Aakusti 1/2016 Västi Kenestäkään Suomalaisesta? Tuskinpa Myös Jatkossa Tärkeä Merkitys Savolaisen Vain, Ja Sen Vuoksi Tuntuukin Tavallista Heimohengen Vahvistajana

aakusti Savolaesuuven iänenkannattaja 1/16 Huhtikuu 2016 28. vsk

LEHDEN LIITTEENÄ AAKUSTIJÄSENMAKSULASKU 1/2016 1 Italian Napolista lähtenyt ja savolaistunut Paco Nuccin aakusti murrekuperkeikka ja piälläseesonta vahvistivat, että Savon murremestaruus meni oikealle henkilölle. Juontaja Olavi Ryt- 29.3.2016 könen (selin) haastattelee Nuccia. Kuva Teuvo Laakkonen. Kehuja Obamalta

Pääkirjoitus: Kehuja Obamalta 3 Savolaisia Tampereella 26 Savon kielen seuran vuosikokous 4 Voe tokkiisa - muikkujuhla 27 Savolaiset ovat tienneet aina, miten jonka ensimmäisiin Euroopasta tulleisiin Savon murremestari tulee Napolista 5 Mualiman menova 28 mainio jääkiekkoilija kuopiolainen Kimmo uudisasukkaisiin kuuluivat myös Rauta- Savonia-raati palkitsi Karo Häläläisen 8 Näin hempeää kosintaa 29 Timonen on ollut niin kotiseurassaan Kal- lammin suurpitäjästä Värmlannin kautta Juhani ja Joel kelpaavat ikoneiksi 11 Kotiseututekoja palkittiin 30 Passa, Suomen maajoukkueessa kuin Rapa- Atlantin toiselle puolelle 1630-luvulla kon takana NHL-ammattilaisena Philadel- rahdatut savoa puhuneet metsäsuomalaiset. Vexin posetiivi vaikeni 15 Savolaisnaisille tunnustusta 31 phia Flyersissa ja Chicago Black Hawksissa. Jos tässä tuli kehuttua pitemmän Juokse sinä humma... 16 Saksittuja: MRS 32 Pitkälle ja uljaalle uralle mahtui ai- kaavan mukaan yhtä Savon suurta poi- Porin kirjallisuustapahtuma v. 1980 18 Kieliseuran toimintakertomus v.2015 39 nutlaatuisen paljon ulkoista menestystä, kaa ja yhden suurvallan presidenttiä, mutta myös raskasta sisäistä jaakopinpai- Kuopiolaisia köllejä 20 Lukuvinkkejä vuodelle 2016 41 niin lausutaan samaan menoon myös nia terveyden reistaillessa. Nyt aktiiviuran kauniit kiitokset Savon vuoden 2016 Mestari Martti Merenmaa 22 Kieliseura vieraili Saaristomartoissa 42 päätyttyä voidaan sanoa Timosen selviyty- murremestarille Paco Nuccille. Lydia -44 vuotta Siperiassa 24 Tolokun immeesiä 43 neen monellakin tapaa voittajana elämän Kukapa olisi uskonut mestaruuskisoja tähänastisissa kamppailuissa niin jääkiek- Unelmien laulu 25 Sutkaus 44 aloiteltaessa uskonut, että voitto menee kokaukalossa kuin sen ulkopuolellakin. joskus syntyperäiselle vierasmaalaisel- Me täällä Savossa emme ole ainoita, le, joka tässä tapauksessa oli italialainen. jotka ovat ylpeitä oman poikansa saa- Naisen perässä Suomeen – ja ensiksi vutuksista maailman kovimmilla aree- Pielavedelle – tullut Nucci valloitti välit- Savon Kielen Seura r.y:n hallitus 2016 noilla. Vuoden 2016 talven hienoimpia tömällä, mutta samalla umpisavolaisella Puheenjohtaja Seppo Kononen (18), varapuheenjohtaja Tuula Ollila (17), sih- hetkiä oli kuulla, miten arvostavasti ja esityksellään sekä tuomariston että laa- uskottavasti Yhdysvaltain presidentti jan kuulijakunnan. Savon kielen seuran teeri Eila Ollikainen (18), Anna-Liisa Happonen (17), Jukka Lappalainen (18), Barack Obama puhui Kimmo Timosen nokkamiehenä ajattelin mielessäni, että Teuvo Laakkonen (18), Jari Känninen (17), Auli Poutiainen (18), Raili Pursiainen saavutuksista Valkoisessa talossa, jon- mikä muu heimo kykenee näin kasvavan (17), Leo Puurunen (18), Eeva-Liisa Pennanen (18). ne Chicagon mustat haukat oli kutsuttu ulkomaalaispelon aikana näin avarakatsei- Varajäsenet: Veikko Huuskonen (17), Helga Ylönen (17) Risto Lappalainen kiitosjuhlaan viime vuoden NHL-mesta- seen ja oikeamieleiseen ratkaisuun kuin (18), Pertti Pasanen (17), Marja-Riitta Saastamoinen (17), Matti Väisänen (18), ruuden, Stanley cupin, voiton johdosta. me savolaiset. Kansa kaiken kärsinyt on Anneli Lujanen (18). sekä Raija Uhlbäck (17) rahastonhoitaja. Oliko Yhdysvaltain presidentin kuultu myös oppinut paljon kärsimyksistään. koskaan ennen puhuvan näin sydämeenkäy- Jäsenlehti Aakustilla on ollut ja on aakusti 1/2016 västi kenestäkään suomalaisesta? Tuskinpa myös jatkossa tärkeä merkitys savolaisen vain, ja sen vuoksi tuntuukin tavallista heimohengen vahvistajana. Kun itse kii- Savolaesuuven iänenkannattaja, 28. vuosikerta. Pankkiyhteys: FI02 5397 08200 12821 mukavammalta, että maailman johtavan tämme itseämme, niin kiitoksissa pysym- ISSN 1456-3827, www.savonkielenseura.fi Seuran sihteeri: Eila Ollikainen, supervallan päämiehen kiitokset kohdis- me; näinhän meidän on pakko ajatella. Kultti ry:n jäsenlehti (www.kultti.net) Taivaanpankontie 17 D 31, 70200 Kuopio, Julkaisija: Savon Kielen Seura r.y. 044 2757442, [email protected] tuivat kuopiolaiseen ja savolaiseen. Tiesit- Aakustin arvoa ei heikennä, vaikka Perustettu 1982. täkö työ, että myö ollaan näin hyvijä...? Rahastonhoitaja Raija Uhlbäck, Ruutikuja 2 C 37, lehden vuotuisia ilmestymiskertoja pudo- Päätoimittaja: Seppo Kononen, Koulutie 5, 70340 KUOPIO, P. 050 917 4462, Kimmo Timosesta on myös aina nähty, tetaan neljästä kolmeen. Syyt ovat paljolti 73600 Kuavi, P. 050 5461317, [email protected] miten suuren arvon hän antaa synnyinseu- s-posti: [email protected] taloudelliset: koko jäsenmaksutuotto on Taitto: Jukka Nykänen, Tilaukset ja jäsenasiat: Raija Uhlbäck, ks. yllä dulleen ja on valmis sijoittamaan pelaamalla mennyt käytännössä lehden painatukseen os: [email protected] Jäsenmaksut: henkilöjäsen 20 €, yhteisöjäsen hankkimiaan pääomia niin kuopiolaiseen ja jakeluun. Seuran hallituksen puolesta Painopaikka: Kuopion painatuskeskus, Kuopio 30 €, kannatusjäsen 150 € ja ainaisjäsen 150 €. huippu-urheiluun kuin liike-elämäänkin. lupaan, että mikä määrässä vähenee, se Hinnat: Vuosikerta 3 num. 20 €. Irtonumero 5 €. Lehdet v. 2016 lehti ilmestyy 3-numeroisena: Onnellinen sattumus on ollut sekin, Aakustin laadussa korvataan. Tehdään S k:n seuran jäsenille sisältyy jäsenmak suun. No 2/2016: Aineiston jättöpvm. 28. 06. 2016 että pitkän pelaajauransa keskeiset vuodet sitä paljon puhuttua ”hyvän parasta”. Ilmoitushinnat: sähköisesti osoite: [email protected] Timonen pelasi nimenomaan Yhdysvaltain 1/1 sivu on 250 €, 1/2 sivua: 125 € länsirannikolla Philadelphiassa – seudulla, Seppo Kononen 2 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 3 Murremestaruudesta kilpaileva Eila Kaikkonen kertoo yläsavolaisesta kulkukauppia- sta ja juontaja Olavi Rytkönen, itsekin yläavolainen kuuntelee. Murretta voi puhua luovasti soveltaen Savon murremestari Napolista Savon kieliseuran vuosikokousta ja sitä seurannutta Savon avon murremestarikilpailu koki viiden- moni loppuhenkonen jäänyt kuulematta. murremestaruuskilpailua seuraamaan saapui runsaasti Snentoista kerran pidettynä 12.3. kai- jäseniä. Puheenjohtajaksi valittiin odotetusti kotiseutuneuvos vattua uusiutumista. Kilpailijoiksi tuli Salmen perisavolaiset Seppo Kononen (kuva vas.) Kuavilta. osaajia toiselta puolelta maata, peräti ja Joukon sirnikat maanosaakin. Mestaruuden voitti synty- jään italialainen, nykyään Kuopiossa asu- Salme Hyvönen Säyneisistä tarinoi Seppo Kononen valittiin va ravintoloitsija Paco Nucci. lapsuudestaan. Lasten piti osallistua ras- Ei savon murre taida ollakaan niin kaisiinkin töihin kuten kivenkeruuseen. vaikeaa kuin luullaan. Murretta voi puhua Toisaalta isä opetti vaativia käden taitoja jatkamaan seuran johdossa luovasti soveltaen, ja siinähän savolaiset kuten tuohivirsujen punomista. itsekin ovat mestareita. Ja suvaitaanhan Leipä ei ollu levveetä. Neljä sisarus- avon kielen seuran vuosikokous pi- Seuran puheenjohtajaksi kaksivuotis- mualimalla miljoonalla eri tavalla huo- ta joutui nukkumaan rinnakkain yhdes- Sdettiin 12.3. Pohjois-Savon liiton kaudeksi valittiin kotiseutuneuvos Seppo nosti puhuttua englantiakin. sä sängyssä. Mutta lystiä osattiin pitää, Maakuntasalissa. Avaussanoissa puheen- Kononen. Erovuoroiset varsinaiset halli- Kaikkien kuuden murrekilpailijan puhe soiteltiin rammaria ukilta salaa peiton alla. johtaja Seppo Kononen kertasi vuoden tuksen jäsenet Jukka Lappalainen, Teuvo iäntyi ja kiäntyi, huvitti ja kosketti kuu- Hyppyrimäestä hypättiin viidenkin met- toimintaa nostaen tärkeimpänä esiin Unto Laakkonen, Eila Ollikainen, Auli Poutiai- lijakuntaan. Tuomarit Auli Poutiainen, rin kaaria. Salmen puheeseen sisältyi pe- Eskelisen runokirjan ”Mies menee, laulu nen ja Leo Puurunen valittiin uudelleen, Tuula Ollila ja Matti Korhonen antoivat risavolaisia ilmaisuja kuten ”oo tuossa jo jää” kokoamisen ja julkaisun. Kirjahan- uudeksi jäseneksi Eeva-Liisa Pennanen tämänvuotisesta kilpailusta yleisarvion lotikoettamata” ja ”mummo tehhähyrs- ke pystyttiin toteuttamaan maakunnasta Leppävirralta, varajäsenistä erovuoroi- korkeatasoinen. käätti leepomukset”. saadun sponsorituen avulla. Olvi-säätiön set Risto Lappalainen ja Matti Väisänen Etukäteen suorituksen ihanneajaksi Jouko Huttunen Lapinlahdelta on avustuksen lisäksi tukea karttui pienistä uudelleen sekä uudeksi jäseneksi Anneli suositeltiin kolmea minuuttia, mutta tar- musiikkimiehiä. Soittaminen alkoi pojan- purosista Unton kanssa yhteistyötä teh- Lujanen Kuopiosta. Toiminnantarkasta- kemmin harkittuaan tuomaristo antoi ai- rellukkana pokasahalla, joka on parem- neiltä tahoilta, mainitsi puhuja kiittäen jaksi valittiin Marjo Valtanen ja hänen va- kaa lisää minuutin. Onneksi, muuten olisi min tunnnettu sirnikan nimellä. Sirnikka lämpimästi kirjallisen aineiston käytettä- ralleen Kaija Heiskanen. väksi luovuttanutta rouva Ulla Eskelistä. Vuosikokous käsitteli ja hyväksyi sään- Vuoden saavutuksiin voidaan lukea tömääräiset asiat sekä myönsi tilivelvolli- myös murremestari Hannakaisa Heikki- sille tili- ja vastuuvapaudet. sen voittama murteella puhumisen Suo- Kokouksen puheenjohtajana oli Raija men mestaruus. Vuosien mittaan savo- Kilpeläinen-Somero ja sihteerinä Eila laiset ovat saavuttaneet viisi valtakunnan Ollikainen. mestaruutta sekä luoneet uraa esitystai- Kieliseuran toimintasuunnitelma nähtä- Salme Jouko Tarja Mikko Paco Eila doillaan. vissä sivulla 39. Hyvönen Huttunen Kröger Kiio Nucci Kaikkonen 4 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 5 on monessa hyvä peli ”suoraan poekki peaotteinen Paco on ehtinyt työskennellä ja hän pääsee v. 2017 edustamaan Savoa on lyhin matka”, neuvottiin puun juurella, Tuusniemellä nuorisotoimistossa, kaupal- valtakunnallisessa SM-murremestaruus- kunhan kunnostaessa ei jätä terän piikin lisella alalla Kuopiossa ja tehdä töitä myös kilpailussa. kärkeä ”lutteen persiille” eli käyräksi. pääkaupunkiseudulla Espoossa. Loppuhuipennuksena uusi mestari esit- Nuorta miestä saatettiin opettaa pinon Nykyisin hän pitää veljensä kanssa ra- ti päällään seisoen vauhdikkaan matkan tekoon potkaisemalla väärin tehty pino vintolaa Kuopiossa, ja asiakaspalvelussa maailman ympäri päättäen sen minnekä nurin, mutta onneksi viisaampiakin neu- kieli kehittyy. On saanut havaita että sa- muualle kuin Puijon torniin. vojia naapuripalstalta löytyi. volaisilla ”yläleuka kiäntyy vasemmalle Sirnikan soittelun jälkeen Jouko on eh- ja alaleuka oekeelle”, vuan eepä tuo haet- Teksti: Eila Ollikainen tinyt tehdä viittä-kuutta ammattia, viimek- too, kun napolilaisissa on samaa vikaa. Kuvat: Teuvo Laakkonen si opetustehtävissä. Hän rakentaa kantelei- Vielä hän ei ole saanut ratkaistua kummat ta ja korjaa katkenneita kieliä. lopulta ovat kierompia. Eila Kaikkonen kertoili takavuosien Tolokun immeinen ja Mikko Kiio soittelee lehdellä Kallavesj, sosiaalisen yhteisvastuun esimerkkinä Kangasalan romantikko Kallavesj. Ylä-Savossa tunnetusta kauppamiehestä Remsu-Antista, joka elätti itseään kier- Tarja Krögerin elämänkerta kuulosti tetyllä tekniikalla. Arpajaisvoitoksi hän telemällä myymässä varsiluutia. Talvella nykysavolaiselta. Äiti oli kotoisin Sal- tarjoutui kirjoittamaan savonkielisiä runo- varasto kulki pahvilaatikossa vesikelkas- mista, ja isä yhytti evakkotytön lentoken- ja ja hieromaan hartioita, mutta tällä ker- sa. Jos kauppoja syntyi, Antti jäi yöksi tän tansseista. Tarja on ehtinyt viettää taa emäntien runsaat leipomukset riittivät talon ruokiin. Kerran kovien pakkasten kaksitoista vuotta piäkaapunnissa, mutta arpojen ostajille. Selityksenä oksalla ylim- aikaan Antti oli lähtenyt talosta, mutta mielellään hän kertoo olevansa ”tolokun mällä Kangasalalla asuvan Mikko Kiion kääntynyt maantiellä ja palasi kysele- immeinen”, kun sellainen ilmaus on tääl- savon murretta kohtaan tuntemaan lukka- mään ”ketä tässä assuu”. Kun oli hätä, läpäin keksitty. rinrakkauteen ovat sukujuuret Vesannolla. pissiä sihautti lieden hiillokseen ja köllähti Tolokun immeisistä Tarjan mielestä häiriintymättä tuvan penkille nukkumaan. huomattavimpia on Kanttilan Minna, Savolaisten ja Tuomariston lyhyen neuvonpidon jäl- jonka merkitystä ei oikein ole Kuopiossa napolilaisten yhteinen vika keen juontaja Olavi Rytkönen ilmoitti ymmärretty, paitsi Lipposen Puavo, joka yksimielisen valinnan: Savon murremes- lupasi viisinumeroisen summan kunhan Kun kuopiolainen Paco Nucci astui tari Paco Nucci ja viisi kilpailijaa sijoit- Kanttilan kunnostamisessa toimeen tartu- areenalle, kääntyi kilpailu uudelle vaihtuu kakkossijalle. taan. Jos tartutaan. teelle. Napolista kotoisin olevan italialai- Murremestaria on tilaisuus nähdä ja Mikko Kiio asteli yleisön eteen kukka nen maahanmuuttaja – niin kai nykyisin kuulla heinäkuussa Kuopion murretorilla, kainalossa ja osoittautui muutenkin ro- kuuluu sanoa - tervehti yleisöä ”hyvvee mantikoksi. Olipa kerran kesäyö, Mikko päevee” ja alkoi vauhdikkaasti kuvailla Italialaismiehen piti meloskeli intiaanikanootillaan pitkin Por- millainen oli hänen ensitutustumisensa osoitta, että savvoo voonjokea, joka sijaitsee siellä urbaanim- kieleen ja Savoon vuonna 1990. voep viäntee miten massa osassa Suomea, rantautui ja päätti Bussin ikkunasta näkynyt maisema päen tahhaasa, nukkua kanootissa yön ääniä kuunnellen. lentoasemalta keski-Suomeen oli yksi- vaekkapa ylösala- Kuului lintujen lauluja ja vesimyyrän toikkoinen ”kuus –järvi-koevu-kuus -jär- sin. Kilpailija no 5, Paco Nucci. polskahdus. Vai kuka siellä polskah- vi-koevu” eikä kirkonkylän unelias sun- ti – aamulla löytyi kanootin päältä kaksi nuntaipäivä tarjonnut Napolin vilinään tot- vaaleanpunaista ruusun terälehteä. Jospa tuneelle silmälle vaihtelua. ”Vii aa nuu in kesän keiju jätti kukkatervehdyksen me- Pielavesi”. Vastaanotto perillä oli lämmin, Savon murremestari 2016, Paco Nucci, lojapojalle? joskin tyttöystävän ensimmäinen kom- Olavi Rytkösen, Loppuhuipennuksena Mikko soitteli mentti oli epäily ”tullooko tästä mittään”. Tuula Ollilan ja kultaköynnöksen lehdellä Kallavesj, Kal- Ainakin on tullut tilaisuuksia kotikielen Seppo Konosen on- lavesj, lapsena piharatamon lehdellä käy- vaihtamiseen suomeksi ja savoksi. No- niteltavana. 6 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 7 mutta aiheensa valinneelle kirjailijalle riitti kohtuuaika pohjatyön tekemisessä. Nurmen urheilu-ura tuloksineen on Savonia-raati varsin monissa teoksissa dokumentoitu ja kirjoittelihan hän itsekin aikanaan Ur- palkitsi jo toisen heilulehteen. Tallessa ovat myös harjoi- tuspäiväkirjamuistiinpanot, mutta viimeiseen hikipisaraan asti kaikki käsittelevät urheiluromaanin vain juoksemista ja valmentautumista. Omaa sisäistä maailmaansa umpimie- Karo Hämäläinen kiri linen Paavo Nurmi ei avannut aikalaisil- leen eikä tallettanut siitä muistiinpanoja. takamatkalta voittajaksi Hän oli yksinäinen susi, oman itsensä luomus. Hän oli alusta lähtien selvillä omista fyysisistä heikkouksistaan juoksi- jana, mutta hänestä tuli paras sinnikkäällä treenaamisella. Harjoitusmenetelmät olivat hänen it- sensä kehittämiä eikä hän kaivannut niihin neuvoja eikä muutakaan apua. Urheilu- välinekauppiaksi ryhtynyt Kolehmainen antaa lahjaksi kehittämänsä Hannes –ma- ratontossut. Testattuaan Nurmi suostuu Karo Olavi Karo Hämäläinen totesi, että kirjan tekeminen Paavo sanomaan käyttäneensä hanneksia mutta Hämäläinen Nurmen elämästä oli hänen olympiadinsa ja tunnus- ei kehumaan. tus tuntui kultamitalilta. Syntynyt Mikkelissä 11.6.1976, toimittaja ja kirjallisuusarvostelija Omalla äänellä Opiskellut humanistisia aineita ämä on kirjailijalle kultamitalihetki! nipuolisia inhimillisen aineksia. ”Yksin” Paavo Nurmen täyttäessä 70 vuotta Helsingin yliopistossa ja Münchenin TNäin kuvasi tunnettaan Savonia-kir- on kirja yhden miehen elämänmittaisista suurjuoksijaa haluttiin haastatella, ja hän yliopistossa sekä kauppatieteitä Tam- jallisuuspalkintoa 2016 kaupungintalon saavutuksista ja pettymyksistä. Nurmi on suostui ehdolla että haastattelijana olisi pereen yliopistossa korokkeelle vastaanottamaan noussut kivikova laskelmoija, itselleen säälimätön Kirjailijana monipuolinen, kir- Karo Hämäläinen. Romaanin kirjoit- askeetti. Nykypäivän urheilijalta vaadit- Edellinen Savonia-palkittu kirjailija joittanut lastenkirjoista trillereihin, taminen juoksija Paavo Nurmen elämäs- tavia PR-miehen ominaisuuksia hänessä Jouni Tossavainen juoksi oman pikamat- esikoisteos lastenromaani Samuli, tä (1897-1973) oli hänen kahden vuoden ei ollut tippaakaan. kansa Hannes Kolehmaista seuraten. Helsingin herra 2000, romaani Kuu- mittainen olympiadinsa, jossa takamat- Kuuluisa on esimerkiksi juttu, kun des askel 2004, presidentti Kekkosen kalta lähteminen teki hyvää. Nurmea pyydettiin Suomen olympiajouk- fiktiivinen elämänkerta 2005, sitten Savonia –palkintoraadin valinta palkita kueen edustajana tervehtimään New Yor- kolme kirjallista trilleriä peräkkäisenä vuotena toinen urheilijaelä- kin lentokentällä vastaanottamassa ollei- Hämäläinen on kirjoittanut tie- mänkerta oli hienoinen yllätys – yleen- ta amerikkalaisisäntiä. Nurmi otti hatun tokirjoja, ollut Finlandia Junior- ja sähän tällaisten valintojen tasapuoli- päästään, kumarsi ja lausui: Thank you! Finlanlandia-palkintoraatien jäsenenä suudesta ja erilaisuuden vaatimuksista Se oli siinä. Arvopaperi-lehden toimittaja ja spekuloidaan, eikä kai vähiten valitsijoi- toimituspäällikkö, den itsensäkin kesken - mutta raati teki Viimeiseen hikipisaraan Kiiltomato –kirjallisuuslehden pää- oma ratkaisunsa, eikä mutinoita ole jäl- toimittaja keenpäinkään kuulunut. Ihaillusta suurjuoksijasta lukenut Parnasson vastaava tuottaja vuo- Kun urheilussa tullaan ulos saavutusten koulupoika Karo Hämäläinen piti Paavo desta 2014. kirjaamisesta, löytyy käsiteltäväksi mo- Nurmea harvinaisen tympeänä tyyppinä,

