qaffak- Kinami niuerfimmi pingaarutilimmi ukiup affaata aap- kiartorsimasut 2020-mi akileraarutit ilanngaatigina- paani niuerfinnik killilersuinerujussuaq pissutigalugit suliassaa git angusat (44) mio. DKK-nik amigartoorfiupput. ukioq 2020 assorsuaq unammillernartoqarsimavoq. tassaavoq: Tamatuma qaavatigut kilisaammik ikerinnarsiummik Kinamut eqqussisinnaanermut periutsit sukaterneri taarsiineq (15) mio. DKK-nik annaasaqarfiummat kiisalu Kinami Covid-19 pillugu akuersaannginnermik ”Piginnittumut amigartoorutit akileraarutit ilanngaatiginagit katillugit periuseqarneq inuussutissat nunamut eqqunneqartar- (59) mio. DKK-upput. tut, ingammik aalisakkat qaleruallillu, pillugit atuisunik najukkanilu aallus- qulartitsilerlunilu talittarfinnik qerisuuteqarfinnillu Kaaviiaartitat 478 mio. DKK-nik, tassa 9%-inik appari- saqarfigisatsinni matusinermik kinguneqarpoq. Maannamuugallartoq arput. Pissuseqatigiiaat aallunneqartut, raajat, qaleral- nioqqutissanik qerisunik Kinamut eqqussuineq inuiaqatigiinnut lit saarulliillu akiinnai (372) mio. DKK-nik isertitanit matuneqarnikuuvoq. Nalinginnaasumik kaaviiaartitatta annaasaqaataaffiupput. iluaqutaasumik 20%-ii Kinami kaaviiaartinneqartarmata tamanna Nualluut nunarsuarmi tamarmi tuniluuttoq qaangi- annertuumik kinguariaataavoq. Atlantikup uppat inerisaaqqilerlutalu isertitaqaqqilerumalluta Avannaata nukittunerulluta inissisimanissarput anguniagaavoq. Niuerutigisanit kaaviiaartitat agguataarneri imartaanit tuniniaaneq ingammik Japanimi Kinamilu annertusar- Aningaasaliinermut tunngatillugu kilisaatinut aningaa- Nualluutip nunarsuarmi tamarmi tuniluuttup iserti- lugu suliniutigineqarpoq. Niuerfimmi kingullertut saliinissat pilersaarutaareersut eqquutsinneqarput. taqarnermut sunniuteqarnerlunnilluu ukiup aallartin- North Atlantic Champion Tapertat pisuussutit nalingi taaneqartumi Beiyang Jiamei suleqatigalugu tuniniaa- Kilisaat raajarniut M/tr Nataarnaq 2021-ip naanerani nerani ersarissivoq, Royal Greenlandilli aallussat piujuartitsineq nissaq piviusunngoriartuaarpoq. Beiyang Jiamei aali- tunniunneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq, kinguller- pilersaarutaareersut naapertorlugit ingerlaannarnissaa sakkanik qalerualinnillu nittartakkatigut tuniniaaner- tullu kilisaat aalisariut nutaaq M/tr Tuugalimmut taar- aalajangerneqarpoq. 41% 62% 69% 68% 75% 77% 76% tunngavigalugu mik ingerlataqartuni annerpaavoq. siutaasussaq 2022-mi tunniunneqartussanngorlugu sanatinneqarpoq. Kilisaatit nutaat 2019-imi tunniunne- Royal Greenland sumiiffinni aallutaqarfiusuni suliff- annertusisarpavut” Royal Greenland nalinginnaasumik suliffeqarfissuarnut qartut ingerlalluaramik pitsaanerusumik ingerlatsilluni- issaqartitsinikkut aningaasarsiornikkullu pingaarner- tuniniaasaraluartoq USA-mi niuertarfeqarfinni igaffis- lu tunisassiap pitsaassusaata qaffatsinneqarnissaannut tut inissisimalluni aallutaqarnera aalajangiinermut suaqarfinnilu saattuanik tuniniaallunilu pilersuineq anguniakkanik eqquutsitsipput. tunngaviuvoq. Pisuussutinut pissarsiarisinnaasatsinnut iluatsittumik aamma aallartinneqarpoq. Amerikami ataavartumik ajoqusiisoqaratarsinnaanerup saniati- 59% 38% 31% 32% 25% 23% 24% Avannarlermi tuniniaanerup annertusarneqarnissaa Kilisaat ikerinnarsiut Tasiilaq kilisaammi annermik aali- gut aalisarnermik tunisassiornermillu annertuumik siunissami aallunneqarnerujartuinnassaaq. sarnerusinnaallunilu qerititsiveqarnerusumik 2020-mi 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 killilersuineq najukkani nunatsinniittuni Canadamiit- ukiakkut taarserneqarpoq. Tamanna nunatta imartaani Assinganik Chilemi piginneqatigiilluni aallartitsineq tunilu inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut annertuumik ikerinnakkut aalisarnerup inerisarnissaanut periarfis- ilusinikkiartuinnarami tunisassianik niuerfinnillu ajornartorsiulertoqarsinnaavoq. siilluarami 2021-mi pitsaasumik sunniuteqalereerpoq. nutaanik pilersitsinissamut periarfissiissaaq. Atlantikup Avannaani aallussat pingaarnerit suliffeqar- Angusatigut ineriartorneq killormut ingerlagaluartoq Tunisassiorfik nutaaq Upernaviup pigisaani Nuussuar- fitsinni tunngaviliisuugamik kaaviaartitat annertussu- Newfoundlandimi Canadamiittumi St. Anthonymi Black aningaasaqarnikkut sillimaniarneq unammiller- miittoq Arctic Fish piginneqatigalugu sanatinneqartoq siisa ukiut arfineq-marluk matuma siorna 41 %-eri- Duck Covep ungasinngisaaniittumi tunisassiorfimmut nartoqanngilaq. Immikkut ittumik taarsigassar- naammassivoq. Piginneqatigiilluni suleqatigiinneq simasaat maanna 76 %-iupput. ikuallalluni nungussimasumut taarsiullugu suliffeqarfik siarineqarsinnaasut katillugit 700 mio. koruuniusut tunisassiorfimmik Nutaarmiuniittumik ingerlatsinermik Canadamiittoq Clearwater Seafood peqatigalugu raa- ukiup aallartilaarnerani isumaqatiginninniutigineqartut Nualluut nunarsuarmi tamani tuniluukkaluartoq ukiup ilaneqarpoq, taamaalillunilu nunatta avannaani nun- janik aalisakkanillu tunisassiorfimmik ingerlatsinermik atorneqarsimanngillat. ingerlanerani aallarnisaalluni aamma suliniuteqarto- aqarfinni pingasuusuni, tassa Kullorsuarmi, Nuussu- piginneqatigiilluni aallartitsineq nutaaq pilersinneqar- qarpoq. Tuniniaanermut tunngatillugu nittartakkatigut armi Nutaarmiunilu ingerlatsisoqalerpoq. Europami Japanimilu marloriarluni matusinerit kiisalu poq. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 12 13 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

tunisassiat tunineqarnerat 2019-imi 12 %-imi annertu- sunniuteqarlunilu aammattaaq ukiuni kingullerni NAATSORSUUTIT sisimasoq 2020-mi 23 %-imik annertusivoq. aningaasaliisarneq annertooq akiitsut qaffasissumik inissisimanerannut takussutissaapput. Akiitsut 2-miit Nipisat suaat 2020-mittaaq iluanaarutaapput. Frankrig Akileraarutit ilanngaatiginagit angusat (59) mio. DKK-jusut naammaginan- 2,5-ip missaani inissisimanissaat anguniagaavoq, soor- nipisat suaannik niueruteqarfiunerpaavoq. ngillat, niuerfiilli ammariartuaartillugit 2021-mi pitsannguuteqangaatsiar- lu aamma tamanna aningaasaqarnikkut siumoortumik nissaat naatsorsuutigineqarpoq. Akit apparnerujussui angusatta appasin- Ikerinnarsiorluni aalisarneq 2019-imituut pitsaatigin- naatsorsuinermi ilanngunneqarsimasoq. Aningaasat ngilaq. Royal Greenlandip aalisarnera ulapaarfiup nammineq pigisat tigoriaannaat 1,4 mia DKK-upput. nerannut peqqutaapput. Assigiissaarinermut tunngatillugu aningaasat nalaani kilisaammik taarsiinermit sunnerneqarpoq. Ta- Nualluut nunarsuarmi tamarmi tuniluukkaluartoq ingerlatsinermut atukkat 2020-mi allanngortinnginnissaat iluatsippoq. matuma qaavatigut ammassattassiissutit iluanaarfiul- aningaasaqarneq pitsaasumik inissisimavoq, niuerfiillu millernarpoq. Niuerneq nalorninartoqangaatsiarlunilu luarsinnaasut pisassiissutigineqannginnerat sunniute- ammariartuaartillugit ingerlatsineq pitsanngoriartorlu- Kaaviiaartitat angusallu ineriartornerat ernumanarpoq, tamannalu aamma ukiup ingerlanera- qaqataavoq. nilu akiitsut annikillisinneqassapput. Akileraannginnermi kaaviiaartitat (mio. DKK) ni tunisinermi akit agguaqatigiisillugu 17 %-imik Natermiunik tunisassianik assigiinngiiaartunik suleqati- Ingerlatsinermi aningaasat ingerlaartitat 45 mio. Akileraannginnermi angusat (mio. DKK) apparnerinik kinguneqarpoq. Raajat angisuut akii gisap A.Espersenip Royal Greenlandip Polenimi tuni- DKK-jusut aningaasaliinerit ilanngaatigalugit (193) mio. Akileraannginnermi angusat nalinginnaasutskat (mio. DKK) allanit apparnerugamik raajat mikisut akunnattumillu sassiorfiutigisimasaanik 2017-imi pisisup tunisassiari- DKK-upput. Aningaasaliissuteqareernikkut aallussati- 404 235 255 263 angissusillit akeqatigiipajaaginnarnerat immikkut sartagaanik tuniniaaneq iluanaarfiunanilu annaasaqar- gut aningaasat ingerlaartitat (137) mio. DKK-upput. 263 maluginiagassaavoq. fiunngilaq. Iluanaarutiniit agguagarsianik Namminersorlutik -44 Oqartussanut 2020-mi tunniussisoqanngilaq, ingerlat- -59 Suliffeqarfinni qaleralinnik niueruteqartuni anginerpaa- Angusat Tunisassiani Atlantikup Avannaani pisaanngitsuni seqatigiillunili piginneqataaffinnut agguagarsianik tut aammali qaleralinnik tuniniaanermi tunisassiat aningaasallu pujuukkanik nerisassianillu ineriikkanik convenience- annikitsunik tunniussisoqarpoq. 5.589 5.613 5.169 5.327 4.849 90 %-iinik Kangianut tunisisartutut Kangiani niuerneq nik zip-lockinik taaneqartartunik niueruteqarneq nualluummik nunarsuarmi tamarmi tuniluuttumik tigoriaannaat amigartoorutaajuarsinnarpoq. 2016 2017 2018 2019 2020 annertuumik sunnerneqarpoq. Kina, Japan Taiwanilu Oqimaaqatigiisitsinerup namminerlu illersorniarlugit Piginneqataassutsit annertunngitsut nalingi ilanngaa- pingaarnertut niuerfiupput. Tuniniaaneq 10 %-imik aningaasaataatit ineriartorneri tigereerlugit ukiumut angusat 92 mio DKK-upput. Angusat aningaasallu tigoriaannaat illersorniarlugit appariarmat akit apparnerat USA-milu dollarip nalikin- suliniutit, soorlu Oqimaaqati. aningaasat(mio. DKK) Patajaassuseq Ingerlatseqatigiiffinni Ice Trawl Greenlandimi, Pelagic suliniutit, soorlu periarfissaqartilluni sulilersitsiun- nerunera iluanaaruteqarnerup appariaateqarneranut periarfissaqartilluni (%) Namm. aningaasaatit(mio. DKK) naarneq, aningaasarsianik qaffaanissamik taamaatit- Greenlandimi, Gaia Fishimi, Arctic Fishimi aamma annertusaavoq. 6.000 35% sineq, angalanernik killilersuingaatsiarneq, nittarsaas- sulilersitsiun- Inughuit Seafoodimi piginneqataassutsit annertunngit- sinermut siunnersortinullu atuinermik annikilliliineq Tunitsivinnik nunatta avannaaniittunik (Uummannaq, sut aningaasanngorlugit 36 mio. DKK-inik naleqarput. 5.000 33% Aappilattoq, Upernavik Kujalleq aamma Nuussuaq) naarneq, kiisalu aningaasaliinissamut tunuarsimaarneq, ukiup 4.000 31% ukiuni kingullerni pitsanngorsaaneq aningaasartuute- ingerlanerani naammassineqarput. aningaasarsianik Akiitsut ernialersukkat & aningaasat qarnerunermik kinguneqarpoq, illuatungaanilli ingerlatsinermi atukkat ineriartorneri 3.000 29% aningaasaliineq aamma aalisartunik sulisunillu qaffaanissamik Pissuseqatigiiaat aallunneqartut tunineqarnerisa Akiitsut ernialersukkat (mio. DKK) 2.000 27% 2019-imiit 2021-mut qaam. pingasukkaartumik piginneqatigiilluni ingerlatsineq Royal Greenlandip inis- taamaatitsineq Aningaasat ingerlatsinermi atukkat 16 1.000 25% ineriartorneri sisimaneranut nukittorsaataapput. Pisuussutit pillugit akileraannginnermi (mio. DKK) 16 angalanernillu Akiitsut Raajat uusut qalipaajakkallu Qalerallit unammilleqatigiinneqangaatsiarnerani tamanna 0 23% 3,5 3,7 4 2016 2017 2018 2019 2020 Raajat qalipallit pisariaqarpoq. killilersuingaatsiar- 3,0 2,9 2.500 3 100 Saattuat Quin-Sea Fisheriesimeersut A&L Seafoodi- neq ukiup 2 Aningaasat nammineq pigisat 1.584 mio. DKK-jupput, meersullu 2020-mi pitsaasumik ineriartorput. Covid-19 2.000 90 1 ingerlatseqatigiiffiullu patajaassusaa 30 %-uvoq. pissutigalugu sulisut pillugit isumannaallisaanermut ingerlanerani 0 80 1.500 periusissat tunisassiorfinni kilisaatinilu ikkussuunne- naammassineqar- -1 Agguagarsiat pillugit politikki (ukiumut angusat akile- 70 qarmata ulapaarfik qaammammik ataatsimik kinguar- 1.000 -2 raarutit ilanngaatigereerlugit 50 %-ii) piginnittumit -3 60 tinneqarpoq. Nualluut nunarsuarmi tamarmi tuniluut- put akuerineqartoq naapertorlugu agguagarsiassanik tun- -4 2019 Q1 Q2 Q3 2020 Q1 Q2 Q3 2021 500 niussisoqassanngilaq. Kisianni ukiumi naatsorsuiffiu- toq pissutigalugu niuerfinnut USA-miittunut Japanimiit- -5 tunullu tunisisinnaaneq aamma nalorninartorsiorfiu- sumi 2019-imi agguagarsiassanik tunniussisoqanngin- Raajat qalipallit suli isertitaqarfiupput, niuerfinnili 0 -6 voq. Taamaakkaluartoq USA-mi niuertarfeqarfinnut 2016 2017 2018 2019 2020 nerata kingunerisaanik 60 mio. DKK-nik agguagassanik Kinamiittuni Skandinaviamiittunilu nualluutip nunarsu- igaffissuaqarfinnullu tuniniaanermik pilersitsoqarnera- tunniussisoqassasoq aalajangerneqarpoq. armi tamarmi tuniluunneranik sunnertisimaneqarput. Royal Greenlandip tunisaqarnikkut unammillernartoqa- tigut niuerneq ilimagisamiit pitsaaneruvoq. Royal Ukiumoortumik naatsorsuusiorfiusup qaangiutereerne- Illuatungaanik Ruslandimi niuerneq pitsaasumik raluartoq aningaasat ingerlatsinermut atorneqartut Greenland nunatsinni, Norgemi Quebecimilu Canada- rata kingorna angusanut oqimaaqatigiissitsinermul- ineriartorpoq. allanngortinnagit attatiinnarsinnaasimavai. Toqqortat miittumi aamma saattuanik tunisassiortarpoq. luunniit sunniutilinnik pisoqanngilaq. Tamakkiisumik isigalugu niuerfiit ineriartornerat naap- 250 mio. DKK-inik annikillipput, akiitsullilli amerlaneru- Saarullik Atlantikup Avannaata imartaaneersoq Royal ertorlugu akit ukiup ingerlanerani 14 %-imik apparput. lerlutillu akiitsoqarfiit ikilipput. Siunissaq Greenlandimut suli annaasaqarfiuvoq, niuerfinnilu akit Niuerfiit nalinginnaasumut uteraluttuinnartillugit tuni- Aningaasaliineq, matumani kilisaatinut nutaanut pigin- Raajanik uusunik qalipaajakkanillu niueruteqarneq appariartornerat pissutigalugu annaasaqaataagalut- sassiatta pitsaalluinnartut tukertitaanngitsullu 2021-mi neqatigiillunilu aallartitsinernut aningaasaliineq, nualluutip nunarsuarmi tamarmi tuniluutilinnginnerani- tuinnarpoq. Nunami tunisassiornermik aallussinerit pitsaasumik ineriartornissaat naatsorsuutigaarput. li akit appariartornerinik sunnertisimavoq, tamannalu unammillernartoqarfiungaatsiarput. Saarulliit Nutaaq- peqqutigalugu akiitsut ernialersukkat 238 mio. DKK-nik pilersuinerup annertuneruneranik peqquteqartoq tut tunisassiat Maniitsumeersut niuerutiginerisa qaffapput. Akiitsut ernialersukkat ukiup naanerani 2,4 Pingaarnertut aallussanik tuniniaanerup iluanaarute- Covid-19 pissutigalugu Europami marloriarluni matu- annertusarnissaat ukkatarineqartuarsinnarpoq, mia. DKK-nik annertussuseqarput qarnerullu pissusissamisuuleqqinnissaa, aammali periusissatut pilersaarummi pisuussutinik pigeriik- sisoqarmat sunniuteqarnera annertunerulerpoq. Taa- taamaalilluni tunisassiamik pitsaalluinnartumik EBITDA naapertorlugu akiitsut 16-imiipput. Nualluutip katsinnik nalitusaallunilu tapertanik ilaartuilluni matuttaaq Tuluit Nunaata EU-mut ilaasortaajunnaartus- aalajangersimasumik akilersinnaasumillu akeqartinne- nunarsuarmi tamarmi tuniluuttup kingunerisaanik annertusaanissaq ukkatarineqarpoq. sanngornera pissutigalugu nalorninartoqarnera unam- qartumik pisisoqarsinnaassaaq. Saarulliit Nutaaq-tut iluanaarutit 2020-mi annikinnerunerat soorunami UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 14 15 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Akiuussutissersuinerit ingerlarsulerpata nunallu amma- Tuluit Nunaata EU-mut ilaasortaajunnaarnera eqqar- riartoqqilerpata niuerfiit 2021-mi nalinginnaasumut saatigalugu naatsorsuutigisamiit uniuuttumik raajat NIUERFIIT TUNINIAANERMILU AKIT COVID-19-IMIT uteqqikkiartuaalernissaat naatsorsuutigineqarpoq. 20 %-imik saarulliillu 6 %-imik akitsuuserneqarput. 2021-mi ukiup affaa siulleq nualluummik nunarsuarmi Tuluit Nunaata EU-mut ilaasortaajunnaarnissaa EQQUGAANGAATSIARPUT tamarmi tuniluuttumik sunnertisimangaatsiarnissaa pillugu attaveqatigiinnerit naapertorlugit nunatta nalinginnaasumullu uteqqikkiartuaarnerup ukiup akitsuusersugaanngitsumik tunisisinnaanissaminut 2020-mi niuerfinni ineriartorneq ukiup aallartinnerani Covid-19-ip ajornartoortitsinerata nalaani pisuussutit qaammataani kingullerni arfinilinni aatsaat malunnar- akuersissutaa ukiumik ataatsimik sivitsorneqassasoq siumut naatsorsoriikkaniit allaanerungaatsiarpoq. kilisaatinit aalisartunillu pisarineqartut annertoqataan- sinissaa maannamut naatsorsuutigiuarsinnarparput. neriorsuutaagaluarmat kukkusoqarsimanera naatsor- Piffissami tassani niuerfiit pitsaasumik ingerlaannar- nik tuniniaanissaq tuniniaanermut periusissatut piler- Royal Greenlandip isertitaqartarnerata annerpaartaa suutigaarput. Isumaqatigiissutip allanngortinnissaa nissartik, ukiorpaalunni attassimasartik, ilimagalugu saarutigineqarpoq. Tamanna naammaginartumik ukiup affaani kingullermi minnerunngitsumillu qaam- pillugu politikkikkut ilungersorluni suliniartoqarpoq. pitsaasumik ineriartorput. Covid-19-ili pissutigalugu iluatsippoq, taamaalillutalu uninngasuuteqarnerput matini kingullerni pingasuni juullertarnerani, kiisalu Nioqqutissanilli eqqussuinermi nalunaarsuinissamut nunarsuarmi inuiaqatigiinni aallussat tuniluunneq aqussinnaasimavarput. Kangiani niuerfinnut igaffissua- nutaatut Kinami ukiortaarsiornissamut tuniniaanermi suleriutsit sukaterneqarneri atuutiinnassapput. Royal pakkersimaarniarlugu matoorneqarput. qarfinnullu tuniniaanerup annertusarnissaanik ukiuni pisarmat aasariartornerani nalinginnaasumut uteqqik- Greenland periutsit nutaat atuutilernerani ikaarsaar- kingullerni ukkataqarneq kingulliunneqarluni tuniniaa- Royal Greenlandimi igaffissuaqarfinnut tuniniaaneq kiartuaarnissat immikkut ittumik uagutsinnut pingaa- nissaq eqqarsaatigalugu Tuluit Nunaanni uninngasuu- viusinnaasut soorlu niuertarfeqarfiit nittartakkatigullu annikillingaatsiartoq niuertarfeqarfinnut tuniniaaneq ruteqarpoq. tissanik annertusaanikuuvoq. Tamatuma saniatigut niuertarfiit pimoorussilluni ukkatarineqarput. qaffappoq, igaffissuaqarfinnulli tunineqartartut anner- Royal Greenland raajanik uusunik qalipaajakkanillu Akileraarutit ilanngaatigereernagit angusat nalingin- tussusaannut taarsiutaanissamut naammassimanngi- Kangia Europallu qeqqa niuerfinni annerpaajuarsinnar- Canadameersunik Tuluit Nunaanni akitsuuteqanngitsu- naasut 2019-imitut issanngillat, taamaakkaluartorli laq. Tamatuma qaavatigut Kinami niuerfinni unammil- put, taamaattorli niuerneq kaaviaartitsinerup 30 %- mik tuniniaassalluni periarfissinneqarnikuuvoq. millioninik hunnorujulikkaanik annertussusilimmik lernartut kingunerisaannik suliffissuaqarfinnut tuni- iatut annertussuseqalerluni appariarpoq. Illuatungaa- sinneqartooruteqarnissarput naatsorsuutigaarput. Akiitsut ernialersukkat Covid-19 kingunerisaanik 2021- niaaneq annikillingaatsiarpoq. nik Amerikami Avannarlermi niuerneq saattuanik Nunarsuarmi aningaasaqarnerup ineriartornera, mi allannguuteqassanngillat. tuniniaaneq peqqutigalugu qaffakkiartorpoq. Europap Igaffissuaqarfinnut tuniniaaneq ukiup siulianut matumani Covid-19-ip Tuluillu Nunaata EU-mit ilaasor- qeqqani Skandinaviamilu kaaviiaartitat annertussusaat sanilliullugu 79 %-iinnaasimavoq, suliffissuaqarfinnut taajunnaarnerata niuerfinnut kinguneri suli nalorninar- allanngunngillat. tuniniaaneq 16 %-imik annikillisoq. torsiortitsipput. Kangia Taamatuttaaq igaffissuaqarfinnut suliffissuaqarfinnullu Kangianut tuniniaaneq 1,5 mia. DKK-nik annertussuse- niuertarfeqarfinni tuniniarneqartariaqalermata tunisas- qartoq 2019-imut sanilliullugu 17 %-imik appariarpoq. siat tunisinermi akii appartinneqangaatsiarput. Kaaviaartitat aggorneratulli naatsorsoraanni ukiuni Pissuseqatigiiaat pingaarnertut aallussat tassaasut qa- kingullerni arfineq-marlunni 11 procentpointinik lerallit, raajat saarulliillu akii tamarmik appariangaat- qaffariarpoq. siarput, saattuat Royal Greenlandip Canadami niueru- 2020-mi kinguariarneq akinik appaanermi annermik teqarneranut pingaaruteqaqisut suliffissuaqarfinnut peqquteqarpoq, tunineqartulli tonsikkaartut 2019-imi- tunineqartarneri niuertarfeqarfinnut igaffissuaqarfin- tulli annertussuseqarput. nullu saqitinneqarnerisa kingunerisaanik annikitsumik qaffapput.

Nunat ilaanni kaaviiaartitat piffissap ingerlanerani agguataarneri

Kangia Europa Skandinavia Amerika Avann. Allat

20% 23% 26% 27% 30% 34% 31%

Akileraannginnermi kaaviiaartitat - Decembari YTD 2020 vs. 2019 (Indeks 100) 60% 55% 47% 46% 37% 31% 30% Niuertarfeqarfiit Igaffissuaqarfiit Suliffissuaqarfiit

93 79 84

20% 21% 24% 23% 23% 19% 21% 1% 1% 1% 2% 2% 1% 1% 6% 5% 8% 10% 14%

2020 - 12 YTD 2013/14 2014/15 2016 2017 2018 2019 2020 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 16 17 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Europamiut angerlarsimaffimminni aalisakkanik nerinerulerput

Royal Greenlandip nioqqutissaatai immikkoortunut pingaarner- qqutissanik nalinginnaasunik tuniniaavinnut tunisaqarnerul- nut pingasunut tunineqartarput; nioqqutissanik nalinginnaas- ersimanerisa annertusisimanerat tupaallannarpoq. Europami unik tuniniaavinnut, soorlu niuertarfinnut, suliffissuarnut, tunis- pisisartut nioqqutissanik nalinginnaasunik pisiinnarnatik aamma assiortunut allanut tunisassiassanik tunisassiareqqiisartunut saattuanik, raajanik, peqqussuarnik qaleralinnillu angerlarsima- aamma igaffissuaqarfinnut. Kingulliullugu taaneqartoq assigiin- ffimminni nerisassiassaminnik pisisarput; nioqqutissat qaffasin- Japanimi nittartakkatigut niuerfinni ngitsunik immikkoortoqarpoq, soorlu neriniartarfiit, suliffeqarf- nerusumik akillit annermik neriniartarfinnut tunineqartartut. inni nerisarfiit aamma atuarfinni nerisarfiit; immikkoortut Royal unammillerneq annertuvoq 2021-ip 2022-illu ingerlanerini Europami tuniniaaneq naling- Greenlandip tuniniaanerata appangaatsiarneranik kinguneqartu- innaasumiileqqissappat atuisut pisiarisartagaat suussanersut Royal Greenland Japan nittartakkatigut tuniniaavik Raku- aamma tuluttut taaneqartartoq ’last-mile-performance’, mik Covid-19 pissutigalugu 2020-mi ukiup ilarujussua matoqqa- pissanganarpoq. Unali qularnanngilaq; atuisut Europamiuusut teni aqqutigalugu nioqqutissanik annikitsumik tuniniaa- tassa nioqqutissap atuisumut assartornissaanut piler- nikut. sareerluni 2020-mi Amazonimi Yahoomilu aamma tuniniaa- saarutit kingulliit. Pilersuisoq aningaasartuutit appasin- nammineq iggavimminni raajanik qalipaajaallaqqinnerulerlutil- salerpoq. Nittartakkatigut tuniniaaneq immikkuullarillu- nerpaaffissaaniitillugit piffissami kissaatigineqartumi Igaffissuaqarfinnut tunineqartartut ilarujussui inuinnarniit pi- lu, peqqussuarnik qupisillaqqinnerulerlutillu saattuanik niuiaal- nilu unammillerfiungaatsiarpoq. tunniussisinnaasoq atuisumit piumaneqarnerusarpoq. siarineqartalissasut soorunami naatsorsuutigineqarsinnaavoq. laqqinnerulerput. Taamaammat uninngasuutinik aqutsineq, assartuineq Taamaakkaluartoq Europami tuniniaanermut ingerlatsiviit nio- Japanimi nittartakkatigut tuniniaaniaranni pilerisaarinerit assartuiffissallu Japanimi nittartakkatigut niuernermik piffissamilu aalajangersimasumi neqerooruteqarneq pi- ingerlatsinermi pingaaruteqarluinnarput. ngaaruteqarput. Atuisoq naakkittaatsuuvoq; kuponit ator- lugit pisineq, marluk pisiarigaanni ataasiinnaq akilerlugu Royal Greenland Japanip nittartakkatigut niuertarfimmi Siornatigut misilittakkat naapertorlugit nualluut nunar- aamma oqarasuaat angallattagaq qarasaasiarluunniit an- Rakutenimi niuernermit ukiuni marlussunni misilittakkat suarmi tamarmi tuniluuttoq nakkutigineqarsinnaaler- gallattagaq atorlugu massakkorpiaq neqerooruteqartar- naapertorlugit Yahoomi Amazonimilu tuniniaanermik Tuniniaavimmi Europami kaaviiaartitat pat killilersuinerlu atorunnaarsinneqarsinnaalerpat neq ujartorlugit oqarasuaat angallattagaq qarasaasiar- 2020-mi ammaassinikkut niuerneq annertusivaa. Nit- %-inngorlugit Kinami niuerfiit nalinginnaasumut piaakannersumik luunniit angallattagaq atorlugu toorsinerit ikitsuinnaat tartakkatigut niuerfinni pingasuni tamani pissuseqati- uteqqinnissaa Royal Greenlandimi ilimagineqarpoq. North Atlantic Champion Tapertat atorlugit ajornanngitsumik pilersuisumik taarsiisoqarsin- giiaat tunineqarnerpaat tassaapput saattuat, taakkulu naavoq. ukiup naanerani tunineqarnerpaasarput. Japanimi niuerfiit aammattaaq arlaleriarlutik matune- 57% 63% qarput. Royal Greenland tunisassiani ileqquusoq Aalajangiisuusartut ilaat pingaarutilik tassaavoq nassius- naapertorlugu sushitorniartarfinnut tunisarmagit sinermi piffissaq atorneqartoq tassungalu aningaasartuutit; tunisat 9 %-imik appariaateqarput. Taamaakkaluartoq niuertarfeqarfinnut tuniniaaneq qaffatsinneqarlunilu nittartakkatigut tuniniaanermik misiliineq annertusar- 43% 37% Kinami qaammatini siullerni qulini niuerneq annertus- qanngikkunik killilersorneqalerput, eqqussisartullu neqarpoq. sutsit eqqarsaatigalugit ilimagisamiit iluatsinneruvoq, nioqqutissaatimik tuniniarnissaannut ajornakusoortit- Europa qiterleq 2019 2020 ukiulli naanera Covid-19-ip tuniluunnera pissutigalugu sileramik Kinami ukiortaarsiornissamut nioqqutissanik Niuerfinni Europap qeqqaniittuni kaaviaartitsineq 1,4 killilersuinernik oqartussaasunit atuutsinneqartunik piniarnissartik tunuarsimaarfigilersimavaat. mia. DKK-uvoq. Niuerutigineqartut 2019-imut sanilliul- annertuumik sunnerneqarpoq. Kinap kangiata avan- Taamatuttaaq aalisakkat qaleruallillu avataaniit lugit procentitigut nikinngikkaluartut tuniniaaneq 14 naani, raajanik qalipalinnik nerisoqarluarfiusartumi Tunisassianik Atlantikup Avannaata imartaaneersunik eqqussat oqartussaniit arlaleriarlutik Covid-19-imik %-imik appariarpoq. Covid-19-imik arlaleriarluni tuniluuttoqalermat ingam- tuniniaanermi kaaviaartitat 57 %-imiit 63 %-imut tuniluutsitsisutut pasillerneqarmata Kinami atuisut mik raajat qalipallit niuerutiginerat eqqugaavoq. Talit- qaffammata periusissatut pilersaarut malillugu aaqqis- tatiginnikkunnaarnerinik kinguneqarpoq. tarfiit, qerisuusiviit najukkanilu niuerfiit matutinne- suussaanikkut annertuumik allanngortoqarpoq. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 18 19 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Raajanik Tuluit Nunaanni, Tysklandimi Ruslandimilu atorunnaarsinneqarmata aasap ingerlanerani akit tuniniaanerup annertusinera, qalerallit nerpiinik tunis- qaffakkiartoqqilernerat nuannaarutaavoq. Tamanna assianik tuniniaanerup Tysklandimi Frankrigimilu nunarsuarmi pissutsit pissusissamisuuleqqippata Assamminnani niueqateqarneq annertusinera kiisalu saarullinnik tuniniaanerup niuerfiit pissusissaminnut sukkasuumik utersaarnis- Nittartakkatigut naapittarfiit Royal Greenlandip tuni- qarpoq; pissuseqatigiiaat tunisassiarineqartut tamar- Europap kujataani annertusinera ineriartornermut saannik takussutissiivoq. niaasuinut sakkussatut siornatigornit pingaarute- mik, tunisassiat pillugit paasissutissat aamma poor- peqqutaapput. Illuatungaanik aalisakkat Atlantikup Tuluit Nunaata EU-mi ilaasortaajunnaarnissaa qarnerulissasut 2020-mi upernaakkut ersarissivoq. tueriaatsit nalunaarsuiffimmi nassaarineqarsinnaap- Avannaata imartaaneersuunngitsut niuertarfinni tuni- ilimagineqareersoq matumanilu suleriusinut nalunaar- Paasissutissat tunisassianut tunngasut tutsuigi- put. Aammattaaq atuisut piumasaat annertusiar- niagassatut poortukkat tuniniarneqarneri taamaatik- suinernullu piumasaqaatit nutaat piareersarfigalugit narlutillu nutarsagaasut assillu qanimut naapissin- tuinnartillugit niuertarfeqarfinnut attaveqarnermut kiartuaarneqarput. ukiuni arlalinngortuni suliaqartoqarpoq. Tunisassiat naannginnerup nalaani tuniniaanermi sakkussatut tapertatut tunisassiat niuertarfinni tuniniarneqartar- Europami igaffissuaqarfiit ukiup ilarujussua matoqqa- nunatsinneersut eqqunnissaannut akitsuutissat pingaaruteqarluinnarput. tut pillugit nalunaarsuiffimmik aasap naajartulernera- ni saqqummersitsivugut. tinneqarnerisa nalaanni allannguisoqarpoq. Royal pillugit Tuluit Nunaat nunarpullu ukiup naanerani suli Royal Greenland ukiorpassuanngortuni igaffissuaqar- Greenlandip niuerfinni ataasiakkaani tuniniaanermut isumaqatigiissusiorsimanngimmata pisisartunut Tuluit finnut tunisassiat pillugit sukumiisunik paasissu- Nittartakkanik atuineq tuniniaanermi iluaqutaagami allaffeqarfini aqqutigalugit pisisartuminut qaninnera Nunaanniittunut pilersuisinnaaneq qulakkeerniarlugu tissalimmik nittartakkatigut nalunaarsuiffeqarpoq. pisisartunik attaveqarnermi assamminnanilu niueqa- iluaqutaammat najukkani unammillernartut pitsaaner- uninngasuutinik katersisoqarnera pisariaqarsimasoq Nittartakkatigut nalunaarsuiffik qarasaasiakkut ator- teqarnerup ajornakusoornerata nalaani angusaqarluar- paamik iliuuseqarfigineqarsinnaasimapput. erserpoq. tumik suliffeqarfiup suliffissuarnut tunisassiai pillu- nermut iluaqutaavoq. Nunap ilaani allani tunisinermi akit unammillernar- git paasissutissanik imalimmik upernaakkut ilane- toqarsimapput. Killilersuinerit atuuttut ilarpassui

Skandinavia aamma igaffissuaqarfinni annitassanik tuniniaaneq Skandinaviami kaaviaartitsineq 1 mia. DKK-uvoq, tassa assersuutitut taaneqarsinnaapput. suliffeqarfissuup kaaviaartitaasa 23 %-ii. Kaaviiaartitat Amerika Avannarleq 2019-imut sanilliullugit 10 %-inik appariarsimapput. Amerikami Avannarlermi tuniniaaneq 2020-mi 0,7 mia. Skandinavia ingammik raajanik, saarullinnik, pujuukka- DKK-nut qaffappoq, maannalu Royal Greenlandip tuni- Pisisartunik nittartakkatigut ataatsimeeqateqartarnerup nik tunisassianillu siatassatut qallikkanik tuniniaavittut niaanerata tamakkiisup 14 %-iatut annertussuseqaler- USA-mi nittarsaassinernut peqataanissaraluaq paarlappaa pingaaruteqarpoq. poq. Nunat Skandinaviamiittut Covid-19 akiorniarlugu assigi- Kaaviaartitsinerup 26 %-imik qaffannera siullertut Royal Greenland nunani tamalaani nittarsaassinernut assi- ulluni marlunni pisisartunik pilersuisunillu ataatsimiisitsi- inngitsunik periuseqarnissartik aalajangersimavaat, saattuanik niuertarfeqarfinnut igaffissuaqarfinnullu giinngitsunut ukiut tamaasa peqataasarpoq, Covid-19-ili saqattaarmat Royal Greenland peqataavoq. tamannalu niuerfinni pineqartuni tuniniaanerup ineriar- tunisisarnerup qaffanneranik pissuteqarpoq, tassami pissutigalugu nittarsaassinissarpassuugalugit 2020-mi ECRM nittartakkatigut ataatsimiittarfissanik paasissutissa- tornerani takuneqarsinnaavoq. Igaffissuaqarfiit Dan- suliffissuaqarfinnut pisisartunut akigitinneqartuniit taamaatiinnarneqarput. Nittartaassineq Seafood Expo North nullu toqqorsivimmik pissaqartitsillunilu pisisartut pilersu- markimiittut Norgemiittullu ukiup ilarujussua matoqqa- akinik pitsaanerusunik pissarsisoqarsinnaasimavoq. America (SENA) marsip qaammataani ingerlanneqartussaa- isullu ataatsimiinnissamut pilersaarusiornissaq, saqqum- tinneqarput, Sverigemili killilimmik killilersuisoqarpoq. Aammattaaq saattuanik tuniniaanerup annerpaartaa galuartoq siullerpaalluni taamaatiinnarneqarpoq. miinernik aqutsinissaq kingornalu malittareqqiinissaq pillugu Taamaalilluni niuerfinni Sverigemiittuni tuniniaaneq pisisartunit Japanimeersunit Amerikamiunut nuutsinne- USA Royal Greenlandimut niuerfiuvoq nutaajusoq. Nit- siunnersuisuuvoq. ukiup siulianituulli issimavoq, kisianni Norgemi Dan- qarsinnaasimavoq. tarsaassinerit pisisartunullu pulaarnerit suleqatigilikkanik markimilu niuerneq appariarluni. Royal Greenlandip Royal Greenlandimi sulisut marluk, ataaseq Danmarkimeer- Tamatuma saniatigut niuertarfeqarfiit Canadamiittut naapitsinernut, tunisassiatsinnik nittarsaassinernut attave- Danmarkimi igaffissuaqarfinnut tuniniaanerata appariaa- soq ataaserlu USA-meersoq, USA-mi pisisartunngorsinnaasut Amerikamiittullu raajanik uusunik qalipaajakkanillu qarfissanillu nutaanik naapitsinernut nalinginnaasumik teqarnera niuertarfeqarfinnut tuniniaanerulernermik 21-it Royal Greenlandimillu ataatsimeeqateqarnissaminnik pilersuinissamut isumaqatigiissusioqatigineqarsinnaasi- atorneqartaraluarput. taarsersinnaasimavaa. soqutiginnillutik ilisimatitsereersut ullut marluk ingerlane- mapput, soorluttaaq tunisassianik allanik aamma Oqarasuaatikkut oqaloqateqarnerit, nittartakkatigut naapit- rini ataatsimeeqatigaat. Ataatsimiinneq ataaseq minutsinik Ajoraluartumilli niuerfinni allanituulli akit ineriartornerat tuniniaasoqartoq. appariartuinnarsimavoq. tarfinnik atorluaanerit videokkullu ataatsimiinnerit Royal 20-narnik sivisussuseqarami sivikitsuararsuuvoq. Ataatsi- Ataatsimut isigalugu niuerfimmi Amerikami Avannarler- Greenlandip tuniniaanermik allaffeqarfittaavani Bostonimiit- meeriaaseq tupaallannartumik angusaqarfiulluarmat isuma- Covid-19 pissutigalugu atuisut pissusaat allanngorput, miittumi pitsaasumik ineriartortoqarmat niuerfimmi tumi upernaap ingerlanerani ulluinnarsiutaalerput. Nittartak- qatigiissutit soqutiginartut assigiinngitsut kingorna tuni- ileqqunullu nutaanut sapinngisamik malinnaanissaq tassani allaffeqarfik Bostonimi pilersinneqareersoq katigut attaveqatigiinnermut kattuffik ECRM ukiaanerani niaanermut isumaqatigiissuteqarfiusumik inerneqarput. ukkatarineqarpoq. Click og Collect, nerisassat igariaan- aningaasaliiffigineratigut sulisunik amerlanerusunik nanngorlugit poortukkat, nittartakkatigut tuniniaaneq atorfinitsitsinissaq aalajangerneqarpoq. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 20 21 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Royal Greenland ilisimatusarnermi inernerit tunngavi- Atlantic cod (Gadus morhua L.) generates good physic- Tunisassiat nutaat inerisaanerlu galugit tunisassioriaatsimik allanit pitsaanerusumik ochemical properties and high sensory quality during ingerlatsinissaq siunertaralugu nutaaliaasumik frozen storage. Innovative Food Science & Emerging Suliffeqarfiup iluani inerisaanermut suliniutit soorlu aamma ilisimatusar- pilersitsivoq. Ilisimatuutut allaaserisami inernerit Technologies, 65, 2020. tunik suliffeqarfiup avataaneersunik suleqateqarnerit pissuseqatigiiaat tunisassiornermik suliaqarnermi tunngaviliipput, Royal https://doi.org/10.1016/j.ifset.2020.102434 pingaarnertut aallussatta tunisassiallu pingaarnersiukkat atorluarlugillu Greenlandillu ukiuni kingullerni tallimani pimoorussil- luni nutaaliorlunilu suliaqarneratigut pitsaassutsip Allaaserisaq III: nalitusarnissaat Royal Greenlandimit anguniagaavoq. qaffasissup takussutissalerneqarnera niuerfinnut Jonas Steenholdt Sørensen, Oliver Ørnfeld-Jensen, naleqqussaaneranut tapiliussivoq. Niels Bøknæs, Ole Mejlholm, Flemming Jessen and Periusissatut pilersaarut naapertorlugu pissuseqatigiiaat suseq kiisalu tunisassiap suussusaa naapertorlugu Paw Dalgaard. Thawed and chilled Atlantic cod (Gadus Inuussutissalerinermi ilisimatusarnermut suliniut Inno- tunisassiallu pillugit nalunaarsorsimaffik pissuseqa- tappiorannartoqalernissaanut siulittuutaasinnaasunut Royal Greenland morhua L.) from capture-based aquaculture in Green- vationsfondenimiit Royal Greenlandimiillu aningaasa- tigiiaanut pingaarnertut aallunneqartunut Atlantikup ilisimasat naapertorlugit ingerlanneqarpoq. Inuussutis- land - Options for improved distribution. LWT- Food Europami ilisima- lerneqartoq tunisassiorfimmi Maniitsumiittumi sulisut Avannaata imartaaneersunut tunngatinneqarpoq. salerinermi ilisimatusarnermik suliniutip annerpaartaa Science and Technology, 131, 2020. Naleqalersitsineq naleqalersitsinermillu suliaqarnerup DTU-mi ingerlanneqassaaq. tusarluni sulinium- qanimut suleqatigalugit ingerlanneqarpoq. siusissumik aallartinneqartarnissaa nutaaliornermut https://doi.org/10.1016/j.lwt.2020.109473 Suliniutip ukiuni pingasuni ingerlanneqarnerani najuul- mi WASEABI-mi Ilisimatuusarneq pillugu allaaserisat: suliniuteqarnermut siunertaapput. Tunisassiat aala- luni sulilluni, soorlu Royal Greenlandip kilisaataani jangersimasut atuisut pisiarisartagaannut naapertuuttut 2020-mi ukiup Allaaserisaq I: raajarniummi aamma tunisassiorfimmi Cuxhavenimi inerisarnissaasa ukkatarineratigut tunisassianik niuerfin- Jonas Steenholdt Sørensen, Niels Bøknæs, Ole Mejl- Ilusilersugaq Tysklandimiittumi ilisimatusarneq aamma ingerlanne- aappassaa suleqa- holm and Paw Dalgaard. Superchilling in combination ni piumaneqartunik pilersitsisoqarpoq. A) Bundgarnersorluni aalisarneq qassaaq. taavoq with modified atmosphere packaging resulted in long Raajat qaleruallit ukiuni pingasuni inussutissar- Saarullinnik qaqerlaanik tunisassiornermi shelf-life and limited microbial growth in Atlantic cod B) Aalisartut uumatitsivimmiisitsisut siornikkut ilisimatusarfigineqassapput sinnikut Europami ilisimatusarluni suliniummi (Gadus morhua L.) from capture-based-aquaculture in Royal Greenlandip raajanik niueruteqarnera periusissa- C) Kilisaammi uumatitsivimmi saarullinnik uumasunik WASEABI-mi misilittaatigineqarput Greenland. Food Microbiology, 88, 2020. tut pilersaarut naapertorlugu pingaarnertut aallussaa- milluaaneq Royal Greenland Europami ilisimatusarluni suliniummi nut ilaavoq, taamaammat ilisimatusarneq aamma https://doi.org/10.1016/j.fm.2019.103405 WASEABI-mi, ilisimatusarfiit pingasut suliffeqarfiillu D) Tunisassiorfimmut milluaannginnermi uumatitsineq pikkorissarnissamut periarfissaqarneq pisuussutinik Europamiittut qulingiluat peqataaffigisaanni 2019-imiit Allaaserisaq II: E) Saarulliit immamiit qaqinneqarneranniit akunnerit inerisaanermi pingaaruteqarluinnarput. Tamanna 2023-mut ingerlanneqartumi, 2020-mi ukiup aappas- Jonas Steenholdt Sørensen, Niels Bøknæs, Ole amerlanerpaamik marluk kingorna sinilersitsineq, tunngavigalugu Royal Greenland Innovationsfonden saa suleqataavoq. Suliniut EU-p suliniutaanit Horizon Mejlholm, Karsten Heia, Paw Dalgaard and Flemming niaquiineq, kinisimaartitsineq, immikkoortiterineq, aningaasaliisoralugu tamatumuuna raajat qalipallit 2020-mit aningaasaliiffigineqarpoq. Jessen. Short-term capture-based aquaculture of nerpiliorneq aamma qerititsineq. ukkataralugit inuussutissarsiornermi ilisimatusarner- mut suliniummik pilersitsivoq. Suliniut ’Skalrejer – nye Royal Greenland saarulliit qaqerlaat perlukuinik - teknologier til styring af oxidation samt mikrobi- Maniitsumi tunisassiornermiit niaqqunik erlavinnillu, ologisk kvalitet og fødevaresikkerhed (NEWSOP)’, qerititsilluni misileraavoq. Misiliutit DTU Fødevare- (Raajat qalipallit - iltimik sunnerneqarnerup kiisalu instituttet-imut nassiunneqarput, tassanilu iltimik tappiorannartoqassuseq naapertorlugu pitsaassutsip sunnertinnaveersaatit atorlugit attartussuseq misissor- aqunneqarnera pillugu teknologi nutaaq aamma neqarpoq. Saarulliit tunisassiarineqartut sinnikuinik inuussutissalerinermi isumannaallisaaneq) Hanne tunisassiassat qanoq assigiinngitsutigut atorneqarsin- Aarslev Jensenip DTU Fødevareinstituttet Lyngbymiit- naanerisa misissorneqarnissaat siunissarlu ungasinne- toq qanimut suleqatigalugu ingerlatissavaa. rusoq eqqarsaatigalugu akuutissanik inuussutissaqar- luartunik peqqinnartunillu pilersitsinissaq siuner- Suliniut apriilimi aallartisarneqarpoq, Covid-19-illi nu- taavoq. narsuarmi tamarmi tuniluunnera pissutigalugu aallarti- sarneq siullermik paasissutissanik katersillunilu raajat Tunisassiornerup ingerlarnga pillugu ilisima- qaqerlaatut uutat pillugit pitsaassutsimut uuttuutit, tuussutsikkut takussutissiineq suliarinninneq, tappiorannartut aamma asiunaveer- Inuussutissarsiornikkut ilisimatusarnermik suliniut saartitsinerlu pillugit allakkianik sammisamut tunnga- naammassineqartoq ’Capture-based aquaculture of Suliniut una Bio Based Industries Joint sunik pissarsiarisinnaasanik nalunaarsuilluni DTU-mi Atlantic cod (Gadus morhua L.) in Greenland’ 2020-mi Undertaking (JU)-imit tapiisarnermut isumaqatigiissut No 837726 naapertorlugu laboratooriamut toqqaannartumik nuunneqarpoq. aasariartortoq Jonas Steenholdt Sørensenip, ilisima- aningaasanik tapiiffigineqarpoq. tuutut allaatigisami saniatigut suliani inernerilu pillugit Laboratooriami sulinissaq pisinnaanngormat suliniutip JU EU-mi suliniummi Horizon takussutissiisunik ilisimatusarneq pillugu allaaserisanik ilaa siulleq aallartinneqarpoq, tassanilu raajat qalipallit 2020-imi ilisimatusarnermut arlalinnik saqqummersitsisimasup, illersorpaa. nutaaliornermullu aaqqissuussaanit qerisuusivimmiitinneqaraangamik pitsaassusiisa Bio Based Industries Consortiumimiillu allanngoriartortarneranut suna pissutaanersoq kiisalu Suliniummi Royal Greenlandip tunisassiorfimmini aningaasalersorneqarpoq.. tamanna qanoq pinngitsoortinneqarsinnaanersoq Maniitsumiittumi saarullinnik Nutaaq®-tut tunisassio- misissussallugu siunertaavoq. riaasiisa pingasuusut ilisimatuussutsikkut takussutis- sinnissaasa pitsaassutsikkullu naliliiffiginissaasa Suliniutip ilaata aappaani raajanik nillataartitsivim- aqqutissiunneqarnissaat siunertaavoq. Taratserneqan- miitinneqarsinnaasunik nutaatut tunisassiornissamik ngitsunik, qerisitanik aatseqqitanillu tunisassioriaatsit inerisaaneq siunertaavoq. Inerisaalluni suliaqarneq pillugit ilisimasanik pingaarutilinnik aammattaaq DTU-mi asiunaveersaartitsinermut periutsit, tappioran- katersisoqarpoq. nartoqassuseq naapertorlugu pitsaassutsip allanngo- riartortarnera aamma tappiorannartunikkiartorsinnaas- UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 22 23 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Peqqussuit Newfoundlandimeersut nittartak- saartoq sassaalliutigineqartup isikkuanut pingaarute- katigut qarpoq. Taamaammat Royal Greenland kusassaatinut Royal Greenland Canadami nunap ilaani peqqussuarnik pooritinneqartartut isumassarsiorfigalugit kueraammik tunisassiornerup inerisarnerani tunisassiorfimmik sukkasuumik, eqqorluartumik eqqiluisaartumillu kue- Quin-Sea Fisheriesimik Canadamiittumik pisinermi- raasinnaasumik pilersitsivoq. Kueraat suannik gut pisuussutinut aningaasaqarnikkut aammalu 250g-inik imaqarpoq, annertussusaalu neriniartarfinni sulisoqarnikkut pingaarutilinnut aningaasaliivoq. igaffinnut amerlanernut naammappoq. Tunisassiaq Suliffeqarfiup peqqussuit aapasut, uusut uumatitallu aamma puussiamut puukkatut 1 kg-mik oqimaassusi- nunanut tamalaanut 2020-mi tuniniarsinnaasimavai. littut inniminnerneqarsinnaavoq, suaallu sassaalliutigi- Covid-19 pissutigalugu tuniniaaviit matoqqammata neqanngitsut ullut tallimat tikillugit nillataartinne- suliffeqarfik nittartakkatigut tuniniaavik aqqutigalugu qarsinnaammata matoqqissinnaanissaanut atortoq atuisut peqqussuarnik uumatitanik toqqaannartumik ilanngunneqassaaq. inniminniiffigisinnaasaannik pilersitsivoq. Najukkami Nakunat Vesterhavimeersut tunisassiat piuma- nutaaliornermik suliaqarneq suliffeqarfimmut ilisar- neqarluarput naataasut ilaat. Royal Greenland tunisassianik atuisunut tulluarsakka- Nipisat suaat nutaamik atoruminartumillu nik inerisaanermini ilaatigut nakunanik siatassatut puullit qallikkanik assigiinngitsunik 2020-mi tuniniaalerpoq. Royal Greenlandip nipisat suaannik nunatsinneersunik Tunisassiat Danmarkimi pisisartunut igaffissuaqarfin- tunisassiai nalinginnaasumik 50-100 g-inik oqimaassu- neersunut tulluarsagaapput, taakkununngami seqartillugit igalaaminernut poorlugit niuertarfeqar- pitsaassuseq qaffasissoq tunisassiallu suliarilluakkat finni atuisunut tuniniarneqartarput. Nipisat suaat pingaaruteqarluinnarput. Tunisassiat ’VESTERHAVS aappaluttut qernertullu poortuutissanut PET-nut poor- Rødspætter’-inik taaguuteqartut tassaapput aalisakka- tukkat 250g-inik imallit igaffissuaqarfinnut tuniniar- nik Danmarkip imartaani pisanik tunisassiat. Nakunat neqartarput. nerpii qajuusanik sequnnilianik manninnillu akoqartut qaffasissumik pitsaassusilimmik siatassatut qalligaap- Nipisat suaat tarajukinnerulersillugit pinngortitameer- put. Siatassatut qallikkat tunisassiassallu qaffasissu- sunillu qalipaaserlugit ukiuni kingullerni pitsanngorsar- mik pitsaassusillit atorlugit tunisassiaq sikalluartutut neqarnikuupput. Tunisassiat pitsanngorsakkat niuer- annikitsumillu qalligaagami angerlarsimaffimmi finni soqutigineqaraluttuinnarput, pisisartullu igaffis- nammineq suliaarpasillunilu mamartutut isikkoqarpoq. suaqarfinneersut poortuutissat PET-tut taaguutillit Tunisassiat qeritillugit uunnanneqarsinnaasut igaffin- pinnagit atoruminarnerusumik pooqalernissaat niinnaanngitsoq neriniartarfiinnarniunngitsorlu, kissaatigaat. Nipisat suaat assersuutigalugu qallersuk- aammali aalisagaarniarfinni piumaneqarlualereerput, kani stjerneskudini kusassaatitut, salatini tapasinilu iffiartuutigissallugit, stjerneskudini akorissallugit neri- atorneqartarmata annertussuseq aalajangersimaqqis- sitsinermilu sassaalliutigissallugit tulluarluinnartut.

