KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006

Asiakirjan tarkoitus

Keski-Suomen kärkihankelistassa esitellään valtion tulo- ja menoarvioon sekä valtion yksiköiden talousarvioihin tähtääviä kansallisesti ja osin EU-rahoitettavia maakunnan kärkihankkeita. Sii- hen on koottu maakunnan keskeiset hankkeet, joista on esitetty kuvaukset ja perustiedot.

Asiakirja on valmisteltu maakuntahallituksessa käytyjen keskustelujen perusteella yhteistyössä alueen kansanedustajien kanssa. Sitä käytetään liiton ja maakunnan kansanedustajien yhtenä edunvalvonnan välineenä.

Maakunnan suunnittelujärjestelmän mukaisesti Keski-Suomen liitossa on valmisteltu pitkän aikavälin tavoitteita linjaava maakuntasuunnitelma sekä maakunnan voimavarat yhteen sovitta- va maakuntaohjelma, joissa esitetään maakunnan kehittämistavoitteet ja EU:n alue- ja rakenne- politiikan voimavarojen lisäksi myös kansallisten resurssien käyttö. Kolmas keskeinen osa maa- kunnan suunnittelujärjestelmää on parhaillaan valmisteilla oleva Keski-Suomen maakuntakaa- va. Maakuntakaavassa varaudutaan kärkihankkeiden toteutumiseen esim. liikenneinfrastruk- tuurin ja energiahuollon osalta.

Vuosittaisissa toteuttamissuunnitelmissa määritellään eri rahoitusjärjestelmien kautta rahoitet- tavat hankkeet. EU-rahoituksesta on valmisteltu erikseen maakunnan yhteistyöasiakirja, jossa sovitetaan yhteen seuraavan varainhoitovuoden EU-varojen ja kansallisten rahoitusosuuksien kohdentuminen ohjelmaa rahoittaville viranomaisille. Tässä kärkihankeasiakirjassa yksilöidään edellä mainituissa ohjelmissa esitettyjä hankkeita.

Keski-Suomen strategiat

Maakunnan hyvinvointia luodaan kannattavalla yritystoiminnalla. Toimiva perusrakenne, johon kuuluvat mm. liikenneverkko ja korkeatasoinen koulutus on keskeinen yritystoiminnan apuväli- ne. Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa maakunnan vision lähtökohtana on aineellisen hy- vinvoinnin lisäksi myös elämän laadun korostuminen. Vision mukaan Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Yhdyskuntien hy- vinvointipalvelut, teknisen huollon ratkaisut ja luontoinfra ovat tärkeitä elämisen laatutasoa tu- kevia elementtejä.

Tavoitteiden saavuttamisen perustana on maakunnan omien ponnistelujen lisäksi osapuolten keskinäinen yhteistyö ja riittävät valtiovallan toimenpiteet.

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Valtion talousarvion, ministeriöiden ja keskushallinnon sekä osin EU:n kautta rahoitettavia maakunnan kärkihankkeita ovat meneillään olevien VT 4 Jyväsky- lä-Kirri -tien rakentamisen sekä Jyväskylä-Tampere -rataosan perusparannuk- sen jatkamisen lisäksi vuonna 2006:

LIIKENNEHANKKEET

Kehittämishankkeet • VT 4 Lusi-Vaajakoski • VT 4 Kirri-Äänekoski (Hirvaskangas) • VT 18 Vaasan valtatie • VT 13 Huutomäki-Kyyjärvi • VT 24 Hämeen piirin raja-Jämsä

Perustienpidon rahoitustason nosto

Teemahankkeet • Koulumatkojen edellytysten parantaminen maaseututaajamissa (Vesanka, Ruoke, Lievestuore, Niemisjärvi, Vaajakoskentie, Tammijärvi, Kuhmoinen, Tikkakoski) • Kasvavien alueiden kehityksen tukeminen (Kuokkalan kehäväylä)

Muut liikennehankkeet • Kanavasillat ja Äijälänsalmen väylä

KOULUTUSHANKKEET

• Teknistieteellisen koulutuksen vahvistaminen Jyväskylän yliopistossa • Aikuiskoulutuksen ja e-oppimisen hanke

SOSIAALI- JA TERVEYSHANKKEET

• Vitapolis ja Gerocenter -hankkeet • Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen alueverkko (Medikes-SosKes) • Suojarinteen uusi toimintamalli KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

YMPÄRISTÖHANKKEET

• Leivonmäen luontokeskus • Syvälahden tekopohjavesilaitos • Lievestuoreen Laajalahden kunnostaminen

ENERGIAHUOLLON HANKKEET

• Lajitellun jätteen poltto Rauhalahden voimalaitoksella • Jyväskylän voimalaitos • Palokan lämpökeskus

TURVALLISUUSHANKKEET

• Laukaan vankilan suljetun yksikön rakentaminen

Seuraavassa on esitelty yleispiirteisesti kukin hanke ja tehty esitys hankkeen toteut- tamisrahoituksesta. KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

VT 4 Lusi-Vaajakoski

Sijainti: Jyväskylän mlk, Toivakka, Leivonmäki, Joutsa, Hartola

Kuvaus: Valtatie 4 kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon ja se on maan keskeinen pitkittäisväylä. Liikennemäärä tiellä vaihtelee tällä hetkellä välillä 4800-6500 ajoneuvoa vuorokaudessa; kesäaikainen liikenne on 15–30 prosenttia tätä vilkkaampaa, jopa 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiellä on paljon raskasta liikennettä (osuus liikenteestä 12–20 %) ja se on valtakunnallinen tavaraliikenteen pitkittäisväylä ja keskeinen yhteys elinkeinoelämän päivittäisille ja pitkämatkai- sille kuljetuksille. Tiejakso kuuluu moniongelmaisiin päätiekohteisiin. Ongelmina ovat kapeus, mäkisyys, mutkaisuus, yksityistieliittymien suuri määrä, kevytväylien puuttuminen, tierakenteen heikko kunto sekä melu- ja pohjavesisuojaus- ten puuttuminen. Maaston suuret korkeuserot, tien pystygeometrian pienipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohitta- mista ja jonoja muodostuu helposti. Pääliittymät ovat turvattomia.

Valtatie parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen. Kokonaan uutta tietä rakennetaan noin 21 kilometriä jakson pohjoispäässä välillä Viisarimäki – Kanavuori sekä tiejakson jyrkimpiä mutkia oikaistaessa. Hankekokonaisuus sisältää 27 ohituskaistaparin rakentamisen, tien leventämisen ja yksityistiejärjestelyt sekä taajamien kohdille kevytväylien ja alikulkukäytävien rakentamisen. Hanketta tulisi jatkaa lähivuosina edelleen Vaajakosken ohituksella välillä Kanavuori – Haapalahti.

Toteuttamisvalmius: Tien perusparannussuunnitelmat ovat osittain valmiina ja osittain viimeisteltävänä. YVA-käsittely on välillä Viisarimä- ki-Vaajakoski suoritettu.

Kustannusarvio: Yhteensä 68,7 M€, Keski-Suomen puolella noin 42 M€ (MAKU 2000 = 100 ; 115).

Määrärahaesitys 2006-2007: Keski-Suomessa 42 M€.

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

VT 4 Kirri-Äänekoski (Hirvaskangas)

Sijainti: Jyväskylän mlk, Laukaa, Uurainen, Äänekoski

Kuvaus: Valtatie 4 (E75) on keskeinen pääteiden runkoverkkoon kuuluva yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä ja osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Tien asema valtakunnallisena tavaraliikenteen kuljetusväylänä on korostunut. Tiejakso palvelee Keski-Suomen keskeistä kasvuvyöhykettä ja on osa kasvavan maakuntakeskuksen lentokenttäyhteyt- tä. Lentoaseman matkustajaterminaalin laajennuksen ja kentän tuntumaan rakenteilla olevan liiketoiminta-alueen kehi- tyksen myötä alueen logistiset vaatimukset kasvavat. Palokan-Kirrin alueelle ja Äänekoskelle Hirvaskankaan liittymän läheisyyteen on muodostumassa kasvavat liiketoiminta- ja työpaikka-alueet. Liikennemäärä on nykytilanteessa 9500-13 000 ajon/vrk, joten tie ruuhkautuu helposti. Perjantain liikennemäärät ovat lähes 1,3-kertaisia keskimääräiseen vuoro- kausiliikenteeseen verrattuna. Välillä on paljon myös työmatkaliikennettä molempiin suuntiin ja iltapäivän huipputun- nin liikennemäärä on lähes 10 % koko vuorokauden liikennemäärästä.