8 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 9 presidentti Urho Kekkonen. Kekkonen lehmainen, Nurmi, Ritola, Isohollo, Wi- oli Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja- ren, Vainio – aikansa huippukunnossa, Juhani ja Joel kelpaavat na ominaisuudessa 1932 Los Angelesin parhailla valmennusmenetelmillään trim- olympialaisissa, joihin Nurmen juoksija- mattuina? Kuka heistä katkaisi maalinau- ura päättyi – hänet julistettiin ennen kiso- han? savolaisuuden ikoneiksi jen alkua ammattilaiseksi. Mahdoton kilpailu, mutta jos pitäisi Ehkä Nurmi halusi antaa oman to- voittaa tahdonvoimalla olisiko hän Paavo Mutta tapahtuisiko vääryys, distuksen tapahtumista, omalla äänellä. Nurmi? jos lisäämme vaikuttajalistaan Abelin ja Gustavin? Haastattelu on kuultavissa Urheilumuse- Teksti ja kuvat: Eila Ollikainen ossa eikä jutustelussa ennalta tietämätön- avon Kielen seuran puheenjohtaja Sep- kin. Mutta onhan täysin mahdollista, filo- tä tullut esiin, kun Hämäläinen sitä kuun- Spo Kononen toimi nuorena miehenä, sofisessa maailmassa, että sotkeudumme teli elämänkertatietoja etsiessään. ennen lyhytaikaista Ruotsin turneetaan, kärpäsen jalkoihin niin Ateenassa, Portu- Mutta kuuleminen synnytti oivalluk- SS:ssa uutistoimittajana. Iltavuorolaisen galissa, Kiuruvedellä kuin Säämingissä- sen: Nurmi omalla äänellään! Hän ru- toimittajan tehtäviin kuului päivystyksen kin. Kosmoksen kalliopohja on aina ollut pesi kokeilemaan ajattelua niin kuin ajat- ja ns. poliisikierron ohella laatia ylihuomi- mahdollisuuksien nautintoalue. teli päähenkilönsä ajatelleen. Se ei ollut seen ’mullikkaan’ palstan pätkä, joka kan- Puheenjohtaja Seppo esittää viimeisim- helppo ratkaisu mutta toimi näkökulmana. toi (ja kantaa yhä) Tiedätkö-otsikkoa. mässä Aakustissa erityistä ’savolaisuuden ”Yksin” on yksinpuhelua äänettömä- Sutkauksen alla annettiin lukijoille juhlapäivää.’ Luettelee mies, tehtävänsä nä kuuntelevalle lukijalle. Se koukuttaa, mahdollisuus vastata kymmenen kysy- mukaisesti, henkilöitä, ykkösiä ja kakko- vaikka lukija tasan tarkkaan tietää etukä- mykseen. Joko oikein tai väärin, valinnan sia, pohjoisesta ja eteläisestä maakunnas- teen mitä on odotettavissa. Elämänvai- mukaan. Ehkäpä onkeen otettavaksi tule- ta, joiden nimissä voitaisiin kokoontua heisiin kuviteltu rakkaustarina hiukan viin tietämättömyyden tarpeisiin. kunnioittamaan ja kumartamaan. somistaa kirjaa mutta vaikuttaa muuten Seppo laati vuorollaan kysymyssarjaa Etupäässä he (kun kaikki), ovat sanas- turhalta. pienoinen virne suupielessään, näin veik- hamaaneja. Edesmenneinäkin siis varsin kaisin. Hän kysyi kerran, kahdesti, ehkäpä lähellä Savon kielen seuraa. Mahdoton kilpailu Urheiluasiantuntija ja kirjallisuuskrii- kuudesti: Kuinka monta jalkaa on kärpä- Mutta mutta: eihän ihminen elä pelkäs- tikko Kari Leskinen saa Hämäläisen sellä? tään sananrieskasta vaikka se miten ravit- Lopuksi lukijaa kutkuttamaan synty- signeeraaman Savonia -teoksen. nyt ajatus. Entäpä jos he olisivat olisi En muista monella jalkaparilla mies seisi kaikkia muitakin ruumiin osia kuin vastasi, eihän tuhatjalkaisellakaan ole tu- vatsaa. yhtä aikaa lähtöviivalla, samassa kilpai- Savonia-raadin jäsenet keskellään hatta saapasparia - kun ei taida olla yh- Tarvitaan muisteloita elinkeinovaikut- lussa juoksemassa joukko kautta aikojen palkittu kirjailija Karo Hämäläinen ja parhaita pitkän matkan juoksijoita. Ko- raadin pj. Varpu Puskala. tään. Kärpänen on myös tuomittava eläin tajista: mylläristä, laivanvarustajasta, vii- epäkuranteilla tavoillaan: sehän syö siellä nankeittäjästä, rantojen rakentajasta - sekä missä ihmiset ulostavat, ulostaa missä ih- silmänkääntäjästä! - Nimiä mainiten Gus- miset murkinoivat. tav Ranin ja Abel (Kuikka) Koponen. Kärpäsen jalkamäärä pullahti yllättäen Heistä pikkuisen lisää tuonnempana. .. esille lukea pakertaessani portugali- Juhani Ahon (11.9.1861 - laisen Nobel-kirjailijan José Sara- 8.8.1921) tyylipuhtain hengentuo- magon (1922 - 2010 ) viimeisin- te on mielestäni pienoisromaani tä suomennosta Lissabonin Rautatie, Mattineen ja Liisoi- piirityksen historia. Väittää ni- neen. mittäin José maailman ehkäpä Moni muukin kirjailija yl- tunnetuimman filosofin Aristo- tää nimenomaisesti pienoisro- teleen (384 - 322 eKr.) uskoneen maanissaan parhaaseensa. Veto ja opettaneen, että tällä pienellä riittää loppulitviikkiin saakka. siivekkäällä on vain neljä (4) Lukijakaan ei kyllästy eikä hen- jalkaa. Kahta vähemmän kuin Gustav Emanuel gästy; voi jopa henkistyä. Sepon vastauksissa, omissani- Ranin(1825-1896) Näitähän voisi luetella enem-