Nittartakkatigut tunisassianik nittarsaassineq

Royal Greenlandimi igasut tunisassianillu ineri- Pisisartut taamaalillutik namminneq iggavim- saasut nalinginnaasumik pisisartunut takkullu- minniit toqqaannartumik malinnaallutillu tunisas- tik nittarsaassisaraluarput. Nittarsaassinerminni siat ussigassatut nassiussat nerisassiarisinnaa- tuniniaasut peqatigalugit saqqummiillutillu, igal- vaat imaluunniit ussigassatut nassiussat tigu- lutillu tunisassiat assigiinngitsut pillugit siun- gunikkit kingusinnerusukkut siunnersortissin- nersuisarput. Covid-19-ip nunarsuarmi tamarmi naapput. tuniluunnerata nalaani pisisartunut ornigulluni Royal Greenland tunisassiat nutaat pillugit nittarsaassinissaq ajornarpoq. Taamaammat saqqummiinermi pisisartut peqataaffigisin- tunisassianik inerisaanermut igaffik Danmarki- naasaannik niuerfinni arlalinni nittartakkatigut miittoq arlaleriarluni assiliisarfinngortinneqar- saqqummiinissamut aggersaavoq. Tamatuma lunilu nerisassiortarfinngortinneqarpoq. Filmi- kingorna saqqummiinerit arlallit nittartakkatsin- liuutit, qulliit nipimillu immiussissutit nutaaliat ni isiginnaarneqarsinnaalerput: atorlugit pisisartut toqqaannartumik ataatsimee- qatigisinnaavagut, taamaalilluni iganeq tunisas- sianillu saqqummiineq soqutiginartunngorsar- parput. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 24 25 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

NUALLUUMMIK NUNARSUARMI TAMARMI TUNILUUT- Kalaallit Nunaanni Royal Greenlandimut tunisat annertussusaat 2016 2017 2018 2019 2020 TOQARALUARTOQ AALISARNERMIK TUNISASSIOR- Raajat 25.003 26.935 26.852 30.991 29.753 NERMILLU SAPINNGISAMIK ATTASSIINNARNEQ Qalerallit 20.697 17.591 19.997 22.249 18.141 Nualluut nunarsuarmi tamarmi tuniluuttoq pissutigalugu aalisarneq Saattuat 1.055 1.330 1.535 1.551 1.581 Nipisat suaat 460 718 685 780 869 tunisassiornerlu unammillernartoqangaatsiarlutillu sulisut illersorniar- Saarulliit 21.432 19.199 14.028 10.227 10.611 lugit aallusinerlu ingerlatiinnarniarlugu assigiingitsorpassuarnik aaq- Allat 557 521 341 947 705 qiissuteqartoqarpoq. Tunisassiassanik nalitusaaneq Royal Greenlandip Katillugit 69.204 66.294 63.438 66.745 61.660 aalisarnermik tunisassiornermillu aallussineranut suli pingaaruteqarpoq. Sumiiffinni najukkatsinni aningaasaqarnikkut inuuniarnikkullu ajornar- torsiuteqalernissaq pinaveersaarniarlugu aalisarnerup tunisassiornerullu ingerlatiinnarnissaa iluatsippoq.

Tunisassiassat: Aalisarneq Nataarnaq 2021-imi taarserneqartussaammat kilisaatis- pisiortornerlu saq maanna Murueta Astilleros Shipyardsimi Bilbaomi Spaniamiittumi sananeqaleruttorpoq. Aammattaaq kilisaatip M/tr Tuugaaliup taarserneqarluni umiarsua- Kalaallit Nunaat liorfimmi tassanerpiaq sananeqarlunilu 2022-mi Nammineq aalisartoqarnersoq, aalisakkerisunit aalisar- naammassilluni tunniunneqarnissaanut isumaqatigiissu- Kilisaatip Sisimiup tunilluunniit allaniit tunisassiassanik suliffeqarfissuup siortoqarpoq. tunisassiorfiinut tunisassiassanik tulaassuisoqarnersoq agguaqatigiisillugu apeqqutaatinnagu nunatsinni tunisassiassanik pissar- Pelagic Greenlandip Islandimi ingerlatseqatigiiffimmik ullormut pisarisar- siarisalerusuttakkanik pissarsiaqarsinnaalernissamut Isfelagimik suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqar- immikkut ittumik pisinnaatitaaneq Royal Greenlandimut neratigut kilisaatit marluk Tunup sineriaata avataani takkani marloriaa- pingaaruteqarluinnarpoq. ikerinnarsiutitut ingerlanneqarput. Ingerlatseqatigiif- tinngortippai. Taas- fiup kilisaataataa Tasiilaq kilisaammik Christianimik Aalisarneq Grotiumimiittumik, ikerinnarsiummik nutaanerusumik suma qaavatigut Royal Greenlandip avataasiutitut aalisariutaatigai kilisaa- aalisarnerusinnaallunilu qerititsinerusinnaasumik tit raajarniutit pingasut, kilisaatit qaleralinniutit, saarul- usingiaaneq ullunik 2020-mi taarserneqarpoq. Kilisaat nutaaq Tasiilamik linniutit il.il. tunisassiorfiusut, aalisariut ningittagarsuut atserneqarpoq. pingasunik sisama- qaleralinniut, saarullinniut il.il. sinerissallu qanittuani raajarniutit mikinerumaat marluk. Taamatuttaaq qalerallit Suliffeqarfissuaq 2020-mi 58.500 tonsinik aalisarpoq, nilluunniit sivisus- tunisassiorfinnut tunineqartartut annertunerulersik- aalisarnerlu 2019-imut sanilliullugu 5 %-imik qaffappoq. suseqartaraluartoq kumallugit Avannaani aalisarnermut umiatsiaaqqanik Siuariaat kilisaatip M/tr Avatap atulersinneqarnerata angisuunik arlalinnik aningaasaliissuteqartoqarpoq. kingunerisaanik raajanik aalisarnerusinnaanermik pissu- akunnernut teqarpoq. Ikerinnarsiorluni aalisarneq avaleraasartoor- Kilisaatit M/tr Sisimiut aamma M/tr Avataq 2019- 16-iniit 24-inut Nunatsinni pisat digitalinngorput niarnerup nalaani kilisaammik taarsiisoqarmat 2019-imi imi atulersinneqarput. Kilisaatit tamarmik 2020-mi aalisarnermiit appasinneruvoq. sivikillisinneqarpoq aalisarluarput, aammali ilimageriikkatut kilisaatit nutaat Aalisartut, Royal Greenlandimi aalisarnermut siunnersortit Atortumi aalisartut atuisutut nalunaarsorsimasut aalisarfim- atulersinneqarnerini nalinginnaasumik unammillernarto- Svalbardimi Tunumilu aalisartoqanngilaq. aamma Qarasaasialerinermut immikkoortortaq suleqatigiillutik minni pisatik sumiiffillu atortumi nalunaarsoreersinnaanias- qarpoq. Unammillernartoqaraluartoq kilisaatit pitsaane- aalisartut pisaannik nalunaarsuineq pillugu digitalimik siuar- sammatigit atortoq aalisarnermiit akissarsinermut nalunaar- Kitaani 2020-imi raajartassiissutigineqartut 110.000 rungaatsiartumik aalisarsinnaallutillu pilersuisinnaasut saarujussuarput – suna tamaat oqarasuaatikkut angallattak- suiffittut tulluarsagaavoq. Pisat tunitsivimmi sulisunit oqimaa- tonsinut annertusineqarput taamatuttaaq uumassusileri- takutipparput. Assersuutigalugu kilisaatip aalisariutip kakkut ingerlassinnaanngorlugu. lutarneqarlutillu, nalunaarsorneqarlutillu pitsaassusilerneqas- sut innersuussutaat aamma MSC-p ingerlatsinermut sapput, naggataagullu paasissutissat nittartakkatigut atortumi Sisimiup agguaqatigiisillugu ullormut pisarisartakkani Aalisartut umiatsiaararsortut 1.000-it missaanniittut pisatik pilersaarutaa naapertorlugit 2021-mi 115.000 tonsinut paasissutissanik qarasaasiaqarfimmut nassiussisartumi kater- marloriaatinngortippai. Taassuma qaavatigut usingiaaneq Royal Greenlandip nunatta sineriaani tunitsiviisa ilaannut ullut annertusineqaqqipput. sorneqassapput. Paasissutissat tassanngaanniit Kalaallit Nu- ullunik pingasunik sisamanilluunniit sivisussuseqartaralu- tamaasa tunisarpaat. Pisat tulattarfimmukaateriarlugit, umiat- naanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqar- artoq akunnernut 16-iniit 24-inut sivikillisinneqarpoq. Pisiortorneq siaaqqamiit nioriarluni, tunitsivimmut saaffiginneriarluni, Matumani ukiumoortumik naatsorsuusiornermi fimmut (KANUAANA) nassiunneqartarput aalisartorlu pisami na- Kilisaatip raajarniutip Avatap avalannermi ataatsimi usit pisanik nalunaarsuinermut pappiaqqanik immersueriarluni pi- aalisakkat qaleruallillu katillugit 61.660 tonsit Royal linginik oqimaassusaanillu takussutissamik atortukkut ernger- 1.000 tonsit missaanniikkamik aatsaat taamak annertu- sat oqimaalutarneqarnissaat nalunaarsorneqarnissaallu utaq- Greenlandip Kalaallit Nunaanni tunisassiorfiinut luni pisarpoq. tigisut tulaappai, taamaalillunilu pingasunik qaloqarluni qineqartarpoq, arlalitsigut aalisartut arlallit utaqqeqatigalugit. tunineqarmata 8%-imik annikillipput. Aalisartut 40-t, tamarmik Ilulissaneersut atortullu atuutsilerne- kilisannerup avataani nalinginnaasumik annikitsuinnar- Royal Greenland aalisartorpassuit sullinniarlugit, pisanillu nalu- rani misileraasuusimasut, 2020-p naanerani atuisutut nalu- mik pisaqarfiusartuni iluaqutaanera imminut akilertoq Annikillinerat raajarniarnerup ingammillu qaleralinniar- naarsuineq pitsanngorsarniarlugu digitalikkut aaqqiissummik naarsorsimapput. Qarasaasiatigut nalunaarsuineq akissarsisit- erserpoq. nerup annikinneruneranik peqquteqarpoq. Illuatungaa- pilersitsiniarluni 2019-imi aalajangerpoq. Tamanna oqara- nilli ukiunut kingullernut sanilliullugu saarullinnik sisarnerlu nutaajusoq sinerissami tunitsivinni arlalinni 2021-p Nualluut nunarsuarmi tamarmi tuniluukkaluartoq suaatinut angallattakkanut atortumik pilersitsisoqarneranik tunisineq qaffappoq. Tamanna pitsaasuuvoq, tassami ingerlanerani atuutilissasoq naatsorsuutigineqarpoq. kilisaatinik taarsiinissamut aningaasaliinissamik kinguneqarpoq. saarullinnik uumatitanik Nutaaq-nik tunisassiorfimmut pilersaarut attatiinnarneqarpoq. Kilisaat raajarniut M/tr UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 26 27 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Saarulliit qaqerlaat piumaneqarluarput Royal Greenlandip saarullinnut niueruteqarnermi inissisimane- siorfimmi Maniitsumiittumi sulisut paarlakaattut eqimattat mar- ra saarullinnik Nutaaq®-tut tunisassianik piumaneqarluartunik luk atorlugit tunisassiorneq aasap naajartornerani annertusi- niueruteqarnermik tunngaveqarluarpoq. Taamaammat nunat- neqarsinnaasimavoq. Tunisassiorfimmi saarulliit Nutaaq®-tut ta kitaata sineriaani isorartuumiit saarullinnik uumatitanik tunisassiassat nerpinngorlugit tunisassiarineqartarput, nerpiillu ataavartumik tulaassuineq 2020-mi ingerlalluarpoq. Europami neriniartarfiit piserusussuseqarluartartut ammaq- Coronaqarnerata nalaani inuttat paarlaannerat qinnissaannut piareersimapput. Saarullinniarnerup, maajimiit oktobarimut ingerlasartup, nalaa- Royal Greenland kilisaatini avataasiutini arfineq-pingasuusuni Peqqinnissaqarfiit qanimut suleqatigalugit aamma Savalim- ni aalisartut avannaaniit Qeqertarsuarmiit kujataani Paamiu- Saarulliilli uumatitat tamarmik nerpinngorlugit tunisas- immikkoortortatullu ingerlatseqatigiiffiup angallataataani arla- miuni nunatsinnilu timmisartunik attartornikkut apriilip qaam- neersut aatsaat taamak amerlatigisut aalisarput. Aalisartut siarineqarneq ajorput, annikitsulli ilivitsuutillugit qeritinneqar- linni inuttanik 360-inik sulisoqarpoq. Aalisarneq nalinginnaa- mataata naanerani kilisaatini arfineq-marlunni inuttat 200-it tamarmik saarulliit uumatitat tulaassamik annertussusaat lutik piumaneqarluartutut ’Chilled Selection™’-itut, tassa Royal sumik Atlantikup Avannaani, nunatta kitaata imartaani aamma ullormi ataatsimi paarlaatsinneqarput. Inuttat ikisussat tamar- naapertorlugu ukiup naanerani agguagarsitinneqarput. Greenlandip tunisassiorfiani Cuxhavenimiittumi aatsinneqariar- nunatta avannaani Baffinip kangerliumarnani kiisalu Norgep mik ullut 14-it sioqqullugit coronamut misissortillutillu mattusi- lutik aggorneqariarlutillu tarajorterneqaratik Europami neriniar- Saarulliit tulaanneqartut annertussusaat pitsaassusaallu qaffa- avannaani Barentsip imartaani ingerlanneqartarpoq. Inuttat matinneqarput, ileqqullu nutaat atulersinneqarput. tarfinnut niuertarfinnullu tuniniarneqartarput. sissoq sumiiffinniillu allanit suliartortut iluaqutigalugit tunisas- nalinginnaasumik sapaatip-akunneri arfinillit arfineq-pingasul- Ukiup 2020-ip sinnera umiarsuarni tunillatsittoqanngilaq misis- luunniit sulisarput. Inuttat Norgep avannaani talittarfimmi, sortinnissamullu, mattusimanissamut sillimaniarnissamut periut- Islandimi nunatsinnilu paarlaatsinneqartarput. Inuttat nunanit sit allat atuutilersinneqarput. Inuttat piffissami tassani tupin- tamalaaneersuusarmata timmisartukkut angallavissagissaar- naannartumik akisussaassusermik takutitsillutillu peqqussutinik nissaq pingaaruteqarpoq. M/tr Avatap pisaqarnerpaat tamaasa qaangerpai malinninnissamut pimoorussipput. Covid-19 marsip qaammataani nunarsuatsinni tuniluutilermat Nunatsinni raajarniussuit avalannerit tamaasa raajanik Kilisaatip naalagaata aappaata Tórdar Dímonip inuttaa- Royal Greenlandip kilisaataatai aalisakkanik qalerualinnillu katil- nunanut tamalaanut timmisartukkut angallanneq suliffinni tonsit 400-t 600-llu missaanniittunik tulaassikkajupput. salu unammilleramik aggustimi aamma sapaatip-akun- lugu 58.000 tonsinik tulaassuillutillu kilisaatit aalisaannarner- arlalinni taamaatiinnarneqarlunilu inuttat paarlaannissaat pil- Nunatsinni aalisarnerup oqaluttuarisaanerani raajar- nerini pingasuni avalaqqareerlutik 927 tonsinik tulaas- at Royal Greenlandip aallussineranut imminermini pingaa- ersaarutaareersut pisinnaajunnaarput. Inuttat angerlartussat niut anginerpaallunilu nutaaliaanerpaasoq M/tr Avataq sigamik rekorti 24 tonsinik qaangeriikatappaat. ruteqarluinnarpoq. Ukiumut 2021-mut appakaannitsinni inut- taamaammat kilisaatiniitiinnarneqartut pisinnaasaq tamaat 2020-mi januaarimi Nuummi atertaartinneqareerluni tat katillugu ulluni 830-ni angerlarsimaffimminni akunnittar- M/tr Avataq 2.850 kubikmeterinik angissusilimmik unin- ajornartoorfik aatsaat misigisaq qulaajarneqarpoq; inuttat anger- aalisalerpoq. finnilu mattusimasimapput, tamanna sulisunut ataasiakkaanut ngasuusiveqarami, 82,3 meterinik takissuseqarami 18 larnissaat, allat ikinissaat imaannarmilu tuniluuttoqalinnginnis- suliffeqarfissuarmullu akisullunilu, qasunarlunilu pisariuvoq, Qaammatit siulliit misileraasoqareersoq inuttallu paar- meterinillu silissuseqarami kilisaatini nunatsinniittuni saa qanoq qulakkeerneqassava? laattut eqimattat marluk kilisaat sungiukkaallu naal- anginerpaallunilu tunngaviit nutaat atorlugit ilusi- tamattali suliffeqarfitta ingerlalluaannarnissaanut pingaarute- agaq Jógvan Tróndarson inuttanilu nunatsinni aalisar- lersugaavoq. Kilisaat nutaaliaasoq pitsaanerusumik qarluinnarpoq. nerup oqaluttuassartaani aatsaat taamak raajanik aalisaannarnani aamma silaannaap pissusianut ajoqu- amerlatigisunik, sapaatip-akunnerini pingasuinnarni taanani aalisartarpoq. Kilisaatip avalaqqasarnera sivit- aalisarnerminni 903 tonsinik oqimaassusilinnik kilisata- sorlunilu usingiartarneri akuttorput, orsussarlu marine Maniitsumiittumut tunisisarneq qaffappoq. Nunami minnik maajimi tulaassipput. gas uulia ikummatissamit kinertumiit ikummatissakin- Canada tunisassiornerup pitsanngorsarneqarnissaanut tamanna nerusoq kisimi orsussatut atorneqartarpoq. tunngaviliilluarpoq. Pisiortorneq Royal Greenland Canadami nammineq aalisartanngilaq. Tunisinermi agguaqatigiisillugu akigitinneqartoq Aalisakkat qaleruallillu aalisartunit aamma umiarsuaati- Covid-19 pissutigalugu niuerfiit iluanaaruteqarfiunngim- leqatigiiffinnit arlaannaannulluunniit attuumassuteqan- mata 2020-mi 7 %-it missaanik appartoq ukiuni arlalin- ngitsunit pisiortukkaminik tunisassiortarmat suleqatigiin- ngortuni siullermeerluni ukiup siulianiit appasinneruvoq. nikkut attaveqarluarnissaq pingaaruteqarluinnarpoq. Annermik raajanut, saarullinnut, nipisat suaannut saat- tuanullu akit apparput. Saattuat raajallu Newfoundlandimi pingaarnertut aallussaapput. Nunatsinni sinerissap qanittuani aalisartunut akiliutigi- neqartut 2020-mi 751 mio. DKK-upput. Nunatsinni aali- Newfoundlandimi saattuanik pisassiissutit ukiuni sartunut akiliutigineqartut ukiuni qulingiluani kingullerni arlalinni appariartoreerlutik 2020-mi 10 %-imik katillugu 422 mio DKK-nik qaffapput. qaffanneqarput. Royal Greenlandip Newfoundlandimi piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffiata Quin-Sea Fish- UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 28 29 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

eriesip aallussai qaffakkaluttuinnarput, pisassiissutillu Pujuukkanik tunisassiorneq patajaallisarniarlugu qaffanneqartut qaavatigut niuerfinnik annertusaasin- Øksfjordimi Norgep avannaaniittumi kapisillit nerpiinik Nunatta avannaani tunisassiorfimmik naasimavoq. tunisassiorfimmik 2020-mi aammattaaq pilersitsiso- qarpoq. nutaamik ammaasoqarpoq Quin-Seap Clearwater Seafoods tunisassiorfimmik St. Anthonymiittumik pisinissamut 2020-mi isumaqatigiis- Oquutaasanik oquuttanillu 7.700 tonsinik A. Esper- Piginneqatigiiffittut ingerlatseqatigiiffimmi Arctic Fish suuteqarsinnaagami 30-nik sulisoqarsinnaallunilu nuna- suteqarfigaa. Clearwater Seafoods peqatigalugu pigin- senip tunisassiorfiani Koszalinimi Polenimiittumi Greenlandimi, avannaani aalisartunit Kullorsuarmeer- qarfimmi aalisartut 45-t missaanniittut ukioq naallugu neqatigiilluni St. Anthony Seafoodsimik ingerlatsinissa- suliarineqartussanik pisisoqarpoq. Oquutaasat Skandi- sunit Nuussuarmeersunillu kiisalu Royal Greenlandimit tunisassiorfimmut tunisisinnaasut sullissinnaavai. pigineqartumi, ukioq 2020 ulapaarfiulluni sanaartorfiu- mik nutaamik pilersitsisoqarpoq. Tassani raajanik naviamut niuerutigineqartussanngorlugit anner- Ingerlatseqatigiiffik piginneqatigiilluni ingerlanneqar- voq. Qaleralinnik niaquikkanik paperuikkanillu tunisas- uusunik qalipaajakkanillu kisianni aamma aalisakkanik mik siatassatut qallerlugit tunisassiarineqartarput, toq 2017-imi pilersinneqarpoq, ineriartorneralu aalisar- siorfik nutaaq Nuussuarmi ukiup naalernerani nap- qaqortunik nerpilinnik aallussisoqarpoq. massa oquuttat akuutissalersugaanngitsunngorlugit tunut najugaqartunut Royal Greenlandimilu sulisunut immiganngorlugillu tunineqartartut. Royal Green- parneqarpoq. Raajat Quebec/Gulf of St. Lawrence-imi pisassiissu- iluaqutaalluinnarpoq. land Koszalinimi A. Espersenilu suleqatigiinnissamut tigineqartut tupaallannartumik annertusineqarput. Tunisassiorfik 700m2-itut angissuseqarpoq. Ullormut 16 isumaqatigiissuteqarmat tunisassiassanik pisiortortuar- Raajat ataavartumik ineriartortinneqarnissaat 2021-mi tonsinik tunisassiorsinnaallunilu 500 tonsinik uninnga- sinnarpoq. Tunfiskit yellow fin-inik taaneqartartut naatsorsuutigineqarpoq. Saattuanik tunisassiorfik natermiullu rock sole-nik taaneqartartut 3.000 tonsinik pilersinneqaqqammersoq 2020-mi ajunngitsumik ine- annertussusillit oquuttanut oquutaasanullu tapertara- riartorpoq, 2021-milu saattuanik tulaassuisoqarnera lugit pisiarineqartarput. annertuseqqissasoq aamma naatsorsuutigineqarpoq. Oquutanik pisineq Danmarkimi akitsorterussinermi Nova Scotiami saattuaqarluarpoq, ukiunilu tulliuttuni pisarpoq, massa oquutaasat kilisaatinit danskinit pisassiissutit qaffanneqassasut naatsorsuutigineqar- Polenimiunillu pigineqartunit Østersømi aalisarneqar- poq. Royal Greenlandip piginneqatigiilluni ingerlatse- tartut. qatigiiffia A&L Seafoods 2020-mi ingerlalluarpoq, saat- tuanillu tulaassuisoqarnera 2021-mi qaffaqqissasoq Royal Greenland Canadami, nunatsinni Chilemilu saat- aamma naatsorsuutigineqarpoq. tuanik aallussaqarnermut tapertaralugu saattuar- niummik Norgemeersumik suleqateqarnissamik Saattuat tulaassorneqartut annertusillutillu illuatu- isumaqatigiissuteqarpoq. Barentshavimi aalisarneqar- ngaanik raajat tulaassorneqartut ikilimmata tunisas- tussanik pisassiinerup ingerlarnga isumalluarnarpoq, siassat tunisassiorfinni Canadap avannaaneersuni aallussinerlu qaffakkiartorpoq. Tunisassiassat 500 suliarineqartussat katillugit 20.000 tonsit pisiarineqar- tonsit missaanniittut suliarineqarput. put.

Saniatigut allanik pisiortorneq Tunisassiorneq Kalaallit Nunaat Raajanik uutanik qalipaajakkanillu nammineq Royal Greenlandi Kalaallit Nunaanni 38-nik tunisassior- tunisassiornitsinnut tapertaralugu raajanik MSC-tut fiuteqarpoq. Taakkunannga tunitsiviit tallimat najuk- akuerisaasunik nunatsinni tunisassiorfimmi Sisimiu- kami aalisartut sulisullu suleqatigalugit ingerlanneqar- niittumi Old Pelicanimilu Newfoundlandimiittumi put. Tunisassiorfiit tunitsiviillu tamarmik ammapput. tunisassiarineqartussanik 900 tonsinik annertussusilin- Tunisassiorfiit tamarmik Namminersorlutik Oqartussa- nik 2020-mi pisivugut. nut kiffartuussinissamut isumaqatigiissuteqarfiginagit Qaleralinnik nunatta imertaaneersunik tunisassiornit- ingerlanneqarput. sinnut tapertaralugu qaleralinnik Norgemeersunik Tunisassiarineqartut ukioq kingullermiit tunisassiarine- Canadameersunillu Polenimi, Kinami Danmarkimilu qartunit annikinnerupput, pissuseqatigiiaalli ataasiak- suliarineqartussanik 1.400 tonsinik pisivugut. kaat tunisassiarineqartut ilai annertuumik allanngorar- Tunisassiareqqitassat pujuukkanik tunisassiornitsinni tarput. Raajanik tunisassiorfinni aallussineq ingerlal- atorneqartarput imaluunniit Europami pisisartunut luartuarsinnarlunilu saarullinnik aallussineq qaffakkiar- tunineqartarput. torpoq, ingammik Maniitsumi Nutaaq-tut tunisassior- mik kissaateqartoqarnera ilutigalugu tunisassiorsin- kingulliit utaqqiuarsinnarpagut, tunisassiorfillu suli Tunisassiassanik soorlu kapisilinnik, raajanik immamit nermi. Illuatungaanik qaleralinnik tunisassiornermi naassusermik annertusaanerit saniatigut qaleralinnik ammanngilaq. Sanaartornerup 2021-mi aallartinneqar- kissarnerusumeersunik, natermiunik saarullinnillu aallussineq 20 %-imik apparpoq. tunisassiorfiit tunitsiviillu ilai nutarterneqarput. nissaa naatsorsuutigineqarpoq. MSC-tut akuerisanik nunarsuarmi niuerfinni pisiortorto- Tunitsiviit arlallit qaleralinnik ilivitsunik taamaallaat Tunisassiorfinnut nunatsinniittut aningaasaliineq Co- Arctic Fiship aalisartunit aamma Nuussuarmi qartarpoq. Taakkunani saarulliit MSC-tut akuerisat siornatigut tunisassiorfiusut qaleralinnik niaquikkanik vid-19 pissutigalugu 2020-mi annikillisinneqaraluartoq Kullorsuarmilu Upernaviup pigisaaniittuni tunitsivinni Norgemeersuunerusut 4.500 tonsiugamik annertuner- paperuikkanillu taamatuttaaq qalerallit nerpiinik siu- tunisassiorfinnik nunatsinniittunik pitsanngorsaanissa- sulisunit piginneqataaffigineqartup aaqqissuussaanera paapput. Saarulliit MSC-tut akuerisat saarullinnut nissami tunisassiorfiusalissapput. Allanngortiterinerit mut anguniagaq tunngavigalugu ukiuni kingullerni nutaajusoq tunngavigalugu tunisassiornerulernermik nunatsinni pisarineqartartunut tapertaapput. pineqartut 2021-mi ingerlaannassapput. tallimani 480 mio. DKK-nik aningaasaliisoqarpoq. aningaasaqarnikkullu patajaatsumik inissisimanermik Kapisillit Hirtshalsimi pujuukkanik tunisassiornermi Raajaleriffinni Sisimiuniittumi Ilulissaniittumilu tunisas- malitseqarmat iluatsilluarpoq. Arctic Fishimik suleqate- Qaleralinnik tunisassiornerup inerisarneqarnissaa atugassat annermik Norgemi pisiarineqartarput. siorfiit illuutillu pitsanngorsarnissaannut 2020-mi qarnermi januaarip aallaqqaataa aallarnerfigalugu 2020-mi ukkatarineqarpoq, matumanilu Upernaviup Kapisillit Atlantikup Avannaata imartaaneersut 3.300 aningaasaliisoqarpoq. nunatta avannaani tunitsiviit pingasuulerput. pigisaani Nuussuarmi tunisassiorfimmik nutaamik tonsit 2020-mi pisiarineqarput. Kapisillit nutaajutillu- pilersitsisoqarpoq. Tunisassianillu inerisaanerulernissa- Saarullinnut tunngatillugu saarullinnik tunisassiorfis- git pujoorivimmut pujuugassanngortinneqartarput. saq Sisimiuniittoq pillugu oqartussanit akuersissutit UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 30 31 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Canadap ilaani Atlantikup Avannaaniittumi aallussat aallussineq tamakkiisoq isigalugu 2020-p naanerani ingerlalluarput Tunisassiassat pingaarutillit aningaasaliiffivineqarlutillu gorsaalluni suliniuteqarnera (FIP) malinnaavigilluarneqarlunilu Pissuseqatigiiaat nunatsinni Canadallu kangiani, aamma Canadap isuulerlutillu suliffeqarfissuarmi atorneqartunut tamanut ilanngup- inerisarneqarput nersualaarneqarpoq. Peqqussuit uumatitat ilaasa assersuutiga- ilaani Atlantikup Avannaaniittumik taaneqartartumi, pisarineqar- put. Tamatuma saniatigut tunisassianik immikkoortukkaaleriner- Annermik saattuanik peqqussuarnillu aallussinermut aningaasa- lugu Kinamut timmisartuuteriarlugit tuniniarneqartarnissaat lutillu tunisassiarineqartartut niuerneq tunisassiornerlu eqqar- mi aallussanillu inerisaanermi suleriutsit pingaarutillit aamma liinerit annertupput. Saattuanik aallussaqarnermi Canadap ilaani anguniagaavoq, kisianni Covid-19 pilersaarutit ilaannut uni- saatigalugu immat pineqartut tamarmik saattuaqarmata immin- atuutilersinneqarput. Atlantikup Avannaaniittuni tunisassiorfinnik pisinerit saattuanik kaallatsitseqqippoq. Royal Greenlandip taamaalilluni peqqussuit nut annertusarnermik kinguneqartumik ataqatigiilluinnarput. Royal Greenlandip A&L Seafoodimi, suliffeqarfimmi saattuanik Canadap nunattalu imartaaneersunik ataatsimoorluni tuniniaallu- Canadami annertuumik piumaneqarneri annertusarniarlugit Tamanna Royal Greenlandip Newfoundlandimi suliffeqarfimmik annertuumik ingerlataqartumi Nova Scotiamiittumi, aktiat 100%- nilu nittarsaassinermut nukittuumik tunngaviliipput. Covid-19- tunisassiat ' Newfoundland Lobster'-imik taaguutillit tuninia- Quin-Sea Fisheriesimik 2016-imi pisineranut tunngaviuvoq. Pisi- iisa pisiarinissaannut 2019-imi aningaasaliivoq. Saattuanik Nova ip ajornartoortitsinera kiisalu neriniartarfinnik matusineq pis- lerlugillu nittartakkatigut tuniniaavimmik najukkami pisisartut neq ingerlatseqatigiiffiup aningaasaqarnikkut pitsaasumik ineriar- Scotiap imartaaneersunik 2019-imi 2020-milu aallussilerneq sulif- sutigalugit saattuat piumaneqarnerat annertuumik qaffammat peqqussuarnik uumatitanik pisiffigisinnaasaannik pilersitsivoq. torneranut iluaqutaalluinnarlunilu Canadap ilaani aalisarnermut feqarfissuup ineriartorneranut annertuumik iluaqutaavoq. saattuanik USA-mi niuertarfeqarfinnut tunisassanik poortuineq Canadap ilaani Atlantikup Avannaaniittumi aallussat 2020-p nalitusaanermullu suliniutinik nutaanik pilersitsinermut aamma 2020-mi aallartinneqarpoq. Saattuanik tunisassiornermi suliniu- naanerani aallussat tamakkiisumik isigalugit ajunngilluin- iluaqutaavoq. Royal Greenland St. Anthony Seafoodip, Newfoundlandip qeqer- nartumik inissisimapput; tunisassiat ilisimasallu niuerfinni taasaata nuuata avannaani The Great Northern Peninsulamiittup, teqaqatigiit najukkami atortunik pisiortoriarlutik saattuanik Aallussat najukkamilu pissutsit tamakkiisumik ilisimalernissaat piumaneqarput, suliffeqarfissuarmilu sulisut piginnaasaqar- aktiaataata 75%-ii 2020-mi ukiakkut pisiarai. Leif Iluanaarajooq USA-mi niuerfinnut tunisassanik poortuinerup annertusarnissaa anguniarlugu Newfoundlandimi Quin-Seap tunisassiorfiisa tallimat luartut tunisassianik immikkoortukkaalerinermi aallussanillu ukiut 1000-ingajaat matuma siorna nunarput aqqusaarlugu ikaara- qaammatialuinnarni suliaralugu iluatsippaat. Suliniuteqaqatigiit ataqatigiilersinniarnerat ukiuni siullerni piffissartornarsimavoq. inerisaavimmi, maanna Newfoundlandimi allaffitsinni St. John- mi tassuuna nunamut ikaarsimanerartarpaat, tassanilu vikingit ulloq unnuarlu suligamik kusanarluinnartumik angusaqarput. Ukiunili marlunni kingullerni pisoqangaatsiarpoq; najukkami inger- simiittumi pilersinneqarsimalersumi, sulisinnaasut sulisorineqa- nunaqarfiisa amiakkui suli takuneqarsinnaapput. Tassani ullumik- Royal Greenlandip peqqussuarnik uumatitanik uninngatitsivim- latsineq annertuumik nukittorsarneqarlunilu tunisassiorfiit tallimat lersimapput. kut ingerlalluartumik aalisartoqarfeqarpoq, aalisartorpassuillu raa- mik poortuivimmillu pilersitsinissamut aningaasaliinera kiisalu tamarmik aningaasaqarnikkut nalunaarsuiffimmik SAP-imik atu- jat saarulliillu pisatik, aallussat isumalluarfigisagut, tulaattarpaat. Newfoundlandimi peqqussuarnik aalisarneq pillugu pitsann-

St. Anthony Seafoods Conche Seafood

■ Matane Old Perlican

New Harbour Cupids

A&L Seafood - Louisbourg ■ Cape Broyle Southern Harbour

Southern Harbour

Najugaqartut peqqussuarniartut

xxxxxxxxxx xxxxxxxxx UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 32 33 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Sulisussaaleqisarneq suli unammillernartoqarpoq, Cuxhaven Royal Greenlandip Europami qitiusumik ingammik ulapaarfinni. Royal Greenland Maniitsumi, tunisassiorfigaa. Europami nutaatut tunisassiorfiu- INUUSSUTISSANIK ISUMANNAATSUUTITSINISSAQ Uummannami Ilulissanilu sulisussanik nunanit alla- sinnaasut Cuxhavenimi tunisassiarineqartassasut neersunik taamatuttaaq nunatsinneersunik Kalaallit naatsorsuutigaarput. Inuussutissalerinermi isumannaatsuutitsinissaq, kingumut paasissutissa- Nunaanni sumiiffinnit suliffissaaleqiffiunerpaanin- nik malittarinnissinnaaneq pitsaassuserlu qaffasissoq Royal Greenlandi- Kina ngaanneersunik suliartortitsivoq. 2020-mi angalanerit Royal Greenlandi pilersuisunik Kinameersunik mut pingaaruteqarluinnarput. killilersorneqarneri pissutigalugit sulisussat pisariaqar- tunisassiassanik Kalaallit Nunaata imartaaneersunik tinneqartut pissarsiarinissaat immikkut ittumik ajorna- qaffasissumik pitsaassusilinnik sushiliassatut Japanimi kusoorpoq, tamannalu pissutigalugu sumiiffinni arla- Covid-19 inuussutissatigut toqqaannartumik tuniluus- Tamatumunngarpiaq tunngatillugu tunisassianik ta- niuerfinnut tunisassiortartunik ukiorpaalunni suleqate- linni, ilaatigut Maniitsumi Uummannamilu, tunisassior- sinnaanngimmat inuussutissat aarlerinartoqanngitsut mussiuteriaannarnik (ass. qalerallit pujuukkat raajallu qarpoq. Taamatuttaaq saarulliit kapisillillu Europami neq sunnerneqarpoq. Sulisunik nunanit allaneersunik arlaleriarluni naqissuserneqaraluartorluunniit inuussu- seernartulikkat) qaffasissumik takussutissaqar- tunisassatut tunisassiareqqitassatullu suliarineqartar- nunatsinnukartitsinissaq siunertaralugu oqartussat tissanik isumannaatsuutitsinermi Covid-19 2020-mi luartumillu inuussutissalerinermi isumannaassuse- put. Saarullinnik nunatta imartaaneersunik Kinami ataavartumik suleqatigaagut. Sulisut nunanit allaneer- aalajangiisuuvoq. qartunik tunisassiornermut Royal Greenland periusis- suliaqarneq 2020-mi unitsinneqarpoq paarlatsianillu satut pilersaarut naapertorlugu misilillugulu akuerisa- sut nunatsinnut suliartorsinnaanissaannut ammaassi- Tamanna Royal Greenlandimi inuussutissalerinermi isu- aalisakkat suliffissuaqarfinni pisisartunut tuniniarne- mik siuttuuvoq. Royal Greenlandimi inuussutissaleri- neruneq nunatsinni pitsanngorsaanermik taamatut- mannaatsuutitsinissamik suliaqarnermik pingaartitsin- qarput. Saarulliit pisiat MSC-tut akuerisat Kinami tuni- nermi isumannaatsuutitsineq ilisimatusarnerni taarlu nalitusaanerunermik periarfissaqarnerulersitsis- nginnermik isumaqanngilaq. Tassami suliaq pingaartin- sassiarineqartarnissaat ingerlaannassaaq. pitsanngorsaanermillu suliaqarnerni assigiinngitsuni saaq. neqaqalunilu nakkutigeqqissaarneqartuaannarpoq. Chile peqataasarnikkut tunngavilerneqarpoq. Suliniutini Canada Chilemi piginneqatigiilluni suleqatigiinneq Covid-19 Aalisakkat peqqinnarput danskillu oqartussaasuiniit pineqartuni ataqatigiisitsisoq tassaavoq inuussutissat Royal Greenlandip Newfoundlandimi Quebecimilu, peqqutigalugu killilersuisoqarmat arriitsumik aallarni- pisortatigoortumik nerisat pillugit siunnersuutit pitsaassusaat soorlu isumannaatsuutitsineq pillugu maannalu aamma Nova Scotiami qulingiluanik tunisas- sarneqarpoq. Tunisassiassat annertussusaat naatsor- (2021-mi januaarimi) aalisakkat qitiutinneqarput. pitsanngorsaaneq takussutissiinerlu siunertaralugit siorfiuteqarnermigut Canadami sinerissap qanittuani suutigineqartut 2020-mi tunisassiarineqarsimanngillat. Danskinut oqariartuut ersarilluinnarpoq – aalisakkanik ilisimasanik sakkussanillu pilersitsilluni suleriaasinik aalisarnermik aallussaqartitsinera annertuvoq. Tunisas- Taamaakkaluartoq suliffeqarfik pitsanngorsarneqarlu- qalerualinnillu nerinerugit. Taamaammat Royal Green- tunisassianillu pitsanngorsaaneq. siassat katillugit 20.000 tonsiusut tunisassiorfinnut landip atuisut aalisakkanik qalerualinnillu nerinissaat nilu Royal Greenlandip ingerlatsineranut pitsaanerusu- Inuussutissalerinermi isumannaatsuutitsineq pillugu Atlantic Canadamiittunut tulaassorneqartarput. ajornannginnerullunilu isumassarsiorfiusinnaaqqul- mik ilanngunneqarpoq. 2021-mi naatsorsuutigisat periusissatut pilersaarut inuussutissalerinermi isuman- lugu tunisassianik pitsaalluinnartunik toqqagassanik Saattuat, peqqussuit raajallu Newfoundlandimi aallun- pitsaapput. naatsuutitsinissamik annertuumik pingaartitsinermut assigiinngitsunik pilersuisuunissaq pingaarnertut neqartut saniatigut inalugallit, saarulliit, qalerallit atalluinnarlunilu tunngaveqarpoq. Royal Greenlandip Saattuat Chilemi pingaarnertut tunisassiarineqarput suliassaraa. Tamatumunnga atatillugu tunisassiat pissuseqatigiiaallu immap ikerinnaaniittut aamma inuussutissalerinermi isumannaallisaanermut periusaa (pissuseqatigiiaat danskisut konge- aamma snekrab- tamussiuteriaannaat (ready-to-eat) pisariunatillu aallunneqarput. Peqqussuit pissuseqatigiiaajupput pingaartitanik ataatsimoorussinermik, aallussinermik, benik taaguutillit) aammalu Patagonia Toothfish/ assigiinngitsunik mamaqaramik immikkoortukkaatut tunisassiorfiup New Harborimiittup pilersinneqarnera- ilisimasaqarnermik, attaveqatigiinnermik piginnaasa- Chilean Seabass. pingaaruteqarput. Tunisassiat taakku immikkoortuk- tigut ukiuni kingullerni raajatulli pingaaruteqartigiler- tigullu ineriartortitsinermik tunngaveqarpoq. Kingul- kaat inussutissalerinermi isumannaatsuutitsinissaq simasut. lertut taaneqartoq Royal Greenlandimi suliaqarfinni eqqarsaatigalugu, ingammik tunisassiap tappiorannar- pingaaruteqartutut inissisimagami suliaqarfinni tamani Royal Greenlandip tunisassiorfiit Newfoundlandimiittut tunut napparsimalissutaasinnaasunut, assersuutiga- tunisassiornermiit tuniniaanermut ukiut tamaasa ilin- arfineq-marluk piginneqatigiillunilu ingerlataq tunisas- lugu Listeria monocytogenes, illersorniarlugit piumasa- niartitsillunilu sungiusarnermut nukippassuarnik atu- siorfik St. Anthonymiittoq Quin-Sea aqqutigalugu pigai. qaateqarfiunerpaapput. iffiusarpoq. Tamanna sulisunik piginnaasaqarluarlutillu Raajanik uutanik qalipaajakkanillu aamma saattua- nik tunisassiorfik Quebecimi ingerlanneqarpoq. Tunisassiorfiit tunisassiorpallaarmata tunisassiassat unammillerteqarfiusupilussuupput. Aallutat saattuanik ilaneqarnerat ingerlalluartupilussuuvoq. NEQ NA GIIN LEQ Nova Scotiami A&L Seafoods ingerlatsisoralugu saat- TI A A Ajutooratarfiusinnaasunik R tuanik tunisassiorfeqarpoq. Q TI VE naliliineq TA A T Danmarki T

T HACCP

Royal Greenlandip pujuukkanik tunisassiai Danmarkimi A Patajaallisaaneq pilersuisuanit tunisassiarineqarput. Suliffeqarfissuaq A

A tamatuma saniatigut Danmarkimi tunisassiornermik

L

T

ingerlataqanngilaq. L

Eqqiluisaarneq/eqqiaaneq U A

S S

Cuxhaven, Tyskland S A

I

N

Royal Greenlandi Cuxhavenimi sumiiffinni pingasuni M I

E

S

Q tallimanik soorlu nipisat suaanik igalaaminermiittunik, I Tunisassiassat pitsassusaat

