Maakunnallinen Eläinlääkäripäivystysselvitys Keski-Suomessa

Maakunnallinen eläinlääkäripäivystysselvitys Keski-Suomessa

Julkaisu B 163 KESKI-SUOMEN LIITTO ISBN 978-951-594-315-6 Sähk. ISBN 978-951-594-316-3 ISSN 0788-7043

MAAKUNNALLINEN ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYSSELVITYS KESKI-SUOMESSA

Loppuraportti 28.9.2007

Projektisuunnittelija Leena Kiuru

Keski-Suomen liitto

Julkaisija Painos Keski-Suomen liitto 200 kpl Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin 020 7560 200 Taitto Juuso Huhtala Kotisivu internetissä http://www.keskisuomi.fi Painopaikka Yhteydet henkilökuntaan Kopijyvä Oy [email protected]

Julkaisu B 163 ISBN 978-951-594-315-6 ISBN 978-951-594-316-3 (sähköinen versio) ISSN 0788-7043 SISÄLLYS

Tiivistelmä...... 4 1. Selvityksen tausta ja toteuttaminen...... 6 2. Eläinlääkintähuoltolain uudistus ja kuntien velvoitteet...... 7 2.1 Lakiluonnoksen sisältö...... 7 2.2 Peruseläinlääkäripalvelu (11 §)...... 8 2.3 Kiireellinen eläinlääkärinapu (12 §)...... 8 2.4 Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun saatavuus (13 §)...... 10 2.5 Kotieläimen kiireellinen jatkohoito (14 §)...... 10 3. Eläinlääkintähuollon toimintaympäristö Keski-Suomessa...... 12 3.1 Keski-Suomen maakunta, seutukunnat ja kunnat...... 12 3.2 Kuntien eläinlääkintähuollon toimintayksiköt nyt ja tulevaisuudessa...... 13 3.3 Kunnaneläinlääkärit ja kotieläintilat Keski-Suomessa...... 14 4. Eläinlääkäripäivystyksen nykytila Keski-Suomessa...... 17 4.1 Nykyiset päivystyspiirit ja niiden toimivuus...... 17 4.2 Päivystyksen järjestämisen ongelmakohdat...... 19 5. Kunnanjohtajakysely...... 21 5.1 Vastaajat ja kyselyn sisältö...... 21 5.2 Tulokset...... 21 5.3 Tulosten esittely kunnanjohtajakokouksessa 4.9.2007...... 23 6. Eläinlääkärikysely...... 24 6.1 Vastaajat ...... 24 6.2 Eläinlääkäripäivystyksen prioriteetit...... 24 6.3 Eläinlääkäripäivystys toiminta-alueittain...... 25 6.4 Päivystystyön tekeminen, työssä jaksaminen ja eläinlääkäreiden sijaisjärjestelyt...... 28 6.5 Pieneläinpäivystyksen järjestäminen Keski-Suomessa ...... 30 6.6 Tuotantoeläinpäivystyksen järjestäminen Keski-Suomessa ...... 32 6.7 Eläinlääkintähuoltolain luonnokseen sisältyvien uusien velvoitteiden järjestäminen...... 32 6.7.1 Keskitetty puhelinpalvelu (nk. call center)...... 32 6.7.2 Lemmikkien ja hevosten päivystysaikaiset jatkohoitopaikat...... 34 6.8 Eläinlääkäripäivystyksen kustannukset ja kustannustenjako...... 34 6.9 Eläinlääkäripäivystysten organisointi nyt ja tulevaisuudessa...... 36 6.10 Muita ajatuksia eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseen liittyen...... 37 7. Eläinlääkäreiden ja eläinlääkintähuollon erityisasiantuntijoiden haastattelut...... 39 7.1 Haastateltavat...... 39 7.2 Uuden päivystysalueen ja -piirien muodostaminen Keski-Suomeen...... 39 7.3 Uuden eläinlääkintähuoltolain luonnoksessa esitetyt uudet velvoitteet kunnille...... 41 7.3.1 Eriytetty pien- ja suureläinpäivystys...... 41 7.3.2 Call center...... 42 7.3.3 Jatkohoitopaikat...... 42 7.4 Kustannustenjako...... 43 8. Uuden päivystysmallin kustannusvaikutukset kunnille ja eläinten omistajille...... 44 8.1 Kustannukset ja niiden jakaminen...... 44 8.2 Kustannusvaikutukset kunnille...... 44 8.3 Kustannusvaikutukset eläinten omistajille...... 45

9. Ehdotus maakunnallisen eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseksi Keski-Suomessa...... 47 I UUSI MAAKUNNALLINEN PÄIVYSTYSALUE, SUURELÄINPÄIVYSTYSPIIRIT JA ALUEEN YHTEINEN PIENELÄINPÄIVYSTYS...... 47 II PIEN- JA SUURELÄINPÄIVYSTYS...... 47 II a Pieneläinpäivystys...... 47 II b Suureläinpäivystys...... 51 III KESKITETTY PUHELINPALVELU (NK. CALL CENTER) ...... 53 IV ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEN KUSTANNUKSET JA NIIDEN JAKAMINEN PÄIVYSTYSALUEEN KUNTIEN KESKEN...... 54 V KUNTIEN PÄÄTÖKSET MAAKUNNALLISEN ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINNAN KÄYNNISTÄMISEKSI...... 55

Lähteet...... 57 Liitteet...... 59 Liite 1. Eläinlääkintähuoltolain luonnos 29.5.2007 (luku 4 ja osa luvusta 5)...... 59 Liite 2. Kuntaliiton eriävä mielipide eläinlääkintähuoltotyöryhmän muistiosta...... 62 Liite 3. Keski-Suomen kunnaneläinlääkäripäivystyksen tilanne 6.8.2007...... 64 Liite 4. Kysely kunnanjohtajille...... 65 Liite 5. Kysely eläinlääkäreille ja terveysvalvonnan johtajille...... 68 Liite 6. Eläinlääkintähuollon kustannukset Keski-Suomessa toimintayksiköittäin vuonna 2006...... 74

Tiivistelmä

Työssä on selvitetty eläinlääkäripäivystyksen ny- päivystys edellyttäisi yhteistoiminnan johtajaa, kytilaa, eläinlääkintähuoltolain uudistuksen myö- joka vastaisi päivystysten koordinoinnista sekä tä tulevia muutostarpeita ja päivystyksen organi- henkilöstö- ja taloushallinnosta. Organisointi tu- soimista tulevaisuudessa Keski-Suomen maakun- lee edellyttämään työntekijöiden hyvää yhteistyö- nan alueella. Selvityksen päätavoitteena oli tuottaa tä, ja siinä tulee ottaa huomioon työntekijöiden Keski-Suomen kunnille ehdotus toimivaksi ja val- vahva ammattitaito ja autonomisuus. Päivystyk- misteilla olevan lain mukaiseksi eläinlääkäripäi- sen järjestämiskustannukset olisi oikeudenmu- vystysmalliksi. Uuden lain on määrä tulla voi- kaisinta jakaa suoritepohjaisesti sekä pien- että maan 1.1.2009. suureläinpäivystyksen osalta.

Työ on toteutettu kokoamalla tietoa mm. kun- Selvityksen perusteella ehdotetaan kuntien teke- nanjohtajille, eläinlääkäreille ja terveysvalvon- vän seuraavia periaatepäätöksiä ja toimenpiteitä: nan johtajille suunnatuin kyselyin sekä päivys- tykseen osallistuvien kunnaneläinlääkäreiden, 1. Kuntien tulisi mahdollisimman nopeasti teh- muutamien päälliköiden ja erikoisasiantuntijoi- dä periaatepäätökset maakunnallisen eläin- den haastatteluin. Nykytilanteen selvittämisen li- lääkäripäivystysuudistuksen valmistelun ja säksi on kartoitettu näkemyksiä siitä, miten kun- toimeenpanon jatkamisesta tämän selvityksen nille lakiuudistuksen myötä tulossa olevat uudet pohjalta. Selvityksen sisältämiä toimenpide- velvoitteet kuten maakunnallinen päivystysalue, ehdotuksia tulisi pyrkiä toteuttamaan mah- eriytetty pien- ja suureläinpäivystys ja keskitetty dollisimman nopeasti eläinlääkäripäivystyk- päivystyspuhelinpalvelu voitaisiin järjestää, ja misen järjestämiseen liittyvien ongelmien ratkai- ten niiden järjestämisestä aiheutuvat kustannuk- semiseksi. Kuntien tulisi sopia ja resursoida set tulisi jakaa kuntien kesken. Vastaajien näke- toimenpiteiden valmistelu- ja toteuttamisvas- mykset hajosivat melko paljon monissa kysymyk- tuut yhdessä. sissä, eikä niiden pohjalta ole johdettavissa yhtä 2. Kuntien tulisi mahdollisimman nopeasti tehdä kaikkien osapuolten (kunnat, eläinlääkärit ja asi- periaatepäätökset ympäristöterveydenhuollon akkaat) kannalta parasta toteuttamismallia. yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta. 3. Pohjoisen ja itäisen Keski-Suomen kuntien tu- Maakunnallisen pieneläinpäivystyksen toteutta lisi hakea ympäristöterveydenhuollon yhteis- minen on tarkoituksenmukaisinta antaa suurim toiminnan käynnistämiseen tarkoitettua val- man palvelun tarvitsijan, Jyväskylän, hoidetta- tion (MMM/STM) rahoitusta keväällä 2008. vaksi; eri palvelujen tuotantomalleja ja niiden Rahat tullaan suuntaamaan eläinlääkintähuol- kustannuksia tulee selvittää tarkemmin. Keski- lon järjestämiseen keskittyviin hankkeisiin. Suomi olisi toiminnallisesti yhtä päivystysaluet- Edellytyksenä rahoituksen myöntämiselle on, ta, jolloin kaikilla suureläinpäivystäjillä olisi yh- että yhteistoimintaan osallistuvat kunnat ovat täläinen oikeus toimia kaikissa alueen kunnissa. tehneet periaatepäätöksen ympäristötervey- Suureläinpäivystyksen toteuttamisvastuu voitai- denhuollon yhteistoiminta-alueen muodos- siin antaa joko tuleville ympäristöterveydenhuol- tamisesta. Hakemuksessa tulisi vedota alueen lon yhteistoiminta-alueille alueittain tai yhdelle akuutteihin päivystysongelmiin sekä tämän taholle, joka hoitaisi päivystysten organisoinnin selvityksen tuloksiin ja toimenpide-ehdotuk- koko maakunnassa. Yhteistoiminta-alueilla jär- siin; tämän selvitysraportin voi laittaa rahoi- jestämisvastuussa olisivat niiden johtajat tai vas- tushakemuksen liitteeksi. taavat eläinlääkärit. Yhden organisaation hoitama

4. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys tuli- 5. Eläinlääkäripäivystysuudistuksen valmistelu si aloittaa 1.1.2009, jolloin uusi eläinlääkintä- ja toimeenpano edellyttävät jatkoneuvottelu- huoltolaki tulee voimaan ja Keski-Suomessa ja kuntien, eläinlääkäreiden ja sidosryhmien toteutuu useita kuntaliitoksia. Myös kaikkien kesken. Eri toimijoiden yhteinen uuden päi- ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta- vystysjärjestelmän suunnitteluseminaari olisi alueiden olisi hyvä aloittaa toimintansa sa- hyödyllinen eri näkökulmien esiin tuomisek- maan aikaan. si. Ennen lopullista päätöksentekoa tulee myös selvittää päivystysjärjestelmän kustannukset.

1. Selvityksen tausta ja toteuttaminen

Päivystykseen osallistuvien eläinlääkäreiden mää- että kuntien olisi yhteistyössä selvitettävä maa- rä on viimeisen vuoden aikana vähentynyt mer- kuntapohjaisen kunnaneläinlääkäripäivystyksen kittävästi Keski-Suomessa sekä useiden avoimina järjestämistä. Selvityksessä olisi huomioitava val- olevien kunnaneläinlääkärin virkojen että pien- misteilla oleva eläinlääkintähuoltolaki, ympäris- eläinpäivystäjien vähenemisen vuoksi. Lakisää- töterveydenhuollon seudullistamisen periaatteet teisen päivystyksen järjestäminen vähentyneillä sekä pieneläinpäivystyksen eriyttäminen hyöty työntekijäresursseilla on aiheuttanut työssä ole- eläinpäivystyksestä. Kuntien olisi yhteistyössä vien eläinlääkäreiden työsidonnaisuuden lisään- selvitettävä myös eläinlääkärivastaanottojen yh- tymistä ja työntekijöiden uupumista. Jyväsky- distämistä usean eläinlääkärin toimipaikoiksi, län päivystyspiirin eläinlääkärit ovat lähettäneet mikä mahdollistaisi erikoistumisen ja työnjaon. alueen kunnille ja kuntayhtymille kaksi kirjal- Selvitys olisi tehtävä kuntien palvelurakenneuu- lista kannanottoa (4.12.2006 ja 12.4.2007), jois- distuksen pohjalta syntymässä olevilla ympäristö- sa vaaditaan kunnilta nopeita toimenpiteitä, joi- terveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla. (Länsi- den avulla turvataan eläinlääkäreiden työssä jak- Suomenlääninhallitus 2007) saminen ja korjataan kuntien välinen vääristymä päivystysten järjestämisessä. Eläinlääkäreiden ke Selvityksen suunnitteli ja toteutti Keski-Suomen väällä 2007 esittämät vaatimukset työnantaja- liiton palkkaamana projektisuunnittelijana FM kunnilleen ovat erillisen tuotanto- ja lemmikki- Leena Kiuru 1.8. – 30.9.2007 välisenä aikana. eläinpäivystyksen järjestäminen, päivystysvuoro Työtä ohjasi työryhmä, jonka muodostivat lää- korkeintaan joka neljäs viikonloppu sekä maksul- nineläinlääkäri Markku Tikkanen Länsi-Suomen linen päivystyspuhelin. lääninhallituksesta, kaupunginjohtaja Timo Lou- na Keuruulta, kaupunginjohtaja Hannu Pirkola Keski-Suomen kunnallisjohtajien 15.2.2007 pitä Saarijärveltä, eläinlääkäri Marja-Liisa Vihavainen mässä kokouksessa sovittiin maakuntatasoisen Äänekoskelta, johtava hygieenikko Jouko Ridell eläinlääkäripäivystyksen järjestelyihin liittyvän Jyväskylästä ja suunnittelujohtaja Hannu Korho- selvityksen toteuttamisesta vuoden 2007 loppuun nen Keski-Suomen liitosta sekä varajäseninä vas- mennessä em. akuuttien päivystysongelmien rat- taava eläinlääkäri Kirsti Sipponen Korpilahden- kaisemiseksi. Asian jatkotoimet osoitettiin Keski- Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymästä ja Suomen liitolle huhtikuussa pidetyssä jatkoneu- terveysvalvonnan johtaja, kaupungineläinlääkäri vottelussa. Selvityksen päätavoitteena on tuottaa Jukka Kuusisto Keuruulta. Ryhmän puheenjohta- Keski-Suomen kunnille ehdotus toimivaksi ja uu- jana toimi läänineläinlääkäri Markku Tikkanen ja den eläinlääkintähuoltolain mukaiseksi eläinlää- sihteerinä projektisuunnittelija Leena Kiuru. Ryh- käripäivystysmalliksi. Uuden lain on määrä tulla mä kokoontui kaksi kertaa: 8.8.2007 ja 18.9.2007. voimaan 1.1.2009. Selvityshanketta ja kyselyjen tuloksia esiteltiin li- säksi 4.9.2007 Jyväskylässä pidetyssä kunnanjoh- Myös Länsi-Suomen läänissä vuonna 2006 teh- tajakokouksessa. dyssä peruspalvelujen arvioinnissa ehdotettiin,

2. Eläinlääkintähuoltolain uudistus ja kuntien velvoitteet

2.1 Lakiluonnoksen sisältö vähintään yhden maakunnan kokoisella päivys- tysalueella. Päivystysalueella yhteydenotot tuli- Kunnan tulee voimassa olevan eläinlääkintähuol- si keskittää yhteen paikkaan (nk. ”call centeriin”), tolain (685/1990) perusteella huolehtia, että sen ja lemmikkejä ja tuotantoeläimiä varten tulisi alueella on saatavissa riittävät peruseläinlääkäri- olla erilliset päivystysjärjestelmät. Kuntien tulisi palvelut hyötyeläimiä varten sekä tarpeelliset pal- järjestää perustason eläinlääkäripalvelun lisäksi velut muiden kotieläinten sairauksien hoitamis- mahdollisuus toimittaa lemmikkieläimet ja hevo- ta ja terveydenhoitopalvelujen antamista varten. set eläinlääkärin lähetteellä jatkohoitoon, jos niil- Eläinlääkäripalveluja on oltava saatavilla myös le tarvitaan kiireellistä erikoishoitoa. Kunta voi- arki-iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä eli nk. si järjestää jatkohoitomahdollisuuden esimerkiksi päivystysaikaan. Päivystykset järjestetään nykyisin tekemällä sopimuksen potilaiden hoitoon pääsys- muutaman kunnan kokoisilla vapaaehtoisiin jär- tä erikoishoitoa antavan klinikan kanssa. jestelyihin perustuvilla päivystysalueilla. Päivys- tysaikaan hoidetaan vain äkillisiä sairastapauksia. Eläinlääkintähuoltolain luonnoksen (7 §) mukaan Kunnallisen eläinlääkintähuollon ei tarvitse kat- kunnan tulee huolehtia alueellaan eläinlääkäri- taa erikoiseläinlääkäritasoisia palveluja. Eläin- palvelujen järjestämisestä sekä elintarvikkeiden lääkäripalveluja tarjoavat kuntien lisäksi yksityi- turvallisuuden valvonnan ja kunnaneläinlääkä- set eläinlääkärit ja eläinlääkäriasemat, mutta niil- rille säädettyjen tehtävien hoidon järjestämisestä. lä ei ole päivystysvelvoitetta. Eläinlääkintähuoltoa Kunnassa nämä tehtävät hoitaa kunnan määrää- ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena mä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin. Elintarviketurvallisuusvirasto, alueellisina viran- Kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän omaisina toimivat lääninhallitukset. kanssa, että kunnalle säädetty tehtävä, jossa toimi- valta kuuluu tai voidaan siirtää viranhaltijalle, an- Eläinlääkintähuoltolaki on uudistumassa lähivuo- netaan virkavastuulla toisen kunnan tai kuntayh- sina. Uuden lain tarkoituksena (1 §) on varmistaa tymän viranhaltijan hoidettavaksi. Kuntayhtymä kuntien järjestämien eläinlääkäripalvelujen saata- voi tehdä edellä tarkoitetun sopimuksen, jos sii- vuus ja laatu, muiden eläinlääkäripalvelujen val- hen on kuntayhtymän jäsenkuntien suostumus. vonta sekä elintarvikkeiden turvallisuuden, eläin- ten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta kunnissa Uuden eläinlääkintähuoltolain myötä kunnille tu- (Maa- ja metsätalousministeriö 2007a). Lakia val- lee velvollisuus järjestää eläinlääkintähuolto val- mistellut työryhmä luovutti uuden lain luonnok- tioneuvoston antaman elintarvikevalvonnan ke- sen sisältävän raporttinsa maa- ja metsätalousmi- hittämistä koskevan periaatepäätöksen (Maa- ja nisteri Sirkka-Liisa Anttilalle 29.5.2007 (Maa- ja metsätalousministeriö 2003) mukaisilla ympäris- metsätalousministeriö 2007b). Lakiesitys anne- töterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla. Yh- taan eduskunnalle syysistuntokauden 2007 aika- teistoiminta-aluetta muodostettaessa tulee ottaa na. Uusi laki tulee voimaan 1.1.2009. huomioon nk. PARAS-puitelain 5 §:n 2 momentissa mainitut periaatteet. Kunnat voivat sopia, Lakiluonnoksen mukaan kunnan järjestämät pe- että yhteistoiminta-alueen tehtävät annetaan kun- rustason eläinlääkäripalvelut olisivat samantasoi- talain (365/1995) 76 §:n 2 momentin mukaisesti sia kaikille kotieläimille (Liite 1). Kuntien eläin- alueen yhden kunnan hoidettavaksi, jolloin teh- lääkäripäivystys ja siihen kuuluva päivystyspii tävien hoitamista varten perustetaan kuntalain rien määrittely järjestettäisiin kuntien yhteistyönä 77 §:ssä tarkoitettu alueen kuntien yhteinen toimi

elin (nk. isäntäkuntamalli) tai että yhteistoiminta- mukaisesti. Terveydenhuoltoon kuuluva perus- alueen tehtävät hoitaa kuntayhtymä. Puitelain 6 eläinlääkäripalvelu perustuu eläimen omistajan §:n mukaisella laajaa väestöpohjaa (yli 20 000 tai haltijan ja eläinlääkärin väliseen sopimukseen asukasta) edellyttäviä palveluja järjestävällä kun- säännöllisistä eläinlääkärin käynneistä ja toimen- tayhtymällä tarkoitetaan erikoissairaanhoitolain piteistä eläintenpitoyksikön kaikkien eläinten ter- 7 §:ssä lueteltuja kuntayhtymiä (sairaanhoitopii- veyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edis- rejä). Ympäristöterveydenhuolto (mukaan lukien tämiseksi, eläintenpitoyksikön taloudellisen tu- eläinlääkintähuolto) voidaan lain mukaan liittää 6 loksen parantamiseksi sekä eläimistä saatavien §:n mukaiseen kuntayhtymään. Valtioneuvoston elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun edistä- asetuksessa kunta- ja palvelurakenneuudistusta miseksi. Valtakunnallisella terveydenhuolto-oh- koskevien tietojen toimittamisesta (173/2007) jelmalla tarkoitetaan palvelua, joka kaikilla oh- kuntia on pyydetty toimittamaan 31.8.2007 men- jelmassa tarkoitettujen kotieläinten omistajilla on nessä tiedot siitä, miten ympäristöterveydenhuol- mahdollisuus hankkia samansisältöisenä ja jonka to on tarkoitus järjestää (3 § 3 kohta). (Hartikai- hankkiminen on omistajille vapaaehtoista. Ohjel- nen 2007a) maan kuuluu myös tietojärjestelmä, jonka avulla sen toteutumista seurataan. Maa- ja metsätalous- Suomen Kuntaliitto on jättänyt lakityöryhmän ra- ministeriö nimeää päätöksellään valtakunnalliset porttiin eriävän mielipiteen (Liite 2). Sen mukaan terveydenhuolto-ohjelmat, joita varten kunnan peruseläinlääkäripalvelut tulisi järjestää kunnissa on järjestettävä peruseläinlääkäripalvelut. ensisijaisesti hyötyeläimiä varten. Kuntaliitto vastustaa lisäksi jatkohoitopalveluiden takaamisen antamista kuntien tehtäväksi sekä vaatii valtion korvauksen perusteiden määrittelyä siten, että 2.3 Kiireellinen eläinlääkärinapu (12 §) kuntien todelliset kustannukset korvataan täysi- määräisinä. Lakiluonnoksesta annetuissa viran- Maa- ja metsätalousministeriö toteutti vuonna omais- ja sidosryhmälausunnoissa (yhteensä 25) 2005 eläinlääkäripäivystyksiä koskevan kyselyn on lisäksi muita uuteen lakiin mahdollisesti vai- Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lapin, Länsi-Suomen kuttavia asioita, eikä lakiesityksen lopullinen si- ja Oulun läänien alueilla. Kyselyn tulokset osoit- sältömuoto ole tiedossa vielä tätä selvitystä teh- tivat, että päivystys on tarpeen sekä lemmikki- ja täessä. tuotantoeläimille että hevosille. Toisaalta tulokset osoittivat myös, että päivystykset voitaisiin hoitaa vähäisemmillä resursseilla kuin nykyään. Päivys- tyksiin on nykyisin sidottu liian paljon resursse- 2.2 Peruseläinlääkäripalvelu (11 §) ja kysyntään nähden, minkä vuoksi päivystysjär- jestelmän ylläpitämistä voitaisiin keventää orga- Kunnan on huolehdittava arkipäivisin virka-aika- nisoimalla se toisin. Uudelleenorganisoinnissa na peruseläinlääkäripalvelun järjestämisestä kun- tulee ottaa huomioon maantieteelliset etäisyydet, nan asukkaiden pitämiä kotieläimiä varten ja sel- sitä ei voida järjestää pelkästään päivystystapaus- laisia kunnan alueella pidettäviä kotieläimiä varten lukumäärän perusteella. Päivystysselvitys liit- ten, joille annettava eläinlääkäripalvelu edellyttää tyi eläinlääkintähuoltotyöryhmän työhön; ryhmä eläinlääkärin käyntiä eläinten pitopaikassa. Kun- pohti työssään muun muassa sitä, miten eläin- taliiton eriävä mielipide saattaa vaikuttaa lakiesi- lääkäripäivystys olisi organisoitava, jotta tulevai- tykseen tuleviin lopullisiin sanamuotoihin. suudessa pystyttäisiin kestävällä tavalla turvaa- maan ympärivuorokautinen eläinlääkäripäivys- Kunnan on huolehdittava peruseläinlääkäripalve- tys. (Ruotsalo 2005) lun järjestämisestä myös elintarviketuotantoa varten pidettyjen kotieläinten terveydenhuoltoa var- Eläinlääkintähuoltolain luonnoksen mukaan ten valtakunnallisten terveydenhuolto-ohjelmien kunnan on huolehdittava kiireellisen eläinlääkä-

rinavun järjestämisestä alueellaan olevia kotieläi- loppuvuoden aikana ympäristöterveyskeskuksen miä varten kaikkina vuorokauden aikoina. Kun- alueella. (Kärkkäinen 2007) nan on järjestettävä päivystyspalvelu virka-ajan ulkopuolella tarvittavaa kiireellistä eläinlääkä- Eriytetty maakunnallinen pieneläinpäivystys voi- rinapua varten yhteistoiminnassa muiden kun daan Päijät-Hämeessä teoreettisesti toteuttaa kol- tien kanssa yhtä tai useampaa maakuntaa vas- mella eri tavalla: ulkoistettuna yksityisten klini- taavalla päivystysalueella. Maakunnalla tarkoi- koiden voimin, kuntien ja yhtymän omana työ- tetaan lakiluonnoksessa maakunnista annetussa nä tai edellisten yhdistelmänä. Käytännössä yhtä valtioneuvoston päätöksessä (147/1998) säädet- ulkopuolista tahoa, joka pystyisi päivystyksestä tyä maakuntaa. On mahdollista, että sanamuotoa (24/7) vastaamaan ei Päijät-Hämeessä ole, koska muutetaan lopulliseen lakiesitykseen niin, etteivät kaikki klinikat ovat pieniä. Kunnallisen päivys- maakuntarajat ole ehdottomia, vaan päivystysalu- tyksen järjestäminen vaatisi uuden kunnallisen eet voitaisiin muodostaa joustavammin. pieneläinklinikan varustelua ja vähintään viiden eläinlääkärin (4 + loma-ajat) ja avustajan rekry- Maakunnallisesta eläinlääkäripäivystyksestä on tointia tehtävään. Nykyisistä kunnaneläinlääkärin käyty neuvotteluja Päijät-Hämeessä, jossa on sa- viran haltijoista ehkä kaksi olisi siirrettävissä toi- malla tavoitteena erottaa pieneläinpäivystys suur- mintaan. Loput kolme täytyisi palkata lisää, ja on ten tuotantoeläinten hoidosta. Palvelutaso para- epäselvää, olisiko heille arkipäivisin tarjolla sopi- nee, kun pieneläimet eriytetään omaksi hoitoryh- via tehtäviä. Käytännössä ainoana toteuttamiskel- mäkseen ja eläinlääkärit eriytyvät suuntautumalla poisena mallina ehdotetaan yksityisten ja julkisen hoitamaan joko pieniä tai suuria eläimiä. Maa- sektorin yhteistyössä toteutettavaa mallia, eli että kunnallinen eläinlääkäripäivystys saattaa käyn- pieneläinpäivystykseen osallistuisi yhden kunnan- nistyä jo vuoden 2008 alusta, mikäli kunnat hy- eläinlääkärin lisäksi yksityisiä klinikoita. Päivys- väksyvät päivystysehdotuksen (Johansson 2007). tyksestä vastaavat arkipäivisin vuorollaan yhden illan ja yön kerrallaan Päijät-Hämeen eläinlääkä- Päijät-Häme on tarkoitus jakaa eteläiseen ja poh- riasema (3/8 vuoroa), Lahden Eläinlääkäriasema joiseen alueeseen, joissa suuria eläimiä päivyste- (1/8), Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä/ tään työpareina siten, että heidän sijaintinsa kat- Hollola ja Heinola (yhteensä 4/8; Hollolassa päi- taisi päivystysalueen mahdollisimman hyvin; vystää yksityinen) (Kärkkäinen 2007). Syyskuun Orimattilan suunnan suureläinpäivystyksestä lopussa tilanne näyttää siltä, että maakunnallinen vastaisi Helsingin yliopiston Saaren klinikka ku- pieneläinpäivystys toteutuu Päijät-Hämeessä osa- ten nykyisinkin. Työpareina voisivat olla esimer- aikaisena vuonna 2008; samalla varaudutaan uu- kiksi Padasjoki-Nastola, Asikkala-Heinola ja Kär- den eläinlääkintähuoltolain määräyksiin. kölä-Hartola. Suureläinpäivystäjien määrä vähe- nee yhdellä neljästä kolmeen. Päivystäjien matkat Kustannusten jaon perusteena Päijät-Hämeen pitenevät nykyisestä, mutta päivystysvuorot har- maakunnallisessa pien- ja suureläin päivystykses- venevat. Toiminta pohjautuu keskinäiseen tie- sä tulee olemaan kuntakohtainen suoritekirjan- donvaihtoon, jonka tavoitteena on toiminnan op- pito. Kaikilla päivystyksessä työskentelevillä on timoiminen tehtävien suorittamisen ja kulujen kuntakohtainen suoritekirjanpitovelvollisuus päi- näkökulmasta. Päivystyspuhelut ohjautuvat pal- vystysajan työtapahtumista. Suoritteet kootaan eri velunumerosta vain toiselle päivystäjälle, joka ar- toimipisteistä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveys- vioi tilanteen ja ottaa tarvittaessa yhteyttä työ- yhtymän eläinlääkinnän tulosalueen sihteerille pariinsa. Päivystäjien keskinäinen tiedonvaihto aina seuraavan kuukauden alussa. Näin kertynyt lisääntyy ja kuntarajojen merkitys poistuu maa- suoritekirjanpito ohjaa päivystysten kustannusten kunnan alueella. Uuden järjestelmän uhkana on jakoa maakunnan kuntien kesken. Kustannuksis- nähty tilakäyntien matkakustannusten nousu sa tulee ottaa huomioon varsinaisten päivystys- joissakin tapauksissa. Päivystysaikaisten sairas- korvausten lisäksi päivystyksen hallinnointi ja sii- matkojen kustannusten subventiosta päätetään

hen kohdistuvat piilevät kulut myöhemmin pää- mukaan voidaan päivystyksessä hoitaa rajoitetusti tettävällä tavalla. (Kärkkäinen 2007) myös alueen ulkopuolisia lemmikkieläimiä. Pien- eläinpäivystysten paikka vaihtelee. Ajankohdasta Kainuun maakunta-kuntayhtymässä eläinlääkä- riippuen päivystys on joko kaupungin pieneläin- rit on jaettu pohjoiseen ja eteläiseen päivystyspii- klinikalla tai yksityisellä eläinlääkäriasemalla. Ar- riin: pohjoisen piirin muodostavat Hyrynsalmi, kisin ilta- ja yöpäivystykset ovat yleensä kaupun- Paltamo, Puolanka, Ristijärvi ja Suomussalmi, gin pieneläinklinikalla. (http://www.turku.fi) eteläisen Kajaani, Kuhmo ja Sotkamo. Kainuus- sa päivystävän eläinlääkärin numeron saa sel- ville kunnaneläinlääkäreiden puhelinvastaajista. (http://maakunta.kainuu.fi/elainlaakaripaivystys) 2.4 Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun Eläinlääkintähuoltolain luonnoksen mukaan päi- saatavuus (13 §) vystysalueella on järjestettävä keskitetty palve- Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlää- lu yhteydenottoja varten. Kuopion, Maaningan kärinavun tulee lakiluonnoksen mukaan olla pal- ja Siilinjärven alueella on otettu ensimmäisenä velujen käyttäjien kannalta saatavilla kohtuullises- käyttöön maksulliset eläinlääkäripäivystyksen sa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteel- numerot kiireellisiä hätätapauksia varten (Kan- liset olosuhteet huomioon ottaen. Käytännössä gas 2006). Kuopiossa on eri numerot pieneläin- tämä tarkoittaisi maakunnan suuruisen päivys- päivystäjälle (0600 306 088) ja suureläinpäivystä- tysalueen jakamista pienempiin päivystyspiirei- jälle (0600 306 099). Puhelun hinta on klo 08 – 22 hin (Maa- ja metsätalousministeriö 2007a). Tun- 0,50 €/min + pvm ja klo 22 – 08 2,00 €/min + pvm. ti- tai kilometrirajoja lakiin ei tulla asettamaan, (http://www.kuopio.fi) mutta apua tulisi maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston osastopäällikkö Lakiluonnoksen mukaan päivystysalueella on ol- Matti Ahon mukaan saada riittävän nopeasti tava saatavilla kiireellistä eläinlääkärinapua erik- myös päivystysaikana. Hyvän palvelutason mää- seen pienikokoisille kotieläimille, jotka voidaan ritelmän mukaan kiireelliset sairastapaukset tuli- vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, si pystyä hoitamaan alle kolmen tunnin kuluessa ja erikseen kotieläimille, joille annettava eläinlää- (Sisäasiainministeriö 2007). Maksimissaan eläin- kärinapu edellyttää eläinlääkärin käyntiä eläimen lääkärin avun saaminen saisi kestää noin kuusi pitopaikassa. Suurin tarve eriytetylle päivystyk- tuntia soitosta. selle on suurten kaupunkien ympäristössä; maa- seutumaisissa kunnissa se ei ole välttämätöntä, mikäli päivystävä kunnaneläinlääkäri ehtii hoitamaan myös pieniä eläimiä. 2.5 Kotieläimen kiireellinen jatkohoito (14 §) Esimerkiksi Turussa on järjestetty lemmikki- eläimiä varten oma päivystys jo useiden vuosien Eläinlääkintähuoltolain luonnoksen mukaan kun ajan. Eläinlääkäripäivystykset on järjestetty te- nan olisi järjestettävä mahdollisuus toimittaa ko- kemällä sopimuksia kuntien ja yksityisten am- tieläin 11 tai 12 §:n nojalla annetun eläinlääkä- matinharjoittajien (neljä eläinklinikkaa) kanssa. rinavun lisäksi tarvittavaan jatkohoitoon, jos Naapurikuntien kunnaneläinlääkärit vastaavat eläinlääkäri antaessaan näiden säännösten nojal- sopimusten mukaan hyötyeläinten ja hevosten la eläinlääkärinapua toteaa, että kotieläimen sai- päivystysjärjestelyistä myös Turun alueella. Lem- rauden tai vamman hoito edellyttää hänen anta- mikkieläinpäivystyksessä hoidetaan Turun kau- mansa eläinlääkärinavun lisäksi erityisiä työväli- pungin asukkaiden lemmikkien lisäksi sopimuk- neitä tai olosuhteita taikka eläinlääkärin erityistä sen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien alueilta perehtyneisyyttä, ja että tällaisen jatkohoidon tar- tulevia lemmikkieläimiä. Eläinlääkärin harkinnan ve on kiireellistä. Mahdollisuus toimittaa eläin jat-