10 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 11 män kuin palstatila antaa myöten. John sä. Sieltä hän kirjoitteli ahkerasti tuntojaan Järveä, maiseman silmää, ihmisen sy- Steinbeckin Helmen ja Eeva Joenpellon lukutaitoiselle kotiväelle. Kirjoitti mm. vintä ystävää, ei tarvitse välttämättä fyy- Johannes vain hutaisen tähän esimerkeik- silloin, kun Putkinotkon polut ja juoksu- sisesti nähdä. Riittää kun tietää sen siellä si; ulkomaista ja kotimaista arkirealismia. tukset olivat jo selkeinä päässä, purkamis- vapaana saasteista lilluvan, puoli vuotta Syvä oli kuitenkin hämmästykseni, kun ta vailla, näin: - Olen ollut yhteyksissä jäisenäkin kiiltelevän. Arvid Järnefeltin, tolstoilaisen suutarin Juhani Ahoon. Hän rakastaa minua! Satamakadun/Koljonniemenkadun (jäl- (!) Vanhempieni romaanista luin taide- Aho oli kaksi vuosikymmentä Lehtosta kimmäinen Kuopion ensimmäinen katu...) maalari Eero Järnefeltin arvion Rautaties- vanhempi. varrella on kohonnut jo puolentoista tä ja sen tekijästä: - Minun piti kirjoittaa Ahon suku- ja tuttavuustaustat olivat (noin...) vuosisadan ajan uljas, punatiili- teoksen virkkeet uudestaan, kun Juhani kieltämättä rikkaammat kuin haukinie- nen rakennuskolossi. Leimat seinissä: Oy pyysi! meläiseen maantien ojaan (paikkansa Gustav Ranin VALSSIMYLLY. Jauhosä- Eero oli siis kaunokirjallisuutemme en- pitämättömän kertoman mukaan...) syn- kin korkuisin versaalikirjaimin ne ovat ju- simmäinen kustannustoimittaja. tyneellä Lehtosella, kansalliskirjailijalla. listaneet yrittäjyyden voimaa savolaisten Vapaamielisesti sanottu (lähes) lanko- Mataleenan pojalla. pääkaupungissa miehestä! Joel Lehtonen, Siämingin suuri poika. Myllyrakennus vertaansa vailla aina Vaikka kaiken kohtuuden nimessä on Valssimyllyä taotaan taas näihin päiviin saakka. Siellä kivi kolkki, Ennen kuin Lehtiniemen Inhanmaan uskottava, että kaivoihan Aho teoksen Vuosikymmeniä olen katsellut työhuo- ratas rupatti vielä viime vuosikymmenel- suuri poika oli kypsä pääteokseensa Put- (Rautatien) pohjan, suunnitteli muodon, neeni ikkunasta Niemenkadun, Satama- lä. Ihmisille puuro- ja leipäjauhoa, eluk- kinotkoon, hän lähetti tekstejään arvioi- rakensi rungon. Jospa sitten pyysi tuttava kadun, Raninin myllyn, Likööritehtaan ja keille höystettä appeisiin. Samalla tontilla, taviksi, kenties korjattavaksikin luotto- taidemaalaria vähän vilkaisemaan sana- TVH:n entisen toimistorakennuksen yli Kirkkokadun varrella, keitettiin niin maan ystävilleen. Näin myös sydänystävälleen taiteen maalauksellisia puolia. Olihan ka- Kallavedelle. Siitä huolimatta, etten sitä makeita liköörejä, että oikein! Muitakin rouva Sylvia Avellanille. vereista vähällä langoksetkin sukeutua... rakennusmassojen lävitse ole koskaan suloisen huppelin antavia viihdykejuomia, Mutta kun tuli 1920-luvulla pääteoksen arvelen... nähnyt. mutta niitstä ei tämän enempää. vuoro, niin silloin hän julisti: - Tämä on Veljessarjan kolmas edustaja oli sävel- Mutta muuten kyllä. Matkaa kotoani Se oli alku kuopiolaiselle teollisuuspo- tällään täysin valmis! Tässä ei tarvita vie- täjä Armas Järnefelt. Hänet tunnetaan jos Kallaveden armaille aalloille ei ole enem- litiikalle, maallisen hyvän tuojalle! Sen raan miehen, ei naisen kättä! ei muusta, niin herkän lyyrisestä Berceus- pää minkä Kenian heittohirmu pystyy kei- alkuunpanijana oli tämä jo edellämainittu Ei edes Sylvian joululaulua... esta. häällään linkoamaan. Huumetta lisäämällä sääminkiläinen Kustaa Raninen (1825 - Parisen vuotta sitten osui silmiini ruot- Vaikuttiko Armas-veljen kehtolaulu sii- ainakin. 1896). Kuopiolaistuessaan, kaupunkilais- hen, että Aino Järnefelt valitsi aviokseen salaisen dekkaristin ja tutkijan Håkan säveltäjän (Sibeliuksen), ei kirjailijaa Nesserin arvio Putkinotkosta. Hän hui- (Ahoa) jää ikuisiksi ajoiksi ratkaisemat- pensi esityksensä näin: - Eräs suomalai- ta. - Onneksi se ei ole ainoa ratkaisematon nen teos on yksi parhaista kirjoista, jonka lajissaan... olen koskaan lukenut. Se on Joel Lehtosen Raninin Entäpä Joel Lehtonen (27.11.1881 - Putkinotko. Jos minä saisin päättää, se Koljonniemen 20.11.1934)? Hän ei voinut nojautua pa- käännettäisiin kaikille maailman kielille. mylly-/pani- pilliseen isään eikä historialliseen suku- Se on täydellinen kirja! mokiinteistö taustaan; sääminkiläiseen sentään. Isästä Håkan tarkoitti epäilemättä, että myös valmistui v. 1883. Sitä ei ole varmuutta. Yhtä savonlinnalaista savon kielelle. Ehtisipä savontua ennen saneerattiin pankinjohtajaa osoitetaan yhdellä sormel- Koraania ja Taisteluni-teoksia. jo kymmenen la, muuatta sääminkiläistä mylläriä toisel- Samalla Joel kelpuutettaisiin savolaisten maakuntasarjan juhlien ykkösnimeksi. vuotta myö- la. Kahdeksan sormea sojottavat pelkkiin hemmin ja ties Lehtonen matkusteli varsinkin 1920-lu- raisuihin reissumiehiin, nimeltä mainitse- kuinka monta mattomiin. vulla suomalaistaiteilijoiden tapaan mie- kertaa ennen Karoliina Heikaraisella, Joelin synnyt- lellään eteläisessä Euroopassa. rakennuksen täjällä oli kysyntää. Olihan hän pojan to- Raihnautuva ulkoinen olemus tykkäsi muuttamista distuksen mukaan ’kaunis kuin indiaani- etelän lämmöstä, elämän totuutta etsivä asuinkiinteis- nainen...’ mieli uudistui aurinkoisessa atmosfääris- töksi v. 2015. 12 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 13 tuessaan nimi muuttui sen ajan talousin- la lopun elämääsi? hän kysyi. - Totta kai paljon apua Kuikalle ja hänen perheelleen tressien mukaisesti Gustav Raniniksi. minä haluan, Abel vastasi. ollut. Kuollessaan Abel Koponen oli yhtä Vuodet ja vuosikymmenet ovat seuran- Ja niin sai Heinäveden poika oppia köyhä kuin syntyessään. Vaisu hymykin neet toistaan, peräkkäin, ei päällekkäin. Pietarissa temput, joita ei Suomenmaassa oli kuivahtanut. Ja katsopa mokomaa: nyt avara tontti kukaan toinen osannut. Mutta kun Kuikal- ja myllykin on muuttumassa ihmispesäk- ta itseltään kysyttiin oppiensa pohjaa, oli Tuomo Loikkanen si. Wanha Mylly ja Kustaan Kartano, vaisu hymy ainoa vastaus.” Kuopio/ asunto-osakeyhtiöitä molemmat, korvaa- Eipä noista taikurifakiirin neuvoista Sääminki vat aikaisemmat elinkeinotoiminnat. Las- ten itku sekä naisten nauru (ja päinvas- toin) täyttävät jo loppukesästä muinaisten myllymiesten jättämät puhekuplat nostal- gisen historian lehdillä. Vexin posetiivi vaikeni Abel (Kuikka) Koponen ei ollut Kainin raamatullinen veljesuhri, vaan itäsavo- Kuopion tori ei ole enää enti- muutamaan kiireiseen minuut- lainen maankuulu silmänkääntäjä, pohu, Savonlinnalainen sensä ensi kesänä, kun Veik- tiin, vaan asioista juteltiin toimittaja Aini Rössi tallensi muisttietoja lumoaja mikä liekään. Täydellistä psyko- ko ”Vexi” Poutiainen ei kaikessa rauhassa ja pohjia v. 1979 savolaisesta kujeilijasta. fyysista tutkimusta tästä kutsumukselli- ole soittamassa posetii- myöten. Harrastuksistaan sesta kulkumiehestä ei tietenkään ehditty Kuikka oli pieni tekijä tässä joukos- viaan. Koko kaupungin johtuen Vexi haastatteli tehdä, ei edes epätäydellistä. Leppävirran sa, ja kaiken lisäksi melko kelvoton per- tuntema viihdyttäjä ja monesti viihteen ja mu- (Heinäveden) Varistaipaleella 1833 alka- heenisä, pellon kuokkija. Lapsosia kertyi aiempi radiotoimittaja siikin tekijöitä, ja sai nut elämä, ja Jäppilässä 1890 tullut kuo- puolen kymmentä, heille nimiä runsaasti menehtyi pitkälliseen tästä kiitoksena muun lema lopetti kuuluisan silmänkääntäjän enemmän. Esikoistyttönen syntyi 1873, sairauteen 76 vuoden muassa kunniakirjan maakuntamatkat. kuoli jo 1880. Jos elontaival oli tyttösellä iässä tammikuun 11. Suomen harmonikkalii- Savonlinnalainen toimittaja Aini Rössi lyhyt, niin sitä pitemmän nimen isä-Abel päivänä. Hän oli synty- tolta. kokosi 70-luvun lopulla tästä myytillisestä antoi tyttärelleen: Iida Riia Lucina Hilda nyt Aleksis Kiven päi- Aikaa lohduttamassa henkilöstä teoksen Kuikka Koponen kons- Hulda Levantiina Amanda Olivia Ceela vänä 10.10. 1939. Vaikka ihmisiä.Posetiivarina Vexi tikas kujeilija. Concordia Jemna Jekleobeth... Ja tätäkös Vexi miellettiin yleensä ikuisti itsensä myös Guin- Tutkija Lauri Simonsuuri julkaisi nimirimpsua toistettiin vielä sotien jäl- kuopiolaiseksi, koti oli kui- nesin ennätysten kirjaan pyö- samoihin aikoihin Myytillisiä tarinoita- keenkin Säämingin perinnepiireissä! Siinä tenkin pitkään Siilinjärven Kasu- rittämällä yhtäjaksoisesti kampea kokoelmansa, jossa on sanasia myös Kui- sai isä-Kuikkakin osansa. rilassa. kaksitoista tuntia. Mieliinpainuvia het- kasta. Nyt on tilanne toinen. Pimeät pirtit ovat Vexi Poutiainen lie ollut hiljaisim- kiä Vexi tarjosi niin koululaisille kuin Simonsuuri toteaa, että suomalaiset hävinneet, kansan rippeet pitkillä eteyk- pia toimittajia tai esiintyviä taiteilijoi- vanhemmillekin kuvaelmilla, joissa hän ovat aina olleet, pimeistä pirteistä lähtien sillä ei enää keskustele muuta kuin omien ta, joka teki elämäntyönsä äänellään. kertoi elämästä sota-ajan Suomessa is- kertojakansaa. Ja kun agenda oli talvi-il- vaikeuksiensa kanssa; vihapuhetta saira- Esiintymislavan ulkopuolella häntä oli kelmien ja musiikin välityksellä loin hämärä, ellei peräti pimeä, niin silloin uksista. turha etsiä eturivistä. Tekemättä itses- Vexi Poutiainen oli myös ensimmäi- alkoivat tarinat lennellä. Joskus jopa myy- Mistä Kuikka voimansa sai? Vähän tään numeroa hän tarkkaili mieluum- siä, joka hurahti vanhoihin pappamo- tillisyyden ylittäen... Aini Rössiä lainaten, tiivistäen: min ihmisiä ja elämänmenoa joukon poihin. Nuorena ei ollut niihin varaa, Taikauskoa, taikauskoa... ”... Abel pelasti Pietarin satamassa maa- sivusta tai takaa. joten ikämiehenä oli haettava hyvitystä. Mutta olihan sitä myös muualla varhai- ilmankuulun taikurin varmalta hukkumis- Vexin mukaan mopot olivat ”elämän sessa maailmassa. Kaksoisvirtojen maassa kuolemalta. Taikurilla oli paljon rahaa, Työnsankari suola”. Mopojen tilalle tuli viime vuon- tunnettiin monia silmänkääntäjiä, lumo- jota hän tarjosi Abelille palkkioksi, mutta Monessa katsannossa Vexi oli kui- na sähkökäyttöiset menopelit, joiden ajia. Baabelin torni oli totta lähes yhtä pal- tämä sanoi: - En minä rahoja huoli, eikä tenkin työn sankari. Hän teki pitkän selästä maailmaa saattoi seurata ilman jon kuin kotimainen televisiotehdas Imat- tämmönen homma passaa maksullinen päivätyön Yleisradiossa maakuntara- pärinää ja polttoaineen käryä. ralla. Välimeren itäisellä rannalla esiintyi olla muutenkaan. Mutta taikuri oli itsepäi- diossa Radio Savossa aikana, jolloin niin ikään ihmeitten tekijöitä, silmänkään- nen: - Minun henkeäni ei tarvitse ilman haastatteluja ei tarvinnut puristaa vielä Seppo Kononen täjiä, lumoajia; nimiä mainitsematta... edestä pelastaa. Haluatkos elää helpol-

14 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 15 nelman. Ajattelin että onpa nämä isän- Mänttä maallista väkeä ja taitaa olla jo koti-ikävä. New Yorkista Pettinen lähti Kanadaan Juokse sinä humma poikansa luokse. Lähtötunnelmassa aistin jälleen jotain erikoista. Vasta myöhemmin kun tuo taivas… kuulin että kyse oli jäähyväisistä. Albert Pettisellä oli pitkälle edennyt vakava sai- raus ja hän kuoli matkan jälkeen seuraavana vuonna. Laitan YouTuben auki, suljen silmät, Albert Pettinen. Kuva: Leena Kononen humma juoksee - kauas. Albert Pettinen (1937-2002) syn- Teksti ja kuvat: tyi Inkerin Tuutarissa. Vuonna 1942 Marja-Riitta Saastamoinen perhe evakuoitiin Viroon. Seuraava- na vuonna perhe siirtyi Suomeen ja Suurlähetystö Washingtonissa on vihreä palasi takaisin Neuvostoliittoon v. rakennus ja vihreyttä lisäävät köynnökset. 1944 Novgorodin alueelle. Vuodesta Rakennus valmistui 1990-luvulla. 1946 Pettinen asui Virossa ja muutti v. 1993 Suomeen musiikinopettajak- Savolaisvieraat kajauttivat hartaina Sa- si Juankoskelle. Virossa hän oli tun- volaisen laulun suurlähetystössä. Alempi nettu orkesterin- ja kuoronjohtaja. kuva. Pettinen sävelsi Juankoskella musiikin kolmeen laulunäytelmään: Laulu vapaudelle, Jääkärin sulha- nen ja Rajasusi. Erityisesti Pettisen Lyyli Ronkosen runoon Ikuinen kulkuri säveltämä laulu on tullut rakkaaksi inkeriläisten keskuudessa. Albert Pettinen oli monipuolinen kulttuuri-ihminen ja todellinen vahvistus Koillis- Pettinen menehtyi vuonna 2002 ja Savon kulttuurielämälle. Häntä säestää Jaakko Hyppölä. on haudattu Suure-Jaanin hautaus- maalle. iime vuonna tuli kuluneeksi 100 delphiaan FinnFestiin. Varmaankin pro- Vvuotta Tapio Rautavaaran, Ola- fessori Osmo Hännisen myötävaikutuk- FinnFest-matkasta kerrottiin seik- vi Virran ja Toivo Kärjen syntymästä. sella pääsimme Washingtonissa käymään kaperäisesti Aakustissa nro 4/2001. Heidän laulujaan kuultiin pitkin vuotta. Suomen suurlähetystössä. Tapio Liinoja esitti kiertueellaan Sininen Rakennus on arkkitehtonisesti merkit- uni viime kesänä Haapamäen Veturitallis- tävä ja valmistunut v. 1994. Arkkitehteinä sa Rautavaaran lauluja, hummakin juoksi. olivat Heikkinen ja Komonen. Rakennus Moni ihminen yhdistää tietyn laulun jo- on puuta, graniittia ja kuparia. Suurlähe- honkin mieleen jääneeseen tapahtumaan, tystön tehtävänä on muodostaa, valmistel- paikkaan, muistoon. la ja toimeenpanna Suomen ulkopolitiik- Mutta mikä voisi yhdistää otsikon lau- kaa. lun ja Suomen Washingtonin suurlähetys- Albert Pettinen esitti suomalaisia lau- tön? luja Jaakko Hyppölän säestäessä flyyge- Oli vuoden 2001 loppukesä ja savon- lillä. Riitta Hämeen-Anttila säesti myös kielenseuralaiset lähtivät savonialaisten ja lauluja viululla. Kun Juokse sinä humma Koillis-Savon rettelolaisten kanssa Phila- kuului, aistin erikoisen liikuttuneen tun-

16 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 17 Vestäjien puheenjohtaja Aune Räsänen vanhan ja kauniin puutalon seinustalla.

tyi riemua tapaamisesta. - Liity seuraamme, sanoi Pirkko. Hän Aune Räsänen: tuli tutuksi 1977 talvella, jolloin opiskelin Päiväkirjamerkintöjä Mikkelin Kirjoittajaopistossa. Opettajiani Porin matkasta 1980 olivat Orvokki Autio ja Arto Kytöhon- ka. Kirjalliset talvipäivät Sain yhden hengen huoneen. Hienoa! Levähdin ja laittauduin lähtemään Kirjas- totalolle. huhtikuussa vuonna 1980 Kalle Päätalo oli perunut tulonsa uu- den työnsä vuoksi. Veijo Meri oli sairas- Kirjallisten talvipäivien ohjelmaan sisältyi retki Raumalle, jonka katumiljöötä kuvassa. tunut. Enimmäkseen porilaisten voimin tapahtui ohjelman suoritus. Lähtiessä tu- uomen Kirjailijaliiton jokavuoti- ”Jos maksatte viuluniekalle, niin var- tustuin Matti Summaseen. Sset talvipäivät pidettiin Porissa 11.- mistakaa, että hän todella soittaa teidän - Jouko Tyyriltä terveisiä, sanoin. Huo- 13.4.1980. Pohjois-Savon Kirjallisen lauluanne...” neeseeni tultua olin enemmän kuin nälkäi- yhdistyksen puheenjohtajana olin velvol- Juna saapui Pieksämäelle, jossa vaih- nen. Menin ruokasaliin. Kirjallisuusväkeä linen osallistumaan tapahtumaan. Olihan to. En löytänyt ravintolaa ja nousin Tu- tuli sali täyteen. siellä samalla Kirjailijayhdistysten neu- run junaan, jäädäkseni pois Tampereella. Seuraavana aamuna yläsalissa oli il- 13.4. sunnuntaina aamupalan jälkeen vottelukunnan vuosikokous. Valtion Kir- Lievestuoreen seudulla kävin ravintola- moittautuminen. Valtion Kirjallisuustoi- alkoi Kirjailijayhdistysten neuvottelukun- jallisuustoimikunnan jäsenet kokoontuivat vaunussa juomassa kahvit metvurstivoi- mikunnan jäsenet tulivat Kai Laitisen joh- nan vuosikokous, puheenjohtajana Jorma myös; Kai Laitinen, Mirjam Polkunen leivän kera. Kaksi vanhaa pappaa jutteli dolla. Esittelimme itsemme mikrofoniin. Kannila. Olin Vestäjien ainut edustaja useat muut. Ohjelmassa oli Juhani Syr- nimismiehistä. Puhetapa oli sellainen, että -Terveisiä Kuopiosta, sanoin yleises- ja. Kokouksessa ei mitään erikoista. Klo jän alustus, Kirjailija ja asuinympäristö. muistin tuomarinvalan tehnyttä Kalle- ti. En tuntenut juuri ketään osanottajista, 11.30 alkoi vierailumatka Raumalle kah- Jarmo kyyditsi minut Kuopion junalle isääni, joka kuoli vuosi sitten. Riipaisi. sanoin nimeni ja kerroin olevani Vestäjien della linja-autolla. Istuin Oiva Arvolan Ritoniemestä jäätietä Kallaveden ylitse. Vähän ajan kuluttua seurasin matka- puheenjohtaja. kanssa. Väinö Kirstinä oli oppinut nimit- Oli kiva tunne jättää Kuopio. Varmistuin, kumppaneita Porin junaan. Nakkilan kir- - Vestäjät siis toimivat taas, sanoi Kai tämään minua oikealla nimellä. että istun oikeassa junassa. Lähtöäni edel- kon vaiheilla alkoi jo väsyttää. Poriin tul- Laitinen. Päivä vietiin läpi ohjelman mu- -Vai emäntä, hän ilmaisi. si monta valmistelupäivää; ruokaa koti- lessa juna oli myöhässä. Minut ohjattiin kaisesti. Käytin keskustelupuheenvuoron Antti Tuuri oli jo poistunut kuviois- väelle. Opiskelijatkin tulevat Kuopiosta Cumulus-hotelliin, jossa Pirkko Heikkilä Juhani Syrjän alustuksesta Kirjailija ja ta. Raumalla jatkui vieraanvaraisuus. viikonlopuksi. ja muut mikkeliläiset olivat aulassa. Syn- asuinympäristö. Syrjä mainitsi, että ”pe- Kaupungin edustus oli vastassa. Söimme Junavaunun ikkunasta huomasin, kuin- rinteisesti on ennakkoluuloja. Ollaan taus- lounaan Seurahuoneella. Valtuustosalissa ka suuria pälviä omakotitalojen rinteillä tansa vankeja. Nykymaalaisympäristössä Rauman esittely rainakuvin. oli. Takkiin kääriytyneenä luin amerikka- ei ole varaa elää näin. On pysyttävä pin- Kai Laitiseen tutustuin tällä matkalla laisen psykologin Wayne W.Dyerin teosta nalla, jos mieli elää, tulla toimeen, viihtyä. paremmin. Hän oli kiinnostunut kaikesta, ”Elää omilla ehdoilla” mm näin: ”Kaik- Ja mikä vielä tärkeää - uskoa tulevaisuu- mitä Savossa oli tapahtunut viime aikoina. ki pelko on tuskallista, koska se ei johda teen, jättää pellot viljeltynä sekä metsät Kotiin viemisiksi jokainen sai muovikas- turvallisuuteen. Niinpä jokainen ajatus, kasvukunnossa tuleville sukupolville. sin, jossa Paakarin kakku. Paluu takaisin jonka avulla perusteettomista peloista voi- Talonpoika kantaa vastuuta perusasioista, Poriin ja ero. Iltapäivän aurinko jäi pais- daan päästä irti, lisää jotakin ihmisen on- joita tulevaisuudessa hyödynnetään. Visua tamaan. Asemalaiturilla nautin keväästä ja nellisuuteen.” talonpoikaa kunnioitan”, hän sanoi. Syr- päivien valoisista muistoista. Pieni yksityiskohta raumalaisen puutalon jä noteerasi kannanottoni niin, että se oli seinässä. “Wähä Päeväne”. maaseutuväestölle edullinen. Aune Räsänen,Vehmersalmi