L tunisassianik singissartuusalinnik/singissartuusalinnik I puulinnik, aalisakkanik qaqerlaanik kiisalu raajanik seernartulikkanik aamma raajanik qerisunik poortui- PI Q vinnik tunisassiorfeqarpoq. Tunisassiorfiit ataatsimut GINN ANE aqutsisoqarlutillu allaffeqarput. AANNGORSA Inuussutissalerinermi Inuussutissalerinermi isumannaallisaarnermi ileqqut isumannaallisaarnermi­ periusissaq UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 34 35 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Suliffeqarfissuarmi nunani tamalaani immikkoortortalimmi ukiup ataatsip iluani isumannaallisaanikkut namminersorsinnaasunik, aamma inuussutissaleri- Tunisassiassaq pillugu pisarineqarneraniit tunisaanis- nermi isumannaallisaanermut tunngasulluunniit saanut paasissutissanik peqarnissaq aalisakkerinermi pitsaassusilerinikkullu ingerlatsineq pillugit aalajangiisinnaasunik piginnaanngorsaanermut 2012-imili inatsisitigut piumasaqaataavoq. Tunisassia- ilaavoq. mik naleqalersitsiartuaarnermi siumut kingumulluun- Royal Greenland suliffeqarfissuartut inuussutissalerisutut nu- • Sulisut pingaarutilittut inissisimasut pisinnaatillutik qanimut niit killifimmi paasissutissarsineqartuaannartussaavoq. narsuarlu tamakkerlugu tunisassianik pilersuisuusutut nunami suleqatigiissanngillat Royal Greenlandip pilersuisui qaffasissumik piumasa- Tunisassiassap pisarineqarneraniit tunisaanissaanut immamilu tunisassiorfinni tamani eqqiluisaarnermut eqqiaa- qaateqarfigineqarlutillu naatsorsuuteqarfigineqarput, • Sillimanartut qaffassimatillugit tunisassiorfiit allaffeqarfiini paasissutissartai pillugit piumasaqaatit piffissap nermullu piumasaqaatit sukannersut naapertorlugit sulisariaqar- matumani akuersissutit The Global Food Safety Initia- sulisut sapinngisamik angerlarsimallutik sulissapput ingerlanerani amerliartuaarnikuugamik ullumikkut poq. Taamaammat periutsit pigineqareersut atorlugit sulisut tivimit (GFSI) akuerineqartut, ataavartumik nakku- • Paasissutissat sumi tamaani ersarissumiitinneqarlutillu sulisut paasissutissat uku pigineqartarput: virusimik tunillatsinnginnissaat pillugu annertuumik illersuisin- tilliinerit, aalisakkat aalisakkallu pisiat sananeqaa- naaneq upernaakkut Covid-19 tuniluutilermat iluaqutaapput. annikitsuinnarmilluunniit napparsimanermik ersiuteqartut taannik misissuinerit qaleruallillu inerteqqutaasumik, angerlarsimassapput aqunneqanngitsumik nalunaarsorneqanngitsumillu Nunatsinni Danmarkimilu pitsaassusilerinermi, tunisassiorner- Covid-19 marsimi nunatsinnut anngummat Royal Greenlandip aalisarneqannginnissaat. mi, kilisaatilerinermi aamma Sulisoqarnermi Immikkoortorta- mi sulisut pingaarutilittut inissisimasut inuttaralugit upalu- kilisaataatani avataasiutini arfineq-pingasuusuni arfineq-mar- Tunisassiat suleriaatsillu sukumiisumik nakkutigineqar- ngaarsimaneq pillugu suleqatigiissitanik pilersitsisoqarpoq. luk aalisarmata inuttat paarlaannissaat kinguartinneqarpoq. neri immamiit qaqinneqarneriniit nerineqarnissaannut Sulisut pingaarutilittut inissisimasut Covid-19-ip siaruaannera Inuttanik ataatsimoorussamik paarlaatsitsineq siulleq inuttat pisarineqarneraniit tunisaanissaanut paasissutissar- maleruaqqusallu tassunga tunngasut malinnaaviginiarlugit peq- ikisussat ulluni 14-ini mattusimatinneqareersullu apriilimi inger- taanik peqarnissaq inuussutissalerinermi isumannaat- qinnissamut inuussutissarsiornermullu oqartussat ukioq naallu- lanneqarpoq, tamatumalu kingorna kilisaatini inuttat annertuu- suutitsinermik attassinissamut pingaaruteqarpoq. gu qanimut suleqatigaat. Pisortaqatigiinnut ullut tamaasa nalu- mik killilersuiffiusumi inuttallu paarlaatilerneri tamaasa mattusi- naaruteqartarnerit taakkunanngalu oqaloqateqartarnerit immik- masoqartarnissaanik piumasaqaateqarfiusumi sulineq sungiun- niarsaraat. Kilisaatini qanimut inooqatigiittoqartarmat imminut Aalisarfik koortortat nunallu akimorlugit aaqqissuussinersuarmut tun- Ulloq Nuna najugaqa- Aalisarfik ungasinnissamut piumasaqaatit eqquutsinneqarsinnaanngillat. Tulaassivik Aalisariuseq Aalisarfik (FAO) aalajangersi- ngaviliisuupput. tulaassiffik rfik (nassuiaat) Taamaammat inuttat ikisussat tamarmik napparsimannginnis- masoq Royal Greenlandip nunatsinni tunisassiorfiit 37-it , Cuxhaveni- saat pingaaruteqarluinnarpoq. Piffissaq Umiarsuup Nuna IUU certifikatnor- Ulloq tunisas- mi Tysklandimiittumi tunisassiorfiit marluk nioqqutissanik pia- Umiarsuup aqqa Alpha 3-kode aalisarfik normua erfalasoqarfik mu. siorfik reeriikkanik tunisassiornermik poortuinermillu ingerlataqartut Nunani tamalaani allaffeqarfiit nunami najukkami oqartussat marluk aamma Canadap kangiani tunisassiorfiit arfineq-pi- maleruaqqusaat tamarmik malippaat. Allaffiit amerlanerpaat, Qerititsinermi Ull. atorunn. Aut. Nr. Aut. Nr. Immami tunisas- Tunisass. aqqa Illoq. nunalu ngasut ingerlatarai. Nunani assigiinngitsuni maleruaqqusat qullersaqarfik Nuummiittoq minillugu, sulisoqarneri killeqangaat- ulloq siulleq (attartussuseq) tunisassiorfik pilersuisoq siorfiup aqqa (tunisassiorfik) (tunisassiorfik) nunani pineqartuni innersuussutit isumannaallisaanermullu peq- siarput. Nunarput tuniluuffiunngilaq, ataatsimiinnerillu amer- qussutit malinneqarput. Tunitsiviit tunisassiorfiillu tamarmik lanerpaat nittartakkatigut ingerlanneqartarput. Qullersaqar- sillimaffissat 1, 2, 3 imaluunniit 4 naapertorlugit ingerlapput, fimmi allaffiit ataasiakkaat tuniniaanermilu allaffiit mikinerit 1 tassaalluni tunisassiorneq nalinginnaasoq taavalu 4 tassaalluni sulisukitsut angissusaat apeqqutaatillugu nunagisami maleruaq- sulisut taakkuluunniit ilaqutaani napparsimasoqartoq. qusat naapertorlugit allaffimmiissinnaaneq malinneqarpoq: Maleruaqqusat tunngaviusut isumannaallisaanermullu peqqus- • Takkuttarnissamut sapaatip-akunnerakkaartumik pilersaarutit sutit uku sukateriffigineqarlutillu nutaat atuutilersinneqarput: • Pulaartoqarnissaq tunngaviusumik inerteqqutaavoq • Isertarfinni tamani assaat spritsi atorlugu eqqiluitsuunissaat • Inuit imminnut ungasissapput, nikorfagunik allaffimminni- pillugu ileqqut ersarillutillu piumasaqaatit qaffasissut luunniit issiagunik, ataatsimiittarfimmiikkunik, qiteqqukkunik • Tunisassiorfiit inillu tamanit iserfigineqarsinnaasut (oqara- il.il. suaatit, matut tigummivii, kaffiliuutit, atisaajartarfiit il.il.) • Allaffinni ininilu tamanit isersimaffigineqarsinnaasuni matut eqqiarneqakulanerulerneri sapinngisamik ammatinneqassapput • Nikerartumik sulinerit atuutilersinneqarneri aamma inini Royal Greenland suliffeqarfiit tamaasa assigalugit Covid-19-imit tamanit iserfigineqarsinnaasuni inuit eqimattakkaartut ikitsuin- sunnerneqarami ileqqunik periutsinillu nutaanik pilersitsivoq. naat ataatsikkut isersimasinnaaneri Killilersuinerit pisariaqartut tamanit tapersersorneqaraluartut su- • Timikkut attaveqannginneq - assamminnginnissaq liffimmi ilorrisimaassagaanni suleqatitsialaat pingaaruteqarluin- nartut ataatsimoornerlu taamatuttaaq avitseqatigiinneq ulluin- • Sulisunik ilinniartitsineq narnilu ataatsimoorluni ineriartoqatigiinneq maqaasineqartoq • Pilersuisunik avataaneersunik, soorlu asaasunik, ilinniartitsineq ersarippoq. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 36 37 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

ATTUA ATUT U SA T LA UTA ER T Q Q A A Q L I T P

A A

J

L

L A

I

A T R

Tunisassiorfeqarfiit Nalilersuutit Tunisassiorfeqarfiit Nalilersuutit Raajalerivik Ilulissaniittoq nakkutilliilluni nittartakkatigut Quin-Sea Fisheries Ltd. Kilisaat Akamalik MSC CoC, (Old Perlican, St. Johns, Cape Broyle) Kilisaat Avataq MSC, Raajat Kitaata, Savalimmiut issittullu misissuinermi pitsaanerpaamik angusaqartoq BRC audit planned for May 2021 avannaata kangiata imartaanneersut Conche Seafoods Limited Kilisaat Nataarnaq (Ice Trawl Greenland A/S) Royal Greenlandip nakkutilliisut tunisassiorfitsinnik sulisut allatut nakkutilliisoqarnissaanut piareersarlutik UAANNI LER K Q MSC CoC, BRC Grade AA, A A Cuxhaven Caviar and Prawns misissuillutillu inatsisinik maleruagassanillu eqquutsit- decembarip ingerlanerani ulapissimapput. Q JU IFS Higher level T U A sineq pillugu misissuiartortartut arlallit ukiut tamaasa J S I A A Pappilissat assigiinngitsut arlallit sapaatip-akunnerani

A T takusaasorisarpai. Taakkua piumasaqaatit naapertuuttut R 50-imi misissorneqarput, apersuinerit Teamsikkut inger- ISAT SUA eqquutsinnerigut nalilerlugillu tunisassiorfiit akuersis- IP AT lanneqarput aammalu videoliat tunisassiorfiup iluani N sutsinik tunisarpaat. Akuersissutit nunani tamalaani immiussat BRC-mi nakkutilliisunit isiginnaarneqarput; Tunisassiorfeqarfiit Nalilersuutit atuuttut pingaarnerit ilaat tuluit akuersissutaat BRC (Brit- Raajaleriffimmi raajallu qalipaanik qajuusiorfimmi grade ish Retail Consortium), Covid-19 pissutigalugu ingerlan- Ilulissat BRC grade AA AA, naliliinermi qaffasinnerpaatut anguneqarsinnaasoq, neqarsinnaasimanngilaq. BRC qujanartumik avataaniit anguneqarpoq. ATTA IM nakkutilliinissamut periutsimik pilersitsissalluni piler- UN AR Tunisassiorfeqarfiit Nalilersuutit N TA IT A saarusiorsimavoq, tunisassiorfimmilu Ilulissaniittumi L N L E A E Akunnaaq

R R

E S

L

U Atammik

A T

Q Attu Ikamiut Qeqertarsuatsiaat Tunisassiorfeqarfiit Nalilersuutit Qeqertarsuaq Qasigiannguit Kangaamiut MSC CoC, Maniitsoq Kangaatsiaq MSC CoC No IFS due to Covid-19 Paamiut Qaarsut Maniitsoq Quin-Sea Fisheries Ltd. Narsaq (Cupid, Old Perlican, Cape Broyle, Paamiut MSC Southern Harbour) Nuuk Conche Seafoods Limited Itilleq Sisimiut Kilisaat Masilik Headoffice, Nuuk Kilisaat Avataq MSC, Qalerallit issittup Kilisaat Tuugalik imartaaneersut - Kitaaneersut MSC CoC, BRC Grade AA, Cuxhaven, suaat Kilisaat Sisimiut IFS Higher level

AL AT Q IPAA PERTA UT JA TA T U K T K A A J L

A L

U A

R

Tunisassiorfeqarfiit Nalilersuutit Tunisassiorfeqarfiit Nalilersuutit Sisimiut MSC CoC, BRC Grade A MSC CoC , ASC, BRC Grade AA+, Cuxhaven, Zip-lock IFS Higher level Ilulissat MSC CoC, BRC Grade AA MSC CoC/ASC/Global Gab, Matane Dan Salmon, pujuukkat IFS Higher level MSC CoC, BRC Grade AA (Extension) Quin-Sea Fisheries Ltd.Old Perlican Audit planned for May 2021 Trading MSC CoC/ASC/Global Gab Quin-Sea Fisheries Ltd.St. Johns MSC CoC

MSC CoC, BRC Grade AA, INIAAV Cuxhaven Caviar and Prawns UN IIT IFS Higher level T Tunisassiorfeqarfiit Nalilersuutit RULL SAA IIT Royal Greenland Seafood A/S Royal Greenland UK Ltd. Royal Greenland Italy Spa. Royal Greenland Japan Ltd. MSC CoC , ASC Royal Greenland Vertriebs GmbH RG Seafood (Qingdao) Co. Ltd. Royal Greenland Norge AS Tunisassiorfeqarfiit Nalilersuutit Royal Greenland Sweden AB

MSC, saarulliit nunatta imartaa- Quin-Sea Fisheries Ltd. MSC CoC Nauja Heiselberg Nuummi RG-ip pitsaassusilerinermut neersut, misaqqarnat saarulliilllu immikkoortortaaneersoq laborant Anja Olsen RG Ilulissaneersoq Trawler Sisimiut ilaat Barentip imartaaneerlutillu At- ilagalugu Microsoft Teams atorlugu BRC-ip 2020-mi avataaniit lantikup avannaata kangianeersut nakkutilliinerani suleqataasoq. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 38 39 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Tuniniaanermi akigititat, qanimut malinnaaneq kiisalu aamma Danmarkimit kaaviiaartitaallutik. Royal Green- NALORNINARTUT annertuunik pisiortornermi tunisaqarnermiluunniit landip kaaviiaartitaasa 40%-ii EUR-nit DKK-niillu kaa- aningaasat nalinginik isumannaallisaaneq aqqutigalu- viiaartitaapput, tamannarpiarlu pissutigalugu aningaa- Covid-19-ip nunarsuarmi tamarmi tuniluunnera pissutigalugu niuerfinni gu nalornineq pinaveersaarniarneqartarpoq. sat nalingisa nalorninartarnerannit sunnerneqajuitsuu- ingerlatsinermilu nalinginnaasumiit allaanermik pisoqarnera nalornisar- voq. Aningaasat nalinginut tunngatillugu nalorninar- Aningaasaqarnikkut annaasaqaratarsinnaanerit toqarfiunerpaat tassaapput Amerikamiut dollarii, tunik siornatigut nalaanneqarsimanngitsunik pilersitsivoq. Nunarsuarmi Royal Greenland – ingerlatsinermini, aningaasaliissute- Japanimiut yenii, tuluit pundii, svenskit kronii aamma qarnermini kiisalu aningaasaqarniarnermini – aningaa- nualluummik tuniluuffiunngitsumi pisassiissutigineqartartut pisallu Canadamiut dollarii, kisianni toqqaannanngikkalua- sat nalinginit ernianillu sunnerneqartarpoq. Qitiusumit annertussusaasa allanngoraratarsinnaasarnerat sillimaffiginiarlugu mik Kinamiut yuanii. Taamatuttaaq suliffeqarfissuaq aningaasaqarnikkut nalorninartut ingerlatseqatigiiffiup aningaasat nalingisa allanngoraqattaartarnerannit tunisassiassanik assigiinngitsunik arlalinnik pingaarnertut aallussanik piginnittup qullersaqarfianit aqunneqarput akiliisin- sunnerneqartarpoq, tamannalu aningaasat nalingisa naassuserlu ataqatigiissaarneqarluni, tamatumani annertunerusumik pilersuisoqartalernissaa taamatuttaaq sumiiffin- agguaqatigiisinnerat ullormilu oqimaaqatigiisitsinermi aningaasartuutissat piareersimatinnissaat iluanaarutil- neersut assigiinngitsut pilersuisut amerlinissaat Royal Greenlandimit aningaasat nalingi tunngavigalugit naatsorsorneqar- lu inissinneqarnissaat ilanngullugit. Suliffeqarfissuup tarnerat pissutigalugu immikkoortortatut ingerlatseqa- anguniarneqarpoq. Nunarsuarmi niuernermik ingerlatsinermi aningaasa- nalorninartunit sunnerneqarsinnaanini aningaasaqar- tigiiffiit angusaat namminerlu aningaasaat ukiup nermut politikkimi tunngaviusut naapertorlugit annikil- qarnikkut nalornissutit, aningaasat nalingisa nalorninarnerat erniallu naanerani danskit aningaasaataannut naatsorsorne- lisarpaa, taamaasilluni aningaasat nalingisigut, ernia- nalornisitsinerat malinnaavigineqaqqissaarlutillu nalorninartut suliffeqar- qartarput. tigut kiisalu akiligassatigut nalornissutit taamaallaat fiup aningaasaqarnermut politikkia aalajangersagaq naapertorlugu niuernermit aallaaveqartussanngorlugit. Aningaasat nalingisa nalorninartarnerisa qulaajartar- nerannut atatillugu akiliisitsinerit akiliinerillu aningaa- minnerpaaffissaaniitinneqarput. Aningaasaqarnermut atatillugu allakkatigut politikki- sat assigiit atorlugit naleqqussarneqartarput, ani- mut aalajangersakkat siulersuisunit akuerisaasut ngaasallu nalingi pillugit isumaqatigiissuteqartarnerit Pissuseqatigiiat Royal Greenlandip aallussai pillugit naapertorlugit assigiinngitsutigut naleqqussaasoqar- Nappaalanersuaq ingerlanneqartarput. Suliffeqarfissuup aningaasat na- pisassiissutinut tunngasut tamakkiisumik isigalugit poq, taamatuttaaq niuernermi periutsit aqqutigalugit Covid-19 pissutigalugu niuerfinni ingerlatsinermilu na- lingi pillugit politikkia tassaavoq, qaammatini arfinilin- ajunngillat. Nunatsinni raajartassiissutit 2020-mi soorlu aningaasat annertussusaannik killiliinikkut linginnaasumiit allaanermik 2020-mi pisoqarnera ni tulliuttuni aningaasat nalingisa nalorninartussatut qaffapput, pisassiillutillu 2021-mi qaffaqqissapput. aningaasaqarnikkullu atorneqarsinnaasut allat nas- Royal Greenlandimut sutigut tamatigut unammillernar- ilimagineqartut minnerpaamik 75%-ii taamatuttaaq Illuatungaanik Canadap kujataata kangiani raajartas- Iliuusissatut piler- saariniarnerisigut. poq. Nappaalanersuaq qaangiukkiartorpoq, nappaala- qaammatini arfinilinniit aqqaneq-marlunni tulliuttuni siissutit annikillineqarput. Nunatsinni saattuassiissutit nersuaqartilluguli suliffeqarfimmut tamarmut kalluaa- saarut ”The North Aningaasat nalingisa nalorninarnerat aningaasat nalingisa nalorninartut minnerpaamik aalaakkaapput, Canadallu kujataata kangiani qaffak- nerata annikinnerpaaffissaaniitinniarlugu allannguiso- Suliffeqarfissuup ingerlatai aningaasat nalingisa allan- 50%-iisa missaasa qulaajaavigineqarnissaat. Isumaqa- kiartorput. Atlantic Champi- qarsinnaasariaqarpoq. ngorartarnerannit sunnerneqartarput, tamatumani tigiissutit anngajaat ataasiakkaarlugit naliliiffiginerisi- Suliniutit sunniutinik annikillisitsisinnaasut tassaapput Nunatsinni aalisarfiusinnaasuni pingasuusuni sineris- on” naapertorlu- nunat allat aningaasaat najoqqutaralugit kaaviiaarti- gut pakkersimaarfigineqartarput. EUR-mut atatillugu tuniniaariaatsit nutaat, assersuutigalugu nittartakkati- sap qanittuani qaleralittassiissutit allanngor- gu pingaarnertut tat naatsorsorneqakkajuttarmata aningaasartuutillu aningaasat nalingisa nalorninarnerat qulaajarneqarneq gut tuniniaaneq, niuertarfeqarfinnut igaffissuaqarfin- tinneqanngillat, uumassusilerisulli innersuussutaa- soorlu akissarsiaqartitsinerit danskit aningaasaat, ajorput. nullu tuniniaanerup assigiissarneqarnerunera, aalisar- tut appasitsiginngikkaluamik appartinneqarnissaat aallussat nunanilu euro, Canadamiut Amerikamiullu aningaasaat atorlugit Erniat nikerarsinnaanerat i nerup tunisassiornerullu annikillisinneqarneri, aningaa- naatsorsuutigineqassaaq. Qaleralittassiissutinit 4.000 ingerlanneqartarmata. amerlanerusuni Akiitsut erniallit DKK , EUR aamma JPY atorlugit akiit- sartuutikinneruneq aamma aalisartut tunisaasa akiisa tonsit nalinginnaasumik aalisarneqarneq ajormata Taamaattumik aningaasat nalingisa ilaat eqqarsaatiga- suupput. Akiitsut nikerartumik aalajangersimasumillu appartinneqarnerat. Tamatuma qaavatigut akiliisin- maluginiaqquneqarpoq. niuerfiit tunisas- lugit suliffeqarfissuaq ilanngaatissat ilanngaatigereerl- erniallit 40 %-ii ukiup naatsorsuiffiusup naanerani naassuseq pillugu sillimaniarneq pisariaqartoq sooru- Ingerlatseqatigiiffiup iluanaaruteqarsinnaanerata siassaqarfiillu siam- ugit iluanaarutitigut sunnerneqartarpoq. Suliffeqar- nikerartumik erniaqarput. Erniat ataatsimut isigalugit nami qulakkeerneqassaaq. nikerarsinnaanera pinaveersaartikkumallugulu marterneqarnissaat fissuup kaaviaartitaasa 86%-ii nunarput Danmarkilu 1%-imik qaffannerisigut suliffeqarfissuup ukiumut Royal Greenlandip suliassani piginnittullu tunngaviga- annikillisinnissaa anguniarlugu nunani tunisassiassanik minillugit annerusumik Europami nunanit, Kinamit, ernianut aningaasartuutigisartagai 9,7 mio. DKK-nik lugit pilersuineq attatiinnassallugu taamaalillunilu ni- pilersuisuni aallussat siammarternissaat iliuusissatut pingaaruteqartuar- Japanimit, Tuluit Nunaannit, Sverigemit aamma USA- amerleriarput. uerfiit matusut pilersuinerullu aporaaffianni nerorsaq- pilersaarummi The North Atlantic Championimi pi- sinnarpoq mit kaaviiaartitaapput sinnerilu Kalaallit Nunaannit qutitut atuunnissani aalajangerpaa. ngaarnertut anguniarneqarpoq. Aallussat assigiinngiiaarluarpata Covid-19-ip tuniluun- Pisassiissutigineqartartut ineriartornerannut atatillu- nerata immikkut ittumik pisoqartitsinerata sunniutaa gu misilittakkat takutippaat, pisassiissutigineqartut annikinnerussappat iliuusissatut pilersaarut ”The annikikkaangata aallussatigut isertitaqartuarnissamik North Atlantic Champion” naapertorlugu pingaarnertut attassisinnaanermik kinguneqartumik tunisinermi akit aallussat nunanilu amerlanerusuni niuerfiit tunisassi- qaffasinnerusartut. assaqarfiillu siammarterneqarnissaat pingaaruteqartu- Tunisassiassat annertussusissaasa tungaatigut nalorni- arsinnarpoq. nartoqarnera pissutigalugu tunisassiassat pineqartut Tunisassiassat naleqarnerulersinnissaat anguniarlugu inerisaanermillu Royal Greenlandip ingerlatsinerani nalornissutaasut annertusaanerup ingerlanneqaannarnissaa pingaarute- annersaraat tunisassiassat pissarsiarinissaat kiisalu qarpoq. Iliuusissatut pilersaarummi "The North Atlantic tunisassiassanut akigititat ineriartornerat. Tunisassias- Champion"-imi ukkatarineqartut. sat pissarsiarisinnaanerannut nalornineq Kalaallit Royal Greenlandip aningaasat tunisassiassanik Nunaanni Canadallu kangisissuani pisarineqartartunut pisiortornermut atugai katillugit 1,8 mia. DKK-upput. tunnganeruvoq. Royal Greenlandip tunisassiarisarta- Tunisassiassat akii apeqqutaatinnagit iluanaarutit gaasa 83 %-ii taakkunani pisarineqartarput. attatiinnarneqarnissaat isumaginiartuarsinnarparput. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 40 41 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Piujuartitsineq - soorunami PIUJUARTITSINEQ Piujuartitsineq pillugu annertuumik suliniuteqarneq avatangiisit, inuiaqatigiit innut- Ajunngitsumik TUNNGAVIGALUGU taasullu pillugit pitsaasumik tunngaviliillunilu Royal Greenlandip siunissaq ungasin- sunniuteqarnerup qaffannera TUNISASSIAT nerusoq isigalugu iluanaaruteqarnissaanik qulakkeerinninneruvoq.

AALLUSSAT PILLUGIT NIUERTARFEQARFIN- ATUISUNUT AALISARNEQ PISIORTORNEQ TUNISASSIORNEQ TUNINIAANEQ Royal Greenlandimi piginnittugut Namminersorlutik Royal Greenland anguniakkanut nunarsuarmut SIUNNERSUINEQ NUT TUNISASSIORNEQ TUNINIAANEQ Oqartussat sinnerlugit suliffeqarfimmik aallussilluar- tamarmut atuuttunut sunniuteqarpoq, anguniakkalli fiusumik nunanilu tamalaani nalitusaaffiusumik inger- nunarsuarmut tamarmut atuuttut 4, 8, 12 aamma 14 latsissalluta akisussaaffeqarpugut, nunattalu aamma najoqqutaralugit Royal Greenland allanngueqataasin- Canadap sineriaani inuiaqatigiinni qangaaniilli aalisar- naavoq – takussutissiaq 1 takuuk. nermi piniarnermillu inuuniuteqartuni suliffissanik Piujuartitsineq pillugu pilersaarusiaq tamakkiisoq uani Sunniuteqarnerlunnerup qulakkeerinneqataavugut. annikillinera takusinnaavat: https://www.royalgreenland.com/da/

Royal Greenlandimi nalitusaallutalu, piujuartitsineq baeredygtighed/. . Takussutissiaq 3: Royal Greenlandip naleqalersitsinermik aallussaasa anguniakkanik nunarsuarmut siunertaralugu ineriartortitsillutalu soqutigisaqartunut tamarmut atuuttunik ilaqartut sunniutaat Piujuartitsineq pillugu ima suliaqartarpugut tamanut, najugaqartunut nunanilu tamalaaniittunut, Ingerlatsisoqatigiit piujuartitsineq pillugu pilersaaru- ineriartortitsiumavugut, taamatuttaarlu aallussatta siaq aallaavigalugu ataavartumik nalimmassaanikkut suugaluarnersut sunniuteqarnerlussinnaanerat minner- sulisullu ilanngussaqarnerisigut aalajangiisassapput, paaffissaaniitinniarparput. aalajangiussallu kingorna ingerlatseqatigiiffimmi Piujuartitsineq siunertaralugu suliniuteqarneq pinngor- Anguniagassatut aalajangersakkat nunarsuarmut Piujuartitsineq - FN-ip nunarsuaq tamakkerlugu atuutsilersinneqassapput. Ingerlatsisoqatigiit tassaap- titamit pisuussutinik pissarsiarisinnaasatsinnik kiisalu tamarmut atuuttut pillugit Royal Greenlandip suliniutai anguniagai put pisortaqatigiit kiisalu attaveqatigiinnermut, anguniakkanik nunarsuarmut tamarmut atuuttunik matumani nassuiarneqarput: Piujuartitsineq pillugu periusissamik siammasissumik sulisoqarnermut, nittarsaassinermut Sustainability-mi- toqqakkanik sisamanik aallaaveqarpoq. Taamaalilluni 2022-mi anguniakkanik aalajangersimasunik lu ingerlatsinermik suliaqartut. Ingerlatsisoqatigiit piujuartitsilluni aalisarneq pinngortitallu pisuussutaasa 2030-mullu angorusutanik imalimmik niueruteqarner- kingullertut Canadami aallussaqartunit ilaasortaatita- pissarsiarisinnaasatta atorluarnissaat qanoq pingaaru- mullu iliuusissatut pilersaarutitsinnik tunngaveqartu- mik ilaneqarput. teqartiginersut ersersinneqarpoq. mik pilersitsinikuuvugut. Ingerlatsisoqatigiit qaammatit pingasukkaarlugit Avatangiisitsinnut ajoqutaasinnaasumik sunniuteqara- Royal Greenlandip inuiaqatigiinnut akisussaaffeqartu- naapittarput: Ataatsimiinneq ataaseq ukiumi pisunik tarsinnaanerput annikillisaatigalugu nutaanik niueru- mik piujuartitsinerlu siunertaralugu sulinera Naala- nalilersuinermut atorneqartarpoq. Periusissatut tissarsiornissamut tunngaviliinissaq naleqalersitsiner- gaaffiit Peqatigiit anguniagaannit nunarsuarmut pilersaarusiap sammivissaa pillugu aalajangigassat mi piujuartitsineq tamakkiisumik isiginnittariaaseqar- tamarmut atuuttunit 17-init aallaaveqarput. Anguniak- pingaarnerit pisortaqatigiinnit siulersuisunillu aalaja- Nr. 14 Life Below Water - luta pilersikkumavarput. Pisisartutta atuisuttalu NUNGUSAATAANNGITSUMIK AALISARNEQ kat 169-it tamarmik misissorneqarnikuullutillu taakku- ngerneqassapput. nungusaataanngitsumik tunisassianik piumasaqarnerat nani anguniakkat 52-it suliarineqaqqittussanngorlugit akueralugulu Naalagaaffiit Peqatigiit anguniagaannut toqqarneqarnikuupput. nunarsuarmut tamarmut atuuttunut tapersiivugut. Politikkit nalunaarusiornerlu Piujuartitsinermut pilersaarusiami politikkit uku Takussutissiaq 1: Anguniagassani nunarsuarmut Takussutissiaq 2: CSR-imi ingerlatsisoqatigiit aalajangii- atuupput: Nr. 12 Responsible Consumption - tamarmut atuuttuni pingaarnernik toqqaaneq sartullu piginnaasaat atassutaallu AKISUSSAASSUSEQARTUMIK SUNNIUTEQARNEQ • Suliffimmi avatangiisit pillugit politikki (2020) • Piujuartisineq tunngavigalugu aalisarnissaq pillugu politikki (2019) • Avatangiisit silallu pissusaa pillugit politikki (2019) Suliffeqarfinnit allanit Supervisory Board WORKSHOP I • Inuit pisinnaatitaaffii pillugit politikki (2019) Sulisoqarneq - Tuniniaaneq - isumassarsiorneq Nr. 8 Decent Work and Economic Growth - Kilisaatit • Qinngasaarisaarisarnerup nakkarsaasarnerullu Nunani tamalaani auttuut CEO & Executive Board SULIFFIK PEQQINNARTOQ akiorniarniarnerannut politikki (2018) WORKSHOP II DI-mi suliniutit Tunisassiorneq - Inerisaaneq - • Suiaassutsit ikinnerussuteqartut pillugit politikki Sulisoqarneq Pisisartut piumasaqaataat Sustainability steering group (2014) WORKSHOP III Misilittakkat Tuniniaaneq- Inerisaaneq - • Peqquserlulluni iluanaarniarnerup akiorniarnera Pisiortorneq Sustainability team pillugu politikki (2014) Nr. 4 Quality Education - Politikkit tamakkiisut nittartakkatsinni atuarneqars- MISISSUINERUP INGERLARNGA Business units NUNATSINNI ILINNIARTITSINEQ innaapput: https://www.royalgreenland.com/roy- al-greenland/sustainability/related-documents/ UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 42 43 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

IMMAMI UUMASSUSILLIT PIUJUARTITSINEQ TUNNGAVIGALUGU AALISARNEQ Aalisarnigut ilisimatuussutsikkut innersuutigineqartut naapertorlugit aqunneqas- sallutillu attuumassuteqarani pingajuusumit akuerineqartassapput. Aalisakkat qaleruallillu pingaartitat assingusut naapertorlugit pisiarisarlugillu piujuartitsineq tunngavigalugu aalisarneq, immami avatangiisit pissuseqatigiiaallu nutaat pillugit ilisimasanik katersinermi suleqataassaagut. Tunisassiassanik pilersorneqarnerput ima immikkoorti- eriaginartunillu pinngortitami ataqatigiiffeqarlutillu tersinnaavarput (i) avataasiorluni aalisarnerit, (ii) sine- uumasoqarfiusut oqartussanit, suliniaqatigiiffinnit rissap qanittuani aalisarneq sumiiffimmilu aalisartunit naalakkersuisutiguunngitsunit, aamma MSC-tut toqqaannarluni pisineq, aamma (iii) attuummassuteqa- akuersissutinit siornatigornit eriagineqarnerummata rani pingajuusumit pisineq. Pisarineqartut 80%-ii sinner- avataasiorlutik qaleralinnik aalisarnermik ingerlataqar- lugit nammineq kilisaataatitsinnik pisarineqartarlutil- tut aalisarfinni nutaani aalisarnissaminnut qinnuteqas- luunniit toqqaannartumik tunineqartarput, taamaalillu- sapput. nilu niuerutit annikitsuinnaat nunani tamalaani pisiarine- Tunisassiassat tukertitat Royal Greenlandip nammineq qartarput. Pissuseqatigiiaat tukertitat tunisassiassat tunisassiai aalisakkanut qalerualinnullu imaannarmi tamakkiisumik annertussusaasa 3 %-eraat. pisanut sanilliullugit annikitsuararsuupput. Tukertitsi- Royal Greenlandip piujuartitsineq tunngavigalugu aalis- nermi nalorninartuusinnaasut tassaasinnaapput nakor- arneq pillugu politikkia napertorlugu aalisarneq pillugu saatit pinngortitamillu mingutsitsineq. Pilersuisut oqalo- piumasaqaatit nutaat ineriartornerisa malinnaaviginis- qatigiinnikkut Royal Greenlandillu ileqqorissaarnissamut saannut, ilisimatuunit uppernarsarneqartumik aalisaga- najoqqutassaanik pilersuisunut atuuttunik akuersinikkut qassutsip allanngornera pillugu qisuariarnissamut tekno- nalorninartunik aarlerinanngitsumik isumaginninnissaq logiinillu nutaanik ineriartortitsinermut peqataanissamut pilersuisutsinnut piumasaqaatigisarparput. akisussaaffiliivoq. Periarfissat anguniagassallu Avataasiorluni sinerissallu qanittuani aalisarnerup Nungusaataanngitsumik aalisarnermik ukkataqarnik- nungusaataanngitsumik ingerlanneqarnera immap kut pisuussutit qulakkeerneqarput. Pissuseqatigiiaat ataqatigiinnera ataqqillugu pingaarnertut aalisarneqar- aalisarnerillu akuerisaasut amerlanerit niuerfinnut Naalagaaffiit Peqatigiit anguniagaat nunarsuarmut tartut akuersissuteqartalernissaat anguniagaraarput. amerlanerusunut iluanaarfiunerusunullu aammattaaq aqqutissiuipput. Piujuartitsineq pillugu takussutissiin- tamarmut atuuttut piujuartitsineq pillugu Nalorninartut ermi uku piumasarineqarput. Niuerfiit Europamiittut Tunisassiassat amerlanerpaat nunatta imartaaneer- anguniakkatsinnut sinaakkusiisuupput annermik piumasaqaateqartuupput. Tamatumattaaq suupput, nalorninartullu ukuusut paasineqarput: ukkatarineqarnera ukiuni kingullerni Kangiani USA-mi- Royal Greenland piujuartitsilluni aallussinissaq inerisaanissar- Nungusaataanngitsumik aalisarneq • Pisassat annertunerpaaffissaat, Total Allowable Catch lu annertusiartorpoq. lu pillugit ukiuni arlalinngortuni aaqqissuussamik suliniute- Aalisarnigut ilisimatuussutsikkut innersuutigineqartut naaper- (TAC), ilisimatuut siunnersuinerannut sanilliullugu Inuussutissarsiummik pineqartumik nunatsinni Cana- qarpoq. Suliniutit assigiinngitsut katillugit 17-iusut Naalagaaffiit torlugit aqunneqassallutillu attuumassuteqarani pingajuusu- qaffasinnerusoq. damilu ingerlataqartut akuersissutit pillugit suleqati- Peqatigiit piujuartitsilluni ineriartortitsineq pillugu anguniagaat mit akuerineqartassapput. Aalisakkat qaleruallillu pingaartitat • Sinerissap qanittuani aalisariutit amerlavallaarput giilluarnermik pilersitsineratigut niuerfinnut anngun- nunarsuarmut tamarmut atuuttut sinaakkutaralugit 2020-mi assingusut naapertorlugit pisiarisarlugillu nungusaataanngitsu- • Aalisagaqarfiit sunnerneqarput nissap pitsanngorsarnissaa periarfissaqarluarpoq. kattunneqarput. mik aalisarneq, immami avatangiisit pissuseqatigiiaallu nutaat • Aalisaatit katatat pissutigalugit qassutaarsiutit Royal Greenland tamatuma saniatigut inalugalinnik, Anguniakkat sisamat suliffeqarfiup periusissatut pilersaarutaa, pillugit ilisimasanik katersinermi suleqataassaagut. siuteqqunik imarmiunik qeqqussanillu misileraalluni aallutai suliniutaalu tunngavigalugit anguniakkanut immikkoor- Suliffeqarfik akisussaasoq Pisassat annertunerpaaffissaat naapertorlugit sineris- aalisarnermik nammineerluni suliaqarpoq. tunut 25-nut suliffeqarfissuup annerpaartaani suliarineqartus- Aalisakkat qaleruallillu atorlugit nutaanik inuussutissaliornikkut sap qanittuani qaleralinnik saarullinnillu aalisarnermi sanut sinaakkutissatut toqqarneqarput. atorluaaneq annertunerpaaffissaaniitinniarparput. Akisussaas- pisassiissutitut aalajangersakkat ukiorpaalunni 2022-mut anguniakkagut ukuupput: siunnersuinermiit annertunerusimapput. Ataatsimut suseqartumik atuinikkut pisuussutillu nutaanngortinneqarsin- -> Tunisassiassaatitta 60 %-ii sinnerlugit akuersissute- Piujuartitsineq tunngavigalugu aaqqissuussinerit sulisut ulluin- aalisagaqassutsip aqunneqarnerata ilisimatuussutsik- narsiutigissagaat suleqatigiillu tamarmik suliffeqarfiup piu- naanngitsut nikerartumik atornerisigut avatangiisimut sunniu- qassapput teqarnerput minnerpaaffissaaniitinniarparput. kut misissuinermi paasissutissat tunngavigalugit inger- juartitsinermut pilersaarusiaani ilaatinneqartutut misiginissaat lariaaseqarnissaa pitsaanerummat pisassat annertuner- -> Tunisassiassaatitta 85 %-ii sinnerlugit nammineq Royal Greenlandimit ukkatarineqarpoq. Taamatuttaaq piujuar- Suliffimmi pitsaasunik atugaqartitaaneq paaffissaat siunnersuutinik naapertuissasut Royal naliliineq naapertorlugu nungusaataassanngillat titsineq tunngavigalugu suliniuteqarnerput pillugu pisisartunik Suliffimmi avatangiisit avatangiisillu tamakkiisumik atuuttumik Greenlandimit kissaatigineqarpoq. Qaleralinniarluni -> Pissuseqatigiiaat nutaat minnerpaamik ataatsit soqutigisalinnillu allanik attaveqarnitsinni kisitsisinik anguniak- aaqqissuussaaneratigut sulisut timikkut tarnikkullu atugaris- saarullinniarlunilu aalisarnermik ingerlataqartut nutaat niuerutigineqalissapput kanik nalunaarsuineruinnassanngitsoq kissaatigaarput; saarlutillu suliffimminni pitsaasunik atugaqartitaanissaat angu- arlallit ukiut ingerlanerini takkussuupput, taamaalilluni- 2030-mut angorusutat: taamaammat nittartakkatsinni www.royalgeenland.com-imi niagaraarput. Immitsinnut piumasaqarnitsitut pisiortorfigut piu- lu pisassat annertunerpaaffissaannik aalajangiinissaq suleqaterpassuagut ulluinnarni piujuartitsinermik suliaqartut masaqarfigaagut. politikkikkut piumaneqariartuinnarpoq. Tamanna ukiut -> Tunisassiassaatitta 75 %-ii sinnerlugit akuersissute- takusinnaavatit. Nunatsinni ilinniartitsineq naanerani annermik takussaavoq, piffissamimi tassani qassapput pisassiissutit qaffanneqakkajupput. Ilinniarfeqarfiit suleqatigalugit uagullu nammineq ilinniarfipput -> Tunisassiassaatitta 95 %-ii sinnerlugit nammineq Royal Greenland Academy aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni inuia- Nunatta imartaa isorartuvoq, sumiiffiillu ilaanni aalisar- naliliineq naapertorlugu nungusaataassanngillat qatigiinni piginnaanngorsaanermik ilinniartitsinermillu akisus- toqanngilaq. Sumiiffinni nutaani aalisarneq eriaginnil- -> Pissuseqatigiiat nutaat minnerpaamik pingasut saafferujussuarmik tigusivugut. luni ingerlanneqassasoq piumasaqaataavortaaq. niuerutigineqalissapput Assersuutigalugu sumiiffiit aalisarfigineqarsimanngitsut UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 44 45 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Aalisakkat pissuseqatigiiaat akuerisaasut ineriartorneri Takussutissiaq 7: Nunatsinni aalisarnerit MSC-tut akuerisaasut Royal Greenlandimiit peqataaffigineqartut

100 Barentip imartaani saarulliit, 90 kullerit aamma sejit >75 80 63 70 63 66 63 Kalaallit Nunaata kitaani raajat 59 60 57 57 52 Sinerissap qanittuani 50 45 46 qaleralinniarneq pillugu FIP 41 40 40 30 Raajat, Barentsip imartaani Saattuat, nunatsinni 30 Peqqussuit NewFoundlandimi 20 Nunatta kitaata avataani qalerallit 10 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2013-imi Kalaallit Nunaata 2015-imi Barentip 2015-imi Kalaallit Nunaata 2017-imi Kalaallit 2017-imi Barentip Kitaani raajarniarneq imartaani saarullinniarneq, Kitaani nipisanniarneq Nunaata Kitaata avataani imartaani raajarniarneq Anguniakkagut angorusutagullu piviusorsiorpalaarlu- ilinerani allanngorarnerat pillugu misissuinissamik saarulliit ilaannik qaleralinniarneq tillu ersarittut isumaqarpugut, ingammilli nunatsinni aallartitsisoqarpoq. Misissuineq Pinngortitaleriffik sule- kullererniarneq sinerissap qanittuani aalisarnermut tunngasunik suli- qatigalugu ingerlanneqarpoq. 2020-mi suliniuterpassuit sejerniarnerlu niuteqartoqartariaqarpoq. Suliniut tamanna Royal saattuat MSC-tut akuerisaanissaannut naammaginartu- Greenlandip namminersorluni aammali Sustainable mik tunngaviliisinnaanissaat naatsorsuutigineqarpoq. Fisheries Greenlandik (SFG) suleqateqarnikkut inger- aalisarneq nalunaarsuinerlu pillugit piumasaqaatinik siortut immikkoortiterneqartarput, taaneqartut siulliit Sinerissap qanittuani qaleralinniarneq lappaa. Nalorninartut ilisimaneqareersut ukkatarine- nutaanik malitseqarsinnaasarlutik. Suliniut sanngiiffio- pissuseqatigiiaat peqqissut eriagalugit pisassallu an- Sinerissap qanittuani qaleralinniarneq MSC-tut qarnerisa annertusarnissaat, pitsanngorsaalluni suli- ratarsinnaasunik paasiniaalluni misissueqqissaaqqaar- nertunerpaaffissaat naapertorlugu aalisarneqartarlutik akuerisaanngilaq, aqutsinermili siuariaateqartoqan- niutinik (FIP-inik taaneqartartunik) aallartitsinissaq, nermik aallartikkajuttarpoq. Taakku aalisarneq (takussutissiaq 6). gaatsiarmat nunatta kitaani qaleralinniarneq tamarmi nunatsinnilu alisarnernik MSC-tut akuerineqarsinnaa- pitsanngorsarniarlugu, tassa FIP-imik suliniuteqarnikkut ullumikkut pisassiissutilersorneqarnikuuvoq. Pissuseqatigiiaat Royal Greenlandimit aalisarneqartut pitsanngorsaavigineqartarput. Akuersissut pineqaraa- sunik tunngaviliinissaq siunertaavoq. Nunatsinni 80%-ipajaavi nungusaataanngitsumik aalisarneqarput, Nunatta kitaata kujataani NAFO 1B-miit 1F-imut aqut- ngami ukiuni tallimani atuuttarpoq ukiullu tamaasa ingerlataqartut saniatigut Sulisitsisut aamma aalisartut aalisarnerillu 20%-ii piujuartitsinikinnerusumik aalisar- siffinnik pingasunik aammattaaq pilersitsisoqarpoq. killiffissiuisoqartassalluni. Aalisarnermut akuerissut piniartullu kattuffiat KNAPK SFG-muttaaq ilaasortaap- nertut nalilerneqarput. Tamanna nunatsinni sinerissap Aalisarneq siornatigut killeqanngitsutut aqunneqarpoq, nakkutilliinerup sisamassaani aamma nutaamik killiffi- put. qanittuani qaleralinniarnermi saarullinniarnermillu NAFO-lli aqutsiffik nammineq aqutsiffittut akuerini- liinermi nutarterneqartarpoq. Royal Greenlandittaaq Global Sustainable Seafood pingaarnertut tunngaveqarpoq. Sinerissap qanittuani kuuaa. Taamatuttaaq Qaanaaq nunatta avannaani Initiative – GSSI-mut, piujuartitsineq tunngavigalugu Tunisassiassat Royal Greenlandip nammineq aalisarnera- qaleralinniarnermik aqutsinissamut pitsanngorsaanerit aqutsiffinngorpoq. pilersaarusiornermi tunngavissanik naliliinermik neersut pisinermeersullu 57%-ii 2020-mi akuerisaapput, kingulliit najoqqutaralugit aalisarneq 2021-miit nungu- pingaarnertut suliaqartumut, ilaasortaavoq. Nunatta avannaani aqutsisoqarfinni pingasuusuni, takussutissiaq 5 takuuk. Taamaammat nioqqutissaatitta saataanngitsuulissaaq. Pissuseqatigiiaat ulorianartorsior- Qeqertarsuup Tunuani, Uummannami Upernavimmilu piareeriikkat affai sinnerlugit (51%) MSC-p meqqianik tut aalisarneqartartut 0,1%-iinnaagamik peerneqarsin- Iliuutsit inernerillu siornatigut killeqanngitsumik aalisarfiusinnaasut tungujortumik ilisarnaasigaapput. naapput. Ukioq 2020 nunatsinni aalisarneq pillugu nutaanik taamaalillutik atorunnaarsinneqarput. Suliniutit tamar- aqutsinissamut pilersaaruterpassuaqarluni ulapaarfiu- Piujuartitsineq tunngavigalugu ingerlatsinitta patajaas- mik sinerissap qanittuani qaleralinniarnerup aqulluar- voq. Royal Greenland suleqatigiinni Aalisarnermut, susaanik naliliinissamut pissuseqatigiiaat patajaassusaat neqarnerunissaanut tunngaviliipput. Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup aalisarnerillu ingerlarngi ukiut tamaasa naliliiffigineqar- Sustainable Fisheries Greenland suleqatigalugu pilersi- Pitsanngorsaalluni suliaq alla tassaavoq Fishery tarput. Immikkoortiterinermi piujuarsinnaasut, piujuar- taani peqataavoq. Ingerlataqartut allat peqatigalu- Improvement Projectimi (FIP), tassa aalisarnerup sinnaanikinnerusut, pissuseqatigiiaallu ulorianartor- git piujuartitsilluni aqutsinissamut pilersaarutinik pitsanngorsarneqarnissaa pillugu suliniummi maanna pissuseqatigiiaanut ukununnga tunngasunik 2020-mi ingerlanneqartumi inernerit naapertorlugit siunner- suliaqartoqarpoq: suuteqarneq. Royal Greenland aalisakkap oqimaassu- - Avataani qaleralinniarneq saa aalisakkap angissusaanut sanilliukkaanni aalisar- nermik ingerlataqartunut tamanut pitsaanerpaamik Takussutissiaq 5 Takussutissiaq 6 - Raajarniarneq aalajangersaanissamut ilanngunneqarsinnaasoq pillugu Aalisakkat tunisassiassatut akuerisaasut Tunisassiassat nungusaataanngitsut - Tunumi saarullinniarneq nakkutilliinernik 3 millioniniit amerlanerusunik suli- annertussusaat RG-mi naliliineq naapertorlugu - Nipisanniarneq niummut ilassuteqarpoq. MSC % Patajaatsut Patajaappianngitsut Aarlerinartorsiortut - Saattuanik aalisarneq MSC-tut akuersissutit 100 Oqaatigineqartoq kingulleq minillugu MSC-tut akuersis- Royal Greenland eqimattani peqataasoq MSC-tut 60% suteqartut tamarmik akuersissutaat nutarsarneqarput. akuersissutinik tallimanik peqarami (takussutissiaq 50% 80 Saattuanik aalisarneq pillugu aqutsinissamut pilersaa- 7 takuuk) siunissami akuersissuteqalersussat pillugit 40% 60 piareersaanermik suleqateqarluni sulivoq. Aalisarnerup 30% rut nutaajuvoq, nunattalu kitaani saattuarniarfinni 40 arfineq-pingasuusuni uumassusilerinikkut siunissami akuerisaanissaanut piareersarneq piffissartuiffiusarpoq. 20% 20 siunnersuisoqartassaaq. Aammattaaq piffissap aalisar- Piumasaqaatit assigiinngitsut tunngavilersuinermi 10% fiup pitsaanerpaaffissaa aalajangerniarlugu saattuat ilaasarput nunagisamilu inatsisit allanngortinneqarne- 0% 0 2017 2018 2019 2020 2017 2018 2019 2020 qituttunik qaleruallit annertussusaat ukiullu qanoq rannik, misissueriaatsinik annertussusinillu, kiisalu UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 46 47 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Uumasoqarfiit pinngortitamilu ataqatigiiffiit ingerlataqartut aalisarfitsik annertusissagunikku akuer- Takussutissiaq 8: Suliniutini FIP-inik (Fishery Improvement project) taaneqartartuni Royal Greenlandip peqataanera Sustainable Fishery Greenland (SFG) aqqutigalugu Royal sissummik aamma qinnuteqaqqaassapput. Greenlandip Zoological Society of London Pinngortita- Sinerissap qanittuani aalisarnermi qassutinik ningittak- leriffillu suleqatigalugit immap naqqani kilisaffiit kanillu nalinginnaasumik aalisartoqartarpoq. Aalisaatit kilisaffiunngitsullu ukiuni arlalinngortuni misissugaraat. katatat eqqumaffigineqarnerat ukiuni kingullerni anner- Immami sumiiffiit erianarsinnaasut aalisarnermit pitsan- tusivoq. Royal Greenland Qeqertarsuup Tunuani aalisaa- ngorsaqqinneqarsinnaanngitsumik ajoqusinnginnissaat tinik katatanik qalluinermut aningaasaliinikuullunilu SFG MSC-mit piumasaqaatinut ilaavoq. Issittup imartaani aqqutigalugu aalisaatinik katersiutigaluni immap naqqa- sumiiffiit ilaanni aalisarfigineqarsimanngitsuni korale- nik assiliilluni misilittaanermi peqataanikuuvoq. qarlunilu immami pupeqartoq maannamut suliniutit takutippaat. Taamaammat Melvillep kangerliumarngani raajarniarneq sumiiffinni aalajangersimasuni kisimi NewFoundlandimi peqqussuit Sinerissap qanittuani Saattuat ingerlanneqarlunilu avataasiorluni qaleralinniarnermik FIP 2019-imiiit 2024-imoortoq Qalerallit Kitaani aallartinneqarpoq Kitaani FIP 2020-2021 FIP 2018-2021 Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi aqutsineq Ukiunut tulliuttunut naatsorsuutigisat 14.2: 2020 sioqqullugu imaanut sissamullu qanittuni pillugu innersuutit nutaat naammassipput pinngortitami ataqatigiinnerit illersorneqassapput Nunatsinni saattuarniarnerup MSC-tut akuerisaanissaa ajortumillu annertuumik sunniuteqarnissaq pinngitsoor- aallartisarneqassasoq naatsorsuutigaarput. Naammassi- Suliniaqatigiit tassaasut Sustainable Fisheries Greenland poq. Suliffeqarfik SFG-mi siulersoqatigiissitsinikkut suli- tinniarlugu piujuartitsisumik aqunneqarlutik, ilaatigut sassat annikitsut 2021-p ingerlanerani naammassineqar- (SFG), Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik niummilu suleqataanikkut suleqatigiissitat innersuutaannut taakku akiuussinnaassusii nukittorsarneqarnerisigut nissaat naatsorsuutigineqarpoq. Akuerisaanissamut Nakkutilliisoqarfik KANUAANA, Kalaallit Nunaanni Aalisartut annertuumik tunniussaqarpoq. aamma peqqinnartumik tunisassiortumillu imap suliaq 2021-mi ukiakkut aallartinneqarpat 2022-p inger- Piniartullu kattuffiat KNAPK, Pinngortitaleriffik aamma Aalisar- anguneqarnissaanut pilersitseqqinnikkut. Suleqatigiissitat aqutsinissaq siunertaralugu aalisarnermi lanerani akuerisaanissaq pisinnaavoq. nermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik ilaatigut aalajangersimasunik anguniagaqarnikkut qalerallit tu- 14.4: 2020 sioqqullugu aalisarneq kinguneqarluartumik 2018-imili qanimut suleqatigiipput. Fishery Improvement Pro- Sinerissap qanittuani qaleralinniarneq pillugu FIP-imut laanneqartut agguaqatigiisillugu aalajangersimasumik angis- killilersorneqassaaq, aamma sippuisumik aalisarneq, ject (FIP), tassa aalisarnermut pitsanngorsaanissamut suliniut, siunnersuutit aqutsinikkut suliniutinik ilaneqarnissaat suseqartarnissaat pillugu qassutillu nigartaasa angissusaan- unioqqutitsisumik, nalunaaruteqarneq ajortumik qaleraleqassutsip peqqissuunissaanik aalisarnerullu naaper- aqutsinissamullu pilersaarusiornissamik suliniummik nik assigiissaarinissaq pillugu innersuutitik 2020-mi ukiakkut malittarisassaqanngitsumillu aalisarneq aamma aalis- tuuttumik aqunneqarnissaanik qulakkeerinninnissaq sulinium- aallartitsisoqarnissaa aammattaaq naatsorsuutigineqar- saqqummiuppaat. ariaatsit aserorterisut unitsinneqarlutik. Aalisagaqarfiit mut siunertaavoq. poq. sukkanerpaamik pilerseqqinniarlugit ilisimatuussutsikkut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersui- Upernavimmi, Uummannami Qeqertarsuullu Tunuani sinerissap Canadami aallussatsinni peqqussuit Fishery Improve- tunngaveqartumik aqutsinermi pilersaarutit atulersin- soqarfik siunissami aalisarnissaq pillugu sinaakkutissanut qanittuani qaleralinniarneq ataatsimut pitsanngorsarneqarpat ment Project-itut (FIP) nalunaarsorsimapput, uani neqassapput, minnerpaamillu uumassuseqarnikkut aqqutissiuinissamut aalajangiisutut oqartussaasuussaaq. Royal aalisarneq MSC-tut akuerisaasinnaallunilu akisussaassusilim- www.fisheryprogress.org. ”Client Group”-itut taaneqar- pissusaat malillugu piujuartitsisinnaasumik iluaquteqar- Greenland suliniutit nutaat atuutsilernissaat pillugu pingaaruti- mik nungusaataanngitsumillu aalisarnertut akuerineqarsin- tartoq Royal Greenlandip piginneqatigiilluni ingerlatsi- titsisutut nalilerneqartutut qaffasissuseqassallutik. littut suleqataanissaminut qilanaarpoq. naalissaaq. vianut Quin-Sea-mut atuutiinnarnani eqimattanut 14.a. Imaani teknologi pillugu ilisimatuussutsikkut ilisi- Newfoundlandimiittunut Labradorimiittunullu aamma Aalisarnerup nungusaataanngitsumik aqunneqarnissaa Royal masat, ilisimatuussutsikkut piginnaasat nuussisarnerillu atuutilerpoq. Suliniut 2020-miit 2024-mut ingerlanne- Greenlandip tunisisinnaanissaanut soorunami pingaaruteqar- annertusineqassapput, tassa immat peqqissuunerat qassaaq, aalisarnerlu 2025-mi akuersissuteqalissasoq pitsaanerulersinniarlugu aamma immami assigiinngisi- naatsorsuutigineqarpoq. taartuusut nunani siuarsarniakkani, pingaartumik qeqer- Pissuseqatigiiaat aalisarneqartut nutaat taaqqani siuarsarniakkani nunanilu annikinnerpaamik Pissuseqatigiiaat nunatsinni aalisarneqartut nutaat soor- siuarsarneqarsimasuni, ineriartornermut tapertaaneri lu qeqqussat, inalugallit siuteqqullu imarmiut atorluar- annertusinniarlugit "the Intergovernmental Oceangra- nissaannik misilittaanerput siunissami niueruteqalernis- phic Commission Criteria and Guidelines on the Transfer saq siunertaralugu ingerlatiinnarneqassaaq. Qeqqussat of Marine Technology" eqqarsaatigineqassammat. 2.000 kg missaanniittut 2020-mi qallorneqar- put. Annertussusaat qaffanneqassallunilu niuerfissat tuniniaaviillu pilersinneqassapput. Sustainable Development Goals - SDG-p ilassutai Royal Greenland piujuartitsineq tunngavigalugu aalis- arnikkut aalisagaqatigiit avatangiisiat eriagalugu aalisagaqassuseq aallaavigalugu aalisarnermik siuar- saanikkut Naalagaaffiit Peqatigiit anguniagaannut nunarsuarmut tamarmut atuuttunut taamaalilluni ilassuteqarpoq. Ilassuterput pingaarneq anguniakkani ukunani ingerlanneqarpoq1:

3https://www.verdensmaalene.dk/maal/14 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 48 49 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

AKISUSSAASUMIK nillu tuniniariaannanngorlugit tunisassiortarpoq. - Kvalvik Bait suleqatigalugu - nerukkaasiornermut ATUINEQ TUNISASSI- SULIFFEQARFIK AKISUSSAASOQ ORNERLU Kilisaammi aalisakkap perlukuinik qajuusiorfimmik atorneqartussanik aalisakkat perlukuinik pastaliorner- Aalisakkat qaleruallillu atorlugit nutaanik inuussutissaliornikkut atorluaaneq annertuner- aalisakkallu orsuanik uulialiorfimmik peqarmat mik qajuusiornermillu, kiisalu saattuat qaleruaanniit paaffissaaniitinniarparput. Akisussaassuseqartumik atuinikkut pisuussutillu nutaanngortin- tunisassiassat sinnikuinit tunisassiortoqarsinnaavoq. proteininik uuliamillu piiaanermik inerisaaneq. Royal neqarsinnaanngitsut nikerartumik atornerisigut avatangiisimut sunniuteqarnerput minner- Aallartittoqartinnagu aaqqitassat inissinneqaqqaas- Greenland Kvalvik Baitimi, sinnikunik atorluaaner- paaffissaaniitinniarparput. sammata tunisassiorfiit suli atulerneqanngillat. 2021- mik siunertaqartumi, piginneqataassutsinik pisivoq. Piujuartitsineq pillugu Suliffeqarfik Akisussaasoq poq. Raajat qalipaannik qajuusiornermut teknologi mi atulernissaat naatsorsuutigineqarpoq. Saattuat qaleruai neqitassanut tipeqalersitsisussatut pingaarnertut ukkatarineqarput. pillugu suliniutit Avatangiiseq silallu pissusia pillugu Ilulissani raajalerivimmiit ilisimaneqarpoq. Periarfissat Raajaleriffimmi Sisimiuniittumi raajat qalipaanit qajuu- politikkimi nassuiarneqarput. assingusut raajalerivinni Old Perlicanimi St. Anthonymi- siornissaq 2020-mi aallartinneqartussatut pilersaaru- - Aqualæder, aalisakkap amiata qitulisarlugu ittumi aamma Matanemi Canadamiittumi atorneqarsin- EDUC Aalisakkanik pisuussutit tunisassiorfinnut tulaassorne- R E taagaluarpoq, qajuusiorfiulli sananeqarnera Covid-19 suliarineqarnissaa siunertaavoq. Suliniut Grønt naapput. qartut imaluunniit kilisaataatitsinni avataasiutini sulia- pissutigalugu suliarineqarsinnaasimanngilaq. Udviklings- og Demonstrations Program-imit (GUDP) aningaasaliiffigineqarpoq. Suliniummi pisuussutitut rineqartartut sapinngisamik atorluarnissaat politikkimi Saarullinnik, uumatillugit tunisassiorfimmut Maniitsu- Illuatungaanik saarullinnik uumatitanik (Nutaaq) nutaatut qalerallit pujuukkat amiinik qalipaasiineq mi- ukkatarineqarpoq. Avatangiisiniit pisuussutit allat miittumut tulaanneqartartunik, Nutaaq-tut tunisassior- tunisassiorfimmiit Maniitsumiittumiit saarulliit sileraaffigineqarpoq, pujuukkalli amii ammerinissamut akisussaassusilimmik atorneqarnissaat pillugu najoq- nermi erlaviit niaqullu sinerissap qanittuani aalisarner- ECYCLE niaquinik tuniniaaneq 2020-mi qaffangaatsiarpoq. R ajoraluartumik naleqqutinngillat. Suliniut 2020-mi qutassat politikkimi aamma aalajangersarneqarlutillu mi avammut igiinnarneqartartut atorluarneqarnerat Saarulliit niaqui qaqerlaatut kingorna panertitassatut naammassineqarpoq. suliaqarfinni ukunani suliniutit nassuiarneqarput: annikippoq. Tassani pisuussutinik atorluaanerup anner- aamma aalisarnermi neqitassatut tuniniarneqartarput. • akuutissartalinnik atortussanillu atuinernik annikil- tusarnissaanut periarfissaqarluarpoq. Tamatuma qaavatigut saarulliit amii, aqajarui suaalu Ukiunut tulliuttunut naatsorsuutigisat lisaaneq Qaleralinnik atorluaaneq qaffasereerpoq, tassami annikitsut tunineqartarput. Royal Greenlandip sinnikunik tunisassiassat, asser- suutigalugu raajat qaleruaannik qajuusiat kilisaatillu • Atortussanik atoqqinneqarsinnaasunik atoqqiineq tunisassiassap 90 %-ia sinnerlugu atorluarneqartar- Ataatsimut isigalugu nunatsinni suliffeqarfissuarmilu RENEW m/tr Sisimiup tunisassiaanit sinnikut, tunngavigalugit • Pisuussutinik patajaatsunik atuineq poq. Tunisassiassat annertunersaat ilivitsunngorlugit pisuussutinik atorluaaneq, takussutissiami 10-mi tunisassiat nutaat 2021-mi 2022-miluunniit nioqquti- tunineqariarlutik pisisumit suliarineqartarput imaluun- takuneqarsinnaasutut, 2019-imitut annertutigaaq. Pisuussutinik sapinngisamik atorluaaneq gilersinnaallugit naatsorsuutigaa. niit nunatsinni Kinamilu niaqqut, papeqqut avaleqqa- Tamanna taamaappoq naak saarullinnik tunisineq 4 Tunisassiassat sapinngisamik atorluarnissaat Royal llu tunisassiaammata pisiarineqartartut nammineq %-inik qaffakkaluartoq. Greenlandimi aammattaaq ukkatarineqarpoq. suliarineqartarput. Teknologiit nutaat atornerisigut suliaqarfinniillu Avatangiisimiit pisuussutit Takussutissiaq 10 allaneersut suleqatiginerisigut inuussutissat, akussat Takussutissiaq 9: Panertitsivik raajat qalipaannik imalik nerukkaatilluunniit nutaat tunisassiarinissaannut Nukik silallu pissusaa Tunisassiassanit tunisassiorfimmeersunit periarfissaqarpoq. Suliffeqarfissuarmi nukissamik atuinerup annerpaartaa pisuussutinik atorluaaneq qularnanngitsumik kilisaatiniit avataasiutineerpoq. Royal Greenlandip tunisassiassat nunatsinni tunineqar- Avalatsillutik, aalisartillutik (itisuuni), suliaqartillutik tut 67%-ii suliffeqarfissuarmilu tunineqartut katillugit Nunarput tamakkiisumik Suliffeqarfissuaq qerisitsitillutilluunniit nukissamik atuisarput. 65%it missaaniittut 2020-mi atorluarpai. Tamanna tunisassiassat atorluarneqanngitsut annertujuarsinnar- 100% Royal Greenlandip Marine Gas uulia, issittumi atussal- nerannik kinguneqarpoq. Sinneruttut tassaapput 90% lugu innersuunneqartoq, kisiat atugaraa. Ikuallajaso- uumassuseqartuneersut soorlu protein, aalisakkat 80% qassusaa nalinginnaasumik atorneqartumit Heavy Fuel orsuaniit uulia aamma assersuutigalugu perlukuniit 70% uuliamit 30-riaammik annikinnerullunilu mingutsitsi- calciummi, tunisassiornermi sinnikutut taaneqartartoq. 60% nikinneruvoq. Aalisariutinik nutaanik peqalernissamut 2022-mut anguniakkagut ukuupput: 50% aningaasaliinikkut assersuutigalugu qaloorutinik Nalorninartut -> Suliffeqarfissuarmi tunisassiassaasinnaasut ator- 40% imerpalasup naqitsineranik amuartakkanik atuinermiit Tunisassiornermi sinnikut pillugit unammillernartut luarneqarnerisa minnerpaamik 80 %-inut qaffan- 30% innaallagissamik atuinermut nuunnikkut uuliamik tassaapput sinnikut tunisassiarineqartartuniit allaane- nissaat 2017 2018 2019 2020 nunap iluaneersumik atuinerup annikillisinneqarnissaa runerujussuat. Tamatuma saniatigut tunitsivinniittut -> Tunisassianik nutaanik iluanaaruteqarfiusinnaasunik anguniarneqarpoq. assartuineq eqqarsaatigalugu imminnut ungasinneru- pilersitsinissaq jussuat. Nunatsinni illoqarfiit nunaqarfiillu nunakkut Royal Greenlandip tunisassiorfiini innaallagialersuineq -> Imikumik kuutsitsinikkut qalipakunik aalisakkallu aqqusineqannginnerat Royal Greenlandillu nunatta Royal Greenlandi pisuussutit atorluarneqarnissaat kiassarnerlu Nukissiorfiup nammineq pilersuivianiit sinnikuinik eqqaanermik annikillisaaneq kitaani tunisassiorfinnik katillugu 38-nik ingerlatsinera siunertaralugu suliniutinut arlalinnut suleqataavoq: nukissamik pilersorneqarput. Taamatuttaaq gassi matumani aamma eqqaamaqquneqarpoq. Tamanna 2030-mut angorusutat: - Better utilization of the seafood industry’s side- uulialu tunisassiorfinni ikummatigineqartussat pisaria- pillugu nutaaliorneq, aningaasaliineq, allanik suleqate- -> Suliffeqarfissuarmi tunisassiaasinnaasunik tamakkii- streams aamma WASEABI-mik taaneqartartoq Dan- qartillugu pisiarineqartarput. qarneq pisuussutillu atorluarnissaasa annertusarnissaat sumik atorluaanissaq. marks Tekniske Universitetip ataani (DTU) Fødevare- Nunatsinni tunisassiorfinni nukissamik atuinerup pillugu piffissaqarnissaq pisariaqarpoq. Assartuineq eqqarsaatigalugu periarfissat piviusor- institutimit aqunneqarluni EU-mit suliniutaavoq ukiuni affapajaava innaallagissamik pilersuisuniit pisiarine- Periarfissat anguniagassallu siortut naapertorlugit anguniakkat angunissaat pisa- sisamani ingerlasussaq. Tunisassiat nutaat sinnikui, qartarpoq. Taakkunani 2020-mi innaallagissamik atui- Pisuussutit atorluarnissaannut periarfissat pitsaan- riaqarpoq. Tunisassiornermit sinnikoqarfiit tunisas- soorlu proteinit, mineralit tunisassiallu allat teknolo- nerup 57 %-ia erngup nukinga atorlugu ataavartumik erpaat tunisassiorfinni annerniipput, taakkunanimi sianik nutaanik pilersitsinissamut tunngavigissallugit giskiusut atorluarnissaat pillugu periuutsit teknologiillu nukissiorfimmeersuuvoq, tassa nukissamik atuine- annertuumik tunisassiortoqartarmat tunisassiorner- naammaginartumik annertussuseqarnissaat siullertut nutaat pilersinnissaat suliniummi anguniagaavoq. Uani rup tamakkiisup pingajorarterutaa. Tunisassiorfiit miit sinnikut aammattaaq annertupput. Nunatsinni ukkatarisariaqarpagut. takuuk https://www.waseabi.eu/. Suliniummi tunisas- Ilulissaniittup, Sisimiuniittup, Narsamiittup Nuummiit- tunisassiorfinnut Sisimiuniittumut Maniitsumiittumullu siassat saarullinnik tunisassiornermiit sinnerineqartut tullu tamarmik innaallagissamik atuinerat erngup Iliuutsit inernerillu tamanna annermik atuuppoq. ukkatarineqarput, Royal Greenlandilu suliniutit ilaan- nukinganeersuuvoq. Nunatsinni nukissamik uuliamillu Kilisaat nutaanerpaaq m/tr Sisimiut kilisaataavoq nut tunisassiassanik pilersuisuuvoq. atuinermi tamakkiisumi raajaleriffiit Ilulissaniittoq Sisimiuni raajat qalipaannit sinnikut taamatuttaarlu tunisassiorfiutigisoq, kilisaallu saarullinnik qaleralin- Sisimiuniittorlu annermik atuisuupput. raajat qalipaannik qajuusianik tunisassiorneq pineqar- UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 50 51 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Nalorninartut 2017-imiit 2020-mut nukissamik atuineq takussutis- Aniatitsineq katillugu 100.000 tons CO2 missaaniippoq, Aammattaaq naatsorsueriaatsit assigiinngitsut Ikummatissamik nunap iluaneersumiit nukissamik siami 11-mi takuneqarsinnaavoq. Takuneqarsinnaasu- taakkunannga 70% missaat aalisariutinit annerneer- pingasut raajanut sikulersukkanut misileraataasut annertuumik atuinermi nalorninartut annersaat tut nukissamik atuineq 2020-p ingerlanerani qaffap- suulluni. nalilersorniarlugit kandidatitut ilinniartunik 2020-mi tassaavoq CO2-mik atuineq, taamaalilluni silaannaap poq. Nukissamik atuineq tunisassiorfiup Aalborgimiit- ilisimatusartoqarpugut. Periutsit taakku pingasut Aalisariutit CO -mik aniatitsinerat aalisariutit aalisa- kissatsikkiartorneranik annertusaaneq. Issittumi tup Cuxhavenimut nuutsinneqarnerata kingunerisaanik 2 assigiikannersunik inerneqartut periuseq atorneqartoq riaasiisa assigiinngitsuunerannik takutitsivoq, tassa silaannaap pissusiata allanngornerujussua, uumassu- Cuxhavenimi annermik qaffappoq. Nioqqutissat sorliunersoq apeqqutaalluni raajat sikulersukkat tuni- Royal Greenlandp sinerissap qanittuani avataanilu aalisarneq kiisalu silinnut aalisakkallu alliartornerinut sunniuteqarnera piareeriikkat toniugaangata nukissamik atuineq aalisa- sassiorfimmi Ilulissaneersut Aalborgimilu niuertarfin- immap naqqani qaavanilu aalisarneq. Takussutissiami takussaalereerpoq. Royal Greenlandip silaannaap riutini Royal Greenlandimik aqunneqartuni tamani sinnikunik tunisas- nut tuniniagassanngorlugit poortukkat raajat kiilu 13-imi allaqqasut naapertorlugit aalisariutit ikerinnar- kissatsikkiartuinnarnera kingunerisaalu najukkami 2019-imili atuuppoq. Siornatigut aalisariutit 100%-imik ataasiugaangata CO e-mik 5,1-imiit 6,0 kg-mik aniatit- siassat tunngavi- siutit immap qaavani aalisartartut nukissamik atuini- 2 nunarsuarmilu tamarmik malugineqartut pinaveersaar- pigineqartut kisiisa ilanngunneqartarput. Tamanna, kii- sisartut inaarutaasumik allaaserisami takutinneqarpoq. kinnerpaapput. tinneqarnissaat peqataaffigiumavaa. salu aalisariaatsit allanngorneri, 2019-imiit 2020-mut galugit tunisassiat Paasissutissanik toqqortaateqarfinni atorneqarsinnaa- nukissamik atuinerup qaffanneranut peqqutaapput. suni naleqalersitsinermik atukkatsinnik toqqaannartu- Periarfissat anguniagassallul nutaat 2021-mi Takussutissiaq 13: Suliffeqarfissuup aalisariutaanniit CO2e mik naapertuinngitsuni raajat pillugit paasisat inerneri- Kilisaatit nukissanik atuiffiunerpaammata tamanna aniatinneqartoq 2022-miluunniit nit nalinginnaasunit inernerit appasinnerupput. pillugu aalajangersimasunik anguniagaqartoqarpoq. Takussutissiaq 11: Suliffeqarfissuarmi nunatsinnilu nukissamik atuineq Royal Greenlandip nukissamik atuineq ukiuni tulliut- nioqqutigilersin- Pisat tonsiugaangata CO2 aniatinneqartoq tuni annikillisingaatsiarniarlugu kissaatigaa, saniller- Nioqqutissanik naammasseriikkanik tuni- naallugit naatsor- 2018 2019 2020 Imeq tarajoqanngitsoq suussinnaanngorlugulu nukissamik atuinerup sisama- sassiornermi nukimmik atuinerit - m3/tons Imeq tarajoqanngitsoq qaffasissumik minguissusilik rarterummik 2030-mi annikillisinnissaa angorusuppaa. suutigaa Kal. Nun. tunisassiorfiit Kilisaatit 2 Royal Greenlandimi tunisassiorfinnut tamanut Tassunga killissagaanni nukissamik atuineq aaqqis- Suliffeqarfissuaq - agguaqatigiisillugu pingaaruteqarpoq. Imeq tunisassiamut ilaasinnaavoq, suunneqartariaqarpoq, aalisarnerillu ataasiakkaat 8.000 1,5 tunisassiornermi assartuutitut atorsinnaavoq, suliffiul- atuineq naapertorlugu pilersaarusiorneqarnerusaria- lu eqqiarneqarneranut atorneqarsinnaalluni. qarput. Aalisarnerni ataasiakkaani pisarineqartartut 7.000 annertusinerisigut nukissamik atuineq pisarineqartut 6.000 1 Imeq tarajoqanngitsoq Royal Greenlandip tunisassior- tonsiugaangata annikillisinneqassaaq. Raajarniut 5.000 fiini atorneqartoq nunap qaavaneersuusinnaallunilu, Avataq assigalugu kilisaatinik pingasunik qalulinnik 4.000 0,5 iluaneersuusinnaallunilu immameersuusinnaavoq. atuilerneq avalanneq sivikillisillugulu pitsanngorsarnis- Nukissiorfiit najukkamilu pilersuinermik suliffeqarfiit 3.000 saanut aalisariaasiuvoq pitsaasoq. imermik tarajoqanngitsumik pilersuisuupput. Kalaallit 2.000 0 Kilisaatit raajarniutit Sinerissap qanittuani Aalisariutit ikerin- Nunaata ilaani imeq tarajoqanngitsoq pissarsiariumi- 2022-mut anguniakkagut ukuupput: 1.000 natermiorniutillu, aalisariutit narsiutit naappoq, taamaammallu tarajuiaat (RO-anlæg) atorlu- -> Suliffeqarfissuarmi nioqqutissat pisareriikkat ningittakkat, (kilisaatit, umiat- 0 avataani siaaqqat,uumatitsivik) gu imermik tarajoqanngitsumik pilersuisoqartarpoq. tonsiugaangata nukissamik atuinerup ukiumut 5 % 2017 2018 2019 2020 -imik annikilliartortittuarnissaa. Tassa imaappoq, Nalorninartut Aalisariutit immap naqqani ikerinnarmilu aalisartut nioqqutissat piareeriikkat tonsiugaangata nukissap Tunisassiornermi imermik amigaateqaratarsinnaaneq aniatitsinerat qaffalaarsimasoq takuneqarsinnaavoq, atorneqartup annerpaamik 2300 kWh/tonsiusar- Silaannaap pissusianut sunniuteqarneq Royal Greenlandimi nalorninartut annersaraat. Sumiif- tamannalu aalisariaatsip nalimmassarneqarneranik nissaa Royal Greenlandip 2020-mi suliffeqarfiup silaannaap fiit ilaanni tunisassiorfiit tunitsiviilluunniit imermik pissuteqarpoq. Kilisaatinit nutaanit m/tr Sisimiunit -> Nukissaq tunitsivinni atorneqartoq uuliamik atuiun- pissusianut sunniutit scope 1 aamma scope 2 naaper- atuisuunerpaapput. Raajaleriviit imermik atuinerpaap- aamma m/tr Avatamit pisarineqartut tonsiugaangata naarnikkut nukissamik ataavartumik pilersuisuniit torlugit aalajangersaaneq suliaraa. Scope 1-imi Royal put, kisiannili illoqarfinni tarajoqanngitsumik imeqar- CO tonsimut aniatinneqartoq uuliamik atuinerup anni- innaallagissamut atuinermut nuutsinneratigut silap Greenlandip nukissamik pisuussutinik toqqaan- 2 luarfiusuni inissisimapput. killisinneqarneratigut aamma annikillivoq. Tamanna qanoq issusianut sunniuteqarnerup annikillisinnissaa nartumik atuinera tassungalu atatillugu CO2-mik qaloorutit innaallagiartortut atorneqarnerannik ilaati- Periarfissat anguniagassallu -> Ikummatissamik atuinerup annikillisinneqarnissaa aniatitsineq pineqarlunilu scope 2-mi innaallagissa- gut peqquteqarpoq. Tamatuma saniatigut aalisariutit Imermik tarajoqanngitsumik amigaateqarfioratarsin- pillugu International Maritime Organizationip mik kiassarnermillu pisinermi toqqaannanngitsumik teknologi nutaanerpaaq atorlugu nukissamik atuinerat naasumi imeqarnissaq qulakkeerniarlugu anguniagaasa malinnissaat Royal Greenlandi 2022- aniatitsineq pineqarpoq. pitsanngorsarneqarnikuuvoq. Nukissiorfiit ataatsimeeqatigineqakulasarpoq, mut aalajangersimasumik anguniagaqanngilaq tassanilu aalisakkanik tunisassiornermi imermillu Ukiunut tulliuttunut naatsorsuutigisat 2030-mut angorusutat:: Takussutissiaq 12: Suliffeqarfissuup aallussineranit imerneqarsinnaasumik pilersuinermi allannguutit CO2e-mik aniatitsineq Kilisaatinik taarsersuineq, matumani m/tr Nataarnaq -> Nukissamik atuineq annikillisikkiartuaartuarsinnarlu- nalimmassarneqarsinnaapput. nutaaq 2021-p naanerani tunniunneqartussaq ilan- gu suliffeqarfissuarmi nioqqutissat piareeriikkat Scope 1-imi scope 2-milu Royal ngullugu, nukissamik atuinermik annikillisitseqqissaaq. Imermik tarajulimmik imissanngorlugu saliinermik tonsiugaangata nukissamik atuinerup katillugu 30 Greenlandip CO2e –mik aniatitsinera ukiuni kingullerni suliaqarpugut. Tamanna pitsaasumik %-imik annikillisinnissaa. 2018-imut sanilliullugu. Scope 1 Scope 2 Tunisassiornerup silaannaap pissusianut sunniu- inerneqarpoq, imerli salinneqarsimasoq aalisakkanik -> Kilisaatit silaannaap pissusianut sunniutaasa taa qalerualinnillu tunisassiornermi atorsinnaajumallugu aalisarneqartut tonsiugaangata 25 %-imik 2030-mi Nioqqutissat piareeriikkat kiilu ataasiugaangat oqartussaniit akuersissummik piniarluta utaqqiuarsin- annikillisissimanissaa 13% silaannaap pissusianut sunniutinik naatsorsuineq narpugut. Iliuutsit inernerillu ajoraluartumik assigiissaanngilaq. Periutsit arlaliupput, 2022-mut anguniakkagut ukuupput: Tunisassiorfinni kilisaatinilu ataasiakkaani nukissamik taamaammallu Royal Greenland aalisakkat pillugit -> Nioqqutissat piareeriikkat tonsiugaangata suliffe- atuineq qaammatit tamaasa nalunaarutigineqartarpoq. Product Environmental Footprint (PEF), tassa tunisas- qarfissuup tunisassiorfiini imermik atuinerup aggua- Taamatuttaaq suliffeqarfissuarmi nukissamik atuineq siat pinngortitamut sunniutaat, pillugit inatsisinik qatigiisillugu 35 m3-imut appartinnissaa tamaat minnerpaamik ukiumut ataasiarluni naatsor- 87% aalajangersaanermut EU-p suliniutaanut CO2 pillugu -> illoqarfinni nunaqarfinnilu tarajoqanngitsumik sorneqartarpoq. Nukissamik atuinerup annikillisinnis- nalunaarsuinermut ilaasumut ilaavoq. imikitsuni imermik immameersumik tarajoqanngit- saa nutaamik sanaartornermi aserfallatsaaliinermilu sumik pilersitsinissaq ukkatarineqartuaannarpoq. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 52 53 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

2030-mut angorusutat: Pappialat, pappialarsuit 2030-mut angorusutat: Ukiunut tulliuttunut naatsorsuutigisat -> Katillugu 20 %-imik annikilliliinissaq 2018-imut ninngusuut plastillu -> Kilisassutit qassutillu Royal Greenlandimit pigineqar- Poortuutissat arlalinngorlugit qaleriillugit poortuutigi- sanilliullugu tut atornikut tamarmik atoqqinneqartassapput neqartartut arlalinnillu sananeqaatillit arlallit ataasiin- -> Imermik imerneqarsinnaasutut pitsaassusilimmik Avatangiisit silaannaallu pissusia pillugu politikki tuni- -> Poortuutissat tamarmik atoqqinneqarsinnaasunik narmik sananeqaatilinnik 2021-mi taarserneqassap- ataavartumik pilersuinissaq sassiornermi poortuutissanik plastinillu atorneqartunik sanaajussapput put. Aalisakkanut karsit, kaarit, qassutit kilisassutillu atoqqiinissamut kiisalu pisuussutinik atoqqinneqarsin- atorunnaartut atoqqittussanngorlugit suliarineqarnias- Iliuutsit inernerillu Iliuutsit inernerillu naasunik atuinerulernissamut aamma tunngavoq. sammata nunatsinni katersorneqarnissaat aaqqissuun- Pilersuisumik piffissaatillugu torersumik oqaloqatigin- Aalisarnermi tunisassiornermilu poortuutissat plastillu Tamanna minnerunngitsumik pappialanut, pappialar- neqassaaq. ninnikkut tunisassiornerup sumiiffimmilu imermik suarnut ninngusuunut plastimullu atuuppoq. atorneqartartut pillugit suliniutit annertuut aallartisar- tarajoqanngitsumik pilersuinerup ataqatigiissaarnissaa neqarnikuupput. Plastit sorliit poortuutissani atorne- SDG-mut ilassutit periarfissaqarnerulissaaq. Siunissami ungasinnerusu- Nalorninartut qarnersut pillugit naatsorsueriaatsinik pilersitsinissaq Tunisassiassap atorluarnerunissaa pillugu suliaqarner- mi imermik tarajulimmik nammineq saliisarnissaq 2020-mi ukkatarineqarpoq, matumani suliaq nalileru- Plasti akuutissat annikitsut nunap iluaneersut mi ikummatissap oqimaatsup atorneqarnerata annikil- ukkatarineqarpoq. mallugu oqimaassutsit pillugit nalunaarsuiffinnik piler- pingaarnertut atugaralugit pilersinneqartarpoq. Poor- lisinnissaa, erngup tarajullip atorneqarnerulernissaa Royal Greenland nunatsinni suliffeqarfissuarmilu imer- sitsineq, anguniakkanik malittareqqiineq kiisalu EU-mit tuutissat, qassutit, karsersuit allallu katatat aamma taamatuttaarlu pappialat, pappialarsuit ninngusuut mik tarajoqanngitsumik atuineq pillugu ataavartumik piumasaqaatinik malinninnermik uppernarsaaneq. illoqarfinni nunaqarfinnilu takuneqakkajup- plastillu atoqqinneqarnerulernissaat pillugit anguniak- nakkutilliivoq. Tamatuma saniatigut tunisassiornerup pitsaassusaa put. Aalisaatit atornikut katatalluunniit imaanut kat nunarsuarmut tamarmut atuuttut aqqaneq-aap- attatiinnarlugu poortuutissat arlalinnik sananeqaa- qimaannarneqarsimatillugit nalorninartut tassaapput paannut ilassutaassapput. Takussutissiaq 14: Suliffeqarfissuarmi tunisassiorfinnilu inuttaqaratik pisaqarsinnaasarneri. Aammattaaq kili- tillit ataasiinnarmik sananeqaatilinnik taarserlugit nunatsinniittuni imermik atuineq nioqqutissat tonsi- tunisassiorluni misileraaneq aamma ingerlanneqarpoq. Siullertut anguniakkat pingaarnerpaat ukuupput: ugaangata imermik atuinerat sassutit katatat plastimik immami uninngaannarunik Tamanna tunisassianut arlalinnut iluatsikkami 2021-mi mikroplastinnguuttussanik immallu pisuussutaanut 12.2: 2030 sioqqullugu pinngortitami isumalluutinik Suliffeqarfissuarmi tunisassiorfinnilu atuutilertussatut naatsorsuutigineqarpoq. ajoqutaasussanik akoqarput. piujuartitsisumik aqutsineq kinguneqarluartumillu nunatsinniittuni imermik atuineq, m3/t Aammattaaq tunisassianut annertuukkaarlugit atuineq anguneqassaaq. Kal Nun. tunisassiorfiit Plastit tamarmik 2030-mi atoqqissinnaasuunissaat poortukkanut poortuutissanik qaleriiaanik arlalinnik Suliffeqarfissuaq - agguaqatigiisillugu pillugu peqqussut EU-mi akuerineqarpoq. Immami pappialanik plastimillu atuiffiusunut plastimik ataasiin- 12.3: 2030 sioqqullugu innuttaasumut ataatsimut eqqakkat 27 %-ii aalisarnermeersuusut peqqussummi niuertarfinni atuisunilu nunarsuarmiuni nerisassanik 50 narmik sananeqaatilinnik polypropylenimik (PP) sa- atuarneqarsinnaavoq. Peqqussut pineqartoq Royal naajusumik taarsiineq pitsaasumik inerneqarpoq. maangaannartitsineq affaannanngortinneqassaaq 45 Greenlandimiit 100 %-imik tapersersorneqarpoq. 40 Kaarit karsillu assinganik suliarineqarput. Royal Green- aamma tunisassiortuni pilersuisunilu inuussutissatigut 35 Periarfissat anguniagassallu landip kaarit aalisakkanut atortagai pisiarineqartartut annaasat, tassunga ilanngullugit karrinik katersinerup 30 Royal Greenlandip aallussinermini atoqqiineq anner- ataasiinnarmik sananeqaateqarlutik sanaajussasut kingorna karrit annaasat, ikilisinneqassapput. 2020-mi aalajangerneqarpoq. Aammattaaq kaarit 25 tusitikkumavaa. Plastinik atornikunik tigooqqaasar- 12.5: 2030 sioqqullugu pitsaaliuinikkut, annikilliliinik- PE/PUR-inik sananeqaatillit 250-init amerlanerusut 20 tut plastimik aserortikkamik plastiliornermi allatut kut, pissarseqqinnikkut atoqqiinikkullu eqqakkanik aaqqissugassanngorlugit atoqqitassanngorlugillu 15 atorneqarsinnaasumik sanasinnaapput, sulili plastit pilersitsisarneq annertuumik annikillineqassaaq. 10 ilaat atoqqinneqarsinnaanngillat. Plasti ataasiinnarmik 2020-mi tunineqarlutillu kaarinik PE-jusut ataasiinnar- 5 sananeqaateqanngikkuni atoqqinneqarsinnaanngim- mik sananeqaatilinnik kiisalu tankinik saviminermik 12.6: Suliffeqarfiit, pingaartumik suliffeqarfiit angisuut 0 mat ataasiinnarmik sananeqaateqarnissaa piumasari- sanaajusunik sivisuumillu atorneqarsinnaasunik nunanilu arlalinniittut, nalunaarusiortarnerminni 2017 2018 2019 2020 neqarpoq. taarserneqarput. piujuartitsisumik sulinerup atorneqarnissaanut aamma piujuartitsisuuneq pillugu paasissutissat ilanngunne- Pappilissat pappialarsuillu ninngusuut ullumikkut Takussutissiami 14-imi takuneqarsinnaasutut qartarnissaannut kaammattorneqassapput. atortakkagut FSC-tut nioqqutissat piareeriikkat tonsiugaangata imermik (Forest for ALL – Forever) akuerisaareerput. atuineq ukiunut kingullernut sanilliullugu qaffappoq, Royal Greenland tamannalu nunatsinni tunisassianik nutaanik pilersit- 2022-mut anguniakkagut ukuupput:: aalisakkat pillugit sinerulernermik peqquteqarpoq. Aalisagaq suliarine- Tunisassiornermi aalisarnermilu plasti Product Environ- Takussutissiaq15: Kaarit PE/PE- qarneruppat imermik atuineq qaffasinnerussaaq, atorneqartoq:: jusut nunatsinni tunisassiornermi atorneqartut tassami tunisassiornerup ingerlarnga assartuinermi, -> Aalisakkanut kaarit polyethylen(PE)/polyure- mental Footprint uninngatitsinermi, atortunik tunisassiorfinnillu tan(PUR)-iujunnaarlutik ataasiinnarmik sananeqaa- eqqiaanermi tamarmi imermik atuiffiusariaqarpoq. (PEF), tassa tuni- tilinnik PE/PE taarserneqassapput Raajanik qalipaajaaneq imermik atuingaatsiarfiummat -> Aalisakkanut karsit kaarillu atornikut katersorneqar- sassiat pinngorti- Royal Greenlandip raajalerivii imermik atuinerpaapput. lutillu atoqqinneqartussanngorlugit aserorterneqas- tamut sunniutaat, Ukiunut tulliuttunut naatsorsuutigisat sapput RoyalImermik immameersumik aalisakkanik tunisas- -> Kilisassutit qassutillu katersorneqarlutillu, suliarine- pillugit EU-p sulini- siornermi atuisinnaanissamut akuerisaanissaq 2021-mi qarlutillu atoqqinneqassapput utaanut CO2 pillugu pissasoq Royal Greenlandimit naatsorsuutigineqarpoq, Poortuutissat: taamaalilluni imermik amigaateqalernissamut nalorni- nalunaarsuinermut -> RG-ip poortuutissaataata plastiusut minnerpaamik nartut peerneqassapput. Sumiiffiit aalajangersimasut 85 %-ii ataasiinnarmik sananeqaatiliupput atoqqin- ilaavoq. imermik tarajoqanngitsumik amigaatillit iliuuseqarfi- neqarsinnaasut gissallugit anguniagaraarput. Tamanna aammattaaq -> Pappilissat qeratasuut pappiaqqallu tamarmik FSC- nunaqarfinni aalisakkanik suliaqarsinnaanissamut mit assingusumilluunniit akuerisaapput periarfissaqalersitsisinnaallunilu suliffinnik amerlane- rusunik pilersitsisinnaavoq. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 54 55 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

SULIAQ NAAMMAGINAR- TOQ KIISALU ANINGAA- SULIFFIMMI PITSAASUNIK ATUGAQARTITAANEQ SARSIORNIKKUT SIUARI- Poortuutissani plastimik atoqqissinnaasumik atuilerneq ARTONEQ Suliffimmi avatangiisit avatangiisillu tamakkiisumik atuuttumik aaqqissuussaaneratigut sulisut timikkut tarnikkullu atugarissaarlutillu suliffimminni pitsaasunik atugaqartitaanis- Royal Greenlandip piujuartitsineq pillugu anguniagaani #12 rat atoqqissinnaassusaannut aalajangiisuusarpoq. Polymererit saat anguniagaraarput. Immitsinnut piumasaqarnitsitut pisiortorfigut piumasaqarfigaagut. Akisuussaassusilimmik tunisassiornermut tunngatillugu peqatigiissinnaanngitsut atoqqissinnaanngortitsinermi avis- plastikkimik atuinerup annikillisinnissaa aammalu plastikkit saartinneqarsinnaannginnamik taamaallaat ikuallattussanngor- atorneqartut annerpaartaasa atoqqissinnaasuunissaat sulis- tinneqarsinnaapput. Royal Greenlandimi sapinngisamik amerlanerpaanik Nunami immamilu suliffik pillugu naliliinerit, APV, sutigineqarpoq. aningaasarsiornermut pingaarutilittut isumalinnik inatsisitigut piumasaqaataasut ukiorpaalunngortuni Royal Greenlandip tunisassiaasa niuertarfeqarfinnut tunineqar- najukkanilu suliffinnik pilersitsinissaq annertuumik ingerlanneqartarput. Naliliinerit suliffimmi atugassari- Royal Greenlandip tunisassiaasa niuertarfeqarfinnut tunineqar- tartut poortuutaat sapinngisamik talerpimmi titarnermi akisussaaffigaarput. Tamanna suliffinnik pilersitsi- titaasut isornartut pillugit ilisimasanik pilersitsipput. tartut amerlanerpaartaat ullumikkut puussianut, tunisassiaq kittorartaartumiinnissaasa qulakkeerneqarnissaat siuller- nissap suliffimmilu timikkut tarnikkullu avatangiisit Suliffimmi avatangiisit pillugit isornarnerpaat pingasut poortorneqartussaq suunersoq apeqqutaatillugu plastikkinik tut anguniagaavoq, tassa imaappoq tunisassiat puussianut ukkatarineqarnissaannik isumaqarpoq. tassaapput (i) oqimaatsunik kivitsineq, (ii) issi suerlu assigiinngitsunik piginnaasalinnik qaleriinnik arlalinnik plastik- polymererinik peqatigiissinnaasunik sanaanut poortorneqar- aamma (iii) natit quasattut. kitalinnik, poortorneqartarput. Assersuutigalugu tunisassiaq simassapput. Taamaalilluta niuertarfeqarfinnut tunisassiatta piffissap ingerlanerani silaannaninnginniassammat silaannar- poortuutissaat atoqqissinnaasuussasut qulakkiissavarput. Suliffimmi avatangiisit Ajoqusernerit amerlanerit tunisassiorfinni aalisariu- mut assiaqutaalluarsinnaasut pingaaruteqarlutillu poortuutis- tinilu orlunerusut sulitilluni ajoqusernerit pillugit Royal Greenlandip poortuutissat atortagai tamarmik plastik- Piujuartitsineq pillugu periusissatut pilersaarusiatsinni sat suussusaat ninngullutillu qerisunik poortuinermi sininut nalunaarsuinerit ersersippaat, nunamili oqimaatsunik keqassuseq qanorlu atoqqinneqarsinnaassuseq naapertorlugu inuiaqatigiit pillugit politikkigut arlaliusut nutaamik putuneqarsinnaasussaanngillat. kivitsinerit maskiinallu atorlugit suliaqarnerit aamma 2020-p ingerlanerani nalunaarsorneqarput. Tamanna tun- pingaarutilimmillu 2020-mi ilavagut, tassa Suliffimmi unammillernartoqarfiusut erserpoq. Plasti poortuutissani atorneqartoq atoqqissinnaassaguni tun- ngavigalugu nioqqutissanut niuertarfeqarfinnut tunisassianut avatangiisit pillugit politikkki. Suliffeqarfittut aalisar- ngaviusumik plasti polymereriluunniit ataasiinnaq atorlugu poortuutissat plastimik akoqassusaasa 80%-iat atoqqissin- nermi tunisassiornermilu ulorianarsinnaasunik arlalin- Periarfissat anguniagassallu sanaajusimasariaqarpoq. naasup tunisassianut tunisassiorfinnullu assigiinngitsunut nik suliffeqarfeqartutut nalorninartunut pioreersunut Greenland nunani arlalinni suliffimmi avatangiisit pil- tamanut 2022-p naanerani atuutilersimanissaa pillugu piler- nutaanullu ukkatarinnillunilu eqqummaarinnissaq lugit assigiinngitsunik ileqqulinni suliffeqarfeqarlunilu Polymererit katitikkallu assigiinngitsut qanoq atoqqissinnaas- saarusiorpugut. kiisalu ajutoortoqarpat pitsaasumik iliuuseqarnissaq aallussivoq. Taamaammat ingerlatseqatigiiffimmi sulif- suseqarnersut takussutissami takuneqarsinnaapput. Takune- pingaaruteqarpoq. fimmi avatangiisit pillugit suleriusimik pingaarnermik qarsinnaasut naapertorlugit polymererit peqatigiissinnaane- paasiuminartumillu pilersitsinissaq periarfissatsialaa- Nalorninartut soq isumaqarpugut. Tassuunakkut suleriutsit assigiiaar- Aalisarnermik inuuniuteqarneq ilaatigut timimut tut sakkussallu najukkanut naleqqussarneqarsinnaasut oqimaassinnaavoq. Soorlu aalisakkanik kipparissun- suliarineqassapput. Ingerlatseqatigiiffik akimorlugu ngorlugit qerititanik kivitsineq, nerpinngorlugit tuni- ersarissumik paasinarlunilu assigiimmik periuseqarnis- sassiorfimmi sulineq, karsinik nuussuineq aamma saq qulakkeerneqassaaq. aalisarnermi kilisaatinik qaqitsinermi. Tamatuma qaa- vatigut nerpilerinermi savinnik ipittunik atuineq. Suliffimmi avatangiisit pillugit ukkatarinninneq sungiusaallunilu ilinniartitsinermik tunngavilerneqar- Suliffimmi atukkat, sungiusarneqarneq illersuutillu lunilu suliffinnik assigiinngitsunik patajaallisaallunilu atorneqanngippata sulitilluni ajoquseratarsinnaaneq pitsanngorsaassaaq. qaffassaaq. Atukkat pitsaasuunissaat politikkilu naa- Suliffimmi ilaatigut isugutallunilu nillertumi atugassa- pertorlugu iliuuseqartarnissaq sumiiffimmi aqutsisup rititaasut ataavartumik pitsanngorsarneqartarnis- akisussaaffigaa. Sumiiffimmi aqutsisoq suliamut saat anguniagaavoq. Tamanna Royal Greenlandimi tunngatillugu soorunami suliffeqarfissuarmi atorfilinnit sulisut aammali pilersuisut suliffimminni atugaannut tapersersorneqassaaq. atuuppoq.