10 11 kohoitoon on järjestettävä hevosia ja sellaisia pie- ja hevosten osalta. Tällä hetkellä kaikkina vuoro- nikokoisia kotieläimiä varten, jotka voidaan vai- kauden aikoina jatkohoitopalvelua tarjoavia yk- keuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle. sityisen palvelun tuottajia ei ole, mutta kunnille Kunnan olisi jatkohoitoa varten osoitettava valta- laissa määrätyn velvollisuuden on arveltu synnyt- kunnan alueella toimiva eläinlääkäripalvelu, jossa tävän palvelujen tarjontaa. Yksityiset eläinlääkä- jatkohoitoa on saatavilla. riasemat eivät tällä hetkellä ole avoinna kaikkina vuorokaudenaikoina. Erikoiseläinlääkäripalvelu- Kuntaliiton lakiluonnoksesta antamassa eriävässä jen saatavuuden takaaminen ei voi Kuntaliiton mielipiteessä (Liite 2) vastustetaan kunnille esitet- mukaan kuulua kunnan velvollisuuksiin, vaan tyä velvollisuutta osoittaa erikoiseläinlääkäripal- kunnan velvoitteiden tulisi rajata peruspalvelui- veluja tarjoava jatkohoitopaikka kaikkina vuoden järjestämiseen pääasiassa hyötyeläimille, joil- rokauden aikoina. Jatkohoitopaikan takaaminen le on vähemmän yksityisen palvelun tarjoajia. vaatisi kunnilta erillisiä sopimuksia pieneläinten

10 11 3. Eläinlääkintähuollon toimintaympäristö Keski-Suomessa

3.1 Keski-Suomen maakunta, pea, ja sitä halkovat useat suuret järvet kuten Päi- seutukunnat ja kunnat jänne ja Keitele.

Keski-Suomen maakunta koostuu Jyväskylän, Asukkaita maakunnassa on yhteensä noin Joutsan, Keuruun, Jämsän, Äänekosken sekä Saa- 268 500 (v. 2006); yli 60 % asuu Jyväskylän seu- rijärven–Viitasaaren seutukunnista, joissa on tukunnassa. Yli puolet kunnista ja seutukunnis- vuoden 2007 alun kuntaliitosten jälkeen yhteen- ta kaikki Jyväskylän seutukuntaa lukuun ottamat- sä 28 kuntaa (Kuva 1). Maantieteellisesti tarkas- ta ovat kärsineet muuttotappioista viime vuosina teltuna Keski-Suomen maakunta on pitkä ja ka- (Taulukko 1).

Kuva 1. Keski-Suomen kunnat ja seutukunnat vuonna 2007. (Lähde: Tilastokeskus)

12 13 Taulukko 1. Keski-Suomen seutukuntien asukasmäärät ja asukasmäärän muutokset 2005 - 2006. (Tilastokeskus)

Seutukunnat Asukkaita Muutos 2005 - 2006 Muutosprosentti

Joutsan sk 6034 -60 -1,0 Jyväskylän sk 166307 1456 0,9 Jämsän sk 25275 -184 -0,7 Keuruun sk 12999 -201 -1,5 Saarijärven – Viitasaaren sk 34555 -299 -0,9 Äänekosken sk 23398 -46 -0,2 Keski-Suomi 268568 666 0,3 Koko maa 5276955 21375 0,4

3.2 Kuntien eläinlääkintähuollon minta-alueen muodostaminen maahan. Läänin- toimintayksiköt nyt ja hallitusten arvion mukaan sopiva yksikkömäärä tulevaisuudessa olisi 59 (Sisäasiainministeriö 2007). Yhteistoi- Eläinlääkintähuolto, joka on kiinteä osa kunnan minta-alueiden tulisi olla toiminnassa viimeis- ympäristöterveydenhuollon palvelukokonaisuut- tään nk. PARAS-puitelain voimassaolon päät- ta, toteutetaan nykyisin joko kunnan omana toi- tyessä vuoden 2012 lopussa. Periaatepäätöksen mintana tai kuntayhtymässä. Omana toimintana mukaan lainsäädäntöä tullaan muuttamaan siten, tai toiselta kunnalta ostaen ympäristöterveyden- että valtioneuvostolle tulee valtuus ratkaista yksit- huollon järjestävät Hankasalmi, Jyväskylä, Lau- täisen kunnan kuuluminen yhteistoiminta-aluee- kaa, Kinnula, Konnevesi, Kuhmoinen, Pihtipu- seen, mikäli kunta ei ole tehnyt päätöstä asiasta das, Viitasaari ja Äänekoski. Jyväskylän yksikkö 1.6.2009 mennessä. on vastannut kesäkuusta 2004 alkaen myös Kor- pilahden ja Muuramen ympäristöterveydenhuol- Yhteistoiminta-alueiden muodostamisessa tulosta eläinlääkintää lukuun ottamatta. Keuruulla lee ottaa huomioon puitelain 5 §:n 2 momentis- toimii alueen ensimmäinen isäntäkuntamallilla sa ja kansanterveyslain 5 §:n 4 momentissa esi- järjestynyt ympäristöterveydenhuollon yhteistoi- tetyt periaatteet. Riittävän suuri (vähintään 10 minta-alue, jossa ovat Keuruun lisäksi mukana – 15 henkilötyövuotta) yhteistoiminta-alue voi- Mänttä ja Vilppula Pirkanmaalta. Muut kunnat daan muodostaa joko kuntayhtymänä tai ns. ovat mukana seuraavissa terveydenhuollon kun- isäntäkuntamallilla (yhteinen toimielin). Mi- tayhtymissä: Joutsan seudun th ky, Jämsän seu- käli ympäristöterveydenhuolto järjestetään yh- dun th ky, Korpilahden-Muuramen th ky, Palo- dessä perusterveydenhuollon kanssa, tulee sen kan th ky ja Saarijärven seudun th ky. suunnittelu liittää kunnassa muiden puitelaissa tarkoitettujen yhteistoiminta-alueiden suunnit- Valtioneuvosto on 1.3.2007 hyväksynyt elintar- teluun. Ympäristöterveydenhuollossa yhteistoi- vikevalvonnan kehittämistä koskevan periaate- minta voitaisiin kuitenkin aloittaa edellä maini- päätöksen (Maa- ja metsätalousministeriö 2003) tulla yhteistoiminta-alueella muita aikaisemmin, kohdan ”Toimenpiteet – seudullinen yhteistyö” jos toiminnalliset ja hallinnolliset edellytykset tarkistamisen (Maa- ja metsätalousministeriö ovat olemassa. Kansanterveyslain 5 § 4 moment- 2007c). Periaatepäätöksen muuttamisen tarkoi- ti ja puitelain perustelut huomioiden ympäristö- tuksena on sovittaa ympäristöterveydenhuollon terveydenhuolto voidaan toisaalta järjestää myös kehittäminen yhteen puitelain toteutusaikatau- erillään perusterveydenhuollosta esimerkiksi ym- lun kanssa. Tavoitteena on yhteensä 50 – 85 seu- päristönsuojelun kanssa. Ympäristöterveyden- dullisen ympäristöterveydenhuollon yhteistoi- huollon järjestämisalue voi olla myös useamman

12 13 perusterveydenhuollosta huolehtivan yhteistoi- 3.3 Kunnaneläinlääkärit ja minta-alueen muodostama kokonaisuus. Näissä- kotieläintilat Keski-Suomessa kin tilanteissa puitelain ja sen nojalla annettujen asetusten säännöksistä ympäristöterveydenhuol- Keski-Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä on toa koskee asetuksen 173/2007 velvoite sisällyt- yhteensä 20 eläinlääkärin virkaa (Kuva 1), joihin tää toimeenpanosuunnitelmaan selvitys ympäris- liittyy päivystysvelvollisuus. Kaikkia virkoja ei töterveydenhuollon järjestämisestä. (Hartikainen ole kuitenkaan tällä hetkellä (syksyllä 2007) täy- 2007a) tetty, sillä sairaslomasijaisuuksiin ja eläköitymis- ten myötä avoimiksi tulleisiin virkoihin ei ole saa- Kuntien on pitänyt toimittaa kunta- ja palvelu tu hakijoita. Tilanne vaikuttaa suoraan myös päi- rakennetta koskevat tiedot valtioneuvostolle vystävien eläinlääkäreiden määrään, joka on tällä PARAS-puitelain ja sen nojalla annetun valtio hetkellä ongelmallisin Saarijärven seudulla: työs- neuvoston asetuksen 173/2007 mukaisesti sä olevat eläinlääkärit ovat tällä hetkellä päivys- 31.8.2007 mennessä. Keski-Suomen kuntien vas- tysvuorossa joka toinen arki-ilta ja viikonloppu; tauksia on koottu Keski-Suomen liiton internet- tilanne on kuitenkin väliaikainen ja virat on tar- sivuille (www.keskisuomi.fi). Kuntien vastausten koitus täyttää. mukaan kunnallinen ympäristöterveydenhuolto (ml. eläinlääkintähuolto) tullaan organisoimaan Vaikka tuotantoeläintilojen (Taulukko 2) määrä tulevaisuudessa nk. isäntäkuntamallin mukaan on Keski-Suomessa laskenut, eivät tuotantoeläin- ainakin Keuruun seudulla (Keuruu, Mänttä, Vilp- ten absoluuttiset määrät ole toistaiseksi vähenty- pula, Jämsä, Jämsänkoski, Kuhmoinen, Ruovesi ja neet tilakoon suurenemisen vuoksi. Maitotilojen Virrat, mahdollisesti myös Multia). Myös Jyväs- keskilehmäluku on noussut Keski-Suomessa sa- kylän ympäristössä yhteistoiminta-alue on selvi- maan tahtiin kuin muualla maassa. Investoinnit tettävänä olevien kuntaliitosten (Jyväskylä, Kor- ja pienimpien tilojen luopuminen nostaa maito- pilahti ja Jyväskylän maalaiskunta) myötä mah- tilojen tilakokoa edelleen 18:sta (v. 2005) 29 leh- dollisesti rakentumassa isäntäkuntamallilla; mään vuoteen 2012 mennessä. Tilojen vähenemi- suunnitellun seututerveyskeskuksen toteutumi- sen myötä alueen lehmämäärä on tilakoon suure- nen on epävarmaa. Kaikki kunnat eivät ole teh- nemisesta huolimatta laskemassa samaan aikaan neet päätöksiään vielä. noin neljänneksellä (Heikkilä 2005).

Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnan Keväällä 2005 tehdyn Maatilojen kehitysnäkymät käynnistämiseen on mahdollista hakea valtion -viljelijäkyselyn mukaan Keski-Suomen yhteen- (MMM/ STM) rahoitusta keväällä 2008; rahat tul- sä 930 maidontuotantotilasta jatkaa vuoteen 2009 laan suuntaamaan eläinlääkintähuollon järjestä- asti noin 62 % ja vuoteen 2012 noin 45 %. Tuotos- miseen keskittyviin hankkeisiin (Veli-Mikko Nie- seurantatilojen määrän arvioidaan olevan vuonna mi/ MMM 10.9.2007). Edellytyksenä rahoituksen 2009 noin 420 ja vuonna 2012 noin 300; yhteen- myöntämiselle on mm. se, että yhteistoimintaan sä toimivia maitotiloja arvioidaan olevan vuonna osallistuvat kunnat ovat tehneet periaatepäätök- 2009 noin 600 ja vuonna 2012 noin 420. Luopuvia sen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta- pieniä (alle 15 lehmää) maitotiloja on eniten Saa- alueen muodostamisesta. Aikaisemmin valtion rijärven ja Äänekosken seutukunnissa (Heikkilä osin rahoittamissa nk. YTAKE-kokeiluissa ovat 2005). Maa- ja metsätalousministeriön tilastojen Keski-Suomesta olleet mukana Keuruu, Multia ja mukaan Keski-Suomessa oli 30.8.2007 yhteensä Ylä-Pirkanmaa (nk. YPIKEMU-alue) sekä poh- 886 toimivaa maitotilaa (Taulukko 2). joinen Keski-Suomi (Saarijärven-Viitasaaren ja Äänekosken seudut). Keuruun yksikkö on toteu- Naudanlihan tuotantotilojen määrä supistuu 270 tumassa vaiheittain, pohjoisen yksikkö ei ole ai- tilasta (v. 2005) noin 150 tilaan (v. 2012). Keski- nakaan vielä toteutumassa suunnitellusti. määräiset eläinmäärät ja tilakohtaiset lihantuo- tantomäärät nousevat kuitenkin samaan aikaan.

14 15 Kuva 2. Keski-Suomen kunnaneläinlääkärivirat ja tuotantoeläintilat. (Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus)

14 15 Taulukko 2. Keski-Suomen kuntien asukkaat, tuotantoeläintilat, naudat ja hevoset. (Lähteet: Asukkaat: Tilastokes- kus 31.12.2006, Maitotilat: MMM/TIKE 30.8.2007; tiedot saatu Eviran kautta, Tuotantoeläintilat ja naudat: MMM/ TIKE 1.7.2007, Hevoset: Suomen Hippos 22.8.2007)

Kunta Asukkaat Maitotilat Nautatilat Muut Naudat Hevoset (30.8.2007) (sis. myös tuotanto- maitotilat eläintilat kuin 1.7.2007) nautatilat Hankasalmi 5556 67 89 29 3935 430 Joutsa 4053 33 51 9 2366 102 Jyväskylä 84739 0 0 0 0 501 Jyväskylän mlk 35452 17 30 12 1162 422 Jämsä 16132 31 41 21 1769 280 Jämsänkoski 7480 8 11 7 335 125 Kannonkoski 1645 20 31 6 1681 90 Karstula 4739 42 64 14 3112 152 Keuruu 11005 34 53 21 2761 277 Kinnula 1901 53 62 4 2531 78 Kivijärvi 1441 21 27 7 1157 41 Konnevesi 3057 34 42 1 1767 121 Korpilahti 5030 36 56 13 2163 279 Kuhmoinen 2731 16 23 12 874 82 Kyyjärvi 1612 36 41 5 1596 56 Laukaa 17385 47 78 17 3818 682 Leivonmäki 1134 14 16 4 719 45 Luhanka 847 17 22 2 660 60 Multia 1994 19 27 6 1299 73 Muurame 8881 8 14 7 658 211 Petäjävesi 3748 20 45 14 1924 166 Pihtipudas 4843 91 102 22 5399 208 Pylkönmäki 974 12 13 4 633 41 Saarijärvi 9955 94 113 15 4074 185 Toivakka 2359 11 18 10 962 45 Uurainen 3157 29 46 1 2304 128 Viitasaari 7445 54 68 14 3172 103 Äänekoski 20341 22 34 19 1474 275 Yhteensä 269636 886 1217 296 54305 5258

Sikatiloista ainakin vuoteen 2012 jatkaa noin Karjatilojen määrän väheneminen on vähentänyt 80 %. Varmimmin tuotantoa jatkavat muuta koti- eläinlääkäreiden tekemiä päivystysaikaisia sairas- eläintuotantoa kuin nautakarjataloutta harjoitta- matkoja ja aikaa vievää ajamista tilalta toiselle. vat sekä Jämsän ja Joutsan seutukunnissa sijait- Samaan aikaan pieneläinkäyntien määrä päivys- sevat tilat (Heikkilä 2005). Taulukossa 2 on esi- tyksessä on lisääntynyt. Kunnaneläinlääkäreiden tetty muiden kuin nautatilojen määrä yhtenä työn luonne on muutenkin muuttunut ennalta- lukuna, koska maa- ja metsätalousministeriön ehkäisevän terveydenhuollon suuntaan, mikä se- tietopalvelukeskuksen (TIKE) tilastoihin sisäl- kin näkyy vähentyneinä sairasmatkoina. Jatkos- tyy yksilötason tilatietoja (vain yksi saman pää- sa tuotantoeläinten terveydenhoitotyö työllistää tuotantosuunnan tila kunnassa), jotka ovat luot- kunnaneläinlääkäreitä entistä enemmän, sillä val- tamuksellisia. Lemmikkieläinten määrä on suh- takunnallisten terveydenhoito-ohjelmien mukai- teessa kunnan asukaslukuun (Länsi-Suomen set hoitotyöt sisältyvät uuteen eläinlääkintähuol- lääninhallitus 2007). tolakiin.

16 17 4. Eläinlääkäripäivystyksen nykytila Keski-Suomessa

4.1 Nykyiset päivystyspiirit ja niiden päivystyksestä vastaavat tällä hetkellä yksityiset toimivuus eläinlääkärit, suureläinpäivystyksestä kunnan- eläinlääkärit (Liite 3). Keski-Suomessa toimii tällä hetkellä neljä kokonaan maakunnan alueelle sijoittuvaa ja kaksi 1. Jyväskylän päivystyspiiri (Hankasalmi, maakunnan rajat ylittävää päivystysaluetta (Kuva Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunnan 3). Eläinlääkäreiden päivystystiheys vaihtelee täl- pohjoisosa, Konnevesi, Laukaa, Multia, Uurainen ja Äänekoski; 2/8): lä hetkellä Saarijärven piirin joka toisesta joka neljänteen vuoroon (Jyväskylän, läntinen ja poh- Vuodesta 2004 alkaen alueella on toteutettu eriy- joinen). Jyväskylän päivystyspiirin pieneläin- tettyä päivystystä, eli päivystysvuorot on jaettu

Pihtipudas Kinnula 5. Pohjoinen piiri 1 el

Kivijärvi Viitasaari Kyyjärvi

Kannonkoski

Karstula 4. Saarijärven piiri 1 el Saarijärvi Äänekoski Pylkönmäki Konnevesi 1. Jyväskylän piiri

Multia Uurainen 2 el Laukaa Hankasalmi Jyväskylän mlk Keuruu Petäjävesi 2. Läntinen piiri Jyväskylä 1 el Muurame Jämsänkoski Toivakka

Korpilahti Leivonmäki 3. Kaakkoinen piiri Jämsä 1 el Luhanka + Kangasniemi Joutsa

Kuhmoinen 6. Kuhmoisten piiri 1 el

+Asikkala ja Padasjoki

Kuva 3. Eläinlääkäreiden päivystyspiirit Keski-Suomessa vuonna 2007. (Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus)

16 17 kahdelle yhtä aikaa päivystävälle eläinlääkärille, roa tehnyt yksityinen eläinlääkäri. Keväällä 2007 joista toinen palvelee lemmikki- ja toinen hyö- alueen kunnaneläinlääkäreillä oli normaalin työ- tyeläinten omistajia. Kuntien kesken ei ole tehty viikon lisäksi tehtävänään päivystysvuoro keski- kirjallista päivystyssopimusta, vaan työnjako on määrin joka kolmas vuorokausi, poikkeustilan- perustunut yhteisesti sovittuun käytäntöön, jos- teissa jopa tiheämmin. Alueen eläinlääkärit ovat sa työn- ja kustannustenjaon perusteena on so- antaneet tilanteesta kaksi kirjallista kannanot- pimuksen tekovaiheessa ollut lähinnä hyötyeläin- toa työnantajakunnilleen ja -kuntayhtymilleen ten määrä. Hyötyeläinten määrän vähentyessä ja (4.12.2006 ja 12.4.2007). lemmikkieläinten työllistäessä entistä enemmän ei kustannustenjakotapaa pidetä oikeudenmukai Suureläinpäivystyksen resurssipulaa helpottaisi sena. Pieneläinpäivystyksen kustannukset jaetaan Laukaan kunnan pitkään täyttämättä olleen toi- asukasluvun mukaan, mutta hallinnollisestavas- sen eläinlääkärin viran täyttäminen; kunnan ta- tuusta ei ole vielä sovittu kuntien kesken. Asu- lousarvioon on toukokuun lopussa hyväksytty li- kasluvun suhteessa jaettaessa kolme neljästä sättäväksi virkajärjestelystä aiheutuvat lisämää- pieneläinpäivystysvuorosta jakautuu Jyväskylän rärahat. Perusteluna olivat kunnaneläinlääkärin kaupungille ja Palokan terveydenhuollon kun- viran sijaisuusjärjestelyjä koskevat ongelmat. Lau- tayhtymälle ja yksi neljästä Äänekosken, Hanka- kaan olisi mahdollista tarjota lisäresurssia Jyväs- salmen ja Laukaan kesken. seudun päivystyspiirille, jos se saisi viran täytettyä: kahdesta hakukierroksesta huolimatta virkaan ei Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja ter- kuitenkaan ole saatu päteviä hakijoita. Laukaan veysosasto järjesti Jyväskylän ja lähialueen pien- osuutena on järjestää yksi neljästä suureläinpäi- eläinpäivystystä koskevan neuvottelun tammi- vystysvuorosta ja osallistua lemmikkieläinten päi- kuussa 2007. Tässä yhteydessä läsnäolijat kan- vystysvuoroista asukasluvun suhteessa jaettaviin nattivat Jyväskylän tekemää ehdotusta, jonka kustannuksiin. (http://www.laukaa.fi) mukaan pieneläinpäivystys annetaan tarjouskil- pailun perusteella yksityisklinikoiden hoidetta- 2. Läntinen päivystyspiiri (Jämsä, Jämsänkoski, vaksi niin, että järjestelyn kustannusvaikutus on Keuruu, Korpilahti, Muurame ja Petäjävesi; 1/4): kunnille hyväksyttävissä. Pieneläinpäivystysvuo- Jämsän kaupungineläinlääkäri on jäänyt eläkkeel- rojen resurssipulaa onkin jo kesällä 2007 ratkais- le kesäkuun 2007 alussa ja virka on laitettu ha- tu päivystysvuorojen ostopalvelun avulla. Osto- kuun, mutta päteviä hakijoita virkaan ei ole saa- palvelumallin toteutusta on aloitettu Jyväskylän tu. Virkaa hoitaa oman työnsä ohella Kuhmoisten kaupungin ympäristöosaston ja hankintatoimen kunnaneläinlääkäri. Hän päivystää Kuhmoisten yhteistyönä. Hankintakilpailun järjestäminen on piirissä joka kolmas viikonloppu ja Jämsän piiris- kuitenkin osoittautunut ennalta arvioitua hanka- sä joka neljäs viikonloppu. lammaksi ja toteutunee vasta loka-marraskuussa 2007. Lopullinen toteutuminen riippuu yksityis- 3. Kaakkoinen päivystyspiiri (Joutsa, Jyväskylän sektorin halukkuudesta osallistua päivystyksiin maalaiskunnan eteläosa, Leivonmäki, Luhanka ja Toivakka sekä Kangasniemi/Etelä-Savo; 1/3): sekä järjestelyn hinnasta. Jyväskylän kaupunki valmistelee myös vaihtoehtoista ratkaisua resurs- Päivystyspiiri ulottuu Etelä-Savon puolelle; Kan- sipulan hoitamiseksi virkajärjestelyjen avulla. gasniemi olisi maantieteellisesti ja toiminnallisesti hyvä pitää edelleen yhteistyössä Keski-Suo- Päivystyspiirin ongelmana on ollut resurssipula, men kuntien kanssa osana uutta itäistä päivystys- jonka seurauksena päivystysrinkiin kuuluvien piiriä. eläinlääkäreiden työsidonnaisuus on muodostu- nut kohtuuttomaksi. Resurssipulaan ovat osaltaan johtaneet päivystysalueen kunnista vähentyneet eläinlääkärinvirat ja se, että syksyllä 2006 päivys- tysringistä jäi pois kahta pieneläinpäivystysvuo-

18 19 4. Saarijärven päivystyspiiri (Kannonkoski, vähintään joka neljäs arki-ilta ja joka neljäs vii- Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki ja konloppu. Monissa päivystyspiireissä on jo jon- Saarijärvi; pitäisi olla 1/4, on nyt 1/2): kin aikaa kärsitty resurssipulasta, jonka seurauk- Saarijärven seudulla päivystää tällä hetkellä (syys- sena päivystyksen aiheuttama työsidonnaisuus on kuussa 2007) vain kaksi eläinlääkäriä. Kyyjärven koettu kohtuuttoman suureksi. Saarijärven piiris- eläinlääkäri on pitkällä sairaslomalla, eikä hänelle sä eläinlääkärit päivystävät parhaillaan (elo-syys- ole saatu sijaista, ja toinen Saarijärven eläinlääkäri kuussa 2007) joka toinen arki-ilta ja joka toinen jäi eläkkeelle kesäkuun alussa, eikä virkaa ole vie- viikonloppu; kaakkoisessa ja Kuhmoisten päivys- lä saatu täytettyä. Saarijärven seudun kaksi työssä tyspiirissä vuoro on joka kolmas ilta ja viikonlop- olevaa virkaeläinlääkäriä ovat nyt päivystysvuo- pu. Myös Jyväskylän päivystyspiirissä päivystet- rossa joka toinen ilta ja joka toinen viikonloppu. tiin keväällä 2007 keskimäärin joka kolmas arki- ilta ja viikonloppu. 5. Pohjoinen päivystyspiiri (Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari; 1/4): Monet eläinlääkärit toivovat voivansa tulevaisuu- Pihtiputaan kaksi kunnaneläinlääkäriä muodos- dessa päivystää nykyistä harvemmin, mutta tietä- tavat yhdessä Kinnulan ja Viitasaaren kunnan- vät, ettei siihen ole mahdollisuutta, ellei päivystys- eläinlääkäreiden kanssa toimivan päivystyspiirin, piirejä suurenneta ja kunnissa nykyisin avoimena jossa ei ole ollut ongelmia. olevia ja lähiaikoina eläkkeelle jäävien eläinlääkä- reiden virkoja saada täytettyä. Myös eläinlääkärei- 6. Kuhmoisten päivystyspiiri (Kuhmoinen sekä den sijaisjärjestelyjä olisi saatava parannettua ny- Asikkala ja Padasjoki/Päijät-Häme; 1/3): kyisestä, jotta järjestelyt toimisivat nykyistä suju- Päivystyspiirissä tehdään nyt yhteistyötä Päijät- vammin. Hämeen maakunnan puolelle; päivystysvuoro on joka kolmas viikko. Asikkala ja Padasjoki ovat sa- Kunnaneläinlääkäreiden sijaisuuksia on hoidet- noneet päivystyssopimuksen irti niin, että se päät- tu Keski-Suomessa monin eri tavoin. Sijaisia on tyy vuoden 2007 lopussa. Kuhmoinen tulisi ottaa palkattu suoraan kunnan palvelukseen, jos on mukaan läntiseen päivystyspiiriin jo vuoden 2008 saatu,mutta myös eläinlääkäreiden välitysfirman alusta alkaen. kautta, jolloin kunnan maksettavaksi ovat tulleet eläinlääkärin palkan lisäksi yrityksen veloittamat välityskulut. Sijaisuuksia on hoidettu myös maksamalla viranhaltijalle eläinlääkärisopimukses- 4.2 Päivystyksen järjestämisen ta korotettua palkkaa. Niitä ovat hoitaneet myös ongelmakohdat naapurikuntien eläinlääkärit yhteisvastuullisesti.

Eläinlääkäripäivystyksen järjestämisen suurim- Eläinlääkärit kokivat pitkät päivystysvuorot, kii- pia ongelmia niin Keski-Suomessa kuin valtakun- reen ja työssä jaksamisen terveydellisesti merkit- nallisestikin ovat kuntien taloudelliset rajoitukset täviksi haasteiksi jo 1980-luvulla tehdyssä kyse- ja niiden myötä vähentyneet ja/tai avoimina ole- lyssä. Ensimmäisen kyselytutkimuksen jälkeen vat kunnaneläinlääkärin virat, uusien vakituisten kunnaneläinlääkäreiden määrä on vähentynyt kunnaneläinlääkäreiden saaminen eläkkeelle jää- ja naisten osuus lisääntynyt. Vuonna 2000 teh- vien tilalle, sijaisten saamisen vaikeus ja kalleus dyn kyselyn mukaan päivystysvastuun jakautu- sekä yksityisten eläinlääkäreiden ja eläinlääkäri- minen harventuneelle virkaeläinlääkärikunnal- asemien haluttomuus osallistua päivystyksiin. Il- le on lisännyt työn henkistä ja fyysistä kuormi- man päteviä työntekijöitä ei lakisääteisiä tehtäviä tusta. Pieneläinpraktiikan palveluiden kysyntä on kuten päivystyksiä saada hoidettua. tuonut uusia osaamisvaatimuksia eläinlääkäreil- le. Vuonna 2000 kyselyyn vastanneista puolet piti Kunnaneläinlääkäreiden vähäisyys pakottaa hei- ammatin työsidonnaisuutta liian suurena, puo- dät päivystämään nykyisissä päivystyspiireissään let sopivana. Jossain määrin tai selvästi stressaan-

18 19 tuneiksi vastaajista koki itsensä 73 %; 65 % heis- vapaa-ajan yhteensovittamista. Em. haittojavoi- tä piti stressin syynä työtä, muilla sen aiheuttivat daan ennaltaehkäistä kohtuullisilla päivystys- muut syyt. Päivystyksissä kiire, väsymys, pimeä, järjestelyillä (Reijula ym. 2005). Eläinlääkärilii- vaikeakulkuiset tiet ja huonot keliolosuhteet ai ton suositus päivystyksen työsidonnaisuudeksi heuttavat riskitilanteita. (Reijula ym. 2001) on vuoro korkeintaan joka neljäs yö ja joka neljäs viikonloppu. Eläinlääkäreiden työsidonnaisuu- Päivystysten on todettu aiheuttavan muun muas den vähentäminen on myös Suomen Eläinlääkä- sa uni- ja valvetilan häiriöitä, työtapaturmia ja riliiton päätavoitteena kunta-alan työmarkkina- onnettomuuksia. Päivystys häiritsee myös työ- ja neuvotteluissa syksyllä 2007.