Jyväskylän seudun kasvun luomien kuljetustarpeiden lisäksi Jyväskylästä on muodostunut kuljettajien työaikalainsää- dännön johdosta strategisesti tärkeä kuljetusten vaihto- ja solmupiste, jolle nelostien toimivuus on elinehto. Tiejakso on keskeinen elinkeinoelämän päivittäisille kuljetuksille, ei vain kesän viikonlopun ruuhkaliikenteen tarpeisiin. Raskaan liikenteen kasvu 4-tiellä on viisivuotisjaksolla 1995–2000 ollut Jyväskylässä 43% ja Äänekosken kohdalla 38% ja kul- jetusmäärät ovat edelleen kasvussa. Mm. M-realin kuljetukset ovat tekeillä olevien investointien myötä lisääntyvät Jyväskylän ja Äänekosken välillä 441 000 tonnista 610 000 tonniin vuodessa.

Tiejakso kuuluu kokonaisuudessaan moniongelmaisiin päätiekohteisiin. Nykyinen tie on yksiajoratainen ja 10 m leveä. Yksityistieliittymien suuri määrä, maaston korkeuserot, osin tien pystygeometrian pienipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohittamista ja jonoja muodostuu helposti erityisesti runsaan raskaan liikenteen takia. Pääliittymät ovat turvat- tomia ja niihin on jo nyt jouduttu soveltamaan erityisjärjestelyjä. Kirri-Äänekoski -välin hankekokonaisuus sisältää Kir- ri-Tikkakoski -moottoritieosuuden lisäksi tien suuntauksen ja rakenteen parantamisen, ohituskaistojen rakentamisen, rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyt sekä kevytväylien ja alikulkukäytävien rakentamisen. Välillä varaudutaan myöhem- min tien nelikaistaistamiseen Äänekoskelle asti.

Toteuttamisvalmius: Tiesuunnitelmia on osittain valmiina.

Kustannusarvio: 33 M€.

Määrärahaesitys 2006: 5 M€ kehittämisrahoitusta hankkeen aloittamiseen.

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

VT 18 Vaasan valtatie

Sijainti: Keuruu, Multia

Kuvaus: Jyväskylä-Vaasa valtatiestä (Vt 18) puuttuu väli Ähtäri-Multia. Hanke on koko maassa ainoa valtatieverkon puuttuva osuus. Välillä on vain heikkotasoisia ja osin päällystämättömiä paikallis- ja maanteitä. Reitti on viitoitettu tilapäisesti vanhoja, mutkittelevia maantieuria eikä se ole kilpailukykyinen kuljetuksille Suomen poikkisuunnassa Pietariin, eivät- kä alueen kunnat ole hyötyneet liikenteestä välillä Vaasa-Pietari. Seinäjoen ja Jyväskylän välillä on liikennettä vajaa kolmannes siitä määrästä, joka yleensä on vastaavanlaisten maakuntien keskusten välillä. Tiejakso kuuluu tiehallinnon PTS-suunnitelman mukaan päätieverkon vilkasliikenteisimpään osaan eli merkittäviin pääteihin.

Hanke parantaa huomattavasti Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan välisiä liikenneyhteyksiä ja luo merkittäviä kehitty- misedellytyksiä alueen kunnille. Hankkeella on merkitystä kansainväliselle liikenteelle keskisen Skandinavian ja Pieta- rin välillä.

Toteuttamisvalmius: Tiesuunnitelma on valmis. Multian ohitus on valmistunut syksyllä 1999.

Kustannusarvio: 17 M€.

Määrärahaesitys 2006: 5 M€.

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

VT 13 Huutomäki-Kyyjärvi

Sijainti: Äänekoski, Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi

Kuvaus: Valtatie 13 kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin pääteihin. Tiellä on runsaasti valtakunnallista ja seudullista tavaralii- kennettä ja se on Saarijärven seutukunnan keskeinen liikenneväylä. Liikennemäärä vaihteli vuonna 2004 jakson etelä- osassa 3200-4600 ajon/vrk ja pohjoisosassa 1300-2400 ajon/vrk.

Tiejakso on yksiajoratainen ja kapea. Yksityistieliittymien suuri määrä, maaston korkeuserot, osin tien geometrian pie- nipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohittamista.

Tie parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen. Hankekokonaisuus sisältää koko tien leventämisen, geometrian vähäisen korjaamisen, ohituskaistojen rakentamisen jakson eteläosassa, liittymien parantamisen keskeisten taajamien kohdalla, kevytväylien ja alikulkujen toteuttamisen, yksityistiejärjestelyt sekä tievalaistuksen täydentämisen ja useita muita lii- kenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä.

Toteuttamisvalmius: Tiejaksolta on tehty selvitys tarvittavista toimenpiteistä, tarkempia suunnitelmia on osittain val- miina ja osittain vireillä.

Kustannusarvio: 25 M€.

Määrärahaesitys 2006: 5 M€ kehittämisrahoitusta.

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

VT 24 Hämeen piirin raja-Jämsä

Sijainti: Kuhmoinen

Kuvaus: Valtatie 24 Lahti-Jämsä on osa valtakunnallisesti merkittävien pääteiden verkkoa. Tie toimii valtakunnallisen liikenteen vaihtoehtoisena reittinä pohjois-etelä -suunnassa. Liikennemäärä vaihteli vuonna 2004 välillä 2600-3700 ajoneuvoa vuorokaudessa ja liikenteen on arvioitu kasvavan vuoteen 2020 mennessä välille 3890-5810 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Tiejakson suurimpia puutteita ovat tien kapeus, kevyen liikenteen väylien puute asutustihentymien kohdalla, valaistuk- sen puute liittymissä ja yksityistieliittymien suuri määrä. Sujuvuuden puutteet johtuvat tien pienipiirteisestä geometrias- ta, joka rajoittaa ohitusnäkemiä.

Hämeen piirin raja - Jämsä -jaksoa parannetaan Kuhmoisten alueella nykyiselle paikalleen. Hankekokonaisuus sisältää tien leventämistä 12,9 km matkalla, uudelleen rakentamista 11,7 km, kuuden ohituskaistan rakentamisen, 11 tasoliittymän parantamisen, tievalaistuksen toteuttamista 9,5 km matkalla, kevytväyliä 8,9 km ja koko välille yksityistiejärjestelyt. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 12,6 M€, joka jakautuu kolmeen vaiheeseen: I-vaihe 5,5 M€, II-vaihe 3,0 M€ ja III-vaihe 4,1 M€.

Toteuttamisvalmius: Tiejaksolta on tehty tarveselvitys ja tiesuunnitelmia on osittain valmiina.

Kustannusarvio: Yhteensä 12,6 M€.

Määrärahaesitys 2006: 5,5 M€ kehittämisrahoitusta I vaiheen toteuttamiseen.

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Perustienpidon rahoitustason nosto

Sijainti: Koko Keski-Suomi

Kuvaus: Keski-Suomen perustienpidon rahoitus on nykyisellään täysin riittämätön. Se ei vastaa tienpidolle asetettuja odotuksia eikä turvaa maakunnan alueellista kehittämistä eikä tielain mukaista maakunnan tieverkon ylläpitoa. Rahoituksen riittämättömyys uhkaa alueellista tasa-arvoa ja maakunnan harvaan asuttujen alueiden toimintoja, kun tiestön hoidon painopiste on siirtynyt pääteille ja kasvualueiden taajamaympäristöihin. Keski-Suomen suur- ten kehittämishankkeiden lykkäytyminen on jo vuosia siirtänyt maakunnan perustienpitorahoitusta pääteiden välttämättömiin liikenneturvallisuustöihin mikä on syventänyt perustienpitorahoituksen vajetta. Vaje uhkaa eri- tyisesti maakunnan harvaan asuttujen alueiden tieverkon kuntoa ja lykkää alempien teiden perustienpitohankkei- ta ja kevytväylähankkeita. Alueen metsäteollisuuden kuljetusten kannalta tärkeitä kelirikon vaivaamia sorateitä ei kyetä parantamaan tarvittavassa määrin.

