KESKI-SUOMEN ALUEKEHITYS TILASTOJEN VALOSSA

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Kelan tuoreimpiin aineistoihin, jotka ulottuvat vuosille 2018-2020. VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestötiedot 2020 ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja Kuhmoisten kunta on tarkasteluissa vielä mukana. Maakuntien väestömuutos 2020 (ennakko), % (palkin perässä väestömäärä ja muutos henkilömääränä)

Uusimaa 1 703 633 (+13 908) Ahvenanmaa 30 117 (+233) Pirkanmaa 521 147 (+3 481) Varsinais-Suomi 481 538 (+2 197) Pohjois-Pohjanmaa 413 960 (+1 130) KOKO MAA 5 536 146 (+10 854) Pohjanmaa 180 311 (-134) KESKI-SUOMI 274 871 (-233) Kanta-Häme 170 703 (-222) Päijät-Häme 199 223 (-381) Keski-Pohjanmaa 67 996 (-162) Pohjois-Savo 243 617 (-619) Lappi 176 705 (-456) Pohjois-Karjala 160 412 (-799) Etelä-Pohjanmaa 187 725 (-960) Satakunta 215 440 (-1 312) Etelä-Karjala 126 947 (-810) Kainuu 71 680 (-626) Kymenlaakso 169 511 (-1 656) Etelä-Savo 140 610 (-1 725)

-2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % Väestömäärän muutostekijät Keski-Suomessa 2015-2020 (ennakko)

800 Keski-Suomen väestömäärä väheni 2015 2016 2017 2018 2019 2020 233 henkilöllä koronavuonna 2020. 600 Kyseessä oli neljäs peräkkäinen väestölaskun vuosi. Väestö väheni kuitenkin kahta edellisvuotta 400 maltillisemmin.

200 Vähenemisen taustalla on voimakas luonnollisen väestökasvun hiipuminen syntyvyyden alenemisen 0 myötä. Viimeisten 10 vuoden aikana syntyneiden määrä on vähentynyt lähes kolmanneksella Keski- -200 Suomessa.