20 21 5. Kunnanjohtajakysely

5.1 Vastaajat ja kyselyn sisältö • Mikä seuraavista olisi sopivin tapa jakaa tuotantoeläinpäivystyksestä kunnille Maakunnallisen eläinlääkäripäivystyksen järjeste- aiheutuvat kustannukset tulevaisuudessa? lyihin liittyvän selvityksen osana toteutettiin kai- • Mikä seuraavista olisi sopivin tapa jakaa kille Keski-Suomen kunnanjohtajille kohdistettu pieneläinpäivystyksestä kunnille aiheutuvat kysely (Liite 4). Kysely lähetettiin Keski-Suomen kustannukset tulevaisuudessa? liitosta 13.8.2007 yhteensä 31 henkilölle (kolmeen kuntaan kahdelle). Vastaukset pyydettiin toimittamaan sähköpostitse tai kirjeitse 24.8.2007 men- nessä. Vastaukset saatiin yhteensä 17 kunnasta 5.2 Tulokset (61 %). Kunnanjohtajien vastauksissa tärkeimmiksi asi- Kunnanjohtajille lähetetty kysely sisälsi neljä koh- oiksi nousivat kunnallisten eläinlääkäripalvelujen taa, joihin oli annettu valmiit vastausvaihtoehdot. toimintavarmuus, eläinlääkärin hyvä saavutetta- Kunnanjohtajien mielipiteitä kysyttiin seuraavis- vuus ja saatavuus päivystysaikaan tuotantoeläin- ta asioista: ten kiireellisissä sairastapauksissa, lakisääteisten • Mitä seuraavista asioista pidät ehdottoman eläinlääkäripalvelujen turvaaminen sekä noin tärkeinä eläinlääkäripäivystyksessä? nykyisen tasoiset kustannukset kunnalle. Eläin- • Mikä seuraavista olisi mielestäsi paras lääkäreiden työssä jaksamista ja asiakastyytyväi- tapa organisoida maakunnallinen syyttä piti tärkeänä hieman alle puolet vastaajis- eläinlääkäripäivystys? ta (Kuva 4).

Kuva 4. Kunnanjohtajien eläinlääkäripäivystyksen Eläinlääkäripäivystyksen prioriteetit järjestämisessä tärkeinä pitämät asiat (n = 17). Vastausvaihtoehdot: 16 14 1. Lakisääteisten eläinlääkäripalveluiden ä turvaaminen kaikille asukkaiden kotieläimille 12 sekä kunnan alueella pidettäville eläimille 10 2. Toimintavarmuus: kunnalliset eläinlääkäripalvelut toimivat 8 hyvin 24 h/vrk joka päivä, myös päivystysaikaan 6 3. Asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihin 4

sekä virka- että päivystysaikaan astaajien määr 4. Eläinlääkärin hyvä saavutettavuus ja saatavuus V 2 0 päivystysaikaan tuotantoeläinten kiireellisissä sairastapauksissa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 5. Pieneläinten erikoislääkäritasoiset päivystyspalvelut 6. Eläinlääkäreiden työssä jaksaminen Priorisoitavat asiat 7. Noin nykyisen tasoiset kustannukset kunnalle 8. Noin nykyisen tasoiset kustannukset asukkaille 9. Joku muu, mikä?

20 21 Alustavien organisointimallien 1 ja 2 kannatus ja- kaantui kunnanjohtajien kesken melko tasaisesti: hieman yli puolet vastaajista kannatti järjestely- vastuun keskittämistä yhdelle yhteistoiminta- alueelle (kunnalle tai kuntayhtymälle), noin puolet kannatti suureläinpäivystyksen järjestämistä yhteistoiminta-alueittain ja pieneläinpäivystyk- sen ja puhelinneuvonnan keskittämistä yhdelle taholle (Kuva 5).

Kuva 5. Kunnanjohtajien näkemykset eläin- Paras eläinlääkäripäivystyksen organisointitapa lääkäripäivystyksen organisoimisesta (n = 17). 10 Vastausvaihtoehdot: 1. Yksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (kunta ä 8 tai kuntayhtymä) ottaisi järjestely- ja hallinnointivastuun järjestelmän toiminnasta sekä päivystyspiirien osalta 6 (= sopii kaikkien päivystyspiirien päivystysvuorot sekä maksaa 4 päivystyskorvaukset kaikille eläinlääkäreille ja laskuttaa kuntia) että koko maakunnan tasoisten asioiden (= pieneläinpäivystys, astaajien määr 2 puhelinpalvelu, jatkohoitopaikat jne.) koordinoinnista. V 0 2. Kukin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue vastaisi 1 2 3 4 oman päivystyspiirinsä käytännön päivystysjärjestelyistä (= sopii oman päivystyspiirinsä päivystysvuorot sekä maksaa Erilaiset organisointimahdollisuudet päivystyskorvaukset alueensa eläinlääkäreille ja laskuttaa alueensa kuntia osana muuta laskutusta), koko maakunnan tasoisten asioiden koordinoinnista (= pieneläinpäivystys, puhelinpalvelu, jatkohoitopaikat jne.) vastaisi joku muu organisaatio (esim. lääninhallitus?). 3. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys annetaan jonkun jo olemassa olevan maakunnallisen organisaation hoidettavaksi (esim. sairaanhoitopiirin tai aluepelastuslaitoksen)? 4. Jokin muu malli, millainen?

Sekä tuotanto- että eläinpäivystyksen kustannukset olisi kunnanjohtajien mukaan oikeudenmu- kaisinta jakaa eläinlääkäreiden suoritteiden perusteella (Kuvat 6 ja 7).

Kuva 6. Kunnanjohtajien näkemykset suureläinpäivys- Suureläinpäivystyksen kustannustenjako tyksen kustannusten jakamisesta (n = 17). 10 Vastausvaihtoehdot:

1. Kunnan asukasluku, 2. Tuotanto- ja hevostilojen määrä, ä 8 3. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä, 4. Eläinlääkäreiden suoritteet, 5. Jonkunlainen ”sekamalli” edellisistä; millainen? 6

astaajien määr 2 V 0 1 2 3 4 5

Kustannusten jakotapa

22 23 Kuva 7. Kunnanjohtajien näkemykset pieneläinpäivys- Pieneläinpäivystyksen kustannustenjako tyksen kustannusten jakamisesta (n = 17). Vastausvaihtoehdot: 14

1. Kunnan asukasluku, 2. Tuotanto- ja hevostilojen määrä, ä 12 3. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä, 4. Eläinlääkäreiden 10 suoritteet, 5. Jonkunlainen ”sekamalli” edellisistä; millainen? 8 6 4 astaajien määr

V 2 0 1 2 3 4 5

Kustannusten jakotapa

Muina malleina (vaihtoehto 5) tuotantoeläinpäi- Keskittäminen helpottaa työn organisointia vystyksen kustannusten jakamiseen esitettiin Pa- ja näin taataan palvelun toimintavarmuus. lokan terveydenhuollon kuntayhtymän nykyistä kustannustenjakotapaa (käytännössä sama kuin Yhtä kuntaa tai päivystysaluetta koskien tuli esiin kohta 4 eli eläinlääkäreiden suoritteet) sekä koh- seuraavia näkökantoja: tien 3 ja 4 sekamallia. Pieneläinpäivystyksen osal- • Saarijärven seudun tk-kuntayhtymän ta ehdotettiin muina malleina toteutuneiden kus- alue on jo laaja ja olisi toimiva, jos kaikki tannusten mukaista jaottelua ja ”asiakas maksaa virat olisivat täytettyinä. Päivystyspiirin kaiken” -mallia. laajentaminen johtaa helposti siihen, että eläinlääkärin aika menee pitkiin ajomatkoihin Kyselyn lopussa pyydettyjä muita ajatuksia eläin- ja määräaikaiset vastaanotolla vaarantuvat. lääkäripäivystyksen järjestämiseen liittyen esitet- • Toivakan eläinlääkäri Kari Parkkinen tiin melko vähän. Seuraavat yleiset asiat nousivat jää eläkkeelle syksyllä 2008. Toivakan esiin kunnanjohtajien vastauksissa: kunta pitää erittäin tärkeänä, että • Tuotantoeläinten hoidon vaatima päivystysalue eläinlääkäritoiminta Toivakassa jatkuu. ei saa muodostua liian suureksi, ettei matkojen Kunta selvittää tulevaa toimitilakysymystä. kustannus tulee kohtuuttoman korkeaksi. Pieneläinpäivystysalue voisi sen sijaan olla laajempi. Pieneläinten kuljetus on helpompaa. Tuotantoeläimet täytyy hoitaa tilalla. 5.3 Tulosten esittely • Tuotantoeläinpuolen hoitaminen on ensisijaista. kunnanjohtajakokouksessa 4.9.2007 Pieneläinpäivystyksessä taksat tulisi nostaa mahdollisimman korkeiksi, jotta muualta Päivystysselvityksen taustaa ja sisältöä sekä kyse- alueelle tuotavat asiakkaat joko vähenevät lyn tuloksia esiteltiin Keski-Suomen liiton 4.9.2007 tai maksavat kunnon korvauksen. järjestämässä kunnanjohtajakokouksessa. Esityk- • Pieneläinten kaikesta hoidosta tulisi periä sen jälkeen käydyssä keskustelussa keskisuoma- yksityistä sektoria vastaava todellinen hinta laiset kunnanjohtajat antoivat tukea Kuntaliiton eläintenomistajilta. Lemmikkieläinten hoitamista uuden lain sisällöstä antamiin kannanottoihin ja julkisin varoin tuettuna ei voi jatkossa hyväksyä. toivoivat liiton toimivan niiden toteutumiseksi. • Eläinlääkäreiden päivystyksestä saama Puheenvuoroissa korostettiin kuntien talouden korvaus pitää asettaa sellaiselle tasolle, tiukkuutta ja että se on otettava huomioon uu- että päivystykseen saadaan lääkäreitä. dessa eläinlääkintähuoltolaissa. Samoin edellytet- • Tärkeää on, että eläinlääkäripalvelut ovat yleensä tiin kuntien kannalta oikeudenmukaisia kustan- saatavilla ja että palvelut tuotetaan keskitetysti. nusten jakoperusteita. (Patrikainen 2007)

22 23 6. Eläinlääkärikysely

6.1 Vastaajat tajista kaksi on koulutukseltaan eläinlääkäreitä, kolmella on jokin muu koulutus. Kunnaneläinlääkäreille, terveysvalvonnan johtajille ja päivystykseen osallistuville pieneläinlääkä- reille (yhteensä 26 henkilölle) lähetettiin Keski- Suomen liitosta 14.8.2007 kysely (Liite 5), johon 6.2 Eläinlääkäripäivystyksen prioriteetit pyydettiin vastaukset 27.8.2007 mennessä. Vas tauksia saatiin 18 (69 %). Osa vastauksista tuli an- Eläinlääkärit ja terveysvalvonnan johtajat pitivät netun määräajan jälkeen, mutta ne otettiin mu- päivystyksen järjestämisessä tärkeimpinä eläin- kaan selvitykseen. lääkäreiden työssä jaksamista, kunnallisten eläin- lääkäripalveluiden toimintavarmuutta, lakisää Vastaajista 11 oli kunnaneläinlääkäreitä, kaksi teisten eläinlääkäripalveluiden turvaamista kai- päivystykseen osallistuvia yksityisiä eläinlääkä- kille asukkaiden kotieläimille sekä kunnan alu- reitä ja viisi terveysvalvonnan johtajia (tai vastaa- eella pidettäville eläimille eläinlääkärin hyvää via), joiden virkaan ei sisälly eläinlääkäripraktiik- saavutettavuutta ja saatavuutta päivystysaikaan kaa eivätkä he pääsääntöisesti osallistu päivys- tuotantoeläinten kiireellisissä sairastapauksissa. tykseen. Kyselyyn vastanneista eläinlääkäreistä Asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihin 25 – 34-vuotiaita oli kaksi, 35 – 44-vuotiaita nel- sekä virka- että päivystysaikaan oli tärkeää seitse- jä, 45 – 54-vuotiaita neljä ja 55 – 64-vuotiaita kol- män ja pieneläinten erikoistasoiset palvelut kolme. Kyselyyn vastanneista terveysvalvonnan joh- men vastaajan mielestä (Kuva 8).

Kuva 8. Eläinlääkäreiden ja terveysvalvonnan johtajien Eläinlääkäripäivystyksen prioriteetit eläinlääkäripäivystyksen järjestämisessä tärkeinä pitä- mät asiat (n = 18). Vastausvaihtoehdot: 16 14 1. Lakisääteisten eläinlääkäripalveluiden ä turvaaminen kaikille asukkaiden kotieläimille 12 sekä kunnan alueella pidettäville eläimille 10 2. Toimintavarmuus: kunnalliset eläinlääkäripalvelut toimivat 8 hyvin 24 h/vrk joka päivä, myös päivystysaikaan 6 3. Asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihin 4

24 25 6.3 Eläinlääkäripäivystys telmän toimivuudesta että uuden myötä tulevien toiminta-alueittain muutosten aiheuttamista ennakko-odotuksista. Nykyinen järjestelmä jakoi eläinlääkäreiden mie- Päivystysaikaiset työmäärät vaihtelevat suuresti, lipiteitä: toisilla alueilla ei ole ollut ongelmia, vaan minkä vuoksi eläinlääkäreiden oli vaikea antaa nykyistä päivystysrinkiä pidetään hyvin toimiva- tietoja keskimääräisistä potilas- ja kilometrimää- na ja sopivan kokoisena sekä maantieteellisesti ristä. Kiireimmillään päivystäjä on esimerkiksi että henkilöstöresurssien osalta, eikä muutoksia läntisellä päivystysalueella tehnyt kaksi keisarin- kaivata. Toisilla alueilla on ollut ongelmia saada leikkausta samana yönä, mutta välillä voi olla hy- päivystystiheys pysymään kohtuullisena päivys- vinkin hiljaista. täjien vähäisyyden vuoksi ja asian korjaamiseksi olisi tehtävä jotain mahdollisimman nopeasti. Pä- Eniten pieneläimiä hoidetaan Jyväskylän päivys- tevien hakijoiden puutteen vuoksi tyhjinä olevat tyspiirissä, jossa lemmikkejä on eniten ja jossa on virat, pitkät sairaslomat ja sijaisten puute rasitta- jo vuodesta 2004 alkaen järjestetty oma eriytetty vat muita eläinlääkäreitä lisäpäivystyksillä pieneläinpäivystys. Muissa piireissä pieneläin potilaita hoidetaan päivystysvuoroa kohti melko Oman päivystyspiirin toimivuudessa lähivuosina vähän (Taulukko 3). Tuotantoeläinten ja hevos- aiheuttaneina tai tällä hetkellä aiheuttavina ongel- ten sairasmatkoja tehdään eniten pohjoisessa päi- mina mainittiin mm. päivystävien eläinlääkärei- vystyspiirissä ja vähiten läntisessä; Jyväskylän pii- den vähäisyys ja sijaisten saamiseen liittyvät on- rissä sairasmatkojen määrissä on suurta vaihte- gelmat: lua. Pääosin Päijät-Hämeen maakunnan alueelle • Neljän päivystäjän rinki on aika (Asikkala, Padasjoki) sijoittuvasta Kuhmoisten haavoittuvainen; jos joku sairastuu, päivystyspiiristä ja Saarijärven päivystyspiiristä ei joutuvat toiset paikkaamaan häntä lyhyellä saatu tietoja. (Taulukko 4) varoitusajalla ja päivystystiheys kasvaa. • Liian tiheä päivystystiheys, ollut nyt suht’ ok. Eläinlääkäreiltä ja terveysvalvonnan johtajilta ky- • Päivystäjiä on liian vähän, tarpeettomia syttiin näkemyksiä sekä nykyisen päivystysjärjes- asiakassoittoja ilta- ja yöaikaan liian paljon.

Taulukko 3. Vastaanotolla päivystysaikaan hoidettujen pieneläinten määrät päivystyspiireittäin (ao. alueilla päivystävien eläinlääkäreiden antama arvio keskimääräisistä potilasmääristä).

Päivystyspiiri Jyväskylän Läntinen Kaakkoinen Saarijärven Pohjoinen Kuhmoisten Yhteensä (arvio) arki-iltaisin ja -öisin/ vuoro 3-5 0-2 0-3 1 2-10 viikonloppuisin yhteensä 10-35 3-8 2-8 3 20-50

Taulukko 4. Päivystysaikaisten suurten eläinten sairasmatkojen määrät ja pituudet päivystyspiireittäin (ao. alueilla päivystävien eläinlääkäreiden antama arvio keskimääräisistä potilasmääristä).

Päivystyspiiri Jyväskylän Läntinen Kaakkoinen Saarijärven Pohjoinen Kuhmoisten Yhteensä (arvio) arki-iltaisin ja -öisin/ vuoro - matkoja yhteensä (arvio) 1-3 0-1 0-3 1-2 2-10 - kilometriä yhteensä (arv.) 47-100 0-140 0-150 80-250 > 300

viikonloppuisin yhteensä - matkoja yhteensä (arvio) 5-12 2-6 2-8 6-7 20-40 - kilometriä yhteensä (arv.) 61-1000 100-400 50-600 300-600 > 1000

24 25 • Päivystykseen osallistuvia Nykyisen päivystysjärjestelmän suurimpina heik- eläinlääkäreitä on liian vähän. Erityisesti kouksina, joihin toivotaan muutosta maakunnal- pieneläinpäivystäjistä on ollut pulaa. lisesti organisoidusta päivystyksestä, mainittiin • Työvoimapula, eläinlääkäreiden väsyminen erityisesti nykyisen järjestelmän haavoittuvuus ja ja asiakkaiden vaatimustason ja palvelun sijaisten saamiseen liittyvät ongelmat, liian suu- järjestämisen ristiriita. Epärealistiset ri työsidonnaisuus ja erillisen pieneläinpäivystyk- odotukset nykyresurssien puitteissa. sen puuttuminen: • Sijaistamiset ongelma; vuoronjako ei saisi • Vaikeat pieneläintapaukset. perustua siihen, että sairaslomalla väliin • Pieneläinpäivystäjien puute jääviä vuoroja tehdään joskus toiste. Jyväskylän päivystysalueella. • Organisaation haavoittuvuus ja henkilöstön • Eriytetyn pieneläinpäivystyksen puuttuminen. riittämättömyys. 2004 aloitettaessa • Erityispalveluiden saannin sattumanvaraisuus. kokeiluluontoinen eriytetty päivystys • Henkilöstön varajärjestelmän puute 50 % työpanoksesta oli ”vapaaehtoisvoimin” sairastapauksissa. Joskus jopa oman vuosiloman toteutettu. Nyt tuota panosta ei enää aikaiset päivystykset pitää tehdä ”sisään”. ole ja päivystäjien haalinta on ollut • Eläinlääkäripäivystystä koskeva tiedotus tuskaista ja kallista. Vaihtoehtoina on asiakkaille ei ole riittävää kaikissa kunnissa. nähty kilpailutus/virkojen perustaminen • Ammatillinen tuki esimerkiksi toisesta pieneläinpäivystyksen toteuttamiseksi. samaan aikaan päivystävästä kollegasta • Liikaa päivystyksiä, työtaakka iso, liian puuttuu (voi toimia satunnaisesti). vähän tekijöitä, sekapäivystys ei toimi, sijaisia • Varamiesten/-naisten puute vaikea saada ja turhat puhelinsoitot. äkillisissä sairastapauksissa. • Päivystäjäpulan vuoksi yksittäisten • Sijaisten saaminen esim. eläinlääkäreiden kuormittuminen. Painostusta sairastumisen tms. sattuessa. tehdä ylimääräisiä päivystyksiä. • Päivystävän eläinlääkärin äkillisen • Muuten omalla alueella päivystysjärjestelmä sairastumisen vuoksi saatavan sijaisen hyvä, mutta päivystysvapaiden pito hankkiminen (varapäivystäjä). ei onnistu. Pieneläinten ja hevosten • Päivystysvuoro saisi tulla harvemmin vaativampi klinikkatasoinen hoito ei (nyt jaettu neljän kesken). Loma-aikoina aina järjesty päivystysaikoina. ilman sijaista päivystykset rasittavat • Eriytetyn pieneläinpäivystyksen puute on enemmän töissä pakertavia. ongelma. Perusasiat pieneläinten suhteen hoituvat • Päivystysten sitovuus (max 1 ilta/viikko, sekapäivystäjiltäkin samoin kuin päivisin, 1 viikonloppu/4 viikkoa), työtä voisi olla mutta päivystäjille tulee vastaan yhä enemmän enemmän päivystyksessä. klinikkatasoista hoitoa tarvitsevia potilaita kuten • Haavoittuvuus. Viikonloppupäivystyksen pituus. vatsalaukun kiertymiä, käärmeenmyrkytyksiä, Päivystysvapaiden puutteellisuus osassa kunnista. synnytyksiä (usein keisarinleikkaustarvetta) • 1.) Haavoittuvuus (yhdenkin henkilön ja auto-onnettomuuseläimiä. sairastuminen aiheuttaa suuret ongelmat), • Palvelujen tarvitsijat eivät tunne 2.) Työn organisointivastuun sijoittuminen päivystysalueen rajoja ja se aiheuttaa väärälle tasolle: asia tulisi olla kunnan puhelimessa turhaa sanailua. (kuntayhtymän/yhteistoiminta-alueen tms.) • Hevosten jatkohoitopaikkaakin kaipaa joskus, vastuulla – ei yksittäisen eläinlääkärin. mutta käyttäjäkunta tiedostaa päivystysajan 3.) Työresurssien hukkaaminen: maakunnassa ongelmat paremmin kuin pieneläinten omistajat. päivystää lukumääräisesti jopa liian monta Hevosia on alueella tosi paljon enkä juuri muista eläinlääkäriä samaan aikaan: pienemmissä viikonloppupäivystystä ilman 1 – 2 ähkytapausta. kunnissa ja erityisesti suureläinten osalta • Ajomatkat suhteellisen pitkät. päivystäjät ovat usein turhan pantteina

26 27 • Päivystystiheys 1/4 suurin heikkous, liian suuri • Samanaikaisesti päivystysvuorossa työsidonnaisuus. Olisiko Keski-Suomeenkin olevien (kunnan)eläinlääkärien mahdollisuus päivystäjän virkoihin, jotka määrää voidaan vähentää. voisivat kiinnostaa nuorempia kollegoita? • Selvä työnjako ja toimivuus. Asiakkaille • Ei hallinnoijaa järjestelmälle, ei sopimuksia selkeä kuva siitä, kuinka asia on järjestetty. kuntaosuuksista, yhden eläinlääkärin jääminen • Yksi päivystysnumero pieneläimille. pois ringistä ”kaataa” koko järjestelmän. • Työvuoron aikana tehty työ (autolla ajo • Parempi toimintavarmuus ja lisää ja hoitotyö) tulee lisääntymään, mutta tekijöitä tarvitaan kipeästi. päivystysvuoro osuu harvemmin omalle kohdalle. • Haavoittuva systeemi => ei pysyvää • Tuotantoeläinpäivystysalue voisi olla järjestelyä tällä hetkellä. laajempi maantieteellisesti, jolloin päivystys tulisi harvemmin. Eläinlääkäreiltä kysyttiin mielipiteitä myös uuden • Maakunnan alueella suureläinten päivystäjät eläinlääkintähuoltolain luonnoksen mukaisen voivat toivottavasti kommunikoida tarvittaessa pieniin ja suuriin eläimiin eriytetyn maakunnal- keskenään, jolloin kunkin osaamisalueet (lehmät, lisen järjestelmän mahdollisista vahvuuksista, hevoset, siat, lampaat) saadaan käyttöön. heikkouksista, uhista ja mahdollisuuksista. Eläin- • Maakunnallisen päivystys ei toteutune ilman lääkäreillä oli odotuksia mm. pieneläinten hoidon jonkinlaista henkilöstön resurssilisää, jos tason paranemisen ja päivystysvuorojen harvene- aiotaan luoda järjestelmä, jossa myös tekijät misen suhteen; samalla päivystysaikaisen työn jaksavat. Nykysysteemi on tullut tässä mielessä toivottiin lisääntyvän ja varallaolon vähenevän. tiensä päähän. Varahenkilöjärjestelmä, jota Vastaajat löysivät uudistuksesta monia positiivi- voidaan hyödyntää myös lomasijaisuuksissa, sia asioita (vahvuuksia, mahdollisuuksia tai odo- tulisi ottaa heti tarkasteluun. Maakunnallinen tuksia): päivystys pitää hyödyntää myös nykyresurssien • Eriytetty päivystys hyvä. tasaajana. Päivystysalueiden työmäärä • Eriytetty päivystys, suurempi päivystysalue vaihtelee paljon tällä hetkellä. tasaa työtä ja mahdollistaa tiettyjä • Yhteistyökykyiset päivystäjät jakavat työt. järjestelyjä päivystyksessä. • Vaikka pohjoisen alueella eivät pieneläimet • Eläinlääkärit voivat erikoistua suureläin- päivystysaikaan yleensä kovin paljon rasita, niin tai pieneläinpraktiikkaan. silti (eriytetty päivystys) helpottaisi työtaakkaa • Lemmikkien hoidon taso paranee niiden osalta ja rauhoittaisi puhelinliikennettä. (ainakin vaikeammissa tapauksissa). • Nopeuttaisi molempien ryhmien avunsaantia. • Pieneläimet pääsisivät tarvittaessa • Mahdollistaisi varmaankin paremmin myös esim. klinikkatasoiseen hoitoon. klinikkapotilaiden tarvitseman jatkohoidon. • Pieneläinten päivystyspalvelujen laatu paranee. • Harventaisi päivystysvuoroja? • Taso paranisi. • Mahdollisesti vähemmän päivystyksiä/ • Sama hyvätasoinen hoito kaikkina henkilö, varuillaoloaika vähenee. Pieneläimet vuorokauden aikoina. saavat joka paikassa paremman päivystyksen. • Joustavuus, päivystyksen aikaisen osaamisen Mahdollisesti helpompi saada sijaisia. paraneminen, jos toimiva keskitetty • Hyvä, jos päivystyksiä olisi harvemmin. puhelinpäivystys helpottaa kentän työtaakkaa • Hallinnon keskittäminen; järjestelmän • Oman osaamisen ulkopuolella olevien toimintavarmuus paranee, päivystysalueet pieneläintapausten ohjaaminen keskitettyyn järkevämmin jaettavissa, paremmin pieneläinpäivystyspaikkaan. organisoitu järjestelmä turvaa osaltaan • Maakunnan alueen tarkastelu kokonaisuutena myös eläinlääkäreiden työolosuhteita. maantieteellisesti, jolloin suureläinten • Laatu, toimintavarmuus oikein toteutettuna. päivystyksen tehokkuus kasvaa. Eläinlääkäreiden jaksaminen.

26 27 Toisaalta päivystysuudistukseen liittyy myös usei- • Hevoshoitojen pitäisi olla mahdollista ta negatiivisia asioita. Sen pelätään mm. lisäävän myös erikoistasoisina. päivystysaikaisten matkojen pituutta, nostavan • Eläinsuojelulliset näkökohdat eli kustannuksia ja aiheuttavan eläinsuojelullisia on- jättävätkö eläimen omistajat soittamatta gelmia, jos hoito viivästyy tai on liian kallista. Ne- ja odottavat virka-aikaa. gatiivisina asioina (heikkouksia, uhkia tai pelko- • Kustannukset kuntaa kohden. Nousevatko? ja) mainittiin seuraavia: • Hinta. • Henkilöstön uusiin järjestelmiin sopeuttamisen • Kustannusten nousu. ja sopeutumisen epäonnistuminen on • Kallis, pitkät matkat, kunnilla tärkeämpiäkin suurin uhka. Jos asiat ovat nyt hyvin, menokohtia kuin eläimet. halutaan pitää siitä kiinni. • Kyvytön ja työntekijöiden mielipiteitä • Matkat suureläinten luokse tulevat väistämättä huomioonottamaton johto. kasvamaan. Sairaskäynnin hinta tuottajalle on • Ei saada riittävästi tekijöitä ja pitkät ongelma. Pitkälle kyse on myös tietynlaisesta etäisyydet, jos mukana koko maakunta. ”markkinoinnista” tuottajien suuntaan: jos tekijät suhtautuvat kielteisesti pitkiin matkoihin ja odotusaikoihin, tuottajat tekevät samoin. Ruumiita ja vahinkoja ei kuitenkaan saa tulla. 6.4 Päivystystyön tekeminen, • Jos alue kasvaa kovin suureksi, yksi työssä jaksaminen ja (pieneläin)päivystäjä ei enää riitä. eläinlääkäreiden sijaisjärjestelyt • Hoitokulttuurien erilaisuus eri puolilla Kunnaneläinlääkärivastaajista valtaosa on pereh- on myös ongelma, ”vierastyövoimaa” tynyt koulutuksessaan ja työssään lähinnä suuriin voidaan tiloilla vierastaa. eläimiin, ja lähes kaikki päivystäisivät mieluum- • Tuotantoeläinpäivystysalueen liian suuri koko. min jatkossa suuria eläimiä. Pieneläinpäivystyk- Eläinlääkäri ei jaksa eikä ehdi. Mieluummin seen osallistuvat yksityiseläinlääkärit ja yksi kun- haluaisi päivystää suhteellisen varmana siitä, nan palveluksessa oleva eläinlääkäri on sekä pe- että ehtii tehdä kaikki kuin luottaa tuuriinsa. rehtynyt pieneläimiin että päivystää mieluummin • Pitkiin matkoihin potilaiden luo käytetty lemmikkieläimiä. Yksi kunnaneläinlääkäri vastasi aika on pois muilta avun tarvitsijoilta. osaavansa ja päivystävänsä mielellään sekä suuria • Päivystysvuorot työläämpiä, tyyliin että pieniä. Sopivana päivystystiheytenä (= miten koko ajan menossa tukka putkella… usein haluaisi ja/tai jaksaisi päivystää) pidettiin • Suuremmat päivystysalueet, enemmän korkeintaan joka neljättä päivystysvuoroa: joka autossa istumista. => Järkevää?? neljännen vuoron olisi valmis päivystämään kuu- • Huonontaisi pohjoisen alueen avun saantia, jos si, joka viidennen kaksi ja joka kuudennen yksi päivystäjä kaukana etelässä kriittisellä hetkellä. vastaaja. Kolmen pieneläinpäivystyksestä kiin- • Mahdollisesti alueet laajenevat ja toisaalta nostuneen vastaajan mielestä sopiva päivystysti- lähtevätkö asiakkaat viemään lemmikkiään heys olisi yksi kahdeksasta vuorosta, yksi olisi val- kauemmas, vaikka se hoitoa tarvitsisi. mis päivystämään joka neljännen vuoron. • Matkojen piteneminen. • Jos erikoistuu liikaa, ns. yleistaidot Päivystys on aiheuttanut osalle vastaajista jonkun voivat heikentyä. tasoista henkistä rasitusta (esim. stressiä ja puhe- • Kustannusten nousu, kasvavatko linneuroosia), unettomuutta tai unirytmin häi- tuotantoeläinpäivystyksen matkat? riintymistä ja fyysistä väsymistä päivystysaika- • Eläinlääkäreiden jaksaminen, jos alue na ennen ja jälkeen päivystysviikonlopun. Myös liian isoksi. Toimiiko päivystysvapaat? liiallinen työsidonnaisuus ja vapaa-ajan vähyys • Saavatko eläimet avun kiireellisissä mainittiin haittana. Osalla päivystyksen aiheut- tapauksissa riittävän nopeasti? tamat haitat ovat kasvaneet iän ja perheen myö- tä. Valvomisen lisäksi stressiä voi aiheuttaa myös