Valtakunnallinen perustienpidon rahoitustason nosto nykyiseltä 558 miljoonan euron vuositasolta 710 miljoo- naan euroon on Keski-Suomen kannalta välttämätön. Maakunnan perustienpidon rahoituksen tulee olla oheisen kuvion mukaista tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman tasoa olennaisesti suurempi, Tiehallinnon laskelmien pohjalta määriteltynä 44 M€/v ja osuus n. 6,2 % koko maan perustienpidon rahoituksesta. Rahoituksen lisäystar- ve kohdistuu pääosin peruskorjausinvestointeihin ja laajennus- ja uusinvestointeihin, mutta myös alemman tie- verkon hoitotason nostamiseen.

Määrärahaesitys 2006: Keski-Suomen perustienpidon rahoitus tulisi nostaa tasolle 44 M€/v.

Lähde: Keski-Suomen tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma 2005-2008 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Teemahanke: Koulumatkojen edellytysten parantaminen maa- seututaajamissa

Sijainti: Hankkeita eri puolilla Keski-Suomessa

Kuvaus: Teemapakettiin kuuluvilla hankkeilla parannetaan jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita toteuttamalla paikalliseen tarpee- seen sovitettuja kevytväyliä, kevyen liikenteen alituksia, suojateitä ja rinnakkaisraitteja. Kevyen liikenteen yhteyksiä linja-autopysäkeille parannetaan. Pienin toimenpitein edistetään samalla myös ajonopeuksien hallintaa taajamien liiken- neympäristön vaatimusten mukaisesti sekä väylien sovittamista taajamakuvaan.

Keski-Suomessa tästä teemapaketista toteutettavia hankkeita ovat Vesangan ja Ruokkeen kevytväylät Jyväskylän maa- laiskunnassa, Lievestuoreen taajaman kevytväylä Laukaassa, Niemisjärven kevytväylä Hankasalmella, Vaajakoskentien kevytväylä, Tammijärven kevytväylä Luhangassa, Kuhmoisten kevytväylä sekä Tikkakosken kevytväylä.

Toteuttamisvalmius: Osalla hankkeista suunnitelmat ovat valmiina, osalla valmisteilla.

Kustannusarvio ja määrärahaesitys 2006: Keski-Suomessa yhteensä 4,5 M€.

Teemahanke: Kasvavien alueiden kehityksen tukeminen

Sijainti: Jyväskylä

Kuvaus: Teemapaketissa toteutetaan ohikulkutieratkaisuja, rinnakkaisteiden parantamista maankäytön mukaiseksi sekä taajaman liikennesaneerauskohteita nopeasti kasvavissa taajamissa.

Keski-Suomesta tähän teemapakettiin kuuluu Jyväskylän eteläpuolisen Kuokkalan kehäväylän toteuttaminen. Kuokka- lan alueen nykyinen sisääntulo pääteiltä on epäjatkuva ja mutkikas. Sisäinen ja osittain kaupungin eteläpuolitse läpikul- keva pidempimatkainen liikenne kuormittaa Kuokkalan pääkatuja ja ajoneuvoliikenne aiheuttaa liikenneturvallisuuden alenemisen lisäksi meluhaittoja ja päästöjä. Seutukaavassa on korostettu Kuokkalan kehäväylän merkitystä valta- kunnallista tieverkkoa täydentävänä tienä ja edellytetty sen toteuttamista seudullisen läpikulkuliikenteen tarpeisiin katu- maisena jaksona.

Toteuttamisvalmius: Suunnitelmat valmisteilla.

Kustannusarvio ja määrärahaesitys 2006: Kuokkalan kehäväylän toteuttamiseen 4,3 M€.

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Kanavasillat ja Äijälänsalmen väylä

Sijainti: Laukaa, Suolahti, Jyväskylä, Jyväskylän mlk

Kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on kanavareitin ja siihen liittyvän Jyväskylän sisääntuloväylän liikennöitävyyden parantami- nen. Keiteleen kanavareitin matalin silta, Vuonteensalmen 3,5 metrin alikulkukorkeudessa oleva silta, korvataan uudella Eeronsalmen silta-ja väyläratkaisulla (alikulkukorkeus 8 metriä) ja Paatelanlahden ratasilta nostetaan koko yläpuolisen vesistöalueen mukaiseen alikulkukorkeuteen (5,5 metriä). Liian matalat alikulkukorkeudet ovat olleet kanavaliikenteen pullonkaula. Alikulkukorkeuksien nosto edesauttaa kanavareitin liikenteellistä hyödyntämistä erityisesti vesimatkai- luun. Jyväskylään satamaan pääsee vesitse vain huonokuntoisen Äijälänsalmen väylän kautta. Maaperältään hienojakoi- nen salmi on liettymässä kulkukelvottomaksi. Toimenpiteisiin väylän korjaamiseksi on ryhdyttävä pian, jotta liiken- neyhteyden säilyminen varmistuu. Äijälänsalmen kunnostus turvaisi vesiliikenteen kehittämisen Jyväskylään.

Toteuttamisvalmius: Kanavareitin hankkeet voidaan käynnistää heti. Äijälänsalmen suunnitelmat ovat valmiina.

Kustannusarvio: Kustannukset yhteensä 4,05 M€ • Eeronsalmen silta ja väylä 2,78 M€ • Paatelan ratasillan korotus 0,17 M€ • Äijälänsalmen väylän kunnostus 1,25 M€.

Määrärahaesitys 2006: Äijälänsalmen kunnostukseen 1,1 M€ perusväylänpidon rahoitusta, Jyväskylän kaupunki 0,15 M€.

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Teknistieteellisen koulutuksen vahvistaminen Jyväskylän yliopistossa

Sijainti: Jyväskylä

Kuvaus: Keski-Suomen aluetalouden perustan luo perusteollisuus ja sen kansainvälinen kilpailukyky. Tähän liittyy myös yritys- ten tuotannolliset verkostot sekä elinkeinoelämää palvelevan yritystoiminnan vahvistuminen. Keski-Suomi panostaa tulevaisuudessa erityisesti teknologisen osaamisen vahvistamiseen omalla strategiallaan, jonka ytimenä on myös nuori innovatiivinen korkean osaamisen työvoima. Keski-Suomi kasvattaa T&K–toimintaansa ja lisää erityisesti yritysyhteis- työtä. Tähän luo perustaa Suomen Akatemian (2005) ”Kestävä ja dynaaminen kumppanuus” -selvityksen toimenpide- linjaukset. Työvoiman vaihtuvuus on lähivuosina Keski-Suomessa tieto- ja teknologiaperustaisissa ammateissa merkit- tävä. Näissä perustana on korkean asteen koulutus. Työelämä ja työtehtävä muuttuvat. Uuden työvoiman tarve on suuri. Osaamisvaateissa korostuu erilaisen DI–koulutuksen vaatimukset. Samoin korostuu vahva opiskeluaikainen yhteys alueen yrityksiin. Teknisen koulutuksen saaneet osaajat luovat perustaa myös kipeästi tarvittavien uusien kasvuyritysten kehitykselle. Soveltavan yliopistokoulutuksen tarve on kasvanut teollisuuden ja elinkeinoelämän rakennemuutoksen myötä. Tutki- mus- ja kehitystoiminnassa työskentelevien määrä on ohittanut perinteisen teollisuustyön määrän. Sovellussuuntautu- neilla yliopistollisilla koulutusohjelmilla on ollut ja tulee olemaan suuri merkitys elinkeinorakenteen muutokseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Yliopisto on selvittänyt määrällisiä ja laadullisia teollisuudesta ja tutkimuslaitoksista nousevia koulutus- ja rekrytointi- tarpeita. Niiden perusteella koulutusta tulisi kehittää siten, että • opiskelijat saavat opintojen alkuvaiheessa luonnontieteellisen yleissivistyksen ohella hyvät yleisteknologiset ja mene- telmälliset valmiudet • maisterivaiheen koulutukseen liitetään tuotannon ohjaukseen, laadun valvontaan, tuotantoprosessien hallintaan sekä liiketoimintaosaamiseen liittyvää koulutusta ja johtamis- ja viestintäkoulutusta • perustetaan yhteisiä monitieteisiä tutkijankoulutusohjelmia, joissa on vahva soveltava komponentti. Tällä kärkihankkeella vastataan koulutuksen kehittämistarpeisiin, nopeutetaan välillisesti uusien teknologioiden kuten informaatio-, energia- ja ympäristöteknologian käyttöönottamista perinteisillä teollisuuden aloilla sekä edistetään uusi- en, alueen teollisuuden alihankintaan ja asiantuntijapalveluihin erikoistuneiden tutkimuslähtöisten yritysten ja työpaik- kojen syntymistä. Hanke painottuu erityisesti moderneille ja kehittyville tekniikan aloille ja tukee kansallisesti tärkeiden vientiteollisuuden alojen ja Keski- Suomen teollisuuden keskeisimpien toimialaklustereiden kehittymismahdollisuuksia. Jyväskylän yliopistolla on valmiudet käynnistää DI- ja tekniikantohtorikoulutus paperinvalmistusteknologian, elektro- niikan, ympäristöteknologian ja informaatioteknologian aloilla vahvaan alueelliseen tarpeeseen perustuen. Osa yliopis- ton luonnontieteellisen alan koulutuksesta vastaa jo nykyisellään DI-tutkintokoulutusta, ja vireillä oleva hanke tukee tekniikan alan koulutukseen siirtymistä. Keski-Suomen ja sen lähialueiden alueellinen koulutustarve ja alueellisen kehittämistyön haasteelliset tehtävät edellyt- tävät teknistieteellisen koulutuksen aloittamista Jyväskylän yliopistossa pikaisesti.