-400 Myös maan sisäinen muuttoliike on ollut tappiollista viime vuosina. -600 Maan rajat ylittävän muuttoliikkeen merkitys väestökehityksessä korostuu -800 vahvasti. Vuonna 2020 ulkomaille Luonnollinen Maan sisäinen Nettomaahanmuutto Väestön kok.muutos muutettiin selvästi edellisvuosia väestönmuutos nettomuutto vähemmän. Väestömäärän vuosimuutos kunnittain 2020, % (suluissa muutos henkilömääränä; ennakko) Väestö 31.12.2020 KOKO MAA 5 536 146 1,3 % (+9) KESKI-SUOMI 274 871 Kivijärvi 1,1 % (+12) Jyväskylä 143 485 0,9 % (+95) Jämsä 19 889 Jyväskylä 0,8 % (+1 085) 18 836 0,5 % (+12) Äänekoski 18 576 KOKO MAA 0,2 % (+10 854) Muurame 10 259 KESKI-SUOMI -0,1 % (-233) 9 489 Multia -0,1 % (-2) Laukaa -0,4 % (-67) Saarijärvi 9 214 Äänekoski -1,0 % (-189) 6 100 Saarijärvi -1,0 % (-95) 4 780 -1,0 % (-38) 4 295 Keuruu -1,2 % (-116) 3 934 Viitasaari -1,2 % (-76) 3 864 -1,3 % (-17) Petäjävesi 3 770 -1,3 % (-21) -1,4 % (-37) Uurainen 3 643 Jämsä -1,5 % (-293) Konnevesi 2 590 -1,8 % (-40) Toivakka 2 400 Kyyjärvi -1,8 % (-24) Kuhmoinen 2 166 Petäjävesi -1,8 % (-71) Kinnula 1 599 Joutsa -1,9 % (-82) Multia 1 564 Hankasalmi -1,9 % (-95) Kannonkoski 1 322 Karstula -2,2 % (-85) Kyyjärvi 1 289 Pihtipudas -2,4 % (-98) Kivijärvi 1 108 -3,0 % -2,5 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % Luhanka 699 Vuosittaiset väestömuutokset 2010-2020 (ennakko), %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KOKO MAA 0,4 0,5 0,5 0,5 0,4 0,3 0,3 0,2 0,1 0,1 0,2 KESKI-SUOMI 0,3 0,3 0,3 0,1 0,0 0,2 0,2 -0,1 -0,2 -0,2 -0,1 Hankasalmi 0,5 -0,9 -0,7 -0,9 -1,8 -1,3 -1,5 -2,7 -1,6 -1,3 -1,9 Keski-Suomen väestökasvu hiipui ja Joutsa -0,8 -1,9 -1,2 -0,8 -1,5 -2,0 -0,3 -2,3 -2,2 -2,0 -1,9 väestömäärä kääntyi laskuun vuonna Jyväskylä 0,9 1,0 1,1 0,9 0,8 1,2 1,1 1,0 0,8 0,8 0,8 2017. Jämsä -1,1 -0,8 -0,7 -1,0 -1,5 -1,2 -1,3 -1,8 -1,3 -2,1 -1,5 Kannonkoski -0,6 -2,1 0,6 -2,1 -3,0 -0,9 -2,6 -1,1 -3,9 -1,0 -1,3 Karstula -1,2 -1,0 -1,9 -0,8 -1,3 -0,4 -0,8 -2,0 -2,8 -2,0 -2,2 Koronavuonna 2020 kasvuun ylsivät Keuruu -0,8 -0,9 -0,8 -1,7 -1,3 -0,6 -1,2 -0,7 -1,6 -1,6 -1,2 keskusseudun kuntien, Jyväskylän, Kinnula 0,1 -0,3 -2,9 0,3 -0,2 -1,2 -2,6 -2,5 -2,5 0,3 -1,3 Muuramen ja Toivakan, lisäksi Luhanka Kivijärvi -0,1 -2,2 -2,3 -3,4 -1,2 -3,5 -3,3 -2,5 -2,6 -0,6 1,1 ja Kivijärvi. Konnevesi -0,3 -1,3 -0,7 -2,0 -0,5 -2,6 -0,1 -0,2 -1,8 -2,6 -1,4 Kuhmoinen -1,4 -1,9 -2,7 -1,2 -1,5 -1,7 -2,1 -1,5 -0,6 -1,4 -1,8 Kyyjärvi -1,8 -0,3 -2,3 -2,6 -2,2 -1,4 -0,3 -1,7 -0,7 -2,2 -1,8 Vuosina 2010-2020 vain Jyväskylä on Laukaa 0,9 0,8 1,1 0,6 0,7 0,8 0,6 0,0 -0,3 -0,1 -0,4 kasvanut joka vuosi. Keski-Suomen 11 Luhanka -0,4 -3,5 -3,6 -1,3 -0,3 0,0 -0,7 -2,9 -3,7 -2,4 1,3 kunnassa ei ole ollut yhtään kasvun Multia -1,5 -2,3 -1,7 -2,1 -0,8 -3,0 -2,7 -1,6 -3,2 -1,1 -0,1 vuotta viimeisten 10 vuoden aikana. Muurame 0,3 2,0 1,4 0,0 1,3 0,9 1,5 1,6 0,7 -0,1 0,9 Petäjävesi 1,1 1,1 0,7 0,7 -1,1 -1,8 -0,7 -1,5 -0,5 -1,5 -1,8 Pihtipudas -1,1 -1,4 -1,3 -2,0 -2,1 -0,9 -0,5 -1,8 -1,8 -0,5 -2,4 Saarijärvi -0,8 -1,9 -1,2 -0,9 -0,8 -1,7 -2,3 -1,0 -1,8 -1,1 -1,0 Toivakka 1,6 2,4 -0,8 0,4 0,2 -1,7 0,0 -2,0 0,9 -0,7 0,5 Uurainen 2,2 1,5 1,8 0,7 0,5 1,5 1,4 0,8 1,0 -2,7 -1,0 Viitasaari -0,3 -1,5 -1,5 -0,9 -1,7 -1,7 -0,9 -3,0 -2,3 -1,4 -1,2 Äänekoski 0,0 0,4 -0,3 -0,9 -0,8 -1,3 -1,4 -1,2 -1,5 -0,5 -1,0 Väestömäärän muutostekijät kunnittain 2020 (ennakko)

Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

Hankasalmi -44 -62 11 Joutsa -6 -79 4 Jämsä -141 -197 43 Kannonkoski -1-4-12 Jyväskylässä ja Muuramessa vuonna Karstula -42 -44 2 2020 kaikki väestömuutostekijät olivat Keuruu -51 -80 14 positiivisia. Kinnula -1 -20 -1 Valtaosassa kuntia luonnollinen Kivijärvi -13 23 3 väestömuutos oli negatiivinen. Konnevesi -19 -23 5 Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa Kuhmoinen -2 -46 7 ja Uuraisilla syntyvyys ylitti Kyyjärvi -7 -19 4 kuolleisuuden. Laukaa -85 15 4 Luhanka -12 18 3 Koronavuonna maan sisäisessä Multia -15 11 1 muuttoliikkeessä muuttovoittoa sai Muurame 13 75 7 seitsemän kuntaa: Jyväskylä, Petäjävesi -47 -29 7 Muurame, Kivijärvi, Luhanka, Toivakka Pihtipudas -60 -43 5 Multia ja Kuhmoinen. Saarijärvi -7 -95 7 Toivakka -1 13 Maahanmuutolla oli merkittävä positiivinen vaikutus Jyväskylän lisäksi Uurainen -2 -38 2 Jämsässä ja Äänekoskella. Erityisesti Viitasaari -17 -73 13 Jyväskylässä näkyi koronan vaikutus: Äänekoski -127 -99 37 Ulkomaille muutettiin aiempaa -350 -300 -250 -200 -150 -100 -50 0 50 100 harvemmin.