28 29 riittämättömyyden tunne pieneläinten hoidossa, ten saaminen on ongelma paitsi kunnissa myös jos asiakkaiden vaatimustaso on liian kova omiin yksityissektorilla. Sairastapauksissa pieneläinpäi- taitoihin nähden. Päivystystyön tekemistä helpot- vystyksen järjestäminen on ongelmallista (Jyväs- taa, kun päivystäjällä on riittävästi ammattitaitoa kylän alueella), ja sairastunut eläinlääkäri joutuu ja kokemusta. Myös se, että päivystäjä on ainoana korvaamaan päivystysvuoronsa tervehdyttyään. vastuussa, rasittaa. Mahdollisuus ulkopuolisten päivystäjien käyttöön tarvittaessa olisi tarpeen, Sijaisongelman ratkaisuksi ehdotettiin ”kiertäviä samoin päivystyksen jälkeinen lepoaika tulisi tur- tuuraajia” ja sijaisvirkoja, joihin voi tosin olla vai- vata (päivystysvapaat). 63 tuntia yhteen menoon kea saada päteviä hakijoita. Alla muutamia poi- on raskas urakka, ja päivystyksestä toipuminen mintoja eläinlääkäreiden sijaisasiaa koskevista vie aikaa, sen jälkeen on kuitenkin yleensä edes- näkemyksistä: sä (ja takana) täysi työviikko. Myös päivystyksen • Eläinlääkärien välitysfirmoista ajattelen, että hallinnointi koetaan raskaaksi: lakisääteinen vel- minkään tahon ei pitäisi saada rikastua toisten voite on pakko hoitaa, vaikka tekijöitä on hyvin hädänalaisella asemalla. Samalla lailla kuin vaikea saada. terveyskeskuspuolella on alkanut tapahtua, pitäisi huomata, että satsaaminen kunnon Lyhytaikaiset (muutaman päivän pituiset) sijai- virkasuhteisiin ja työolosuhteisiin kannattaa. suudet hoidetaan ilman eri korvausta vastavuo- Sama raha menee kuitenkin joko nuorille roisesti jonkun toisen saman työnantajan (kunta virkasuhteesta kiinnostuneille tai firmalle, tai kuntayhtymä) palveluksessa olevan eläinlää- joka välittää kyseenalaisesti motivoituneita kärin tai naapurikunnan eläinlääkärin kanssa so- työntekijöitä milloin minnekin. Eläinlääkärien pimalla, mutta pitemmille vuosilomille tarvitaan sijaisvälitys pitäisi saada ihan uusiin puihin. sijaisia. Sijaisen saa yleensä palkata vuosi- ja sai- • Sijaisten palkkaus ja työolosuhteet on saatava raslomien ajaksi, mutta koska sijaisten löytämi- kohdalleen, niin kyllä heitä kuntiin saadaan. nen on sekä vaikeaa että kallista, ei edes kaikkien Terveyskeskuspuolen varahenkilöjärjestelmä eläinlääkäreiden kesälomiin ole tänä vuonna saa- pitäisi ulottaa eläinlääkintähuoltoon: ”vakituinen tu sijaisia. Jos kunnassa on vain yksi eläinlääkä- sijainen”, jolle maksetaan peruspalkkaa, ri, on hänen myös koulutukseen päästäkseen en- on ainoa ratkaisu työvoimaongelmiin. sin saada järjestettyä itselleen sijainen, vasta sit- Nuoret eläinlääkärit eivät todennäköisesti ten voi tehdä koulutusanomuksen. Lähes kaikki halua raahata lääkkeitään ja tarvikkeitaan eläinlääkärit joutuvat itse järjestämään sijaiset it- autossa ympäri maata vuodesta toiseen. selleen. Jyväskylässä pieneläinpäivystystä hoitava • Monessa Keski-Suomenkin kunnassa sijaiset Viitaniemen eläinlääkäriasema vastaa itse sijaisis- uuvutetaan päivystystyöhön ja liikaan työhön, taan. Päivystyksiin on osallistuttu joskus myös äi- kun otetaan yksi sijainen tekemään monen tiysloman ja hoitovapaan aikana. työt. Sijaisen pitää voida tehdä samaa työtä samalla työtahdilla kuin vakinainenkin. Sijaiset on pyritty palkkaamaan suoraan kunnan • Vastavuoroisuus sijaishuollossa on lyhyissä palvelukseen, mutta monissa kunnissa on joudut- parin-kolmen päivän koulutuksissa tai äkillisissä tu turvautumaan eläinlääkäreiden välitysfirmaan sairastapauksissa ihan kohdallaan. Mutta koska sijaisten saamiseksi. Välitysfirmojen käyttäminen eläinlääkäreillä ei ole työaikaa, ei ketään voida nähtiin viimeisenä ja erittäin kalliina keinona saa- velvoittaa tekemään naapurieläinlääkärien da sijaisia. Joissain kunnissa on jouduttu turvau- lomia, koska työpäivä venyy silloin liikaa. tumaan kaikkiin keinoihin, sijaisia on välitysfir- • Keskinäiseen sijaistamiseen ei pidä mennä taakan mojen lisäksi palkattu suoraan sijaisen määrit- ja työn sidonnaisuuden ollessa nyt jo turhan kova. telemillä hinnoilla sekä palkattu naapurikuntien • Tuotantoeläimistä ja kuntapraktiikasta eläinlääkäreitä hoitamaan kuntaa oman alueen li- kiinnostuneita eläinlääkäreitä saatava lisää. säksi. Joissain kunnissa on oltu pitkäänkin ilman Koulutus? Opiskelijamateriaali? sijaisia, jos tuuraajaa ei ole saatu palkattua. Sijais-

28 29 6.5 Pieneläinpäivystyksen vaativat eläinlääkäriltä hyvää ammattitaitoa ja ko- järjestäminen Keski-Suomessa kemusta. Sekä asiakaspalvelun ja päivystäjän tai- tojen on oltava hyviä, jotta päivystys toimisi toi- Maakunnallisen pieneläinpäivystyspisteen tulisi votulla tavalla. Pieneläinpäivystys edellyttää myös useimpien vastaajien mielestä sijaita Jyväskylässä hyviä tiloja, joissa toimia; kaikki nykyiset kun- tai Jyväskylän maalaiskunnassa, koska se on maa- naneläinlääkäreiden vastaanotot eivät ole riittä- kunnan keskus, suurin asutuskeskittymä (=> eni- vän hyvin varusteltuja. ten pieneläinasiakkaita) ja sijaitsee maantieteellisesti melko keskellä maakuntaa kohtuuetäisyy- Arki- ja viikonloppupäivystysten asiakkaiden dellä kunnista. Jyväskylän alueella on myös useita määrää, kun koko Keski-Suomen pienet eläimet hyviä eläinklinikoita ja asiakkaat toivovat päivys- tuodaan samalle vastaanotolle, on vaikea ennakoi tyspisteen sijaitsevan Jyväskylässä. Äänekosken si- da.Jyväskylän päivystyspiirin pieneläinpäivystyk jaintia pidettiin myös riittävän keskeisenä, ja siellä siin osallistuvien yksityisten eläinlääkäreiden ar- on hyvä eläinklinikka. Pieneläinpäivystyspisteen viot olivat 5 – 10 ja 10 – 15 potilasta arki-iltai- etäisyys Jyväskylästä ei saisi olla yli 50 km. sin ja 30 – 60 ja 70 – 80 viikonloppuisin, muiden eläinlääkäreiden esittämät arviot vaihtelivat hyvin Pieneläinpäivystyksessä toimii yksi päivystävä paljon. eläinlääkäri kerrallaan, mutta koko maakunnan alueilta tullee niin paljon potilaita, että koko vii- Päivystävän pieneläinklinikan tulisi olla varuste- konlopun päivystäminen olisi todennäköisestilii- lutasoltaan hyvä, ja siellä tulisi olla ainakin seu- an pitkä ja raskas yhdelle. Ratkaisuksi ehdotettiin, raavia välineitä nk. ”normaalivarustuksen” lisäk- että viikonloppu jaettaisiin kahden päivystäjän si: röntgen, ultraääni, peruslaboratorio (veriana- kesken puoliksi ja että pieneläinpäivystysrinkiin lysaattori, jolla saa tutkittua tulehdusarvot ym. saataisiin mukaan mahdollisimman monta eläin- peruslabroja), leikkaussali ja inhalaatioanestesia lääkäriä. Vastaajien ehdotukset vaihtelivat neljästä sekä avustaja (pieneläinhoitaja). Varusteiden puo- – viidestä aina 12 – 16:een pieneläinlääkäriin. lesta päivystysklinikaksi sopivia eläinlääkäriase- mia olisivat kaikki Jyväskylässä sijaitsevat yksityi- Jos pieneläinpäivystäjiä olisi kahdeksan, olisi päi- set eläinklinikat (Viitaniemen eläinlääkäriasema, vystystiheys joka kahdeksas arki-ilta ja puoli vii- Pet-Ami ja Eläinklinikka Otso), Jyväskylän maa- konloppua joka neljäs viikonloppu. Kahdeksaa laiskunnassa sijaitseva Keski-Suomen eläinklinik- pieneläinpäivystykseen osallistuvaa eläinlääkäriä ka sekä Äänekoskella sijaitseva Eläinklinikka Tis- kannatti moni vastaaja, sillä pieneläinlääkärit tus- seli & Tasseli. kin haluavat tehdä päivystysvuoroja edellä mai- nittua useammin. Myös ”tuplamiehitystä” ehdo- Pieneläinten päivystysvastaanoton ei eläinlääkä- tettiin: päivystäjiä olisi kerrallaan vain yksi, mutta reiden mielestä ole välttämättä oltava aina samas- tarvittaessa vuoroille pitäisi olla helppo järjestää sa paikassa, vaan se voi olla päivystäjästä riippuen sijainen (”varapäivystäjä”). eri klinikalla, sillä ainakin osa päivystäjistä toimisi todennäköisesti mielellään omissa tiloissaan. Mi- Useimpien vastaajien mielestä päivystäjät voisi- käli päivystyspaikka vaihtuu, on asiakkaille tiedo- vat olla osin pieneläimiin suuntautuneita ja pien- tettava asiasta. Tärkeintä on, että palvelut löyty- eläinpäivystykseen halukkaita kunnaneläinlää- vät tarvittaessa ja ovat toimivia. Kaksi vastaajaa käreitä ja osin yksityisiä pieneläinlääkäreitä, joi- näkisi asiakkaiden kannalta hyvänä, että paikka denkin mielestä pelkästään yksityisiä. Kahta eri on aina sama. Päivystys voidaan eläinlääkärei- päivystysvelvoitetta (suuret ja pienet) ei tulisi an- den mielestä järjestää joko kunnan omistamalla taa kenellekään kunnaneläinlääkärille. Pieneläin- tai yksityisellä klinikalla, kunhan pelisäännöt ti- päivystäjän tulisi olla vähintään käytännön työs- lojen käytöstä ovat selvillä tilojen käyttäjillä. Yksi sä pieneläinten hoitoon harjaantunut eläinlääkä- vastaaja kannatti kunnallista vastaanottoa, muu- ri, sillä päivystystapaukset ovat usein vaikeita ja taman mielestä taas yksityinen klinikka olisi pa-

30 31 rempi. Yksityisten olisi saatava kohtuulliset päi- • Kunnalliseläinlääkäritaksa ei käy, koska vystyskorvaukset. silloin kulut eivät varmasti tule katettua. • Yksityisten täytyisi saada pitää päivystäessä Useimpien mielestä keskisuomalaisille lemmi- omat taksansa, en usko että muuten lähtevät keille ei tarvita muita paremmin varusteltuja jat- päivystyksiin mukaan. Ja voi olla jopa heille kohoitopaikkoja päivystysaikaan, eikä erikois- hankala käytännössä laskutusohjelman kannalta tasoisen jatkohoitopaikan järjestelyn kaikkien syöttää tietokoneelle eri hintoja päivystysaikaan. mielestä tulisi edes kuulua kunnan velvollisuuk- • Käytännössä kahden taksan soveltaminen siin. Keski-Suomessa päivystävä pieneläinklinik- aiheuttaa tietojärjestelmäongelman. Helpommin ka voisi useimpien vastaajien mielestä toimia uu- ratkaistavissa on yhden taksan pohjalta den eläinlääkintähuoltolain luonnoksessa mai- tapahtuva päivystysaikainen % -korotus. nittuna erikoistason jatkohoitopaikkana myös Tasoltaan kunnalliseläinlääkäritaksa on riittävä. jonkun muun alueen lemmikkieläimille, jos va- • Oma taksa yksityisille tai sitten yhteinen rusteet ja eläinlääkäreiden osaaminen ym. resurs- taksa ja muu korvaus lisäksi kuluista. sit ovat riittävät. Jos harraste-eläimiä on tarvetta lähettää jatkohoitoon (yötä päivää järjestettyyn Pieneläinpäivystys toimisi useimpien vastaajien sairaalahoitoon) Keski-Suomesta, paikaksi sopisi mielestä parhaiten niin, että yksi kunta tai yhteis- Yliopistollinen Eläinsairaala Helsingissä, hevosil- toiminta-alue (esim. seututerveyskeskus) vastaa le myös Laukaan eläinsairaala (ei päivystä nykyi- toiminnan käytännön järjestelyistä ja hallinnoin- sin) tai Hyvinkään hevossairaala. nista ja muut kunnat osallistuvat kustannuksiin. Etenkin, jos pieneläinpäivystys on aina samas- Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että kunnan sa paikassa, on syytä, että yksi kunta tai yhteis- tulee määritellä eri maksutaksat (vrt. uuden eläin- toiminta-alue (yksi henkilö) vastaa päivystäjien lääkintähuoltolain luonnos), kun yksityiset päi- rekrytoinnista, klinikan varustelusta tai vuokris- vystävät. Muutaman vastaajan mielestä taas voi- ta yms. Jos päivystykseen osallistuu useampia ta- taisiin hyvin soveltaa kunnalliseläinlääkäritaksaa hoja, on kaikkien oltava tasa-arvoisia. Yksi vastaa- myös yksityisten palvellessa päivystysasiakkaita: ja ehdotti, että vastuuvuoro voisi vaihtua esimer- • Jos toimiva systeemi halutaan, on kiksi vuosittain. kustannusten lisäys pakko osaltaan vyöryttää asiakkaalle. Jos asiakkaat haluavat palveluja Yksi vastaaja pohti pieneläinpäivystyksen järjes- päivystysaikana, on heidän myös maksettava tämiseen liittyvää problematiikkaa laajemmin ja niistä. Kunnalliseläinlääkäritaksasta voi toivoi kuntien päättävän, minkä tasoista palvelua kyllä löytyä eväitä myös mahtipontisempaan asukkaille halutaan tarjota: laskutukseen. Hinnan olisi aina oltava • Ihanne olisi yksi vastuutaho, mutta se ei poista samaa tasoa päivystyksessä eikä niin, alueemme nykyistä perusongelmaa: mistä saada että se vaihtelee päivystäjän alkuperästä palvelun toteutukseen riittävästi henkilöstöä. (kunnallinen tai yksityinen) riippuen. Perusongelmana pieneläinpäivystyksessä on • Asiasta voidaan neuvotella eli yksityisten taksa edellisen lisäksi se, että päätös palvelutasosta pitäisi voi olla hieman kunnallista korkeampi. tehdä kunnassa/yhteistoiminta-alueella riittävän • Periaatteessa samalla taksalla hoitoon. korkealla taholla. Riittävän isolla rahalla saadaan • Jos useampi klinikka päivystää, voisi yksityiset mukaan tai perustettua riittävästi yhteinen taksa olla tarpeen. Jos päivystäjä kunnan virkoja/klinikoita ja palvelu on samalla on tavallaan kuntien palkkaama, tasolla kuin asiakkaat sen saavat normaaliaikana. kunnalliseläinlääkäritaksa sitoo? Nykybudjeteilla ei tällainen onnistu. Jos kunnan • Pieneläimiin perehtynyt päivystys maksaa päättäjät haluavat, että palvelua ei ole tarkoituskaan enemmän ja asiakkaiden on tämä ymmärrettävä. järjestää parhaalla mahdollisella tavalla vaan Taas korostan heidän vaatimuksiaan, ja jos esim. omalla tuotannolla ”rajoitetusti” tulee tästä vaaditaan, niin täytyy myös maksaa. tehdä selkeä päätös ja tiedottaa se kuntalaisille.

30 31 6.6 Tuotantoeläinpäivystyksen km pidetään kauimmaisten tilojen maksimiväli- järjestäminen Keski-Suomessa matkana.

Uusiksi tuotantoeläinten päivystyspiireiksi ehdo- Muita mahdollisina päivystysalue ja -piiriratkai- tettiin hyvin monenlaisia alueita, jotka muodos- suina esitettiin seuraavia: tuisivat melko pitkälti nykyisten alueiden poh- • Yksi piiri, jossa useampi päivystäjä. jalta. Myös koko maakunnan laajuista päivys- • Kolme piiriä (pohjoinen, itäinen ja läntinen), tysaluetta ehdotettiin, tällöin päivystysvuorossa itäisessä ja läntisessä yksi päivystäjä kerrallaan olisi useampia eläinlääkäreitä, ja he voisivat toi- vuorossa pohjoisessa piirissä kaksi päivystäjää. mia joustavasti ilman päivystyspiirirajoja koko • Yksi piiri (alue), neljä päivystäjää. alueella. Myös Keski-Suomen maakunnan rajojen • Kuten kohta kolme, mutta ei mitään selkeitä yli Pirkanmaan ja Etelä-Savon puolelle meneviä rajoja, että esim. itäisen alueen päivystäjä alueita ehdotettiin. Käytännössä ajomatkat eivät ei saisi mennä pohjoiselle alueelle, jos saisi olla yli 120 – 150 km, ettei asiakkaan odotus- sattuisi lähellä päivystysalueen rajaa ajasta tule liian pitkä; etenkin talvisaikaan matkat olemaan toinenkin tila avun tarpeessa. vievät sivuteillä paljon aikaa. • Vaikea valita näiden kahden (vaihtoehdot 1 ja 3) välillä. Vaihtoehtoa yksi puoltaa hallinnon Näkemykset siitä, kuinka monta suureläinpäivys yhtenäisyys alueella. Mitä, jos yhteistoiminta- täjää Keski-Suomessa tarvitaan yhtä aikaa, jos alue ei noudatakaan lääninrajoja? vuorossa on kerrallaan yksi päivystäjä/päivystys- • Kolme piiriä, kussakin kaksi päivystäjää piiri, vaihtelivat 2 – 3:sta viiteen. Alueiden laajen- ja 1 – 2 varamiestä/-naista. tuessa päivystäjien työtahti olisi nykyistä kovem- • Kolme piiriä maakuntarajoja kunnioittamatta pi, ja päivystyksen jälkeinen lepo ja päivystyksen siten, että yhteistoiminta-alueet huomioidaan, keston lyhentäminen (viikonlopun jakaminen jos niin on tarkoituksenmukaista, joustavuus. kahteen osaan) tulisi tutkia. Alueilla, joilla on pal- • Vähintään neljä piiriä: Pihtipudas- jon sairasmatkoja, voi hätätapausten suhteen tul- Viitasaari-Kinnula, Saarijärvi-Karstula, la ongelmia yhden päivystäjän järjestelmässä, mi- Jämsä-Keuruu ja Jyväskylän ympäristö. käli päivystyspiirien rajat ovat tiukat. • Eläintiheyteen perustuva.

Kysyttäessä eläinlääkäreiltä, millaisia heidän mie- lestään olisivat optimialueet nykyistä suuremmiksi mieluiten Keski-Suomen maakunnan rajo- 6.7 Eläinlääkintähuoltolain jen mukaisiksi tuotantoeläinten päivystyspiireik- luonnokseen sisältyvien uusien si, mielipiteet hajosivat suuresti. Kaikki annetut velvoitteiden järjestäminen vaihtoehdot eli 1.) Tulevien ympäristöterveyden- huollon yhteistoiminta-alueiden mukaiset päivys- 6.7.1 Keskitetty puhelinpalvelu tyspiirit, 2.) Kaksi isoa piiriä (eteläinen ja pohjoi- (nk. call center) nen), joissa yksi/kaksi päivystäjää yhtä aikaa kum- Koska suurin osa päivystyspuheluista koskee lem- massakin ja 3.) Kolme piiriä (pohjoinen, itäinen ja mikkejä (vrt. Taulukko 5), voisi maakunnan yhtei- läntinen), joissa yksi päivystäjä kussakin kerral- nen pieneläinpäivystäjä tai päivystävällä eläinase- laan vuorossa saivat kannatusta vähintään yhdel- malla toimiva avustaja useimpien eläinlääkärei- tä eläinlääkäriltä. Yhden vastaajan mielestä opti- den mielestä vastata kaikkiin päivystyspuheluihin mialueita ei ole. Pohjoisen päivystyspiirin toivot- ensimmäisenä ja neuvoa soittajaa puhelimessa, tiin säilyvän nykyisenä. Päivystyksissä tulisi ottaa kehottaa tulemaan vastaanotolle heti, menemään huomioon, missä kunnissa päivystäjiä on vuoros- yksityisen tai kunnaneläinlääkärin luo virka-ai- sa kulloinkin, ja jakaa työt heidän kesken niin, ett- kaan tai kääntää puhelun lähimmälle tuotanto- eivät matkat tulisi kohtuuttomiksi; noin 120 – 150 eläinpäivystäjälle. Pohjoisessa suurin osa puhe-

32 33 luista koskee tällä hetkellä tuotantoeläimiä. Yksi lisäksi myös pieniä eläimiä (esimerkiksi haavapo- vastaaja ehdotti, että olisi oltava erikseen pien- ja tilaita) päivystysaikaan, jos heillä olisi mahdolli- suureläinpuhelinnumerot. suus ottaa myös niitä vastaan. Call centerissä tulisi olla tieto siitä palvelun tasosta, joka suureläimiä Päivystyspuheluihin vastaavan ja niitä edelleen päivystävässä kunnan yksiköissä on, jotta vastaaja välittävän henkilön ei ole useimpien eläinlää- voi harkita, ohjaako asiakkaan keskitettyyn pien- käreiden mielestä pakko olla eläinlääkäri, mut- eläinpäivystykseen vai päivystävälle kunnaneläin- ta osaan puheluista tarvitaan eläinlääkärin asian- lääkärille. On turha ajattaa ihmisiä kauas, jos sa- tuntemusta, koulutusta ja tietotaitoa, koska osa man palvelun saa lähempääkin. Epäilyä herätti se, soittajien asioista on hoidettavissa myös puheli- ehtiikö yksi eläintenhoitaja sekä toimia keskus- mitse. Eläinlääkäreitä ei riitä vastaamaan puhelui- henkilönä että avustaa pieneläinpäivystäjää sa- hin, sillä pieneläinlääkärillä on paljon työtä, jos moin kuin se, löytyykö riittävän koulutettua työ- klinikka palvelee koko maakuntaa. Myös eläin- voimaa vastaajiksi. Yhden vastaajan mielestä pu- klinikoilla puhelimeen vastaavat pieneläinhoita- heluiden määrä saattaa muodostua niin suureksi, jat tuntevat eläinten hoidon tarpeita, ja päivys- että se työllistäisi pieneläinpäivystäjän kokonaan. tyspuhelimeen voisikin useimpien mielestä vas- Päivystyspuhelut voisi yhden vastaajan mielestä tata eläinlääkärin sijasta myös ammattitaitoinen jakaa ennen klo 17 ja sen jälkeen tuleviin. Yhden eläintenhoitaja, joka tuntee eläinten sairauksia, vastaajan mielestä päiväaikaisia puheluita ei kan- mielellään myös suureläinten ongelmia. Eläinlää- nata välttämättä kierrättää call centerin kautta vii- kärit pitävät tärkeänä, että neuvoja tuntee asiak- konloppuisin. kaan tarpeet, on orientoitunut sekä pieniin että suuriin eläimiin ja tuntee työkäytännöt. Etenkin Tehokkain, sujuvin ja kustannuksiltaan edulli- lemmikkejä koskeviin puheluihin voi hyvin vas- sin tapa järjestää keskitetty puhelinpalvelu Keski- tata koulutettu ja kokenut pieneläinhoitaja, joka Suomeen voisi eläinlääkäreiden mielestä olla esi- vastaa päiväsaikaankin samanlaisiin puheluihin merkiksi: klinikoilla, etenkin kun hänellä on konsultaatio- • Yksi yhteinen pieneläinpäivystysnumero, yhteys eläinlääkäriin. Yksi vastaaja ehdotti, että joka soi kulloisenkin (pieneläin)päivystäjän hyötyeläinpuolella vastaajana toimisi päivystävä puhelimessa, tuotantoeläinnumero olisi kunnaneläinlääkäri, pieneläinpuolella vastaajana kullakin päivystysalueella oma. voisi olla eläintenhoitaja. • Pieneläinpuolella päivystävä klinikka, suureläinpuolella ? Yhden vastaajan mielestä vastaajan tulisi mie- • Nykyisillä päivystävillä eläinlääkäreillä olisi luummin olla joku muu kuin pieneläinvastaan- takana erikoiseläinlääkäri (voisi olla laajempi otolla toimiva henkilö, ettei hän ohjaisi turhaan kuin vain Keski-Suomea palveleva). kaikkia pieneläimiä klinikalle. Moni kunnaneläin- • Hyötyeläinpuolella valtakunnallinen call lääkäri olisi halukas hoitamaan suurten eläinten center, pieneläinpuolella maakunnallinen.

Taulukko 5. Päivystysaikaiset puhelut nykyisissä päivystyspiireissä (eläinlääkäreiden antamia arvioita).

Päivystyspiiri Jyväskylän Läntinen Kaakkoinen Saarijärven Pohjoinen Kuhmoisten Yhteensä (arvio) arki-iltaisin ja -öisin/ vuoro - pieneläintä koskevia 3-10 2-6 0-8 1-2 n. 20 - suurta eläintä koskevia 2-15 0-3 0-3 1-2 n. 10

viikonloppuisin yhteensä - pieneläintä koskevia 30-80 10-25 5-20 4-8 n. 100 - suurta eläintä koskevia 10-15 4-10 2-10 6-10 n. 40

32 33 • Maksullinen palvelunumero x/euroa/minuutti. asia: joko Keski-Suomeen, jos on sairaalapaikkoja • Tarjouspyynnöt eri operaattoreille selvittää asian. tai Helsinkiin. Yksi vastaaja ehdotti lemmikkien • Voisi olla ainakin maksullinen numero, jossa jatkohoitopaikaksi kotia. voisi olla vielä porrastus niin, että öiseen aikaan puhelut maksaisivat enemmän. Hevoset voisi lähettää kiireellisissä tapauksissa Tämä karsisi turhia soittoja. Asiakkaan jatkohoitoon esimerkiksi Hyvinkään Hevossai- kannalta call center sikäli hyvä, että raalaan, Yliopistolliseen Eläinsairaalaan (Helsin- päivystys olisi aina samassa numerossa. gissä) tai Laukaan eläinsairaalaan (huom. ei päi- • Ainakin turhista puheluista pitäisi päästä vystä). Pohjoista Keski-Suomea palvelisivat myös muuttamalla neuvonta maksulliseksi. Voisiko Ylivieskan hevosklinikka ja Kiuruveden hevos- pieneläinvastaanoton yhteydessä olla myös klinikka. Suomeen tulisi yhden vastaajan mieles- puhelimeen vastaava henkilö, eläinlääkäriä tä saada useampia päivystäviä eläinklinikoita Hy- avustava hoitaja saattaisi voida hoitaa myös vinkäällä ja Helsingissä sijaitsevien lisäksi. Yksi puhelimen vuorotyönä viikonloppuna? Ainakaan vastaaja ehdotti hevosten jatkohoitopaikaksi koti- ihan ulkopuolisille ei voi päivystyspuhelinta tallia. Jatkohoitopaikan järjestämisen ei kaikkien antaa, palomiesten koulutus ei ehkä vielä riitä mielestä tulisi kuulua kunnan velvoitteisiin lain- tähän. Yhden numeron systeemit numero- kaan (vrt. Kuntaliiton eriävä mielipide, Liite 2). ohjauksineen ovat käyttökelpoisia, kunhan palvelujen käyttäjät valistetaan asiasta. • Maksullinen puhelinpalvelu, mikäli se on laillinen. 6.8 Eläinlääkäripäivystyksen • Hätäkeskus, jossa alan henkilö vastaamassa kustannukset ja kustannustenjako näihin erikseen. Hätäkeskuksessa olisi hyvät karttapalvelut käytössä, jotta kohteen Suureläinlääkäripäivystyksen kustannukset muo- sijainti ja alueen lähimmän päivystäjien dostuvat eläinlääkäreiden (ja heidän sijaistensa) sijainti ovat selkeästi arvioitavissa. peruspalkoista ja kunnallisen lääkärisopimuksen • Kustannuksia varmasti laskisi mukaisesta päivystyskorvauksesta, joka makse- alueen suurentaminen. taan kulloinkin vuorossa olevalle virkaeläinlääkä- rille tai hänen sijaisenaan toimivalle päivystäjälle. Puhelinpalvelun tulisi useimpien mielestä olla vain Kunnallista lääkärien virkaehtosopimusta ollaan Keski-Suomen maakuntaa palveleva, sillä esimer- juuri uudistamassa. Päivystyskorvaus on varalla- kiksi paikallistuntemus joutuu jo Keski-Suomes- olokorvaus, joka maksetaan peruspalkan lisäksi. sakin koville. Laajemman alueen yhteinen (esim. Nykyisen sopimuksen (Kunnallinen työmarkki- Pirkanmaa ja Keski-Suomi) call center saattaisi nalaitos 2005) mukaan praktikon peruspalkka on yhden vastaajan mielestä vaatia kokopäivätoimi- 1436,50 €/kk ja päivystyskorvaukset 2,97 €/h arki- sen eläinlääkärin palkkaamisen. Kolmen vastaa- iltaisin ja öisin klo 17.00 – 8.00 (= 41,58 €/ 14 h jan mielestä palvelu voisi olla laajempi kuin Keski- arkipäivystys) ja 5,12 €/h viikonloppuisin pe klo Suomi, jos on hyvä kartta-aineisto käytössä. 17.00 – ma klo 8.00 (= 327,68 €/ 63 h viikonloppu- päivystys). Eläinlääkintähuollon kokonais-, päi- 6.7.2 Lemmikkien ja hevosten vystys- ja sijaiskustannuksista vuonna 2006 saa- päivystysaikaiset jatkohoitopaikat tiin tietoja osasta kuntia (Liite 6). Keskisuomalaisille lemmikeille sopisivat eläin- lääkäreiden mielestä jatkohoitopaikoiksi kaikki Palokan ja Saarijärven seudun terveydenhuollon edellä mainitut Keski-Suomessa sijaitsevat klini- kuntayhtymissä päivystyksen (kuten koko eläin- kat sekä Yliopistollinen Eläinsairaala Helsingissä. lääkintähuollon) kustannusten jakaminen perus- Ensiapuluontoinen lemmikkien hoito järjestyy tuu eläinlääkäreiden suoritteisiin, jotka kaikki kun- yhden vastaajan mukaan Keski-Suomen omassa tayhtymien eläinlääkärit ovat velvollisia kirjaamaan pieneläinpäivystyspisteessä ja jatkohoito on arjen ylös ja ilmoittamaan kustannustenjakoa varten.

34 35 Läntisessä päivystyspiirissä (Jämsä/Jämsänkoski, denhuollon kuntayhtymä jakavat kahden ylimää- Keuruu, Korpilahti/Muurame ja Petäjävesi) päi- räisen vuoron kulut asukaslukumäärien suhtees- vystyskustannukset jaetaan tasan eläinlääkärei sa ja Äänekoski hoitaa Laukaan ja Hankasalmen den palkanmaksajakuntien/-kuntayhtymien kes- kanssa loput (25 %). ken nk. tasamallin mukaisesti: jokainen päivystys- sopimuksen osapuoli vastaa oman eläinlääkärinsä Tuotantoeläinpäivystyksen kustannusten jaka- (tai tämän sijaisen) päivystyskorvausten maksa- miseen esitettiin eläinlääkäreiden ja terveysval- misesta, eikä kuntien välillä tarvitse tehdä tasaus vonnan johtajien kyselyvastauksissa monenlaisia laskutusta. vaihtoehtoja. Kuusi vastaajaa ehdotti omanlais- taan sekamallia kustannustenjakoon: yhtä suu- Pohjoisessa päivystyspiirissä (Kinnula, Viitasaari ret kustannukset kaikille kunnille eli nk. tasamal- ja Pihtipudas) yhteenlasketut päivystyskulut jae- li, 70 % suoritteet ja 30 % asukasluku, kohtien 2 taan kolmeen osaan: kaikki kunnat maksavat ja 3 sekamalli, kohtien 2 ja 4 sekamalli, aluksi 3 oman eläinlääkärinsä (tai tämän sijaisen) päivys- ja myöhemmin ehkä 4 ja aktiivitilojen määrä hie- tyskorvaukset ja tasauksen jälkeen Kinnulan ja man eläinmäärillä painotetusti. Valmiista vas- Viitasaaren kunnat maksavat korvausta kahdesta tausvaihtoehdoista kannatettiin melko tasaises- vuorosta vastaavalle Pihtiputaalle. Järjestely pe- ti eläinlääkäreiden suoritteita, tuotanto- ja hevos- rustuu siihen, että päivystyksen järjestäminen on tilojen määrää sekä tuotantoeläinten ja hevosten kunnan lakisääteinen tehtävä. määrää (Kuva 9). Kaksi vastaajaa ei ottanut kan- taa asiaan. Jyväskylän päivystyspiirissä päivystyskustannuk set maksaa kunkin päivystykseen osallistuvan Yhdentoista vastaajan mielestä sopivin tapa jakaa eläinlääkärin työnantajakunta ja ylimääräiset kus pieneläinpäivystyksestä kunnille aiheutuvat kustannukset jaetaan kuntien kesken 1/6 jakosuh- tannukset tulevaisuudessa olisi asukasluku, joka teessa. Jyväskylän piirissä vuodesta 2004 alkaen korreloi hyvin lemmikkieläinten määrän kans- järjestettyyn eriytettyyn pieneläinpäivystykseen sa. Suoritteet olisivat paras tapa viiden vastaajan osallistuneet oman tuotantonsa järjestäneet kak- mielestä (Kuva 10). Yhden vastaajan mielestä kus- si kuntaa (Jyväskylä ja Äänekoski) ovat maksa- tannukset tulisi ensin jakaa asukasluvun mukaan neet omat kulunsa, ja ylimääräiset kaksi vuoroa ja myöhemmin suoritepohjaisesti (=> vastaus 1). on jyvitetty tasan eri kunnille (edellisten lisäksi Kaksi vastaajaa ei vastannut tähän kysymykseen. Laukaa, Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä, Kunnanjohtajat kannattivat suoritepohjaista kus- Hankasalmi). Kesästä 2007 maksutavan on sovittu tannustenjakotapaa sekä suurten että pienten muuttuvan siten, että Jyväskylä ja Palokan tervey- eläinten päivystyksen kustannusten jakamiseen.