Toteuttamisvalmius: Suunnitelma ja valmiudet hankkeen käynnistämiseksi ovat olemassa.

Kustannusarvio: Kustannukset yhteensä 1,0 M€/a hankkeen ylimenokaudella vuosina 2004 - 2007. Tämän jälkeen hankkeen rahoitus siirtyy tutkintotavoitteiden kautta perusrahoitukseen.

Määrärahaesitys 2006: 1 M€.

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Aikuiskoulutuksen ja e-oppimisen hanke

Sijainti: Keski-Suomi

Kuvaus: Keski-Suomen vision pohjalta tapahtuva osaamisen vahvistaminen perustuu tiedollisten ja taidollisten sekä yrittäjyyteen liittyvien valmiuksien vahvistamiseen. Kehittämistyön ytimenä on ollut vahvistaa erityisesti ammatillisen koulutuksen työelämäsuhteita sekä tietoisuutta eriasteisen aikuiskoulutuksen tarpeista ja niiden muutoksista. Aikuiskoulutuksen perustan muodostaa eri koulutusorganisaatioiden rooli työyhteisöjen kehittäjänä. Yksilön osalta maakunnan tulee tarjota oppimisen ja opiskelun väylä tukemaan erilaista urakehitystä. Keski-Suomi rakentaa näitä mahdollisuuksia laajentamal- la ja monipuolistamalla oppimispaikkojensa verkostoa. Tässä työssä suuri merkitys on tietoverkoilla ja e-oppimisella. Maakunnallisesti Keski-Suomi vahvistaa aikuiskoulutuksen tarjontaa ja kohdentumista seutujen ja oppilaitosten yhteis- työverkostoilla.

Opetushallinnon johdolla laaditaan maakunnallista aikuiskoulutuksen ohjelmaa. Tämä kattaa kaikki koulutusasteet. Suunnitelmassa pyritään luomaan tarjonnalle tarvepohjaa sekä mitoittamaan aikuiskoulutuksen resursseja. Samalla vahvistetaan alueellista yhteistyötä sekä eri koulutus- ja rahoitusmuotojen tehokasta käyttöä. Ammatillisen aikuiskoulu- tuksen resursointi ja koulutuksen tarjonta on sopeutunut merkittävään muutoksen. Kysyntä on kasvava, mutta tarjonta ja sen sopeuttaminen vaatii monia innovatiivisia toimia. Näyttötutkintotoiminta kasvaa ja vaatii myös työelämältä omaa osaavaa panostusta. Aikuiskoulutuksen liittyy opiskelijoiden henkilökohtaistaminen. Tähän liittyvä maakunnallinen kehittämistyö on Keski-Suomessa käynnistynyt. Oppisopimuskoulutus ei ole kasvanut asetettujen nelinkertaistamista- voitteiden ja kasvaneen tarpeen mukaisesti.

Korkean asteen aikuiskoulutus vahvistuu Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun alueyhteistyön strategian mukaisesti. Aikuiskoulutuksen kehittämistarve näiltä osin kohdistuu erityisesti maakunnan kärkitoimialojen osaamiseen sekä erityisalueena opettajien täydennyskoulutukseen. Julkishallinnon palvelurakenteen muutokset kasvat- tavat myös eriasteisen aikuiskoulutuksen tarvetta. Merkittävä poistuma eri toimialoilla ja ammattialoilla vaikuttaa työ- yhteisön osaamistarpeisin. Muutoksessa aikuiskoulutuksella on suuri merkitys. Tarvitaan uusia toimintamalleja, uusia osaamisalueita, laajaa työelämän kouluttajien ja valmentajien verkostoa sekä uudenlaisia oppimisympäristöjä. Aikuis- koulutukseen osoitettuja resursseja tulee oleellisesti lisätä. Maakunnallisesti aikuiskoulutuksessa yhdistyy työelämäläh- töinen osaamisen vahvistaminen, oppisopimuskoulutus, omaehtoinen tutkintoihin ja sen osiin johtava koulutus sekä työvoimapoliittinen työvoimakoulutus.

Koulutus edellyttää laajaa alue- ja seutulähtöistä toteutuksen organisointia. Kehittämistä tukee tietoyhteiskuntakehitys ja erityisesti valittu keskisuomalainen opinpolkuihin perustuva e-oppimisympäristöjen kehittäminen. Maakunnan katta- va koulutus ja oppiminen muodostavat oppimispaikkojen verkoston. Verkosto syntyy oppilaitosten ympäristöjä kehit- tämällä, työelämän työssäoppimisen paikkoja jalostamalla, seudullisia osaamis- ja innovaatiolähtöisiä oppimispaikkoja kehittämällä, kansalaislähtöisiä oppimisyhteisöjä tukemalla sekä tietoverkkoja hyödyntävää e-oppimista vahvistamalla. Tämä edellyttää alueellisen eOppimisen klusterin muodostamista ja verkostoyhteistyön vahvistamista. Samalla tulee luoda yhteinen eOppimisen alusta. Keski-Suomi muodostaa kehitystyölle hyvän pilotoivan oppivan alueen.

Aikuiskoulutuksen toimintamallien maakunnallinen uudistamiseksi ja vahvistamiseksi sekä e-oppimisen innovatiivisen kehitystyön vauhdittamiseksi on turvattava tarvittavat resurssit.

Toteuttamisvalmius: Valmistelu ja suunnittelu on käynnissä ja valmius toteuttamiseen olemassa.

Kustannusarvio: 1,5 M€, josta - aikuiskoulutuksen maakunnalliset toimintamallit 1,0 M€ - e-oppimisen kehittäminen Keski-Suomen oppimispaikkaverkoissa 0,5 M€.

Määrärahaesitys 2006: Aikuiskoulutuksen maakunnalliset toimintamallit 1,0 M€ (OPM+TM) ja e-oppimisen kehit- täminen Keski-Suomen oppimispaikkaverkoissa 0,5 M€ (OPM). KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Vitapolis ja Gerocenter -hankkeet

Sijainti: Muurame

Kuvaus: Jyväskylän seudun ikääntyvien henkilöiden määrän muutoksen ja nykymuotoisten laitos- ja asumispalveluiden käytön perusteella on kunnissa arvioitu tarvittavan 290 uutta palveluasumisen ja erityyppisten hoiva- ja hoitopalvelujen paikkaa vuoteen 2010 mennessä. Vitapolis-hankkeella luodaan Kinkomaan sairaalan uutta toimintamallia. Tavoitteena on luoda sairaalakiinteistöstä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksikkö, jossa painotetaan ikääntyvien palveluja.

Vitapolis–hankkeen pohjalta on tarkoitus valmistella Kinkomaalle rakentuva ikääntyneiden ihmisten elinvoimaisuuden ja elämisen laadun ylläpitämisen kehittämis- ja tukikeskus, jossa kehitetään vuorovaikutteinen toimintamalli alueen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämistarpeiden ja kansainvälisesti merkittävän monialaisen gerontologisen ja geriatrisen osaamisen välille. Hankeajatus perustuu laadukkaisiin ja monipuolisiin palveluihin sekä palvelutarpeiden tutkimukseen.