Takussutissiaq 16: Sulisut 100-uugaangata sulinermi ajoqusernerit sulinngitsoorfiunngitsut minnerpaamillu ullormik ataatsimik sulinngitsoorfiusut ATOQQIISINNAASSUTSIMUT TAKUSSUTISSIAQ Piffissaq tamaat sulisut 100-gaangata sulin- erup nalaani ajoqusernerit akuttussusaat SUUSSUSEQ Nunatsinni Nunatsinni (minn. ull. 1 sulinng.) PET/PE EVOH OPA/PEPA/PE PET/PE OPP/PE O-PE/PEPE/PE EVOH EVOHO-PE/PEPE/PEPE PP PET Nunani allani Nunani allani (minn. ull. 1 sulinng.) ✘ ✘ ✘ ATAATSIMIK IKIALIK ✘ ✘ ✘ ✘ ✘ ✘ ✘ ✘ ✘ ARLALINNIK IKIALIK 12 ✘ ✘ ✘ ✘ ✘ ✘ ✘ ATAATSIMIK SANANEQAATILIK 10 ✘ ✘ ✘ ✘ ✘ ARLALINNIK SANANEQAATILIK 8 6 ✘ ✘ ✘ ✘ ✘ ✘ ✘ ✘ POLYMERERIT AKULERIISSINNAASUT 4 ✘ ✘ ✘ ✘ POLYMERERIT AKULERIISSINNAANNGITSUT 2 ATOQQINNEQAR- AKUNNATTUMIK ATOQQINNEQARSINNAALL- Aalisarneq suliffiusinnaavoq nalorninartoqartoq, illersuutillu aamma 0 SINNAANNGITSUT- ATOQQINNEQARSIN- UARTUT isumannaallisaaneq pillugu sungiusarnerit pisariaqarput 2017 2018 2019 2020 GENANVENDELIGHED NAASUT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 56 57 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

2022-mut anguniakkagut ukuupput: Inaarutaasumik teknikkeqarnermut tunngasut pillugit Nalorninartut Ukiunut tulliuttunut naatsorsuutigisat -> Suliffimmi avatangiisinik aqutsinermut periutsimik suliniaqatigiit, naapertuutinngitsut piaarnerpaamik Sulisorpassuit pingaartumik apriilimiit oktobarimut Arnat, utoqqaat inuusuttullu timikkut unammiller- paasiuminartumik ingerlalluartumillu silatikkut aaqqiivigineqartarniassammata teknikkeqarnermut ulapaarfimmi aalisakkanik qalerualinnillu tunisanik nartunut qajassuussinerusunik suliffissaqartilersin- atukkanut naapertuuttumik pilersitsineq ataavartumik pitsanngorsaanermik suliaqartussat, naleqarnerulersitsinissamut pisariaqartinneqaqaat. naassallugit Royal Greenlandimit ilimagaarput, pilersinneqarput. Taamaammat sulisussaaleqineq aalisakkap tunineqar- taamaalilluta suiaassuseq ukiullu apeqqutaatinnagit 2030-mut angorusutat: lunilu nalituunngorsarnissaanut nalorninartut annersa- assigiimmik periarfissiisinnaalissaagut. Suliffimmi tarnikkut atugassarititaasut pillugit -> Ingerlatseqatigiiffimmi tamarmi suliffimmi raat. Unammillernartoq tamanna ilisimaneqarpoq. avatangiisit avatangiiserlu pillugit aqutsinermut suleqatigiissitanik najukkani aalajangersimasuni Aqutsisoqatigiinni qaffasinnerusumik atorfilinni periutsimik nalimmassakkamik tamakkiisumik suleqat pisariaqartitsippat oqaloqatiginnissinnaanissaa Periarfissat anguniagassallu suiaassutsit agguataarnerat atuutsitsilerneq qulakkeerumallugu saaffissanik ilinniartitsisoqarnissaq Ulapaarfimmi sulisunik nunanik allaneersunik suliso- Royal Greenlandimi suiaassutsit pillugit politikki naa- anguniarlugu suleqatigiissitanik pilersitsisoqarpoq. qarneq piffissamilu sivisuumi atorfinitsitsisarneq ukiu- pertorlugu ukiumoortumik ataatsimeersuarnermi siu- Iliuutsit inernerillu Unammillernartoq pillugu piginnaasanik allanik ni kingullerni aaqqiinertut atorneqarput. Illoqarfinni lersuisunut ilaasortatut qinerneqartut amerlaqatigiin- Suliffimmi ajoqusernerit pillugit paasissutissat ukiut pisariaqartitsisoqarpat aqutsisoq Sulisoqarnermullu nunaqarfinnilu nunatsinniiittuni Nordjobb aqqutigalugu nik arnartaqarlutillu angutitaqartussaapput. Siulersui- tamaasa katersorneqarlutillu nalilersorneqartarput, Immikkoortortaq ikiortigineqarsinnaavoq. sulisitsisarneq iluatsilluarpoq. Nordjobb aqqutigalugu suni ilaasortat ukiut siuliinitut arnat pingasuullutillu naleqquttumillu naatsorsorneqartarlutik. Nunatsinni sulisoq tassaakkajuppoq nunani avannarlerni ilinniar- angutit pingasuupput. Ilaasortat sulisunit qinerneqar- Ukiunut tulliuttunut naatsorsuutigisat aqutsisut sulinermi ajoqusernerit eqqortumik nalunaa- toq inuusuttoq piffissami sivisuumi suliartorluni tut angutit pingasuupput. Ingerlatseqatigiiffik suliniut nukittorsarniarlugu Royal Greenland rutiginissaat pillugu 2020-mi sungiusarneqarlutillu angalasoq. Sulisut Kinameersut piffissami sivisuumi suliffeqarfillu aamma avatangiiseq pillugu aqutseriaat- Suiaassutsit ikinnerussuteqartut pillugit politikki ajoqusernermi taarsiiffigitinnissamut periarfissat pillugit naleqalersitsinermi sulinissamut isumaqatigiissuteqarfigineqakkajupput. sulisut pisinnaatitaaffii pillugit pikkorissaqqinneqarput. simik aallartitsinissaq siunertaralugu peqqinnissamut naapertorlugu aqutsisunit tamanit 26%-iunissaannik isumannaallisaanermullu siunnersortimik nunatsinni nunat killingi, inat- Tunisassiorfitsinni suiaassutsit agguataarsimanerat anguniagaqarnissaq aalajangiussaavoq. Aqutsisoqati- Kalaallit Nunaanni ajoqusernerit nalunaarutigineqartut atorfinitsitsivoq. Aammattaaq tunisassiorfiit aqutsi- 2019-imi misissoratsigu suliffiit sulisunut eqimattak- giit tassaapput siulersuisut ataanni avataasiutini amerlassusivii 2020-mi ikilisimapput, taamatuttaarlu sisit kulturillu aki- suisa akornanni suliffimmi timikkut tarnikkullu kaanut amerlanerusunut; matumani arnanut inuusut- naalakkat ilanngullugit qullersat qaninnerit pingasut piffissaq tamaat sulisut (FTE’t) 100-gaangata ajoquser- atugassarititaasut eqqumaffigineqaraluttuinnarput, morlugit sulisarpoq, tuaqqanullu, nalimmassarneqarsinnaanerat aamma inuit 97-iusut. Suiaassutsit ikinnerussuteqartut aqut- tut amerlassusaat appariaateqarput. taamaammallu ukiuni tulliuttuni suliniuteqarneruler- SCOC-llu pilersuisut paasivarput. Sulisussarsiniarnermi tunngaviusut sisoqatigiit 2020-mi 14 %-eraat. 2020-mi suliffiit unammillernartoqarfiusut taaneqa- nissaq naatsorsuutigaarput. annertusinissaannut taamaalilluni periarfissiisoqarluni- pillugit pitsaas- lu matumani suliffimmi atukkat pitsaasut annertuneru- reersut tunisassiorfinni oqimaatsunik kivitsineq immik- Amer- kut ukkataralugu suliniuteqarfigineqarput. Qerititsiner- sumik assigiinngiiaarfiusut pilersinneqassapput. Sulili lassut- Angutit Arnat sutisit nunani sit mut atatillugu kivitseriaaseq nutaaq pilersinneqarpoq, Suliffinnik pilersitsineq anguniagarput angunngilarput. Politikki naapertorlu- taannalu tunisassiorfinni nunatsinniittuni 2021-mi assigiinngisitaarnerlu tamalaani atuut- 97 86 % 14 % 2022-mut anguniakkagut ukuupput: gu aqutsisut misilittarneqarpoq. Ingerlatseqatigiiffimmi piffissaq tamakkerlugu sulisut tut naapertorlugit -> Sulisunut eqimattakkaanut tamanut, ukioqqor- Aqutsisut tamarmik (FTE) naapertorlugit amerlassusaat Covid-19 ajor- tunerusunut inuusuttullu 15-iniit 18-inut ukiulinnut, 141 74 % 26 % Inini nillataartuni suertarnera pinaveersaarniarlugu minnerpaaffissatut aqumiut minillugit isaarissat nalaanni silaannarissarfiit misilittarneqarput. nartoortitsigaluartoq 2019-imi sulisut amerlassusiisa innarluutilinnut il.il. suliffinnik naleqquttunik nalim- Aqutsisut tamarmik amerlaqatigiinnarpaat. Tunisassiorfimmi Cuxhaveni- inatsiseqarnissaq massaanissamut politikki pilersaarullu 371 90 % 10 % Misiliineq pitsaalluinnartunik angusaqarfiuvoq. aqumiut ilanngullugit miittumi piffissaq tamakkerlugu atorfiit 40 taartinut -> Sulisunik avataaneersunik sulisussarsiornermi Tamatuma saniatigut nunaqarfinni aqutsisut suliffimmi qulakkiissavaa atorfiupput. aalajangersakkanik anguniakkanillu nalunaarsuineq, avatangiisit pillugit sungiusartinneqarput, tunitsivinni- najukkat pitsaasusaata minnerpaaffissaa ilanngul- lu teknikkeqarnermut nakkutilliisoqarneranut atatillu- Nunatsinni sulisut ingerlatseqatigiiffimmi sulisut Politikki naapertorlugu anguniagaq anguneqarsi- lugu gu illersuutit misissorneqarlutillu amigaataasut pissar- tamarmik amerlassusaata 63%-eraat. manngilaq nunamili aqutsisut sinneri ilanngukkaanni siarineqarput. 2030-mut angorusutat: suiaassutsit ikinnerussuteqartut 26%-iummata angu- -> Sulisut eqimattakkaat aalajangersimasut pillugit niakkamik naammassinnittoqarpoq. neqeroorutit tamakkiisumik atuutilernissaat Umiarsuarni naalakkat imarsiortut ilanngukkaanni Takussutissiaq 17: 2020-imi piffissami tamakkiisumi sulisut amerlassusaat agguataarnerallu Iliuutsit inernerillu ingerlatseqatigiiffiit attuumassuteqartut ilanngullugit Sulisut amerlassusaat 2020-imi sulisut agguataarneri Ukiuni kingullerni najukkami sulisut Nordjobb inunnit katillugit 371-init arnat katillugit 10%-iupput. aqqutigalugu suliartortunik aamma nunaniit allaniit Aalisariutini aqumiutut sulisut taaneqartut affaasa Kal. Nun. Danmarki Nunat allat Kal. Nun. Nunat allat (Kinameersuunerusunik) suliartortunik ukiuni kin- missaat angallatini umiarsuarni naalagaapput. Imaani gullerni ilasariaqartarsimavagut, taakkulu tunisassior- suliffik nalinginnaasumik angutit suliffigaat, angallati- 2.533 nili nutaani ikiuutit nutaaliaasut atortullu pitsaasut 2.500 finni nunatsinniittuni annerni ukiuni marlunni sulisus- 2.230 2.228 2.200 sanngorlutik isumaqatigiissusiorfigineqartarput. atulernerisigut umiarsuarmi naalakkatut atorfiit arna- 972 Kinamiut isumaqatigiissusioqatigineqarsimasut nit angutinillu siunissami inuttalerneqarsinnaalissap- 2.000 Kinameersoq sulisoqarneq pillugu ilinniagalik nunat- put. 536 569 613 % K 5 A sinnilu najugalik ikiortigalugu suliffimminni suleqatitik Naatsorsuutigisat 3 L 205 199 - . aalajangersimasumik sulisuusut assigalugit atugas- 1.500 165 N Royal Greenlandip aqutsisoqatigiinni suiaassutsit 198

T U saqarlutik inissilluarsimapput. Inuttassarsiuus-

A

N ikinnerussuteqartut 26%-inissaannik anguniakkani

L

L sineq Qingdaomi, Royal Greenlandip suleqateqarfiani

1.487 -

eqquutsinngilaa. Arnat amerlanerusut aqutsisoqatigiin- A

1.432 6

1.000 1.452

T 1.363 5 piginneqatigiillunilu ingerlatsiveqarfiani ingerlanneqar-

% A nut ilanngunnissaat siunissami immikkut ittumik

N poq. Aappariinnik ataasiakkaanillu sulilersitsisoqarpoq. U

anguniarneqassaaq. N Sulilersut Kinamut uterunik inuuniarnertik attatiinnaru- 500

mallugu sulilernertik aningaasarsiornissamut periarfis- satut isigisarpaat. Sulisut ataasiakkaat nunarput 0 nuannaringaaramikku sulinermut isumaqatigiissutertik 2017 2018 2019 2020 sivitsorniarlugu aalajangersimapput. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 58 59 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissummi nutaami nunatsinni tamarmi, illoqarfinni nuna- Inuunerissuuneq – qarfinnilu Royal Greenlandip tunitsiveqarfigisaani, tunisassiorfeqarfigisaani allaffeqarfigi- meeqqanut inersimasunullu saanilu peqqinnartumik nerisaqarnissaq pillugu ilisimasat siammarternissaat ukkatarineqas- saaq. MIO – meeqqat nunatsinniittut tamarmik Pikkorissarnerit Sulisa+-imik taaguuserneqarsimasut nittartakkatigut pisinnaatitaaffitik ilisimassavaat ingerlanneqassapput Royal Greenland illoqarfinni nunaqarfinnilu 37-ni sulisunik 3.200 2020-mi Royal Greenlandip nammineq ilinniartitsivia Royal Greenland Academy aqutsisunut sulisu- aningaasarsisitsisarami illoqarfinni nunaqarfinnilu ilaqutariippassuarnut nullu ukiut tamaasa suliat pillugit pikkorissaasarpoq. Tamatuma saniatigut pikkorissaaneq attaveqarnissaminut periarfissagissaarpoq. Sulisa+, suliffeqarfimmi pitsaasumik periuseqarnissamik ulluinnaallu pitsaasut pitsanngor- Tamanna meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit suliniaqatigiiffiup MIO-p, Naa- sarnissaannik siunertaqartoq, ingerlanneqartarpoq. Pikkorissaaneq tunisassiorfinni anner- lagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pillugit isumaqatigiissutaanik ilisimasaqar- ni Sisimiuniittumi, Maniitsumiittumi Paamiuniittumilu ingerlanneqartarpoq. Paamiuni nerup siammarnissaanik suliniuteqartup, suliniuteqarneranut naapertuup- sulisut 2020-mi upernaakkut Sulisa+ naapertorlugu pikkorissartinneqarput; pikkorissaaneq poq. ingerlalluarlunilu tigulluarneqarpoq. MIO meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ilisimasaqarnissaq attaviit assigiin- Pikkorissaanerit tullii Covid-19 pissutigalugu taamaatiinnarneqartariaqarsimapput, aallar- ngitsut, ilaatigut tusagassiiviit atuarfiillu, aqqutigalugit siammartissallugu tilluarnaniluunniillu uniinnartariaqarnini ajuusaarutigineqarmat Sulisoqarnermut Immik- suliniuteqarpoq. Royal Greenland nunatsinni suliffeqarfinni annersaagami koortortaq tunisassiorfimmilu aqutsisoqatigiit pikkorissarneq nittartakkatigut nanginniar- meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit meeqqat inersimasullu eqqartueqatigiin- lugu aalajangerput. nissaannut siammartereqataalluarnissaminut periarfissaqarpoq. Ulluin- Taamaalillutik sulisut 70-iniit amerlanerusut Nuummeersunik pikkorissaasoqarlutik 2020- narni ilaqutariinneq, meeqqanik perorsaaneq meeqqallu pingaartitaat mi nittartakkatigut pikkorissartinneqarput. Nammineq aningaasaqarneq, sulisutut pigin- ilorrisimaarnissaallu pillugit paasinnissinnaaneq sakkut iluaqutaasut aala- naatitaaffiit, soraarnermusiassat ataatsimoorlunilu timi atorlugu sungiusarnerit ungasik- jangersimasut atorlugit aammattaaq siammarterneqarsinnaassaaq. kaluarluni iluatsittumik ingerlanneqarput. Ataatsimoorluta pitsaasumik inuuneqalersitsissaagut Mind Your Own Business – imaluunniit ikiorsinnaavatsigit?? Royal Greenlandip Paarisallu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutaat Mind Your Own Business, MYOB, aningaasaateqarfiit pingasut aningaasaliineratigut nukap- 2020-mi atsiorneqartoq taama qulequtaqarpoq. pissat inuusuttut inuuniarnermikkut unammillernartoqartut nammineq suliffeqarfeeqqa- Paarisa Pitsaaliuinermut Isumaginninnermullu Naalakkersuisoqarfimmi mik aallartitsinissaannut kajumissaarnissaannik suliniuteqarpoq. MYOB 2019-imi nunatsin- immikkoortortaavoq isumaginnittoqarnermi peqqinnissaqarfimmilu peq- ni pilersinneqarpoq, Royal Greenlandillu ingerlatseqatigiiffik 2020-mi suleqatigiinnissamut qissuunissamik siuarsaanissamik suliaqartoq. isumaqatigiissuteqarfigaa. Royal Greenland Paarisalu aatsaat suleqatigiilinngillat. Illuatunge- Sulisut ilitsersuisut Royal Greenlandimeersut pingasut nukappissat inuussuttut Mind Your riit atuakkamik iganermut ilitsersuutinik imalimmik ataatsimoorlutik Own Businessimi ingerlatsinerini, taamatullu Mind Your Own Business aqqutigalugu su- siornatigut saqqummersitsinikuullutillu 2018-imi ilaqutariinnut meerar- liffeqarlutik ilinniarlutillu inuusuttuunissaannut kajumilersinnissaat anguniarlugu siunner- talinnut TV-kkut iggavimmik taallugu aallakaatitassiornikuupput. suisuullutillu kajumissaasuussapput. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 60 61 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Pisiortorfinnik ileqqorissaarluarluni 2030-mut angorusutat: Royal Greenlandimi ileqqorissaarnissamut akisimavaat. 2020-mi sungiusaasoqanngilaq, sulisulli -> Tunisassiassanik, akuutissanik poortuutissanillu najoqqutassiaq toqqakkat tamarmik 2021-mi sungiusarneqassapput. nakkutilliineq – inuit piginnaatitaaf- pilersuisut nunanit annertuumik nalorninartoqar- Greenlandimip iluani sulisut tamarmik pisinnaatitaaffiit Tamatuma saniatigut whistleblowereqarnermut aaq- fimmeersut attuumassuteqarani pingajuusumit suliffeqarfimmilu periutsit pillugit ilisimatinneqartus- fii aamma ingerlatsinermi ileqqo- qissuussaq ilasaq atuutsilerneqassasoq 2021-milu aal- nakkutilliiffigineqartarnissaat saapput. Tamanna allaffinni tunisassiorfinnilu suliler- rissaarneq lartinneqassasoq aalajangerneqarpoq. Aaqqissuussaq sunut tamanut ileqqorissaarnissamut najoqqutassia- Iliuutsit inernerillu Royal Greenlandip 100 %-imik piginnittuuffiini tamani Greenlands Supplier Code of Conduct (SCOC), tassa mik tunniussinikkut pisarpoq. Sulisup ileqqorissaarner- Takussutissiami 18-imi takuneqarsinnaasutut pilersui- atuullunilu eqqartuussisuseriveqarfimmit suliffeqarfim- ileqqorissaarnissamut najoqqutassiat pilersuisunut mut najoqqutassiamik unioqqutitsisoqarsimasoq sunit nunanit annertuumik nalorninartoqarfimmeersu- mut attuumassuteqanngitsumit aqunneqassaaq. atuuttut, pitsaassutsit ILO-mit, IMO-mit aamma Naala- paasippagu sulisup illersorneqarnissaanik qulakkeeriu- nit ukiuni sisamani kingullerni akissutit akuersissutillu Tamakku ilaatigut makkuussapput: Aningaasaqarnikkut gaaffiit Peqatigiinnit suliarineqartut eqquutsinneqar- tigisussamik pisoq pillugu naammagittaalliuteqarnis- 100 %-ingajaapput. Nammineq naliliinermi, nunani peqquserlunnerit tamatumunnga ilanngullugit iluanaar- nissaat qulakkeerniarlugu allakkiaapput pingaaruteqar- saanut (Whistleblowereqarneq pillugu aaqqissuussa- pineqartuni piumasaqaataasumi, sulisut peqqinnissaat, niarluni peqquserlunnerit kukkunersiuinermilu nikingas- luinnartut. Naleqalersitsinerni nunat killingi, inatsisit mik taaneqartartumik) najoqqutassiaqarpoq kulturillu akimorlugit sulisarpugut, SCOC-llu pilersui- isumannaallisaanissaq, meeqqanik sulisoqarneq, nalit- sutit, avatangiisinik mingutsitsinerit, sulinermi inuttullu sut pillugit pitsaassutsit nunani tamalaani atuuttut sinni inussiaateqarneq avatangiisilu pillugit apeqqutit Ukiunut tulliuttunut neriuutigisat piginnaatitaaffinnik unioqqutitsinerit matumani aamma naapertorlugit minnerpaaffissatut inatsiseqarnissaq annermik ukkatarineqarput. Pilersuisut tamarmik Pisiortortarfitsinnik nakkutilliinermut aqutsissuterput meeqqanik sulisoqarneq taavalu pinngitsaaliilluni suli- qulakkiissavaa. Sumiluunniit kinaluunniit niueqatigiga- nalileeriaaseq killissarititaasorlu naapertorlugit naliler- ukiorpassuarni misilittagaqarluarfigalugu atuutsinne- sitsineq kiisalu inuussutissalerinermi isumannaatsuutit- luarutsigu inuit sulisullu piginnaatitaaffiinik avatangii- neqartarput. Naliliineq appasippallaarpat oqaloqati- qarsimavoq. Aqutsissut ingerlatseqatigiiffimmi immik- sineq pillugu malittarisassanik unioqqutitsineq. Aaqqii- sit pillugit atugassarititaasunik tunisassiallu pisarine- giinneq, periusissanik aallarnisaaneq suleqatigiinnissa- koortunut nutaanerusunut aamma siammarneqassaaq. neq ukioq ataaseq qaangiuppat naliliiffigineqassaaq. qarneraniit tunisaanissaanut paasissutissartaasa mullu akuersineq pisariaqarnersut nalilerneqassaaq. Tamatuma saniatigut nunani annertuumi nalorninarto- SDG-mit ilassutit qarfimmiittuni SMETA naapertorlugu nakkutilliisoqar- eqquutsinneqarnissaat pillugu pisussaaffeqarpugut. Nalitsinni inussiaateqarneq inunnillu niueruteqarneq Nammineq tunisassiorfiutitsinni pisiortortarfitsinnilu tarniassammat tunisassiassanik nioqqutissanillu pillugit nalunaarut ukiut tamaasa suliarineqartarlunilu sulisut ukkatarinerisigut peqqinnartumik sulinissamut Nalorninartut piareeriikkanik pilersuisunut piumasaqaatit sukatissa- tamanna pillugu ingerlatsinermi ileqqorissaarnissamut taperseerusuppugut. Suliffeqarfimmi sulisut pingaaru- Naliliinerit pisortatigoortut (Human Development vagut. Index, Environmental Index og Corruption Index) ma- najoqqutassiaq erseqqissarneqartarpoq. tilerujussuupput, anguniakkanilu nunarsuarmut tamar- Peqquserlulluni iluanaarniarnermut akiuineq mut atuuttuni normu 83-mut sulisutsinnut pimoorussi- lillugit nammineerluta nalorninartunik nalilersuinerput Pilersuisut nunani annikitsumik nalorninartoqarfiusuni Royal Greenland nunani tamalaani soqutigisaqarfinnilu nitsigut tapersiiniarpugut. naapertorlugu Royal Greenland nunani inuit sulisullu amerlassusaat annerpaallunilu nikerarnerpaavoq. assigiinngitsorpassuarni niuertarpoq. Taamaammat piginnaatitaaffiinik unioqqutitsinissaminnut kiisalu Akissuteqartarnerulli annertussusaa aammattaaq Anguniakkat taperserusutagut tassaapput: sulisut attuumassuteqartut atorfimminnut atatillugu peqquserlulluni iluanaarniarnermik annertuumik appasippoq, niueqatigiinnermili ukiup affaa siulleq 8.5: 2030 sioqqullugu arnanut angutinullu tamanut nalorninartunik paasisimasaqarnissaat pingaaruteqar- nalorninartoqarfiusuni nioqqutissanik annikitsuinnarnik aaqqiivigineqarsimanissaa piumasaqaataavoq. Piler- tamakkiisumik naammassisaqarsinnaasunillu suliso- poq. Royal Greenlandimi peqquserlulluni iluanaarniar- pisisarpoq. Taamaakkaluartoq inuit pisinnaatitaaffii, suisumilli akuerseqqaarani aammattaaq pisisoqarsin- qarneq ileqqorissumillu sulineq anguneqassaaq, tas- neq akuerinngilarput. Taamatuttaaq akileraarutissanik peqquserlulluni iluanaarniarnerup akiorniarneqarnera naavoq. Nammineq naliliineq qaammatit arfinillit sunga ilanngullugit inuusuttut aamma inuit innarluutil- peqquserlunneq, pinerlunnikkut aningaasarsianik avatangiiserlu pillugu suliniutit ileqqorissaarnissamut angullugit kinguaattooqqasinnaammat pilersuisunik lit, aamma assigiimmik naleqartumut sulinermut malunnarunnaarsaaneq, aningaasanik paarisanik najoqqutassianut pilersuisunut atuuttunut ilaapput, nunani annikitsumik nalorninartoqarfimmeersunik naligiimmik akissarsiaqartitsineq. peqquserlunneq imaluunniit akiliilluni peqquserlutsit- pilersuisullu pillugit nalorninartut ingerlatsinermi ataavartumik taarsiisoqartartillugu procentinngorlugu 8.7: Pinngitsaaliilluni sulisitsinerit, nutaaliaasumik sineq, tamanna aamma Peqquserlulluni iluanaarniar- ileqqorissaarneq aamma pilersuisunik aqutseriaaseq annikinnerusumik akissuteqartoqarnissaa imminermi- inussiaateqarneq inunnillu niuerneq nungutinniarlugit nerup akiorniarnera pillugu politikkimi 2014-imeer- naapertorlugu nakkutilliinermik suliaqarneq allanngo- niippoq. massakkorpiaq kinguneqarluartunillu aaqqiisoqassaaq sumi allassimavoq. rartinneqarpoq. Nammineq nalilersuinigut BSCI aamma meeqqat sulisinneqartarnerat ajornerpaat (Business Social Compliance Initiative) naapertorlugu 2022-mut anguniakkagut ukuupput: tamaasa inerteqqutaalernissaat atorunnaarsinnissaallu nalunaarsorneqarput. -> Sulisut peqquserlulluni iluanaarniartartoqarsinnaa- qulakkeerneqarluni, tassunga ilanngullugit meeqqanik Periarfissat anguniagassallu sarneranik tamatumalu kingunerisinnaasaanik sakkutooqartalerneq atuisarnerlu, aamma meeqqanik Royal Greenlandip pilersuisunik aqutsinermini pilersui- ilisimasaqarnissaannik qulakkeerinninneq sulisoqartarnerit suulluunniit tamarmik 2025 sioqqul- sut nunani qaffasissumik nalorninartoqarfimmeersut -> Peqquserlulluni iluanaarniarnermi peqataasoqartar- lugu nungussimanissaat. ukkatarai. Taakkunani arlallit pitsaassuseq akuerine- Takussutissiami 18-imi RG-mi Ileqqorissaarnermut nissaanik pinaveersaartitsineq 8.8: Sulisartut pisinnaatitaaffii illersorneqassapput najoqqutassiami pisiortorfiusartunut atuuttumi imminut -> Royal Greenlandimi whistleblowereqarnermut aamma sulisartunut tamanut suliffimmi avatangiisit qartoq SMETA naapertorlugu nakkutigineqarput, nalilersuinermik akuersinermilu akissutit killiffiat tamannalu pilersuisut avatangiisit suliffimmilu ava- aaqqissuussamik ilasamik pilersitsineq isumannaatsut qajannaatsullu qulakkeerneqarlutik, tassunga ilanngullugit inunnut nutsersimallutik sulisar- tangiisit pillugit atugaannik annertuumik paasisaqar- 2020-mi pilersuisunik akuersinerit 2030-mut angorusutat: tunut, pingaartumik arnat nutsersimasut, aamma fiullunilu Royal Greenlandimut annertuumik isuman- Low risk Medium risk High risk -> Whistleblowereqarnermut aaqqissuussaq suli atuul- suliffeqarnikkut isumannartumiittut. naallisaataavoq. Pisiortorfigisartakkatta suli amerlane- lunilu piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffinnut rusut SMETA naapertorlugu misissorneqarnissaannik 120% aamma ilanngullugu atuutilissaaq piumasaqarluta isumannaallisaaneq suli pitsaaneruler- sikkusupparput. Maannamut misilittakkagut tunngavi- 100% Iliuutsit inernerillu Royal Greenlandip peqquserlulluni iluanaarniarnerup galugit 2022-mut anguniakkanik 2030-mullu angoru- 80% sutanik pilersitsivugut. akiorniarnera pillugu politikkia najoqqutassialiaalu 60% naapertorlugit sulisut nalorninartunik nalaataqaratarsin- 2022-mut anguniakkagut ukuupput: 40% naasut ulluinnarni suliarisartagaannut nunanilu pissutsit -> Tunisassiassanik nioqqutissanillu piareeriikkanik atuuttut tunngavigalugit naleqqussakkamik qinigassiis- pilersuisut nunanit annertuumik nalorninartoqar- 20% suteqartinnerisigut ukioq ataaseq allortarlugu pikkoris- fimmeersut ukiut allortarlugit attuumassuteqaratik 0% sartinneqartartussaapput. Sulisut nalorninartunik nalaa- pingajuusunit nakkutilliiffigineqartarnissaat 2017 2018 2019 2020 taqaratarsinnaasut katillugit 228-it 2018-imi 2019-imilu

3https://www.verdensmaalene.dk/maal/8 sungiusaanermi peqataagamik akissuteqaatit 99%-ii UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 62 63 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

ILINNIAGAQARNEQ -> Illoqarfinni minnerpaamik tallimani najukkani aali- PITSAASOQ NUNATSINNI ILINNIARTITSINEQ Royal Greenland Academy sartut Royal Greenlandimut pilersuisut pikkorissar- Ilinniarfeqarfiit suleqatigalugit uagullu nammineq ilinniarfipput Royal Greenland Academy Royal Greenlandip tunisassiorfiini sulisorpassuit nissaannik neqeroorfiginissaat aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni piginnaanngorsaanermik ilinniartitsiner- ilinniagaqanngillat. Sulisut taakku piginnaanngorsar- millu akisussaafferujussuarmik tigusivugut. lugit ilinniarfiit neqeroorutaannik suliassaqarfinni pik- 2030-mut angorusutat: korissarnerisigut imaluunniit Royal Greenland Academy -> Aqutsisunik pikkorissaaneq aalajangersimasumik Inuusuttut nunatsinni najugaqartut ilinniagaqarnissaat 2030-mut angorusutat: aqqutigalugu suliffeqarfimmi pikkorissaa- aaqqissuussaassaaq ajoraluartumik pisussaannartut isigineqanngilaq. Ka- -> Ilinniartut ukiumut minnerpaamik 50-it attatiinnar- nikkut piginnaanngorsarlugit ataavartumik ineriartor- -> Sulisut ukiumut 20%-iisa Royal Greenland Academy- laallit Nunaanni meeqqat atuarfianniit naammassisut nissaat tinneqartarput. Akademiip suliniutit soorlu “Sulisa+”, mi pikkorissartinneqarnissaat affaannaat inuusuttut ilinniarfiinut ingerlaqqittarput. -> Qaqisa periusissatut ingerlanneqassaaq tassuunakkut suliffeqarfimmi piorsarsimassusermik, -> Najukkani aalisartut aalajangersimasumik Royal Inuusuttut amerlanerusut ilinniagaqarnermikkut nunat- Greenland Academy aqqutigalugu pikkorissarnis- Iliuutsit inernerillu naammagisimaarinninnermik suliffimmilu nuannaar- ta ingerlalluarnissaa suliffissaqarnissaalu nukittorsas- nermik qitiutitsisumik pitsanngorsaaqataalluni saannut neqeroorfigisarnissaat Suliffeqarfissuarmi ilinniartut 2020-mi 48-pput, sagaat angorusupparput. Tamanna minnerunngitsumik ataqatigiissarpai. Tassunga ilaapput pikkorissarnerit taakkunanilu 39-t nunatsinni ilinniartuupput. Ilinniartut Iliuutsit inernerillu ilinniakkanut teknikkeqarnermut imarsiornermullu Royal Greenland arlallit inatsisitigut piumasaqaataasut, Royal Greenland katillugit 13-it ilinniakkaminnik naammassinnipput. Sulisut suliffimminni inuunerminnilu inuttut ineriartor- tunngasunut atuuppoq. Royal Greenland inuusuttut nunatsinni Academy aqqutigalugu aqunneqartut. nissaat 2020-mi annerusumik ukkatarineqarpoq. ilinniagaqarnissaminnut kajumissuseqalernissaannut Inuussutissarsiornermut ilinniakkani qaffasinnerusuni Sulisa+ naapertorlugu pikkorissarnerni pingasuusuni pimoorussilluni iliuuseqartarpoq, aalisakkerinermillu kalaallit ilinniartut tapersersorniarlugit annertuumik suliffeqarfinni Nalorninartut Piginnaasat pimoorussinerlu ulluinnarni sulinermi tamani kingunerlutitsinermut katsorsaaneq akisus- suliaqarfinni ilinniartut ilinniakkaminnillu naammassin- immikkut suliniuteqartoqarpoq. Ilinniartut 16-it Royal annerpaasoq aalajangiisuulluarput. Royal Greenland Academy ukior- saaffimmillu tigusineq ingerlanneqarput, taakkulu nittartut amerlanerulernissaat pillugu annertuumik Greenlandimut attuumassuteqartut 2020-mi proces- passuarni ingerlasimasoq sulisut akornanni piginnaan- sulisut inuunerminni unammillernartut suliffimmut akisussaaffeqarlunilu sunniuteqarpoq. Royal Greenland teknikerisut, fiskeriteknologitut, mistalitut imaluunniit atorfinni tamani ngorsaanermut suli pingaaruteqarpoq. namminerluunniit inuunermut tunngagaluarpata- ilinniarfiit piginnaanngorsaanerisa nunatsinni periarfis- aquttutut ilinniakkamik ingerlatsipput. suliassaqar- Piginnaasakinneq aningaasaqarnikkut piginnaasatigul- luunniit oqaluuseralugillu iliuuseqarfiginissaannut sanut angorusutanullu naapertuunnissaat pillugu Tassa imaappoq, Royal Greenlandi suliffeqarfimmut lu suliffeqarfimmut nalorninartoqartitsisinnaavoq. sakkussanik pissarsiffiupput. akisussaaffimminik eqquutsitsiumavoq. finnillu assigiinngit- attuumassutilinnik katillugit 64-iusunik ilinniartoqar- Royal Greenland Academy Covid-19-imut atatillugu luni ilinniakkamik ingerlatsisunik ilinniartoqarpoq, suni sulisunik Periarfissat anguniagassallu killilersuineq pissutigalugu unammillernartoqarpoq, Inuiaqatigiinni kalaallini Royal Greenland Academy sulisunut tulluarsakka- taakkunanilu 55-it Kalaallit Nunaanni ilinniartuupput. pikkorissorpassuar- tamannalu pissutigalugu pikkorissartitsinerit ingerlan- piginnaanngorsaaneq mik pikkorissaanikkut suliatigut inuttullu ineriar- neqartussatut pilersaarutaasut arlallit ingerlanneqar- Ilinniartut amerlassusaat ukiut tamaasa nalilersorne- tortitsinissamik periarfissiivoq. Royal Greenland Anguniakkani nunarsuarmut tamarmut atuuttuni nik pisariaqartit- sinnaasimanngillat. Pikkorissaanerit naammassineqar- qartarpoq. Royal Greenland ilinniartut amerlanerusut qanoq ilinikkulluunniit aqutsisussanik pikkorissunik Nunarsuarmi anguniakkani normu 4-p imarivaa ilin- tut amerlassusaat misissoraanni pilersaarutiniit ilinniakkaminnik naammassisaqarnissaannut qanoq sivoq sulisoqarsinnaaniassammat sulisut ataasiakkaat niarnissamut ilinniakkallu pitsaassusaanut tamar- ikinnerusut ajoraluartumik takuneqarsinnaavoq. Nit- tapersersuisoqarsinnaanersoq ilinniartitaanikkut suliffeqarfimmi sulilluarnissaannik kajumissaarniarlugit mik assigiimmik periarfissaqartinneqassasut. Royal tartakkatigut imminut isigaluni atortut, soorlu Teams iliuuserineqartut siulersuisoqatigiinnit ataavartumik angusaqarluarniarlunilu ilinniakkanik ilinniaqqiffinnillu Greenlandimi anguniakkat nunarsuarmut tamarmut Zoomilu, atorlugit ungasikkaluarluni pikkorissaanermik qaqinneqartarlunilu sulisoqarnermut immikkoortor- neqerooruteqarpoq. ingerlatsineq misileraaffigineqarpoq, tamannalu pisin- atuuttut pillugit piviusunngortitsiniarnitsinni ilinniaga- tamit nalilerneqartarpoq. kinnerpaat ilinniagaqarnerunissaanik kissaateqarner- 2022-mut anguniakkagut ukuupput: naatilluni 2021-mi ingerlatiinnarneqassaaq. put timitalerparput. Taamatuttaaq suliffeqarfimmi Ukiunut tulliuttunut naatsorsuutigisat -> Tunisassiorfinni kilisaatinilu Sulisa+ naapertorlugu Royal Greenland Academy 2021-mi inerisarneqartu- aqutsisut piginnaanngorsarneqarnerisa ingerlaannar- Kalaallit Nunaanni ilinniartitaaneq piujuaannartitsiner- aqutsisunik pikkorissartitsinissamik ingerlatsineq arsinnarpoq, piginnaanngorsaallunilu suliniuteqarnerit nissaa kiisalu ilinniartuutitsinnik suli annertunerusumik mik ingerlataqarnitsinni pingaarutilimmik inissisima- -> Sulisut ukiumut 20%-iisa Royal Greenland Academy- suliniutillu ukiup ingerlanerani ingerlanneqassapput. tapersersuinissarput kissaatigaarput. voq, sulisuttalu akornanni piginnaanngorsaanerup mi pikkorissartinneqarnissaat qaffassarnissaa kiisalu ilinniartut Royal Greenland pe- Nalorninartut qatigalugu ilinniagaqarniartut pillugit iliuuseqarnerput Royal Greenland nunatsinni suliffeqarfinni annerpaa- ingerlatiinnassavarput. soq atorfinni tamani suliassaqarfinnilu assigiinngitsuni Takussutissiaq 20: Royal greenlandimi sulisut 2017-imiit 2020-mut pikkorissartinneqarneri Takussutissaq 21: 2017-imiit 2020-mut Royal Greenland Academymi pikkorissartut ullullu pikkorissarfiusut sulisunik pikkorissorpassuarnik pisariaqartitsivoq. Takussutissiaq 19: Royal Greenlandimut attuumassuteqa- Ilinniarneq suliffissanik pilersitsinermi tunngaviusut rlutik ilinniartut ineriartornerat killiffiallu. Kalaallit Nunaanni pikkorissaanerit 2017 2018 2019 2020 Royal Greenland Academymi pingaarnersaraat, aammali inuiaqatigiit pisariaqarti- Ilinniartut taasa, matumani aalisarnermik inuuniuteqarnermi pikkorissaanerit pisariaqartitat, tunniussinnaanissaat. RG-mi (Kal.Nun.) ilinniartut amerlassusaat Pikkorissartitsinerit­ Royal Greenland Ilinniakkamik RG-mi (Suliffeqarfissuaq) ilinniartut amer- inatsisitigut RGA-mi peqataasut Academy ingerlatsisut Periarfissat anguniagassallu lassusaat piumasaqaataasut Ullut pikkorissarfiusut Ilinniartut sivikitsumik, akunnattumik sivisuumillu ilin- RG (Kal.Nun.) suleqatigalugu inuuss. ilinn. 800 Pikkorissarnerit amerlassusaat niagaqartut suliffimmik misiliiffissaannik neqerooru- qaffasinnerusuni ilinniartut 600 900 teqarfiginerisigut inuiaqatigiinni piginnaasanik 500 RG (Suliffeqarfissuaq) suleqatigalugu inuuss. 800 qaffassaanermut tapersiinissamut Royal Greenland ilinn. qaffasinnerusuni ilinniartut 400 700 pimoorussilluni sulivoq. 60 300 600 200 2022-mut anguniakkagut ukuupput: 500 40 3 -> Aalisarnermik inuussutissarsiornermut ilinniartoqar- QAQISA tassaavoq meeqqat atuarfiini 100 400 atuartut angajulliit ilinniakkamik eqqar- 0 neq: Ukiumut sulisut minnerpaamik 50-it saatigilluakkamik toqqaanissaannut ka- 300 20 -> 3Qaqisa tunisassiorfinni tunitsivinnilu meeqqat jumilersinniarlugit atuarfiit suliffeqarfiillu Ullut Ullut Ullut 200 suleqatigiinnerat. Suliffeqarfiit inuusut- atuarfiinik suleqateqarneq tuaqqat siunissami sulisartunngortussat Peqataasut Peqataasut Peqataasut 100 0 QAQISA aqqutigalugu kajumissaarlugillu, amerlassusaat amerlassusaat amerlassusaat 0 2017 2018 2019 2020 amerlassusaat amerlassusaat amerlassusaat ikiorlugillu siunnersortarpaat. Pikkorissartitsinerit Pikkorissartitsinerit Pikkorissartitsinerit 2017 2018 2019 2020 pikkorissartitsiffiusut pikkorissartitsiffiusut pikkorissartitsiffiusut UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 64 65 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Royal Greenland Academy 2021-mi inerisarneqartu- Ukiuni tulliuttuni naatsorsuutigineqartut Anguniakkat Angorusutat Nungusaataanngitsumik aalisarneq 2017 2018 2019 2020 Royal Greenlandip sulisut pikkorissut anguniakkamut arsinnarpoq, piginnaanngorsaallunilu suliniuteqarnerit 2022 2030 suleqataasussat sulisorilerneratigut nunatsinni pigin- suliniutillu ukiup ingerlanerani ingerlanneqassapput. naasat qaffassarnissaat kissaatigaa. Tamanna sulisut Nungusaataanngitsumik aalisarneq tunisassiassamillu atorluaaneq Royal Greenlandip ilaani allani, assersuutigalugu tuni- aalajangersimasut Train the Trainer aqqutigalugu Royal Greenlandimi 1 pissuseqatigiiaat nungusaataanngitsumik aalisarneqartut 76 % 77 % 80 % 80 % >85 % >95 % sassiorfinni Newfoundlandimiittuni, pikkorissaanerit sungiusarnerisigut ingerlanneqassaaq. Pikkorissarneq Pissuseqatigiiaat piujuartitsinikinnerusut annertussusaat 24 % 22 % 20 % 20 % <15 % <5 % assingusut aamma ingerlanneqarput. 2021-mi septembarimi aallartittussatut naatsorsuu- Pissuseqatigiiaat ulorianartorsiortut annertussusaat < 1 % <1 % 0 % 0 % 0 % 0 % tigineqarpoq, sulisullu pikkorissut misilittagaqartullu SDG-mut ilassutit Tunisassiassat MSC-tut akuerisat 46 % 52 % 56 % 57 % 60 % >75 % toqqakkat pikkorissarnermi peqataassapput. Sulisut Royal Greenlandip sulisuminik ilinniartitsinermigut, Tunisassiassat ASC-tut aamma Global Gap-itut akuerisat 2 % <1 % 1 % 0 % - - Sinerissap qanittuani aalisarnermi pissuseqatigiiaat nutaat niuerutigineqarnerat - - - 0 1 3 amerlanerit taamaalillutik suleqatitik suliaqarfinni ilinniartitseqqiinermigut pikkorissaasarnermigullu assigiinngitsuni ilinniartissinnaavaat. Ilinniartitsinermik sulisut ataasiakkaat inuttut ineriartornissaat pillugu suliniuteqarneq Train the Trainer aqqutigalugu najukka- ileqqorissaarnissamut akisussaaffimmik tigusivoq. Royal Greenlandip sulisut sulinermi tamaat ilinniartin- ni ingerlanneqarsinnaavoq; sungiusaasut ilisimasamin- Angorusutat neqarnissaannik akisussaaffimmik tigusivoq. Akisussaassusilimmik atuineq 2017 2018 2019 2020 Anguniakkat 2022 nik ingerlatitseqqiinissamut periarfissagissaarnerus- 2030 sapput; siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu SDG-mut anguniakkanut5 ilassutit: Pisuussutinik atorluaaneq ilinniartitsisut avataaneersut pisariaqartinneqarnerat 4.3: 2030 sioqqullugu arnat angutillu tamarmik annikinnerulissaaq. Pisuussutinik atorluaaneq, tunisassiorfiit nunatsinniittut2 67 % 65 % 67 % 67 % - - teknikikkut, inuussutissarsiutitigut ingerlaqqiffiusu- RG-ip pisuussutit RG-ip pisuussutit imma- Sulisa+ naapertorlugu aqutsisunik ilinniartitsineq milllu ilinniartitaanissamut naligiimmik periarfissinne- Pisuussutinik atorluaaneq, Royal Greenland - - - 65 % immameersut 80%- meersut tamakkiisumik iinik atorluaanissaa atorluaanissaa ukiuni kingullerni ukkatarineqarnerulerpoq, sulili qarnerat qulakkeerneqassaaq, tassunga ilanngullugit suliniuteqarnissaq pisariaqarpoq. Taamaammat ilisimatusarfiit qaffasissumik pitsaassusillit naapertuut- Nukissamik atuineq Royal Greenlandimi aqutsisunut sukumiinerusumik tumillu akillit Tunisassiorfinni tamani kilisaatinilu nukissamik atuineq, GWh3 249 239 307 399 - - 2300 kWh/t Nioqq. Katill. 30%-imik annikillisitsi- ineriartuutaanerusumillu immikkut pikkorissaanissaq Royal Greenland (kWh / tons nioqqutissat piareeriikkat) 2.567 2.693 2660 3230 4.4: 2030 sioqqullugu inuusuttut inersimasullu tulluar- piareeriikkat neq, 2018-imut sanilliullugu 2021-mi aallartisarneqassaaq. Tamatuma aqutsisut tumik piginnaasallit amerleriarujussuarput, tassunga aqutsinermut piginnaasaminnik atuinerulernissaan- Tunisassiorfiit nunatsinniittut (kWh / tons nioqqutissat piareeriikkat) 1.413 1.560 1.350 1.560 - - ilanngullugit teknikikkut, inuussutissarsiutitigut Aalisariutit (kWh / tons nioqqutissat piareeriikkat)4 7.157 6.186 4.316 4.784 - - nut qajannaatsuunerullutillu kajumissuseqarnerul- ingerlaqqiffiusumilllu ilinniartitaanerit. ernissaannik qulakkeerinninnerussaaq, namminerlu CO2e-mik aniasitsineq ineriartornissamut anguniakkanik aalajangersimasunik Aalisariutit GHG-aniatitsinerat, målt i nioqqutissat piareeriikkat tonsi- ugaangata CO e/ t naapertorlugu uuttugaq: pilersitsissaaq. Tunisassiorfimmi aqutsisoqatigiit 2 2018-imut sanill. 25 aalajangersimasut misileraalluni suliniuteqarnermi Raajarniutit natermiunillu aalisariutit, ningittakkat, avataasiutit5 - 1,65 1,72 1,78 - ilaatinneqassapput, tassanngaanniillu misilittakkat 5 https://www.verdensmaalene.dk/maal/4 %-imik annikilliliineq 2018-imut sanill. 25 aqutsisunik pikkorissaanerup inerisarneqarnissaanut Sinerisasp qanittuani aalisariutit (kilisaatit, umiatsiaaqqat, uumatitsivik)5 - 1,20 0,86 0,85 - %-imik annikilliliineq tunngavigineqassapput. Pikkorissarneq Royal Green- 2018-imut sanill. 25 land Academy aqqutigalugu ingerlanneqassaaq. Aalisariutit ikerinnarsiutit - 0,72 0,54 0,66 - %-imik annikilliliineq

Royal Greenlandimi aniatitsineq tamakkiisoq scope 1 aamma scope 2, 2018-imut sanill. 25 - 100.270 - tons6 %-imik annikilliliineq

Naatsorsueriaaseq RG-mi GHC-mik aniatitsineq tonsimut CO2ækvivalentit - - - allajangerneqarlunilu naapertorlugit uuttugaq killiffissiuineq

Tunisassiat immikkoortuk- 2020-mi raajanut Periuseq kaat aniatitsinerat kiisalu sikulersukkanut Tunisassiat immikkoortukkaat aniatitsinerat Carbon Footprint7 - - - pilersinneqarlunilu taassuma annikillisinne- periuseq misis- misilittarneqassaaq qarnera siammarterneqa- sorneqarpoq ssaaq

Imermik atuineq

Tunisassianut tamanut imermik atuineq, mio m3 2 3 2 3 - -

2018-imut sanilliullugu Royal Greenland (m3 / tons nioqqutissat piareeriikkat) 32 38 41 46 35 tamakkiisumik annikilliliineq minnerpaamik 20 % Immamiit pisuussutinik Tunisassiorfiit nunatsinniittut (m3 / tons nioqqutissat piareeriikkat) 36 41 41 49 Ataavartumik imeqarneq pilersitsineq

Plastikkit, pappiaqqat, pappiaraq ninngusooq Aalisakkanut karsit kaarillu ataasiinnarmik akulimmik Aallartinneqa- Pilersaaru- Taarsiineq aallar- Tamakkiisumik Tamakkiisumik - taarserneqarlutillu atoqqinneqassapput rpoq siorneqarpoq tinneqarpoq atoqqiisoqarsinnaavoq atoqqiisoqarsinnaavoq

Kilisassutit qassutillu Kilisassutit qassutillu Aalisarnermut kilisassutit qassutillu suliareqqinneqarlutillu Aallartinneqa- Pilersaaru- RG-mit pigineqartut - Allanngunngilaq RG-mit pigineqartut atoqqinneqassapput rpoq siorneqarpoq amerlanersaat tamaasa atoqqillugit atoqqillugit RG-poortuutissat plastiusut atoqqissinnaasuupput8 - 39 % 41 % 73 % 85 % Poortuutissat tamarmik Papiaqqat pappiaqqallu ninngusuut FSC fiberinik sanaat - 100 % 100 % 100 % UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 66 67 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Suliffimmi pitsaasumik Angorusutat Anguniakkat Angorusutat 2017 2018 2019 2020 Anguniakkat 2022 Nunatsinni ilinniartitsineq 2017 2018 2019 2020 atugaqartitaaneq 2030 2022 2030