Kuva 9. Eläinlääkäreiden ja terveysvalvonnan johtajien Suureläinpäivystyksen kustannusjako näkemykset suureläinpäivystyksen kustannusten jaka- 6 misesta (n = 16). ä 5 Vastausvaihtoehdot: 1. Kunnan asukasluku, 2. Tuotanto- ja hevostilojen määrä, 4 3. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä, 4. Eläinlääkäreiden 3 suoritteet, 5. Jonkunlainen ”sekamalli” edellisistä; millainen? 2

astaajien määr 1 V 0 1 2 3 4 5 Kustannusten jakotapa

34 35 Kuva 10. Eläinlääkäreiden ja terveysvalvonnan johta- Pieneläinpäivystyksen kustannusjako jien näkemykset pieneläinpäivystyksen kustannusten 12 jakamisesta (n = 16). ä 10 Vastausvaihtoehdot: 1. Kunnan asukasluku, 2. Tuotanto- ja hevostilojen määrä, 8 3. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä, 4. Eläinlääkäreiden 6 suoritteet, 5. Jonkunlainen ”sekamalli” edellisistä; millainen? 4

astaajien määr 2 V 0 1 2 3 4 5 Kustannusten jakotapa

6.9 Eläinlääkäripäivystysten Eläinlääkäreiden ja terveysvalvonnan johtajien organisointi nyt ja tulevaisuudessa mielestä paras tapa organisoida maakunnallinen eläinlääkäripäivystys olisi suureläinpäivystyksen Päivystysalueiden kuntien kesken on tehty kir- järjestäminen yhteistoiminta-alueittain ja pien- jallinen päivystyssopimus pohjoisessa ja läntises- eläinpäivystyksen ja puhelinneuvonnan keskittä- sä päivystyspiirissä. Päivystyksen toimivuudes- minen yhdelle taholle (vaihtoehto 2). Koko päi- ta vastaavat nykyisin käytännössä kunkin alueen vystyksen järjestelyvastuun keskittäminen yhdelle päivystävät eläinlääkärit itse. Jatkossa vastuu oli- ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alu- si hyvä siirtää yhteistoiminta-alueiden päälliköi- eelle (vaihtoehto 1) sai myös kannatusta. Yksi den vastuulle. vastaaja (vaihtoehto 4) ehdotti pieneläinpäivys- tyksen organisoimista vaihtoehdon 1 mukaan ja Päivystysvuorot sovitaan päivystävien eläinlää- suureläinpäivystyksen organisoimista vaihtoeh- käreiden kesken muutaman kerran vuodessa pi- don 2 mukaan ja yksi vastaaja, että yhteistoiminta- dettävissä alueellisissa päivystyskokouksissa. Kir- alue vastaa pieneläinpäivystyksen järjestämisestä jallinen suunnitelma päivystysvuorojen jakami- maakunnallisesti ja suureläimet hoidetaan omissa sesta tehdään pohjoisessa ja läntisessä piirissä, yhteistoiminta-alueissa tai erikseen harkitun pii- vaihdokset tehdään usein suullisesti päivystävien rijaon pohjalta (Kuva 11). Kolme vastaajaa ei vas- eläinlääkäreiden kesken. Pohjoisessa piirissä ym- tannut kysymykseen. päristöpäällikkö hyväksyy päivystyslistat ja niihin tehdyt muutokset. Läntisen piirin päivystys- Kunnallinen ympäristöterveydenhuolto (ml. listassa huomioidaan edellisten vuosien juhlapy- eläinlääkintähuolto) tultaneen Keski-Suomessa hien tekijät ja mahdollisuuksien mukaan tiedossa organisoimaan tulevaisuudessa nk. isäntäkunta- olevat isot perhetapahtumat (syntymäpäivät, häät mallilla ainakin Keuruun seudulla ja pohjoisen yms.). Kirjallisesta suunnitelmasta voidaan poi- Keski-Suomen kunnissa (Viitasaari ja Pihtipu- keta tarvittaessa vuoroja vaihtamalla: vuoron das), myös Jyväskylän seudulla ympäristötervey- vaihdot tapahtuvat suullisesti, vaihtaja informoi denhuollon yhteistoiminta-alue on kuntaliitosten muita päivystyspiirissä vaihdoksesta. Arki-iltoi- (Jyväskylä, Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskun- hin on jokaisella vakioilta, joka on pysynyt sama- ta) myötä viimeisimmän tiedon mukaan raken- na pitkään. tumassa isäntäkuntamallilla. Kaikki kunnat eivät ole päättäneet asiasta vielä.

36 37 Kuva 11. Eläinlääkäreiden ja terveysvalvonnan johtaji- Paras eläinlääkäripäivystyksen organisointitapa en näkemykset eläinlääkäripäivystyksen organisoimi- 8 7

sesta (n = 15). ä Vaihtoehdot: 6 1. Yksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (kunta 5 tai kuntayhtymä) ottaisi järjestely- ja hallinnointivastuun 4 järjestelmän toiminnasta sekä päivystyspiirien osalta (= 3 sopii kaikkien päivystyspiirien päivystysvuorot sekä maksaa 2 astaajien määr

päivystyskorvaukset kaikille eläinlääkäreille ja laskuttaa kuntia) V 1 että koko maakunnan tasoisten asioiden (= pieneläinpäivystys, 0 1 2 3 4 puhelinpalvelu, jatkohoitopaikat jne.) koordinoinnista. 2. Kukin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue vastaisi Erilaiset organisointimahdollisuudet oman päivystyspiirinsä käytännön päivystysjärjestelyistä (= sopii oman päivystyspiirinsä päivystysvuorot sekä maksaa päivystyskorvaukset alueensa eläinlääkäreille ja laskuttaa alueensa kuntia osana muuta laskutusta), koko maakunnan tasoisten asioiden koordinoinnista (= pieneläinpäivystys, puhelinpalvelu, jatkohoitopaikat jne.) vastaisi joku muu organisaatio (esim. lääninhallitus?). 3. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys annetaan jonkun jo olemassa olevan maakunnallisen organisaation hoidettavaksi (esim. sairaanhoitopiirin tai aluepelastuslaitoksen)? 4. Jokin muu malli, millainen?

6.10 Muita ajatuksia jyväskyläläiset odottavat palvelua läheltä, eläinlääkäripäivystyksen heille jo 40 km on liian pitkä matka. järjestämiseen liittyen • Kuntien johdon ja luottamushenkilöiden Osa eläinlääkärivastaajista pohti päivystyksen tulisi tiedostaa, miten pienen siivun järjestämistä kyselyn lopussa. Esiin tulivat toiveet eläinlääkintähuolto vie kunnan taloudesta. mm. selkeän ja toimivan järjestelmän luomisesta Lakisääteisiä tehtäviä kuitenkin hoidetaan. ja riittävistä resursseista. Päättäjien toivottiin il- Resurssien lisääminen on ainoa vaihtoehto, maisevan selvästi tahtonsa päivystyspalveluiden nykyinen systeemi on liian haavoittuva. Jos me tasosta, joka kuntalaisille halutaan tarjota; resur- eläinlääkärit sairastaisimme yhtä paljon kuin soinnin tulee olla riittävä, jotta nämä palvelut on mitä terveydenhuollossa henkilöstö keskimäärin, mahdollista järjestää. työt eivät tulisi tehdyksi. Järjestelmä toimii vain sillä, että viranhaltijoiden työmoraali ja • Taakan kevennys olisi ehdoton asiakkaista välittäminen ja suoritepohjainen vaatimus uudistuksen yhteydessä. palkkajärjestelmä siihen pakottavat. Itselläni Suurpiirteinen ja helppo malli paras. ei ole minkäänlaista varajärjestelmää • Vapaa-ajan kustannuksella ei pidä piirejä äkillisen sairastumisen sattuessa (siis suurentaa toimimattomiksi, ei päivystyksen ennakkosuunnitelmaa, kuka tekisi työt, jos ei itse tarkoitus ole olla tappotahtista. Kustannukset tule työpaikalle) eikä työnantaja oma-aloitteisesti tiloilla kasvaa kohtuuttomiksi. sellaista tee. Kuntalaisille on erittäin tärkeää, • Koko maakuntaa koskeva pieneläinpäivystysalue että eläinlääkintähuollon palvelut pelaavat. on ongelma, jos kyseessä on vähäinen avuntarve, Lemmikkieläimet ovat perheenjäsenen asemassa jossa kunnaneläinlääkäri/suureläinpäivystäjä ja niiden hoidosta ollaan valmiita maksamaan. voisi auttaa. Eniten olen huolissani kuinka iso Kyse on kuitenkin vain peruspalvelujen alue saadaan käytännössä katettua ja onko antamisesta, siitä, että onnettomuudessa olleille asiakkaat valmiita ajamaan pitkiä matkoja. tai synnyttäville saadaan akuuttiapua. Jos Välillä he ovat ja välillä eivät. Erityisesti keräisi kaikki kuntalaisten vuosien varrella

36 37 antamat kommentit päivystysongelmista tai (kehä kolmosen sisältä lähtien kaupunkiseutujen setvisi valituksia eläinlääkäripalveluista, siitä koon mukaisessa järjestyksessä) yksityisten varmaan tulisi paksu mappi. Päivystyksen voimin (joskaan ei ehkä koskaan koko Suomessa). kohenemisen kustannukset voidaan suurelta Nykytilanteessa kunnilta vaadittaisiin radikaaleja osin periä asiakkailta. Tuotantoeläinten toimenpiteitä ja uusia ajatuksia palvelun omistajille eläinten saaminen hoitoon on osa järjestämisen suhteen. Harkinnan arvoista olisi elinkeinon toimivuutta. Eläinlääkäreiden markkinaperiaatteilla toimiva yhteistoiminta- sijaishuolto voidaan yhdistää tavalla tai toisella alueen omistama suuri pieneläinklinikka, päivystysresurssien lisäämiseen. Sijaisten joka tarjoaisi päivystysluontoisia (kiireellistä saaminen on toinen akuutisti muutosta hoitoa vaativien potilaiden) palveluja ympäri vaativa asia ja se ei parane kuin porukkaa vuorokauden ja työllistäisi eläinlääkärit kunnan lisäämällä ja työolosuhteita kohentamalla. normaaliin tapaan työsuhteeseen (joskin • Oleellisina taustatekijöinä kunnallisen tehokkuuden turvaamiseksi palkkauksen tulisi eläinlääkintähuollon ongelmiin ovat: olla suhteessa työmäärään). Ko. työyhteisön 1) eläinlääkäreiden kaksoisrooli (viranhaltija/ järjestelyjen tulisi olla sellaiset, että työ koettaisiin ammatinharjoittaja) ja siitä seuraava houkuttelevaksi eli puitteet (infra mm. laitteet, vastuun hämärtyminen kunnallisen palvelun kiinteistö, päivystäjän asunto jne.) kunnossa ja toteutuksesta (kunta/eläinlääkäri) työyhteisön koko riittävä työsidonnaisuuden 2) henkilöstöresurssien puute hallitsemiseksi. Em. järjestely vaatisi kuitenkin 3) työtä koskevan arvomaailman muuttuminen riittävän asukaspohjan – en osaa arvioida nuorilla eläinlääkäreillä (yksi vanhan polven riittäisikö esim. meidän maakuntamme siihen. eläinlääkäri teki kolmen nuoren työt). • Markkinatilanteen muuttuessa pieneläinpäivystyskin saattaa joskus toteutua

38 39 7. Eläinlääkäreiden ja eläinlääkintähuollon erityisasiantuntijoiden haastattelut

7.1 Haastateltavat • Keuruu 3.9.: EL, terveysvalvonnan johtaja Jukka Kuusisto (Keuruu) ja Selvityshankkeen ohjausryhmä piti tarpeellisena, EL Katja Tuomi (Petäjävesi) että osaa kunnaneläinlääkäreistä ja terveysvalvon- • Jyväskylä 4.9.: läänineläinlääkäri Markku nan johtajista haastateltaisiin kyselyssä käsiteltä- Tikkanen (Länsi-Suomen lääninhallitus) vien asioiden ja paikallistuntemuksen syventämi- seksi. Haastateltaviksi valittiin kaikki vakituisis- Eläinlääkäreiden lisäksi on haastateltu seuraavia sa viroissa toimivat kunnaneläinlääkärit vuosien valtakunnan tason erityisasiantuntijoita: 2007 ja 2008 aikana eläkkeelle jääviä ja sairaslo- • Helsinki 15.8.: osastopäällikkö Matti Aho malla olevia lukuun ottamatta. Terveysvalvonnan (Maa- ja metsätalousministeriö) johtajista haastateltiin Viitasaaren, Äänekosken, • Helsinki 15.8.: toiminnanjohtaja Mika Jyväskylän sekä Palokan terveydenhuollon kun- Leppinen (Suomen Eläinlääkäriliitto) tayhtymän johtajia. Osa haastatteluista toteutet- • Tampere 17.8.: erityisasiantuntija Tarja tiin ryhmä-, osa yksilöhaastatteluina. Kunnan- Hartikainen (Suomen Kuntaliitto) eläinlääkäreiden sijaisina toimiville lähetettiin kysely, mutta heitä ei haastateltu. Haastateltavilta kysyttiin näkemyksiä mm. uusista päivystysalueista ja -piireistä, uuden eläinlääkin- Haastattelut tehtiin elo-syyskuussa 2007 seuraa- tähuoltolain luonnokseen sisältyvistä velvoitteista vasti: ja päivystyskustannusten jakamisesta. Seuraaviin • Jyväskylä 16.8.: johtava hygieenikko kappaleisiin on koottu tärkeimpiä haastatteluis- Jouko Ridell ja ympäristöjohtaja sa esiin tulleita asioita ja ajatuksia, joilla on ollut Päivi Pietarinen (Jyväskylä) merkitystä uuden päivystysjärjestelmän suunnit- • Äänekoski 16.8.: EL Mari Heimovala telun kannalta. (Laukaa), EL Hanna Laroma (Hankasalmi), EL Hannu Rantanen (Uurainen), EL Marja-Liisa Vihavainen (Konnevesi ja Äänekoski) ja vs. terveysvalvonnan 7.2 Uuden päivystysalueen ja -piirien johtaja Riitta Huikari (Äänekoski) muodostaminen Keski-Suomeen • Jyväskylän maalaiskunta 22.8.: terveysvalvonnan johtaja Kari Lampivuo Kunnaneläinlääkärit ovat sitoutuneet varsin vah- (Palokan th ky) vasti nykyisiin toiminta-alueisiinsa ja tuntevat hy- • Korpilahti 22.8.: EL Kirsti Sipponen vin sekä alueensa asiakkaat että tiestön. Osa haas- (Korpilahti ja Muurame) tatelluista eläinlääkäreistä toivoi päivystyspiirien- • Viitasaari 22.8.: EL Katja Ahlsten sä säilyvän nykyisinä ja vastusti suuria muutoksia. (Pihtipudas), EL, terveysvalvonnan johtaja Eläinlääkärit toivoivat kuitenkin nykyistä jousta- Kaisa Mustonen (Kinnula), EL Kaija Solismaa vampia päivystyspiirirajoja: ei ole tarkoituksen- (Pihtipudas) ja EL, terveysvalvonnan johtaja mukaista, että lähimpänä oleva päivystäjä ei voi Esko Töysä (Viitasaari) ja ympäristöpäällikkö mennä apuun, koska toimii eri päivystyspiirin Seppo Lappalainen (Viitasaari) alueella. Osan mielestä nykyistä päivystysaluetta • Saarijärvi 23.8.: EL, terveysvalvonnan olisi tarvetta suurentaa, jotta päivystyksissä olisi johtaja Matti Ikkala (Saarijärvi ja enemmän työtä ja vähemmän puhelimen vieressä Kannonkoski, Saarijärven seudun th ky) odottelua. Suomessa päivystää nyt yhteensä noin

38 39 100 eläinlääkäriä kerrallaan, Suomen Eläinlääkä- dun ulostulo -tapauksia osuu usein päivystyksiin, riliiton mukaan tavoite on noin 50 – 60 yhtäai- ja ne on hoidettava nopeasti, muuten eläin kuolee. kaista päivystäjää eli noin yksi per ympäristöter- Maantieteellisesti laajaa ja paljon eläimiä ja työtä veydenhuollon yhteistoiminta-alue. sisältävää päivystysaluetta ei todennäköisesti jaksaisi päivystää yksin kukaan eläinlääkäri. Ja jos Eläinlääkärit toivat haastatteluissa esiin päivys- jaksaisikin, ei päivystäjän apu ehtisi aina ajoissa. tysalueiden suurentamiseen liittyviä riskejä sekä Jatkossa, jos eläin- ja tilamäärät (etenkin maito- eläinten terveyden ja eläinsuojelun että eläinlää- tilat, jotka aiheuttavat eniten päivystystyötä) vä- käreiden jaksamisen suhteen. Muutama eläinlää- henevät nykyisestä huomattavasti, voidaan tilan- käri mainitsi väsyneenä työn tekemiseen ja au- netta arvioida uudelleen. tolla ajamiseen liittyvät riskit: työturvallisuus saattaisi välillä jo nykyisellään vaatia joissain ta- Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- pauksissa jopa autonkuljettajan (tai helikopterin!) huoltotyöryhmän mukaan päivystysalueen tu- hankkimista päivystäjälle. Toki myös toisenkin- lee olla vähintään yhden maakunnan kokoinen, laista asennetta löytyi, eivätkä kaikki haastatel- myös laajempi käy. Maakuntarajan noudattami- lut pitäneet mahdollisesti piteneviä ajomatkoja nen ei tule olemaan ehdoton määräys, ja myös lää- ongelmallisina. Myös kyselyssä yksi eläinlääkäri ninraja on osastopäällikkö Matti Ahon mukaan totesi, että ”Autossa istumisesta me saamme huo- mahdollista ylittää, mikäli se on toiminnallises- noimmin palkkaa ja rekkojen joukossa se ei ole edes ti perusteltua. Samalla päivystysalueella voisi olla hauskaa, mutta kuulunee ammatin varjopuoliin.” useampia pienempiä suureläinpäivystyspiirejä ja niillä yhtä aikaa päivystäviä suureläinpäivystäjiä Laajat päivystysalueet aiheuttavat eläinlääkäreis- sekä yksi koko maakuntaa palveleva pieneläin- sä monenlaisia pelkoja paitsi oman jaksamisen ja päivystäjä. Aluksi voitaisiin esimerkiksi yhdistää turvallisuuden, myös eläinten turvallisuuden puo- kaksi nykyistä päivystyspiiriä yhteen; koko maa- lesta: ”Jaksaminen perjantai-illasta maanantaiaa- kunnassa voisi olla yhteensä 2 – 3 päivystyspiiriä muun on eläinlääkärin ongelma, ajoissa apuun esimerkiksi ympäristöterveydenhuollon yhteis- ehtiminen eläimen.” Hätätilanteet, joissa omista- toiminta-alueiden mukaisesti. jan olisi pakko ampua eläin, koska eläinlääkäri ei ehdi apuun ajoissa, saattavat lisääntyä tulevaisuu- Nykyistä suuremmat päivystysalueet nähdään dessa, jos päivystysalueet kasvavat hyvin suuriksi hyvänä ratkaisuna myös Suomen Eläinlääkäri- ja päivystäjä on avun pyytämishetkellä liian kau- liitossa, mutta päivystyspiirien ei SELL:in mukana eikä ehdi tulemaan tilalle riittävän nopeasti. kaan tarvitsisi noudattaa tulevien ympäristöter- Eläinten omistajilla on tällaisissa tapauksissa oi- veydenhuollon yhteistoiminta-alueiden rajoja; keus vaatia korvauksia siltä kunnalta tai kuntayh- lääninhallituksen mukaan se sen sijaan voisi olla tymältä, jonka eläinlääkäri oli päivystysvuorossa tarkoituksenmukaista. SELL kannattaa päivystyk- (vahingonkorvauslain 3 luvun 2 § ja 4 luvun 1 ja sen organisatorista uusjakoa, jossa mietitään päi- 2 §). Korvausvaatimuksia esitetään kunnille aina vystysjärjestelyt uudelleen nykyistä laajemmilla silloin tällöin; etenkin ravihevoset ja hyvät lypsy- alueilla. lehmät ovat arvokkaita ja niiden menettäminen aiheuttaa omistajalle taloudellisia tappioita. Kuntaliiton mukaan päivystysten organisoimisen tulee olla tulevien ympäristöterveydenhuollon Pohjoisessa Keski-Suomessa (sekä Viitasaaren- yhteistoiminta-alueiden vastuulla, eivätkä laki- Pihtiputaan-Kinnulan että Saarijärven-Karstulan luonnoksessa esitetyt päivystysalueiden maakun- päivystyspiirissä) on eläinlääkäreiden mukaan tarajat eivät saisi olla ehdottomia, sillä ne eivät ole edelleen niin paljon maidontuotantotiloja ja lyp- esteinä yhteistoiminta-alueiden muodostamises- sylehmiä, että olisi hyvin riskialtista antaa koko sakaan. Yhteistoiminta-alueiden päälliköt voisi- maakunnan pohjoisosa yhdelle päivystäjälle. Esi- vat sopia keskenään organisoinnista, esimerkik- merkiksi laidun- ja poikimahalvaus- sekä koh- si lääninhallituksen ohjaavaan rooliin käytännön

40 41 järjestelyistä vastaaminen ei sovi. On kuntien itse- vän viranomaisvalvonnan ostamiseen kunnilta; hallinnon periaatteen mukaista, että ne saavat itse varaus liittyy uuden eläinlääkintähuoltolain luon- päättää, miten järjestävät lakisääteiset tehtävänsä; nokseen (22 § Korvaus valvontatehtävistä). Kun- valtio voi vain ohjata kuntia tarvittaessa. nat perustavat itse mahdollisesti tarvitsemansa uudet virat. Kuntaliitto näkee mahdollisena, että nämä virkaeläineläinlääkärit (varatut rahat vastaavat noin 60 eläinlääkärin palkkaamista) voisi- 7.3 Uuden eläinlääkintähuoltolain vat osallistua pieneläinpäivystyksiin, mikäli heillä luonnoksessa esitetyt olisi siihen tarvittavat praktikkotaidot; jääviyson- uudet velvoitteet kunnille gelmia sen sijaan aiheutuisi, jos he osallistuisivat Laki tulee edellyttämään kunnilta uusia järjestely- suureläinpäivystykseen. Näiden virkaeläinlääkä- jä, joista on tärkeää tiedottaa hyvin asukkaita, jot- reiden työpanos on kuitenkin eläinlääkintähuol- ta palvelut löydetään ja niitä käytetään. totyöryhmän raportin mukaan tarkoitus käyttää eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontateh- 7.3.1 Eriytetty pien- ja suureläinpäivystys täviin. Eriytetty pieneläinpäivystys koetaan tärkeäksi sekä pieneläinten hoidon laadun ja saatavuuden Erillinen pieneläinten vastaanotto selkeyttää suu- turvaamiseksi että kunnaneläinlääkäreiden työn reläinpäivystäjien työtä ja vähentää merkittävästi kannalta. Uudistusta kannattavat niin uudesta heille tulevien päivystyspuheluiden määrää, min- eläinlääkintähuoltolaista lausunnon antaneet ta- kä moni kokee yhtenä suurimmista rasitteista. hot, Suomen Eläinlääkäriliitto, eläinlääkärit kuin Kaikilla kunnaneläinlääkäreillä ei myöskään ole asiakkaatkin. Myös Kuntaliitto kannattaa eriyttä- kaikkia päivystysaikaisissa tutkimuksissa mah- mistä, mutta pelkää kuntien kustannusten lisään- dollisesti tarvittavia välineitä omilla peruseläin- tyvän, etenkin jos kunnat joutuvat hankkimaan lääkintään varustetuilla vastaanotoillaan: Eläin- pieneläinpäivystyspalvelut ostopalveluna yksityi- lääkäriliiton tekemän kyselyn mukaan röntgen on siltä; kunnan rakenteesta ja kunnaneläinlääkä- noin 25 %:ssa ja ultraäänilaite noin 75 %:ssa kun- rinvirkojen määrästä riippuu, saadaanko palve- naneläinlääkäreiden vastaanotoista. lut tuotettua yksityisten vai kunnallisten eläinlää- käreiden avulla. Myös se, mistä ja millä hinnalla Eriytetyn päivystyksen tarve on suurin Jyväskylän saadaan rekrytoitua tarvittavat päivystysavustajat, lähialueella. Eläinlääkäripäivystyksen järjestämi- mietityttää Kuntaliittoa. sestä kirjoitettiin alueen valtalehdessä Keskisuo- malaisessa keväällä varsin kärkevästi (Roikonen Tuotantoeläinten päivystyksen hoitaisivat jatkos- 2007). Lemmikkieläinten omistajat toivovat saa- sakin kunnaneläinlääkärit, pieneläinpäivystys- vansa klinikkatasoista palvelua myös päivystys- palvelua kuntien olisi tarvittaessa mahdollista os- aikaan, eivätkä tyydy siihen eläinlääkintähuolto- taa myös yksityisiltä. Jatkossa päivystyksiin osal- lain määrittämään peruseläinlääkäritasoon, josta listuvien kunnaneläinlääkäreiden saatavuus tulee kunnat ovat vastuussa. Lemmikkieläinten omista- olemaan suuri haaste; maassa on jo tällä hetkellä jat ovat osoittaneet tyytymättömyyttään myös sii- paljon täyttämättömiä virkoja. Yksityisten eläin- hen, etteivät kunnaneläinlääkärit tuotantoeläin- lääkäreiden palkkaaminen päivystäjiksi on huo- ten sairaskäynneillä ollessaan voi ottaa lemmikke- mattavasti kalliimpaa, sillä heille on maksettava jä heti vastaan: mikäli tuotantoeläimen hoitotarve palkkaa muun kuin kunnallisen virkaehtosopi- on kiireellinen, siirtyy lemmikin hoito siihen, kun muksen pohjalta. päivystäjä palaa hoitokäynniltä vastaanotolle. Jy- väskylän päivystyspiirin järjestämään eriytettyyn Keväällä 2007 vahvistetun valtion budjettikehyk- pieneläinpäivystykseen on em. syistä tuotu lem- sen mukaan MMM on varautunut vuodesta 2009 mikkejä myös muista kuin päivystyspiiriin kuu- lähtien käyttämään 4,8 milj. euroa vuodessa lisää luvista kunnista. rahaa eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liitty-

40 41 Suurten eläinten omistajille tärkeää on saada no- lääkäriliiton mukaan vastaajalla olisi hyvä olla peasti apua akuutteihin hätätilanteisiin kuten lyp- eläinlääkärin koulutus. SELL näkee call centerin sylehmien laidun- ja poikimahalvauksiin, synny- kunnalle tuloa tuottavana palveluna, jos siitä voi- tyskomplikaatioihin sekä hevosten ähkyihin ja ta- daan periä maksu. Call center voisi SELL:in mu- paturmiin. Päivystävän eläinlääkärin osaaminen kaan tulevaisuudessa olla valtakunnallinen pal- ja kokemus on tärkeää, sillä tuotantoeläinten hoi- velu, jonka tuottaisi kaikille kunnille esimerkiksi dossa on kyse omistajan elinkeinosta: esimerkiksi Yliopistollinen Eläinsairaala, Verkavet tai Fen- hyvien, parhaassa maidontuotanto- ja lisäänty- novet. Tärkeää SELL:in mukaan olisi, että palve- misiässä olevien lehmien taloudellinen merkitys luun ilmoitettaisiin seutukunnittain päivystävien on suuri, eikä niitä olisi varaa menettää sen vuok- eläinlääkäreiden yhteystiedot ja että päivystäjil- si, ettei eläinlääkäri ehdi apuun ajoissa. Myös tuo- lä olisi aina kännykät mukanaan. Puhelimen pai- tantoeläinten ja hevosten omistajille on tärkeää, kannusjärjestelmän mukaan nähtäisiin eri päivys- että he saavat eläinlääkärin puhelimella kiinni no- täjien sijainnit ja puhelu voitaisiin ohjata lähim- peasti. Tästä syystä varsinkin kaupunkiseuduilla mälle eläinlääkärille. Myös Kuntaliiton mukaan on tärkeää eriyttää isoja ja pieneläimiä koskevat palvelunumero voisi tulevaisuudessa olla valta- puhelut. Pieneläinpuheluiden vastaamiseen riit- kunnallinen; tärkeintä on, että palvelun toimin- tää usein pieneläinhoitajakoulutus, mutta tuotan- tavarmuus on hyvä. toeläimistä soitetaan useimmiten eläinlääkärin apua vaativissa tilanteissa. Myös VIRVE-viranomaisverkon ja -puhelinten käyttöä eläinlääkäripäivystyksessä ehdotettiin, 7.3.2 Call center sillä nk. valmiuseläinlääkäreinä toimivilla seitse- Call centeriä pidetään hyvänä uudistuksena, kun- mällä kunnaneläinlääkärillä olisi jo valtion kus- han sen toteutus onnistuu. Puhelujen maksulli- tantamat puhelimet käytössään. VIRVE:n käyttö suutta kannatettiin myös yleisesti. Uuteen eläin- ei kuitenkaan saanut kannatusta läänineläinlääkä- lääkintähuoltolakiin tulisi selkeästi kirjata kunnil- riltä eikä kaikilta sitä käyttäneiltä kunnaneläinlää- le mahdollisuus periä soittajilta maksua palvelun käreiltä, sillä puhelinten kuuluvuus on heikko (ei ylläpidosta. Lakiluonnoksen tarkoittamat keskite- kata koko Keski-Suomen aluetta hyvin), puhelin- tyt yhteydenotot voivat Kuntaliiton mukaan sisäl- ten akut ovat lyhytkestoisia ja itse puhelimet suu- tää myös muuta kuin puheluita, esimerkiksi säh- ria. Päivystystilanteet eivät myöskään ole sellaisia köpostitse tehtyjä yhteydenottoja. Call centerin hätätilanteita, joita varten suojattu viranomais- kustannukset voitaisiin jakaa asukasluvun tai suo- verkko on perustettu. (vrt. Hyötylä 2003) ritteiden (puhelujen tai eläinlääkäreiden tekemien hoitotoimenpiteiden määrän) perusteella. 7.3.3 Jatkohoitopaikat On melko todennäköistä, että jatkohoitovelvoite Sekä pienten että suurten eläinten omistajat näki- jää pois lakiesityksestä. Mikäli se kuitenkin tu- sivät hyvänä sen, että olisi käytössä kaksi erillis- lee lakiin, riittäisi pieneläinten jatkohoitopai- tä päivystysnumeroa: toinen suureläinpäivystyk- kaksi Jyväskylän seudulla päivystävä pieneläin- seen ja toinen lemmikkieläinpäivystykseen, sillä klinikka. Valtakunnallisesti päivystäviä hevosten pelätään toisen ryhmän soittajien ruuhkautta- hoitopaikkoja ovat ainakin Yliopistollinen Eläin- van linjat. Kuopion seudun kokemuksen mukaan sairaala Helsingissä ja Hyvinkään hevossairaala. päivystyspuhelujen maksullisuus ei ole ongelma Pieneläimiä päivystävät 24 tuntia vuorokaudes- eläinten omistajille (Kangas 2006). sa Espoon Eläinsairaala sekä Hertta- ja Mevet- eläinlääkäriasemat Helsingin seudulla. Eläinlää- Call center voitaisiin maa- ja metsätalousministe- käriliiton mukaan jatkohoitopaikkasopimukset riön mukaan järjestää hätäkeskuksessa, tai vastaa- eivät tulisi kunnille kalliiksi, jos kunnan ja palve- jana voisi olla pieneläinpäivystyksen avustaja tai luntuottajan väliset sopimukset tehtäisiin ”euroa terveyskeskus (vrt. Kymenlaakso). Tärkeintä on per pää” -hinnoittelun mukaan. palvelun toimintavarmuus ja osaaminen. Eläin-

42 43 7.4 Kustannustenjako kaan myös suureläinpäivystyksen kustannukset voitaisiin jakaa asukasluvun perusteella. Nauto- Eläinlääkäreiden suoritteet olisivat monien haas- jen ja hevosten osalta on mielekästä tarkastella tateltujen mielestä reiluin ja oikeudenmukaisin eläinmäärätietoja, ja ne on myös mahdollista saa- päivystyskustannusten jakoperuste, mutta niihin da varsin helposti ja luotettavasti maa- ja metsäta- voi liittyä tiettyjä käytännön hankaluuksia, sillä lousministeriön tietopalvelukeskuksesta (TIKE) kaikki eläinlääkärit eivät ole tottuneet niiden ra- ja Suomen Hippoksesta. Hippos tilastoi hevoset portoimiseen ja pitävät sitä hankalana. Saarijärven omistajan kotikunnan mukaan, joten esimerkiksi ja Palokan kuntayhtymissä käytössä oleva suori- Jyväskylä, jonka asukkaat omistavat paljon mui- tepohjainen kustannustenjako toimii ja siihen ol- den kuntien alueilla pidettäviä hevosia, joutuisi laan tyytyväisiä. Myös esimerkiksi Mikkelin seu- osallistumaan suureläinpäivystyksen kustannuk- dulla kustannustenjako perustuu suoritteisiin. siin niiden osalta.