Vitapolis-hanke toteutuu kaksivaiheisesti. Ensimmäisen vaiheessa keskeistä on sairaalakiinteistöjen ja –alueen osta- jan/ostajien löytyminen ja riittävien toimintaedellytysten turvaaminen sekä hankkeen jatkosuunnittelu. Tämä edellyttää kuntien kanssa tehtävää puitesopimusta yksityisten hoivapalvelujen ostosta 80 - 120 hoitopaikan osalta riittävän volyy- min takaamiseksi. Toisena vaiheena kunnostettavien sairaalakiinteistöjen ydintoiminnot muodostuisivat sairaanhoitopii- rin jo nykyisin kiinteänä kokonaisuutena toimivasta geriatrian, kuntoutuksen, neurologian, fysiatrian ja apuvälineyksi- kön toiminnasta.

Vitapolis-hankkeeseen liittyy tiiviisti ikääntyneen väestönosan tutkimus- ja osaamiskeskittymä, ns. Gerocenter. Kysei- nen yksikkö tulee olemaan keskeinen osa monimuotoista iäkkäiden ihmisten elinvoimaisuuden ja elämänlaadun kehit- tämis- ja tukikeskusta. Käytänteiden uudistamien edellyttää näyttöön pohjautuvien hyvien toimintamallien kehittämistä tiiviissä yhteistyössä tutkijoiden, soveltajien ja palvelujärjestelmän kesken.

Jyväskylän yliopistossa ja sen yhteydessä toimivalla Suomen Gerontologian tutkimuskeskuksella on kansainvälisesti katsottuna huipputason monitieteellinen osaamiskeskittymä vanhenemistutkimuksessa ja koulutuksessa erityisesti toi- mintakykyisyyden arvioinnissa ja edistämisessä sekä kuntoutuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on toiminnas- saan panostanut ikääntymiseen liittyvän täydennyskoulutuksen lisäksi alueen kuntien ja kuntayhtymien tarpeisiin räätä- löityjen toimintakyvyn arviointimenetelmien, työmenetelmien ja toimintamallien kehittämiseen. Keski-Suomen sai- raanhoitopiirin geriatrinen ja kuntouttamiseen liittyvä käytännön ja tutkimustyön osaaminen sekä yhteistyö alueen ter- veyskeskusten kanssa tuovat kehittämisyhteistyöhön tarvittavan monialaisen, käytännöllisen lääketieteen osion.

Gerocenterissä on tarkoitus yhdistää olemassa olevaa osaamista, jolloin saavutetaan merkittävää lisäarvoa ikääntyvän väestön toimintakykyisyyden ja hyvinvoinnin edistämismallien rakentamiseen. Gerocenterin on määrä tuottaa hyvin- vointialan innovaatioita osana maakuntastrategiaa tuotteistamalla korkeatasoista osaamistaan alueen ja koko valtakun- nan tarpeisiin terveyspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi kehittäen palvelujärjestelmää ja gerontologisen politiikan suuntaviivoja.

Gerocenterin toiminta tulee pohjautumaan osin pysyvään kansalliseen rahoitukseen, projektirahoitukseen sekä palvelui- den myynnistä saataviin tuloihin. Asiakkaina voivat olla eri organisaatioiden lisäksi palvelutuottajien lähettämät ikään- tyvät palvelujärjestelmän asiakkaat tai seniorit täysin itse maksavina. Gerocenter tulee työllistämään noin 20 ydinhenki- lön lisäksi 10–30 projektikohtaista henkilöä.

Toteuttamisvalmius: Vitapolis-kehittämishanke on valmisteltavana ja STM on myöntänyt valtion rahoitusta vuo- sille 2004–2006 yhteensä 247 590 euron kokonaiskustannuksiin. Gerocenter -hankkeen jat- kovalmistelu on käynnissä ja valmius toteuttamiseen olemassa. Liiketoimintasuunnitelma Vi- tapolis-kokonaisuudesta sairaalarakennuksen korjausselvityksineen on valmisteltu ja Gero- centeristä on laadittu oma yksityiskohtainen toimintasuunnitelma. Gerocenterin toiminnan käynnistämiseen on haettu valtiolta rahoitusta 0,5 miljoonan euron kokonaiskustannuksiin vuosille 2005–2007.

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Kustannusarvio: Vitapolis-kehittämishanke 440 000 €. Yksikön perustamiskustannukset täsmentyvät suunnitte- lun edetessä. Gerocenterin osalta tarvittava rahoitus perustamisvaiheen palkka-, tilavuokra-, tutkimus-, kuntoutus- ja erityislaitekustannukset ja toimintamenot ovat yhteensä 2 ME. Tä- män lisäksi sairaalarakennuksen kunnostamisesta ko. tarkoitukseen aiheutuu kustannuksia.

Määrärahaesitys: Vitapoliksen osalta rahoituspäätöksen mukaisesti vuosille 2004–2006 valtion rahoitus on 0,12 M€ ja kuntien rahoitus 0,12M€ hankkeen jatkovalmisteluun (vuodelle 2006 valtion ra- hoitus 42 350 euroa, kunnan 42 350 euroa).

Gerocenterin osalta rahoitusesitys vuosille 2005–2007 on 0,25 M€ valtion avustusta perus- tamisvaiheen rahoitukseen (STM) kuntien osuuden ollessa 0,25 miljoonaa euroa.

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen alueverkko (Medikes-SosKes)

Sijainti: Koko Keski-Suomi

Kuvaus: Hankkeella pyritään joustavan organisaatioiden välisen informaatioyhteistyön ja ajantasaisen tiedon saatavuuden paran- tamiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tarkoituksena on saada aikaan entistä laaja-alaisempaa ja koordinoidumpaa maakunnallista yhteistyötä Keski-Suomen kuntien sosiaalipalvelujen tietohallinnon järjestämisessä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen keskinäisen ja välisen toiminnan, yhteistyön ja työnjaon edistäminen tärkeänä alan tukipalveluna asiakkaiden tarpeet huomioiden.

Tavoitteena on :

1) maakunnallisten toimijoiden yhteistyöhalukkuuden selvittäminen sosiaali- ja terveyspalvelujen sisäisten ja näiden palveluntuottajien välisten saumattomien palveluketjujen luomiseksi, yhteistyön ja työnjaon edistämiseksi (vrt. Jyväskylän seudun aluekeskusohjelman puitteissa toteutettu seudullinen tietohallintostrategiatarkastelu)

2) asiakkaiden tarpeet huomioonottavien, saumatonta palveluntarjontaa tukevien tietojärjestelmien toteuttaminen (sovellettu MediKes -konsepti)

3) maakunnallisen terveyden- ja sosiaalihuollon organisointiehdotuksen laadinta.

Prosessi etenee maakunnallisen aiesopimuksen valmistelulla sosiaalipalvelujen yhteisestä kehittämisestä tieto- teknologian avustuksella. Pyrkimyksenä on toteuttaa maakunnallinen tietoteknologiaa hyväksikäyttävä järjestelmä sosiaalipalvelujen toimijoille Keski-Suomessa jo toteutetun MediKes -ratkaisun tapaisesti. Tämän tavoitteen joustava toteuttaminen tukee maakunnan terveydenhuollon tavoitesuunnitelmaan kirjatuissa yhteistyötavoitteissa mainittua maakunnallisen tietohallintoyksikön muodostamista ja on onnistuessaan Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa mainitun terveyden- ja sosiaalihuollon aluetietojärjestelmän kehittämishankkeen kulmakivi. Alueellinen sähköinen asiakastietojärjestelmä parantaa palvelun saatavuutta ja laatua sekä nopeuttaa asiakkaan asioiden hoitoa, koska tiedot ovat reaaliaikaisesti saatavilla eri palveluyksiköissä. Myös päällekkäisen toiminnan todennäköisyys pienenee. Toimivat tietojärjestelmät edistävät asiakkaan mahdollisesti tarvitseman hoidon oikeaa porrastusta.

Toteuttamisvalmius: Hankkeelle on haettu STM:n rahoitusta.

Kustannusarvio: 0,46 M€.

Määrärahaesitys: 0,46 M€. KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Suojarinteen uusi toimintamalli

Sijainti: Suolahti

Kuvaus: Suomessa noin 22 000 henkilöä tarvitsee kehitysvammaisten erityispalveluja ja heistä noin 14 % on laitoshoidossa. Palvelujen järjestämisvastuun painopiste on siirtynyt erityishuoltopiireistä kuntiin, mutta maan eri osien väillä on suuria eroja palvelujen toteuttamistavassa. Myös vaikeasti kehitysvammaisille voidaan tuottaa palvelut lähiyhteisössä. Tällöin kuitenkin tarvitaan uusien asumisratkaisujen ja tukipalvelujen kehittämistä sekä riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä.