18 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 19 na 1875—1913. miseen oli vaikuttanut nimissä Manchester Kuopiolaisia köllejä Potifarin tytär oli lyseon piirustuk- ja Schroeder olevat suhuäänteet. Kukaan ei senopettaja Irene Frosterus, A. E. Fros- ole muutakaan selitystä tiennyt, ja harvoin, teruksen tytär. Neiti Frosterusta maan- jos koskaan, koulupojat ovat päähänpis- ässä jutussa ei käsitellä niitä oon. Paistikas-Matti oli kirkkoherra, viljelysneuvos Tatu Nissinen luonnehtii toilleen perusteita miettineet. Schroederin Thenkilöitä, jotka ovat iso- rovasti ja Kuopion ensimmäinen koulumuistelmissaan mainitsemalla, että ansioluettelossa esiintyy myös virkanimike kokoisia ja kömpelöitä, köl- tuomiorovasti Matthias Ing- ”hän oli aivan mahdoton minkäänlaisen rajakomendantti. Ilo Schroederin pojat otti- leiksi kuvailtuja. Sen sijaan man (1762 - 1855). kurin pitäjäksi”. vat sukunimekseen Syväri. esitellään joitakin henkilöitä, Ukko-Ranetti oli kap- Keltanoiden keisari, kalakukkojen kap- Kärsä oli Asemakoulun veistonopettaja joiden kannettavaksi on koi- palainen ja sotarovasti teeni on komea ja pituudeltaan ylivertainen eli poikien käsityön opettaja. Hänen oikea tunut kölli eli haukkuma- tai August Fredrik Granit niistä kölleistä, joista olen kirjoituksista nimensä Hjalmar Marttinen (s. 3.5. 1877 liikanimi. köllillä on näet (19.3.1824—12.2.1907). lukenut. Tämän epiteetin on saanut kansa- Lappeenrannassa) tuli tietooni vasta kau- nämä kaksi merkitystä. Hänen pojistaan (Ra- koulunopettaja Johannes Pekkarinen (s. an sen jälkeen, kun olin Asemakoulusta jo Ukko Lode -köllinimi edus- netteja hekin) Brunosta 20.7.1850 Kuopiossa) esimieheltään, kan- muihin kouluihin siirtynyt. Kärsä kuului taa lajityyppiä, jossa liikanimen (27.1.1855—30.6.1939) ja Eelistä sakouluntarkastaja Oskar Anders Ferdinand niihin opettajiin, joita todella pelättiin. Lau- perusteena on ikä ja usein myös (21.12.1866—22.5.1945) tuli opet- Lönnbohmilta (s. 24.5.1856 Liperissä). Päte- danpätkän höyläämisestä ei kiitosta herunut, Ukko Lode kunnioitus. Everstiluutnantti Kaarle tajia. Bruno Granit-Ilmoniemi (v.sta vän perusteen liikanimelle A. F. Lönnbohm ja kannustamisen sijasta voi saada siitä lau- Leonard Lode (17.5.1752—25.5.1816) ei 1924 lähtien Ilmoniemi) oli Kuopion tyt- (runoilija Eino Leinon veli) oli keksinyt dasta, jos Kärsä sattui olemaan pahalla pääl- kyllä nykykäsityksen mukaan ollut vielä uk- tökoulun ruotsin ja suomen kielen kollega, Pekkarisen intohimoisesta harrastukses- lä, niin kuin tuntui aina olevan. Liikanimen koiässä, kun häntä Suomen sodassa 1808 jo sittemmin nuorempi lehtori. ta keltanoiden tutkimiseen. Nelisentuhatta syntyyn on saattanut olla aiheena opettajan tällä lempinimellä kutsuttiin; olihan hän sil- Lukuisten luot- näytettä sisältäneen keltanokokoelmansa tasaiseksi leikattu pystytukka, joka antoi loin ”vasta” noin 55-vuotias. Ukko Lode oli tamustoimien joh- Pekkarinen lahjoitti 1915 museolle. Hänen ulkonäölle poikien mielestä ”kärsämäisen” Hatsalan tilan isäntä. Monet muistavat hänet dosta hän sai kun- Heinäveden Kypärältä löytämänsä harvi- vaikutelman. vain Ukko-Loden petäjästä Niuvantien vie- nallisneuvoksen nainen keltanolaji on nimetty Hieracium Kana. En keksi enkä ole kuullut selvää reltä. Ukko-alkuiset köllit lienevät yleisim- arvonimen. B. G:T Pekkariniksi. perustetta, miksi tämän liikanimen on saanut piä liikanimien joukossa. (kuten hän tekijä- Ukko Barssi on yhden Viktor Barsoke- Kuopion Yhteiskoulun suomen kielen opet- Aina, taisteluun kun mennen ryntö- nimensä merkitsi) vitschin (22.11.1863—6.3.1930) valoku- taja Elsa Johanna Olsoni, o.s. Savolainen käskyn ilmoittaa Ukko Lode, sitä ennen kirjoitti mainion vista toimitetun kirjan nimenä. Ennen näitä (17.3.1882—7.2.1950). Ehkä hän on tuntu- harmaan päänsä paljastaa. Hartahana, to- historiikin Muis- julkaisuja ja valokuvamuseon perustamista nut kanamaiselta, vaikkei tuo laatusana mi- tisena seisoo näin hän hetkisen, niin kuin telmia Kuopion ei Barsokevitschista juuri mitään tiedetty. Ei nun mielestäni ole ehdottoman oikea kuvaa- muinoin pienoisena vanhana nyt rukoillen. August Fredr. Granit. kaupungin sa- esimerkiksi 1940-luvun loppupuolella, kun maan entisen opettajani persoonallisuutta. (Vänrikki Stoolin tarinat) tavuotisen ole- oltiin kotihipoissa Kuninkaankadun varrella Kanan takia sain ensimmäisen jälki-istun- massa-olon ajalta. Eeli Granit-Ilmoniemi sijainneessa asunnossa. Aikoinaan Barso- torangaistukseni. Se tuli aamuhartaudesta Köllinimen esimerkkinä voi hyvin pitää (21.12.1866—22.5.1945) puolestaan toimi kevitschin ateljeena ja kotina toimineessa myöhästymisen jälkeisten selvittelyjen jäl- Paistikas-Mattia. Tämä kölli kertoo hyvin Porin lyseon ranskan ja saksan kielen leh- talossa asui silloin erään luokkatoverimme keen, kun en ollut luopunut kannastani, mitä olennaista Matista, nimittäin sen, että Matti torina ja oli Suomen Sukututkimusseuran perhe. Kymmeniä vuosia myöhemmin pa- opettaja oli sanonut rynkyttäessäni lukittua piti erittäin paljon naurispaistikkaista ja oli sihteeri. Hänen kirjallisia töitään olivat mm. lasin paikalle, kun minulla oli jonkin aikaa ovea. Kana oli KYK:n entisiä oppilaita; tuli muutenkin hyvän Sukukuvasto ja Kallavesi Kuopion kaupun- työpaikka samassa huoneistossa. Nyt niissä kouluun 1894 ja pääsi ylioppilaaksi 1903. ruoan ystävä. Ny- gin ja ympäristön tietokirja, jälkimmäinen tiloissa toimii Barsokevitschin valokuva- Opettajana Olsoni toimi koulussa vuosina kyihmistä nimi Savon Sukutoimiston nimissä. museo. 1924—50. Kyllä siinä Navetan (= KYK) ehkä oudostuttaa, Potifari oli lyseon ranskan kielen opet- Mansu hajut ennättivät tulla tutuiksi. naurispaistikkaat taja Adolf Emil Frosterus (1830—1919), Tatu Nissinen on koulumuistelmissaan Muista kuopiolaisista köllien saajista, kun eivät taida jonka ura alkoi jo Kuopion lukiossa 1857 kertonut, että lyseon voimistelunopettaja opettajista ja vähän muistakin, ehkä tari- enää kuulua mo- ja jatkui sitten Kuopion lyseossa aina vuo- Ilo Emil Schroeder (s. 21.5.1875 Liperissä) noidaan vastakin. nenkaan ruokavali- teen 1904. Frosterus oli myös perustamas- sai liikanimensä maantiedon tunnilla, jonka Lassi Koponen sa Svenska privatlyceum / reallyceum i aikana oli käsitelty Englannin kaupunkeja. Matthias Ingman. Kuopio -nimistä koulua, joka toimi vuosi- Nissinen on arvellut, että nimi-idean synty- Lähteinä matrikkelit ja historialliset teokset.

20 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 21 non mm. teoksistaan; Jaakob painii en- den piirissä, eikä vehmersalmelaisten ja kelin kanssa, 1941 (myös ruotsinkielinen raahelaisten keskuudessa. Vehmersalmen Mestari Martti painos) ja Mustan kukon laulu, 1944. Eri- Litmaniemessä Hellin Karjalan synnyin- koisesti näihin teoksiin sisältyy runsaasti seudulla Kaikkosen suku työskenteli vuo- - kirjailija Martti Merenmaa kansantarina- ja myyttiainesta. Parhaim- sikymmenien ajan kulttuurihenkisesti. Isä millaan niissä kuvataan kansanihmisten Eero Kaikkonen oli Litmaniemen koulun eettistä kilvoitusta. Teokset; Penjami, johtajaopettaja ja kyläkuoron johtaja. Äiti irjailija Martti Henrik Me- vaeltaja, 1949 sekä Pyörä, 1955 ja Laulu Anni Kaikkonen oli alakoulun opettaja ja Krenmaan (19.7.1896 Oulu lähteestä, 1965, ilmaisevat, kuinka päädy- toimi raittiuden edistämiseksi. Kaikkosten -9.9.1972 Kuopio) matka Perä- tään toisinaan hiukan myös sadunomai- varsinainen koti sijaitsi Einessalon saares- meren rannoilta kuopiolaisten seen ilmapiiriin. Merenmaa itse oli myös sa, vastapäätä Vuorisalon kylää, jossa mi- Mestari-Martiksi sisälsi monenlai- toimittaja ja hän teki lehtiartikkeleita, sä- näkin olen asunut v:sta 1961 alkaen. sia, värikkäitäkin vaiheita. Hänen vellettyjä runoja ja esiintyi antologioissa. Appivanhempiensa rannoille Martti vanhempansa olivat veturinkuljet- Merenmaan perhe rakensi oman kesäasun- taja Kaarlo Heikki Karjala ja Anna Luonto ja ympäristö non ja saunan tultuaan Litmaniemen ke- Sofia Perttunen. Vuoteen 1921 Merenmaan tuotannossa säasukkaaksi. Hyvin he viihtyivät kesät- saakka myös Martin sukunimi oli kaiket vesistömaisemissa, sillä kirjailijan Lapsuuden Raahen Kissapotti eli Katin- Karjala. rakkain harrastus oli mato-ongella onki- hännän kaupunginosa on usean romaanin Osan lapsuus- ja nuoruus- minen ja mietiskely läheisillä Saariperän miljöö. Raahelaisille Merenmaa oli rakas- vuosistansa hän vietti Raahessa. Martti Merenmaa kesäisissä mietteissään. kalavesillä. tettu Kissapotin Keisari. Kevätilta Kissa- Taiteellisesti lahjakas nuorukainen Kirjallisista ansioistaan Martti Meren- potissa, 1927 sisältää tarinoita. Romaanis- suunnitteli muotokuvamaalarin uraa, mut- maalle on myönnetty seuraavat palkinnot: Kuopiolaisissa lehdissä nimitys esiintyi ta Markkinat Kissapotissa, 1942 WSOY, ta valitsi kuitenkin kirjoittamisen elämän- Valtion kirjallisuuspalkinto 1941, 1944, ensi kertaa 1950-luvulla. Toimittaja Erkki otettiin kaksi painosta. tehtäväkseen. Nuorena häntä kiinnosti en- 1949, 1957. Savolaisen mukaan sana mestari tarkoit- Mutta kun kirjailija oli tutustunut riittä- nen kaikkea runous, mutta hänen julkaistu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pal- taa Merenmaan kohdalla ”kirjantekijän västi savolaiseen elämäntapaan ja vaimon- tuotantonsa koostuu lähes kokonaan proo- kinto 1942, 1945, 1957. taitavaa edustajaa.” sa Hellin Sigrid Karjalan os. Kaikkosen sasta. Aleksis Kiven rahaston palkinto 1943. laajaan vehmersalmelaisperheeseen, siir- Hän avioitui vehmersalmelaisen kan- Maila Talvion palkinto 1951 Merenmaan kirjailijantie tyi myös se hyvin aitona kirjojen sivuille. sakoulunopettaja Hellin Sigrid Kaik- Pro Finlandia-mitali 1956. Merenmaan laajassa tuotannossa näh- kosen kanssa 1920. Tällöin hän julkaisi Merenmaan kirjailijantie oli aluksi hy- dään hänen omia elämänvaiheitaan; Raa- ensimmäisen romaaninsa Kohtalon mars- vin romanttinen. Ajankohtaisten kirjallis- Aune Räsänen, Vehmersalmi he, opiskelu Pietarissa, boheemielämä si, 1921 Otava. Se on kertomus vanhasta ten virtauksien vaikutukset eivät yltäneet Helsingissä ja myöhemmin savolainen Lähteet: Kai Laitinen; Suomalaisen kirjalli- kaupungista. Hän käytti myös nimimerk- persoonallisen kirjailijan teoksiin. Hänen saaristo. ”Niitä tulee kun narusta nykä- suuden historia, Facta, Raahe-seura, Raahen mu- kiä Heikki Nummi. tuotantonsa merkittävin osuus ajoittuu seo, Kuopion kaupunki, Yle Uutiset-kulttuuri, see”, totesi Merenmaa tuotteliaisuudes- Osa Merenmaan alkutuotannon romaa- 1940-luvulta 1950-luvun puoliväliin. Kan- Wikipedia. sankuvaus, maaseudun ihmisten ja elämän taan. neista kertookin Raahesta. Puutaloidylli ja Merenmaan tuotantoon kuu- meri tulivat kirjailijalle erityisen rakkaak- kuvaus, oli pitkään suomalaisen proosan hallitsevana aihepiirinä. Sen keskeisyy- luu 35 romaania, jotka ilmestyi- si. Romaani; Kevätilta Kissapotissa, 1927 vät vuosina 1921-1966. Viimei- korostaa taitavasti tapahtumien symboli- den ymmärtää, kun tietää että agraarinen elämänmuoto ja alkutuotanto pysyi Suo- nen Merenmaan romaani; Rujo suutta. Raahen 300-vuotisjuhlaan Meren- Viljami ja nainen ilmestyi 1966. maa runoili Raahen marssin, sen sävel- messa mielenkiintoisena aina toisen maa- ilmansodan loppuun asti. Hänen ansioitaan ei ole unoh- mään. Sitä laulettiin yksiäänisenä. dettu suomalaisen kirjallisuu- Kun kirjailija perheineen päätti asettua Vauhdikkaasti Merenmaa käsittelee pysyvästi 1930-luvun alussa Kuopioon, vehmersalmelaisen saariston asukkaiden hän oli julkaissut jo toistakymmentä ro- luontaistaloutta, elämänonnea ja arkisia Perheidyliä Kuopion Niiralassa. maania. Eino Arohonka käytti Meren- ihmissuhteita. Martti-ukki ja Hellin-mummo maasta Mestari-arvonimeä vuonna 1947. Martti Merenmaa sai valtion palkin- pojantyttärineen.