Monilla alueilla Suomessa eläinlääkintähuollon Muiden tuotantoeläintilojen osalta eläinmäärätie- kustannukset jaetaan erilaisten ”sekamallien” dot (siat, kanat, lampaat, vuohet) eivät ole mielek- mukaan osin asukasluvun ja osin hyötyeläinti- käitä jakoperusteita, sillä niille ei juurikaan teh- lojen tai eläinten määrän suhteessa. Sekamal- dä päivystysaikaisia sairaskäyntejä vaan lähinnä lit saivat kannatusta osalta haastatelluista (vrt. virka-aikaan hoidettavia terveydenhoitokäyntejä myös kyselyvastaukset). Myös Kuntaliiton mu- ja muita ennalta sovittuja ei-kiireellisiä toimenpi- kaan sopiva sekamalli olisi hyvä, kun se ei ole lii- teitä. Etenkin kanojen osalta tilakohtaiset eläin- an monimutkainen. määrät ovat erittäin suuria ja vääristäisivät tilas- toja erittäin merkitsevästi, sillä kanaloihin ei teh- Pieneläinpäivystyksen kustannukset olisi helpoin- dä päivystyskäyntejä juuri koskaan. Eläintilojen ta jakaa asukasluvun mukaan ainakin aluksi. Kes- määrä ei korreloi eläinlääkäreiden päivystystyön ki-Suomen pohjoisosasta kuljetusmatkan pituus kanssa kovinkaan hyvin, sillä tilakoot vaihtelevat saattaa aiheuttaa palvelujen käytön vähäisyyttä, ja suuresti ja osa tiloista työllistää päivystäjiä usein, alueen suureläinpäivystäjät hoitaisivat mielellään toiset eivät juuri koskaan. myös pieniä eläimiä, jos ovat vapaita. Saarijärve- läisille pieneläinpäivystys ei olisi yhtä kaukana Kuntien maksamat subventiot poistetaan uudesta (etenkään jos se järjestetään välillä Äänekoskel- eläinlääkintähuoltolaista. On kunnan omassa har- la), mutta esimerkiksi haavapotilaille päivystys- kinnassa, maksetaanko niitä vielä jatkossa. Tuo- käynti saattaisi tulla nykyistä paljon kalliimmaksi tantoeläinten omistajien maantieteellisen tasa- ja eläin jäädä hoitamatta. arvon ja eläinsuojelun näkökulmasta olisi toi- vottavaa, että korvauksia maksettaisiin edelleen Tuotantoeläinten päivystystapauksia on eläinlää- jossain muodossa; liian korkeat matkakustannuk- käreiden kokemusten mukaan eniten maidontuo- set ja matkan pituuteen sidotut palkkiot saattavat tantotiloilla, ja myös hevosten ähkyt työllistävät aiheuttaa aikaisempaa suuremmilla päivystysalu- päivystäjiä usein. Tuotantoeläinpäivystysten kus- eilla sen, ettei eläinlääkärin apua ole varaa pyy- tannukset olisikin joidenkin haastateltujen mu- tää päivystysaikaan, vaan odotetaan arkea, jolloin kaan reiluinta jakaa joko niiden yksilömäärän tai eläin voi olla jo hyvin huonossa kunnossa. tilojen määrän mukaan, yhden haastatellun mu-

42 43 8. Uuden päivystysmallin kustannusvaikutukset kunnille ja eläinten omistajille

8.1 Kustannukset ja niiden jakaminen 8.2 Kustannusvaikutukset kunnille

Maakunnallisen pieneläinpäivystyksen ja keskite- Suureläinpäivystys tyn päivystyspuhelinpalvelun (nk. call center) jär- Mikäli suuria eläimiä päivystää yhtä aikaa nykyis- jestäminen ovat uusia lakisääteisiä tehtäviä, jotka tä vähemmän eläinlääkäreitä, vähenevät kunnille kuntien on järjestettävä uuden eläinlääkintähuol- suureläinpäivystyksestä aiheutuvat päivystyskor- tolain mukaisesti viimeistään vuoden kuluessa vauskustannukset. Säästö pienenee, jos kunnat lain voimaantulosta (Maa- ja metsätalousminis- päättävät subventoida pitkistä matkoista johtu- teriö 2007a). Kunnaneläinlääkäreiden vastuulla via eläinlääkintäkuluja. Aikaisempaa useampien nykyisinkin oleva peruseläinlääkäripäivystys säi- eläinlääkäreiden muodostamat päivystysalueet lyy myös edelleen kuntien lakisääteisenä velvoit- saataneen myös toimimaan vähemmillä päivys- teena. tyssijaisilla, kun vuoroja voidaan järjestellä joustavammin vuosi- ja sairaslomien mukaan. Maa- Näiden tehtävien aiheuttamien kustannusten ja kunnan tasoisesti toimiva järjestelmä on näin niiden vaatimien henkilöstöresurssien alueelli- paitsi vähemmän haavoittuva, myös mahdollises- nen jakaminen tulee tehdä todellisten palvelutar- ti edullisempi kunnille. peiden mukaan: kustannuksista tulee vastata tarpeen mukaan, ja siellä missä on hoidon tarvetta Uuteen eläinlääkintähuoltolakiin ei enää sisälly- (hoidettavia eläimiä), pitää olla riittävästi päteviä tetä säännöstä kuntien mahdollisuudesta tukea työntekijöitä (eläinlääkäreitä). Kunnat vastaavat (subventoida) eläintuotantoa maksamalla osa päivystyspalvelujen järjestämisen aiheuttamista eläinlääkäripalvelujen maksuista, mutta kunnat kustannuksista, asiakkaat tarvitsemistaan palve- voivat halutessaan edelleen maksaa niitä hyöty lusuoritteista (eläinlääkärin eläimelle tekemistä eläinten omistajille määrätyn kilometrirajan ylit- hoitotoimenpiteistä ja matkoista). tävistä sairaskäynneistä. Ilman subventiota eläin- lääkärin sairaskäynnin hinta saattaa aiheuttaa Keskisuomalaiset kunnanjohtajat kannattivat ky- eläinsuojelullisia ongelmia, kun sairas eläin jää lii- selyvastauksissaan suoritepohjaista jakoa sekä an kalliin hinnan vuoksi hoitamatta päivystysai- pien- että suureläinpäivystyksen järjestämises- kaan ja joutuu odottamaan apua pitkään. tä aiheutuvien kustannusten jakamiseen. Päivys- tyksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset Maakunnallinen pieneläinpäivystys on kunnanjohtajien mukaan oikeudenmukaisin- Uuden eläinlääkintähuoltolain mukaisen maata jakaa palvelujen todellisen käytön, ei esimer- kunnallisen pieneläinpäivystyspalvelun järjestä- kiksi asukaslukujen mukaisessa suhteessa, sillä on minen tulee aiheuttamaan kunnille uusia kustan- todennäköistä, etteivät päivystyspisteestä kauem- nuksia, sillä nykyisessä laissa ei ole vastaavaa vel- pana asuvat lähde tuomaan eläimiä vastaanotol- voitetta, eikä eriytettyä pieneläinpäivystystä ole le päivystysaikaan yhtä helposti kuin lähempänä järjestetty vapaaehtoisesti kuin Jyväskylän päi- asuvat. Call centerin kustannusten jakaminen voi- vystyspiirissä. si perustua joko asukaslukuun tai suoritteisiin. Pieneläinpäivystyksen kustannusten suuruus riippuu paljolti siitä, saadaanko järjestelmä toimi-

44 45 maan osin kunnaneläinlääkärivoimin ja/tai kun- kainen 2007b). Päivystyspuhelut on jo muutettu nan tiloissa, ja millä ehdoilla ja hinnoilla tarvit- maksullisiksi ainakin Kuopion seudulla. tavat yksityiset eläinlääkärit ja avustajat saadaan palkattua mukaan päivystykseen. Jos palvelun jär- Mikäli uuteen eläinlääkintähuoltolakiin kirjataan jestäminen kilpailutetaan yksityisillä klinikoilla, kunnille velvollisuus sopia jatkohoitopaikaksi so- hinta saattaa olla kunnille hyvinkin kallis. Kun- veltuvan erikoiseläinlääkäripalvelujen tuottajan nan tiloissa järjestetystä päivystyksestä voidaan kanssa, saattavat kunnat joutua maksamaan lisä- periä kunnille järjestämiskustannuksia osin kat- kustannuksia ainakin hevosten osalta; pieneläin- tavaa klinikkamaksutuloa, yksityisillä klinikoilla ten jatkohoitopaikaksi riittäisi Keski-Suomen järjestetystä todennäköisesti ei. päivystävä pieneläinklinikka. Jatkohoitoyksikön perustamisen kustannusarvioksi on eläinlääkin- Osa pieneläinpäivystyksen järjestämiskustannuk- tähuoltotyöryhmän loppuraportissa (Maa- ja sista tulisi kunnanjohtajien mukaan saada perit- metsätalousministeriö 2007a) esitetty 0,2 euroa/ tyä takaisin palvelujen käyttäjiltä (lemmikkieläin- asukas pieneläinten ja 0,2 euroa/asukas hevosten ten omistajilta). Kunnalla on jo nykyisenkin lain osalta. Arvio tarkoittaisi kunnille noin kahden mukaan oikeus periä pieneläinpäivystyspalvelu- miljoonan euron kustannusta, joka on 20 % kun- jen järjestämiskustannuksia takaisin asiakkailta, tien arvioiduista vuotuisista eläinlääkintähuol- mikäli se on kustannuksellaan järjestänyt toimi- lon kustannuksista. Eläinten omistajat vastaisi- tilat ja työvälineet näiden palveluiden tuottamis- vat hoidosta aiheutuvista kustannuksista, mutta ta varten. Nk. klinikkamaksun suuruus on mää- kunta joutuisi maksamaan palvelujen ylläpidos- rättävä sellaiseksi, että se kattaa vastaanottokäyn- ta. Keski-Suomen maakunnan kuntien osuus oli- nistä kunnalle keskimäärin aiheutuvat todelliset si jatkohoitopaikan aloituskustannuksista noin kustannukset (Sisäasiainministeriö 2007, s. 216). 103 000 euroa eli noin 5 % 2 000 000 eurosta asu- Kunnan hyväksymä päivystysmaksu saa myös uu- kasmäärään suhteutettuna; Keski-Suomen asuk- den eläinlääkintähuoltolain mukaan sisältää kun- kaiden (269 636 as.) osuus koko maan asukkais- nalle tulevan klinikkamaksuosuuden, jos päivys- ta (5 250 032 as.) on noin 5,1 % (Tilastokeskus). tys tapahtuu kunnan tiloissa ja välineillä. Esimer- Kustannukset jakautuvat kunnille pääsääntöisesti kiksi Jyväskylässä peritään tällä hetkellä kuuden pieneläinten määrää hyvin vastaavan asukasluvun euron suuruinen klinikkamaksu kaupungin omis- suhteessa, sillä hevosten määrät perustuvat arvi- taman ja varustaman Viitaniemen klinikan asiak- oihin (kunnissa, lääneissä ja Suomen Hippokses- kailta. sa on tiedot vain osasta hevosia).

Uuteen eläinlääkintähuoltolakiin kunnan maksuja koskevaan 21 §:ään kirjattaneen, että kunnalla on oikeus periä maksu yhteydenottoja varten 8.3 Kustannusvaikutukset järjestetystä palvelusta. Sairaan eläimen hoito ja eläinten omistajille siihen liittyvä neuvonta voidaan Kuntaliiton mukaan katsoa palveluksi, jolloin siitä on mahdol- Eläinten omistajille nykyisiä laajemmat päivystys- lista periä maksu toisin kuin pelkästään hallinto- alueet ja niiden myötä pidentyvät matkat tulevat lain mukaisesti viranomaisneuvonnaksi määritel- aiheuttamaan lisäkustannuksia joko itse (pien- tävästä toiminnasta. Koska nyt näyttää siltä, että eläimet) tai eläinlääkärille (suuret eläimet) mak- kunnan kustannukset tulevat eläinlääkäripäivys- settavien matkakustannusten noustessa: päivys- tysjärjestelyjen osalta nousemaan, tulisi kunnille tysalueen laajeneminen voi pidentää sekä pien- Kuntaliiton mukaan antaa mahdollisuus laskut- eläinten kuljetusmatkoja että eläinlääkäreiden taa palvelun järjestämisestä. Tämä voitaisiin hoi- tekemiä hyötyeläinten sairasmatkoja. taa siten, että kunnan maksuja koskevaan pykä- lään kirjattaisiin, että kunnalla on oikeus periä Eläinlääkintähuoltotyöryhmän mukaan kunnan päivystysmaksu em. palvelun ylläpidosta (Harti- määrittämän taksan tulisi kattaa kaikki yksityisen

44 45 pieneläinklinikan kulut eli asiakas maksaa, ei ve- korvaus on edestakainen matkakustannus. Pitkät ronmaksaja (Aho 2007). Eläinlääkärin pieneläina- etäisyydet vaikuttavat siis suureläinten omistajien siakkailta perimät maksut tulevat nousemaan ny- maksamiin eläinlääkäripalkkioihin päivystysai- kyisestä, sillä yksityiset päivystäjät eivät ole velvoi- kana vielä huomattavammin kuin virka-aikana. tettuja noudattamaan kunnalliseläinlääkäritaksan mukaisia maksuja, vaan laskuttavat palveluista to- Maantieteellisesti laajojen päivystysalueiden dennäköisesti aluksi oman ja myöhemmin kun- vuoksi suureläinten hoidosta aiheutuvat eläinlää- nan määräämään taksan mukaan. Jotta asukkaat kärikustannukset kohoavat suuriksi ja niiden kor- saisivat käyttämänsä palvelut tasapuolisesti ja sa- vaamisesta olisi pyrittävä sopimaan kuntien väli- maan hintaan riippumatta siitä, kuka eläinlääkä- sessä päivystyssopimuksessa siten, että eläinten ri (kunnan vai yksityinen) on päivystysvuorossa, omistajien eriarvoisuus maakunnan eri puolil- tulisi kunnan palvelun tilaajana voida määritellä la vähenee. Kunnaneläinlääkäritaksassa eläimen mahdollisimman yhtenäiset maksutaksat. omistajan maksama palkkio perustuu menomat- kan pituuteen sekä toimenpidepalkkioon. Lisäk- Hyötyeläinten osalta asiakkaan maksamat mat- si eläinlääkäri perii matkakorvauksen. Sekä käyn- kakustannukset nousevat, mikäli kunnat eivät timaksuun että toimenpidepalkkioihin tulee päi- jatkossa subventoi eläinlääkärien tekemiä hyö- vystysaikana korostus, joka yöaikaan (klo 22.00 tyeläinten sairasmatkoja. Kunnaneläinlääkärin – 8.00) on 100 % ja muuna päivystysaikana 50 %. perimät matkakorvaukset (käyntimaksu ja kilo- Voimassa olevan taksan mukaan lasketut eläin- metrikorvaus) perustuvat virkaehtosopimukseen. lääkärin ilta- ja yöaikaisten sairaskäyntien kus- Käyntimaksu perustuu menomatkaan. Käynti- tannukset 20 km ja 150 km etäisyydellä oleville maksun korotus on 100 % yöaikana (klo 22.00 – tiloille on esitetty taulukossa 6. 8.00) ja muuna päivystysaikana 50 %. Kilometri-

Taulukko 6. Kunnaneläinlääkärin päivystyskäynnin aiheuttamat kustannukset asiakkaalle (Tirkkonen 2007).

20 km päässä oleva 150 km päässä oleva 20 km päässä oleva 150 km päässä oleva tila, edestakainen tila, edestakainen tila, edestakainen tila, edestakainen matka n. 40 km, matka 300 km, matka 40 km, matka 300 km, ajoaika n. 30 min ajoaika n. 4 h ajoaika 30 min. ajoaika n. 4 h

ILTA YÖ matkakorvaus ilman alv 18 135 18 135 käyntimaksu ilman alv 32,74+16,32=48,93 89,76+44,88 =134,64 32,64 +32,64=65,18 89,76+89,76=176,52 yhteensä (sis. alv) 84,13 310,40 101,60 386,15

Lisäksi tulevat toimenpidepalkkiot sekä lääkekustannukset.

46 47 9. Ehdotus maakunnallisen eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseksi Keski-Suomessa

I UUSI MAAKUNNALLINEN PÄIVYSTYSALUE, kas- ja lemmikkieläinkeskittymä ja siten suurin SUURELÄINPÄIVYSTYSPIIRIT JA ALUEEN palvelujen tarvitsija. Myös sijainniltaan Jyväsky- YHTEINEN PIENELÄINPÄIVYSTYS lä on riittävän keskeinen. Uudeksi päivystysalueeksi tulisi mahdollisimman • Pieneläinpäivystyksen järjestämiseen pian sopia koko Keski-Suomen maakunta sekä on useampia toteuttamis- ja erillisillä sopimuksilla seuraavat alueeseen toi- hallinnointivaihtoehtoja riippuen minnallisesti ja maantieteellisesti hyvin sopivat tulevasta organisaatiomuodosta ja kunnat muista maakunnista: toteuttamiskustannuksista. • Kangasniemi (Etelä-Savo), joka kuuluu nykyisin samaan päivystyspiiriin Joutsan, Yhtä aikaa päivystäisi suuria eläimiä aluksi yh- Leivonmäen, Luhangan ja Jyväskylän teensä viisi kunnaneläinlääkäriä ja pieneläimiä maalaiskunnan eteläosan kanssa yksi eläinlääkäri sekä yksi avustaja. • Mänttä, Vilppula, Ruovesi ja Virrat (Pirkanmaa), joista Mänttä ja Vilppula ovat jo mukana Keuruun ympäristöterveydenhuollon yksikössä. II PIEN- JA SUURELÄINPÄIVYSTYS Ruovesi ja Virrat ovat liittymässä Keuruun ympäristöterveydenhuollon II a Pieneläinpäivystys yhteistoiminta-alueeseen Järjestämisvastuu Jyväskylälle/Jyväskylän todennäköisesti vuoden 2009 alusta. ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta- alueelle Keski-Suomi olisi toiminnallisesti yhtä päivystys- • Pieneläinpäivystyksen järjestäminen aluetta ja kaikilla suureläinpäivystäjillä olisiyhtä- tulisi antaa sen kunnan tai läinen oikeus toimia kaikissa alueen kunnissa. ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta- • Hallinnollisia vaihtoehtoja on kaksi: alueen (kuntayhtymä tai isäntäkunta) 1. Suureläinpäivystystä varten tulisi hoidettavaksi, jolla on suurin tarve muodostaa kolme hallinnollista pieneläinpäivystykseen, ja jonka alueella päivystyspiiriä mahdollisimman pitkälti se tulee fyysisesti sijaitsemaan. tulevien ympäristöterveydenhuollon • Keski-Suomessa suurin tarve yhteistoiminta-alueiden mukaisesti. pieneläinpäivystyspalveluille on Jyväskylässä, Yhteistoiminta-alueet vastaisivat johon Korpilahti ja todennäköisesti järjestämisestä ja hallinnoinnista. myös Jyväskylän maalaiskunta liittyvät 2. Kaikki kunnat olisivat samaa 1.1.2009 alkaen. Uudessa Jyväskylässä päivystysaluetta ilman piirirajoja sekä tulee asumaan noin 46 % koko toiminnallisesti että hallinnollisesti. maakunnan asukkaista; kunnissa oli Yksi taho vastaisi päivystyksen yhteensä 125 221 asukasta 31.12.2006. järjestämisestä ja hallinnoinnista. • Jyväskylän seutu olisi myös maantieteellisesti riittävän keskeinen koko maakunnan Maakunnallinen pieneläinpäivystys tulisi järjes- palvelupisteelle, ja siellä on useita soveltuvia tää Jyväskylässä, joka on maakunnan suurin asu-

46 47 pieneläinpraktiikoita (Jyväskylän kaupungin isäntäkuntamallin mukaan sekä yksityisiä eläinlääkäriasemia). (yhteinen toimielin) • Pieneläinpäivystys voisi hoitaa eriytetysti • Palvelujen tuotanto-organisaatio olisi nykyisen Jyväskylän päivystysalueen oman tuotannon osalta sama molemmissa kuntien (Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, hallintomalleissa: yksi kunnan omistama Uurainen, Laukaa, Hankasalmi, toimipiste, yksi palkanmaksaja ja työsuhteiset Äänekoski ja Konnevesi) sekä Muuramen eläinlääkärit ja pieneläinhoitajat. ja Korpilahden pieneläimet, lisäksi siellä hoidettaisiin muiden kuntien Pieneläinpäivystäjät, jos päivystys toteutetaan pieneläimiä eri sopimuksen mukaisesti. ostopalveluna Näiden em. Jyväskylän kaupunkiseudun • Päivystykseen tarvittavat tilat, ulkopuolisten kuntien eläinlääkärit välineet, lääkkeet ja työntekijät hoitaisivat mahdollisuuksiensa mukaan hankittaisiin sopimuspohjaisesti myös perustason pieneläinpäivystyksen yksityisiltä pieneläinklinikoilta. omalla alueellaan, mutta voisivat tarvittaessa • Päivystyspisteen sijainti vaihtelisi ja kunta ei lähettää potilaan pieneläinpäivystykseen. todennäköisesti voisi periä klinikkamaksua. Pieneläinpäivystysklinikka toimisi • Yksityisten eläinlääkäriasemien näin myös jatkohoitopaikkana ja call asemien tekemät tarjoukset centerinä pieneläinten osalta. voivat olla kalliita kunnille. • Pieneläinpäivystyksen toiminnasta ja • Kunnat voivat nykyään tehdä monipuolista taloudesta vastaisi Jyväskylän kaupunki yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa tai Jyväskylän yhteistoiminta-alue, muut erilaisin sopimusmenettelyin. Yritysten kunnat osallistuisivat pieneläinpäivystyksen kanssa tehtävät yhteistoiminta- ja kustannuksiin suoriteperusteisesti. kumppanuussopimukset on kilpailutettava, mikä edellyttää hyvää sopimusoikeuden Pieneläinpäivystyksen toteuttamisvaihtoehdot tuntemusta ja osaamista. Keskenään • Maakunnallinen pieneläinpäivystys kilpailutilanteessa olevia yhteistyötahoja on voidaan käytännössä toteuttaa kolmella eri kohdeltava tasapuolisesti. Pitkäjänteisyys tavalla, joiden toteuttamiskelpoisuutta ja ja pitkäkestoiset yhteistoimintasopimukset kustannuksia tulisi selvittää tarkemmin: ovat osoittautuneet eri osapuolille monissa 1. ostopalveluna yksityisten tapauksissa. (Suomen Kuntaliitto 2002) klinikoiden voimin 2. kunnan tai (liikelaitos)kuntayht Pieneläinpäivystäjät, jos päivystys toteutetaan ymän omana tuotantona tai omana tuotantona 3. edellisten yhdistelmänä • Pieneläinpäivystäjinä toimivat eläinlääkärit • Jyväskylän ympäristöterveydenhuollon (yksityiset tai kunnaneläinlääkärit) ja yhteistoiminta-alueen toteuttamistavasta avustajat voitaisiin palkata suoraan (seututerveyskeskus/isäntäkunta) riippuen järjestävän kunnan/yhteistoiminta- pieneläinpäivystyksen järjestämiseen alueen palvelukseen ja toimimaan kunnan olisi kaksi hallinnollista vaihtoehtoa: omistamissa ja varustamissa tiloissa, 1. hallinto voisi perustua liikelaitosmalliin, jolloin palvelua ei tarvitsisi kilpailuttaa. jos yhteistoiminta-alueen toteutus • Kokonaan omana tuotantona järjestäminen on seututerveyskeskuksessa tai vaatisi kunnallisen pieneläinklinikan 2. hallinnosta vastaisi Jyväskylän varustelua ja vähintään neljän eläinlääkärin kaupunkiorganisaatioon sijoittuva ja 5 – 6 avustajan rekrytointia tehtävään. ympäristöterveydenhuoltoyksikkö, Nykyisiä kunnaneläinlääkärin viran jos yhteistoiminta toteutetaan haltijoita ei todennäköisesti ole siirrettävissä toimintaan, vaan kaikki tarvittavat henkilöt

48 49 pitäisi rekrytoida uusina, ja on epäselvää, • Pysyvä sijainti helpottaisi myös olisiko heille riittävästi työtä myös virka- päivystyspuhelimen toimintaa, kun aikaan. Henkilöstökustannukset olisi käytössä on vain yksi maakunnallinen selvitettävä tarkemmin. Eläinlääkäreiden pieneläinpäivystysnumero. Palvelun palkkaus perustuisi peruspalkkaan ja toimintavarmuus voisi kärsiä, jos toimipaikka työtehon takaavaan provisio-osuuteen. vaihtuu, vaikka se teknisesti onnistuisikin. • Toiminnan laatu ja jatkuvuus taattaisiin • Jyväskylässä tulisi jatkossa olla kunnan palkkaamalla henkilöstö pysyvään varustama vastaanotto, johon tulisi työsuhteeseen. Mitoituksessa tulee saada palkattua päivystäjiksi niin huomioida työaikalainsäädäntö. Pysyvyyteen monta eläinlääkäriä ja avustajaa, vaikuttavat ratkaisevasti työolosuhteet, ettei päivystysvuoro osuisi liian usein lähinnä työympäristö (riittävät edellytykset yhdelle ja päivystyksiä jaksettaisiin varustelutason osalta, riittävästi tehdä uupumatta. Usean eläinlääkärin avustavaa henkilöstöä), työsidonnaisuus muodostama rinki olisi joustavampi (päivystystyön määrä) ja palkkataso. myös sairastumisten ja lomien suhteen. • Lisäreserviksi mahdollisesti tarvittavia • Yhdeksi kynnyskysymykseksi yksityisten yksityisiä eläinlääkäreitä tulisi saada päivystystyöhön saamiseen voi muodostua mukaan päivystysrenkaaseen riittävän päivystyksissä tarvittava lääkevarasto. monta, jotta päivystysvuorojen välit Yksityisillä eläinlääkäriasemilla olisivat riittävän pitkät. Sopimusten kautta työntekijöinä toimivat eläinlääkärit käyttävät mukaan otettavat yksityiset tulisi myös normaalityössään aseman lääkevarastoa, saada sitoutumaan mahdollisimman päivystyksissä ammatinharjoittajana pitkäksi aikaa päivystysjärjestelmän toimiva eläinlääkäri joutuisi mahdollisesti kestävyyden takaamiseksi. hankkimaan oman lääkevaraston, mistä • Kaikkien Jyväskylässä ja sen lähialueella aiheutuu lisätyötä ja -kustannuksia. toimivien yksityisten eläinlääkäreiden • Lääkkeiden, työvälineiden ja tilojen kiinnostusta osallistua pieneläinpäivystykseen käyttämisestä olisi sovittava tiloja Jyväskylän kaupungin (jatkossa käyttävien kanssa: toimintavuorossa yhteistoiminta-alueen) palkkaamina olevan tulisi voida käyttää niitä, mutta kaupungin omistamalla vastaanotolla toiminnan tulisi olla hallinnassa sekä tulisi selvittää mahdollisimman pian. toiminnallisesti että taloudellisesti: mikäli lääkkeet hankitaan kunnan varoin, peritään Pieneläinpäivystyksen vastaanotto lääkekustannukset asiakkaalta kunnalle. • Ostopalveluna toteutettuna • Päivystysvastaanoton lääkekaapin päivystysvastaanottoina toimisivat hoito ja lääkkeiden tilaaminen todennäköisesti eri klinikat vuorollaan. tulisi vastuuttaa selkeästi. • Pieneläinpäivystysvastaanotoksi sopisi parhaiten Jyväskylän kaupungin Pieneläinpäivystys kunnallisen liikelaitoksen omistama pieneläinvastaanotto, joka hoitamana (seututerveyskeskus) toimii tällä hetkellä Viitaniemessä. Keski-Suomen kunnaneläinlääkäreiden Jyväsky- • Kunnan omistamalla ja varustamalla lässä 24.9.2007 pitämässä neuvottelussa nostet- vastaanotolla tapahtuvassa tiin esiin ehdotus kunnallisen liikelaitoksen pe- päivystyksessä voidaan periä kunnalle rustamisesta mahdollisena pieneläinten hoidon klinikkamaksu asiakkailta, kuten ja -päivystyksen järjestämistapana. Liikelaitos Jyväskylässä jo nykyisinkin tehdään. voisi hoitaa akuutit pieneläinpotilaat myös virka- • Olisi myös asiakkaiden kannalta selkeintä, aikaan. Liikelaitoksen kustannukset olisivat noin että päivystys olisi aina samassa paikassa. 1 – 2 €/asukas (260 000 asukasta). Liikelaitoksel- la olisi yksi koko maakuntaa palveleva toimipis-

48 49 te. Henkilöstö muodostuisi neljästä toimessa ole- Muussa kuin varsinaisessa liiketoiminnassa nou- vasta eläinlääkäristä ja kuudesta hoitajasta. Työ datetaan ensisijaisesti kustannusvastaavuutta pal- perustuisi työaikalain mukaiseen vuorotyöhön. velujen hinnoittelussa. (Hartikainen 2007a) Henkilöstön määrä olisi optimoitu – reserviä voitaisiin hankkia tarvittaessa ostopalvelusopimuk- Kuntalakiin on 15.5.2007 alkaen lisätty uusi 10 a silla yksityisiltä. luku, jossa säädetään kunnallisesta liikelaitokses- ta. Kunnallinen liikelaitos on osa kunnan organi- Liikelaitoksessa taloutta voitaisiin säätää hinnas- saatiota (kunnan liikelaitos), kuntayhtymän or- tolla eli järjestäjä voisi säätää asiakkaan ja kunnan ganisaatiota (kuntayhtymän liikelaitos) tai erilli- maksuosuuden suhdetta; kuntalaskutus toteutet- nen liikelaitoskuntayhtymä (Kuva 12). Kunnan ja taisiin suoriteperusteisesti. Liikelaitoksen talous kuntayhtymän liikelaitokset eivät ole itsenäisiä oi- ja toiminnan laatu olisivat hyvin ennustettavis- keushenkilöitä, vaan osa kuntaa tai kuntayhtymää. sa ja säädettävissä, sillä liikelaitoksella olisi pysy- Kunta tai kuntayhtymä voi perustaa liikelaitoksen vä henkilöstö, joka rutinoituu työhönsä. Näin luo- liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden taisiin kunnille uudessa laissa säädettyä uutta teh- mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Liikelaitos tävää varten uutta resurssia, joka olisi keskitetysti toimii ensisijaisesti palvelujen tuottajana. Kun- toteutettuna ostopalvelua halvempi tila- ja varuste taliitto on antanut kuntakonsernia ja kunnallista kuluiltaan. liikelaitosta koskevan yleiskirjeen 19/80/2007 elo- kuussa 2007 (Myllyntaus 2007). Kuntalain 87 a §:n mukaan kunta tai kuntayh- tymä voi perustaa kunnallisen liikelaitoksen lii- Uusi liikelaitoskuntayhtymä on kuntayhtymä, ketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden joka harjoittaa liiketoimintaa tai muuta liiketa- mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Liiketalou- loudellisten periaatteiden mukaisesti hoidettavaa dellisten periaatteiden mukaisesti hoidettavalla tehtävää kunnallisena liikelaitoksena. Liikelaitos- tehtävällä tarkoitetaan tehtävän hoitamista siten, kuntayhtymä on itsenäinen oikeushenkilö ja kir- että toiminnan tulot kattavat aiheutuvat menot. janpitovelvollinen ja nimensä mukaisesti kun- Lisäksi myytävissä palveluissa sovelletaan etu- tayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä poikkeaa ta- käteishinnoittelua eikä tilikauden tulosta tasata vanomaisesta kuntayhtymästä hallintorakenteen jälkilaskutuksella tilikauden päätyttyä. Tehtävää ja toimielinten toimivallanjaon sekä talousarvion voidaan hoitaa liiketaloudellisten periaatteiden ja -suunnitelman käsittelyn osalta. Liikelaitos- mukaisesti myös kunnan peruspalveluissa ja vi- kuntayhtymän jäseniä voivat olla kunnat yhdessä, ranomaistehtävissä. Tulot voivat tällöin olla asia- kuntayhtymät yhdessä tai kunnat ja kuntayhtymä kasmaksujen lisäksi korvauksia jäsenkunnilta. yhdessä. (Myllyntaus 2007)

Kunnallinen liikelaitos

Oman toiminnan Yhteistoiminnan liikelaitostaminen liikelaitostaminen

Kunnan Isäntäkunnan Kuntayhtymän Liikelaitos- liikelaitos liikelaitos liikelaitos kuntayhtymä Kuva 12. Kunnallisen liikelaitoksen järjestämisvaihtoehdot. (Myllyntaus 2007)