Kehitysvammaisten palvelujen hajauttamiseksi ja inhimillistämiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja myös palvelujen sisältö- jen ja toimintatapojen kehittämiseksi sekä työvoiman ammattitaidon ja työssä tarvittavan asiantuntija-avun turvaami- seksi. Keski-Suomi on kehitysvamma-alan asiantuntemuksen ydinalue Suomessa. Jyväskylän yliopistossa on edustet- tuina lukuisia kehitysvammaisuuteen keskeisesti liittyviä tutkimus- ja koulutusaloja, kuten esimerkiksi erityispedago- giikka, fysio- ja toimintaterapia, liikuntatiede, gerontologia sekä psykologia. Suojarinne–projektin tavoitteena on toteut- taa keskisuomalainen ratkaisu kehitysvammaisten palvelujen kehittämiseksi valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Toteutuessaan kehittämistyön tuloksena tulee olemaan tulevaisuuteen suuntautuva ja edistyneintä teknologiaa hyväksi käyttävä konsepti kehitysvammaisten palvelujen laadullisen uudistamisen perustaksi. Alueellisten ratkaisujen rinnalla ja uusia mobiileja ja korkean teknologian tarjoamia mahdollisuuksia soveltamalla keskisuomalainen erityisosaaminen voi tuottaa myös valtakunnallisesti hyödynnettäviä ja vientikelpoisiksi tuotteistettavia palveluja ja toiminnallisia ratkaisuja.

Suojarinteen kehitysvammalaitoksesta muodostuu Pohjoismaissa ainutlaatuinen kehitysvammaisuuden osaamiskeskus. Uusi osaamiskeskus nostetaan yliopisto- ja oppilaitosyhteistyön ja – tutkimuksen avulla maan huipputasolle ja palveluja tarjotaan tietoverkon avulla Keski-Suomen lisäksi myös valtakunnallisesti ja jopa Pohjoismaihin. Fyysisesti tämä ver- kosto muodostetaan olemassa olevista tietoverkoista, jotka yhdistetään yhdeksi kansalliseksi kokonaisuudeksi. Tässä tietoverkossa voidaan harjoittaa turvallisesti ja luotetusti konsultaatio-, koulutus-, päivystys- ja telelääketiedetoimintaa hyödyntäen koko maan verkottunutta erityisosaamista. Myös potilastietojen sähköinen katselu yli organisaatiorajojen – potilaan luvalla – on mahdollista. Kehitysvammapalveluiden uusi, tietoteknologiaa hyödyntävä, palvelumalli pilotoi- daan ensin Suojarinteellä ja Keski-Suomessa. Keski-Suomeen ehdotetaan lisäksi rakennettavaksi modernia tietotekno- logiaa hyväksikäyttäviä ns. älytaloja – sekä Suojarinteelle että kunnallisten hoivakotien yhteyteen. Ensimmäiset mallita- lot rakennetaan Suojarinteelle ja ne toimivat myös kurssitoiminnan keskuksena. Näissä tuetaan kehitysvammaisten itsenäistä suoriutumista erilaisten ympäristönhallinta-, turva- ja kommunikaatiojärjestelmien avulla. Älytalot ovat mah- dollista yhdistää tietoverkon avulla Call Centeriin (kontaktikeskus), jonka kautta päivystävät asiantuntijat on tavoitetta- vissa. Keski-Suomen kontaktikeskus voi antaa palveluja myös muualle Suomeen.

Toteuttamisvalmius: Hanke voidaan käynnistää välittömästi.

Kustannusarvio: Investointien kokonaiskustannukset ovat n. 8,5 M€ ja suunnittelukustannukset 0,83 M€.

Määrärahaesitys 2006: Suunnitteluun 0,3 M€.

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Leivonmäen luontokeskus

Sijainti: Leivonmäki

Kuvaus: Hankkeen tavoitteena on Leivonmäen luontokeskuksen rakentaminen. Vuonna 2003 perustettu Leivonmäen kansallis- puisto on Keski-Suomen arvokkaimpia maisema- ja luontokohteita ja monipuolisuudessaan sitä voi kutsua keskisuoma- laisen luonnon pikkujättiläiseksi. Ominaisia alueelle ovat erityisesti suot, rannat ja harjumetsät, jonne rakentuu helposti saavutettava ja kattava ulkoilureittiverkosto. Kansallispuiston pinta-ala on noin 2 900 hehtaaria. Ensimmäisenä vuonna kansallispuiston kävijämäärä oli arviolta noin 4 500 kävijää ja vuonna 2004 noin 7 000 kävijää. Kansallispuisto sijaitsee 50 kilometrin päässä Jyväskylästä etelään, nelostien tuntumassa. Metsähallituksen asiakastutkimuksen perusteella (2004) Leivonmäen kansallispuistolla on mahdollisuus kehittyä sekä Jyvässeudun lähivirkistysalueeksi että luontomat- kailukohteeksi. Leivonmäen kunta puolestaan laaditutti vuonna 2004 luontokeskuksen toimintaan tukeutuvaan yrittäjyy- teen liittyvän liiketoimintasuunnitelman.

Keski-Suomen alueella on neljä kansallispuistoa, mutta ei yhtään luontokeskusta. Leivonmäen kansallispuiston luonto- keskuksen suunnitteluhanke (EAKR) tähtää luontokeskuksen perustamiseen. Hanke tuottaa luontokeskuksen toteutus- suunnitelman v. 2005 aikana. Hankkeen yhteistyökumppanit on koottu Leivonmäen kansallispuiston luontokeskuksen neuvottelukunnaksi, jonka tavoitteena on edistää luontokeskuksen perustamista ja vahvistaa sen kehittymistä valtakun- nallisesti merkittäväksi toimijaksi. Kansallispuiston luontokeskus painottuu teemaltaan ympäristökasvatukseen ja kestä- vän kehityksen edistämiseen. Suo-teeman esiintuomista vahvistaa Jyväskylän yliopiston Agora Centerin Virtuaalisuo – hanke, joka tuottaa suohon monipuolisesti liittyvän oppimisympäristön osaksi luontokeskuksen sisällöntuotantoa.

Vuoden 2005 aikana laaditaan Leivonmäen luontokeskuksesta selvitys, jossa on asiakasryhmien, palvelujen ja toiminto- jen määrittely sekä esitys luontokeskuksen sijaintipaikaksi, tarpeelliset mitoitukset ja sijoituspaikkasuunnitelma. Lisäksi kartoitetaan hallinto- ja toimintamallin sekä rakentamisen ja ylläpidon vaihtoehdot. Kuluvan vuoden lopussa on selvillä myös hankkeen eteneminen ja seuraavien vaiheiden prosessikuvaus. Vuonna 2006 varaudutaan Leivonmäen luontokes- kuksen suunnittelutyön aloittamiseen osittain valtion rahoituksella. Luontokeskuksen rakentaminen ajoittuu vuosille 2007–2008. Leivonmäen luontokeskushanke on kumppanuushanke. Metsähallitus vastaa hallinnoimansa kansallispuis- toalueen opastuksesta ja toiminnallisen ympäristön ja rakenteiden kehittämisestä ja alueellinen ympäristökeskus vastaa ympäristökasvatuksesta ja kestävän kehityksen edistämisestä. Jyväskylän yliopiston vastuulla on tutkimus- ja kehittä- mistoiminta ja sen käytännön soveltaminen; Leivonmäen kunta koordinoi luontokeskuksen yhteistyötä.

Toteuttamisvalmius: Sijaintipaikkaselvitys, yleissuunnitelma ja kustannusarvio valmistuvat vuoden 2005 lopussa.

Määrärahaesitys 2006: 0,1 M€ jatkosuunnittelun aloittamiseen (arvio 2007-2008: 2 M€, tarkentuu v. 2005 aikana).