22 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 23 Inkerinsuomalaisen kylmä elämäntie päätyi Lapinlahdelle dettävä Jakutskin kaupunkiin Teknikum- Tähän mennessä Lyydia on asunut Suo- kouluun. Täältä Lyydia muutti Lensk-kau- messa kolme vuotta rivitaloasunnossa La- punkiin töihin 39 vuodeksi. pinlahden kirkonkylässä. Hoijakan johtaja Lyydia – 44 vuotta Siperiassa Lyydiasta tuli johtaja 30-vuotiaana. Sa- Satu Tauro on tehnyt Lyydiasta hienon massa työssä eläkeläisten keskuksessa hän kuvakirjan. eo Puurunen haastatteli Hoijakassa 85 oli 25 vuotta. Se oli lähinnä eläkevirasto, Lyydian Sergei-poika oli kolme vuotta Lvuotta täyttävää Lyydiaa, inkeriläistä jonka johtajan tuli olla kommunistisen Venäjän armeijan laivaston matruusina. ”Karjalan mummoa” 2.4.2015. puolueen jäsen. Alue kuului Jakutiaan. Hän on opettanut Irkutskin korkeakoulus- Lyydia Druzhinina syntyi 3.4.1930 In- Monet Lyydian työkavereista olivat ja- sa juridiikkaa 5-6 vuotta. Innokas kalasta- kerinmaalla, Uskulin kylässä, lähellä Pie- kuutteja. Ilmasto Siperiassa oli manneril- ja on asunut Prääzässä kolme vuotta. tarin kaupunkia. Hänen venäjänkielinen masto - kylmempi kuin Suomessa. Lyydia puhuu ymmärrettävää suomea. nimensä on Ljuda eli Ludmila, jota hän Siperian Jakutiassa kului aikaa 44 Isän äiti – mummo - puhui sitä lapsilleen, joutui käyttämään Neuvostoliitossa. Perhe vuotta. Täällä Lyydia meni naimisiin joten Lyydian suomen kielen taito säilyi. muutti 1937 Oranienbaumiin, nykyiseen venäläisen Iljan kanssa, joka oli töissä Mummo kuoli v. 1946 Siperiassa 86-vuo- Lomonosovin kaupunkiin. Kaikki naapu- puutyö-tehtaassa. Lyydia oli seudun ai- tiaana Lyydian ollessa 16-vuotias. Lyydia rit olivat venäläisiä, eikä suomen kieltä noa suomalainen. Hän oli eläkkeeseensä on luterilainen ja käy joka sunnuntai La- saanut käyttää. Isä oli kirjanpitäjä, äiti oli tyytyväinen. Syntyi kaksi lasta: nykyään pinlahden kirkossa. Suomeen hän ei saa lastentarhan opettaja. Mutta kesällä 1939 60-vuotias Natasha-tytär ja 63-vuotias eläkettä. Parasta Suomessa Lyydian mie- isä ei tullutkaan kotiin – hän yksinkertai- Sergei-poika. Päästyään eläkkeelle Lyy- lestä ovat ystävälliset ja rehelliset ihmiset. sesti katosi. Hänet oli vangittu ”vihollise- dia pääsi muuttamaan Karjalaan 56-vuo- Venäjällä miehet juovat votkaa ja varaste- na”, koska hänellä oli suomalainen nimi tiaana vuonna 1986. levat – kun kunnollista työtä ei ole. Heinolainen. Lyydia osti talon Tsalnasta, Prääzän Lyydia on virkeä, eloisa mummo, joka Stalinin vainot olivat alkaneet. Ainoa alueelta, 23 km Petroskoista. Lyydia oli- on sanoo elävänsä elämänsä parasta aikaa ”synti” oli se, että perheen passi oli suo- si halunnut lähteä opiskelemaan Pietarin suomalaisten ystäviensä keskellä. malainen. Sen koommin isästä ei kuulunut korkeakouluun, mutta se evättiin häneltä, mitään. Kun sota alkoi 1941 ja saksalaiset Lydia Druzhinina on pirteä 86- vuotias koska hän oli suomalainen. Tsalnaan suo- pommittivat, perhe majaili kirkon kella- vanhus Lapinlahdella. malaiset rakensivat kirkon. Lyydia jakoi Ihana nainen rissa koko sodan ajan. Lyydia ehti käydä Inkerin liitossa ruokapaketteja. Yhden pa- neljä luokkaa koulua. Ruoka oli kortilla, kuuden tuhannen kilometrin päässä Pieta- ketin päällä luki: Ella ja Pentti Makkonen. Tänä aamuna näen ihanan naisen, jolla sai 125 g leipää päivässä, sokeri ja rista. Lyydian veljet Ilmari ja Vihtori olivat Karjalassa kävi ryhmä varpaisjärveläi- lempeän lämpöisen kaunokaisen. liha olivat kortilla. sodassa. Vihtori oli merimies Tallinnassa. siä. Hän matkusti Suomeen kaksi laukkua Katson kaunotarta silmilläni, Sodan päätyttyä perhe pääsi pois kel- Hän oli 20-vuotias, kun saksalaiset pom- mukanaan ja sai kodin Oravaisten luona. siinä hän nukkuu vierelläni. larista: 26.3.1942 tuli käsky: kaikki in- mittivat kaupunkia, jolloin hän hukkui. keriläiset/suomalaiset käskettiin kuorma- Tsalnan kautta Lapinlahdelle Viimeyönä katsoimme keltaista kuuta, autoihin. Autot veivät Laatokalla jään yli Lena-joen rannalle Jakutiaan Kun passissa luki ”suomalainen”, se halasimme toisiamme, annoimme rautatieasemalle. Ihmiset sullottiin härkä- Rautatie päättyi Siperiassa Ust-Kut- tarkoitti vihollista - ja kohtelu oli sen suuta. vaunuihin. Juna seisoi isoilla asemilla, jol- kaupunkiin Lena-joen varrella. Kun lai- mukaista. Sergei-poika – eläkkeellä ole- Nyt minä katselen ihaillen, loin ryhmän johtaja haki sankolla ruokaa va pysähtyi joen suuhun Meri Laptevi- va juristi – asuu Tsalnassa. Lyydia pääsi vieressäni nukkuu kaunokainen. omalle ryhmälleen. hiin, väkeä alettiin riputella eri kyliin. koululaisryhmän mukana Varpaisjärvelle. Sukulaisryhmässä oli 13 henkeä. Ryh- Yli tuhat suomalaista jaettiin mökkeihin Tuttavuus Lapinlahteen alkoi. Lyydia on Niin - hän on minun enkelini, män johtaja oli opettaja - Helena-täti. Äiti aloittamaan omaa elämää Siperiassa. Suo- halunnut saada Suomen kansalaisuuden herttainen elämänkumppanini. oli sairas ja käveli huonosti. Kun juna malaiset tekivät saunan ja koulun, jossa ”paluumuuttajana” muiden inkeriläisten saapui Siperiaan 25.4.1942, äiti oli ehtinyt täti opetti. Kouluun Lyydia meni 300 km tapaan – presidentti Koiviston lupauksen Sulosointuista naistenpäivää kuolla matkalla nälkään 38-vuotiaana. päähän – tuli kesäksi takaisin. Hän oli mukaan. Mutta kun hänellä ei ollut synty- Kaikille ihanille naisille 8.3.2016. Hänet ommeltiin lakanaan ja heitettiin hyvä oppilas – sai Punaisen Diplomin. mätodistusta, kansalaisuutta ei ole tullut. Lämmöllä ja rakkaudella radan sivuun. Lyydia oli yhden talven sairaanhoitajan Hän selvitti kirkkaasti Petroskoissa suo- Romanttinen uneksija Toukokuussa 1942 oltiin jo Siperiassa työssä. Kun hän halusi lisää oppia, oli läh- men kielen tentin, joten kieliestettä ei ole.

24 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 25 Savolaisia Voe tokkiisa - Muikkujuhla Tampereella toteutettiin jo kolmannen kerran ampereen Seudun Savolaiset ry järjes- Tti tutustumishetken Tampereen Taival- ääkaupunkiseudulla toimivat savo- koinaan savonmurteelle kääntämä Mar- tajien kerhohuoneella. Mukana oli entisiä Plaiset seurat pääsivät hyvin tavoit- seljeesi. Seurojen vapaaehtoistoimintaa ja uusia jäseniä, myös perustajajäsenkin, teeseensa yhteistoiminnan merkeissä. rahoitettiin arpojen myynillä. Seuralaiset kaikkiaan 25 henkeä. Sihteeri on meikä- Tammikuun viimeisenä lauantaina 165 toivat palkintoja arpajaisiin. ”Huttuhei- läisen näkökulmasta nuori, Orivedellä savolaislähtöistä ja savolaismielistä hen- molaiset” osoittivat, että yhteispeli on töissä käyvä Merja Vehviläinen. Hän on kilöä riensi maamme vanhimpaan ravin- voimaa ja kotiseuturakkaus elää vielä syntyisin Kiuruvedeltä ja asuu Tampereel- tolaan Kaisaniemeen. Ravintola on siitä pääkaupunkiseudulla. la. Puheenjohtaja on Raija Rautiainen, erikoinen, että siellä sai maamme vanhin Hyvin toimiva tilaisuus uusitaan taas kotoisin Liperistä, asuu Tampereella. maakuntalaulu Savolaisen laulu kantaesi- ensi vuonna. Esittelykierroksella kerrottiin ensiksi, tyksensä vuonna 1852. Tapahtuman järjestämiseen ovat osal- mistä on syntyisin. Monta savolaista ja Sa- Mureita muikkuja ja suussa sulavaa pe- listuneet seuraavat savolaiset seurat: Hel- Tampereen savolaisten sihteeri on Merja runamuusia, höystettynä vielä kahvilla ja singin Rantasalmi-seura ry, Helsingin Ris- voa sivuavaa paikkaa löytyi: Leppävirta, Vehviläinen. Pauli Lappeteläinen on mustikkakukolla. tiina-seura ry, Helsingin Savonlinna-Seura Liperi, Kuopio, Lapinlahti, Iisalmen mlk, syntyisin Vieremän Palosenjärveltä, asuu Suonenjoki, Nilsiä, Vieremä, Savonlinna, Kangasalla. Lappeteläinen on yhdistyk- Näillä eväillä kirposivat savolaisten ry, Helsingin seudun Puumala-seura ry, Ilomantsi, Pieksämäki ja Pyhäjärvi. Puo- sen perustajajäseniä. kielet ja kannat. Iloinen puheensorina sa- Kiuruvesi–seura ry, Savolaisen osakunnan lison tai seuralaisen mukana oli Riihimä- vonmurteiden eri vivahduksin kaikui jo seniorit ry, Ylä-Savon seura ry. ellä, Pirkkalassa ja Karviossa (aviomies toivoi että lehdessä olisi enemmän murret- pihalle asti. Juontajaparina toimivat Elsa Rautavaaralta) syntyneet. ta. Kerroin että asiasta on paljon puhuttu Kangas Kiuruvesi–seurasta ja Pekka Teksti ja kuva: Kaija Pulli Savolaisuus oli säilynyt puheen vilk- ja puhutaan. Mikäli lehdessä on savvoo, Anttonen Helsingin Savonlinna -seurasta. Ylä-Savon seura r.y. kaudessa. Murretta hieman kuultiin, mutta kehotin lukemaan sen iäneen, jotta on he- Juhlan alkuun päästiin laulamalla Savolai- on luonnollista että murre vähenee vuosi- lepompi toeselle. Kokkonen oli yleensä sen laulu Markku Penttisen säestämänä. kymmenten kuluessa. Sen puhumisesta ja tyytyväinen siihen, että savon kirjoittami- Juhlapuhujaksi oli saapunut dosent- kuulemisesta kyllä nautitaan. Mainittiin, nen on tullut yksinkertaisemmaksi viitaten ti Arto Luukkanen. Huumoripitoisessä että 1950-70-luvuilla Tampereella savon myös j-kirjaimeen. esityksessä käsiteltiin maamme politiikan murteen puhujia ihmeteltiin eivätkä kaikki Savon kielen seuran kautta tutuksi tul- koukeroita, EU:n kuvioita ja annettiin ny- savolaiset sanat edes auenneet tamperelai- lut henkilö oli paikalla: Aulikki Vartiai- kyisille politikoille opetusta maamme asi- sille. nen. Aenakii myö kaks muistettiin savon oiden hoitamisessa. Aakusti oli esillä. Iisalmen maalaiskun- huastaminen aeka hyvästi! Leikkisästi Luukkanen kutsui savolai- nasta syntyisin oleva Kauko Kokkonen Lopuks laalettiin Savolaisen laulu. sia ”huttuheimolaisiksi”. Vastapainoksi huumoria tarjosivat Aappolan pojat Aap- Marja-Riitta Saastamoinen polan kylästä Siilinjärveltä. Musiikkite- Mänttä rapeuttinen ohjelma opetti kuuntelijoille musiikiterapian ymmärtämistä aivan uusin ulottuvuuksin. – Kaikki musiikki on värähtelyä – musiikki on matka jumalten luo, ainakin Marketta Ojanen (vas.) asuu vanha intiaanien tietämys opettaa, pojat Pirkkalassa. Syntyisin hän on täsmensivät. Kaihoisasti pojat muisteli- Vieremän Nissilästä. Vieressä vat siilinjärveläistä ”Aena aaki” ollutta Ritva Kuunila, syntyisin Piek- kauppaa. Yllätysnumerona kuultiin Olli Dosentti Arto Luukkanen valotti savolai- sämäeltä, asuu nyt Jämsässä. Siltarin hienosti laulama, Jahvetin ai- sia politiikan koukeroista.

26 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 27 kaam, mutta nyt oun kahtonna noeta jäläkikasvun vyn ylärajoille suakka. se mahto kirjottoo Hellaakoski (luvettiin kou- Mualiman mukuloeta, kunne istuuvatten huput piässä Tok se ryöstötallous muuvallakki val- lussa nimittäen runojakkii, ja ihan kirjoista, kun ja napit korvissa kojjeittesa iäressä tuntka- lihtoo. On taenna unohtuva, minkämoenen eihäntä ollunna muita taplettiloeta kun kalak- opalla, ja jos niillen jottaen sannoopi, ne ei loppu sillä ahneuvella tuassiisa oljkaan. kitapletit ja vastoovat)? Se kirjotti, jotta: ”Tietä menova vastoo, taekka mukisevatten että elä jaksa Oumminä sittäen miettinnä, jotta miten- käyven tien on vanki. Vappoo ovvuan um- okko tuota sinnäe out hankkinna kaekki mit- tae jottaen muuta yhtä valasevvoo. Ei sen kä ne erlaeset uatteet ja iteolokiat yrittävätten pihanki.” Ttarit ja laetteet voijakses mitata, minkä- puoleen, että niitten puhheista mittään ym- viijä immeiseltä sen viimosennii vappauven ja Umphangesta seihtemestoesta moenen immeinen oekeen out? Tokko out märtäeskään. Ne puhu jostaen viittoomisestakkiij suavatten sen hupajammaan kaekellaesta pöl- toesta 2016. ruvenna seoroomaan nukkumistas, ressitas- ja minä ku kysyn, jotta tokko ne koulusta jöö ja hyörimmään piättömien kanojen laella soos, nesteensuantias, ravintos immeytymistä, puhu, niin ne sano jotta eksä tiijä, vähäks kaeken mualiman hupsutusten perässä. Mitenkä Lempi Orvokki liikkumistas, sykettäs, verenpaenettas, rasva- oot tyhmä. rosentteja, kaekkija toemintojas, mitä niitä on? Minuva on naorattanna, mitenkä lehissä, tele- Tokko sullen on tehty henkilökohtanen dijjeetti kassa ja internetissä varotellaaj jo ihaj jok- ja kunto-ohjelma, joeta nouvattamalla piäset kaesesta asijasta niinku immeisistä oes yhtäkkijä Näin hempiää se on kun ylleisesti siijettyyn keleposuuteen? Ja tiijäkkönä, tullunna ihka avuttomija. Vae onko tosij- minkämoenen hiiljalajjäläki sinusta jiäp? jaan? Sitte sitä löytyyp vaekka minkämoe- pohjalainen sille päälle sattuu Osa 1. Tämäkö se sitte helepottaes sitä ressiä? sia testilöetä, jotta immeiset tietäs, onko ne Kumminä olin koulussa aekoo sitte, myö luvet- sitä, tätä, taekka tuota, mittee niijen pitäs Häijyn kosinta (Isoo-Antti (A) kosii Marjattaa (M)) tiin suomalaesija mestarnovelliloeta. Niissä harrastoo, mitenkä liikkuva, taekka kuinka vik- teläpohojalaasia tunne-elämän kie- kunnos ja itikoota trusapäin. olj Juha Mannerkorven Lilako, jossa kerrottiin suja ne oekeesti on. Ennen nämä asijat ihan vuan muroota” - M- Taitais tulla raskahammanpualoonen liikajännityksen laokaesukojjeesta. Itellismies ite havvaettiin. Sitä sanottii hienolla nimellä itetun- E - A- Ehtoota Talohon. erehdös! HYITE! Tämoli laitimmaanen Justus Teppana pisti tämän kojjeen imukupit temukseks. kiinni leokaperriisä sitä jännitystä mittoomaan. - M- Ehtoota. Astu vaan köökkihin, äläkä kerta ku mua noin halavalla yrität panna. Aena, kun sen leokaperissä tapahtu kiristys- Ilima-ala ja iteologia oriaale siälä porstuas. Minen sua taharo! - A- Mullon on vähän asiaa... - Minkäs maharat? tä, koje alako pittee pärinätä. muuttuu ihan toesenlaeseks Kunse olj käöttännä sitä kojetta vaehte- - M- Orota ny väipährös, niin paan kahavia - A- Perkeles, ooppa krätyysellä päällä. levalla menestyksellä, se näk unta, että se kuolj. Ilimastommuutossii on mänössä, ja ihmetel- tulemahan ja otan kropsun hella-uunista. Vien sitten vaikka väkisten. Sillonse koje päräht iänekkäässen surinaan, lynnä oun, jotta muutamat ei siihe ies usko. - A- Minoon vähän kattellu sua, Marjatta, - Suaniis niin veri kiahuu ku sua mä joka ei lakanna ennenku ruumis olj kyly- Puskissako sitä pittää ellee? Taekka jospa ne ei sillä silimällä. kattelen! mennä. Kun se heräs, se aattelj, jotta se koje ou ulukona käönäkkään. Mutta ulukoilimas- - M- Varjelkohon, Isoo-Antti. Mitä sä - Jumaliste, akka, Alä rutaja. Moon sor- olj toeminna niin pöljästi, että se repäs sen irti leo- tommuutoksen lisäks mietityttäpi tämä sisäili- pöffäälet? Ooksä pöhönäs vai mikä noin muksenki ostanu. He! kaperistääj ja paeskas lattijjaan. Lähti sitte mastommuutos. Meijän huushollissa se on tul- viämistää? - M- Onpa komia. Ei sun ois trengänny. helepottuneena ihan tavalliselle kävelylen- lunna päenvaston aena vuan viileemmäks. Ukko - A- Emmää ny pöhönäs, finkerporillisen Oikeen torestako tää o mulle? kille. kun ennen käj kuumana iham muijen asijoitten vaan... - Tairat sittenki olla tosisnas? Tokko sinustae on tullunna iteohjautuva kulut- takija kun jiäkiekon. Sittäe se kahtoop nykysin - M- Jestas, Älä ny kyälää sen kropsun - A- Niin tosi, ku tässä seison. Rakastan tajakansalaenen? Turhauvvutko liijan usseijen vuan sohvalta ja sieltä käsin kaljapullo käes- päälle. Tämän ny arvas! sua. valintojen ja vaehtoehtojen iessä? Tokko niä sä huutelloop. - A- Pakkaa maha sekaasin ku sua niin - M- Voi Antti. Oiva miäs susta mulle tunnet, että elämäs kulukeepi iliman tarkotus- Yks asija varsinnii kenkuttaapi: entiset kaoniit, aattelen. Tuhurimpaa ja komiampaa tuloo. Mennähän vaan vihille ta, kun kojjeet hoetavat kaeken puolestas? Nii- monjlajiset ja -ikäset mehät on mäeskitty fiikkaa ei löyry koko Härmästä. - Lunti - A- Tulithat järkikis. Pelekäsin saavani jen kun piti helepottaa elämätäs, niin nyt ne on- muahan ja korvattu yhtä ja sammoo riukupuuta oomet on leviät ja kaluumet vikkelät. nahaat. Eiköhön vaan lähäretä tryskää- nii kuapanna sen. Puuttuupi ennee, että sinnuun rivissä sojottavilla puupeltoloella. Mittään illoo Varsinaane veenus. Aivan lääpäälläni mähän tämän kunniaks! laetettaan sellanen siru, jotta sinun ei tarvihe ite niijen kahtomisesta suati niihim mänemisestä palavon sua. - M- Tryskätähän vaan. miettijä mittään, vuan suat ohjauksen ihan ih- ei immeiselle ou. Eipä se tykkee ketunpoekakaa - M- Jukelin tähären. Miälistely muhun - Tryskäämistä, aivan kauhiaa pauketta, tes ulukopuolelta. Niiltä, jotka tietävätten parem- semmosessa taevaltoo, vaekka hengiltähän vähiten puroo. Mistoot saanu knuppihis päästä verettävästä päätylaurat irti ja laat- min, mitenkä sinun pitäs ellee. ne villielläemet monen mielestä pittää sua- notta sut ottaasin? tias tuuman kolot. Ennevvanahaan sitä lapsettii leikkivätten ulu- hakkii. Mutta koerija ja niijen jätöksijä onnii - A- Minen oo yhtään köppääsempi naima- kona eikä niitä meinanna sissään suahak- sitte tiet ja pientarreet täpösellään, ihan sietoky- kauppa. Plompuuki on maukias OK.