50 51 Liikelaitoskuntayhtymä on tarkoitettu palveluja • Keski-Suomen kuntien palveluksessa tuottavan tehtävän toimintamalliksi. Johtokun- tulisi olla yhteensä 20 päivystykseen nan ja johtajan valinnan ja toimivallan sääntelyssä osallistuvaa kunnaneläinlääkäriä, jotta korostuu ammatillisen osaamisen vahvistaminen suureläinpäivystysjärjestelmä toimisi kunnan liiketoiminnassa. Johtokunnan kokoon- suunnitellusti. Tällä hetkellä (syyskuussa panossa ei edellytetä noudatettavan jäsenkuntien 2007) osallistuu päivystyksiin vain poliittisia voimasuhteita. Tehtävän järjestämista- 15 kunnaneläinlääkäriä tai heidän paa harkittaessa on syytä harkita, soveltuuko teh- sijaistaan; virkoja on yhteensä 20. tävä kokonaisuutena arvioiden liikelaitoskun- • Keski-Suomen päivystysalueen tayhtymän hoidettavaksi. (Hartikainen 2007a) suureläinpäivystyksiin osallistuisi lisäksi neljä kunnaneläinlääkäriä muiden II b Suureläinpäivystys naapurimaakuntien alueelta: Pirkanmaalta • Koko päivystysalueen (Keski-Suomi ja kolme (Mänttä/Vilppula, Ruovesi ja Virrat) muutama lähikunta muiden maakuntien ja Etelä-Savosta yksi (Kangasniemi). alueelta) tulisi jatkossa olla toiminnallisesti yhtä päivystysaluetta, jolloin kaikilla Suureläinpäivystyksen hallinnointi olisi suureläinpäivystäjillä olisi yhtäläinen mahdollista järjestää kahdella tavalla: oikeus toimia kaikissa alueen kunnissa. Toiminta olisi näin nykyistä joustavampaa, Vaihtoehto 1: Kolme uutta hallinnollista kun ao. hetkellä lähin vapaana oleva suureläinpäivystyspiiriä pääosin mahdollisesti syntyvien ympäristöterveydenhuollon päivystäjä voisi ottaa suureläintä koskevan yhteistoiminta-alueiden mukaisesti puhelun ja sitä seuraavan työn vastaan. Eläinlääkäripalvelun saatavuus paranisi ja 1. Läntinen päivystyspiiri: Keuruun ja Jämsän seu- avun saanti nopeutuisi, vaikka yhtä aikaa tukunnat + Petäjävesi + Muurame ja nykyinen päivystävien eläinlääkäreiden määrä olisi Korpilahti sekä neljä kuntaa Pirkanmaalta: tulevaisuudessa nykyistä pienempi. • Jämsä (= Jämsä + Jämsänkoski 1), Keuruu • Yhtä aikaa päivystävien eläinlääkäreiden (1), Multia, Kuhmoinen (1) ja Petäjävesi toiminta-aluerajaukset voisivat poiketa (1) + Muurame ja nykyinen Korpilahti hallinnollisista rajauksista; niissä voitaisiin (1) sekä Pirkanmaalta Mänttä (= Mänttä käyttää osin suurten järvien (Päijänne ja + Vilppula 1), Ruovesi (1) ja Virrat (1) Keitele) mukaisia maantieteellisiä rajoja. • Kahdeksan päivystykseen osallistuvaa kunnaneläinlääkäriä, kun kaikki Suureläinpäivystäjät nykyiset virat on täytetty. • Suurten eläinten (tuotantoeläimet ja hevoset) • Yksi (keväällä kaksi) päivystäjä päivystyksestä vastaisivat Keski-Suomen kerrallaan; mahdollista jakaa päivystysalueen kuntien palveluksessa olevat päivystysviikonloppu puoliksi. kunnaneläinlääkärit ja heidän sijaisensa. • Kuhmoinen tulisi ottaa mukaan läntiseen • Suuria eläimiä päivystäisi Keski- piiriin jo vuoden 2008 alusta alkaen, Suomen päivystysalueella aluksi yhtä sillä Asikkala ja Padasjoki liittyvät aikaa viisi kunnaneläinlääkäriä. Jatkossa osaksi Päijät-Hämeen maakunnallista päivystäjien määrää voidaan vähentää, päivystysaluetta vuoden 2008 alusta ja mikäli työmäärä päivystyssuoritteiden ovat irtisanoneet Kuhmoisten kanssa seurannan mukaan laskee. tehdyn päivystyssopimuksen. • Kussakin suureläinpäivystyspiirissä (itäinen, • Toiminnallisesti (mm. tiestö) ja läntinen ja pohjoinen) tulisi olla yhteensä suureläinpäivystyspiirien koon (alue ja noin kahdeksan suureläinpäivystyksiin resurssit) optimoimisen kannalta Petäjävesi osallistuvaa kunnaneläinlääkäriä. olisi parempi sijoittaa läntiseen kuin itäiseen piiriin, minkä lisäksi Petäjäveden eläinlääkäri

50 51 asuu Keuruulla (suureläineläinlääkärit Hallinnointi, jos järjestämisvastuu ympäristö- päivystävät kotona, eivät vastaanotolla). terveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla: • Myös Muurame ja nykyinen Korpilahden • Hallinnolliset päivystyspiirit alue uudesta Jyväskylästä voisivat kuulua voitaisiin muodostaa Keski-Suomen edelleen läntiseen päivystyspiiriin, alueelle todennäköisesti syntyvien etenkin jos virka jää Muuramen kolmen ympäristöterveydenhuollon kuntaan, kun kuntayhtymä hajoaa. yhteistoiminta-alueen mukaan: • Keuruun ympäristöterveydenhuollon itäinen, läntinen ja pohjoinen. yhteistoiminta-alue ulottuu jo nyt • Yhteisen johdon alla ja samassa Pirkanmaan puolelle Mäntän ja Vilppulan organisaatiossa toimiessa saataisiin osalta ja on todennäköisesti laajenemassa henkilöstö- (työnjohto, loma- ja Ruoveden ja Virtain alueelle. päivystysvuorolistat, henkilöstöhallinto ja -resursointi, mm. sijaisten hankkiminen) 2. Itäinen päivystyspiiri: Joutsan ja Jyväskylän ja taloushallinto (päivystyskorvausten seutukunnat (- Petäjävesi, Muurame ja ny- maksaminen ja alueen kuntien laskutus) kyinen Korpilahti), Äänekosken seutukunta hoidettua tehokkaimmin ja varmimmin. sekä Kangasniemi Etelä-Savosta: • Vastuuhenkilönä kunkin • Jyväskylä (= JKL + Jyväskylän mlk), suureläinpäivystyspiirin (yhteistoiminta- Hankasalmi (1), Laukaa (1 – 2), Uurainen (1), alueen) päivystäjän järjestämisessä toimisi Toivakka (1), Joutsa (= Joutsa + Leivonmäki ao. alueen johtaja tai vastaava eläinlääkäri. 1), Luhanka, Äänekoski ja Konnevesi (1) • Eri päivystyspiirien vastuuhenkilöiden sekä Etelä-Savosta Kangasniemi (1) tulisi suunnitella päivystysvuorot • Kahdeksan päivystykseen osallistuvaa yhteistyössä niin, että yhtä aikaa vuorossa kunnaneläinlääkäriä, kun kaikki olevat päivystäjät (työpari pohjoisessa nykyiset virat on täytetty. ja -kolmikko etelässä) kattaisivat • Aluksi kaksi päivystäjää kerrallaan; koko maakunnallisen päivystysalueen mahdollista jakaa päivystysviikonloppu maantieteellisesti mahdollisimman hyvin. osittain puoliksi (yöt). • Yhteistoiminta-alueilla/päivystyspiireissä • Kangasniemen kunta on nykyisin mukana tulisi olla mahdollisuus ratkaista kaakkoisessa päivystyspiirissä, ja se olisi seuraavia päivystysten järjestämiseen sekä toiminnallisesti että maantieteellisesti liittyviä asioita alueen kuntien ja looginen osa uutta itäistä päivystyspiiriä. päivystäjien kanssa sopimalla: 1. Yhtä aikaa päivystävien eläinlääkäreiden 3. Pohjoinen päivystyspiiri: Saarijärven–Viita- määrä: pohjoisessa ja itäisessä piirissä saaren seutukunta: olisi nykyisillä eläinmäärillä ehkä • Saarijärvi (= Saarijärvi + Pylkönmäki aluksi tarvetta kahteen yhtäaikaiseen 2), Karstula (1), Kannonkoski, päivystäjään, läntisessä riittäisi Kyyjärvi (1), Kivijärvi, Viitasaari (1), todennäköisesti yksi päivystäjä Kinnula (1) ja Pihtipudas (2) kerrallaan lukuun ottamatta • Kahdeksan päivystykseen osallistuvaa kiireisimpiä aikoja (kevät). kunnaneläinlääkäriä, kun kaikki 2. Päivystysvuorojen pituus ja vuorojen nykyiset virat on täytetty. jakaminen: osa eläinlääkäreistä haluaisi • Aluksi kaksi päivystäjää kerrallaan; ehkä mieluummin tehdä lyhyempiä mahdollista jakaa päivystysviikonloppu vuoroja (puolet viikonlopusta), osa osittain puoliksi (yöt). edelleen pitkiä, koko viikonlopun mittaisia päivystysvuoroja, mutta nykyistä harvemmin.

52 53 3. Työssä jaksamisen turvaamiseksi jostain syystä tulisi mukaan, olisi etelässä voitaisiin eläinlääkäreiden elämäntilanne 12 eläinlääkäriä ja pohjoisessa kahdeksan. ja terveydelliset tekijät pyrkiä ottamaan • Pohjois-etelä-jako olisi Keski-Suomessa huomioon päivystysvuoroja järjestettäessä: hyvä mm. yhtä aikaa päivystävien työparin eläinlääkäreillä tulisi tilanteensa mukaan ja -kolmikon järjestelyn kannalta. olla mahdollisuus osallistua päivystyksiin • Yhden piirin ja johdon etuna olisi keskimääräistä useammin tai harvemmin. tasapuolisuus ja se, että mukana olisi enemmän eläinlääkäreitä, joiden Vaihtoehto 2: Yksi maakunnallinen päivystysalue kanssa suunnitella ja neuvotella ilman piirirajoja, yhteensä viisi päivystäjää vuorojen jakamisesta. • Kaikki päivystysalueen kunnat olisivat samaa päivystysaluetta ilman piirirajoja sekä toiminnallisesti että hallinnollisesti. • Suureläinpäivystyksen toteuttamisvastuu III KESKITETTY PUHELINPALVELU annettaisiin yhdelle taholle (esimerkiksi (NK. CALL CENTER) yhdelle ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle), joka • Maakunnalliseen lemmikkieläinpäivystykseen hoitaisi päivystysten organisoinnin ja kunnaneläinlääkäreiden koko maakunnassa. toteuttamaan lähinnä suurten eläinten • Yhden organisaation hoitama peruseläinlääkäripäivystykseen päivystys edellyttäisi yhteistoiminnan tarvittaneen eri palvelunumerot. johtajan valitsemista koordinoimaan • Puheluiden eriyttäminen on mahdollista toimintaa. Johtajan tulisi olla esimerkiksi kahdella seuraavalla tavalla: koulutukseltaan eläinlääkäri. 1. Käytössä voisi olla kaksi eri • Yhteistoiminnan johtaja vastaisi sekä palvelunumeroa, toinen päivystävälle päivystysvuorojen järjestämisestä että pieneläinvastaanotolle ja toinen henkilöstö- ja taloushallinnosta. Toiminta suureläinpäivystäjälle (vrt. Kuopio). tulisi edellyttämään eläinlääkäreiden Kumpaankin palvelunumeroon välistä tiivistä ja toimivaa yhteistyötä, tulleet puhelut ohjataan tässä ja sen järjestämisessä tulisi ottaa tapauksessa johonkin olemassa olevaan huomioon työntekijöiden vahva puhelinliittymään. Puhelinohjauksen ammattitaito ja autonomisuus. avulla voidaan muuttaa vastaanottajan • Päivystysvuorot tulisi sopia yhteistyössä numeroa aina päivystäjän vaihtuessa. niin, että yhtä aikaa vuorossa olevat 2. Lisämaksullinen valikkopalvelu, jossa päivystäjät (työpari pohjoisessa ja yhdellä numerolla puhelu ohjataan -kolmikko etelässä) kattaisivat koko valikkoon ja soittaja valitsee itse, mihin maakunnallisen päivystysalueen valikon mahdollisuuksista (pien-/ maantieteellisesti mahdollisimman hyvin. suureläimet) hän haluaa puhelun • Päivystysvuoro olisi kaikilla päivystysalueen yhdistyvän. Siitä puhelu ohjautuu eläinlääkäreillä pääsääntöisesti joka neljäs edelleen ilmoitettuun puhelinliittymään. arki-ilta ja joka neljäs viikonloppu. • Eläinlääkäripäivystyksen puhelinpalvelut • Pohjoisella alueella olisi aluksi yhtä ovat asukkaille tarjottavia palveluita, eivät aikaa kaksi päivystäjää, eteläisellä (= 1. pelkkää neuvontaa: päivystysaikainen vaihtoehdon itäinen + läntinen piiri) kolme. palveluketju alkaa siitä, kun asiakas • Mikäli päivystysalueeseen mukaan soittaa päivystysnumeroon ja useimmissa otettaviksi ehdotetut Keski-Suomen tapauksissa jatkuu sen jälkeen joko maakunnan ulkopuoliset kunnat eivät pieneläinklinikalla tai suureläinpäivystäjän käyntinä. Palvelusta on Kuntaliiton

52 53 lakimiesten mukaan mahdollista periä maksu, ”blue toothilla” varustetut puhelimet, hallintolain mukaisesta neuvonnasta ei. joihin voi vastata ja puhua myös useimpien • Päivystyspuheluista tulisi uuden toimenpiteiden ja autolla ajon aikana. eläinlääkintähuoltolain mukaan voida periä maksu (esim. 0,50 – 1,00 €/min + pvm klo 08 – 22 ja 2,00 €/min + pvm klo 22 –08 tai todellisiin palvelun tuottamisesta IV ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN aiheutuviin kustannuksiin perustuva JÄRJESTÄMISEN KUSTANNUKSET JA hinta kuten ympäristöterveydenhuollossa NIIDEN JAKAMINEN PÄIVYSTYSALUEEN KUNTIEN KESKEN muutenkin). Maksutaksan tulisi olla kunnan hyväksymä kuten muidenkin taksojen. Maakunnanlaajuisen pieneläinpäivystyksen ja • Maakunnallisen keskitetyn päivystyspuhelinpalvelun järjestämi- lemmikkieläinpäivystyspuhelimen nen ovat uusia lakisääteisiä tehtäviä, jotka kun- vastaajana toimisi pieneläinpäivystysklinikan tien on järjestettävä uuden eläinlääkintähuolto- pieneläinhoitaja, jolla olisi koko lain mukaisesti viimeistään vuoden kuluessa uu- ajan päivystävä eläinlääkäri lähellä den lain voimaantulosta. Kunnaneläinlääkäreiden mahdollisesti tarvittavaa konsultaatiota vastuulla nykyisinkin oleva peruseläinlääkäripäi- varten. Myös päivystävä pieneläinlääkäri vystys säilyy myös edelleen kuntien lakisääteise- voisi vastata puhelimeen. nä velvoitteena. • Suuria eläimiä koskeviin päivystyspuheluihin vastaisivat Em. tehtävien aiheuttamien kustannusten jakami- päivystävät kunnaneläinlääkärit erikseen nen tulee tehdä todellisten palvelutarpeiden mu- sovittavalla tavalla (vrt. Päijät-Häme). kaan. Kunnat vastaavat lakisääteisten päivystys- • Myös hätäkeskuksen (112) mahdollisuus palvelujen järjestämiskustannuksista, asiakkaat toimia suureläinpuhelujen välittäjänä tulisi maksavat itse tarvitsemistaan palvelusuoritteis- selvittää. Hätäkeskuksissa on jo olemassa ta (eläinlääkärin tekemistä hoitotoimenpiteistäja hyvät karttapohjat, paikannussysteemit ja matkoista). järjestelytaito (vrt. ambulanssit). Toiminta edellyttäisi, että kaikilla päivystäjillä Sekä pien- että suureläinpäivystyksen järjestämi- olisi käytössään GPS-paikantimilla sestä aiheutuvat kustannukset on oikeudenmu- varustetut matkapuhelimet, jolloin kaisinta jakaa kuntien kesken palvelujen todel- hätäkeskus näkisi heidän kulloisenkin lisen käytön eli eläinlääkäreiden tekemien toi- sijaintinsa. Järjestelmän vahvuuksia menpiteiden määrän mukaisesti. Kustannusten olisivat eläinlääkärille tulevien puheluiden jakamista varten kaikkien päivystäjien tulee kir- väheneminen sekä kulloinkin lähimmän jata ylös kaikki päivystysaikaan tehdyt toimenpi- päivystävän kunnaneläinlääkärin löytäminen, teet (suoritteet) ylös kunnittain (eläimen omista- heikkouksina puheluun ensimmäisenä jan asuinkunnan mukaan) ja raportoida ne myö- vastaavan henkilön substanssiosaamisen hemmin sovittavalla tavalla. puute ja maksullisuuden toteuttamisen estyminen; hätäkeskussoitoista ei voi periä Suureläinpäivystyksen kustannukset maksua. Maa- ja metsätalousministeriön Mikäli suuria eläimiä päivystää yhtä aikaa entis- ja Elintarviketurvallisuusviraston tulisi tä vähemmän eläinlääkäreitä, vähenevät kunnille selvittää hätäkeskusten mahdollisuutta suureläinpäivystyksestä aiheutuvat päivystyskor- toimia suureläinpäivystyspuheluiden vauskustannukset. Aikaisempaa useampien eläin- välittäjänä valtakunnallisesti, asiaa ei voida lääkäreiden muodostamat päivystysalueet saata- ratkaista vain yhden maakunnan osalta. neen myös toimimaan vähemmillä päivystyssijai- • Kaikilla päivystyspuheluihin vastaavilla silla, kun vuosi- ja sairaslomien aikaisia vuoroja henkilöillä tulisi olla käytössään langattomat

54 55 voidaan järjestellä kunnaneläinlääkäreiden kes- taa maksullisiksi, suuria eläimiä koskevia ei, mi- ken entistä joustavammin. käli hätäkeskus hoitaisi niiden kääntämisen päi- Uuteen eläinlääkintähuoltolakiin ei enää sisäl- vystäjille. lytetä säännöstä kuntien mahdollisuudesta tukea (subventoida) eläintuotantoa maksamalla osa eläinlääkäripalvelujen maksuista, mutta kunnat voivat halutessaan edelleen maksaa niitä hyöty- V KUNTIEN PÄÄTÖKSET eläinten omistajille määrätyn kilometrirajan ylit- MAAKUNNALLISEN tävistä sairaskäynneistä. Ilman subventiota eläin- ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON lääkärin sairaskäynnin hinta saattaa aiheuttaa va- YHTEISTOIMINNAN kavia eläinsuojelullisia ongelmia, kun sairas eläin KÄYNNISTÄMISEKSI jää liian kalliin hinnan vuoksi hoitamatta päivys- tysaikaan ja joutuu odottamaan apua pitkään. 1. Kuntien tulisi mahdollisimman nopeasti tehdä periaatepäätökset maakunnallisen Pieneläinpäivystyksen ja keskitetyn eläinlääkäripäivystysuudistuksen valmistelun puhelinpalvelun kustannukset ja toimeenpanon jatkamisesta tämän Uuden lain mukaisten maakunnallisen pieneläin- selvityksen pohjalta. Selvityksen sisältämiä päivystyspalvelun ja keskitetyn puhelinpalvelun toimenpide-ehdotuksia tulisi pyrkiä järjestäminen tulevat aiheuttamaan kunnille uu- toteuttamaan mahdollisimman nopeasti sia kustannuksia, sillä nykyisessä laissa ei ole vas- eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseen taavia velvoitteita, eikä eriytettyä pieneläinpäivys- liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Kuntien tystä ole järjestetty vapaaehtoisesti kuin Jyväsky- tulisi sopia ja resursoida toimenpiteiden län päivystyspiirissä. valmistelu- ja toteuttamisvastuut yhdessä.

Pieneläinpäivystyksen kustannusten suuruus riip 2. Kuntien tulisi mahdollisimman puu paljolti siitä, saadaanko järjestelmä toimi- nopeasti tehdä periaatepäätökset maan osin kunnaneläinlääkärivoimin tai kun- ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta- nan palkkaamin työsuhteisten eläinlääkäreiden ja alueiden muodostamisesta. avustajien toimesta ja kunnan tiloissa, ja millä ehdoilla ja hinnoilla tarvittavat yksityiset eläinlääkä- 3. Pohjoisen ja itäisen Keski-Suomen kuntien rit ja avustajat saadaan palkattua mukaan päivys- tulisi hakea ympäristöterveydenhuollon tykseen. Nämä kustannukset tulisi selvittää. yhteistoiminnan käynnistämiseen tarkoitettua valtion (MMM/STM) Kunnan tiloissa ja työvälineillä järjestetystä pien- rahoitusta keväällä 2008. Rahat tullaan eläinpäivystyksestä voidaan periä osa pieneläin- suuntaamaan eläinlääkintähuollon päivystyspalvelujen järjestämiskustannuksista ta- järjestämiseen keskittyviin hankkeisiin. kaisin asiakkailta. Nk. klinikkamaksun suuruus Edellytyksenä rahoituksen myöntämiselle olisi määrättävä sellaiseksi, että se kattaa vastaan- on, että yhteistoimintaan osallistuvat ottokäynnistä kunnalle keskimäärin aiheutuvat kunnat ovat tehneet periaatepäätöksen todelliset kustannukset. ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta- alueen muodostamisesta. Hakemuksessa Päivystyspuhelimen kustannukset riippuvat sen tulisi vedota alueen akuutteihin toteuttamistavasta ja maksullisuudesta. Mikäli päivystysongelmiin sekä tämän uuteen eläinlääkintähuoltolakiin (21 §) kirjataan, selvityksen tuloksiin ja toimenpide- että kunta saa periä maksun järjestämästään kes- ehdotuksiin; tämän selvitysraportin voi kitetystä päivystyspuhelupalvelusta, saadaan osa laittaa rahoitushakemuksen liitteeksi. kustannuksista perittyä takaisin asiakkailta. Pien- eläimiä koskevat puhelut olisi mahdollista muut-

54 55 4. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys 5. Eläinlääkäripäivystysuudistuksen tulisi aloittaa 1.1.2009, jolloin valmistelu ja toimeenpano edellyttävät uusi eläinlääkintähuoltolaki tulee jatkoneuvotteluja kuntien, eläinlääkäreiden voimaan ja Keski-Suomessa toteutuu ja sidosryhmien kesken. Eri toimijoiden useita kuntaliitoksia. Myös kaikkien yhteinen uuden päivystysjärjestelmän ympäristöterveydenhuollon suunnitteluseminaari olisi hyödyllinen yhteistoiminta-alueiden olisi hyvä eri näkökulmien esiin tuomiseksi. Ennen aloittaa toimintansa samaan aikaan. lopullista päätöksentekoa tulee myös selvittää päivystysjärjestelmän kustannukset.

56 57 Lähteet

Aho, M. 2007. Sähköpostivastaus päivystyksen maksullisuutta koskeviin kysymyksiin 1.9.2007.

Hartikainen, T. 2007a. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostaminen. Yleiskirje 15/80/2007. 1.6.2007. Suomen Kuntaliitto. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;63;375;114584;122930;123142

Hartikainen, T. 2007b. Sähköpostivastaus päivystyksen maksullisuutta koskeviin kysymyksiin 4.9.2007.

Heikkilä, E. 2005. Maatilojen kehitysnäkymät Keski-Suomessa vuoteen 2012 – viljelijöiden suunnitelmat. Keski-Suomen TE-keskuksen julkaisuja A8. Jyväskylän yliopistopaino. Jyväskylä. http://www2.te-keskus.fi/new/kes/Julkaisut/Tutkimukset/ Maatilojen%20kehitysn%C3%A4kym%C3% A4t%20Keski-Suomessa%20vuoteen%202012.pdf

Hyötylä, I. 2003. VIRVE -järjestelmän käyttö ympäristöterveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2003:14. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.

Johansson, L. 2007. Myös lomaileva lemmikki saa avun. Itä-Häme. http://www.itahame-lehti.fi/print.jsp?article=151515

Kangas, H. 2006. Maksullinen päivystyspuhelin Kuopion seudulla. Suomen Eläinlääkärilehti 2006, 112, 12. s. 646-648.

Kunnallinen työmarkkinalaitos 2005. Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus 2005 - 2007. Helsinki.

Kärkkäinen, M. 2007. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys Päijät-Hämeessä 2008. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ympäristöterveyskeskus. Eläinlääkintähuolto/Kärkölän toimipiste. 20.6.2007.

Lampi, P., Forsström, H. & Kärkkäinen, M. 2007. Ympäristöterveydenhuollon järjestelyjä Päijät- Hämeessä. Suomen Eläinlääkärilehti 2007, 113, 5. s. 270-273.

Länsi-Suomen lääninhallitus 2007. Peruspalvelujen arviointi Länsi-Suomen läänissä 2006. Länsi- Suomen läänin julkaisuja nro 1/2007.

Maa- ja metsätalousministeriö 2003. Valtioneuvoston periaatepäätös elintarvikevalvonnan kehittämisestä. Elintarvike- ja terveysosaston julkaisuja 11/2003.

Maa- ja metsätalousministeriö 2007a. Eläinlääkintähuoltotyöryhmän loppuraportti. Työryhmämuistio MMM 2007:15. Helsinki 2007. http://wwwb.mmm.fi/el/laki/lausuntopyynnot/Eläinlääkintähuoltotyöryhmän%20loppuraportti.pdf

Maa- ja metsätalousministeriö 2007b. Työryhmä ehdottaa eläinlääkäripäivystyksen tehostamista ja lisäpanostusta eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan. Tiedote 29.5.2007. http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/070529_elainlaakinta.html

56 57 Maa- ja metsätalousministeriö 2007c. Valtioneuvoston periaatepäätös 30.10.2003 annetun elintarvikevalvonnan kehittämistä koskevan periaatepäätöksen muuttamisesta. MMM. Periaatepäätös. 1.3.2007.

Myllyntaus, O. 2007. Kuntakonsernia ja kunnan liikelaitosta koskeva sääntely kuntalaissa 15.5.2007 alkaen. Yleiskirje 19/80/2007. Suomen Kuntaliitto. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;63;375;114584;125845;125846#Lainmuutoksen%20 pääsisältö%20ja%20tausta

Patrikainen, J. 2007. Kunnanjohtajakokous 4/07. Muistio 4.9.2007. Keski-Suomen liitto.

Reijula, K., Bergbom, B., Lindbohm, M-L. & Taskinen, H. 2005. Eläinlääkärin työterveys. Työterveyslaitos.

Reijula, K., Räsänen, K., Lindbohm, M-L., Taskinen, H., Juntunen, K., Rinta-Jouppi, M. & Hämäläinen, M. 2001. Eläinlääkäreiden terveys ja työolot. Suomen Eläinlääkärilehti 2001, 107, 11. s. 613-622. http://www.sell.fi/Pages/tyoolot.pdf

Roikonen, H. 2007. Lemmikeille oma lääkäripäivystys. Keskisuomalainen 21.5.2007.

Ruotsalo, M. 2005. Tiivistelmä eläinlääkäripäivystyskyselyn tuloksista ja niistä tehdyistä johtopäätöksistä. Maa- ja metsätalousministeriö. Eläinlääkintähuoltotyöryhmä. Muistio 09. 12.9.2005. MMM048:00/2004.

Sisäasiainministeriö 2007. Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta 2006. Lääninhallitusten suorittama toimialansa peruspalveluiden arviointi. Hallinto. Sisäasiainministeriön julkaisuja 31/2007.

Suomen Kuntaliitto 2002. Kuntaliiton kilpailupolitiikan strategiset linjaukset. KL hallitus 4.6.2002. Kuntaliiton kilpailupolitiikan työryhmä.

Tilastokeskuksen internetsivut. http://tilastokeskus.fi/tup/seutunet/download/jykes/alue.ppt

Tirkkonen, M. 2007. Kommentit loppuraportin luonnokseen 26.9.2007.

Kuntien internetsivut

58 59 Liitteet

Liite 1. Eläinlääkintähuoltolain luonnos 29.5.2007 (luku 4 ja osa luvusta 5)

4 luku Kunnan eläinlääkintähuolto

11 § Peruseläinlääkäripalvelu Kunnan on huolehdittava arkipäivisin virka-aikana peruseläinlääkäripalvelun järjestämisestä kunnan asukkaiden pitämiä kotieläimiä varten ja sellaisia kunnan alueella pidettäviä kotieläimiä varten, joille annettava eläinlääkäripalvelu edellyttää eläinlääkärin käyntiä eläinten pitopaikassa.

Kunnan on huolehdittava 1 momentissa tarkoitetun peruseläinlääkäripalvelun järjestämisestä myös elintarviketuotantoa varten pidettyjen kotieläinten terveydenhuoltoa varten valtakunnallisten terveyden huolto-ohjelmien mukaisesti. Terveydenhuoltoon kuuluva peruseläinlääkäripalvelu perustuu eläimen omistajan tai haltijan ja eläinlääkärin väliseen sopimukseen säännöllisistä eläinlääkärin käynneistä ja toi- menpiteistä eläintenpitoyksikön kaikkien eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämi- seksi, eläintenpitoyksikön taloudellisen tuloksen parantamiseksi sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun edistämiseksi. Valtakunnallisella terveydenhuolto-ohjelmalla tarkoitetaan palvelua, joka kaikilla ohjelmassa tarkoitettujen kotieläinten omistajilla on mahdollisuus hankkia samansisäl- töisenä ja jonka hankkiminen on omistajille vapaaehtoista. Valtakunnalliseen terveydenhuolto-ohjelmaan kuuluu myös tietojärjestelmä, jonka avulla ohjelman toteutumista seurataan. Maa- ja metsätalousminis- teriö nimeää päätöksellään valtakunnalliset terveydenhuolto-ohjelmat, joita varten kunnan on järjestet- tävä peruseläinlääkäripalvelut.

12 § Kiireellinen eläinlääkärinapu Kunnan on huolehdittava kiireellisen eläinlääkärinavun järjestämisestä alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokauden aikoina.

Kunnan on järjestettävä päivystyspalvelu virka-ajan ulkopuolella tarvittavaa kiireellistä eläinlääkärinapua varten yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa maakuntaa vastaavalla päivystysalu- eella. Maakunnalla tarkoitetaan maakunnista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (147/1998) säädet- tyä maakuntaa.

Päivystysaluetta varten on järjestettävä keskitetty palvelu yhteydenottoja varten. Päivystysalueella on oltava saatavilla kiireellistä eläinlääkärinapua erikseen pienikokoisille kotieläimille, jotka voidaan vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, ja erikseen kotieläimille, joille annettava eläinlääkärinapu edel- lyttää eläinlääkärin käyntiä eläimen pitopaikassa.

13 § Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun saatavuus Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun tulee olla palvelujen käyttäjien kannalta saatavilla kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen.

14 § Kotieläimen kiireellinen jatkohoito Kunnan on järjestettävä mahdollisuus toimittaa kotieläin 11 tai 12 §:n nojalla annetun eläinlääkärinavun lisäksi tarvittavaan jatkohoitoon, jos eläinlääkäri antaessaan näiden säännösten nojalla eläinlääkärinapua toteaa, että kotieläimen sairauden tai vamman hoito edellyttää hänen antamansa eläinlääkärinavun lisäk-

58 59 si erityisiä työvälineitä tai olosuhteita taikka eläinlääkärin erityistä perehtyneisyyttä, ja että tällaisen jatkohoidon tarve on kiireellistä. Mahdollisuus toimittaa eläin jatkohoitoon on järjestettävä hevosia ja sellaisia pienikokoisia kotieläimiä varten, jotka voidaan vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle. Kunnan on jatkohoitoa varten osoitettava valtakunnan alueella toimiva eläinlääkäripalvelu, jossa jatkohoitoa on saatavilla.

15 § Valvontatehtävien järjestäminen Kunnan on huolehdittava eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydellisestä valvonnasta ja muusta elintarviketurvallisuuden valvonnasta siten kuin siitä säädetään elintarvikelaissa tai sen nojalla. Kunnan on huolehdittava eläintautilaissa, eläinsuojelulaissa ja eläinten kuljetuksesta annetussa laissa kunnaneläinlääkärille säädettyjen tai näiden lakien nojalla määrättyjen tehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä valtakunnallisen ohjelman mukaisesti.

16 § Kunnaneläinlääkärin virka Tämän lain mukaisten tehtävien hoitamista varten kunnan on ylläpidettävä tarpeellista määrää kun- naneläinlääkärin virkoja. Virka voidaan ylläpitää useamman kunnan tai kuntayhtymän taikka kunnan ja kuntayhtymän yhteisenä. Jos kunta ylläpitää kahta tai useampaa kunnaneläinlääkärin virkaa, kunnan on määrättävä kunnaneläinlääkäreiden keskinäisestä tehtäväjaosta. Kunnaneläinlääkärin tulee olla lail- listettu eläinlääkäri ja perehtynyt virkaan kuuluviin tehtäviin. Kunnaneläinlääkärin viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Elintarvikkeiden turvallisuuden valvontaa hoitavien viranhaltijoiden kelpoisuusvaatimuksista säädetään elintarvikelaissa.

17 § Palvelujen järjestäminen Kunta voi tehdä yksityisen eläinlääkäripalvelun tuottajan kanssa sopimuksen 11 ja 12 §:ssä säädettyjen palvelujen tuottamisesta. Kunta voi tehdä yksityisen eläinlääkäripalvelun tuottajan kanssa sopimuksen 14 §:ssä tarkoitettujen jatkohoitopalvelujen tarjoamisesta.