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Syvälahden tekopohjavesilaitos

Sijainti: Sumiainen, Suolahti, Äänekoski

Kuvaus: Syvälahden tekopohjavesilaitoksen tavoitteena on hyvälaatuisen vesijohtoveden turvaaminen ja vedenhankinnan var- mistaminen Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten taajamissa. Kuntien vesilaitosten raakaveden saannin turvaamiseksi on tarkoitus rakentaa Syvälahden tekopohjavesilaitos, jonka mitoitukseksi on suunniteltu 6000 m3/d. Laitosta varten rakennettaisiin imuputki Keiteleen Ukonselältä Syvälahden rantaan rakennettavalle raakavesipumppaamolle, josta vesi pumpataan tekopohjaveden imeytysalueelle Kulopalonkankaalle. Imeytysalueelle rakennetaan neljä erillistä imeytys- kenttää, joissa raakavesi sadetetaan ja se imeytyy maahan. Tekopohjaveden muodostumisalueella vesi kulkeutuu maa- perässä neljälle vedenottoalueelle, joille kullekin sijoitetaan 1-2 pohjavesikaivoa. Niistä raakavesi johdetaan vedenkäsit- telylaitokselle, josta se pumpataan Äänekoskelle ja Suolahden-Sumiaisten suuntaan rakennettavia siirtojohtoja pitkin taajamien käyttöön.

Toteuttamisvalmius: Kehittämissuunnitelma on valmis.

Kustannusarvio: 8,1 M€.

Määrärahaesitys 2006: Valtio 4,0 M€, Kunnat 4,1 M€.

Syvälahden tekopohjavesilaitos KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Lievestuoreen Laajalahden kunnostaminen

Sijainti: Laukaa

Kuvaus: Sellun valmistus Lievestuoreella alkoi 1926 Haarla-yhtymän perustaessa alueelle sellutehtaan. Tehtaan toiminta loppui kokonaan vuonna 1985, jolloin tehdasalue jäi toiminnan aikaiseen tilaan. Entinen tehdasrakennus on purettu 1995–1996 ja tehdasalue on maisemoitu. Tehdas käytti jätevesiensä laskeutukseen Lievestuoreenjärven Laajalahdesta padottua laskeutusallasta. Altaaseen kertynyttä lietettä poistettiin ajoittain ruoppaamalla ja sijoittamalla liete viereen rakennet- tuun läjitysaltaaseen. Laskeutusaltaassa olevan kuitulietteen määrä on tehdyn tutkimuksen mukaan 90 000 m³ ja allas- alueen pinta-ala on noin 7 ha. Läjitysallas on erotettu penkereellä laskeutusaltaasta ja Kylmälahdesta. Läjitysaltaassa olevan lietteen määräksi on arvioitu noin 140 000 m³ ja lietettä on 4,5 ha:n alueella keskimäärin 3,9 m paksuudelta.

Alueen kunnostaminen on perusteltua lähialueiden käyttömuodon muutoksen, uppoamisvaaran sekä vesistökuormituk- sen ja hajuhaittojen johdosta.

Kunnostustyössä alueella oleva vanha kaatopaikka (0,7 ha) suljetaan ja peitetään pintasuojarakenteella, johon kuuluu tiivistyskerros, kuivatuskerros ja pintakerros, paksuudeltaan yhteensä 1,3 m. Laskeutusaltaan alueelta poistetaan siellä oleva kuituliete ruoppaamalla ja kaivamalla nykyisestä läjitysaltaasta muodostettavaan neljään läjitysaltaaseen sekä työtä varten rakennettavaan uuteen altaaseen. Läjitysaltaat esipeitetään ruoppauksen päätyttyä ja kun pääosa painumista on tapahtunut, suljetaan altaat pintasuojarakenteella. Pintasuojarakenne sisältää kaasunkeräyskerroksen, tiivistyskerrok- sen, kuivatuskerroksen ja pintakerroksen. Läjitysalueelta tulevat kaasut kerätään altaiden reunoille rakennettavilla sala- ojilla kaasukaivoihin, joista ne johdetaan ilmaan mahdollisesti biosuotimien kautta. Kunnostustyön lopuksi Laajalahden pato avataan ja lahti palautetaan osaksi Lievestuoreenjärveä.

Toteuttamisvalmius: Yleissuunnitelma on valmis.

Kustannusarvio: 2,5 M€.

Määrärahaesitys 2006: YM 0,4 M€.

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Lajitellun jätteen poltto Rauhalahden voimalaitoksella

Sijainti: Jyväskylä

Kuvaus: Investointihankkeen tarkoituksena on hyödyntää paikallinen lajiteltu jätepolttoaine. Jätteiden energiahyötykäyttö edis- täisi valtakunnallisten ja alueellisten hyötykäyttötavoitteiden saavuttamista ja jätteiden kaatopaikkasijoituksen vähentä- mistä. Polttoaine valmistetaan kaupan, teollisuuden ja kotitalouksien kuivajätteestä. Ympäristömääräysten takia kierrä- tyspolttoainetta ei pystytä polttamaan voimalaitoskattilassa, vaan erillinen kierrätyspolttoaineen polttolaitos on raken- nettava. Tällaisen laitoksen tuottaman lämmön parametrit (lämpötila ja paine) ovat niin alhaiset, ettei sähkön tuottami- nen siitä ole kannattavaa.

Hankkeen vetäjä on Jyväskylän Energiantuotanto Oy (JYT) ja laitoksen sijoituspaikkana on Jyväskylä, Rauhalahden voimalaitostontti.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on suoritettu. Laitoksen teknis-taloudellinen selvitys on kesken eikä lopullista laitoskonseptia ole vielä päätetty. Tavoitteena on noin 20–30 MW:n tehoinen kattilalaitos, joka tuottaisi höyryä nykyis- ten kattiloiden rinnalla. Laitoksen vuosittainen tuotanto on 100–200 GWh eli luokkaa 5-10 % JYT:n tuotantotarpeesta.

Toteuttamisvalmius: Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on suoritettu.

Kustannusarvio: 20–30 M€.

Määrärahaesitys: Valtionavustuksena haetaan 6 M€ (25 % investointikustannuksista).

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Jyväskylän voimalaitos

Sijainti: Jyväskylä

Kuvaus: Jyväskylän kaukolämmön tuotannon turvaamiseksi lähimmiksi vuosikymmeniksi tarvitaan uusi voimalaitos. Tällä het- kellä Jyväskylä on Rauhalahden voimalaitoksen varassa. Rauhalahden laitos otettiin käyttöön vuonna 1986 eli lähes 20 vuotta sitten. Jyväskylän Energiantuotanto Oy (JYT), jonka omistavat Fortum Power and Heat Oy ja Jyväskylän Ener- gia Oy, on selvittänyt eri vaihtoehtoja kaukolämmöntuotannon turvaamiseksi kysynnän kasvaessa.

Fortumin näkemyksen mukaan taloudellinen ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen mukainen ratkaisu toteutetaan kolmivaiheisesti: 1. JYT toteuttaa Rauhalahdessa sijaitsevalla voimalaitoksella investoinnin lämmön talteenottolaitteis- to (nk. savukaasupesuri). 2. Investointi lajitellun jätteen energiahyötykäyttöön. 3. Uusi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos Rauhalahteen.

Jyväskylän Energian mukaan ensimmäiseksi JYT investoisi lajitellun jätteen energiahyötykäyttöön. Tämän investoin- nin jälkeen suunniteltu uusi voimalaitos tuottaisi yhteistuotantona kaukolämpöä ja sähköä sekä lauhdesähköä. Sen katti- latehoksi kaavaillaan 480 MW ja suurimmaksi sähkötehoksi 180 MW. Laitos on investointi- ja käyttökustannuksiltaan edullisempi kuin erilliset, erikseen lauhdesähköä ja yhteistuotantoenergiaa tuottavat laitokset. Paikallisen sähköntuotan- non lisääminen parantaa Keski-Suomen sähkön hankinnan omavaraisuutta, joka vuoden 2002 tilastojen mukaan on maakunnista huonoin. Ellei Jyväskylän tuotantokapasiteettia lisätä, kasvava lämmöntarve joudutaan kattamaan öljyllä tuotetulla lämmöllä. Samalla menetetään sähkön ja lämmön yhteistuotannon kasvattamismahdollisuus.

Hankkeen vetäjänä on Jyväskylän Energia Oy, jonka omistaa kokonaan Jyväskylän kaupunki. Hankkeeseen otettaneen kumppaneiksi 5–10 energiayhtiötä. Kumppaneita haetaan lauhdetuotanto-osuuteen. Laitoksen ensisijaiseksi sijoituspai- kaksi suunnitellaan Jyväskylän Keljonlahtea, koska paikka on edullinen jäähdytysveden ja lämpöverkon kannalta. Toi- nen mahdollinen rakennuspaikka on Jyväskylän Rauhalahden nykyinen voimalaitosalue.