28 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 29

1 Vuoden kotiseu- sempiä eivät ole muutkaan aluehallinnolle Anu Alapartanen ja Riistavesi-Seuran tukirja- tunnustus- siirtyvät tehtävät, jotka nyt ovat maakun- puheenjohtaja Asko Tapaninen esitteli- ten saajat (vas.) taliittojen ja Ely-keskusten hoidossa sekä vät miten kotiseutumuseon kokoelmista Maaninka-Seuran palo- ja pelastustoimi. Nyt maakuntien koottu esineistö ja kuvat työstetään tari- edustajat Anna- asukkaat pääsevät niihin aidosti vaikut- nalliseksi esitykseksi, joka kertoo katso- Liisa Pekka- tamaan, uskoi Kääriäinen, ensimmäisen jalle vitriiniin suljettuja mykkiä esineitä rinen ja Erkki kerran maakuntavaaleissa, joskaan niiden paremmin aiheesta. Riistaveden kotiseu- Ryynänen, Savon kielen seuran ajankohtaa hän ei uskaltanut veikata. tumuseon kokoelmien 1500 esinekuvaa edustaja Jukka Kääriäisen mielestä maakunnat tarvitse- digitalisoitiin ja Anu Alapartanen kirjoitti Lappalainen ja vat yhteistyötä, sillä keskittymisen virta niiden ympärille pikkupiika Liisan tari- Heinäsaaren Tuo- on vuolas, ja itseasiassa maakunnat teke- nasta käsikirjoituksen. viset -kirjan tekijä vätkin sitä liikenne- ja lentokenttäasioissa. Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuk- Kauko Toivanen. Pohjois-Savon luonteva yhteistyökump- sia kotiseututyöhön. Esimerkiksi QR- pani on Pohjois-Karjala, jonka kanssa ol- koodin avulla museokävijä voisi tutustua laan nyt samaa vaalipiiriä. Ensimmäisis- kokoelmiin vaikkei henkilökohtaista esit- Pohjoissavolaisia kotiseututekoja huomioitiin tä vaaleista saadut kokemukset kuitenkin telijää olisi paikalla. Digitaalinen esitys osoittavat, että edelleen tiukasti varoitel- voidaan helposti antaa kouluille käytettä- laan etteivät äänet karkaile Ohtaansalmen väksi. Asko Tapaninen kannusti kotiseu- Mies menee, laulu jää -teos palkittiin yli kummallekaan puolelle. tuyhdistyksiä digitalisoimaan kokoelmia, ohjois-Savon kotiseutuyhdistysten ka ovat tehneet Muuruveden Jyske ry ja sillä kerran tehtynä ne ovat taas käytettä- Pliiton kevätkokouksessa 19.3. jaettiin kyläläisistä koostunut talkooväki. Yli sa- Pikku Liisa ja QR-koodi vissä. Totuus on, että kymmenen vuoden tunnustuksia ansiokkaasta kotiseututyöstä tavuotiaan talon kunnostustyö kesti kuusi Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten kuluttua ne joudutaan taas siirtämään sil- ja viime vuoden aikana julkaistuista koti- vuotta ja talkoolaisten aherrusta kertyi yli liiton kotiseutukasvatushankeen pilot- loin vallitsevaan tekniikkaan. seutukirjoista. Erityisen runsaasti kilpai- 7000 työtuntia. tihankkeen tuloksena projektinvetäjä Eila Ollikainen luun oli ilmoitettu kirjoja, yhteensä 16, Tunnustuspalkinnoilla palkittiin La- ja edustettuna oli monipuolisesti mm. pinlahti-seura taiteilija Pekka Halosen historioita, elämänkertoja, sukutarinoita, 150-syntymävuoden viettotapahtumasta Savon Nainen ja Maahanmuuttajanainen valittiin sarjakuvia ja runoja. ja Terhi Laitinen Pikku-Pietarin parihuo- Vuoden kotiseutukirjana palkittiin Ete- neet-näyttelystä Kuopiossa. avon Nainen ja Savon Maahanmuutta- naisten päivän juhlasssa 8.3. Juhlasalissa lä-Konneveden kansallispuistoa luontoa Vuoden kotiseutukirja palkittiin 1000 Sjanainen, Kuopion Zontakerhon vuo- istui värikäs yleisöjoukko ja tilaisuuden esittelevä kuvateos Konneveden kunniak- eurolla ja Vuoden kotiseututeko 800 eu- sittain jakamat tunnustukset ansioituneille puheet tulkittiin arabiaksi. si- kertomus kansallisveden suurjärvestä, rolla. Kaikki tunnustuspalkinnot olivat naisille, jotka toiminnallaan edistävät nai- tekijöinä Jorma Knuutinen, Eila Karkin 200 euroa. sen asemaa yhteiskunnassa, osuivat hyvin Savon Nainen professori Hilkka Soininen ja Risto Palokangas. Alue sai kansal- ajan hermolle. (oik.) ja Maahanmuuttajanainen Amouna lispuiston arvon pari vuotta sitten, ja sitä Eurooppalainen hallintomalli Professori Hilkka Soininen on koh- Abdelrahim Varpu Puskalan haastatel- esittelevää komeaa kirjaa on myyty kaksi Pohjois-Savon kotiseutuyhdistyksen ta neljän vuosikymmenen ajan tutkinut tavina Kuopion kaupungintalossa. painosta. vuosikokouksen jälkeen pidetyssä semi- kansansairauksiksi yleistyneitä muistisai- Tunnustuspalkinnoilla palkittiin Maa- naarissa maakuntahallituksen puheenjoh- ruksia, erityisesti Alzheimerin tautia, ja ninka-Seuran tekemä pitäjähistoria Myö taja, kansanedustaja Seppo Kääriäinen vienyt eteenpäin Kuopiossa aloitettua tut- Muaningan helemassa huppaillaan, Sa- selvitteli edessä olevaa maakuntahallin- kimusta. Hän on alallaan kansainvälisesti von kielen seura r.y toimittama Mies non uudistusta, joka siirtää suomalaisen tunnettu tiedenainen. menee,laulu jää -kokoelma Unto Eskeli- Venäjän ajalta periytyvän sekavan hallin- Sudanista kotoisin oleva Amouna Ab- sen runoista ja Kauko Toivasen laatima tomallin ”järjelliselle eurooppalaiselle ta- delrahmin tuli Kuopioon kiintiöpakolaise- sukutarina Tuovisten sata vuotta Heinä- solle” eli muodostuu valtion, maakunnan na vuonna 2005 ja kotoutunut perheineen saaressa. ja paikallinen taso. hyvin. Hän on opiskellut aktiivisesti suo- Vuoden kotiseututekona palkittiin 18 sote -aluetta ovat tähän mennessä men kieltä ja kouluttautunut ammattiin. Muuruveden kylätalon kunnostustyö, jon- saaneet eniten julkisuutta, mutta vähäi- Tunnustukset jaettiin kansainvälisen