Sulisut amerlassusaat Pikkorissaaneq ilinniarnerlu - Kalaallit Nunaat Royal Greenland katillugu 2.533 2.228 2200 2230 - - RG Academy pikkorissarnermut peqataasut 426 321 815 209 Sulisut 20 %-ii Sulisut 20 %-ii Kalaallit Nunaat 1.363 1.487 1432 1452 - - RG Academy-mi ullut pikkorissarfiusut 54 107 148 19 Nunat allat 1.170 741 768 778 - - RG Academy-mi pikkorissarnerit amerlassusaat 23 25 28 10 Kalaallit Nunaat %-nngorlugu 54 % 67 % 65 % 65 % - - Atuarfinni allani pikkorissartut 177 63 80 17 - - Nunat allat %-nngorlugu 46 % 33 % 35 % 35 % - - Atuarfinni allani ullut pikkorissarfiusut 82 88 95 95 - - Atuarfinni allani pikkorissarnerit amerlassusaat 23 5 11 4 - - Assigiinngiiaassuseq Inatsisit Inatsisit Siulersuisut (arnaq/angut) 50 % 50 % 50 % 50 % 50 % 50% Pikkorissarnerni inatsisitigut piumasaqaataasuni pikkorssartut 150 244 294 227 naapertorlugit naapertorlugit Aqutsisoqatigiit9, suiaassuseq pillugu politikki naapertorlugu 13 % 15 % 14 % 14 % 26 % 26 % Pikkorissarnerni inatsisitigut piumasaqaataasuni ullut suiaassuseq ikinnerussuteqartoq 44 51 191 88 - - pikkorissarfiusut Aqutsisoqatigiit10, suiaassuseq ikinnerussuteqartoq - - 27 % 26 % - - Pikkorissarnerit inatsisitigut piumasaqaataasut amerlassusaat 41 24 22 26 - - Suliffimmi avatangiisit Pikkorissarnermut peqataasut amerlassusaat katillugu 753 628 1.189 453 - -

Suliffimmi avatangi- Tunisassiorfinni Aqutsisunik Suliffimmi timikkut tarnikkullu avatangiisit. ”Sulisa+” aqutsisunik pikkorissaaneq tunisassiorfinni kilisaatinilu Tunisassiorfiit Tunisassiorfiit Avatangiiseq Avatangiiseq iseq avatangiiserlu - Aallartinneqarpoq toqqakkani inger- pikkorissaaneq Suliffeqarfissuarmi suliffimmi avatangiisit avtangiisillu pillugu periusissaq pillugu periusissaq Periuseq pillugit aqutseriaaseq nunatsinniittuni toqqakkani anginerit pingasut anginerit pingasut - - lanneqarpoq aaqqissuussaq pillugit aqutseriaatsimik naapertuuttumik tulluarsakkamillu sananeqalerut- sananeqalerut- naammassisaq tamakkiisumik pilersitsillunilu atuutsitsilerneq torpoq torpoq atuutilersinneqarlunilu Qaqisa inuusuttut iluaqutaasoq Qaqisa CSR Greenland ilinniarnissaminnut Royal Greenlandimi inuusuttunut Sulisunut eqimattak- ”Qaqisa” meeqqat atuarfiinik suleqateqarneq tunisassiorfinni suliffeqarfiillu Qaqisa naam- kajumilernissaan- - Qaqisa pilersaaru- aalajangersima- Tunisassiorfimmi Suliffissanik Oqimaatsunik kaanut aalajangersi- tunitsivinni tamani nunatsinniittuni allat peqatigalugit massineqarpoq nut isumassarsiffit- siorneqarpoq sumik sulisut tulluarsaanermi kivitsineq pillugu masunut pilersaarut Periuseq pilersaarusiorneq tut atuutilersinne- Suliffissanik arnanut, inuusuttunut utoqqasaanullu ingerlanneqarpoq - pingasuugaangata oqimaatsunik misileraaneq aalajangerneqarpoq. tamakkiisumik qarpoq tulluarsaaneq ataaseq kivitsineq naammassineqa- RG-p tunisassiorfiini atuuttoq arnaasarpoq ukkatarineqarpoq rpoq nunatsinniittuni arnat Minn. Illoqarfinni Najukkani aalisartunut pilersuisunut nunatsinniitunut Aallartinneqan- Aallartinneqan- Aallartinneqan- minn. 40 % - tallimani RGA-mut atavoq pikkorissarnissamut neqeroorutit ngilaq ngilaq ngilaq aallartinneqarpoq Avataaniit suliar- Avataaniit suliar- Avataaniit suliar- Avataaniit suliartortut. Avataaniit suliartortussanik tortussanik inut- tortussanik inut- tortussanik inut- Anguniakkat Anguniakkat inuttassarsuiinermi erseqqissaatit anguniakkallu tassarsiuussineq tassarsiuussineq tassarsiuussineq aalajangersakkallu aalajangersakkallu Ilinniartut - nassuiarlugit, najugaqarneq pillugu minnerpaatut inatsisit atuuttut inatsisit atuuttut inatsisit atuuttut aalajangerneqarlutillu tamakkiisumik Royal Greenlandimi ilinniartut amerlassusaat 51 48 47 48 >50 >50 naapertorlugit naapertorlugit naapertorlugit ilanngunneqarput atuutilersinneqarput killissarititaasussat ilanngullugit Nunarput, ilinniartut amerlassusaat 36 41 41 39 50 50 ingerlanneqarpoq ingerlanneqarpoq ingerlanneqarpoq Nunarput, qaffasissumik inuussutissarsiornermut ilinniakkani 20 21 14 16 - - Sulisunut isumannaallisaaneq ilinniartut attuumassuteqartut Sulinermi ajoqusernerit11 nunatsinni sulisut 100-gaangata 9 9 10 9 Royal Greenland, ilinniartut attuumassuteqartut - - - 25 - - Suliffimmi avatangi- Suliffimmi avatangiisit Sulinermi ajoqusernerit nunani allani sulisut 100-gaangata 9 8 11 8 isit avatangiiserlu avatangiiserlu pillugit pillugit aqutseriaaseq Sulinermi ajoqusernerit nunatsinni sulisut 100-gaangata aqutseriaaseq nalim- 5 4 5 4 nalimmassaq tam- 1 Royal Greenlandip peqassuseq, aalisariuseq aqutsinerlu naapertorlugit nalileeriaasia minn. ulloq ataaseq sulinngiffiusut massagaq pilersillugu akkiisumik atuuttoq 2 Pisuussutinik atorluaaneq tunisassiassanik tigooqqakkat nioqqutissallu piareeriikkat tunineqartut nikingassutaat naapertorlugu naatsorsorneqarpoq. Sulinermi ajoqusernerit nunani allani sulisut 100-gaangata atuutilersillugulu 2 3 3 3 iluaqutaasorlu minn. ulloq ataaseq sulinngiffiusut Uussinermi kuuttoqarneranilu annaasat ilaanngillat. 3 2019-imi, 2020-mi avataasiutit sinerissallu qanittuani aalisariutit RG-mit piginneqatigiilluni ingerlatsivinniillu pigineqartut RG-millu aqunneqartut Sulisut naammagisimaarinninnerat ilanngullugit (kWh/tons pisat) Suliamik nuannarisaqarneq, Royal Greenlandimi nunatsinniit- Ukioq allortarlugu 4 2019-imi, 2020-mi avataasiutit sinerissallu qanittuani aalisariutit RG-mit piginneqatigiilluni ingerlatsivinniillu pigineqartut RG-millu aqunneqartut 79 - 81 - tumi angusat, annerpaamik 10012 misissuisoqartarpoq ilanngullugit (kWh/tons pisat) 5 Tuluit Nunaanni paasissutissaasivik DEFRA kisitsinermi tunngavittut atorneqarpoq Peqquserlulluni iluanaarniarnerup akiorniarnera 6 Suliffeqarfissuarmi immikkoortortat tamarmik kisitsinermi ilaatinneqarput. Paasissutissaasiviit tamanit akuerisaasut (UK DEFRA 2020) CO2-mik 2021-mi sungi- Peqquserlulluni iluanaarniarnerup akiorniarnera pillugu naatsorsuinermi kisitsinermut atorneqarput usarneq. Whisteblow- sungiusarneq, peqataasut13 toqqakkat naammassinnittut - 76 % 23 % - 7 Tunisassiat raajat sikulersukkat periusit arlallit atorlugit misissugaapput, matumani ISO14067, PAS2050 aamma PEF. erimut aaqqissuussap %-nngorlugu atulersinneqarnera 8 Ataasiinnarmik akullit atoqqinneqarsinnaapput 9 Politikkimi allassimasoq (siulersuisut minillugit) naapertorlugu aqutsinermi suiaassuseq ikinnerussuteqartoq (arnat) procentinngorlugu Pissuserissaartumik pilersuisunik aqutsineq 10 Aqutsisuni qullerni sisamani (siulersuisut minillugit)suiaassuseq ikinnerussuteqartoq procentinngorlugu RG-mi ileqqoris- RG-mi ileqqoris- RG-mi ileqqoris- RG-mi ileqqoris- 11 Nassuiaat: Ajoquserneq tassanngaannarlunilu ilimagineqanngitsoq inuup ajoquserneranik kinguneqartoq, sulisut 100-ngata naatsorsugaq saarnissamut saarnissamut saarnissamut saarnissamut 12 Sulisut naammagisimaarinninnerat pillugu misissuineq suliffeqarfimmik misissuisartumit allamit ingerlanneqartarpoq RG-mi aqutseriaaseq RG-mi aqutseriaaseq najoqqutassiat najoqqutassiat najoqqutassiat najoqqutassiat 13 Apeqquserlulluni iluanaarniarnerup akiorneqarnera pillugu sungiusarneq nittartakkatigut ilinniartitsinikkut ingerlanneqartarpoq pilersuisunut atuuttoq pilersuisunut atuuttoq pilersuisunut pilersuisunut pilersuisunut pilersuisunut eqquutsillugulu eqquutsillugulu 14 Pilersuisut ukiumut minnerpaatut killissarititaasoq aalajangersimasoq tikillugu pilersuisoqarsimappat nalunaarsuivimmiittut ilanngunneqartarput atuuttut atsiorneri. atuuttut atsiorneri. atuuttut atsiorneri. atuuttut atsiorneri. Pilersuisuni sulinermi atukkat avayangiiserlu. aalisakkanik qaleru- aalisakkanik qaleru- Pilersuisut nunani Pilersuisut nunani Pilersuisut nunani Pilersuisut nunani Tunisassiassanik, akuutissanik poortuutissanillu pilersuisut alinnillu pilersuisut alinnillu pilersuisut annertuumik annertuumik annertuumik annertuumik nunani annertuumik nalorninartoqarfinneersut minn. ukioq nunani annertuumik nunani annertuumik nalorninartoqa- nalorninartoqa- nalorninartoqa- nalorninartoqa- allortarlugu pingajuusumit akuerisaanissamut piumasaqaat nalorninartoqarfim- nalorninartoqarfim- rfimmeersut rfimmeersut rfimmeersut rfimmeersut meersut pingajuusu- meersut pingajuusu- nammineq nammineq nammineq nammineq mit nakkutigineqarsi- mit nakkutigineqarsi- nalilersuinermut nalilersuinermut nalilersuinermut nalilersuinermut massapput massapput immersugassamik immersugassamik immersugassamik immersugassamik immersuipput immersuipput immersuipput immersuipput Pilersuisut nunani annertuumik nalorninartoqarfimmeersut14, 100 % 100 % 96 % 100 % 100 % 100 % toqqakkani naammassinnittut %-nngorlugit Pilersuisut nunani akunnattumik nalorninartoqarfimmeersut, 100 % 100 % 98 % 79 % 95 % 100 % toqqakkani naammassinnittut %-nngorlugit Pilersuisut nunani annikitsumik nalorninartoqarfimmeersut, 59 % 65 % 66 % 57 % 60 % 75 % toqqakkani naammassinnittut %-nngorlugit UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 68 69 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

NAATSORSUUTIT NALUNAARSORSIMAFFIAT Piginnittutut Suliffeqarfissuaq ingerlatseqatigiiffik

Nalu- 2020 2019 2020 2019 naars. DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 Kaaviiaartitat 2 4.848.640 5.327.510 2.609.681 3.072.052 Nioqqutissat naammasseriikkat uninngasuutit allannguutaat (148.732) 103.762 (19.983) (75.134) Ingerlatsinermit isertitat allat 3 50.996 200.641 37.820 189.703 4.750.904 5.631.913 2.627.518 3.186.621

Tunisassiassanut atortunullu ikorfartuutinut aningaasartuutit (2.703.090) (3.179.959) (1.553.151) (1.610.249) Avataanut aningaasartuutit allat (867.061) (893.308) (517.119) (501.018) Sulisorisanut aningaasartuutit 4 (1.043.125) (1.030.886) (678.637) (684.365) Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit 5 (167.090) (150.849) (107.405) (91.407) Ingerlatsinermut aningaasartuutit allat (15.150) (5.715) (526) (540) Pingaarnertut ingerlatsinermi angusat (44.612) 371.196 (229.320) 299.042

Suliffeqarfinni pigisani akileraarutit 0 0 84.305 40.211 ilanngaatigereerlugit aningaasatinit pigisanit angusat

Suliffeqarfinni pigin neqataaffigisani akileraarutit 29.820 66.104 26.823 18.317 ilanngaatigereerlugit aningaasatinit pigisanit angusat Aningaasaqarnikkut isertitat 6 45.036 38.601 23.654 17.370 Aningaasaqarnikkut aningaasartuutit 7 (89.438) (71.612) (38.357) (43.613) Akileraannginnermi angusat (59.194) 404.289 (132.895) 331.327

Ukiumut angusanit akileraarutit 8 2.622 (93.290) 40.463 (63.872) Akileraarutit ilanngaatigereerlugit angusat (56.572) 310.999 (92.432) 267.455

Suliffeqarfissuup naatsorsuutitigut angusai imatut agguarneqarput: Royal Greenland A/S-imi aktiaatillit (92.432) 267.455 Ikinnerussuteqarlutik piginneqataasut 35.860 43.544 (56.572) 310.999

Angusanit atugassiinissamut siunnersuut Agguagarsiassatut siunnersuutigineqartut 60.000 0 Namminerisamik aningaasaatinut sillimmataasunut nuunneqartut (152.432) 267.455 (92.432) 267.455 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 70 71 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

PIGISAT NALILLIT AKIITSUT

Piginnittutut Piginnittutut Suliffeqarfissuaq Suliffeqarfissuaq ingerlatseqatigiiffik ingerlatseqatigiiffik

Nalu- 31.12.20 31.12.19 31.12.20 31.12.19 Nalu- 31.12.20 31.12.19 31.12.20 31.12.19

naars. DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 naars. DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 Pigisat nalillit tigussaanngitsut 9 193.691 224.076 41.618 42.627 Aktiatigut aningaasaatit 850.000 850.000 850.000 850.000 Illuutit 395.368 335.472 236.704 241.524 Naleqassutsit tamarmiusut malillugit periuseq malillugu ilanngaaseereerluni 0 0 0 0 qummut iluarsiinissamut sillimmatit Tunisassiorfiit maskiinallu 247.597 263.130 121.740 156.265 Angallatit 986.865 943.418 782.469 799.418 Angusat illuartitat 673.758 864.639 673.758 864.639 Tunitsiviit allat, ingerlatsinermut atortut pequtillu 21.036 22.927 15.290 18.170 Agguagarsiassatut siunnersuutigineqartut 60.000 0 60.000 0 Pigisat tigussaasut nalillit ingerlanneqartut 319.807 315.731 67.999 28.994 Royal Greenland A/S-imi aktiaatillit namminerisamik aningaasaatinit pissarsiaat 1.583.758 1.714.639 1.583.758 1.714.639 Pigisat nalillit tigussaasut 10 1.970.673 1.880.678 1.224.202 1.244.371 Ikinnerussuteqarlutik piginneqataasut 196.635 173.218 0 - Suliffeqarfinni pigisani aningaasaatit 11 0 0 1.842.661 1.842.116 NAMMINEQ ANINGAASAATIT 1.780.393 1.887.857 1.583.758 1.714.639 Suliffeqarfinnit pigisanit pissarsiassat 12 0 0 38.015 43.863 Akileraarutitigut nikingassutaagallartut 17 111.044 161.070 58.644 110.287 Suliffeqarfinni piginneqataaffigisani aningaasaatit 11 197.915 171.160 36.862 31.334 Akiligassatut illuartitat allat 18 8.910 8.687 177 0 Suliffeqarfinni piginneqataaffigisani pissarsiassat 12 41.487 6.048 5.436 6.048 AKILIGASSATUT UNINNGASUUTIT 119.954 169.757 58.821 110.287 Aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit 112.434 148.948 112.434 148.948 Taarsigassarsisarfinnut akiitsut 2.328.987 2.414.910 2.250.879 2.414.910 Aningaasaqarnikkut pigisat nalillit allat 13 215.840 248.007 79.039 75.016 Akiitsut piffissami sivisuumi akilersugassat allat 9.584 30.107 6.516 2.435 Aningaasaqarnikkut pigisat nalillit 567.676 574.163 2.114.447 2.147.325 Aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit 29.852 5.487 29.852 5.487 PIGISAT NALILLIT 2.732.040 2.678.917 3.380.267 3.434.323 Akiitsut piffissami sivisuumi akilersugassat 19 2.368.423 2.450.504 2.287.247 2.422.832 Nioqqutissat uninngasuutigineqartut 14 1.572.089 1.821.789 711.121 752.177 Akiitsut piffissami sivisuumi akilersugassanit piffissami sivikitsumi akilersugassat 86.546 60.869 76.904 0 Tunisinermit pissarsiassat 804.370 747.228 7.703 9.504 Akiligassiisarfiit 260.343 197.930 108.917 102.486 Suliffeqarfinnit pigisanit pissarsiassat 0 0 457.646 672.543 Nioqqutissanik kiffartuussinernillu pilersuisut 468.884 561.733 129.968 143.266 Suliffeqarfinni piginneqataaffigisani pissarsiassat 345 7.273 0 7.273 Suliffeqarfinnut pigisanut akiitsut 0 0 144.642 120.490 Pissarsiassat allat 15 51.792 54.075 6.177 2.769 Suliffeqarfinnut piginneqataaffigisanut akiitsut 32.551 78.208 32.551 78.192 Akileraarutitigut pigisat nalillit nikingassutigigallagaat 17 88.305 70.685 0 0 Ingerlatseqatigiiffinnut akileraarut 8 52.838 85.970 0 44.005 Ingerlatseqatigiiffinnut akileraarutinit pissarsiassat 3.985 17.310 0 0 Akiitsut allat 20 253.574 233.487 158.323 169.449 Siumut akileriigassatut pisussaaffiit 16 6.438 28.407 1.999 2.371 Siumut akileriigassat 6.201 7.013 445 0 Pissarsiassat 955.235 924.978 473.525 694.460 Akiitsut piffissami sivikitsumi akilersugassat 1.160.937 1.225.210 651.750 657.888 Aningaasat tigoriaannaat 170.343 307.644 16.663 24.686 AKIITSUT PISUSSAAFFIIT 3.529.360 3.675.714 2.938.997 3.080.720 KAAVIIAARTITSINERMI PIGISAT 2.697.667 3.054.411 1.201.309 1.471.323 AKIITSUT 5.429.707 5.733.328 4.581.576 4.905.646 PIGISAT NALILLIT 5.429.707 5.733.328 4.581.576 4.905.646 Naatsorsuusiornermi periuseq atorneqartoq 1 Qularnaveeqqusiinerit akiligassarilersinnaasallu 21 Nalunaarsuutit allat 22-25 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 72 73 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

NAMMINEQ ANINGAASAATIT NALUNAARSORNEQARNERAT - SULIFFEQARFISSUARMI ANINGAASAT INGERLAARTUT NALUNAARSORSIMAFFIAT SULIFFEQARFISSUAQ Agguagar- Ikinnerus- Nalu- 2020 2019 siassatut suteqarlutik naars. DKK 1.000 DKK 1.000 Aktiatigut Angusat siunnersuuti- piginneqa- Nammineq aningaasaatit illuartitat gineqartut Katillugit taasut aningaasaatit Ukiumut angusat (56.572) 310.999 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 Ukiumut angusanut iluarsiissutit 26 177.165 61.170 Nammineq aningaasaatit – 31. decembari 2018 850.000 553.694 62.979 1.466.673 134.522 1.601.195 Ingerlatsinermi aningaasaatit allannguutaat 27 72.755 (120.179) Tapiissutit 0 0 0 0 12.998 12.998 Aningaasaqarnikkut uninngasuutit sioqqullugit ingerlatsinermit aningaasat ingerlaartut 193.348 251.990 Allamiut aningaasaataasa nalinginut iluarsiineq 0 35.017 0 35.017 0 35.017 Pigisap nalinganut iluarsiineq 0 12.513 0 12.513 0 12.513 Aningaasaqarnikkut uninngasuutinut atatillugu isertitat 17.462 32.308 Pigisap nalinganut iluarsiissutinit akileraarutit 0 (4.040) 0 (4.040) 0 (4.040) Aningaasaqarnikkut uninngasuutinut atatillugu akilikkat (77.220) (39.197) Agguagarsiat tunniunneqartut 0 0 (62.979) (62.979) (17.846) (80.825) Nalinginnaasumik ingerlatanit aningaasat ingerlaartut 133.590 245.101 Ukiumut angusat 0 267.455 0 267.455 43.544 310.999 Nammineq aningaasaatit – 31. decembari 2019 850.000 864.639 0 1.714.639 173.218 1.887.857 Akileraarutit akilerneqartut (88.623) (83.074) Tapiissutit 0 0 0 0 5.877 5.877 Ingerlatsinermi ingerlatanit aningaasat ingerlaartut 44.967 162.027 Allamiut aningaasaasa nalinginut iluarsiineq 0 (50.756) 0 (50.756) 11 (50.745) Pigisap nalinganut iluarsiineq 0 19.166 0 19.166 0 19.166 Suliffeqarfimmik tunniussinermi ilanngaaseereerluni pigisanik nalilinnik tunisineq 0 (88.009) Pigisap nalinganut iluarsiissutinit akileraarutit 0 (6.859) 0 (6.859) 0 (6.859) Pigisanik nalilinnik tigussaanngitsunik tigussaasunillu pisineq (315.754) (992.958) Agguagarsiat tunniunneqartut 0 0 0 0 (18.331) (18.331) Suliffeqarfinni piginneqataaffigisani piginneqatigiissutsinik pisineq (20.197) (5.902) Ukiumut angusat 0 (152.432) 60.000 (92.432) 35.860 (56.572) Aningaasaqarnikkut pigisanik nalilinnik allanik pisineq (46.551) (133.532) Nammineq aningaasaatit – 31. decembari 2020 850.000 673.758 60.000 1.583.758 196.635 1.780.393 Pigisanik nalilinnik tigussaanngitsunik tigussaasunillu tunisineq 55.614 351.565 Aningaasaqarnikkut pigisanik nalilinnik allanik tunisineq 60.484 39.477 Suliffeqarfinnit piginneqataaffigisanit agguagarsiassatut tunniunneqartut 28.726 44.065 Aningaasalersuinermi ingerlatanit aningaasat ingerlaartut (237.678) (785.294)

Akiitsunik sivisuumik akilersugassanik akiitsorneq/(akilersuineq) 5.451 585.573 NAMMINEQ ANINGAASAATIT NALUNAARSORNEQARNERAT - Akiitsoqarfigisani periuserineqartuni tigusisarnerit nikinganerat 62.413 26.095 PIGINNITTUTUT INGERLATSEQATIGIIFFIK Agguagarsiat tunniunneqartut 0 (62.979) Agguagar- Nalingisa qaf- siassatut Ikinnerussuteqarlutik piginneqataasunut tunisat, ikinnerussuteqarlutik piginneqataasunit aningaasaliissutit 5.877 12.998 Aktiatigut faatissaattuut Angusat siunnersuuti- aningaasaatit toqqortat illuartitat gineqartut Katillugit Ikinnerussuteqarlutik piginneqataasut ukiumut agguagarsiaat (18.331) (17.846) DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 Aningaasalersuinermi ingerlatanit aningaasat ingerlaartut 55.410 543.841 Nammineq aningaasaatit – 31. decembari 2018 850.000 0 553.694 62.979 1.466.673 Allamiut aningaasaasa nalinginut iluarsiineq 0 0 35.017 0 35.017 Aningaasat tigoriaannaat allannguutaat (137.301) (79.426) Pigisap nalinganut iluarsiineq 0 0 12.513 0 12.513 Pigisap nalinganut iluarsiissutinit akileraarutit 0 0 (4.040) 0 (4.040) Aningaasat ukiup aallartinnerani tigoriaannaat 307.644 373.286 Agguagarsiat tunniunneqartut 0 0 0 (62.979) (62.979) Suliffeqarfimmik tunniussinermi (kinguariaatit)/siuariaatit 0 13.784 Ukiumut angusat 0 0 267.455 0 267.455 Ukiup naanerani aningaasat tigoriaannaat 28 170.343 307.644 Nammineq aningaasaatit – 31. decembari 2019 850.000 0 864.639 0 1.714.639 Allamiut aningaasaasa nalinginut iluarsiineq 0 0 (50.756) 0 (50.756) Pigisap nalinganut iluarsiineq 0 0 19.166 0 19.166 Pigisap nalinganut iluarsiissutinit akileraarutit 0 0 (6.859) 0 (6.859) Agguagarsiat tunniunneqartut 0 0 0 0 0 Ukiumut angusat 0 0 (152.432) 60.000 (92.432) Nammineq aningaasaatit – 31. decembari 2020 850.000 0 673.758 60.000 1.583.758

Ingerlatseqatigiiffiup aktiatigut aningaasaatai tassaapput aktiat 850.000-t ataaseq DKK 1.000-inik nalilik imaluunniit taassuminnga amerlisarlugu. Aktiatigut aningaasaatit immikkoortiterneqanngillat. Aktiatigut aningaasaatit ukiuni tallimani kingullerni allannguuteqanngillat. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 74 75 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT

1. Naatsorsuuserinermi periutsit Suliffeqarfimmik tigusineq suliffeqarfissuup suliffeqar- aningaasaataat ikinnerussuteqarlutik piginnittunut qularnaveeqqusikkap nalingisa allannguutaat. fimmik tiguneqartumik aqutsilernerani pissaaq. attuumassuteqarsinnaasut nalaannut immikkut allan- Aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit pigisap Nalinginnaasumik neqassapput. Royal Greenland A/S-imut ukiumoortumik nalunaarusiaq Suliffeqarfinnik nutaanik - ingerlatseqatigiiffiup nalillip nalingani allannguutaat siunissami nuussinis- naalagaaffiup piginneqatigiiffinnut naatsorsueriaaseq D piginnittup aalajangiisumik sunniuteqarfigisinnaasanik Allamiut aningaasaataannik sanut qularnaveeqquserneqarsinnaasutut isigineqartut naapertorlugu ukiumoortumik nalunaarusiortarnermut - pisinermi tigusinermi periuseq atorneqassaaq, tama- naatsorsueqqittarneq qularnaveeqquserneqarnissamullu piumasaqaatinik inatsit naapertorlugu suliaavoq. tumalu kingorna suliffeqarfiit nutaamik pisiarineqartut Allamiut aningaasaataat atorlugit nuussinerni ullormi eqquutsitsisut nammineq aningaasaatinut ilanngullugit pigisaat nalillit suussusersineqarsinnaasut akiligassaallu nuussiffiusumi aningaasat nalingannut siullermik toqqaannartumik naatsorsorneqassapput. Nuutassa- Naatsorsueriaaseq atorneqartoq allanngortinneqarani piffissami tigusiffiusumi pigisap nalillip nalinganut naatsorsuisoqassaaq. Allamiut aningaasaataannit tut qularnaveeqqusikkat piviusunngortinneqarpata ukiup siuliatut ippoq. iluarsiinermut uuttortarneqassapput. pissarsiassat, akiitsut aningaasanullu tunngasut allat naatsorsuutini pineqartuni allannguutit tamarmiusut ullormi oqimaaqatigiissaariffiusumi ilanngullugit naat- ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Patajaallisaaneq Aningaasat sinneqartoorutitut nikingassutaasut (tutsui- sorsorneqanngitsut ullormi oqimaaqatigiissaariffiusumi Suliffeqarfissuup naatsorsuutaanut ilaapput Royal ginassuseq) pisinermi akissarsiat illuatungaa- Aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit qularna- allamiut aningaasaataasa nalingannut naatsorsoqqin- Greenland A/S (piginnittutut ingerlatseqatigiiffik) nilu suliffeqarfimmi tiguneqartumi ikinnerussute- veeqqusiinissamut nalilittut suliarineqarnissamut neqassapput. Allamiut aningaasaataasa nalingannut suliffeqarfiillu pigineqartut (immikkoortortatut qarluni piginneqataassutit nalingi aamma nalilinnik piumasaqaatinik eqquutsitsinngitsut eqqarsaatigalugit naatsorsuinermi nikingassutsit ullormi nuussiffiusumi ingerlatseqatigiiffiit), tamatumani ingerlatseqatigiiffiup piginneqataassutit siornatigut pisiarineqarsimasut pigisap nalillip nalingani allannguutit naatsorsuutit na- aningaasat nalingata ullormilu akiliiffiusumi kiisalu piginnittup taasisinnaatitaanerit 50 %-ii sinnerlugit tunineqassagaluarunik nalingi, illuatungaanilu pigisat lunaarsorsimaffianni aningaasaatitut immikkoortitatut ullormi oqimaaqatigiissaariffiusumi aningaasat nali- toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngitsumik tigussaasut suussusersineqarsinnaasut tiguneqartut ingerlaavartumik ilanngullugit naatsorsorneqassapput. ngata akornanni pinngortut naatsorsuutit nalunaarsor- pigisaralugit imaluunniit arlaatigut aalajangiisumik tunineqarnerminni nalingi, pisussaaffiit aammalu pisus- simaffianni aningaasatut immikkoortutut ilanngullugit sunniuteqarfigisinnaallugit. Suliffeqarfiit suliffeqa- saaffiit nalunaarsuutinut ilanngunneqartussat pigisani naatsorsorneqassapput. rfissuup sunniuteqarfigisinnaasai aalajangiisumilli tigussaanngitsuni tutsuiginassusermut ilanngullugit Naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiat sunniuteqarfigisinnaanngisai piginneqataaffiusutut naatsorsorneqarput. Tutsuiginassuseq ingerlatsivimmut Nunani allani immikkoortortatut ingerlatseqatigiiffiit Kaaviiaartitat isigineqarput. Suliffeqarfissuaq pillugu allattorsimaffik aningaasaqarnikkut iluanaarutaasinnaassuseq immikkut piginneqataaffigisallu naatsorsuutaasa nalunaarsor- Suliffeqarfiup kaaviiartitsinermik ilanngussinerup paa- qupp. 99-imi takutinneqarpoq. nalilersorlugu angusanut nalunaarsuinermi naafferartu- simaffii ukiumi allamiut aningaasaataasa agguaqa- sineqarnissaanut ilassutitut IAS 11/IAS 18 toqqarpaa. Suliffeqarfissuup naatsorsuutai piginnittutut ingerlat- mik nalikillineqartassaaq. tigiissillugu nalingat malillugu danskit koruuniinut naatsorsoqqinneqassapput oqimaaqatigiissinneqarne- Ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit kaaviiaartitat seqatigiiffiup immikkoortortatullu ingerlatseqatigiiffiit Suliffeqarfimmik pisinermut atatillugu aningaasartuutit rilu ullormi oqimaaqatigiissariffiusumi allamiut anin- ullormut nalingat akissatut isumaqatigiissut momsi ataasiakkaat naatsorsuutaasa kukkunersiukkat suliffe- ukiumi naatsorsuiffiusumi angusanut ilanngullugit gaasaataasa nalingat malillugu naatsorsoqqinneqas- aamma akitsuutit ilanngunnagit atuumassuteqarani qarfissuup naatsorsuuserinermi periusia naapertorlugu naatsorsorneqassapput. pingajuusoq sinnerlugu akileqqusaasut tunngaqviga- tamarmik saqqummiunneqartut ataatsimoortinnerisi- sallutik. Aningaasat nalingisa nikingassutaat nunani al- lugit naatsorsorneqarpoq. Akikilliliissutit suulluunniit gut suliarineqartarput. Suliffeqarfissuup nammineq Immikkoortortatut ingerlatseqatigiiffiit tunineqarner- lani suliffeqarfiit namminneq aningaasaataasa ullormi tamarmik ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit kaa- pissarsiassai akiitsuilu, isertitai aningaasartuutaalu, anni atorunnaarsinneqarneranniluunniit iluanaarutit oqimaaqatigiissaariffiusumi allamiut aningaasaataasa viiaartitani ilanngunneqartarput. iluanaarutai, suliffiup iluani iluanaarutissat annaasas- annaasalluunniit tunisinermi akiusup imaluunniit nalingannut ukiup aallartinnerani naatsorsoqqinneran- atorunnaarsitsinermi akiusup piffissallu tunisiffiusup sallu piviusunngortinneqanngitsut peerneqartarput ni pinngortut nammineq aningaasaatinut toqqaannar- Nioqqutissanik nioqqutissanillu piareeriikkanik tuni- atorunnaarsitsiviusullu, tassunga ilanngullugu sullitat kiisalu suliffiup iluani aktiaatinik naligiissaarisoqartar- tumik ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Aningaasat niaanermit isertitat isertitat tutsuiginartumik naatsor- tutsuiginassutsillu nalikillilerneqanngitsut, aningaasat luni. nalingisa nikingassutaat ukiumi aningaasat nalingisa sorneqarsinnaappata akiliutigineqartussallu tigunis- nalinginut siusinnerusukkut iluarsiissutit kiisalu tunisin- agguaqatigiissinnerannit naatsorsuutit nalunaarsorsi- saat naatsorsuutigineqarpat pisisumut tunngatillugu Suliffeqarfiit pigisat naatsorsuutaat suliffeqarfissuup ermi atorunnaarsitsinermiluunniit aningaasartuutissatut maffiannik ullormi oqimaaqatigiissaariffiusumi allamiut pingaarutillit aamma nalorninarsinnaasut peereerlugit naatsorsuutaanut 100 procentimik ilanngunneqartar- naatsorsuutigineqartut akornanni assigiinngissut malil- aningaasaataasa nalinginut naatsorsueqqinnerup kin- ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit kaaviiaartitanut put. Ikinnerussuteqarlutik piginneqataasut ukiumut lugu nalunaarsorneqassapput. Iluanaarutit annaasallu gunerisaanik pinngortunut tamanna aamma atuuppoq. ilanngullugit naatsorsorneqartarput. Nuussinermi ilua- angusanit aamma immikkoortortatut ingerlatseqatigiif- naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugit Aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit qutaasut pingaarutillit nalorninartuusinnaasull piffissa- fiit 100 %-imik pigineqanngitsut nammineq aningaa- naatsorsorneqassapput. mut killissaritinneqartumut tunngatillugu nioqquteqar- saataannit pissarsiassaat suliffeqarfissuup angusaani Aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit oqimaaqa- nermi piumasaqaatit nalinginnaasut Incoterms® 2010 namminerlu aningaasaataani ilaapput, immikkulli Suliffeqarfissuup iluani suliffeqarfiit kattuttut tigiissaakkat akiviusunut ilanngullugit naatsorsorne- tunngavigineqarput. Nioqqutissanik tunineqartunik saqqummiunneqarput. Ikinnerussuteqarlutik piginne- Piginnittutut ingerlatseqatigiiffiup aalajangiisunerani qarneranni siullermi uuttortarneqassapput, tamatuma- ataavartumik pilersuisoqarpat taakkulu pisisartup qataasut suli aalajangeeqataasinnaassuseqartut pigin- suliffeqarfiit kattukkaangata soorlu pigisanik nalilinnik lu kingorna pigisap nalillip nalinganut uuttortarneqas- pigisaanut ilanngunneqarpata kaaviiaartitat ilanngaa- neqataassutaannik pisineq tuniniaanerlu nammineq pisinermi tunisinermilu, kattunnermi, avinneqarnermi, sallutik. Aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit tissat ilanngaatigereerlugit tunniunneqarnerannut aningaasaatinik naatsorsuinermi nalilinnik piginnittut pigisanik nalilinnik ilasinermi aamma piginneqataassu- oqimaaqatigiissaakkani aningaasaqarnikkut pigisat tunngatillugu kaaviiaartitanut ilanngunneqartarput, akornanni nuussinertut naatsorsorneqarpoq. tinik paarlaasseqatigiinnermi il.il. kattunneq pisinerup nalillit akiitsullu piffissami sivisuumi akilersugassat nalaani naammassineqartutut nalunaarutigineqarpat ataannut ilanngullugit naatsorsorneqassapput. taamaaliornikkullu ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit Suliffeqarfiit kattuttut kisitsisinik sanillersuussinani naatsorsueriaaseq kaaviaartitqt ukiup ingerlanerani suliarineqarsimasut Aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit pigisap Suliffeqarfiit nutaamik pisiarineqartut imaluunniit atorneqartarpoq. Akissarsiassatut isumaqatigiissutaasut tunineqarnerminni nalingat assigissavaat. nalillip nalingani allannguutaat pigisamut nalilim- nutaamik pilersinneqartut piffissamit tigusiffiusumit suliffeqarfiullu pisiarineqartup naatsorsuuserinikkut mut ilanngullugit naatsorsorneqartut imaluunniit Ingerlatsinermi isertitat ingerlatsinermilu suliffeqarfissuup naatsorsuutaanut ilanngullugit nalingata nikingassutaa nammaineq aningaasatit akiligassap ilanngullugu naatsorsorneqartup aningaasartuutit allat naatsorsorneqassapput. Suliffeqarfiit tunineqartut naatsorsornerannut toqqaannartumik ilanngullugu qularnaveeqquserneqarsinnaasutut isigineqartut Ingerlatsinermi isertitanut ingerlatsinermilu aningaa- atorunnaarsinneqartulluunniit piffissap atorunnaarsitsi- naatsorsorneqarpoq. sartuutinut allanut ilaapput suliffeqarfissuup pingaar- viusup tungaanut naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut qularnaveeqquserneqarnissamullu piumasaqaatinik nertut aallutaanut atatillugu isertitat aningaasartuutil- patajaallisakkanut ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Ikinnerussuteqarlutik piginneqataasut eqquutsitsisut naatsorsuutit nalunaarsorsimaffianni Suliffeqarfissuup angusaanik suliffeqarfissuullu nam- aningaasaatit immikkoortitat ataannut ilanngullugit lu pingaaruteqannginnerusumik inissisimasut. Suliffeqarfiit pisiarineqarlaat pillugit kisitsisit assersuuti- mineq aningaasaataanik nalunaarsuinermi immikkoor- naatsorsorneqassapput, tassunga ilanngullugit pigisap Ilisimatusarnermut ineriartortitsinermullu tut atukkat kukkunersiorneqassanngillat. Aallusat atorun- tortatut ingerlatseqatigiiffiit angusaat namminnerlu nalillip qularnaveeqqusikkap imaluunniit akiligassap naartut immikkut saqqummiunneqarput, ataani takuuk. aningaasartuutit UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 76 77 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT

Ilisimatusarnermut ineriartortitsinermullu aningaasartuu- gullu nikingassutaagallartunut tamanut atatillugu ilanngaaseereerluni isertitassatut naatsorsuutigisat akiviusumut ilaapput atortunut, atortut ilaannut, piler- tinut ilaapput aningaasartuutit, tassunga ilanngullugit akiitsunut periuseq oqimaaqatigiissaagaq malillugu qaangissappagit naatsorsuutit nalunaarsorsimaffianni suisunut akissarsianullu toqqaannartumik toqqaannan- akissarsiarititat nalikilliliinerillu suliffeqarfissuup ilisima- uuttortarneqassalluni, tamatumani pigisat nalillit naliusutut pissarsiareqqinneqartussamut appasinneru- ngitsumillu aningaasartuutit. tusarnermi ineriartortitsinermilu aallutaanut attuumas- akileraarutitigut nalingat pigisat nalillit ataasiakkaat sumut annikillisinneqassalluni. Pigisanik nalilinnik tigussaasunik suliaqarnermut ani- suteqarsinnaasut. pilersaarutigineqartutut atorneqarnerat aallaavigalugu Pisassiissutit, attaveqatigiinnermut atortut ngaasalersuinissamut atugassatut akiitsut erniaannut nalunaarsorneqassalluni. Immikkoortortatut ingerlat- Ilisimatusarnermut aningaasartuutit ukiumi akilerneqar- akuersissutillu aningaasartuutit akiviusumut ilanngullugit naatsorsor- seqatigiiffinni aktiat naatsorsuutitigut akileraarutiti- fianni naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugit Piginnaatitaaffiit tigussaanngitsut pisiarineqartut neqassapput, taakku piffissamut suliaqarfiusumut gullu nikingassutaagallartumut immikkoortitsivigine- naatsorsorneqassapput. pisassiissutitut, attaveqatigiinnermut atortutut akuer- attuumassuteqarpata. Aningaasalersuinermut aningaa- qassanngillat. Naatsorsuutitigut akileraarutitigullu sissutitulluunniit ittut akiviusumut uuttortarneqassap- sartuutit allat tamarmik naatsorsuutit nalunaarsorsi- Ineriartortitsinermut aningaasartuutit tunisassiat tunisas- nikingassutaagallartoq nunani akileraarutitigut male- put nalikilliliissutit tamarmiusut ilanngaatigalugit. Na- maffiannut ilanngullugit naatsorsorneqassapput. sioriaatsilluunniit pigineqareersut allanngutsaalineqarne- ruaqqusat akileraarutillu annertussusii ullormi oqimaa- likilliliineq annertoqatigiiaartunik ukiut pingasut-qulit rannut annertusarneqarnerannullu atorneqartut aningaa- qatigiissaariffiusumi inatsisitigut atuuttut tunngaviga- Piffissaq nalikilliliiffiusoq naliusutullu sinneruttoq pif- ingerlaneranni pissaaq. Pisinnaatitaaffiit tigussaanngit- sartuutitut naatsorsorneqassapput. Tunisassiat nutaat lugit uuttortarneqassaaq, naatsorsuutitigut akileraaru- fissaq pisiffiusoq tunngavigalugu aalajangerneqa- sut pisiarineqartut naliusoq tamanna naatsorsuutitigut ineriartortinneqarnerannut aningaasartuutit naatsorsuutit titigullu nikingassutaagallartoq ullormi tassani rlutillu ukiut tamaasa nalilersorneqaqqittassapput. naliusumit annikinneruppat naliusutut pissarsiareqqin- nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugit naatsorsorne- atuutilertussatut naatsorsuutigineqarpat. Akileraarutit Naliusutut sinneruttoq pigisamut nalilimmut tunngatil- neqartussamut nalikillilerneqassapput. qassapput, tamatumani ineriartortitsinermi suliniutinut annertussusiini allannguutit kingunerisaannik naat- lugu naatsorsuutitigut naliusumit qaffasinneruppat ataasiakkaanut atatillugu oqimaaqatigiissaarinermut sorsuutitigut akileraarutitigullu nikingassutaagallartup Ineriartortitsinermut suliniutit nalikilliliineq unittarpoq. ilanngussinissamut piumasaqaatit eqquutsinneqarsimap- allannguutaa naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut Ineriartortitsinermi suliniutiniipput aningaasartuutit, Nalikilliliinermut tunngavigineqartoq tassaavoq pata. ilanngullugu naatsorsorneqassaaq. akissarsiat kiisalu nalikilliliinerit ingerlatseqatigiiffiup akiviusoq piffissap atuuffiusup naanerata kingorna ineriartortitsinermi ingerlataanut toqqaannartumik Aningaasaatit immikkoortitat Akileraarutitigut pigisat nalillit akileraarutitigut naat- naliusutut sinneruttussatut naatsorsuutigineqartoq toqqaannanngitsumillu attuumassuteqarsinnaasut Aningaasaatini immikkoortitaniipput ernianit isertitat, sorsuutitigullu nikingassutigigallagaat, tassunga ilanngaatigalugu. Pigisat nalillit piffissat atuuffissaattut oqimaaqatigiissaarinermullu ilanngullugu naatsorsui- ernianut aningaasartuutit, aningaasaqarnikkut akiit- ilanngullugu akileraarutitigut amigartoorutissat naatsorsuutigineqartut imatut nalilerneqarnerat tun- nissamut piumasaqaatinik eqquutsitsisut. sugassarsisitsinerup erniai, pappiaqqanut nalilinnut siumut naatsorsorneqarsinnaatitaasut akileraarutitigut ngavigalgu annertoqatigiiaartumik nalikilliliisoqassaaq: atatillugu aningaasat nalingannit iluanaarutit annaasal- nalingat oqimaaqatigiissaarinermut ilanngullugu naat- Ineriartortitsinermut aningaasartuutit atorneqartut Illuutit ukiut 10 - 50 lu piviusunngortitat piviusunngortinneqanngitsullu, sorsorneqassaq, akileraarutitigut naatsorsuutitigullu akiviusumut nalikilliliinerit tamarmiusut naliusutut Angallatit ukiut 7 - 16 akiitsut akiligassat allamiullu aningaasaataat atorlugit nikingassutaagallartumi ilanngaanikkut imaluunniit pissarsiareqqinneqartussarluunniit appasinneruppata nuussinerit, illuutit qularnaveeqqusiullugit akiitsunik ilanngaaseereerluni akileraarutitigut pigisatigut ilann- ilanngaatigalugit naatsorsorneqassapput. Tunisassiornermi atortut naatsorsuutini akilersuinermut tapiissutit/ilanngaatit, aningaasanngor- gaanikkut naliusoq ilanngullugu. ’angallatit’-nut ilaatinneqartut ukiut 5 - 10 Ineriartortitsinermut aningaasartuutit atorneqartut lugit akiliinermi akiusumut ilanngaatit il.il. kiisalu akile- Tunisassiornermi atortut maskiinallu ukiut 5 - 20 aningaasaqarnikkut piffissap atorneqartussatut naliler- raarutissanik akiliuteqarallarnermi aaqqissuussinerup neqartup ingerlanerani ineriartortitsinermi suliap Atortut allat, ingerlatsinermi atortut ataani tapiissutit ajunngitsorsiassallu. Oqimaaqatigiissitsineq naammassineqarnerata kingorna annertoqatigiiaanik pequtillu ukiut 3 - 5 Akileraarutit Pigisat nalillit tigussaanngitsut nalikillilerneqassapput. Piffissaq nalikilliliiffiusoq Pigisat nalillit tigussaasut naliusumut pissarsiareqqin- Ukiumut akileraarutit - tassaasut ukiumi akileraarutip Tutsuiginassutsip, pisassiissutigineqartut pigisallu nalinginnaasumik ukiunik pingasunik-qulinik sivisus- neqartussamut nalikillilerneqassapput, tamatumani annertussusia aamma naatsorsuutitigut akileraarutiti- nalillit tigussanngitsut allat nalillit nalingi piffissami suseqartarpoq. naliusoq naatsorsuutitigut naliusumit appasinneruppat. gullu nikingassutaagallartup allannguutaa - naatsor- naassaanngitsumi tamakkiisuupput, taamaattorli Kala- Pigisat nalillit tigussaanngitsut allat suutit nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugit naatsor- allit Nunaanni ukiumoortumik naatsorsuusiortarnermut Pigisanik nalilinnik tigussaasunik tunisinermi Pigisatut tigussanngitsuni allani pineqarput niueqati- sorneqassapput immikkoortoq ukiumut angusanut inatsit naapertorlugu nalingi ukiuni 20-ni nalikkilliar- iluanaarutit annaasallu tunisinermi aningaasartuutit giinnermt isumaqatigiissutit, taakkulu akiviusumut attuumassuteqarsinnaasoq ilanngullugu nammin- tortinneqartarput. ilanngaatigalugit tunisinermi akiusup piffissamilu uuttortarneqassapput nalikillilinerit ilanngaatigalugit. erlu aningaasaatinut toqqaannartumik ilanngullugit tunisiffiusumi naatsorsuutitigut naliusup akornanni as- Tutsuiginassuseq aamma suliffeqarfissuup Atuussinnaanerat naassaanngitsutut inissinneqartar- naatsorsorneqassallutik immikkoortoq nammineq sigiinngissutitut nalunaarsorneqassapput. Iluanaarutit tutsuiginassusaa poq, taamalu annertoqatigiiartunik ukiuni 20-ni nalikil- aningaasaatinut toqqaannartumik immikkoortitanut naatsorsuutit nalunaarsorsimaffianni ingerlatsinermit Tutsuiginassuseq piffissap atuuffissaattut nalil- liartortinneqartarput. Pisinnaatitaaffiit tigussaanngitsut attuumassuteqarsinnaasoq ilanngullugu. Akileraaru- isertitani allani ilanngullugit naatsorsorneqassapput, erneqartup niuernikkullu suliassaqarfiit ataasiakkaat pisiarineqartut naliusoq tamanna naatsorsuutitigut tinit angusanut naatsorsorneqartunit immikkoortoq annaasallu naatsorsuutit nalunaarsorsimaffianni iluini aqutsisut misilittagaat tunngavigalugit aala- naliusumit annikinneruppat naliusutut pissarsiareqqin- ukiumut immikkut ittumik angusanut attuumassutilik ingerlatsinermut aningaasartuutini allani ilanngullugit jangersarneqartup ingerlanerani annertoqatigiiaamik neqartussamut nalikillilerneqassapput, . tassunga atatinneqassaaq, immikkoortorlu sinneruttoq naatsorsorneqassallutik. nalikillilerneqassapput. Piffissaq nalikilliliiffiusoq ukiumut nalinginnaasumik angusanut atatinneqassal- Pigisat nalillit tigussaasut nalinginnaasumik ukiunik tallimanik sivisussuseqartar- Atukkiussinermut isumaqatigiissutit luni. Illut toqqavii illuutillu, aalisariutit, tunisassiorfiit mas- poq, taamaattorli suliffeqarfinnut aaqqissuussaasumik Suliffeqarfiup attartornermut isumaqatigiissutit suu- kiinallu, kiisalu sanaartukkat allat, ingerlatsinermut Akileraarutitigut maanna akiligassat maannalu pisiarineqartunut niuernikkut pitsaalluinnartumik nerinut ilassutitut naatsorsuutinullu ilanngussinermut aningaasat pisattallu akiviusunut uuttortarneqarput akileraarutinit pissarsiassat oqimaaqatigiissaariner- inissisimasunut atatillugu sivisunerusinnaalluni, piffis- atugassatut IAS 17 toqqarpaa. isumakkeerinerit nalikilliliinerillu ilivitsunngukkat ilan- mut ilanngullugit naatsorsorneqassapput ukiumut saq nalikilliliinissamut atorneqartussaq sivisunerusoq ngaatigalugit. Nunaatit nalikillilerneqarneq ajorput. Attartornermut isumaqatigiissutit pigisanut nalilinnut isertitanit akileraarutaasussaasunit akileraarutitut suliffeqarfissuup nukissanik pineqartunik iluaquteqa- tunngasut, tassani nalorninarsinnaasut iluaqutaasin- naatsorsorneqartutut naatsorsorlugit akileraarutinut rnerunissaanut pitsaanerusutut nalilerneqarpat. Akiviusumut ilaapput pissarsiarinninnermi akiusoq naasullu pingaarutillit tamarmik pigisanut nalilinnut akilerneqarallartutut iluarsiivigalugit. aningaasartuutillu pissarsinermut toqqaannartumik Tutsuiginassutsip naatsorsuutitigut nalinga inger- tunngasut ingerlatsivimmut attuumassuteqartinneqartut attuumassutillit kiisalu pigisap nalillip - piffissap pigi- Naatsorsuutitigut akileraarutitigullu nikingassutaa- laavartumik nalilersorneqartassaaq naatsorsuutitigullu (aningaasaliinikkut attartorneq), oqimaaqatigiisitsin- sap nalillip atulernissaanut piareernissaata tungaanut- gallartoq ilanngullugu naatsorsorneqassaaq pigisallu naliusup suliffeqarfimmit ingerlatamilluunniit tutsui- ermut ilanngussinermi siullermi ullormi pineqartumi piareersarneqarneranut aningaasartuutit. Pigisanut nalillit akiligassallu naatsorsuutitigut akileraarutiti- ginassutsimullu attuumassuteqartumit siunissami nalimut appasinnerpaamut asiunissamilu attartornermut nalilinnut nammineq suliarineqartunut atatillugu akiliutigineqartussat piffissami tassanerpiaq nalingannik UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 78 79 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT naatsorsuinermi attartornermut akiliutigineqartussat git ilanngaatit tapilluunniit piviusunngortinneqanngit- gitsut pisiarineranni akiviusumut uuttortarneqassapput naapertuuttumut uuttortarneqassapput, annaasassa- piffissami tassanerpiaq nalilerneqassapput. Piffissami sut naatsorsoreerlugit aaqqinneqassapput. tamatumalu kingorna pigisap nalillip nalinganut uuttor- tut naatsorsuutigineqartut pinngitsoortinnissaannut tassanerpiaq pigisanik nalilinnik naatsorsuinermi tarneqassallutik. Pigisap nalillip nalinga tutsuiginar- naliusunik annikilliliissutit ilanngaatigalugit. Naliliutit qaffannerattut paasineqartut tutsuiginassut- attartornermut isumaqatigiissutip namminermi erniaata tumik aalajangersarneqarsinnaanngippat akiviusumut simullu tunngaratarsinnaasut suliffeqarfiup pigineqar- Siumut akileriigassat annertussusaa tamatumunngaluunniit taarsiulluugu uuttortarneqassaaq. tup naatsorsuutitigut aktiaasa nammineq nalingat Siumut akileriiigassanut pigisat nalillit ataanni ilann- taarsigassarsinermi erniaritinneqartussatut atorneqar- suliffeqarfissuut naatsorsuusiornermi periuseq atugaa Pissarsiassat atorunnaarnissaasa tungaanut pigiinnar- gullugit naatsorsorneqartunut ilaapput aningaa- tussaagaluaq atorneqassaaq. Tamatuma kingorna pigisat naapertorlugu assigiissaarneqassapput. Tutsuiginas- neqartut tiguneranni akiviusumut uuttortarneqassap- sartuutit ukiumut naatsorsuuseriffiusumut tulliuttumut nalillit attartukkat suliffeqarfiup pigisaatut nalilittut sutsimi annaasaqaataasut angusat naatsorsornerini put, tamatumalu kingorna akiitsunik akilersuinermi attuumassuteqartut. Siumut akileriigassani akiitsunik allatulli pineqassapput. ilanngunneqassapput. akiviusumut uuttortarneqassallutik. akilersuinermi akiviusumut naligigallagaasa annertus- Attartornermi pisussaaffik sinneruttoq siunissami akiliu- susaannut nalinginnaasumut naapertuuttumut uuttor- Iluanaarutit tiguneqartut naatsorsuuserinermi nalimit Naliusumut appasinnerusumut annikilliliisoqassappat tigineqartartussaq oqimaaqatigiisitsinermi akiitsunut tarneqassapput pigisap nalillip nalinganut. ilanngaatigineqassapput. tamanna annaasaqaratarsinnaanermik immikkut nalilii- ilanngunneqarlunilu attartornermut akiliutip erniaanut nissaq eqqumaffigalugu pissaaq. Nammineq aningaasaatit tunngasoq naatsorsuutitigut angusat nalunaarsorneqar- Immikkoortortatut ingerlatsivinni ingerlatsivittullu Iluanaarutit piffissami ataatsimeersuarnermi akuerin- nerannut isumaqatigiissutip naanissaata tungaanut piginneqataaffinni pigisat nalillit naatsorsuutitigut Nioqqutissat uninngasuutigineqartut niffiusussami akiitsutut akilerneqartussatut ilanngul- ilanngunneqartassaaq. aktiat nalingattut nalilerneqartut , imaappat naliisa Tunisassiassanik uninngasuutit akiviusunut uuttortarne- lugit naatsorsorneqassapput. Ukiumi naatsorsuuse- appariarsinnaanerat pasitsaanneqassagaluarpat qassapput, agguaqatigiissillugu akiusunut uuttortakka- Attartornermut isumaqatigiissutinut allanut tamanut riffiusumi iluanaarutissatut siunnersuutigineqartut taakkua naliisa appartinneqarnerannut tunngatillugu nut nalunaarsorneqassapput ilanngaaseereerluniluunniit nalorninarsinnaasut iluaqutaasinnaasullu pingaarutillit nammineq aningaasaatit ataanni immikkoortillugit misilittaasoqarnissaq piumasaqaataavoq. piviusunngortitsinermi naliusoq appasinneruppat taanna ingerlatsivimmut attuumassuteqartinneqanngillat. takutinneqassapput. malillugu uuttortarneqassallutik. Nalorninarsinnaasut iluaqutaasinnaasullu pingaarutillit Suliffeqarfissuup iluanaarutaasa annaasaasalu peerne- Akiligassat uninngasuutit ingerlatsivimmut attuumassuteqanngitsumik attar- qarnerisa kingorna ingerlatseqatigiiffiup piginnittup Atortunut ikorfartuutinut uninngasuutinut ilaatigut Suliffeqarfissuup ulloq oqimaaqatigiissaarfiusoq sioq- tornermut isumaqatigiissutai attartornermullu isumaqa- suliffeqarfiit angusaannit pissarsiassai naatsorsuutit ilaapput poortuutissat, ingerlatsinermi nioqqutit aalisak- qullugu ullormiluunniit tassani inatsisitigut pisussaaffi- tigiissutit ingerlatsiviup akissussaaffigisai tamarmik nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugit naatsorsorne- kanullu karsit. galugu akiligassaqarnerata akiligassaqavinnerataluun- pisussaaffiulersinnaasunut il.il. nalunaarsorneqartunut qassapput, tamatumanilu suliffeqarfissuup tutsuiginas- Aalisakkanut karsit uninngasuutit aningaasanut aala- niit kingunerisaanik aammalu akiligassap akilernissaa- ilanngullugit nalunaarsorneqassapput. susiatalu nalikillilerneqanngitsut aammalu suliffeqar- jangersimasunut uuttortarneqassapput. Ilassutitut pisiat nut aningaasaqarnikkut iluaqutissanik tunniussisoqar- fissuup tutsuiginassusiatalu pitsaanngitsut ilanngaati- Aningaasaqarnikkut pigisat nalillit aningaasartuutitut ataavartumik nalunaarsorneqassap- tariaqarnissaa ilimanaateqarpat uninngasuutit ilanngul- galugit tapiliutigalugilluunniit. put. lugit naatsorsorneqassapput. Immikkoortortatut ingerlatseqatigiiffinni piginneqa- Immikkoortortatut ingerlatseqatigiiffiit suliffeqarfiillu taaffiusunilu aningaasatigut piginneqataassutit Atortut ikorfartuutit uninngasuutigineqartut allat akiviu- Akiligassat uninngasuutit ullormit oqimaaqatigiissaarif- piginneqataaffiusut naleqassutsit tamarmiusut malillu- Immikkoortortatut ingerlatseqatigiiffinni ingerlatsivin- sumut FIFO-mik periuseq malillugu nalunaarsorneqartu- fiusumit ukioq ataaseq sinnerlugu akiligassanngortussa- git naatsorsuutitigut pitsaanngitsumik nalingat nilu piginneqataaffigisani piginneqataassutsit piginnit- mut uuttortarneqassapput imalunniit ilanngaaseereer- tut naatsorsuutigineqartut niuernikut erniaritinneqartup 0 kr.-mut uuttortarneqassaaq suliffeqarfinnilu taak- tutut ingerlatseqatigiiffiup ukiumoortumik naatsorsuu- luni piviusunngortitsinermi naliusoq appasinneruppat atorneratigut utertillugit akilerneqassapput. kunani pissarsiassarisinnaasat ingerlatseqatigiiffiup taani periuseq una atorlugu aktiat nalingat sillimma- taanna malillugu uuttortarneqassallutik. piginnittup naleqassutsit tamarmiusut malillugit Akiitsutigut pisussaaffiit taasut ilanngullugit nalilerneqassapput. Suliffeqarfim- pitsaanngitsumik nalinganik nalikillilerneqassallutik, Nioqqutissat suliarineqartut nioqqutissalluunniit mit periuseq taanna aktiat nalingi sillimmataasut ilan- Aningaasaqarnikkut akiitsut tamatumani akiliisoqarsinnaannginnera nalilerneqar- ineriikkat, tassunga ilanngullugit nioqqutissat ineriikkat ngullugit nalileeriaaseq ingerlatsivinnut pineqartunut Aningaasaqarnikkut akiitsut piffissami akiitsugassarsi- pat. Naleqassutsit tamarmiusut malillugit naatsor- nammineq kilisaataatini tunisassiarineqartut agguaqa- tunngatillugu periutsitut patajaalliliinertut atussallugu viusumi akiviusunut, nuussinermi aningaasartuutit aki- suutitigut pitsaanngitsumik naliusoq pissarsiassanit tigiissillugu akit uuttortarneqartut malillugit nalunaar- toqqarpaa. lerneqartut ilanngaatigineqarnerisa kingorna iluanaaru- annertuneruppat akiligassatut immikkoortitat ataanni sorneqarluni akiviusumut uuttortarneqassapput ima- tinut tiguneqartunut naapertuuttunut uuttortarneqas- Ilanngussinermi siullermi immikkoortortatut ingerlat- aningaasat sinneruttut suliffeqarfik piginnittoq sulif- luunniit ilanngaaseereerluni piviusunngortitsinermi sapput. Tamatuma kingorna akiligassat akiitsunik sivinni aningaasatigut piginneqataassutsit pisiarineqar- feqarfiup pineqartup akiligassaanik matussusiinissa- naliusoq appasinneruppat taanna malillugu uuttortarne- akilersuinermi akiviusumut uuttortarneqassapput, ukiu- neranni nalingannut nuussinermut aningaasartuutit il- mut inatsisitigut pisussaaffeqartillugu pisussaaffeqa- qassallutik. Akiviusumut ilaapput tunisassiassanut, ator- moortumik ernianut periutsip atorneratigut aningaa- anngullugit naatsorsorneqassapput, takuuk suliffeqar- vitsillugulu ilanngullugit naatsorsorneqassapput. tunut ikorfartuutinut toqqaannartumillu akissarsianut sanngorlugu naliusumut naapertuuttoq, taamaalilluni fissuarmi naatsorsuusiornermut periuseq atorneqar- aningaasartuutit kiisalu tunisassiornermi toqqaannan- Immikkoortortatut ingerlatseqatigiiffinni suliffeqarfin- iluanaarutit naligigallagaasalu annertussusaasa akor- toq, tassa imaappoq nuussinermut aningaasartuutinut ngitsumik aningaasartuutit. Tunisasiornermi toqqaan- nilu piginneqataaffigisani aningaasatigut piginneqa- nanni assigiinngissut piffissap akiitsugassarsiffiusup tapiissutit ilanngunnagit. nanngitsumik aningaasartuutit tunisassiorfiit ataasiak- taassutit nalingisa ilanngaaseereerluni nalingisa qum- ingerlanerani naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut kaat nalinginnaasumik inissaqassusiat tunngavigalugu IIlanngussinermi siullermi ingerlatsivinni piginneqa- mut iluarsiissutaat naatsorsuutitigut naliusup akiviusoq ilanngullugit naatsorsorneqassallutik. agguataarneqassapput. Tunisassiornermi toqqaannan- taaffigisani aningaasatigut piginneqataassutsit nuussi- qaangerpagu aningaasatigut piginneqataassutit ilann- ngitsumik aningaasartuutinut ilaapput toqqaannann- Aningaasaqarnikkut akiitsut aningaasaqarnerup nermut aningaasartuutit ilanngullugit pisiarineqarnera- gaaseereerluni nalingisa iluarsiissuteqarfiginissaannut gitsumik atortut akissarsiallu, kilisaatit, tunisassiorfiit malitsigisaanik nalilinnit sunniuteqarluartumik ni nalinganut naatsorsorneqassapput. sillimmatinut nuunneqassapput. illutai, maskiinat atortullu tunisassiornermi atorneqartut qularnaveeqquserneqarsimappata aningaasaqarnikkut Naliliutit qaffannerat aamma iluaqutaajunnaartut paa- Aningaasaqarnikkut pigisat nalillit allat aserfallatsaaliorneqarnerannut nalikilliliivigineqarneran- akiitsut pigisap nalillip nalinganut uuttortarneqassap- sineqartut suliffeqarfiup pigineqartup naatsorsuutitigut Aningaasaqarnikkut pigisat nalillit allat pingaartumik nut nalingisalu annikilliliivigineqarnerannut aningaasar- put pigisallu nalillip nalinga allannguuteqassagaluar- aktiaasa nammineq nalingat suliffeqarfissuup naatsor- tassaapput piffissami sivisuumi atuuttussamik pissar- tuutit kiisalu tunisassiorfiit allaffeqarfiinut aqutsisuinullu pat tamanna naatsorsuutit nalunaarsorsimaffianni suuserinermi periuseq atugaa naapertorlugu assigiis- siassat aningaasatigullu piginneqataassutit nalunaar- aningaasartuutit. aningaasatigut immikkoortitat ataanni ilanngullugu saarneqassapput. Suliffeqarfiup pisiarineqarnernermini sorneqanngitsut. naatsorsorneqassaaq aningaasaqarnerup malitsigisaa- Pissassat nalinga suliffeqarfissuup iluani iluanaarutit/annaasat nik nalillit pigisap nalillip nalinganut allannguutigisai Aningaasatigut piginneqataassutit pissarsiassallu Pissarsiassat akiitsunik akilersuinermi akiviusumut suliffeqarfissuup naatsorsueriaasia naapertorlugu ilanngullugit. atorunnaarnissaasa tungaanut pigiinnarneqartussaann- naligigallagaasa annertussusaanut nalinginnaasumik angusanit pigineqartut akileraarutit ilangaatigereerlu- UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 80 81 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Aningaasaqarnikkut akiligassat allat Aningaasanut tigoriaannarnut ilaapput aningaasat Aningaasaqarnikkut akiligassat allat akiitsunik tigoriaannaat uninngasuutit pappiaqqallu nalillit piffis- akilersuinermi akiviusumut naligigallagaasa anner- sami sivikitsumi akilersugassat aningaasat nalingisa tussusaannut nalinginnaasumik naapertuuttumut nikerarnerannut annertunngitsumik annaasaqarfiusin- ilanngullugit naatsorsorneqassapput. naasut, aningaaserivimmut akiitsut piffissami sivikit- sumi akilersugassat ilanngaatigalugit. Siumut akileriigassat Siumut akileriigassatut akiligassat ataanni ilanngullugit naatsorsorneqartunut ilaapput ukiumi naatsorsuuserif- Niuerfigisat pillugit paasissutissat fiusumi tulliuttumi isertitatut tigusat angusanut nalu- naarsorneqartussat. Siumut akileriigassani akiitsunik Suliffeqarfissuup pingaarnertut niuerfigisai tassaapput akilersuinermi akiviusumut naligigallagaasa anner- iluanaarniutigalugu niuerfiit tulliatullu nunani immik- tussusaannut nalinginnaasumut naapertuuttumut koortukkaani niuerfigisat. uuttortarneqassapput pigisap nalillip nalinganut. Suliffeqarfissuup suussusia pingaarneq Suliffeqarfissuup suussusia pingaarneq suliffeqarfis- suup aqutsisuisa akunnerminni suliffeqarfimmi Aningaasat ingerlaartut namminermi nalunaaruteqartoqarnerat aallaavigalugu nalunaarsorneqarnerat nalunaarutigineqartarpoq, kiisalu agguarneqartarpoq Suliffeqarfissuarmi aningaasat ingerlaartut nalu- imatut niuertarfeqarfinni, igaffissuaqarfinni, suliffis- naarsorneqarnerat toqqaannanngitsumik periuseq suaqarfinni aamma niuerfinni allani. malillugu saqqummiunneqarput takutippaallu ingerlat- Suliffeqarfissuup suussusia tulleq sinermut, aningaasaliinernut aningaasalersuinernullu Suliffeqarfissuup niuerfiini suussusia tulleq tassaavoq kiisalu suliffeqarfissuup ukiup aallartinnerani naanera- nunani sorlerni niuernfeqarneq, imatullu agguataarne- nilu aningaasaataanut tigoriaannarnut atatillugu qarpoq Skandinavia, Europa, Kangia, Amerika Avan- aningaasat ingerlaartut. Ingerlatseqatigiiffimmut pigin- narleq aamma niuerfiit allat. nittumut atatillugu aningaasat ingerlaarnerat immikkut nalunaarsorneqanngillat, tamanna suliffeqarfissuarmi Kisitsisit pingaarnerit aningaasat ingerlaarnerannut nalunaarsuiffimmi najoqqutassallu ilaatinneqarmat. Kisitsit pingaarneq ´akiitsut ilanngaaseereerluni Suliffeqarfinnik nutaanik pisinermi tunisaqarnermilu erniallit’ aningaasaqarnerup malitsigaasanik nalillit aningaasanut tigoriaannarnut sunniut aningaasaliisar- iluanaaruteqarfiusut ilanngaatigereerlugit pinngorpoq. nermi ingerlatat pillugit aningaasat ingerlaartut ataan- Nammineq aningaasaatinit pigisat akiitsullu ilanngaa- ni immikkut takutinneqarpoq. Suliffeqarfiit pisiarine- seereerluni erniallit/EBITDA naatsorsorneqarneran- qartut pillugit piffissamit pisiffiusumit aningaasat ni aningaasalersueriaatsit iluanaaruteqarfiusut ingerlaartut suliffeqarfiillu tunineqartut pillugit piffis- oqimaaqatigiissitsinerup inernerani akiitsunilu samit tunisiffiusumit aningaasat ingerlaartut aningaa- ilanngaaseereerluni ernialinni ilanngaatigineqassap- sanut ingerlaartunut nalunaarsukkami ilanngullugit put. Nammineq aningaasaatit ernialersorneqarnerisa Pingaarnertut ingerlatsinermi angusat ingerlatseqatigiiffiit naatsorsorneqassapput. naatsorsorneqarneranni Royal Greenlandimi aktiaatillit piginneqataaffigisat ilanngullugit x 100 ukiumi pineqartumi naatsorsuutitigut angusanit pissar- Sinneqartoorutit (EBIT-margin) = Ingerlatsinermi ingerlatat pillugit aningaasat ingerlaar- siaat najoqqutarineqartarpoq. Nammineq aningaasaa- Kaaviiaartitat tut ingerlatsinermi angusanut nalunaarsorneqassapput tit ilaannik naatsorsuinermi Royal Greenlandimi ingerlatsinermi immikkoortitanut aningaasaanngitsu- Akileraannginnermi sinneqartoorutit (EBT) x 100 aktiaatillit nammineq aningaasaataannit pissarsiat Akileraannginnermi sinneqartoorutit = nut, ingerlatsinermut aningaasat allannguutaannut ki- najoqqutarineqartarput. (EBT-margin) Kaaviiaartitat isalu ingerlatseqatigiiffinnut akileraarummut akilerne- qartumut iluarsiivigalugit. 2015/16-imut ukiumoortumik naatsorsuutit qaam- EBITA x 100 Ingerlatsinermi pigisat erniortinneri, ROIC, = matinik 15-inik tunngaveqarmata ukiumoortumik Aningaasaliisarnermi ingerlatat pillugit aningaasanut tutsuiginassuseq ilanngullugu Aningaasaliissutit aqquaqatigiissillugit nalingi naatsorsuutini kisitsisit naatsorsuutit nalunaarsorsi- ingerlaartunut ilaapput suliffeqarfinnik pisinermut maffianniittut kisitsisit najoqqutassanut ilanngullugit Ukiumut angusat x 100 tunisinermullu kiisalu pigisanik nalilinnik tigussaan- Nammineq aningaasaatit erniortinneri naatsorsorneqarsimasut qaammatit aqqaneq-marluk = ngitsunik, tigussaasunik aningaasaqarnermullu (ROE) Nammineq aningaasaatit agguaqatigiissinneri tunngavigalugit naatsorsorneqarput. tunngasunik pisinermut tunisinermullu atatillugu Nammineq aningaasaatit x 100 akiliutit. Nammineq aningaasaatit agguarneri = Oqimaaqatigiissitsinerit Aningaasaqarnikkut ingerlatat pillugit aningaasanut ingerlaartunut ilaapput suliffeqarfissuup aktiatigut Akiitsut ernialersukkat Akiitsut ernialersukkat/EBITDA = aningaasaataasa annertussusiisa katitigaanerisaluun- EBITDA piginneqataalluni ingerlatsiviit ilanngullugit niit allannguutaat tamatumunngalu atatillugu aningaa- sartuutit kiisalu akiitsut, akiitsunut ernialinnut akilersuutit ingerlatseqatigiiffimmilu peqataasunut iluanaarutinik tunniussineq. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 82 83 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT

Piginnittutut Piginnittutut Suliffeqarfissuaq Suliffeqarfissuaq ingerlatseqatigiiffik ingerlatseqatigiiffik 2020 2019 2020 2019 Sulisorisanut aningaasartuutit 2 Kaaviiaartitat - Nunat niuerfiit DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 4 Akissarsianut, akilersuutinut il.il. aningaasat tamarmiusut ima agguataarneqarput: Skandinavia 1.103.434 1.230.935 - - Akunnermusiat qaammammusiallu 915.597 905.773 600.006 605.772 Europa 1.437.800 1.671.603 2.354.473 2.808.492 Soraarnerussutisianut tapiissutit isumaginninnermilu aningaasartuutit allat 53.585 49.604 42.119 38.732 Kangia 1.482.222 1.793.697 - - Sulisorisanut aningaasartuutit allat 73.943 75.509 36.512 39.861 Amerika Avannarleq 693.703 551.945 - - 1.043.125 1.030.886 678.637 684.365 Niuerfiit allat 131.481 79.330 255.208 263.560 4.848.640 5.327.510 2.609.681 3.072.052 Sulisut agguaqatigiisillugu amerlassusaat 2.230 2.200 1.452 1.454 Niuerfinni immikkoortukkaat Aqutsisoqatigiit aningaasarsiaqartinneqarnerat Niuertarfeqarfiit 1.684.653 1.788.083 Piginnittutut ingerlatseqatigiiffiup siulersuisuisa aningaasarsiaat 2.200 2.200 Igaffissuaqarfiit 799.406 943.983 Suliffissuaqarfiit 2.330.644 2.580.499 Aningaasar- Aningaasar- Allat 33.937 14.945 siat aalajan- Aggorner- siat aalajan- Aggorner- 4.848.640 5.327.510 gersimasut siassat* Katillugit gersimasut siassat* Katillugit Ingerlatsiviup pisortaqatigiivisa aningaasarsiaat 2020 2020 2020 2019 2019 2019 3 Ingerlatsinermit isertitat allat Mikael Thinghuus 4.496 416 4.912 4.496 Piffissakkuutaartumik akiliutit (management fees) 2.750 7.818 12.987 14.874 Nils Duus Kinnerup 2.917 3.016 2.900 Attartortitsinermit isertitat 6.218 20.927 5.272 4.603 Bruno Olesen 2.762 2.941 2.745 Ukiumut pisassiissutit tunineqarnerat 12.276 12.656 17.276 13.814 Lars Nielsen 2.793 3.006 2.776 Pigisanik nalilinnik tunisinermit iluanaarutit 7.588 150.389 1.493 144.113 Pisortaqatigiit aningaasarsiaat katillugit 12.968 907 13.875 12.917 512 13.429 Tapiissutit 9.829 1.811 0 0 *) Pisortaqatigiit aggornersiassaannik 2020-mi immikkoortitsisoqanngilaq. Aggornersiassat qulaani allassimasut tassaapput ukiumi aggornersiaqarfimmi 2019-imi Ingerlatsinermit isertitat allat 12.335 7.040 792 12.299 naatsorsuuserinikkut aningaasartuutit 2020-mi tunniunneqartut. 50.996 200.641 37.820 189.703 Suliffeqarfissuarmi pisortaqatigiit aningaasarsiamik aalajangersimasut saniatigut naatsorsuutitigut angusat apeqqutaatillugit aggornersiassanik pissarsisinnaapput. Pisortaaneq Mikael Thinghuus 2019-mut tunngasumik anguniakkat 35 %-iannik angusaqarnermut tunngatillugu 2020-mi 1,0 mio. DKK-nik aggornersiaqartinneqarpoq. Taamaalillutik aningaasarsiat 2019-imut tunngasut katillugit 5,5 mio. DKK-nik amerlassuseqarput. Tamakku saniatigut pisortaqatigiit biileqartinneqarlutik, oqarasuaateqartinneqarlutik internetseqartinneqarlutillu aviisinut akiliunneqartarput. Pisortaqatigiit soraarnerussutisiaqartinneqaratillu soraarnissamut suliinnarnissamulluunniit isumaqatigiissuteqartinneqanngillat. Pisortaaneq Mikael Thinghuus aamma tunisassiornermut pisortaq Lars Nielsen ingerlatsivimmiit soraarsinneqarunik qaammatinik 18-inik sioqqutsisumik ilisimatinneqassallutillu nammineq soraarniuteqarunik qaammatinik arfinilinnik sioqqutissumik ilisimatitsissapput. Aningaasaqarnermut pisortaq Nils Duus Kinnerup aamma tuniniaanermut pisortaq Bruno Olesen ingerlatsivimmiit soraarsinneqaruni qaammatinik 12-inik sioqqutsisumik ilisimatinneqassallutillu nammineq soraarniuteqarunik qaammatinik arfinilinnik sioqqutsisumik ilisimatitsissapput. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 84 85 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT

Piginnittutut Suliffeqarfissuaq Suliffeqarfissuaq ingerlatseqatigiiffik

2020 2019 2020 2019 Attaveqati- 5 Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 Suliffeqarfis- giinnermut Ineriartor- Pigisat tigus- 9 Pigisat nalillit tigussaanngitsut suup tutsuigi- atortut akuer- titsinermut saanngitsut Illuutit 37.580 31.412 31.507 26.730 nassussaa Pisassiissutit sissutillu suliniutit allat DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 Tunisassiorfiit maskiinallu 59.608 51.394 34.992 30.408 Akiviusut - 01.01.2020 162.924 153.509 41.846 11.764 137.241 Angallatit 36.078 33.871 26.047 18.087 Naliusup ukiup naanerani naliusumut iluarsiivigineqarnera (4.834) 0 (2) 0 (9.962) Tunitsiviit allat, ingerlatsinermut atortut pequtillu 9.351 9.103 7.594 7.474 Tunitsiviulersussanit illuartitat 0 0 1.594 0 0 Tutsuiginassuseq 10.385 9.205 2.525 2.524 Ukiup ingerlanerani siuariaatit 0 0 4.881 0 0 Pisassiissutit 3.411 4.019 661 1.269 Ukiup ingerlanerani kinguariaatit (43.322) 0 (43) 0 0 Attaveqatigiinnermut atortut akuersissutillu 4.126 5.094 4.079 4.915 Akiviusut - 31.12.2020 114.768 153.509 48.276 11.764 127.279 Pigisat nalillit tigussaanngitsut allat 6.551 6.751 0 0 165.090 150.849 107.405 91.407 Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit - 01.01.2020 (63.273) (147.480) (36.297) (11.764) (24.395) Naliusup ukiup naanerani naliusumut iluarsiivigineqarnera 496 0 1 0 1.958 6 Aningaasaqarnikkut isertitat Ukiup ingerlanerani nalikilliliinerit (10.385) (3.411) (4.126) 0 (6.551) Aningaasat nalingisa nikerarnerinit iluanaarutit 32.755 26.663 13.065 9.132 Ukiumut naliusumik annikilliliinerit 0 0 0 0 0 Suliffeqarfinnit pigisanit erniat - - 6.912 3.843 Ukiumut kinguariaatit nalikillilerneqarnerat 43.322 0 0 0 0 Aningaaserivimmi uninngasuutit erniaat 212 916 84 549 Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit - 31.12.2020 (29.840) (150.891) (40.422) (11.764) (28.988) Aningaasaqarnikkut pigisanit nalilinnit isertitat 11.349 10.244 3.586 3.846 Aningaasalersuinikkut isertitat allat 720 778 7 0 Naatsorsuuserinermi naliusoq 31.12.2020 84.928 2.618 7.854 0 98.291 45.036 38.601 23.654 17.370 Naatsorsuuserinermi naliusoq 31.12.2019 99.651 6.030 5.549 0 112.846

7 Aningaasaqarnikkut aningaasartuutit Tutsuiginassuseq pillugu piffissap nalikilliliiffiusup allanngorneranut tunngavilersuutit Aningaasat nalingisa nikerarnerannit annaasat 52.085 37.519 5.794 13.849 Aningaaserivimmi illuutillu qularnaveeqqusiullugit akiitsut erniaat 34.134 29.659 32.074 28.465 Upernavik Seafood A/S Royal Greenlandip Upernavik Seafood A/S-imut aningaasaliissuteqarnera suliffeqarfissuup qaleralinnut tunngatillugu siunissami iliuusissatut pilersaarutaanut Suliffeqarfinnut pigisanut erniat - - 86 239 pingaaruteqartutut isigineqarpoq. Tamatumani eqqarsaatigineqarpoq suliffeqarfissuup pilersaarutitut naatsorsuutigisai ingerlatsinerup annertusinissaanut Aningaasaqarnikkut aningaasartuutit allat 3.219 4.434 403 1.060 aamma siunissami isertitarisassaanut aningaasaqarnikkut piusinnaassusiata iluaqutissartai ukiunut 20-nut aalajangerneqarput 2014-imi piginnittunngorneq aallartiffigalugu. Tamatuma kingornatigut ingerlatsivik ingerlatsivimmut piginnittumut Royal Greenlad A/S-imut kattutsinneqarpoq. 89.438 71.612 38.357 43.613 A&L Seafoods Ltd. A&L Seafoods Ltd.-imut aningaasaliissuteqarnerup kingunerissavaa suliffeqarfisuup saattuanut tunngatillugu ingerlatsinerata pitsanngornera. Tamatumani Ukiumut angusanit akileraarutit eqqarsaatigineqarpoq siunissami isertitaqarnissamut naatsorsuutigisat aamma piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ilisimagisat tunngavigalugit 8 aningaasaqarnikkut piusinnaassusiata iluaqutissartai ukiunut 10-nut aalajangerneqarput. Ukiumut akileraarut (63.013) (62.954) 0 (27.070) Akileraarutit allat (15.167) (10.626) (25.184) (18.875) Ukiumi akileraarutitigut nikingassutaagallartut 79.040 (37.991) 64.014 (40.430) Akileraarutit procentiata allangornerata sunniutaa 0 24.465 0 22.118 Ukiup siulianut iluarsiissut 9.041 (6.184) 8.912 301 Ukiup siuliani akileraarutinut kinguartitanut iluarsiissutit (7.279) 0 (7.279) 84 2.622 (93.290) 40.463 (63.872) Akileraarutip procentianik naligiissaarineq: Kalaallit Nunaanni akileraarutip procentia 27 % 32% 27 % 32% Akileraarutit allat (26) % 3% (19) % 6% Agguagarsiassatut nalunaarutigineqarsimasunut ilanngaat 0 % (5)% 0 % (6)% Akileraarutit procentiata allangornerata sunniutaa 0 % (6)% 0 % (7)% Akileraarutit ukiumut siulianut tunngasut 3 % 1% 0 % 0% Ingerlatseqatigiiffinni nunani allaniittuni akileraarutitigut pigisanik nalilinnik nalikilliliineq 4 % 2% 1 % 0% Ingerlatseqatigiiffinni Kalaallit Nunaanniittuni nunanilu allaniittuni akileraarutitigut (13) % 0% 0 % 0% nikingassutit sunniutaat

Ingerlatseqatigiiffinni pigisani piginneqataaffigisanilu il.il. (ilanngaaseereerluni) isertitat 9 % (4)% 21 % (6)% akileraarutitaqanngitsut Akileraarutip procentia aningaasartuuteqarfiusoq 4 % 23% 30 % 19% UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 86 87 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT

Piginnittutut Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik ingerlatseqatigiiffik Pigisat tigus- Attaveqati- Ineriartor- saasut nalillit Pigisat nalillit tigussaanngitsut Tutsuiginas- giinnermuta- titsinermut 9 Pigisat nalillit tigussaasut Tunisassiorfiit ingerlanne- suseq Pisassiissutit tortut suliniutit 10 Illuutit maskiinallu Angallatit Tunitsiviit allat qartut DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 Akiviusut - 01.01.2020 52.991 118.279 41.111 11.764 Akiviusut - 01.01.2020 912.200 534.574 977.989 67.331 28.994 Ukiup ingerlanerani siuariaatit 0 0 4.662 0 Tunitsiviulersussanit illuartitat 17.297 (10.298) (1.585) 2.088 (9.096) Tunitsiviulersussanit illuartitat 0 0 1.594 0 Ukiup ingerlanerani siuariaatit 9.744 11.241 11.923 3.022 48.101 Immikkoortitereqqinneq 0 0 0 0 Ingerlatsiviup suliffeqarfissuanit nuunneqartut 0 0 0 0 0 Ukiup ingerlanerani kinguariaatit 0 0 0 0 Ukiup ingerlanerani kinguariaatit (443) (9.270) (3.780) (7.472) 0 Akiviusut - 31.12.2020 52.991 118.279 47.367 11.764 Akiviusut - 31.12.2020 938.798 526.247 984.547 64.969 67.999

Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit - 01.01.2020 (17.252) (116.890) (35.612) (11.764) Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit - 01.01.2019 (670.676) (378.309) (178.571) (49.161) - Ukiup ingerlanerani nalikilliliinerit (2.525) (661) (4.079) 0 Ukiup ingerlanerani nalikilliliinerit (31.507) (34.992) (26.047) (7.594) - Immikkoortitereqqinneq 0 0 0 0 Ukiumut naliusumik annikilliliinerit 0 0 0 0 - Ukiumut kinguariaatit nalikillilerneqarnerat 0 0 0 0 Ingerlatsiviup suliffeqarfissuanit nuunneqartut 0 0 0 0 - Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit - 31.12.2020 (19.777) (117.551) (39.691) (11.764) Ukiumut kinguariaatit nalikillilerneqarnerat 89 8.794 2.540 7.076 - Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit - 31.12.2019 (702.094) (404.507) (202.078) (49.679) - Naatsorsuuserinermi naliusoq 31.12.2020 33.214 728 7.676 0

Naatsorsuuserinermi naliusoq 31.12.2019 236.704 121.740 782.469 15.290 67.999 Naatsorsuuserinermi naliusoq 31.12.2019 35.739 1.389 5.499 0

Naatsorsuuserinermi naliusoq 31.12.2018 241.524 156.265 799.418 18.170 28.994

Suliffeqarfissuaq Allanneqartuni angallatit tassani ilaapput aningaasalersuinikkut angallatit attartorneqartut katillugit naleqartut 649.637 tDKK. Pigisat tigus- saasut nalillit Pigisat nalillit tigussaasut Tunisassiorfiit ingerlanne- 10 Illuutit maskiinallu Angallatit Tunitsiviit allat qartut DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 Akiviusut - 01.01.2020 1.066.051 886.230 1.303.467 89.360 315.731 Suliffeqarfimmik pisinermi nuunneqartut 0 0 0 0 0 Naliusup ukiup naanerani naliusumut iluarsiivigineqarnera (9.828) (18.644) (1.599) (1.312) (448) Tunitsiviulersussanit illuartitat 42.800 (5.156) 311 2.088 (41.636) Ukiup ingerlanerani siuariaatit 61.787 56.057 140.773 6.096 46.160 Ukiup ingerlanerani kinguariaatit (1.455) (52.940) (93.965) (8.478) 0 Akiviusut - 31.12.2020 1.159.355 865.547 1.348.987 87.754 319.807

Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit - 01.01.2019 (730.579) (623.100) (360.049) (66.433) - Naliusup ukiup naanerani naliusumut iluarsiivigineqarnera 3.385 12.920 918 1.073 - Ukiup ingerlanerani nalikilliliinerit (37.580) (59.608) (36.078) (9.351) - Ukiumut naliusumik annikilliliinerit 0 0 0 0 - Ukiumut kinguariaatit nalikillilerneqarnerat 787 51.838 33.087 7.993 - Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit - 31.12.2019 (763.987) (617.950) (362.122) (66.718) -

Naatsorsuuserinermi naliusoq 31.12.2019 395.368 248.986 986.865 21.036 319.807

Naatsorsuuserinermi naliusoq 31.12.2018 335.472 263.130 943.418 22.927 315.731

Allanneqartuni angallatit tassani ilaapput aningaasalersuinikkut angallatit attartorneqartut katillugit naleqartut 649.637 tDKK. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 88 89 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT

Suliffeqarfis- Piginnittutut Piginnittutut Suliffeqarfis- suaq ingerlatseqatigiiffik ingerlatseqati- suaq giiffik Suliffeqarfiit Suliffeqarfiit piginneqa- piginneqa- Suliffeqarfiit Suliffeqarfinni pigisani piginneqataaffinnilu aningaasatit DKK 1.000 DKK 1.000 11 taaffiusut taaffiusut pigineqartut 13 Aningaasaqarnikkut pigisat nalillit allat DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 Akiviusut - 01.01.2020 264.158 86.441 Akiviusut - 01.01.2020 33.362 18.249 2.066.299 Naliusunik iluarsiissutit (8.298) 0 Ukiup ingerlanerani siuariaatit 29.638 12 46 Ukiup ingerlanerani siuariaatit 46.551 15.942 Ukiup ingerlanerani kinguariaatit 0 0 0 Ukiup ingerlanerani kinguariaatit (69.925) (11.571) Akiviusut - 31.12.2020 63.000 18.261 2.066.345 Akiviusut - 31.12.2020 232.486 90.812

Naliusumut iluarsiissutit 01.01.2020 137.470 12.757 (224.183) Annaasassatut illuartitat 01.01.2020 (16.151) (11.425) Allamiut aningaasaasa nalinginut iluarsiineq (3.826) (2.430) (48.326) Naliusunik iluarsiissutit (147) 0 Ukiumut angusanit pissarsiassat 29.820 26.823 84.305 Ukiumi illuartitat allannguutaat (348) (348) Agguagarsiassat (28.726) (18.726) (33.714) Annaasassatut illuartitat 31.12.2020 (16.646) (11.773) Pigisanit nalilinnit iluarsiissutit 0 0 (1.766) Ukiup ingerlanerani kinguariaatit 0 0 0 Naatsorsuuserinermi naliusoq 31.12.2020 215.840 79.039 Naliusumut iluarsiissutit 31.12.2020 134.738 18.424 (223.684)

Naatsorsuuserinermi naliusoq 31.12.2019 248.007 75.016 Pissarsiassani naleqqussaaneq 177 177 0

Naatsorsuuserinermi naliusoq 31.12.2020 197.915 36.862 1.842.661 Piginnittutut Suliffeqarfissuaq ingerlatseqatigiiffik Naatsorsuuserinermi naliusoq 31.12.2019 171.160 31.334 1.842.116 31.12.2020 31.12.2019 31.12.2020 31.12.2019 14 Nioqqutissat uninngasuutigineqartut DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 Suliffeqarfissuarmi ingerlatseqatigiiffinni piginneqataaffiusuni piginneqataassutinik tigusinermi assigiinngissutsip naligeqqaagaa 42.902 tDKK-iuvoq. 31.12.2020-imi Tunisassiassat uninngasuutit 392.218 473.071 34.197 57.473 naatsorsuuserinermi naliusoq 31.081 tDKK-uvoq. Nioqqutissat suliarineqartut uninngasuutit 9.462 16.347 2.092 1.080 Piginnittutut ingerlatseqatigiiffimmi piginneqataaffiusuni piginneqataassutinik tigusinermi assigiinngissutsip naligeqqaagaa 60 tDKK-iuvoq. 31.12.2020-imi naatsorsuu- serinermi naliusoq 0 tDKK-uvoq. Nioqqutissat piareeriikkat uninngasuutit 1.033.765 1.192.687 579.058 599.042 Suliffeqarfissuaq pillugu takussutissiami qupperneq 8-imi suliffeqarfiit attuumassuteqarfigisat aamma piginneqataaffiusut pillugit paasissutissat takuneqarsinnaapput. Nioqqutissat allat uninngasuutit 136.644 139.684 95.774 94.582 1.572.089 1.821.789 711.121 752.177

Suliffeqarfis- Piginnittutut Taakkunannga nioqqutissat uninngasuutit ilanngaaseereerluni piviusunngortitsinermi naatsorsuu- suaq ingerlatseqatigiiffik 146.881 122.807 135.219 55.397 serinermi naliusup annertussusaatil nettorealisationsværdi Suliffeqarfiit Suliffeqarfiit piginneqa- piginneqa- Suliffeqarfiit Suliffeqarfinni pigineqartuni piginneqataaffiusunilu pissarsiassat taaffiusut taaffiusut pigineqartut 12 Pissarsiassat allat DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 15 Sillimmasiisarfimmiit taarsigassarsiassanit pissarsiassat 3.416 1.882 3.416 75 Akiviusut - 01.01.2020 6.048 6.048 43.863 Momsimit ilanngaatinillu pissarsiassat 26.143 37.156 0 0 Ukiup ingerlanerani siuariaatit 36.051 0 0 Pissarsiassat allat 22.233 15.037 2.761 2.694 Ukiup ingerlanerani kinguariaatit (612) (612) (5.848) 51.792 54.075 6.177 2.769 Akiviusut - 31.12.2020 41.487 5.436 38.015

Naatsorsuuserinermi naliusoq 31.12.2020 41.487 5.436 38.015 16 Siumut akileriigassat, pigisat nalillit Ineqarnermut akiliut atuinermilu akitsuutit siumut akilikkat 2.200 2.932 0 0 Naatsorsuuserinermi naliusoq 31.12.2019 6.048 6.048 43.863 Pisassiissutit siumut akilikkat 0 17.306 0 0 Siumut akileriigassat allat 4.238 8.169 1.999 2.371 6.438 28.407 1.999 2.371 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 90 91 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT

Piginnittutut Piginnittutut Suliffeqarfissuaq Suliffeqarfissuaq ingerlatseqatigiiffik ingerlatseqatigiiffik

31.12.2020 31.12.2019 31.12.2020 31.12.2019 31.12.2020 31.12.2019 31.12.2020 31.12.2019 17 Akileraarutitigut nikingassutaagallartut DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 19 Akiitsut piffissami sivisuumi akilersugassat DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 Akileraarutitigut nikingassutaagallartut ima agguataagaapput: Ukiut tallimat qaangiuppata kingusinnerusukkulluunniit atorunnaartussat: Pigisat nalillit tigussaanngitsut tigussaasullu 106.161 117.817 81.936 94.930 Kreditinstitutter 1.329.223 1.886.992 1.299.045 1.842.833 Aningaasaqarnikkut pigisat nalillit 28.139 26.466 0 0 1.329.223 1.886.992 1.299.045 1.842.833 Naatsorsuutini immikkoortut allat (23.256) 16.787 16.789 15.357 Amigartoorutit siumut naatsorsorneqarsinnaasut 0 0 (40.081) 0 111.044 161.070 58.644 110.287

Akileraarutitigut pigisat nalillit nikingassutaagallartut ima agguataagaapput: Piffissaq aki- Aalajanger- Amigartoorutit siumut naatsorsorneqarsinnaasut 44.226 21.171 0 0 Akiitsut sivisuumik akilersugassat erniaat akilersorneqarnis- Erniavia Naligigallagaa mio. DKK lersuiffissaq simasut/ saallu (suliffeqarfissuaq tamarmiusoq, DKK): 2020 2019 2020 2019 Akileraarutitigut pigisat nalillit allat 44.079 49.514 0 0 (ukiut) nikerartut 88.305 70.685 0 0 Ingerlatseqatigiiffinnut piginneqataaffigisanut akiitsut 1 Var. 3,97% 3,78% 22 25 Aningaaserivimmit 10 Var. 1.65% - 60 - Akileraarutit kinguartitat (akileraareerluni): Private Placements 6 Fast/Var. 1,35% 1,32% 2.279 2-288 Ukiup aallartinnerani (90.385) (84.044) (110.287) (88.018) 2.361 2.313 Ukiumit siulianit iluarsiissutit (7.279) 0 (7.279) 84 Ukiumoortumik ernialiussaq agguaqatigiissillugu 1,39% 1,35% Aningaasat nalinginut iluarsiissutit 977 (951) 0 0 Siuariaatit 0 (3.711) 0 0

Akileraarutitigut akiitsunut nuunneqartut 0 15.887 0 0 Piginnittutut Suliffeqarfissuaq Ukiumi pineqartumi naatsorsuutitigut angusat nalunaarsorneqarnerinut allannguut 79.040 (37.991) 64.014 (40.432) ingerlatseqatigiiffik Akileraarutit procentiata allanngornerata naatsorsuutitigut angusat nalunaarsorneqarnerannut 0 24.465 0 22.118 31.12.2020 31.12.2019 31.12.2020 31.12.2019 sunniutaa 20 Akiitsut allat DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 Ukiumi pineqartumi namminerisamik aningaasaatinut allannguut (5.092) (3.980) (5.092) (3.979) Akissarsiassat akiligassat, akileraarutit A-t, isumaginninnermut tapiissutit il.il. 117.799 105.538 75.593 74.977 Akileraarutit procentiata allanngornerata namminerisamik aningaasaatinut sunniutaat 0 (60) 0 (60) Feriepenget akiligassat 47.816 46.996 38.831 38.869 Ukiup naanerani (22.739) (90.385) (58.644) (110.287) Erniat 3.686 4.452 3.283 3.974

Suliffeqarfissuaq 31. decembari 2020 killiffigalugu akileraarutitigut pigisat nalillit katillugit Moms aamma akitsuutit 31.486 46.427 23.405 38.332 88.305 tDKK-jusut ilannguppai. Akileraarutitigut pigisat nalillit imatut katitigaapput Aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit 0 408 0 408 akileraarutitigut amigartooruit ingerlateqqinneqarsinnaasut 44.226 tDKK-jusut aamma akileraarutitigut ilanngaatissat atorneqanngitsut piffissap assigiinngitsuuneranik pissuteqartut Aningaasartuutit akiligassat allat 52.787 29.666 17.211 12.889 44.079 tDKK-jusut. 253.574 233.487 158.323 169.449

Aqutsisut 2025-mut missingersuutit tunngavigalugit siunissami akileraaruserneqartussanit isertitaqartoqarsinnaassasoq ilimanartoq nalilerpaat, taakkununnga akileraarutitigut amigartoorutit atorneqanngitsut aamma akileraarutitigut ilanngaatit atorneqanngitsut 21 Qularnaveeqqusiinerit pisussaaffigilersinnaasallu atorneqarsinnaassallutik Qularnaveqqusiinerit Kreditinstituttinut pisussaaffinnut qularnaveeqqusiissutit sanaartukkanit pigisat nalillit qularna- 156.079 153.716 0 0 18 Akiligassat illuartitat allat veeqqutigineqarput naatsorsuutinut ilanngussat ima naleqartut Akiligassat illuartitat allat 01.01.2020 8.687 7.797 0 0 Akiitsut isumaqatigiissutitigut pisussaaffigisat Pigisat nalillit tunniunneqartussat nalingi ima naatsorsorneqartut pillugit Aningaasat nalinginut iluarsiissutit (336) 273 0 0 207.378 248.784 7.000 24.307 isumaqatigiissuteqartoqarpoq Ukiup ingerlanerani siuariaatit 559 617 177 0 Ullup killiffiup kingorna attartornermut ima annertutigisunik pisussaaffiliisoqarpoq 83.757 85.273 52.862 54.970 Ukiup ingerlanerani kinguariaatit 0 0 0 0 Taakkunannga ukiup ataatsip iluani akiligassanngortussat 32.577 31.422 22.681 21.287 Akiligassat illuartitat allat 31.12.2020 8.910 8.687 177 0 Qularnaveeqqutinut akiligassat Suliffeqarfiit piginneqataaffiusut 5.000 5.000 0 0 Akiligassanut uninngasuutinut allanut attuumassuteqartut tassaapput soraarnerussutisiat. Inuk alla 3.163 4.635 3.163 4.635 Suliffeqarfiit pigisat - - 826.060 695.548

Pisussaaffigilersinnaasat Suliffeqarfissuaq Royal Greenland eqqartuussivimmi sulianik ingerlaavartunik ingerlataqarpoq, tassunga ilanngullugit akileraartarner- mi oqartussaasunit saaffiginnissuteqarnerit. Aqutsisoqatigiit isumaqarput eqqartuussivimmi suliat taakku inerneri saaffiginnissutillu suliffeqarfissuup aningaasaqarnikkut inissisimaneranut annertuumik sunniuteqassanngitsut. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 92 93 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT

Piginnittutut Suliffeqarfissuaq Suliffeqarfissuaq ingerlatseqatigiiffik Ullulerlugit Kukkunersiuisunut ataatsimeersuarnermi isumaqatigiis- 2020 2019 2020 2019 susiornikkut 23 toqqakkanut akiliutit DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 eqqanaakkat Akiitsutigut pisinnaatita- Killiffiit Kukkunersiuisup akissarsiai 2.584 2.726 1.415 1.410 Pissassat pisussaaffiit affiillu katinneri Uppernarsaasiinermi suliat 151 226 0 70 22 Aningaasaqarnikkut annaasaqaratarsinnaanerit DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 Akileraartarnermut siunnersuineq 1.064 750 669 440 Allamiut aningaasaanni pingaarnerni inissisimanerit: Suliassiissutit allat 1.123 1.475 881 130 USD 385.146 (133.822) (252.195) (871) Ukiup siuliani iluarsiissutit 39 (14) 15 (18) GBP 33.404 (44.258) (44.484) (55.338) 4.961 5.163 2.980 2.032 SEK 26.892 (50.117) (13.315) (36.540) JPY 153.345 (119.855) (55.863) (22.373) 598.787 (348.052) (365.857) (115.122) 24 Qanigisatut suleqatit

Suliffissuaqarfimmi qanigisatut suleqatit tassaapput siulersuisuni ilaasortat pisortaqatigiillu kiisalu piginnittoq; Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat. Allamiut aningaasaataannut sillimmasiissutinit taamaallaat niuernikkut inissisimaffiit matussuserneqartarput. Suliffeqarfissuaq aqutsisoqatigiit akissarsiaasa nalunaarsuut 4-mi allassimasut saniatigut siulersuisunik pisortaqatigiinnillu ukiumi naatsorsuuseriffiusumi matumani Ingerlatsivik aalajangesimasumik ernialinnik aningaasanik USD-nik taarsigassarsivoq. Taarsigassarsiat tamarmik nuunneqarput aalajangersimasumik isumaqatigiissuteqanngilaq. ernialinnut imaluunniit nikerartumik ernialinnut DKK-nut/EUR-nut tassani atorneqarput nunat allat aningaasaata aamma ernianut swaps atorlugit. Taakkua swaps-it pappiaqqatigut nalingat tassaavoq USD 212.500.000. Qanigisatut suleqatinut akiliutit nuussinerni periutsit naapertorlugit tunniunneqarput. Erniat nikerarsinnaanerat Suliffeqarfissuup aningaasaqarnikkut pigisai nalillit akiligassaalu pillugit piffissat isumaqatigiissutinik nalileeqqiffissat akiliiffissallu makku oqaatigineqarsinnaapput, tamatumani apeqqutaalluni ulloq sorleq siulliulluni akiliiffiussanersoq. Erniat ukiumoortumik annertussusaat 31.12.2020-imi erniat annertussusaat tunngavigalugu nalunaarsorneqarput.