Kumpikin toteuttamislinjavaihtoehto on vielä selviteltävänä eikä ratkaisu ole valmis, vaan selkenee vuoden 2005 kulu- essa. Seuraavassa esitellään sekä Fortumin että Jyväskylän Energia Oy:n vaihtoehdot.

Fortumin vaihtoehto: Investointi savukaasujen lämmön talteenottoon

Sijainti: Jyväskylä

Kuvaus: Ensimmäisessä investointihankkeessa on kyse investoinnista kiinteää polttoainetta (puu, turve) käyttävän 295 megawa- tin (MW) kattilan savukaasujen lämmöntalteenotto- ja puhdistuslaitteistoon. Lisäksi savukaasuista lauhdutetaan vesi- höyryä, mistä saatavalla lämpöenergialla lämmitetään kaukolämpöverkoston paluuvettä. Tästä saadaan kaukolämpöä lisää 50–60 MW. Laitteistolla vähennetään myös voimalaitoksen päästöjä. Konseptia kehitetään eteenpäin paikallisena yhteistyönä.

Tämä investointi mahdollistaisi tarkemman savukaasujen lämmön talteenoton vähentäen öljyn käyttötarvetta kauko- lämmöntuotannossa. Öljynkäyttö vähenisi noin 70 % nykyisestä tasosta. Samalla ilmaan pääsevien savukaasujen epä- puhtaudet vähenisivät edelleen merkittävästi. Investoinnin myötä Rauhalahden voimalaitoksen energiatehokkuus kas- vaisi mahdollistaen biopolttoaineen käyttötavoitteen (50 %) saavuttamisen ja hiilidioksidipäästöjen pienentymisen noin 20 %:lla Jyväskylän alueella. Investoinnin toteutusaika on noin 1 vuosi. Uusi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos toteutettaisiin myöhemmin Rauhalahteen.

Toteuttamisvalmius: Hanke voisi käynnistyä vuoden 2005 aikana.

Kustannusarvio: noin 16 miljoonaa euroa.

Määrärahaesitys 2005: Hankkeelle haetaan KTM:n rahoitusta 30 %.

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Jyväskylän Energian vaihtoehto:

Sijainti: Jyväskylä, Keljonlahti tai Rauhalahti

Kuvaus: Voimalaitos tulee käyttämään maakunnan polttoaineita, turvetta ja puuta jopa neljä terawattituntia vuodessa. Puuta tästä määrästä on arviolta noin neljännes.

Toteuttamisvalmius: Hankkeen esisuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi aloitettiin vuonna 2004. Varsinainen suunnittelu alkaa vuonna 2005. Päälaitekyselyn jälkeen lopullinen rakentamispäätös tehdään vuoden 2005 aikana. Lai- tos valmistuu kahden ja puolen vuoden kuluttua rakentamispäätöksestä eli vuoden 2008 kuluessa.

Kustannusarvio: Hankkeen alustava kustannusarvio on 154 M€.

Määrärahaesitys 2005: Hankesuunnitteluun 1 M€.

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Palokan lämpökeskus

Sijainti: Jyväskylän maalaiskunta, Palokka

Kuvaus: Palokan alueen kaukolämmön riittävyyden turvaamiseksi lähivuosikymmenenä tarvitaan uusi lämpölaitos. Huolimatta siitä, että Keljonlahden voimalaitos rakennetaan tai Rauhalahti 2 toteutuu, on Palokan kaukolämpölaitoksen rakentami- nen välttämätöntä. Kun aikanaan Jyväskylän ja Jyväskylän mlk:n kaukolämpöverkot yhdistyvät Mannisen mäen ja Haukkalan suunnassa on lämmön riittävyyden kannalta ko. laitoksen tuottama energia ehdottoman tarpeellinen.

Hankkeen toteuttaa Vattenfall Kaukolämpö Oy.

Hankkeen kaavallinen ympäristövaikutuksien arviointi on suoritettu. Laitoksen teknillis-taloudellinen selvittely on käynnissä. Alustavan suunnitelman mukaan lämpölaitoksen teho on n. 20 MW ja pääasiallisena polttoaineena puupolt- toaine, joka saadaan maakunnasta. Laitoksen vuosittainen tuotanto on n. 60 GWh.

Toteuttamisvalmius: Hankkeen esisuunnittelu on käynnissä. Ympäristölupaa haetaan ja varsinainen suunnittelu käynnistetään vuoden 2005 lopulla.

Kustannusarvio: Hankkeen alustava kustannusarvio on 6 M€.

Määrärahaesitys 2006: 0,1 M€.

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 ______

Laukaan vankilan suljetun yksikön rakentaminen

Sijainti: Laukaa

Kuvaus: Laukaan varavankila perustettiin 1994 Pernasaaren koulukodilta vapautuneisiin tiloihin. Alkuperäisen suunnitelmana oli perustaa koulukodin suljettuun osastoon lääninvankila. Vankilapaikkoja varavankilaan toteutui 36. Nykyisin Laukaan vankilassa on 45 vankipaikkaa. Päivittäinen vankimäärä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut koko maassa noin 900 vangilla. Länsi-Suomen vankeinhoitoalueella suljetut vankilat ovat täynnä ja kuormitus jatkuu. Vankeinhoitolaitos pyrkii kehittämään laitoskantaa siten, että vangeille pystytään tarjoamaan rangaistuksen suorittamispaikka mahdolli- simman lähellä kotipaikkakuntaa, lähellä omaisia ja kotipaikkakunnan palveluita. Vuoden 2006 alusta tullee voimaan vankeinhoitolaitoksen rakenneuudistus, jonka myötä viiden aluevankilan mallin mukaisesti Laukaan vankila tulisi si- joittumaan Itä-Suomen aluevankilaan, johon kuuluisivat alueensa maakuntajaon mukaisesti Kuopion, Sukevan, Py- häselän ja Laukaan vankila. Keski-Suomen vangit sijoittuisivat jatkossa pääasiassa Itä-Suomen aluevankilan vankiloi- hin. Aluevankilan tehtävänä olisi vastata seutukuntansa vankien rangaistusajan suunnitelmista, sijoittamisesta, vankeus- rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä tuottaa pääosiltaan vankien tarvitsemat van- keinhoidolliset palvelut.

Vankilat tarvitsevat myös toimivia yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan taatakseen mahdollisuudet opiskeluun, työhön ja muihin toimintoihin. Vankien päihdehuollon yhteistyön lisääminen kuntien kanssa edellyttää myös vankien sijoitta- mista lähelle kotipaikkakuntaa. Vankiloiden turvallisuus pyritään takaamaan optimaalisilla kokoratkaisuilla ja riittävän tiheällä laitosverkolla. Keski-Suomessa tai edes lähietäisyydellä ei ole tutkintavankien sijoitusmahdollisuutta. Vankila- kokonaisuus Jyväskylän seudulla vastaisi vankilakannan kehittämistavoitteita ja yksikkö sijoittuisi tarkoituksenmukai- sesti maan muuhun vankilaverkkoon nähden. Suljetun vankilan paikkaluvun tulisi olla 100-150. Laukaan Vuonteella on nykyisessä vankilakäytössä maa-alueet myös uuden suljetun yksikön rakentamiseen. Nykyisen laitoksen henkilö- resursseja voitaisiin hyödyntää erityisesti hallinnon ja huollon osalta ja työtoimintoja voitaisiin yhdistää. Uudessa van- kilassa voitaisiin ottaa huomioon ne rakenteelliset ja toiminnalliset seikat, joilla voitaisiin estää päihteiden ja huumeiden käyttö ja muu rikollisuus vankilassa.

Hankkeella on merkittäviä työllisyys- ja aluepoliittisia vaikutuksia. Se työllistää rakennusaikana useita kymmeniä hen- kilöitä ja lisää välillisesti työpaikkoja alueen rakennusteollisuuteen. Pysyvä välittömien ja välillisten työpaikkojen lisäys alueella olisi useita kymmeniä. Laitoksen sijoittamisella Keski-Suomeen pystyttäisiin laajentamaan vankeinhoitohenki- löstön rekrytointipohjaa, josta on tulossa ongelma koko vankeinhoitolaitoksessa.

Toteuttamisvalmius: Hankkeen valmistelu voitaisiin aloittaa välittömästi.

Kustannusarvio: Rakentamishanke 20 M€.

Määrärahaesitys 2006: Hankkeen ja toimintojen suunnitteluun 0,3 M€.