30 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 31 vin Mansen murre sopii myös Herodeksen heidät leimataan rasisteiksi. Pari viikkoa sitten osa televisionkatso- ja kumppaneiden suuhun. (A.-P. Pietilä, Tamperelainen 10.2.2016) jista pahoitti mielensä seuratessaan Suo- Saksittuja (AL 30.11.2015) men Urheilugaalaa. Viime kesän Stanley Kokosi: Pakolaisten vertaaminen evakoihin Cup-voittaja jäi juhlassa vaille minkään- Marja-Riitta Saastamoinen Oli käynyt ilmi, että šaahipari ei syö ka- ontuu. Karjalaisten sopeutumisessa mer- laista tunnustuspalkintoa. laa eikä mansikoita. kittävintä oli yhteinen kieli, koulutus ja Yksi mielensäpahoittajista oli Timo- Sara Forsberg loi uuteen Star Wars- Puijon tornissa šaahiparille lounaan yritteliäisyys. He eivät vähästä välittäneet, nen itse. Hän kirjoitti blogiinsa näin: ”Ei elokuvaan avaruusolentojen kielen. Uu- tarjonneet kuopiolaiset eivät olleet täs- vaikka kantaväestö ylenkatsoi, ja iloa riitti ole minun asiani arvioida muiden tekemiä den Star Warsin lopputeksteissä Forsber- tä moksiskaan. He eivät yksinkertaisesti jakaa muillekin. Kuvitelkaapa tilannetta, päätöksiä, mutta harmikseni huomasin, gin krediitti on ”additional alien dialect” suostuneet uskomaan, että kalakukko ei jossa pohjalaiset olisi evakuoitu Savoon! että arvostukseni on aika pientä suomalais- eli ”täydentävä avaruuslentomurre”. muka šaahille maistuisi. (Ossi Päärnilä, HS 1.12.2015) ten päättäjien silmissä. Itse asiassa minua (AL 17.12.2015) ”Šuahi syöp”, Kuopion torimummot ja uraani arvostetaan enemmän Pohjois- vakuuttelivat HS:lle. TV-nauru on aliarvostettu taitolaji Amerikassa kuin Suomessa. - - Varmasti ROCK Jess ant the Ancient Ones: Se- (HS 24.12.2015, Šaahiparin Olen katsonut televisiosta lahjakkai- osaltaan asioihin vaikuttaa se, että olen cond Psychedelic Coming: The Aquarius vierailu Suomeen v. 1970) ta naurajia, kuten Mikko Kuustosta, ja kotoisin Kuopiosta. Suomalaispäättäjien Tapes. ymmärtänyt heidän kykyään. On taitolaji silmissä savolaispoika on helpompi ohit- Kuopiolaisen Jess and the Ancient One- KILPAILUKYKY: Puolueet kauppaa- huutonauraa huono vitsi hyväksi. taa kuin Etelä-Suomessa kasvanut.” sin kolmen vuoden takainen debyytti vei vat kilvan keinoja Suomen kilpailukyvyn (Juhani Karila, HS 6.12.2015) (Esa Lilja, HS 28.1.2016) bändin Suomen levylistan kärkeen ja kier- palauttamiseen. Selvästi savolainen pro- tueelle Amerikkaan. Nyt savolaiset ovat jekti. Enää pitäisi aloittaa. Lapin lässyttävät lahjasalapoliisit Timonen katuu blogikirjoitustaan matkanneet vielä kauemmas: menneisyy- (Jorma Pokkinen, AL 30.11.2015) Ei taaskaan Toljanteria, voi mavonsi- Siinä meni monta asiaa pieleen. Olisi teen. limä! Joulukalenterissa vuosikausia tou- pitänyt miettiä sanoja hieman tarkemmin. (HS 16.12.2015) Savolaiset käyttöehdot. Luimme ju- hottanut hyväntahtoinen koheltajatonttu Nyt viestini meni aika lailla metsään. risti Herkko Hietasen kanssa, mihin jo- tarrasi niin tiukasti kiinni suomalaisiin jou- (Kimmo Timonen, HS/AL 26.1.2016) Pirkanmaa vai Keski-Suomi kainen Facebookin käyttäjä on sitoutunut lunalusrutiineihin, että jo viime vuotinen Pysytään Keski-Suomessa, niin ei tar- – yleensä ehtoja lukematta. poikkeus kaavaan tuntui pettymykseltä. Nyt tajuan, että olisi ollut parempi olla vitse opiskella uutta murretta, nääs. Suattaapi olla, että olet sitoutunut tai (AL 1.12.2015) kirjoittamatta, koska tekstini on ymmär- (Jämsän Seutu 3.2.2016) sitten et. retty väärin. Kohta 4: Rekisteröinti ja käyttäjätilin Sisä-Suomen poliisilaitoksen päällikkö (Kimmo Timonen, AL 21.1.2016) Mahtuisiko joukkoon nainen? turvallisuus. Markku Luoma kertoo, kuinka kerran Suomen Pankissa vaihtuu kahden Tässä on esimerkkejä toimista, joihin poliisia soitettiin onnettomuuspaikalle Kotikylän mies ymmärtää vuoden sisällä koko johtokunta. Savo- voit sitoutua rekisteröitymisen ja käyttäjä- Laihialla 70-luvulla. Kuopiolaislähtöinen superkiekkoilija laisperintönä pääjohtajuus kuuluu Olli tilisi turvallisuuden säilyttämisen osalta. -Poliisimiehen vaimon vastaus oli, että ei saanut kutsua linnanjuhliin, mutta Val- Rehnille, mutta mahtuisiko joukkoon nyt Esimerkkejä toimista, joihin ”voin si- meiltä ei ny lähäretä, meiltä ollahan heinäs. koisessa talossa hän sai ylistävän vastaan- nainenkin? Esimerkiksi Kankaanpäässä toutua”? (AL 2.12.2015) oton ja kehut. Selitys: Barack Obamaa ja kasvanut proffa (=Anne Brunila)? ”Tässä jää epäselväksi, mitä oikeastaan Kimmo Timosta yhdistää Chicago. Sauli (AL 7.2.2016) sovitaan. Tässä on sellaista savolaista hen- Mä nautin kerta kaikkiaan työnteosta ja Niinistö on Salosta. keä, että suattaapi olla, että oot sitoutu- siitä, että ne rahat sai pitää ittellä. Oon ollu (Matti Mörttinen, AL 21.2.2016) Tuliset tiernapojat kajauttivat Man- nut”, Hietanen sanoo. aina säästäväinen, itse asiassa jopa niin sen murteella (Olavi Koistinen, HS 5.12.2015) säästäväinen, että olin armeijassa pankki- Pieni suuri mies Obaman taustalla -Sun pitää ny polvistua mun eteen. Mää na muille. Tuli mielehen selailla kirjanpi- Kimmo Timonen hämmentyi presi- oon kuningas Herodes! Liian monta rasistia toani noilta ajoilta, kun yks armeijakaveri dentti Obaman osoittamasta huomiosta. Kun tampereenkiälinen messu on jo Suomessa on savolainen sananvapaus, on tulos käymähän. Tänä päivänä kun mä Siinä hän seisoi. Hymyilevä savolainen koettu, on Tiernapojat seuraava luonteva jossa kuulijalla on vastuu päättää, onko sitä kirjaa kattelen, niin mä huomaan, että Yhdysvaltain presidentin taustalla. aluevaltaus. puhuja rasisti. monella on jäänyt velat maksamatta, per- Kimmo Timonen, 40. Pieni suuri mies, Pelastuslaitoksen mieskuoro Tulikukot Kun vakavasti otettavat henkilöt arvos- hana vieköhön! jonka pitkään ja menestykkääseen uraan näytti Tampereen Pikkupalatsissa, että hy- televat hallitsematonta maahanmuuttoa, (Juha Mieto, I-S 28.11.2015) kirjattiin draaman kaaren kaikki sävyt si- 32 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 33 sältämiä lukuja aktiiviuran kalkkiviivoilla. saamat tunnustukset torstain vierailun par- pio) on nimitetty Tampereen Teatterin uu- Jukka Viitasaari katseli kotonaan ”Olin ensin ihan hämilläni. Ajattelin haimmaksi hetkeksi. deksi pääohjaajaksi 1.1.2016 alkaen. Kuopion Vuorikadulla, kuinka Jukka puhuuko hän todellakin minusta? Hyvin (Sami Hoffrén, I-S 20.2.2016) (Suurtampere 9.12.2015) Viitasaari palkittiin Urheilugaalassa Sari hän oli kaivanut esille ne karvaatkin het- Essayahin, Kimi Räikkösen, Sergei ket”, hymähtää Timonen. Ei päässyt Kimmo Linnan juhliin, ei. Ei Jälleen korvaan särähti pahasti, kun jää- Bubkan ja monien muiden fysioterapeut- (Jouni Huttunen, HS 20.2.2016) päässyt Halonen eikä Niinistö Valkoiseen kiekkovaikuttaja Göran Stubb esiteltiin tina. taloon Obaman vieraaksi, ei. Mutta Kim- emerituksena televisiossa. Lehdistö on Kuopiolainen tajusi heti, että palkittu Viime kesänä upean jääkiekkouransa mopa pääsi. nykyisin täynnä emerituksia, olivatpa he oli väärä mies. päättänyt Kimmo Timonen pääsi vierai- (”Arvostus ja kunnioitus”, I-S 20.2.2016) sitten ylikonstaapeleita, vahtimestareita (Matti Pitko, AL 16.1.2016) lemaan Chicago Blackhawksin kanssa tai muita eläkkeellä olevia virkamiehiä. Valkoisessa talossa torstaina. Niinistö vitsaili hiihtäjien kanssa Emeritus voi olla täysinpalvellut pro- Kansanedustaja Pentti Oinonen on sa- Yhdysvaltojen presidentti Barack Iivo Niskanen teki Lahdessa presiden- fessori tai piispa. Kaikki muut ovat eläk- volainen salaviisas. Hän kirjoitti torstaina Obama antoi puheessaan kovia kokeneel- tin kanssa oivan suunnitelman. keellä. ilmestyneen sanomalehti Karjalaisen ylei- le suomalaislegendalle eritystunnustusta. -Sovittiin vähän presidentin kanssa ja Jättäkää emeritus niille, joille se kuu- sönosastoon, että viranomaisten avuksi pi- Obama, 54, kehui Timosen sisukkuutta ja kateltiin, missä se palkintopalli on, jos sitä luu. Ei kannata opettaa kansaa väärin- tää perustaa katupartioita kaikkialle Suo- tasaisuutta pitkän kiekkouran aikana. pariviestiä ensi vuonna kisattaisiin. Mei- käyttämään akateemisen uran päätteeksi meen. naisin, että pitää sen verran kuntoilla, että annettua kunnianosoitusta. Ilmeestäsi päätellen Obaman puhe pää- Eipä ehtinyt painomuste kunnolla kui- siellä nähdään, Niskanen kertoi. (Teppo Vapaavalta, HS 8.1.2016) si yllättämään? vua, kun Joensuun Prisman parkkipaikal- (IL 22.2.2016) la olisi jo tarvittu puolijoukkueen verran – Se tuli ihan puun takaa. Savolaispoi- Teppo Vapaavalta (HS 8.1.) tarttui ai- Odinin sotureita avuksi. Perussuomalaista Nyt on selvinnyt, miksi Nalle Wahl- heeseen, joka harmittaa minuakin. Emeri- ka meinasi herkistyä oikein kunnolla. Kun Oinosta ei nimittäin saatu poliisiautoon roos muutti Ruotsiin. Hän ei kestänyt hä- tus-termistä on tullut muotisana, jota käy- tuollaisen tunnustuksen saa noin arvoval- virkavallan voimin. peää, että Osuuspankki nousi Euroopan tetään liian paljon ja usein tarpeettomasti. taiselta ja hienolta mieheltä, niin hiljaisek- (Pikkutakki 16.1.2016) parhaaksi pankiksi ja Suomen paras pank- Me tiukkapipoiset asennoidumme sil- si se vetää. Olen todella ylpeä, että sain kiiri, OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen, on lä tavoin, että emeritusta käytetään vain Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Lii- olla mukana ja pääsin kokemaan viimeisi- savolainen. tarkan virkanimikkeen yhteydessä, kuten kanen antoi viisi teesiä, joilla Suomi saa- nä rippeinä vielä tuollaisen. Alex Stubb täyttää aprillipäivänä 47 Tampereen (hiippakunnan) piispa emeri- daan nousuun. Liikasen neuvot tepsivät vuotta. Alex taitaa olla kaikkien aikojen tus. Seepra ei pääse raidoistaan eikä piispa Timosen lisäksi vierailulla oli finaali- aina, jos tekee päinvastoin kuin Savon hauskin aprillipila. piispuudestaan – onpa hänellä jopa viran sarjan pistepörssin viime keväänä voitta- nero neuvoo. (Matti Pitko 31.12.2015) tunnuksetkin, kuten violetti virkapaita ja nut Teuvo Teräväinen. piispanristi kaftaanin kera. (Matti Pitko AL 18.1.2016) (I-S 19.2.2016) Suomesta tuli monikulttuurin malli- (Veijo Koivula, HS 10.1.2016) maa. Pääministeri on pohjalainen, ulko- Italialainen kirurgi Sergio Canavero ”Tunteet valloillaan”. Kimmo Timo- ministeri paavinuskoinen, rahaministeri Taivaan täydeltä sarvenkaapotinta aikoo kloonata ihmisen pään. sen isä Jukka ja äiti Marja-Liisa olivat suomenruotsalainen ja Lenita Toivakka Meteorologi Seija Paasonen twiittasi Itse toivon Paavo Lipposen päätä. Se poikansa tavoin täysin hämmentyneitä Ti- savolainen. Niinpä Ylen radiokanavalla esiin vuodelta 2006 Kotimaisten kielten on iso, kulmikas ja täynnä järkeä, josta mosen saamasta huomiosta. soi Etnisten nuorten sävellahja. keskuksen artikkelin, jossa Suomen mur- voin kepulaisille jakaa vähän. -Olihan se melkoinen tilaisuus. Tunteet (Matti Pitko 31.12.2015) teiden sanakirjan toimittaja Ulla Takala Paavolla on Savon sulttaanin pää, joka olivat vallillaan, kun katsoimme sitä vi- kirjoittaa kevyen pakkaslumen 95 eri ni- kutsuu rouvaansa rakkaaksi. Kun ei jaksa deota. Eihän tällaista olisi voinut kuvitel- Puhekielessä sukanvalmistuksen yhte- mityksestä. aina muista Päivin nimeä. lakaan tapahtuvan. ydessä puhutaan sekä neulomisesta että Vain muutamia mainitaksemme kevyttä (Matti Pitko 23.1.2016) (Juha Hiitelä, I-S 20.2.2016) kutomisesta. Murrealue ratkaisee; länsi- pakkaslunta on kutsuttu nimillä auhtalu- murteissa sukkia kudotaan, itämurteissa mi, hauhtalumi, haverinsiite, huotarinter- Valkoiseen taloon tyrkyllä savolais- Laaja huomio mediassa. Timonen ja neulotaan. va, härmä, höhhölumi, höppölumi, hötte- sukua kakkosvahti Scott Darling saivat erityis- (Usko siskoa, HS 3.1.2016) rölumi, höyrylumi, iisakinsiite, kitkutus, Republikaanien presidentti ehdokkuut- maininnat sitkeydestä ja esimerkillisyy- kitulumi, nöyhtälumi, pakkasenkauna, ta tavoittelevan Ted Cruzin puoliso Hei- destä kaukalossa ja kaukalon ulkopuolella. Näyttelijä, ohjaaja ja näytelmäkirjailija sarvenkaapotin, uppura, utu ja vikilumi. di Cruz kertoi HS:lle olevansa ”puoliksi USA Today listasi Timosen ja Darlingin Anna-Elina Lyytikäinen (s. 1971, Kuo- (AL 14.1.2016) suomalainen”. 34 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 35 ”Äitini oli suomalainen. Hänen isänsä Kiasmassa oli esillä Jani Leinosen teos aseekseen uusien jäsenien etsinnässä. niiden tilalla ihan omat sanat, joita kukaan tuli Suomesta ja meni naimisiin isoäitini Tottelemattomuuskoulu, jonka takaseinäs- Nuoret ovat nyt Stadin persujunnut, jot- muu ei voi mitenkään ymmärtää. kanssa, joka oli Tennesseestä”, Cruz ker- sä on toistamisen arvoinen ajatelma. Se ka ”Itte funtsaavat”, kuten järjestön sivuil- (Seija Ahava, AL 2.3.2016) toi Iowan vaalikokouksessa. oli englantia ja suomennettuna jokseenkin la sanotaan. HS tavoitti Savonlinnassa asuvan Heidi näin: (HS 25.2.2016) Battle – loppu öyhötykselle! Cruzin kaukaisen sukulaisen Yrjö Rou- Sinä siellä! Pizzasi on italialaista, keba- Juhani Kenttämaa, mitä se sarjan ni- heen. Eläkkeellä oleva entinen toimittaja bisi turkkilaista. Demokratiasi tulee Krei- Savonlinnan pojat ovat aina verivel- messä esiintyvä öyhötys oikein on? kertoo olevansa Cruzin pikkupikkuserkku, kasta. Kahvisi on brasilialaista. Elokuvasi jiä. Veikko Nuutisen Pasi was here nos- -Urbaanin sanakirjan mukaan se tar- ei pikkuserkku, kuten joissakin lehdissä ovat amerikkalaisia. Teesi tulee tamileilta, taa KOM-teatterin kevään kärkeen ja jät- koittaa kännissä metelöimistä, kiroilemis- on aiemmin uutisoitu. paitasi Intiasta, öljysi Saudi-Arabiasta. tää pysyvän arven. ta, tappelemista, uhkaavaa ja epäselvää ”Voihan sitä ajatelle, että nyt saisi savo- Elektroniikkasi on kiinalaista, numerosi Halluutko sie tietää, mitä sille masentu- ääntelyä. Battlen yhteydessä öyhöttämi- laisen ykkösnaiseksi. Järki-ihmisen Val- arabialaisia, kirjaimesi latinalaisia. neelle LVI-asentajalle kävi? Halluutko sie nen meinaa epäkunnioittavaa omista pote- koiseen taloon”, Yrjö Rouhe naurahtaa. Ja sinä valitat, että maahanmuuttaja? ihan oikeesti tietää? roista huutelua, jossa ei ole tarkoituskaan (HS 3.2.2016) Kokoa itsesi. No enpä kyllä. Eihän meitä, etelän kas- kuunnella muiden mielipiteitä tai näkö- (Matti Mörttinen, AL 14.2.2016) vukeskuksiin ajoissa ehtineitä ja murteen kulmia. Murteet herättävät tunteita, jopa ärty- matkastamme tien poskeen viskanneita (Jenni Uotinen, IL 3.3.2016) mystä. Kirjallisuuden murrejaksoista etsi- Turkulainen huumori on sellainen, että sellainen kiinnosta. tään hanakasti virheitä tyyliin ”eihän meil- ikään kuin negaation kautta käsitellään. Ei Tämä tarina pitäisi nimittäin ehdotto- Suomalaisten puhe hämäläistyy, kun lä päin noin puhuta”. kysytä, että mentäisiinkö kahville, vaan masti kertoa niissä maakuntateattereissa, väestö valuu etelää kohti. Kirjailija Iida Rauma halusi kaiken että ei mentäisi kahville. joita nyt alasajetaan: Joensuussa, Varkau- Etelään ja länteen suuntautuvalla muut- uhallakin käyttää Seksistä ja matematii- (Sami Koski, IL 25.2.2016) dessa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. toliikkeellä on ollut selvä vaikutus, siis kasta –romaanissaan Pohjois-Pohjanmaan (Anne Välinoro, AL 27.2.2016) asutuksen keskittymisellä Helsingin ja murretta, jota hänen isänpuoleiset sukulai- Hienuu, muttei sentään upiita Tampereen välisen pääradan varteen. Se sensa puhuvat. Jotkut sanat tarttuvat kuin rutto. Vietin Lännessä maistuu pulla, pohjoisessa on hämäläismurteiden aluetta. Sen seu- Hän halusi, että murre olisi jonkin tie- viime syksynä pari päivää Jämsässä. Vie- leipäjuusto ja idässä piimä. S-ryhmän ku- rauksena suomalaisten puhe hämäläistyy, tyn alueen murretta. Niinpä murrejak- railun aikana joku päästi ilmoille sanan luttaja-analyytikko Katariina Roininen toteaa emeritusprofessori Heikki Hurtta. soissa käytetään Tyrnävän puheenparsia. hienuu. kahlasi läpi, mitä ruokia ketjun kaupoista Jyväskylässä vitsaillaan käytettävän Kielen tuli olla nuoren naisen puhetta eikä Suhtaudun eri murteisiin suvaitse- ostetaan, ja hän huomasi, että erot aluei- vain viittä murresanaa. Ne ovat eppu, top- mitään ”mummomurretta”. vaisesti, ystävällisesti ja jopa ihailevas- den välillä olivat suuria. Etelä-Suomessa pu, kolkki, linkki ja taksari. Kolme ensim- (AL 19.1.2016) ti. Murteet ovat aina kielen rikkautta, ne kokeillaan uutta ja erilaista, ja Tampe- mäistä tarkoittavat ensimmäisen, toisen ja antavat lisää tapoja käyttää kieltä ja sitä reen seudulla tykätään syödä kanansiipiä. kolmannen luokan oppilasta ja kaksi vii- Naisrauha ja Minna Canth. ”Minna kautta hahmottaa maailmaa. Helsingin Sanomissa julkaistun vertailun meistä linja-autoa sekä makkaraperunoita. Canthin unelma oli aikoinaan se, että suo- Suomessa tunnuttaan jakavan murteet tulokset eivät todennäköisesti yllättäneet Keskisuomalaiset murteet ovat taustal- malaiset naiset voisivat kulkea yksin rau- nykyään julmasti kauniisiin ja rumiin. ketään eri puolilla Suomea reissannutta. taan savolaisia. hassa, turvassa. Jos joku tulee sanomaan, Kivoimpina pidetään yleensä Savon ja (Katja Kärki, AL 27.2.2016) (AL 12.3.2016) että Soldiers of Odin on huono asia, en Karjalan murteita sekä joillain varauksilla voi ymmärtää sitä, sehän suojelee Minna ehkä Etelä-Pohjanmaan murretta. On hyvin vaikea nähdä mitään optimis- Tiedättehän ihmistyypin, joka rehvaste- Canthin unelmaa”, totesi Rajat kiinni!- Porin murre sallitaan lähinnä sketsioh- tisia avauksia. Kaikki on surkeaa. Sipilä- lee tietämättömyydellään? kansanliikettä edustava Susanna Kauki- jelmissa. Oulun murteella nauravat tori- kään ei puhu enää luottamuksesta. Ne ihmiset, jotka eivät ole koskaan nen Ylen aamu-tv-ohjelmassa. poliisitkin, ja pahnan pohjimmaisena on (Vesa Heikkinen. Politiikan kieleen kuulleet yhtäkään Juha Tapion biisiä. Yhdistelmä häkellyttää. tietenkin Turku. perehtynyt tutkija HS 24.2.2016) Kyllä – minäkin vihaan noita tyyppejä. Canthia nimitettiin ateistiksi, nihilistik- (Juha Karilainen, Jäm- Ikään kuin laput silmillä kulkeminen olisi Mikä suomen kielessä on parasta? si ja pornon edistäjäksi. sän Vekkari, 24.2.2016) jonkinlainen hyve. -Alkusoinnut. Ja se, että suomen kieli Mädännyt toukka, kuvernööri Alexan- Totuuden nimissä en usko katsovani on täynnä riemastuttavan älyttömiä sano- der Järnefelt sivalsi. Mitä hän nyt sanoi- Perussuomalaiset nuoret luottavat Huutokauppakeisaria toista kertaa. Tiedän ja. Muualla ovat nämä samat ”informati- si? Suvakkiämmä? Stadin slangiin. Helsingin Perussuoma- kuitenkin nyt suunnilleen, mistä puhutaan. on” ja ”reception” ja ”telefon”. Ja meillä (Suvi Ahola HS 6.2.2016) laiset nuoret ovat ottaneet stadin slangin (Laura Friman, HS 24.2.2016)