Suliffeqarfissuaq Piffissaq nalileeqqiffiusoq/akiliiffissanngortoq

Ukiut mar- Aalajanger- Ukiup ataatsip luk-tallimat Ukiut tallimat simasumik iluani akornanni kingorna erniallit Erniavia DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 DKK 1.000 % Taarsigassarsisarfiit, akiligassiisarfiit, akiitsut (75.720) (956.277) (1.329.223) (1.450.793) 0,4 – 7,25

Aningaasat tigoriaannaat uninngasuutit 170.479 tDKK-upput, ukiumoortumillu 0,0-2,0 %-imik ernialersorneqarput. Akiligassarsianut akiitsut 260.343 tDKK-upput, ukiumoortumillu 0,7-1,5 %-imik ernialersorneqarput. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 94 95 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT

Pisortaqatigiit Ingerlatseqatigiiffik Aqutsisutut atuuffik

Catering Danmark ApS Siulersuisut siulittaasuat Mikael Thinghuus Siulersuisut aamma pisortaqatigiit suliffeqarfinni inuussutissarsiutinik ingerlatsisuni allani aqutsinermi Færch & Co. Gastro ApS Siulersuisut siulittaasuat  Pisortaaneq 25 toqqakkatut suliassaqartitaaffii Ice Trawl Greenland A/S Suilersuisuni ilaasortaq

Ingerlatsiviup siulersuisuisa aamma pisortaqatigiit suliffeqarfinni inuussutissarsiutinik ingerlatsisuni allani aqutsinermi toqqakkatut suliassaqartitaaffii tassaapput, Nils Duus Kinnerup Intego A/S Suilersuisuni ilaasortaq tassanili pineqanngillat suliffeqarfiit 100 %-imik pigineqartut: Aningaasaqarnermut pisortaq Proniq Holding A/S Suilersuisuni ilaasortaq

Siulersuisut Ingerlatseqatigiiffik Aqutsisutut atuuffik Skare Meat Packers K/S Siulersuisut siulittaasuat Bruno Olesen Skare Food A/S Suilersuisuni ilaasortaq Suliffeqarfissuarmi tuniniaanermut pisortaq Niels Harald de Coninck-Smith Defco A/S af 2019 Suilersuisuni ilaasortaq Welltec A/S Siulersuisut siulittaasuat Siulittaasoq Gaia Fish A/S Pisortaq KNI A/S Pisortaq Sisimiut Fish A/S Pisortaq KNI Ejendomme A/S Suilersuisuni ilaasortaq Pelagic Greenland A/S Siulersuisut siulittaasuat Jan H. Lynge-Pedersen Neqi A/S Suilersuisuni ilaasortaq Arctic Fish Greenland A/S Siulersuisut siulittaasuat Siulittaasup tullia Akia Sisimiut A/S Suilersuisuni ilaasortaq Inughuit Seafood A/S Siulittaasup tullia Pitsaasut ApS Suilersuisuni ilaasortaq Sisimiut Fish A/S Suilersuisuni ilaasortaq Gaia Fish A/S Suilersuisuni ilaasortaq Ice Trawl Greenland A/S Suilersuisuni ilaasortaq NNIT A/S Pisortaq Lars Nielsen Qaleralik A/S Suilersuisuni ilaasortaq MT Højgaard Holding A/S Suilersuisuni ilaasortaq Suliffeqarfissuarmi tunisassiornermut pisortaq Qalut Vónin A/S Suilersuisuni ilaasortaq MT Højgaard A/S Suilersuisuni ilaasortaq Independent Fish Harvesters Ltd. Suilersuisuni ilaasortaq Gabriel Holding A/S Suilersuisuni ilaasortaq Pernille Fabricius Gulf Shrimp Ltd. Suilersuisuni ilaasortaq Gabriel A/S Suilersuisuni ilaasortaq Quinlan Brothers Maritime Limited Suilersuisuni ilaasortaq Gabriel Ejendomme A/S Suilersuisuni ilaasortaq Øksfjord Eiendom AS Suilersuisuni ilaasortaq Gabriel Innovation A/S Suilersuisuni ilaasortaq Maniitsoq AS Suilersuisuni ilaasortaq Scales A/S Suilersuisuni ilaasortaq International Seafood S.A. Suilersuisuni ilaasortaq Blue Ocean Seafood Spa. Suilersuisuni ilaasortaq Bikubenfonden Siulersuisut siulittaasuat Norwegian Air Shuttle ASA Siulersuisut siulittaasuat Abacus Medicine A/S Siulersuisut siulittaasuat ISS A/S Siulersuisut siulittaasuat Molslinjen A/S Siulersuisut siulittaasuat Niels Smedegaard Frederiksbergfonden Suilersuisuni ilaasortaq Falck A/S Suilersuisuni ilaasortaq Suliffeqarfissuaq DSV Panalpina A/S Suilersuisuni ilaasortaq TT Club Suilersuisuni ilaasortaq UK P&I Suilersuisuni ilaasortaq 2020 2019 26 Ukiumut angusanut iluarsiissutit DKK 1.000 DKK 1.000 Tina Lynge Schmidt Nuup Bussii A/S Siulersuisut siulittaasuat Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit 167.090 150.849 Aningaasalersuutit ingerlatsinikkut nalunaarsukkat 44.402 33.011 Niels Ole Møller Inughuit Seafood A/S Pisortaq Akileraarutit aningaasartuutitut nalunaarsukkat (2.622) 93.290

Air Greenland A/S Suilersuisuni ilaasortaq Illuartitat il.il. 382 (680) Malik Hegelund Olsen Kofoeds Skole Nuuk Suilersuisuni ilaasortaq Tapiissutit isertitatut nalunaarsukkat (9.829) (1.811) Tusassiorfinnik tunisinermi iluanaarutit annaasaqaatillu 7.562 (147.385) Ingerlatseqatigiiffinnit piginneqataaffiusunit angusat (29.820) (66.104) 177.165 61.170

27 Ingerlatsinermi aningaasaatit allannguutaat Pissarsiassat allannguutaat (67.543) (71.809) Quersuarni uninngasuutit allannguutaat 249.700 (176.690) Akiligassaqarfiit akiitsullu allat allannguutaat (109.402) 128.320 72.755 (120.179)

28 Ukiup naanerani aningaasat tigoriaannaat

Aningaasat tigoriaannaat 170.343 tDKK-iupput. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 96 97 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

SIULERSUISUT PISORTAQATIGIIT

SULIFFEQARFISSUARMI SULIFFEQARFISSUARMI TUNISASSIORNERMI TUNINIAANERMI SIULITTAASUP SIULERSUISUNI ANINGAASAQAR­ SIULITTAASOQ TULLIA ILAASORTAQ PISORTAANEQ NERMUT PISORTAQ PISORTAQ PISORTAQ NIELS HARALD DE JAN H. LYNGE- PERNILLE MIKAEL NILS DUUS LARS BRUNO CONINCK-SMITH PEDERSEN FABRICIUS THINGHUUS KINNERUP NIELSEN OLESEN

SIULERSUISUNI SIULERSUISUNI SIULERSUISUNI ILAASORTAQ ILAASORTAQ ILAASORTAQ NIELS TINA LYNGE KRISTINE SMEDEGAARD SCHMIDT WINBERG

Suliffeqarfimmi aqutsineq Ajunngitsorsiassat Siulersuisut ajunngitsorsiassaat ingerlatseqatigiiffiup Royal Greenlandip Namminersorlutik Oqartussat inger- ileqquusumik ataatsimeersuarnerani aalajangerneqa- latseqatigiiffinnik aqutsilluarnissamut najoqqutassiai rtarput nalunaarsuiffik 4-milu erseqqissarneqarput. naapertorpai. OECD-ip ingerlatseqatigiiffinnut naal- Tunngaviusumik ajunngitsorsiassat siulersuisunilu si- agaaffimmit pigineqartunut kaammattuutai taama- ulittaasup allatseqarneranut oqarasuaateqarneranullu tuttaaq ingerlatseqatigiiffinnut børsimi allattuiffinni aningaasartuutissat taamaallaat tunniunneqartarput. SIULERSUISUNI SIULERSUISUNI SIULERSUISUNI nalunaarsorneqarsimasunut sukumiisumik kaammat- Qullersat akissarsiaat siulersuisunut isumaqatiginninni- ILAASORTAQ ILAASORTAQ ILAASORTAQ tuutai najoqqutassiani naapertorneqarput. utaanikuupput tassaallutik tunngaviusumik akissarsiat, NIELS OLE MALIK HEGELUND MIKA Royal Greenlandip aqutsisui tassaapput siulersuisut angusat tunngavigalugit tapisiat kiisalu aningaasaann- MØLLER *) OLSEN *) HEILMANN *) pisortaqatigiillu. Siulersuisuni ilaasortat qulingilu- gitsunik ajunngitsorsiat soorlu biileqartitaaneq allallu. aapput, taakkunannga pingasut sulisut toqqagaattut Aqutsisut akissarsiaat innersuussutini 4-mi ersipput. ukiuni sisamani ilaasortaasarput arfinillillu ukioq Qullersat atorfinitsinneqarnerini suliunnaarnissaannut allortarlugu qineqqusaarnikkut ataatsimeersuarner- immikkuullarissunik isumaqatigiissuteqarfiunngillat. mi qinigaasarput. Siulersuisuni ilaasortat arfinillit Naliliineq ataatsimeersuarnerni qinerneqartartut ”Komiteen for Siulersuisut ukiut tamaasa naliliisarput. Ukioq god Selskabsledelse”-p innersuussutaani nassuiaaneq allortarlugu naliliineq suliffeqarfiup avataaneersunit naapertorlugu arlaannaanulluunniit attuumassuteqan- ingerlanneqartarpoq.. ngillat. Siulersuisuni ilaasortat qassinik ukioqarnissaat killeqartinneqanngilaq. Suliat Siulersuisut 2020-mi arfinileriarlutik ataatsimiipput. *) Sulisunit qinikkat Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi nunanilu allani Taakkunani tallimat Covid-19 pissutigalugu videokkut inuussutissarsiornermik misilittagallit siulersuisuni ataatsimiinnertut ingerlanneqartut Nuummi Kalaallit ilaasortaapput. Niels de Coninck-Smith siulersuisuni Nunaanniittumi ataasiarluni najuulluni ataatsimeeqa- siulittaasuuvoq. Siulittaasumik ukiut tamaasa qiner- tigiittoqarpoq. Kukkunersiuinermi suleqatigiissitat sisoqartarpoq. sisamariarlutik ataatsimiipput. Ukiumoortumik nalu- Siulersuisut suleqatigiissitanik marlunnik pilersitsini- naarusiamik kukkunersiuisullu nalunaarutaannik nal- kuupput: ilersuinerup saniatigut naliliiffigalugillu suliarisarpaat aningaasaqarnermut politikki, isumannaallisaaneq • Kukkunersiuinermi suleqatigiissitaq sillimmasiinerlu pillugit politikki, suliffeqarfissuarmi •Sulisussarsiornermi suleqatigiissitaq kukkunersiukkat, aningaasaqarnermi pissutsit kiisalu kukkunersiuinermik naliliineq. Pisortaqatigiinni sisamanik pisortaqarpoq: Pisortaaneq Mikael Thinghuus, aningaasaqarnermut pisortaq Nils Duus Kinnerup, suliffeqarfissuarmi tunisassiornermut pisortaq Lars Nielsen aamma suliffeqarfissuarmi tuniniaanermut pisortaq Bruno Olesen. Siulersuisut pisortaqatigiillu atuuffii allat innersuussutini 25-mi allattorsimapput. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 98 99 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

INGERLATSEQATIGIIFFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT/ Royal Greenland Germany GmbH, Tyskland 100%

SULIFFEQARFISSUAQ TAMARMIUSOQ Royal Greenland Vertriebs GmbH, Tyskland 100% INGERLATSEQATIGIIFFIK UKIOQ NAATSORSUIFFIK: 1. januaari – 31. decembari Royal Greenland Poland Sp. zoo, Polen 100% Royal Greenland A/S Qasapi 4 NAJUGAQARFIK: Kommuneqarfik Sermersooq P.O. Box 1073 Quin-Sea Fisheries Ltd., Canada 100% 3900 Nuuk Ingerlatseqatigiiffimmi aktiat tamarmik Namminersorlutik Oqartussanit pigineqarput Oqarasuaat: +299 32 44 22 Royal Greenland Conche Seafoods Ltd., 100% Telefax: +299 32 33 49 REVISION: EY Grønland Seafood A/S, 100% Canada Nittartagaq: www.royalgreenland.com Kukkunersiuinermi piginneqatigiilluni Svenstrup B&L Fisheries Ltd., ingerlatseqatigiiffik akuerisaasoq Canada 100% CVR-nummer 13645183 St. Anthony Seafoods Ltd., Canada 75%

Quinlan Brothers Maritime 50% Ltd., piginneqataaffigisaq, Canada Arctic Fish Greenland 80,11% Eastern Quebec A/S, Nuuk Seafoods Ltd., Canada 100%

Pelagic Greenland A&L Seafoods Ltd, Canada 100% A/S, Nuuk 66,7%

Gaia Fish A/S, Royal Greenland Royal Greenland A/S Nuuk 50% Norway AS, Norge 100%

Inughuit Seafood A/S, Royal Greenland Qaanaaq 50% Sweden AB, Sverige 100%

Ice Trawl Greenland Royal Greenland A/S, Sisimiut 50% UK Ltd., England 100%

Qaleralik A/S 50% Royal Greenland 100% piginneqataaffigisaq, Nuuk Japan Ltd., Japan

Royal Greenland Gaia Fish A/S, Nuuk 50% Italy Spa., Italien 100%

Royal Greenland Rusland LLC, Rusland 100% Agama Royal Greenland 50% Royal Greenland LLC, Rusland US Inc., USA 100% Angunnguaq A/S, 49,4% Royal Greenland Seafood Sisimiut (Qingdao) Co. Ltd., Kina 100% Sisimiut Fish A/S, 49% Royal Greenland Seafood Sisimiut Chile Spa, Chile 100% Piginneqataaffigisaq Isblink A/S, 49% International Seafood 50% Paamiut S.A., piginneqataaffigisaq, Chile

Frans Peter ApS, 43,6% Blue Ocean Seafood Spa, 50% Sisimiut piginneqataaffigisaq, Chile Lennert og Sønner ApS, 40% Øksfjord Lakseindustri Sisimiut AS, Norge 100% Savik ApS, 35% Øksfjord Eiendom AS, 49% Qasigiannguit piginneqataaffigisaq, Norge

Ejendomsselskabet 30,3% Kvalvikbait AS 23% Suliffik A/S, Nuuk piginneqataaffigisaq, Norge

Akia Sisimiut A/S, Qingdao Beiyang Jiamei Sisimiut 17,5% Seafood Co. Ltd., 20% piginneqataaffigisaq, Kina UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 100 101 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Tunitsivimmi aqutsisoq: Justine Petersen Tunitsivimmi aqutsisoq: Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Johanne Knudsen Samuelsen KALAALLIT NUNAANNI TUNISASSIORFIIT Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit 1992 1989 Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit niaquikkat paperuikkallu, niaqqut, Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit papeqqut aalisakkallu ilivitsut niaquikkat paperuikkallu, niaqqut, Tunisassiorsinnaassuseq: 15 tonsit/ulloq papeqqut aalisakkallu ilivitsut Royal Greenlandip Kalaallit Nunaanni tunisassiorfiutai tunitsiviutaalu massakkut 37-upput. Marluk minillugit tamarmik ingerlanneqarput. unnuarlu Tunisassiorsinnaassuseq: 4,5 tonsit/ulloq Kalaallit Nunaanni tunisassiorfiit pingaarnertut raajanik, qaleralinnik, saarullinnik, saattuanik nipisallu suaannik tunitsiviusarput. Tunit- Qerititsiviup imaqqortussusaa: unnuarlu siviit assigiinngitsunik suliaqarfiugamik tunisassiornermik nioqqutissanillu piareeriikkanik poortuinermik aamma Kangiani 450 tonsit Qerititsiviup imaqqortussusaa: Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi 100 tonsit Polenimiluunniit tunisassiareqqitassanik qerinasuartitsillutillu tarajorterisarput. sisamat/ulapaarfimmi qulit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi 2017-imi ammarpoq ataaseq/ulapaarfimmi­ qulit 2013-imi nutaamik qerititsivilerpoq ■ (Avannaani) Qaanaaq Aappilattoq Ukkusissat nutaamillu panertitsiveqalerluni.

Tunitsivimmi aqutsisoq: Tunitsivimmi aqutsisoq: Tunitsivimmi aqutsisoq: Marie Knudsen John Olsen Najannguaq Olsvig Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit 1950-ikkut Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit 1997 1986 Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Ikinnerussuteqar- Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit niaquikkat paperuikkallu, niaqqut, lutik piginneqataasunit tunisat papeqqut aalisakkallu ilivitsut niaquikkat paperuikkallu, niaqqut, Tunisassiorsinnaassuseq: 15 tonsit/ulloq Tunisassiorsinnaassuseq: papeqqut aalisakkallu ilivitsut unnuarlu 3 tonsit/ulloq unnuarlu Tunisassiorsinnaassuseq: 20 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: Qerititsiviup imaqqortussusaa: 230 tonsit unnuarlu 400 tonsit Sulisut amerlassusaat: ■ Kullorsuaq Qerititsiviup imaqqortussusaa: Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi Aalisarnerup nalaani qulit ■ Nuussuaq 600 tonsit ataaseq/ulapaarfimmi­ 15-it ■ Nutaarmiut Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi ■ Maanna illutaa 1998-imi nutartigaavoq, J/V Inughuit Seafood A/S RG-mit 50%- Aappilattoq qulit/ulapaarfimmi 20-t ■ Tasiusaq taamanikkullu qerititsivissuaqalerluni. imik 1/10 2014-imili piginneqataaffigi- Innaarsuit ■ neqalerpoq. Qaanaaq ■ Upernavik Tasiusaq Saattut Upernavik Kujalleq ■ Tunitsivimmi aqutsisoq: Tunitsivimmi aqutsisoq: Tunitsivimmi aqutsisoq: Juliane Danielsen ■ Avigiaq Suersaq Elisabeth Filemonsen Ukkusissat ■ Saattut Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit 1991 ■ Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit 1995 1990 Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Qaarsut / Uummannaq ■ Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit, Ikerasak Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit ilivitsut, qerinasuartitat nerpiit amillit, niaqqut, papeqqut niaquikkat paperuikkallu, niaqqut, qalerallillu niaquikkat paperuikkallu Tunisassiorsinnaassuseq: papeqqut aalisakkallu ilivitsut Tunisassiorsinnaassuseq: 10 tonsit/ulloq unnuarlu Tunisassiorsinnaassuseq: 15 tonsit/ulloq 10 tonsit/ulloq unnuarlu Qerititsiviup imaqqortussusaa: unnuarlu Qerititsiviup imaqqortussusaa: 169 tonsit 800 tonsit Qerititsiviup imaqqortussusaa: Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi 550 tonsit marluk/ulapaarfimmi 25-t sisamat/ulapaarfimmi qulit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi qulit/ulapaarfimmi 20-t Tunitsivik pilersinneqarmalli annertunngit- sumik allanngortiterneqarpoq. 2008-mi nutaamik qerititsivilerneqarpoq. Kullorsuaq Innaarsuit Ikerasak

Tunisassiorfimmi aqutsisoq: Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Tunitsivimmi aqutsisoq: Pernille F. Karlsen 2010 Hans Peter Kristensen 1983 1995 Dorthe Kristensen Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit, Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit, Nioqqutissat ineriikkat: - qerinasuartitat qerinasuartitat Tunisassiorsinnaassuseq: - Tunisassiorsinnaassuseq: 3 tonsit/ulloq Tunisassiorsinnaassuseq: 5 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: - unnuarlu unnuarlu Sulisut amerlassusaat: marluk sisamal- Qerititsiviup imaqqortussusaa: Qerititsiviup imaqqortussusaa: luunniit 130 tonsit 200 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi ataaseq/ulapaarfimmi­ arfineq-marluk sisamat/ulapaarfimmi qulit

Nuussuaq Upernavik Qaarsut

Tunitsivimmi aqutsisoq: Tunisassiorfimmi aqutsisoq: Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Arnannguaq B. Eskildsen Magnus Grim Kirsten A. K. Worm Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit 1997 Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit 1959 1949 Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit, Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit, Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit ilivitsut, qerinasuartitat qerinasuartitat niaqqut paperuikkallu, papeqqut, nerpiit, Tunisassiorsinnaassuseq: 12 tonsit/ulloq Tunisassiorsinnaassuseq: 2 tonsit/ulloq qalerallit niaquikkat paperuikkallu unnuarlu unnuarlu Tunisassiorsinnaassuseq: 50 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: Qerititsiviup imaqqortussusaa: unnuarlu 600 tonsit 100 tonsit Qerititsiviup imaqqortussusaa: 1600 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi qulit/ qulit/ulapaarfimmi 15-it ataaseq/ulapaarfimmi­ arfineq-marluk ulapaarfimmi 50-it Tunisassiorfiup toqqavia 1966-imeersuuvoq, kingornali arlaleriarluni nutarsarneqar­ Nutaarmiut Upernavik Kujalleq Uummannaq tarsimalluni. Maannamut allilerineq anner- tunerpaaq 2017-imi pivoq. UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 102 103 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Tunitsivimmi aqutsisoq: Anna Marie Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Hans Grønvold Tunitsivimmi aqutsisoq: Mølgaard Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit, saarulliit, Klaus Jonathansen Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit 1992 aalisakkat allat, nipisat suaat 1940-kkut 1950 Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit, Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit niaquik- Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit nerpii, avaleq­ nipisat suaat kat paperuikkallu , aalisakkat ilivitsut qat, niaqqut, nerpiit ataasiakkaarlugit qerinasuar- Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat Tunisassiorsinnaassuseq: 20 tonsit/ulloq titat, nerpiit aggukkat, saarulliit nerpii/ilivitsut tarajortikkat, uukkat, nipisat suaat Tunisassiorsinnaassuseq: Qalerallit 25 tonsit/ unnuarlu ulloq unnuarlu Tunisassiorsinnaassuseq: 5 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: Qerititsiviup imaqqortussusaa: 1800 tonsit unnuarlu 100 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi/ulapaarfim- Qerititsiviup imaqqortussusaa: Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi/ mi 130-t Qerititsiveqanngilaq ulapaarfimmi 15-it Raajaleriffinngorlugu 1952-imi sananeqarpoq, Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi 1960-imilu tamatumalu kingorna 1997-imi ataaseq/ulapaarfimmi­ qulit matuneqarnissaata tungaanut arlaleriarluni nutarterneqarluni.­ 2000-mi tunisassiorfittut­ 1995-imi nutarsarneqarpoq. Qeqertaq atuutileqqippoq 2011-milu nutarterneqarluni. Qasigiannguit Ikerasaarsuk

Tunitsivimmi aqutsisoq: Mathias Nielsen Tunitsivimmi aqutsisoq: Tunitsivimmi aqutsisoq: Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit, Miijuk Miunge Tikkili Ezekiassen aalisakkat allat 1983 Tunisassiat pingaarnerit: 1932 1959 Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit ilivitsut Saarulliit tarajortikkat, Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat ataatsimoortillugit kipparissumi qerititat qalerallit nipisallu suaat tarajortikkat, nipisat suaat, saarulliit Tunisassiorsinnaassuseq: 14 tonsit/ulloq Nioqqutissat ineriikkat: Soqanngilaq pissuseqatigiiaallu­ allat unnuarlu Tunisassiorsinnaassuseq: 1,5 tonsit/ulloq Tunisassiorsinnaassuseq: 2 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 110 tonsit unnuarlu unnuarlu Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi Qerititsiviup imaqqortussusaa: 20 tonsit Qerititsiviup imaqqortussusaa: 20 tonsit marluk/ulapaarfimmi qulit Sulisut amerlassusaat: 0 Sulisut amerlassusaat: 0

Tunisassiorfik 2003-mi nungulluni ikuallappoq Maanna atuuttoq 2005-imi ammarneqarpoq. Saqqaq Ikamiut Attu

Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Tunitsivimmi aqutsisoq: Peter Nielsen Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Mona Lisa Isaksen Tunisassiat pingaarnerit: Hans Lars Olsen Tunisassiat pingaarnerit: Saattuat, saarulliit, 1934 Saarulliit, qalerallit 1948 1914 Tunisassiat pingaarnerit:

qalerallit, nipisat suaat Qeqertaq ■ ■ Saqqaq Nioqqutissat ineriikkat: Raajat, saarulliit, saattuat Nioqqutissat ineriikkat: Saattuat aggukkat, ■ saarulliit panertitat, qalerallit erlaviiakkat, Nioqqutissat ineriikkat: Raajat uutat aa­lisakkat ilivitsut ataatsimoortillugit kippa- Qeqertarsuaq ■ Ilulissat saarulliit erlaviiakkat qalipaajakkallu, saattuat aggukkat, saarulliit rissumi qerititat, nappartat nipisat suaannik ■ ■ Qasigiannguit Tunisassiorsinnaassuseq: Tunisassiorsinnaassuseq: raajat 120 tonsit, imallit Ikamiut■ ■ Akunnaaq 0 tonsit/ulloq unnuarlu saattuat 8 tonsit, saarulliit 50 tonsit/ulloq Tunisassiorsinnaassuseq: Saattuat 10 tonsit Kangaatsiaq ■ aamma aalisakkat 1 tonsit/ulloq unnuarlu Ikerasaarsuk ■ Niaqornaarsuk Qerititsiviup imaqqortussusaa: unnuarlu Qerititsiviup imaqqortussusaa: 100 tonsit Attu ■ 40 tonsit Qerititsiviup imaqqortussusaa: 1600 tonsit

Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi pingasut/­ Sisimiut ■■ Sarfannguaq Sulisut amerlassusaat: 0 Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi/ ulapaarfimmi 30-t Qerinasuartitsiveqarlunilu 2018-imi ulapaarfimmi­ 100-t Raajanik, nerpinnik avaleqqanillu­ tunisassiorfi- marlunnik 20 fodsiusunik qerinasuartitsivi- Tunisassiorfik saarullinnik raajanillu tunisassiorfittut usimavoq. Saattuanik aalisakkanillu maanna Qeqertarsuaq utigisunik containerilerneqarpoq (40 ton). Akunnaaq Sisimiut 1969-imi atuutilerpoq, 1992-imilu aamma 2011-mi tunisassiorfiuvoq. raajaleriffittut nutarterneqarluni. Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Stefán H. Trygg- Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Tunitsivimmi aqutsisoq: Hans Lars Olsen vason (Raajat), Nielsine Hansen (Qalerallit) Jørgen Inusugtoq Tunisassiat pingaarnerit: Nipisat suaat Tunisassiat pingaarnerit: Raajat, qalerallit 1920-kkut Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit, nipisat suaat 1950-kkut 1996-97 Nioqqutissat ineriikkat: Suaat Nioqqutissat ineriikkat: Raajat ataasiakkaarlu- Nioqqutissat ineriikkat: Saarulliit ilivitsut scantainerinut poortukkat git qerinasuartitat, raajat qalipaannik qajuusiat, ataatsimoortillugit kipparissumi qerititat, nappartat nipisat suaannik imallit Tunisassiorsinnaassuseq: 4 tonsit/ulloq qalerallit ilivitsut, saarulliit unnuarlu Tunisassiorsinnaassuseq: Raajat 100 tonsit/ Tunisassiorsinnaassuseq: ulloq unnuarlu, aalisakkat 20 tonsit/ulloq 15 tonsinik qerititsineq/ulloq unnuarlu Qerititsiviup imaqqortussusaa: unnuarlu Qerititsiviup imaqqortussusaa: 100 tonsit Soqanngilaq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 1100 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi marluk/ Sulisut amerlassusaat: Nipisanniarnerup Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi/ ulapaarfimmi 25-t nalaani arfineq-pingasut ulapaarfimmi 100-t Tunisassiorfik saarullinnik tunisassiorfittut 1986-imi Tunisassiorfik 1961-imi atuutilerpoq arlaleriar- nutarterneqarpoq. Tunisassiorfik annerusumik saarullinnut Nipisanniarnerup nalaani lunilu nutarterneqartarsimalluni. Qalerallerivik aalisakkanullu allanut qerititsivittut maanna atorneqartar- ingerlatsiviusarpoq. 1998-imi atuutilersoq 2009-mi matuneqarpoq. poq, nipisallu ammaraangata suannik tunisassiorfiusarpoq. Raajaleriffik 2010-mi nutarterneqarpoq. Saarulliit nerpiinik tunisassiorfin­ngortillugu 2015-imi (Rogn) Ilulissat sananeqarpoq. Kangaatsiaq Sisimiut

Tunitsivimmi aqutsisoq: Judithe Wille Tunitsivimmi aqutsisoq: Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit, nipisat Paarnannguaq Jonathansen suaat 1948 1990 Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat Nioqqutissat ineriikkat: Saarulliit tarajor- tarajortikkat, nipisat suaat tikkat saarulliillu ilivitsut ataatsimoortillu- Tunisassiorsinnaassuseq: 5 tonsit/ulloq git kipparissumi qerititat unnuarlu Tunisassiorsinnaassuseq: 15 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: unnuarlu Qerititsiveqanngilaq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 60 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi sisamat/ulapaarfimmi qulit ataaseq/ulapaarfimmi­ 13-it

1995-imi allanngorsarneqarlunilu 2005-imi nutarsarneqarpoq. nutarterne­qarpoq. 2013-imi allilerneqarpoq. Niaqornaarsuk Sarfannguaq UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 104 105 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Tunitsivimmi aqutsisoq: Otto Enoksen Tunitsivimmi aqutsisoq: Konrad Boye Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Tunisassiat pingaarnerit: Tunisassiat pingaarnerit: Niels Sakariassen Saarulliit nipisallu suaat 1949 Saarulliit, nipisat suaat 1983 1951 Tunisassiat pingaarnerit: Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat Nipisat suaat, saarulliit tarajortikkat nipisallu suaat tarajortikkat, saarulliit ataasiakkaarlugit Nioqqutissat ineriikkat: Tunisassiorsinnaassuseq: qerinasuartitat, saarulliit ataatsimoortillugit Nappartat nipisat suaannik imallit 2,5 tonsit/ulloq unnuarlu kipparissumi qerinasuartitat, nappartat Tunisassiorsinnaassuseq: 20 tonsinik Qerititsiviup imaqqortussusaa: nipisat suaannik imallit qerinasuartitsineq /ulloq unnuarlu Soqanngilaq Tunisassiorsinnaassuseq: Aalisakkat Qerititsiviup imaqqortussusaa: Sulisut amerlassusaat: Suliakkiffimmi tarajortikkat 4 tonsit, aalisakkat 18 tonsit/ 600 tonsit ataaseq/ulapaarfimmi arfineq-marluk ulloq unnuarlu Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi Qerititsiviup imaqqortussusaa: 80 tonsit ataaseq/ulapaarfimmi­ qulit 1991/93-imi aamma 1994/95-imilu Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi nutarsarneqarpoq. Itilleq arfinillit/ularpaarfimmi 16-it Qeqertarsuatsiaat Narsaq 1995-imi nutarterneqarpoq.

Tunitsivimmi aqutsisoq: Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Jan Jørgensen Tunitsivimmi aqutsisoq: Larsen Sofiaaraq Larsen Tunisassiat pingaarnerit: Saattuat, saarulliit, Nikolaj Benjaminsen Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit, 1944 nipisat suaat, aalisakkat allat 1920 1981 Tunisassiat pingaarnerit: qeeqqat, qalerallit, nipisat suaat Nioqqutissat ineriikkat: Saattuat aggukkat, saarul- Qalerallit, saarulliit Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat nerpii liit nerpii, nipisat suaat, qerinasuartitat Tunisassiorsinnaassuseq: Saattuat 10 tonsit/ Nioqqutissat ineriikkat: Tunisassiorsinnaassuseq: 5 tonsit/ulloq ulloq unnuarlu, aalisakkat nerpii 20 tonsit/ ulloq Aalisakkanik qerititsineq unnuarlu unnuarlu Tunisassiorsinnaassuseq: Qerititsiviup imaqqortussusaa: 30 tonsit Qerititsiviup imaqqortussusaa: 500 tonsit 4 tonsit/ulloq unnuarlu Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi qulit/ Qerititsiviup imaqqortussusaa: 70 tonsit sisamat/ulapaarfimmi 16-it ulapaarfimmi 50-it Sulisut amerlassusaat: 3 1994/95-imi nutarterneqarpoq. Qerititsivik Saarullinnik tunisassiorfik 1997-imi pujoorivin­ qerititsivillu uninngasuusiviutigisoq allilerneqar­ ngortinneqarpoq. 2003-mi matuneqarpoq. Nillusaavimmi sanaqqiisoqareermat put, qerititsivik 12/15 tonsinik qerititsivillu Raajanik saattuanillu 2004-mi tunisassiorfin­ nutarterisoqareermallu tunisassiassanik unin­ngasuusiviusoq 80 tonsinik immerneqar­ ngorpoq. Raajanik tunisassiorfik saarulliit nerpiinik tunitsivittut 2014-imi atuutilerpoq. sinnaapput. Kangaamiut tunisassiorfinngortinneqarpoq 2012-imi. Paamiut Aappilattoq (syd)

Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Susanne Marie Olsen Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit, Nutaaq 1949-50 saarulliit, qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Saattuat aggukkat aalisakkallu nerpii Tunisassiorsinnaassuseq: 80 tonsit/ulloq unnuarlu Qerititsiviup imaqqortussusaa: 500 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi 25-t/ ulapaarfimmi 100-t ■ Aalisakkat nerpii­nik saaneeraajakkanik tunisas- Itilleq ■ siorneq nunatsinnilu tunisassianik tuniniaavimmut Kangaamiut Maniitsoq nassiussassanik saarullinnik panertitsineq ■ Atammik aallartinneqarput. Maniitsoq Nuuk ■ Tunitsivimmi aqutsisoq: Tippu-Bolatta Jakobsen 1992 Qeqertarsuatsiaat ■ Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit, qeeqqat, ■ Paamiut nipisat suaat Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat ilivitsut, Narsaq aalisakkat tarajortikkat, nappartat nipisat ■ Aappilattoq suaannik imallit Tunisassiorsinnaassuseq: 3 tonsinik qerinasu- artitsineq aamma 4 tonsinik tarajorterineq/ ulloq unnuarlu Qerititsiviup imaqqortussusaa: 8 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi sisamat/ nipisat suanniarfiup nalaani 20-t Qerititsivik uninngasuusiviutigisoq qerititsivillu allilerne­ ­ qarput, qerititsivik 8-10 tonsinik immerneqar­sinnaavoq Atammik 4 tonsinillu tarajorterisoqarsinnaalluni. Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Abia Thorsteinsen Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit, qalerallit, 1959 suluppaakkat, qeeqqat, nipisat suaat Nioqqutissat ineriikkat: Nipisat suaat, aalisakkat ilivitsut ataasiakkaarlugit qerititat, nunatsinni tunisassiat nunatsinni nioqqutissat Tunisassiorsinnaassuseq: 50 tonsit/ulloq unnuarlu Qerititsiviup imaqqortussusaa: 200 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi aqqa- neq-marluk/ulapaarfimmi 40-t Godthåb Fiskeindustri 1990-mi pisiarineqar­poq. Raajanik tunisassiorneq 2002-mi unitsinne­qar­poq. NUUK UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 106 107 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

CANADAMI TUNISASSIORFIIT

Royal Greenlandip tunisassiorfiit Canadamiittut qulingiluat maanna ingerlappai. Newfoundlandimi tunisassiorfiit arfineq-marluupput, aalisartullu najugaqartut tassunga pisaminnik tulaassuisarput. Pissuseqatigiiat pingaarnerit Newfoundlandimeersut tassaapput saattuat, raajat, siuteqqut imarmiut, peqqussuit, ammassassuit, saarulliit, qalerallit aamma ammassaat.

Eastern Quebec Seafoods Ltd., raajanik saattuanillu pingaarnertut aalisarfinnit eqqaaniittunik tigooraallunilu suliarinnittartoq, illoqarfimmi Matanemi Quebecimiittumiippoq, A&L Seafoods-ilu Louis- bourgimi Nova Scotiamiittumi saattuanik tunisassiorfeqarpoq.

Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Chris Butler Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Doug Young Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Tunisassiat pingaarnerit: Tunisassiat pingaarnerit: Saattuat, aalisakkat Stephane Garon Joe Anthony Aalisagaq ulamertoq, 1960 1990/65 ikerinnarsiortut, uiluiit, inalualik, saarulliit Tunisassiat pingaarnerit: Raajat, saattuat 2006 1980 Tunisassiat pingaarnerit: Saattuat aalisakkat ikerinnarsiortut Nioqqutissat ineriikkat: Saattuat aggukkat, Nioqqutissat ineriikkat: Nioqqutissat ineriikkat: Saattuat aggukkat Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat qupisat/ saattuat uutat/ooqanngitsut, ammassaat/ Raajat uutat qalipaajakkallu, saattuat Sulisut amerlassusaat: tarajortikkat, ammassaat/ammassassuit/avale­ ammassassuit/avaleraasartuut kipparis- aggukkat Suliakiffimmi/ulapaarfimmi 90-t raasartuut kipparissunngorlugit qerinasuartitat sunngorlugit qerinasuartitat, ammassassuit Tunisassiorsinnaassuseq: 45 tonsit/ulloq unnuarlu Tunisassiorsinnaassuseq: tisaat saanee­raajakkallu, qalerallit niaquikkat paperuikkallu/niaquikkat erlaviiakkallu/niaqullit Sulisut amerlassusaat: 38 tonsit/ulloq unnuarlu Suliakiffimmi/ulapaarfimmi 120-t Qerititsiviup imaqqortussusaa: 1000 tonsit erlaviiakkallu Sulisut amerlassusaat: Tunisassiorsinnaassuseq: 110 tonsit/ulloq Suliakiffimmi qulit/ulapaarfimmi 30-t unnuarlu Qerititsiviup imaqqortussusaa: 75 tonsit Sulisut amerlassusaat: Cupids Cape Broyle Suliakiffimmi aamma ulapaarfimmi 135-t Matane Louisbourg

Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Letto Steadman Guido Koenigs Tunisassiat pingaarnerit: Saattuat, siuteqqut Tunisassiat pingaarnerit: Raajat, saattuaq, 1960 1960 imarmiut, aalisakkat ikerinnarsiortut, peqqussuit siuteqqut imarmiut, uiluiit, saarulliit Nioqqutissat ineriikkat: Saattuat aggukkat uutat, Nioqqutissat ineriikkat: Raajat, uutat siuteqqut imarmiut qaleruallit/uutat, ammassaat/ qalipaajakkallu, IQF, saattuat aggukkat, saattuat ammassassuit/avaleraasartuut kipparissunngor- ilivitsut uutat, siuteqqut imarmiut qaleruallit/ lugit qerinasuartitat, saarulliit nutaat/qerisut, nerpii/uutat/ooqanngitsut, uiluiit ooqanngitsut qalerallit niaquikkat paperuikkallu /niaquikkat /ataasiakkaarlugit qerinasuartitat erlaviiakkallu/niaqullit erlaviiakkallu, peqqussuit Tunisassiorsinnaassuseq: nutaggariit/qerisut 195 tonsit/ulloq unnuarlu Tunisassiorsinnaassuseq: 145 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 300 tonsit unnuarlu Sulisut amerlassusaat: Qerititsiviup imaqqortussusaa: 50 tonsit Suliakiffimmi qulit/ulapaarfimmi 400-t Sulisut amerlassusaat: Old Perlican Conche Seafood Suliakiffimmi aamma ulapaarfimmi 70-it

Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Phonse White Interim Letto Steadman Tunisassiat pingaarnerit: Ammassak, 1960 Tunisassiat pingaarnerit: Raajat, Saattuat ammassassuaq, avaleraasartooq, peqqussuaq, Nioqqutissat ineriikkat: aalisakkat ulamertut Raajat uutat qalipaajakkallu, saattuat aggukkat St. Anthony ■ Nioqqutissat ineriikkat: Ammassaat/ammas- ■ sassuit/avaleraasartuut kipparissunngorlugit Tunisassiorsinnaassuseq: Conche Seafood qerinasuartitat, peqqussuit nutaat/qerisut 30 tonsit/ulloq unnuarlu Sulisut amerlassusaat: Tunisassiorsinnaassuseq: 24 tonsit/ulloq Suliakiffimmi/ulapaarfimmi 120-t unnuarlu

Qerititsiviup imaqqortussusaa: 80 tonsit Matane ■ Sulisut amerlassusaat: Old Perlican Suliakiffimmi qulit/ulapaarfimmi 50-100-t Southern Harbour St. Anthony New Harbour Cupids

Nillataartitsineq Louisbourg ■ Tunitsivimmi aqutsisoq: Chris Butler Cape Broyle Qerititsiviup imaqqortussusaa: 1000 tonsit 1985 Sulisut amerlassusaat: Southern Harbour Suliakiffimmi qulit/ulapaarfimmi 4-t

Peqqussarnik uumatitsivimmiisitsineq Tunitsivimmi aqutsisoq: Chris Fong

New Harbour UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 108 109 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

EUROPAMI TUNISASSIORFIIT ROYAL GREENLANDIP AALISARIUTAATAI - SINERISSAP QANITTUANI Cuxhaven Tysklandimiittoq tassatuaalerpoq Royal Greenlandip Europami nioqqutissanik piareeriikkanik tunisassiorfigalugulu poortuisarfia. Tassani nipisat suaat igalaaminermut poortorneqartarput, raajat seernartulikkat, raajanik qerisunik poortuineq, tunisassiat singissartuusallit zip-lock aamma chainpack Royal Greenland sinerissap qanittuani aalisariutinik raajanik, saarullinnik saattu- kiisalu aalisakkat qaqerlaat. Helgi Helgason tunisassiorfiit immikkoortuini tamani aqutsisuuvoq. anillu aalisartartunik marlunnik aalisariutaateqarpoq. Aalisariutit taakku marluk pisatik nunatta kitaata sineriaani tunitsivinnut assigiin- ngitsunut tulaattarpaat.

Kilisaatip naalagaa: Jakup Eli Bech/Mikael Brandt 1988 Takissusia/silissusia: 43,2 x 9,6 m Tunisassiorsinnaassusia: 60 tonsit/ulloq unnuarlu Pisaqarsinnaassusia: 6.000 tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 130 tonsit Inuttat: Aqqanillit Kilisaatip suunera: Sinerissap qanittuani raajanut aamma saarullinnut kilisaat Piginnittoq: RG - 75%-imik Lomur

Kilisaatip naalagaa: Nuka Levisen/ Niels Jørgen Møller n 1986 Takissusia/silissusia: 26 x 8 m Tunisassiorsinnaassusia: 20 tonsit/ulloq unnuarlu Pisaqarsinnaassusia: 2.500 tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 45 tonsit Inuttat: Arfinillit-qulingiluat Kilisaatip suunera: Sinerissap qanittuani raajanut kilisaat, raajat aamma saarulliit sikulersuinnakkat, inalugalik Sermilik Piginnittoq: RG - 100%-imik

■ Cuxhaven UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 110 111 ROYAL GREENLAND A/S - 2020

Kilisaatip naalagaa: Martin Jacobsen/ Davur Mohr ROYAL GREENLANDIP AALISARIUTAATAI 2001 Takissusia/silissusia: 67,5 x 14,5 m Tunisassiorsinnaassusia: - AVATAASIUTIT 110 tonsit/ulloq unnuarlu Pisaqarsinnaassusia: 7-10.000 tonsit/ukiumut Royal Greenlandip kilisaataatai avataasiortut tassaapput avataasiorluni raajarniutit Usisinnaasat: 600 tonsit pingasut, kilisaatit tunisassiorfiutigalutik avataasiorlutillu qaleralinniartartut, saarul- Inuttat: 22-24-t Kilisaatip suunera: linniartartut il.il, qaleralinniarluni saarullinniarlunilu ningittakkersortartoq kilisaatillu Raajanut kilisaat avataasiut aalisakkanik immap ikerinnaaniittunik aalisartartut marluk. Piginnittoq: RG - 50%-imik Nataarnaq

Kilisaatip naalagaa: Ivan Olsen/Pauli Olsen Kilisaatip naalagaa: Takissusia/silissusia: 82,65 x 17 m 2002 Regin Henriksen/Pauli Justinussen Tunisassiorsinnaassusia: Sisimiut 2019 Takissusia/silissusia: 66,4 x 14,6 m 30-50 tonsit/ulloq unnuarlu Tunisassiorsinnaassusia: Pisaqarsinnaassusia: 80 tonsit/ulloq unnuarlu 7-8.000 tonsit/ukiumut Pisaqarsinnaassusia: Usisinnaasat: 7-900 tonsit 6 -7.000 tonsit/ukiumut Inuttat: 42-t Usisinnaasat: 800 tonsit Inuttat: 25-t Kilisaatip suunera: Aalisakkanut kilisaat Kilisaatip suunera: avataasutq Qaleralinnut/avaleraasartuunut kilisaat Piginnittoq: RG - 100%-imik avataasiut ”Sisimiut” nutaaq Atlantikup avannaata imartaani, Piginnittoq: RG - 25%-imik ilaatigut issittorsuusinnaasartumi sikuusinnaasar- Tuugaalik tumilu, aalisarsinnaanngorlugu ilusilersugaavoq nutaalianillu atortulersugaalluni. Immap pissariti- taanik tamakkiisumik atorluaaneq ilusilersuinermi Kilisaatip naalagaa: ukkatarineqartut pingaarutillit ilagaat. Tamanna Hans Petur Samuelsen/Gunnar Olsen pissutigalugu fabrikkeqarpoq aalisakkanik qajuu- 2001 saliorsinnaasumik/uulialiorsinnaasumik tassani Takissusia/silissusia: 52 x 12 m siunertaavoq perlukut aamma saniatigut pisaasin- Tunisassiorsinnaassusia: naajunnartut tamaamarmik atorluarneqarnissaat 20 tonsit/ulloq unnuarlu nioqqutissianut iluanaarutaasinnaasunut imminullu Pisaqarsinnaassusia: akilersinnaasunut. 3-5.000 tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 350 tonsit Kilisaatip naalagaa: Inuttat: 18-t Jogvan Trondarson/Tordar Dimon Kilisaatip suunera: Takissusia/silissusia: 83 x 18 m Avataq 2019 Aalisariut ningittagarsuut Tunisassiorsinnaassusia: Piginnittoq: RG 100% 110 tonsit/ulloq unnuarlu Pisaqarsinnaassusia: Masilik 7-10.000 tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 6-800 tonsit Kilisaatip naalagaa: Inuttat: 30-t Jonfridur Poulsen Kilisaatip suunera: Raajanut/aalisakkanut- 2003 Takissusia/silissusia: 84 x 14,6 m kilisaat avataasiut Tunisassiorsinnaassusia: Piginnittoq: RG - 100%-imik 200 tonsit/ulloq unnuarlu Pisaqarsinnaassusia: “Avataq” nunatsinni aalisariutini anginersaavoq. Kilisaat ataatsikkut pingasunik kilisassinnaassaaq, 20-25.000 tonsit/ukiumut taamatuttaarlu paarlakaattumik raajarniarluni Usisinnaasat: 1400 tonsit qaleralinniarsinnaallunilu ullutsinni aalisarnermut Inuttat: 25-t naleqqussagaagami nutaaliaavoq. Kilisaatip Kilisaatip suunera: tunisassiorfia marlunnik sulliveqarpoq, sulliviup Qalut qassutillu ikerinnarsiutit aappaa raajanik immikkoortiterillunilu, uussillunilu qerititsiviussaaq, sulliviullu aappaa qaleralinnik Piginnittoq: RG 66% sulliviussaaq. Tasiilaq 2020-mi pisiarineqarpoq

Kilisaatip naalagaa: Kilisaatip naalagaa: Kári Petersen Linjohn Christianse/Torbjørn Joensen 2001 1988 Takissusia/silissusia: 70 x 12,5 m Takissusia/silissusia: 75,8 x 14,5 m Tunisassiorsinnaassusia: Tunisassiorsinnaassusia: 60 tonsit/ulloq unnuarlu 110 tonsit/ulloq unnuarlu Pisaqarsinnaassusia: Pisaqarsinnaassusia: 10-15.000 tonsit/ukiumut 7-10.000 tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 500 tonsit Usisinnaasat: 450-750 tonsit 10-12-t Inuttat: 22-26-t Inuttat: Kilisaatip suunera: Raajanut kilisaat Kilisaatip suunera: avataasiut Qalut ikerinnarsiutit Piginnittoq: RG - 100%-imik Piginnittoq: RG 66% Akamalik Tuneq Royal Greenland A/S 2020