18 § Toimitilojen ja työvälineiden järjestäminen Jos kunta huolehtii 11 ja 12 §:ssä säädettyjen eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä tuottamalla itse palveluja, kunnan on järjestettävä palveluja varten tarpeelliset toimitilat ja työvälineet ottaen huomioon kunnan alueella pidettävien kotieläinten lajit ja lukumäärät. Kunnan on huolehdittava 15 §:n 2 momentissa säädettyjen valvontatehtävien hoidossa jatkuvasti tarvittavien toimitilojen ja työvälineiden järjestämises- tä sekä työvälineiden käytössä tarvittavasta osaamisesta.

5 luku Maksut ja korvaukset

19 § Kunnaneläinlääkärin palkkiot ja korvaukset

Kunnaneläinlääkärillä on oikeus periä 11 ja 12 §:n nojalla antamistaan eläinlääkäripalveluista virkaehto- sopimuksessa määrätty palkkio ja matkakustannusten korvaus sekä korvaus käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuneista kustannuksista. Palkkiot kuuluvat kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteena oleviin työansioihin. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset palkkioiden huomioon ottamisesta kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteena olevana palkkana.

60 61 20 § Yksityisen eläinlääkäripalvelujen tuottajan maksut ja korvaukset Jos kunta on tehnyt 11 ja 12 §:ssä tarkoitettujen palvelujen tuottamisesta sopimuksen yksityisen eläinlää- käripalvelun tuottajan kanssa, yksityinen palvelujen tuottaja saa periä sopimuksen mukaisesti tarjoamis- taan eläinlääkäripalveluista enintään kunnan vahvistaman taksan mukaisen maksun ja korvauksen mat- kakustannuksistaan. Yksityinen eläinlääkäripalvelun tuottaja saa periä myös korvauksen käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuneista kustannuksista.

21 § Kunnan maksut Sen lisäksi, mitä 19 ja 20 §:ssä säädetään, kunta voi periä 11 ja 12 §:ssä tarkoitetuista eläinlääkäripalveluis- ta maksun muun kotieläimen kuin hyötyeläimen hoidosta eläinlääkärin vastaanotolla, jos kunta on kustannuksellaan järjestänyt toimitilat ja työvälineet näiden palveluiden tuottamista varten.

Kunta voi myös periä maksun eläimen ylläpidosta, jos eläintä joudutaan säilyttämään kunnan kustannuksellaan järjestämissä tiloissa 11 tai 12 §:ssä tarkoitettuihin eläinlääkäripalveluihin kuuluvaa eläinlää- kärinavun antamista varten.

60 61 Liite 2. Kuntaliiton eriävä mielipide eläinlääkintähuoltotyöryhmän muistiosta

ERIÄVÄ MIELIPIDE ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOTYÖRYHMÄN MUISTIOSTA

Suomen Kuntaliittoa edustavina jäseninä katsomme, että eläinlääkintähuoltolakiuudistus tulisi lisäämään sekä kuntien tehtäviä että kustannuksia eläinlääkintähuollossa.

Järjestämisvastuun laajentaminen hyötyeläimistä kaikkiin kotieläimiin

Kuntien velvollisuus eläinlääkäripalvelujen järjestämisessä laajenisi eläinlääkintähuoltolain uudistuksen myötä. Voimassa olevassa laissa kunnan velvollisuudet määritellään seuraavasti:

Peruseläinlääkäripalvelujen järjestämisestä hyötyeläinten terveyden ja sairauden hoitamiseksi sekä sellaisten eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä, jotka on katsottava tarpeelliseksi muiden kotieläinten sairauksien hoitamiseksi tai tavanomaisten terveydenhoitopalvelujen antamiseksi.

Uuden lakiesityksen mukaan kunnan on huolehdittava arkipäivisin virka-aikana peruseläinlääkäripalvelujen järjestämisestä kunnan asukkaiden pitämiä kotieläimiä varten.

Voimassa oleva laki korostaa kunnan vastuuta hyötyeläinten hoitamisesta. Näille on vähemmän yksityisen palvelun tarjoajia. Kuntien vastuu eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä hyötyeläimille on perustunut kansanterveyden asettamiin vaatimuksiin elintarviketuotannolle. EU-lainsäädännön myötä kunnan velvollisuudet elintarvikevalvonnassa ovat lisääntyneet ja kunnan tulee pystyä suuntaamaan käytettävissä olevat eläinlääkintähuollon resurssit ensisijaisesti elintarviketuotantoketjun turvallisuutta tukevaan työhön. Lemmikkieläimien määrä ja lajivalikoima kasvaa koko ajan, eikä kuntaa voida velvoittaa vastaamaan yhä eksoottisempien lemmikkieläinten hoidosta ja terveydenhuollosta. Ehdotettu järjestely sisältää merkittävän riskin kunnallisten eläinlääkäripalvelujen painopisteen siirtymisestä hyötyeläimistä lemmikkieläinten hoitoon. Velvoitteen laajentamisen kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu.

Muistion mukaan kunnaneläinlääkäripalvelujen tehtävissä työskentelee noin 300 eläinlääkäriä. Yksityiseläinlääkäreistä 210 toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina, joten lemmikkieläimille on olemassa yksityisiä palveluntarjoajia. Kunnallinen eläinlääkäripäivystys vastaa edelleen siitä, että kaikille kotieläimille on tarvittaessa saatavissa ensiavun luonteista eläinlääkärinhoitoa kaikkina vuorokaudenaikoina.

Kuntaliitto vastustaa kuntien eläinlääkintähuollon järjestämisvastuun laajentamista kaikkia kotieläimiä koskevaksi.

Jatkohoitopalvelujen osoittamisvastuu

Kunnalle esitetään myös velvollisuus osoittaa erikoiseläinlääkäripalveluja tarjoava jatkohoitopaikka kaikkina vuorokaudenaikoina. Jatkohoitopaikan takaaminen vaatisi kunnalta erillisiä sopimuksia pieneläinten ja hevosten osalta. Tällä hetkellä tällaisia, kaikkina vuorokauden aikoina jatkohoitopalvelua tarjoavia yksityisen palvelun tuottajia ei ole, mutta kunnille laissa määrätyn velvollisuuden oletetaan synnyttävän palvelujen tarjontaa. Yksityiset eläinlääkäriasemat eivät tällä hetkellä ole avoinna kaikkina vuorokaudenaikoina.

62 63 Erikoiseläinlääkäripalveluja tarjoavan yksikön perustamisen kustannusarvioksi on esitetty 0,2 euroa/asukas pieneläinten ja 0,2 euroa/asukas hevosten osalta. Arvio tarkoittaa kunnille 2 miljoonan euron aloituskustannusta, joka on 20 % kuntien arvioiduista vuotuisista eläinlääkintähuollon kustannuksista. Eläimen omistaja vastaisi hoidosta aiheutuvista kustannuksista, mutta kunta joutuisi edelleen maksamaan palvelujen ylläpidosta.

Erikoiseläinlääkäripalvelujen saatavuuden takaaminen ei voi kuulua kunnan velvollisuuksiin.

Muuta huomioitavaa

Valtion korvaus kuntien suorittamasta 15 §:n toisen momentin mukaisesta valvonnasta tulee maksaa tehtävästä aiheutuneiden todellisten kustannusten perusteella. Lakiluonnoksesta tulee poistaa 22 §:n toinen momentti, jossa annettaisiin oikeus valtioneuvoston asetuksella säädellä korvauksen perusteita, määrää ja maksamisessa noudatettavaa menettelyä.

SUOMEN KUNTALIITTO

Rolf Eriksson Tarja Hartikainen Johtaja, Sosiaali- ja terveysyksikkö Erityisasiantuntija

62 63 Liite 3. Keski-Suomen kunnaneläinlääkäripäivystyksen tilanne 6.8.2007 (Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus)

Alue Päivystysalueeseen Kuntayhtymä Vastaanoton kuuluvat kunnat sijaintipaikkakunta

”Jyväskylän” Hankasalmi Hankasalmi, 1 el Kaksi neljän Jyväskylä Jyväskylä, 2 el (pienel.) eläinlääkärin ryhmää (kaupungin sopimusel.) (kahdeksan yhteensä), Jyväskylä, 1 el pieneläimet 2 eläinlääkäriä kerrallaan. ostopalvelu Vuoro joka 4. viikonloppu. Laukaa Laukaa, 1 el Jyväskylän mlk, osa Palokan th ky Päivystys toimii nyt Uurainen Uurainen, 1 el pieneläinten osalta osittain Äänekoski Äänekoski, 1 el (Tisseli & Tasseli ostopalveluna pieneläinklinikka) Konnevesi, 1 el

”Läntinen” Jämsä Jämsän seudun Jämsä, 1 el (Kuhmoisten Neljä eläinlääkäriä, th ky sijainen) 1 kerrallaan. Vuoro joka 4. viikonloppu. Jämsänkoski Petäjävesi Palokan th ky Petäjävesi, 1 el Korpilahti Korpilahden Korpilahti, 1 el Muuramen thky Muurame Keuruu Keuruu, 1 el

”Kaakkoinen” Jyväskylän mlk, osa Palokan th ky Kolme eläinlääkäriä, Toivakka Toivakka, 1 el 1 kerrallaan. Joutsa Joutsan seudun Joutsa, 1 el Vuoro joka 3. viikonloppu. th ky Leivonmäki Luhanka (Kangasniemi) Etelä-Savon (Kangasniemi, 1 el) maakunta

”Saarijärven” Kannonkoski Saarijärven (Vastaanotto arkisin toisella Neljä eläinlääkäriä, seudun th ky Saarijärven el:llä) 1 kerrallaan. Karstula Karstula, 1el Vuoro joka 4. viikonloppu. Kivijärvi Nyt joka toinen viikonloppu!! Kyyjärvi Kyyjärvi (viranhaltija sairaslomalla useita vuosia) Pylkönmäki Saarijärvi Saarijärvi, 2 el täytetty 1 virka

”Pohjoinen” Kinnula Kinnula, 1 el Neljä eläinlääkäriä, 1 kerrallaan. Pihtipudas Pihtipudas, 2 el Vuoro joka 4. viikonloppu. Viitasaari Viitasaari, 1 el

”Kuhmoinen” Kuhmoinen Kuhmoinen, 1 el Kolme eläinlääkäriä, 1 kerrallaan. (Asikkala) Päijät-Hämeen mk (Asikkala, 1 el) Vuoro joka 3. viikonloppu. (Padasjoki) Päijät-Hämeen mk (Padasjoki, 1 el)

64 65 Liite 4. Kysely kunnanjohtajille

13.8.2007 Hyvät vastaanottajat

KYSELY ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN SELVITTÄMISEKSI KESKI-SUOMESSA

Eläinlääkintähuoltolaki on uudistumassa tänä vuonna. Keski-Suomen kunnallisjohtajien kokouksessa (15.2.2007) sovittiin eläinlääkäripäivystyksen järjestelyihin liittyvän selvityksen suorittamisesta ja asian jatkotoimet osoitettiin Keski-Suomen liitolle. Keski-Suomen liitto on palkannut asiaa selvittämään FM Leena Kiurun Tampereelta. Selvitystä ohjaa työryhmä, johon on nimetty läänineläinlääkäri Markku Tikkanen, eläinlääkäri Marja-Liisa Vihavainen Äänekoskelta, kaupunginjohtaja Timo Louna Keuruulta, kaupunginjohtaja Hannu Pirkola Saarijärveltä, johtava hygieenikko Jouko Ridell Jyväskylästä sekä liitosta Hannu Korhonen. Lakiluonnos on luettavissa Eläinlääkintähuoltotyöryhmän loppuraportista: http://wwwb.mmm.fi/el/laki/lausuntopyynnot/Eläinlääkintähuoltotyöryhmän%20loppuraportti.pdf

Selvityksen tavoitteena on tuottaa Keski-Suomen kunnille ehdotus toimivaksi ja uuden lainsäädännön mukaiseksi eläinlääkäripäivystysmalliksi (mm. päivystysalue ja uudet päivystyspiirit).

Selvitykseen liittyen ja sen onnistumiseksi pyydän vastauksianne oheisiin kysymyksiin. Pyydän lähettämään vastauksenne sähköpostilla tai postitse suoraan selvityksen tekijä Leena Kiurulle (yhteystiedot kyselyssä). Lisätietoja on saatavissa ohjausryhmän jäseniltä ja Leena Kiurulta.

Pyydän vastauksianne 24.8.2007 mennessä. Asiaa käsitellään myös kunnanjohtajakokouksessa 4.9.2007.

Anita Mikkonen maakuntajohtaja Keski-Suomen liitto

JAKELU:

Keski-Suomen kunnanjohtajat

LIITE:

Kyselylomake

64 65 13.8.2007

ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYSSELVITYS KESKI-SUOMESSA

Kysely kunnanjohtajille

Vastaajan nimi Kunta

Mitä seuraavista asioista pidät ehdottoman tärkeinä eläinlääkäripäivystyksessä? (Lihavoi tärkeänä pitämäsi asiat, jos vastaat sähköisesti. Rengasta ao. kohtien numerot, jos vastaat paperilla.) 1. Lakisääteisten eläinlääkäripalveluiden turvaaminen kaikille asukkaiden kotieläimille sekä kunnan alueella pidettäville eläimille 2. Toimintavarmuus: kunnalliset eläinlääkäripalvelut toimivat hyvin 24 h/vrk joka päivä, myös päivystysaikaan 3. Asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihin sekä virka- että päivystysaikaan 4. Eläinlääkärin hyvä saavutettavuus ja saatavuus päivystysaikaan tuotantoeläinten kiireellisissä sairastapauksissa 5. Pieneläinten erikoislääkäritasoiset päivystyspalvelut 6. Eläinlääkäreiden työssä jaksaminen 7. Noin nykyisen tasoiset kustannukset kunnalle 8. Noin nykyisen tasoiset kustannukset asukkaille 9. Joku muu, mikä?

Mikä seuraavista olisi mielestäsi paras tapa organisoida maakunnallinen eläinlääkäripäivystys? (Lihavoi sopivin tai rengasta ao. kohdan numero.) 1. Yksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (kunta tai kuntayhtymä) ottaisi järjestely- ja hallinnointivastuun järjestelmän toiminnasta sekä päivystyspiirien osalta (= sopii kaikkien päivystyspiirien päivystysvuorot sekä maksaa päivystyskorvaukset kaikille eläinlääkäreille ja laskuttaa kuntia) että koko maakunnan tasoisten asioiden (= pieneläinpäivystys, puhelinpalvelu, jatkohoitopaikat jne.) koordinoinnista. 2. Kukin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue vastaisi oman päivystyspiirinsä käytännön päivystysjärjestelyistä (= sopii oman päivystyspiirinsä päivystysvuorot sekä maksaa päivystyskorvaukset alueensa eläinlääkäreille ja laskuttaa alueensa kuntia osana muuta laskutusta), koko maakunnan tasoisten asioiden koordinoinnista (= pieneläinpäivystys, puhelinpalvelu, jatkohoitopaikat jne.) vastaisi joku muu organisaatio (esim. lääninhallitus?). 3. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys annetaan jonkun jo olemassa olevan maakunnallisen organisaation hoidettavaksi (esim. sairaanhoitopiirin tai aluepelastuslaitoksen)? 4. Jokin muu malli, millainen?

66 67 Mikä seuraavista olisi sopivin tapa jakaa tuotantoeläinpäivystyksestä kunnille aiheutuvat kustannukset? (Lihavoi sopivin tai rengasta ao. kohdan numero.) 1. Kunnan asukasluku 2. Tuotanto- ja hevostilojen määrä 3. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä 4. Eläinlääkäreiden suoritteet 5. Jonkunlainen ”sekamalli” edellisistä; millainen?

Mikä seuraavista olisi sopivin tapa jakaa pieneläinpäivystyksestä kunnille aiheutuvat kustannukset? (Lihavoi sopivin tai rengasta ao. kohdan numero.) 1. Kunnan asukasluku 2. Tuotanto- ja hevostilojen määrä 3. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä 4. Eläinlääkäreiden suoritteet 5. Jonkunlainen ”sekamalli” edellisistä; millainen?

Muita ajatuksia eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseen liittyen:

Vastaukset pyydetään toimittamaan joko sähköisesti ([email protected]) tai postitse (Leena Kiuru, Ruokomäenkatu 47, 33840 Tampere) viimeistään perjantaina 24.8.2007.

Lämmin kiitos vastauksistasi!

Yhteistyöterveisin:

Leena Kiuru projektisuunnittelija (050) 370 5758

66 67 Liite 5. Kysely eläinlääkäreille ja terveysvalvonnan johtajille

14.8.2007 Hyvät vastaanottajat

KYSELY ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN SELVITTÄMISEKSI KESKI-SUOMESSA

Selvityksen tavoitteena on tuottaa Keski-Suomen kunnille ehdotus toimivaksi ja uuden lainsäädännön mukaiseksi eläinlääkäripäivystysmalliksi (mm. päivystysalue ja uudet päivystyspiirit).

Pyydän vastauksianne 27.8.2007 mennessä.

Anita Mikkonen maakuntajohtaja Keski-Suomen liitto

JAKELU:

Keski-Suomen kuntien ja kuntayhtymien terveysvalvonnan johtajat ja kunnaneläinlääkärit Pieneläinpäivystykseen osallistuvat yksityiseläinlääkärit

LIITTEET:

Kyselylomake Keski-Suomen kartta

68 69 14.8.2007

ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYSSELVITYS KESKI-SUOMESSA

Kysely eläinlääkäreille ja terveysvalvonnan johtajille

Vastaajan nimi Kunnaneläinlääkärin ikä 25-34, 35-44, 45-54, 55-64, >64 vuotta (lihavoi tai rengasta ikäryhmäsi) Kunta/ kuntayhtymä/ yritys Osoite Puhelin Sähköposti

A. Mitä seuraavista pidät ehdottoman tärkeinä eläinlääkäripäivystyksessä? (Lihavoi tärkeinä pitämäsi asiat, jos vastaat sähköisesti. Rengasta ao. kohtien numerot, jos vastaat paperilla.)

10. Lakisääteisten eläinlääkäripalveluiden turvaaminen kaikille asukkaiden kotieläimille sekä kunnan alueella pidettäville eläimille 11. Toimintavarmuus: kunnalliset eläinlääkäripalvelut toimivat hyvin 24 h/vrk joka päivä, myös päivystysaikaan 12. Asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihin sekä virka- että päivystysaikaan 13. Eläinlääkärin hyvä saavutettavuus ja saatavuus päivystysaikaan tuotantoeläinten kiireellisissä sairastapauksissa 14. Pieneläinten erikoislääkäritasoiset päivystyspalvelut 15. Eläinlääkäreiden työssä jaksaminen 16. Noin nykyisen tasoiset kustannukset kunnalle 17. Noin nykyisen tasoiset kustannukset asukkaille 18. Joku muu, mikä?

B. Eläinlääkäripäivystys omalla toiminta-alueellasi: (Vastaa lyhyesti vastaustilaan.)

1. Vastaanotolla päivystysaikaan hoidettujen pieneläinten määrä keskimäärin a. arki-iltaisin ja -öisin noin eläintä b. viikonloppuisin noin eläintä

2. Päivystysaikaisten suurten eläinten sairasmatkojen määrät ja pituudet (keskiarvo) a. arki-iltaisin ja -öisin noin matkaa, yhteensä noin km b. viikonloppuisin noin matkaa, yhteensä noin km

3. Onko päivystyksen toimivuudessa ollut erityisiä ongelmia lähivuosina ja/tai tällä hetkellä omassa päivystyspiirissäsi? Jos on, millaisia? (Huom. Sähköisesti vastatessa vastaustila kasvaa automaattisesti, käsin kirjoittaessasi voit jatkaa vastausta paperin kääntöpuolelle.)

68 69 4. Mitkä ovat mielestäsi nykyisen päivystysjärjestelmän suurimmat heikkoudet, joihin toivoisit jatkossa muutosta maakunnallisesti organisoidusta päivystyksestä?

5. Uuden eläinlääkintähuoltolain luonnoksen mukaisen pieniin ja suuriin eläimiin eriytetyn maakunnallisen järjestelmän suurimmat vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet: Onko sinulla jotain erityisiä odotuksia ja/tai pelkoja uudistukseen liittyen? Kerro lyhyesti. Positiivisia asioita (vahvuuksia, mahdollisuuksia tai odotuksia):

Negatiivisia asioita (heikkouksia, uhkia tai pelkoja):

C. Oma päivystystyö ja työssä jaksaminen: (Vastaa lyhyesti.)

1. Oletko perehtynyt koulutuksessasi ja työssäsi pieniin ja/tai suuriin eläimiin? (alleviivaa oikea/-t)

2. Päivystätkö mieluummin pieniä ja/tai suuria eläimiä? (alleviivaa oikea/-t)

3. Mikä olisi mielestäsi optimi päivystystiheys eli miten usein haluaisit ja/tai jaksaisit päivystää? Vast.: Sopiva tiheys olisi 1 / vuorosta. (esim. 1/4 vuorosta)

4. Miten suurta aluetta voisit päivystää, jos osallistut tuotantoeläinten päivystykseen? Luettele kunnat, jotka muodostaisivat mielestäsi sopivan päivystyspiirin. (Vrt. liitteenä oleva Keski-Suomen kartta!)

5. Onko päivystys aiheuttanut sinulle merkittävää henkistä rasitusta tai terveysongelmia? (Huom. Vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja nimettöminä.)

6. Miten eläinlääkäreiden sijaisjärjestelyt toimivat kunnassasi/kuntayhtymässä tällä hetkellä? Onko jouduttu turvautumaan eläinlääkäreiden välitysfirmoihin sijaisten saamiseksi vai onko sijaiset saatu palkattua suoraan? Mitä pitäisi huomioida jatkossa?

70 71 D. Pieneläinpäivystyksen järjestäminen Keski-Suomessa: (Vastaa lyhyesti ao. kysymyksen perään.)

1. Missä maakunnallisen pieneläinpäivystyspisteen tulisi sijaita? Miksi?

2. Kuinka monta pieneläinpäivystäjää tarvittaisiin yhteensä (yksi päivystäjä kerrallaan vuorossa)?

3. Voisivatko päivystäjät mielestäsi olla osin kunnaneläinlääkäreitä ja osin yksityisiä?

4. Pitääkö päivystäjän olla pieneläimiin pätevöitynyt (erikoistunut tai käytännön työssä harjaantunut) eläinlääkäri?

5. Asiakkaiden arvioidut määrät arki- ja viikonloppupäivystyksissä, kun koko Keski-Suomen pieneläimet tuodaan samalle vastaanotolle?

6. Klinikan tarvittava varustelutaso: mitä varusteita klinikalla pitäisi ainakin olla?

7. Onko Keski-Suomessa olemassa jo joku päivystysklinikaksi sopiva valmis asema? Jos, on mikä?

8. Pitäisikö päivystysvastaanoton olla aina samassa paikassa vai päivystäjästä riippuen eri klinikalla? Tulisiko sen olla mieluummin kunnan omistama vai yksityinen?

9. Voisiko Keski-Suomen pieneläinklinikka samalla toimia uuden eläinlääkintähuoltolain luonnoksessa mainittuna erikoistason jatkohoitopaikkana jonkun muun alueen lemmikkieläimille, jos varusteet ja eläinlääkäreiden osaaminen ovat riittävät? Vai tarvitaanko myös keskisuomalaisille lemmikeille vielä lisäksi joku muu paremmin varusteltu jatkohoitopaikka?

10. Pitääkö kunnan määritellä eri maksutaksat (vrt. uuden eläinlääkintähuoltolain luonnos), kun yksityiset päivystävät, vai kävisikö kunnalliseläinlääkäritaksa myös yksityisten palvellessa päivystysasiakkaita?

11. Miten organisoituna pieneläinpäivystys toimisi parhaiten? (esim. Yksi kunta tai yhteistoiminta-alue vastaa toiminnasta ja muut osallistuvat kustannuksiin?)

E. Tuotantoeläinpäivystyksen järjestäminen Keski-Suomessa: (Vastaa lyhyesti ao. kysymyksen perään.)

1. Kuinka monta suureläinpäivystyspiiriä ja -päivystäjää Keski-Suomessa tarvitaan yhtä aikaa, jos vuorossa on kerrallaan yksi päivystäjä/ piiri)? (Vrt. Sairasmatkojen määrät ja keskimääräiset pituudet!)

2. Millaiset olisivat optimialueet nykyistä suuremmiksi mieluiten Keski-Suomen maakunnan rajojen mukaisiksi tuotantoeläinten päivystyspiireiksi? (Lihavoi tai rengasta mielestäsi paras vaihtoehto.) 1. Tulevien ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden mukaiset päivystyspiirit 2. Kaksi isoa piiriä (eteläinen ja pohjoinen), joissa yksi/kaksi päivystäjää yhtä aikaa kummassakin 3. Kolme piiriä (pohjoinen, itäinen ja läntinen), joissa yksi päivystäjä kussakin kerrallaan vuorossa. 4. Jonkunlainen muu jako, millainen?

- Hahmottele mielestäsi sopivat päivystyspiirit liitteenä olevalle karttapohjalle ja/tai kirjoita tähän (tai paperin kääntöpuolelle), mitä kuntia kuhunkin piiriin tulisi ottaa mukaan:

70 71 F. Eläinlääkintähuoltolain luonnoksen uusien velvoitteiden järjestäminen: - Keskitetyn puhelinpalvelun (call center) järjestäminen Keski-Suomeen: 1. Kuinka paljon päivystysaikaan tulee keskimäärin puheluja päivystyspiirissäsi ja miten ne jakautuvat pienten ja suurten eläinten kesken? (arvio) a. arki-iltaisin ja -öisin noin pieneläintä ja noin suurta eläintä koskevaa b. viikonloppuisin noin pieneläintä ja noin suurta eläintä koskevaa

2. Jos suurin osa päivystyspuheluista koskee lemmikkejä, voisiko maakunnan yhteinen pieneläinpäivystäjä vastata kaikkiin päivystyspuheluihin ensimmäisenä ja neuvoa soittajaa puhelimessa, kehottaa tulemaan vastaanotolle heti, menemään yksityisen tai kunnaneläinlääkärin luo virka-aikaan tai kääntää puhelun lähimmälle tuotantoeläinpäivystäjälle?

3. Pitäisikö päivystysaikaisiin puheluihin vastaavan henkilön olla eläinlääkäri? Miksi pitäisi/ miksi ei tarvitsisi?

4. Mikä olisi mielestäsi tehokkain, sujuvin ja kustannuksiltaan edullisin tapa järjestää keskitetty puhelinpalvelu Keski-Suomeen?

5. Voisiko puhelinpalvelu olla jonkun Keski-Suomen maakuntaa laajemman alueen yhteinen (esim. Pirkanmaa ja Keski-Suomi)?

- Lemmikkieläinten ja hevosten mahdolliset päivystysaikaiset jatkohoitopaikat: 1. Keskisuomalaisille lemmikeille sopisi jatkohoitopaikaksi esimerkiksi: 2. Hevoset voisi lähettää kiireellisissä tapauksissa jatkohoitoon esimerkiksi:

G. Eläinlääkintähuollon ja päivystyksen kustannukset: (Huom! Vain toimintayksikön eläinlääkintähuollon budjetista vastaava täyttää kohdat 1-4.)

1. Eläinlääkintähuollon kustannukset yhteensä; tilinpäätös 2006: € (=>Kustannukset vuonna 2006 asukasta kohti €/as) 2. Eläinlääkäripäivystyksen kustannukset; tilinpäätös 2006: € 3. Eläinlääkärin sijaiskustannukset; tilinpäätös 2006: € 4. Miten päivystyskustannukset jaetaan kuntien kesken nykyisin? (esim. Eläinlääkärin suoritteet, asukasluku, hyötyeläintilojen määrä, hyötyeläinten määrä tai jonkinlainen ”sekamalli”?)

5. Mikä seuraavista olisi sopivin tapa jakaa tuotantoeläinpäivystyksestä kunnille aiheutuvat kustannukset tulevaisuudessa? (Lihavoi sopivin tai rengasta ao. kohdan numero.) 6. Kunnan asukasluku 7. Tuotanto- ja hevostilojen määrä 8. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä 9. Eläinlääkäreiden suoritteet 10. Jonkunlainen ”sekamalli” edellisistä; millainen?

72 73 6. Mikä seuraavista olisi sopivin tapa jakaa pieneläinpäivystyksestä kunnille aiheutuvat kustannukset tulevaisuudessa? (Lihavoi sopivin tai rengasta ao. kohdan numero.) 6. Kunnan asukasluku 7. Tuotanto- ja hevostilojen määrä 8. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä 9. Eläinlääkäreiden suoritteet 10. Jonkunlainen ”sekamalli” edellisistä; millainen?

H. Eläinlääkäripäivystysten organisointi nyt ja tulevaisuudessa: (Vastaa lyhyesti.)

1. Kuka/ketkä/mikä taho vastaa piirisi eläinlääkäripäivystyksen kokonaisuuden toimivuudesta?

2. Onko alueen kuntien kesken tehty kirjallinen päivystyssopimus? Kyllä/Ei (alleviivaa)

3. Sovitaanko päivystysvuorot suullisesti eläinlääkäreiden kesken vai tehdäänkö suunnitelma kirjallisesti; hyväksyykö joku suunnitelman?

4. Mikä seuraavista olisi mielestäsi paras tapa organisoida maakunnallinen eläinlääkäripäivystys? (Lihavoi sopivin vaihtoehto tai rengasta ao. kohdan numero.) 5. Yksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (kunta tai kuntayhtymä) ottaisi järjestely- ja hallinnointivastuun järjestelmän toiminnasta sekä päivystyspiirien osalta (= sopii kaikkien päivystyspiirien päivystysvuorot sekä maksaa päivystyskorvaukset kaikille eläinlääkäreille ja laskuttaa kuntia) että koko maakunnan tasoisten asioiden (= pieneläinpäivystys, puhelinpalvelu, jatkohoitopaikat jne.) koordinoinnista. 6. Kukin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue vastaisi oman päivystyspiirinsä käytännön päivystysjärjestelyistä (= sopii oman päivystyspiirinsä päivystysvuorot sekä maksaa päivystyskorvaukset alueensa eläinlääkäreille ja laskuttaa alueensa kuntia osana muuta laskutusta), koko maakunnan tasoisten asioiden koordinoinnista (= pieneläinpäivystys, puhelinpalvelu, jatkohoitopaikat jne.) vastaisi joku muu organisaatio (esim. lääninhallitus?). 7. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys annetaan jonkun jo olemassa olevan maakunnallisen organisaation hoidettavaksi (esim. sairaanhoitopiirin tai aluepelastuslaitoksen)? 8. Jokin muu malli, millainen?

5. Miten kunnallinen ympäristöterveydenhuolto (ml. eläinlääkintähuolto) tullaan organisoimaan tulevaisuudessa: toteutuuko lain vaatima yhteistoiminta (Lihavoi tai rengasta oikea.) 1. isäntäkuntamallilla vai 2. riittävän suuressa kuntayhtymässä (esim. seututerveyskeskus)? - Mitkä kunnat ovat mukana em. organisaatiossa?

Muita ajatuksia eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseen liittyen:

Vastaukset pyydetään toimittamaan joko sähköisesti ([email protected]) tai postitse (Leena Kiuru, Ruokomäenkatu 47, 33840 Tampere) viimeistään maanantaina 27.8.2007.

Lämmin kiitos vastauksistasi!

Projektisuunnittelija Leena Kiuru (050) 370 5758

72 73 Liite 6. Eläinlääkintähuollon kustannukset Keski-Suomessa toimintayksiköittäin vuonna 2006

Eläinlääkintähuollon Asukkaita ELH kust. ELH päivystys ELH sijaisten toimintayksiköt (kunnittain) (31.12.2006) yhteensä 2006 kust. 2006 kust. 2006 (euroa/as) (euroa/as) (euroa/as) Hankasalmi 5556 Joutsa 4053 Jyväskylä 84739 n. 21185 0,25 Jyväskylän mlk 35452 + 3748 225000 24400 4000 + Petäjävesi + Toivakka + 2359 + 3157 5,03 0,55 0,09 + Uurainen = 44716 (keskimäärin)

Jämsä + Jämsänkoski 16132 + 7480 139 311 25000 2000 = 23612 5,90 1,06 0,08

Kannonkoski 1645 Karstula 4739 Keuruu 11005 79600 6600 19000 7,23 0,60 1,73 Kinnula 1901 Kivijärvi 1441 Korpilahti + Muurame 5030 + 8881 81828 7111 5280 = 13911 5,88 0,51 0,38 Kuhmoinen 2731 Kyyjärvi 1612 Laukaa 17385 121282 8963 25047 7,00 0,52 1,44 Leivonmäki 1134 Luhanka 847 Multia 1994 Pihtipudas 4843 130961 10082 5677 27,04 2,08 1,17 Pylkönmäki 974 Saarijärvi 9955 Viitasaari 7445 Äänekoski + Konnevesi 20341 + 3057 120780 = 23398 5,16 Yhteensä 269636

Lähteet: Asukkaat: Tilastokeskus 31.12.2006 Kustannukset: Kuntien vuoden 2006 tilinpäätökset (terveysvalvonnan johtajien ilmoittamia tietoja)