36 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 37 ”Vanha ja huonokuntoinen pönttö tulee ollut kyky horrokseen tai talviuneen. Mo- korvata uudella, puoliso kuuli radiosta.” nilta lajeilta se on kuitenkin hävinnyt, jo- Savon kielen seura r.y. (Vanha pönttö, AL 12.3.2016) hon ovat vaikuttaneet mm. elinympäristö, ihmisyhteisöjen sosiaalinen rakenne ja se, Suomen ensimmäinen haastattelu että ihmiset voivat lisääntyä ympäri vuo- toimintakertomus v. 2015 Juhani Aho haistoi uutisen Kuopiossa den. avon kielen seuran 33. toimintavuo- kesällä 1892. Jonkinlaisena jäänteenä talviunesta ih- Sden merkittävä saavutus oli kunnia- Suomen ensimmäinen lehtihaastattelu misellä voitaneen pitää moniin syksyn jäsenen kotiseutuneuvos Unto Eskelisen julkaistiin Helsingin Sanomia edeltänees- pimetessä iskevää makeanhimoa, aloite- (1921-2013) tuotannosta kootun runokir- sä Päivälehdessä tiistaina 12. heinäkuuta kyvyttömyyttä ja halua käpertyä sohvan jan ”Mies menee, laulu jää” kustantami- vuonna 1892. nurkkaan - aika karhumaista käyttäyty- nen ja saaminen julki. Otsikko oli yksipalstainen. Vaihduksis- mistä! Kirjahanke käynnistyi alkuvuodesta sa, siinä luki. Kirje Kuopiosta. Esa Hohtola, eläinfysiologian profes- 2013 Unto Eskelisen poismenon jälkeen. Haastattelun ai he oli Minna Cant- sori, Oulun yliopisto Ulla Eskelinen lupasi mieheltään jääneen hin seuraava näytelmä. Aho oli lukenut (HS 12.2.2016) kirjallisen aineiston korvauksetta julkai- Uudesta Savosta, että Canth kirjoitti sitä suun käytettäväksi. Aineisto oli 1940-lu- ruotsiksi. Hän meni tapaamaan Canthia ja Erään Foxin taannoisen ohjelman nimi vulta lähtien talletettuna koneella kirjoi- vaati tätä kommentoimaan asiaa. ilahdutti joka kerta silmiin osuessaan: Ty- tettuna mapeissa, vihkoissa ja leikkeinä. ”Minä kirjoitan niin siksi, että se huvit- perät videot. Onko vihdoin koittamassa Seuran hallituksen jäsenet ryhmitteli- taa minua”, Canth kertoi. vilpittömyyden aika? Ehkä jo ensi kaudel- vät aineiston talkootyönä aihepiireihin. (HS 13.3.2016) la Satuhäät onkin Tavishäät. Tai mitä jos Kesällä 2013 Itä-Suomen yliopiston opis- mentäisiin vielä pidemmälle? kelijat Annina Pellikka ja Laura Tuoma- Maatalon poika Savosta lähtee Ame- Myöhäisiltaan tulisi erityisesti naisia nen kirjoittivat aineiston noin 3000 runoa viehättävä ohjelmasarja Psykopaatit, joi- rikan valloitukselle digitaaliseen muotoon. Loppuvuodesta Hannakaisa Heikkinen mursi murremes- HappyOrNot Oy:n tuote on tullut tu- den kanssa haluaisin sänkyyn ja toki mu- lehtori Katri Ahokas valikoi aineistosta tariksi SM-tasolle saakka. tuksi aika monelle meistä. Se on siis se kana olisi myös vanha klassikko Tissejä 180 runoa sisältävän käsikirjoituksen. hiekkarannalla eli Baywatch, Viidakon valkoinen, neljällä ilmepainikkeella va- Teoksen painattamiseen tarvittavia va- von tomerat naiset. Arpajaisistakin kertyi tähtöset ja Aatami etsii Eevaa. rustettu mielipiteiden kerääjä, joka löytyy roja ruvettiin sitten hattu kädessä kerää- pientä tuottoa. (Venla Rossi, HS 14.2.2016) tänä päivänä yhden jos toisenkin kaupan mään, ja aikanaan Unton kanssa yhteis- Suomen heimot ry järjestämässä mur- tai viraston ovesta. Se on käytössä 70 työssä olleet tahot suhtautuivat pyyntöihin teella puhumisen SM-kilpailussa Kajaa- Joka aamu näkee samat jäppiset maassa. Tällä hetkellä yritys satsaa erito- myönteisesti. Pienistä puroista saatiin ko- nissa 8.7. Savon joukkueeseen kuuluivat Toimihenkilöjärjestö STTK:n puheen- ten Yhdysvaltoihin. Jopa niin, että yrityk- koon painatukseen tarvittava rahamäärä. Hannakaisa Heikkisen lisäksi edellis- johtaja Antti Palola sanoo, että hänen elä- sen perustajan Heikki Väänäsen ja hänen 600 kappaleen painoksena, 180-sivuinen vuosien murremestarit Jari Känninen mänsä on kuin Päiväni murmelina –elo- perheensä koti on ainakin kahden vuoden kirja voitiin julkistaa 14.10.2015 Kuopion ja Matti Korhonen, henkisenä tukena kuvassa. Siinä päähenkilö joutuu elämään edellinen SM-voittaja Lauri Andersin ja ajan supervallassa. museon kahviossa pidetyssä tilaisuudessa. Amerikassa Heikki Väänäsestä tulee tietyn päivän yhä uudelleen ja uudelleen. joukkueen johtajana Tuula Ollila. Han- maahanmuuttaja eli mamu, mutta jo en- -Herään joka aamu neuvottelupöydässä Murremestareita nakaisa Heikkinen toi raikkaalla esityk- niiden samojen jäppisten kanssa ja me vat- sellään viidennen Suomen mestaruuden tuudestaan mies on Tamu eli Tampereel- turuilla ja toreilla le muuttaja. Sittemmin tamperelaistunut kaamme niitä samoja asioita uudestaan ja Savoon. Joukkuekilpailun voitto meni mies on nimittäin kotoisin Iisalmesta. uudestaan. Vuosikokous ja sen yhteydessä pi- Torniojokilaaksoon Väylän vaimojen (Yrittäjä 15.3.2016) (AL 17.2.2016) detty 14. Savon murremestaruuskilpai- joukkueelle. lu pidettiin 28.3 Pohjois-Savon Liiton Kuopion Murretori pääsi palaamaan Lasten tiedekysymykset: Miksi mum- Päivän paras. ”Sauvakävely on jo van- Maakuntasalissa, jossa kilpailua seurasi juurilleen remontoidulle Kuopion kaup- mo ei nuku talviunta? hanaikaista. Tampereella kehitettiin uusi noin 80 hengen yleisö. Viidestä kilpai- patorille 16.-18.7. Toritapahtumaa suo- Sointu Eskelinen, 2 vuotta menestyslaji ladullakävely.” lijasta tuomaristo valitsi murremestariksi hyvä sää, ja yleisöä riitti seuraamaan Eräiden tutkijoiden mukaan kaikilla ni- (Lukijalta, AL 17.12.2016) si Hannakaisa Heikkisen Kiuruvedeltä. ohjelmaa. Avajaispäivään saatiin terveisiä säkkäiden kantamuodoilla on alun perin Tarjoilusta huolehtivat entiseen tapaan Sa- Kajaanin kilpailusta. Perjantaina esitel- 38 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 39 tiin siilinjärveläistä UutisjVieterin huu- päivään Kuopiossa 18.5. osallistui Eila tyy huhtikuussa). morinumeroa ja torilla esiintyi myös vi- Ollikainen. Lukuvinkkejä Mikko Rimmi- rallinen XIII -kylähullu Arja Huovinen Jaakko Juteini –murretapahtumassa nen: Maailman Leppävirran Soinilansalmelta. Kolmipäi- Hattulassa oli savolaisten edustajana 7.6. luonnollisin väiseksi tiivistynyttä tapahtumaa juonsi- Tuula Ollila. vuodelle 2016 asia (ilmestyy vat vuorollaan Seppo Kononen, Veikko Suomen heimot ry kokouksessa Ka- huhtikuussa). Huuskonen ja Tuula Ollila. jaanissa 8.7. edusti kunniapuheenjohtaja alkittuja kirjoja luetaan ja niistä kes- Irja Askola: Osmo Hänninen. Pkustellaan. Tavallaan ne ovat valmiik- Pöytä katettu Hallitus Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten si etsittyjä. kaikille (Kir- Hallitus kokoontui vuoden aikana kuu- Liiton kevätkokouksen 21.3. ja syys- Savonia-palkittu Karo Hämäläisen japaja helmi- si kertaa: 19.1., 2.3., 28.3., 11.5., 12.8. ja kokouksen 14.11. kokousedustajana oli Yksin-teos on facebookin sivuilla usein kuu 2016). 26.10. Tuula Ollila. mainittu ja kehuttu. Runeberg-palkinto on Jukka It- Kokouspaikkana oli vuosikokouspäi- Suomen Kotiseutuliiton kotiseutupäi- arvostettu, syystäkin. Helmikuun 5. päivä konen on vää lukuun ottamatta Savon Sanomain ville ja vuosikokoukseen 7.8. Espoossa Porvoossa palkinnon sai Tapio Koivuka- runoillut linnuista, toimitalon 1. kerroksen kokoustila, ja talo osallistui Eila Ollikainen. ri romaanillaan Unissasaarnaaja (Johnny Tiira tiiraa tiiraa (Lasten Keskus, maalis- on tarjonnut kokouskahvit. Hallitukseen Eurooppalaisen rakennusperintöpäivän Kniga 2015). kuu 2016). Esko-Pekka Tiitinen kertoo kuuluu 10 varsinaista ja 8 varajäsentä. merkeissä järjestettyyn Teollisuuden ja Inka Nousiaisen kirjoittama lastenkirja kulkukissasta, Dada-kissa ja Populuksen tekniikan perintö-seminaariin Juankos- Yökirja (Tammi 2015), kuvitus Satu Ket- popcornit, ikäsuositus 6+ (Lasten Keskus Jäsenistö kella 11.9. osallistui Eila Ollikainen. tunen, sai Tiiliskivipalkinnon alkuvuon- tammikuu 2016). Kuopion teatterin ” Pihkatapin” ensi- Jäsenmäärä oli 260, joista 1 kunniajä- na. Lieneekö painavin kirjapalkinto? Tietokirjat kiinnostavat aina. Taavi iltaan 7.11. teatteri tarjosi hallitukselle 10 Tieto-Lauri-palkinto myönnetään Kassila: Nasaretin miehen salaisuus – sen ja 32 ainaisjäsentä, kirjastoja 6, yh- vapaalippua. teisöjäseniä 2, Aakustin lahjatilauksia 2. joka kolmas vuosi ansiokkaalle lasten tai Matka Jeesuksen elämään ja kuolemaan Perustajajäsentä, kotiseutuneuvos nuorten tietokirjalle. Palkintosumma on (tammikuu, Gummerus). Gummerus Uusia jäseniä liittyi 4, jäsenyydestä erosi Aarno Kellbergiä saattoi siunaustilai- kuoleman kautta 3, muusta syystä 8. 30 000 euroa ja palkinnon tarkoituksena julkaisi vastikään Novellit 2016. Martti suudessa Iisalmessa 21.3. Leo Puurunen. on kannustaa tietokirjailijoita laatimaan Joenpolven novellikilpailun parhaat. No- Kotiseutuneuvos Anna Tuovisen siu- Tiedottaminen teoksia, jotka innostavat lapsia ja nuoria vellisteista on noussut aina merkittäviä naustilaisuuteen Maaningalla 2.5. lähetet- lukemaan ja syventymään eri tiedon aloi- kirjailijoita. Jäsenlehti Aakusti (27. vsk) ilmestyi 4 tiin adressi. hin. Otavan kirjaluettelosta löytyy luku- numeroa 40-44 -sivuisena. Lehden taittaa Helsingin yliopiston Savolaisen ja Kar- Vuoden 2016 palkinto jaettiin kahden helmiä kuten Hannu Väisäsen Elohopea Jukka Nykänen. Aakustin palstat ovat jalaisen osakunnan yhteiseen 110 –vuotis- teoksen kesken: Marjatta Levannon ja (ilm. maaliskuussa) ja Antti Tuurin Ame- avoinna varsinkin murretekstien kirjoitta- juhlaan 28.2. lähetettiin adressi. Julia Vuoren Leonardo oikealta vasem- riikan raitilla (ilm. maaliskuussa). jille. Aakusti näkyy kulttuuri-, mielipide- malle (Teos 2014) sekä Iiris Kalliolan Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toi- ja tiedelehtien Kultti –sivustossa. Yhteistyö ja Lasse J. Laineen Suomen lasten ret- sin ja Tuula Kallioniemi: Risteys, kirjoit- Nettisivua savonkielenseura.fi ulko- Savon kielen seura kuuluu Suomen Ko- keilyopas (Otava 2014) elävöittävät suo- tavat nuorille aikuisille. Tuija Lehtinen näköä on uusittu, operaattoriksi vaihtunut tiseutuliittoon ja sen aluejärjestöön Poh- malaista tietokirjallisuuden kenttää ja koukuttaa varhaisnuo- kuopiolainen Easylinehost. Sivustossa voi jois-Savon kotiseutuyhdistysten liittoon toimivat kunnianhimoisina esimerkkeinä ria, Kamera lukea Aakustin numeroita vuodesta 2008 ja pyrkii toteuttamaan toiminnassaan yh- lapsille ja nuorille suunnatun tietokirjal- käy, Saimi ja tuoreimpaan saakka ja antaa palautetta. teisiä tavoitteita kuten kotiseutukasvatus- lisuuden eri lajeista ja kerronnan keinois- Selma (maalis- Nettisivua päivittää Pekka Ollikainen. hankketta. Seura on Suomen heimot ry ta. kuu). Jukka It- Osallistuminen ja Kultti ry jäsen. Kuopiolaisen Marketta Rantaman kosen riimirunot Seura on toiminut yhteistyössä Poh- teos Taivaallinen työaika – Näkökul- hauskuttavat ai- Kaavin kunnan järjestämässä juhlas- jois-Savon Liiton, Kuopion kaupungin mia ajattomaan työhön ilmestyy tässä kuistakin. Taikuri sa 31.3. luovutettiin kotiseutuneuvoksen kansalaistoiminnan aktivointiyksikön, kuussa, Edita Publishing Oy. Into Kiemuran on arvo puheenjohtaja Seppo Konoselle, Ikääntyvien yliopiston ja monien kotiseu- Kiinnostavia poimintoja Teokselta: kuvittanut Chris- seuraa edustivat Tuula Ollila ja Teuvo tuyhdistysten kanssa. Jyrki Kiiskinen: Äänen murros (il- tel Rönns, uusin- Laakkonen. mestyy helmikuussa). Leena Park- tapainos ja ikäsuo- Kotiseutuliiton alueellisten toimijoiden Eila Ollikainen kinen: Säädyllinen ainesosa (ilmes- situs 5+.

40 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 41 Mauri Kunnas -faneille on tarjolla mikuu, WSOY) Tolokun immeesiä monen moista, muun muassa Aikamoinen Kajaanin Runoviikko järjestetään iime viikkojen julkisessa keskustelussa on lanseerautunut yleiseen puheeseen käsite ajantieto, toimittanut Lotta Sonninen (il- ensi kesänä 6.–10.7. Tapahtuma alkaa Vtolkun ihminen. Sen sai aikaan Iisalmessa asuva tervolaislähtöinen äidinkielen opet- mestyy huhtikuussa). keskiviikkona Suven ja Runon päivä- taja ja kirjailija Jyri Paretskoi nettikolumnissaan, johon myös tasavallan presidentti taker- Vielä poimin kuopiolaiskirjailijoiden nä. Runoviikko täyttää jo 40 vuotta. tui. Meillä Savossa tolokun immeisellä on aina käsitetty henkilöä, joka ymmärtää asioiden teoksia oivan joukon mukaan. Marja-Lee- Suven runoilija on Helena Sinervo. päälle ja osaa suhteuttaa ne niille kuuluviin uomiinsa. Hän on myös omalla alallaan taitava na Tiainen: Tatu ja ihana Iiris. Selkokirja Hänen omaelämäkerralliseen romaaniinsa ja aikaansaapa – niin sanotusti eturiuhoella. (Avain, maaliskuu). Jouni Tossavainen: Armonranta ehtii tutustua ennen runoviik- Se mikä jäi sanomatta. Sanomalehtiruno- koa, ilmestyy maaliskuussa, WSOY Lähimenneisyydessä on savolaisten keskuudessa esille noussut Paretskoin lisäksi luja. Palladium; Maritta Lintunen (kyt- Pienkustantajien kirjo on vaikuttava, kuisia nuoria henkilöitä, joihin käsite ”tolokun immeinen” hyvin istuu. P:n kolleega Ant- köksiä Savoon): Takapiru WSOY, on jo niiden perässä ei tahdo pysyä. Nettiä se- ti Heikkinen on rakettimaisesti sujahtanut koko kansan tietoisuuteen Juice Leskisen ja julkaistu; Sauli Uhlgren: Martti Meren- laamalla voi tehdä löytöjä. Heikki Turusen elämäkertojen kirjoittajana. maa Elämäkertaromaani kirjailija Martti Omakustannekirjat ovat oma lukunsa. Urheilumaailmaa ymmärtämättömätkin katselivat alkutalvesta ihaillen, kun kuopiolai- Merenmaasta, Kustannus HD. Harvoin niitä arvotellaan. Jotakuta aina nen Kasper Kapanen siivitti taitavalla harhautuksellaan Suomen nuoret jääkiekkoleijonat Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki onnistaa ja hän pääsee esiin esimerkiksi maailmanmestaruuteen. Hyvin on Kapasen kiekkosuvun vesa leiviskänsä hoitanut. Pian Vainosen teokset kuuluvat itsestään selvi- kilpailun kautta. saavat NHL:ssäkin oppia tuntemaan, tolokun immeinen Kasperin tavat. Kimmo Timo- nä lukulistalle: Naulankantakeitto ja muu- Jos on palava halu saada kirja esiin, niin nen tunnetaan jo Valkoista Taloa myöten Stanley Cupin saavutuksestaan. Kyllä Kuopiossa ta juustohöylättyä hengenravintoa. Satiiri- aina voi kokeilla osallistumista Mölläri- kiekkohommat hallitaan tolokun lailla. nen keittokirja. Atena, 2016. mestari-kilpailuun. Tommi Melender on itselleni mielei- Vuoden 2016 Möllärimestari-kilpailuun Musiikkimaailmassa nousee useampiakin savolaisia tolokun immeisten kastiin. Night- nen kirjailija, siksi suosittelen. Onnelli- voi lähettää teoksia 30.4.2016 saakka. wishin Marco Hietala – alun perin Tervon poikia hänkin - tunnetaan niin Suomessa kuin suudesta. Esseitä onnellisuuden kirjosta ympäri maailman. Velipoika Sakarin kanssa Tarotissa aloitettu musisointi ei jäänyt pel- runoudesta jalkapallon MM-kisoihin (hel- Ritva Kolehmainen käksi harrasteluksi eikä nurkkatansseissa soitteluksi. Kun musiikista puhutaan, nousee tähdistössä tolokun immeiseksi soulkitaristi Erja Lyytinen. Erja on tehnyt hurjan uran niin miesvaltaisella alalla. Kuopion tyttö ei kuvia kumartele, vaan tekee mitä tahtoo ja tahtoa ynnä taitoa on. Toinen Kuopion tyttö Jenni Vartiainen puolestaan saa laulullaan tunteet pintaan. Voe tokkiisa, minkälaesia tyttöjä! Politiikan saralta nostettakoon esiin yksi tolokun immeinen: Hanna-Kaisa Heikkinen. Hannukka laittoi itsensä likoon puhetaidossa ja ponnisti ensin Savon ja sitten koko Suomen murremestariksi. Lypsyjakkaraansa hän ei laittanut häveliäästi navetan nurkkaan, vaan toi sen kaikkien nähtäväksi. Muuruvedellä kasvanut ja nyttemmin kiurukkaaksi istutettu nuori emäntä jatkaa isoisänsä PV Heikkisen viitoittamaa tietä tolokun meiningillä. Edellä luetellut tolokun immeiset eivät toden totta ole jättäneet kynttiläänsä vakan alle, vaan tuoneet taitonsa julkisesti kaikkien ihasteltavaksi ja ihmeteltäväksi. Viimeinen tolokun immeinen tekee poikkeuksen, mutta on silti noussut ISOKSI NIMEKSI Suomen lisäksi maailmalla. Hän on MATTI. Tämä kuopiolaislähtöisen Karoliina Korhosen pii- rustustussista syntynyt ujo hahmo valloittaa kaikki sekä suomeksi että englanniksi. Matin hahmossa me suomalaiset ja muuallakin asuvat suomalaislähtöiset saamme katsoa itse- ämme peiliin ja tunnustaa omat erityispiirteemme. Matti ei ole suulas savolainen, parem- minkin syrjään vetäytynyt peräkammaripoika, mutta valloittava sellainen. Oikea tolokun immeinen. Savon kielen seuralaiset kävivät vierailulla Kuopion Saaristokaupungissa Saaris- Mutta mitä yhteistä näissä kaikissa tolokun savolaisissa on? He ovat avarakatseisia, kan- ton marttojen marttaillassa tammikuun pakkasilla. Keskustelun aiheena olivat muun sainvälisiä ja ennakkoluulottomasti eteensä katsovia nuoria ihmisiä. Edes ujo Matti ei muassa savon murre ja Saaristokaupungin historia. Aapeli Veikko Huuskonen esitti puristele taskussaan rasistin nyrkkiä ja suunnittele liittymistä Odinin sotureihin. Sanalla kotiseutuaiheisia runoja ja lauluja, joista osa oli muualta uuteen kaupunginosaan sanoen: heissä meillä on tulevaisuus. muuttaneille tuntemattomia. TUULA OLLILA 42 AAKUSTI 1/2016 AAKUSTI 1/2016 43 Riski-Pekka oli laittanut auton peräkärriin suuren halkokuorman ja pähkäili: – Kantaakohan jiä viijä kuorman suareen? Paikalle sattunut Pekka rauhoitteli: – Ee se haettoo vaekka pettäs, pyssyy nuin kuivat pinnalla. P. A. (LEPPÄVIRTA)

SUTKAUS

nurkkavitsi, on elävää savolaista sanallista perinnettä ja samalla myös vää- rentämätön todiste kunkin ajan arvoista ja sattumuksista. Se on palsta, jota kaikki lukijat saavat olla vapaasti toimittamassa. Lähetä oma sutkaus- ehdotuksesi osoitteella Savon Sanomat/sutkaus, PL 68, 70101 Kuopio tai sähköpostitse [email protected]

44 AAKUSTI 1/2016