Jyväskylä 231 394 456

KESKI-SUOMI -174 -682 620

-1 000 -800 -600 -400 -200 0 200 400 600 800 1 000 1 200 Muutosten summa saattaa erota kokonaisväkiluvun muutoksesta. Tämä selittyy väkiluvun korjauksilla, jotka ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja. Syntyneiden määrän kehitys 1990-2020

3500 600

Joutsan sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Äänekosken sk 3000 500

2500 400

2000 300 1500

Jyväskylän sk KESKI-SUOMI 200 1000

100 500

0 0

1990 1996 1997 1998 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Vuodesta 2010 syntyneiden määrä on vähentynyt koko maassa 24 % ja Keski-Suomessa 31 % (v. 2020 syntyi lähes 1 000 lasta vähemmän). Syntyvyyden lasku kuitenkin pysähtyi vuonna 2020.

Muutos v. 2010-2020: Jyväskylän seutu: -26 % Keuruun seutu: -36 % Saarijärvi-Viitasaaren seutu: -43 % (v. 2020 syntyneiden määrä oli huomattavan pieni) Äänekosken seutu: -49 % (v. 2020 syntyneiden määrä oli huomattavan pieni) Jämsän seutu: -49 % Joutsan seutu: -61 % (syntyneitä on vähän ja vuosiheilahtelut voivat olla suuria) Väestömäärän pitkän ja lyhyen aikavälin muutos

VÄESTÖMUUTOS Pihtipudas VÄESTÖMUUTOS Pihtipudas Kinnula -629 2010-2020 Kinnula -98 -222 2019-2020 Kasvanut +0,5 – 1,3 % (5) -21 Vähentynyt -0,1 – 0,4 % (2) Kivijärvi Kivijärvi Vähentynyt -1,0 – 1,5 % (9) -256 Viitasaari +12 Viitasaari Vähentynyt -1,8 – 2,4 % (7) Kyyjärvi Kyyjärvi Kannon- -1 074 -76 -219 -24 Kannon- koski Kasvanut +3,8 – 10,8 % (4) koski Keski-Suomi -0,1 % (-233) Karstula -255 Vähentynyt -0,7 – 8,2 % (3) Karstula -17 Koko maa +0,2 % -643 -85 Vähentynyt -11,0 – 14,5 % (9) Vähentynyt -15,0 - 18,8 % (7) Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Saarijärvi Äänekoski Konnevesi -1 366 -1 668 -95 -189 -373 Keski-Suomi +0,5 % (+1 234) -37 Uurainen Koko maa +3,0 % Uurainen Multia Multia +188 -38 -326 Laukaa Hanka- -2 Laukaa Hanka- +694 -67 salmi Keuruu Petäjä- salmi Keuruu Petäjä- -95 -1 177 vesi Jyväskylä -762 -116 vesi Jyväskylä -252 +12 669 -71 +1 085 Muurame Muurame Toivakka +1 003 Toivakka +95 -18 +12

Jämsä Jämsä -293 -2 802 Joutsa Joutsa Luhanka -82 Luhanka -758 +9 -132

Kuhmoinen Kuhmoinen -40 -388 Vuosimuutokset 0-14-vuotiaissa 2010-2020 (ennakko), %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KOKO MAA -0,1 0,1 0,3 0,4 0,2 -0,1 -0,2 -0,4 -0,9 -1,3 -1,1 KESKI-SUOMI 0,0 -0,2 0,1 -0,1 0,2 -0,2 -0,6 -1,0 -1,3 -1,9 -1,6 Hankasalmi 1,9 -1,3 -0,9 2,9 -4,9 -4,2 1,3 -3,1 -4,5 -4,9 -1,1 Joutsa 0,3 -6,2 -6,8 3,8 -0,7 -1,6 -2,7 -3,1 -8,0 -2,7 -3,6 Sekä koko maassa että Keski-Suomessa Jyväskylä 0,4 0,1 1,1 0,9 0,9 1,2 -0,3 0,2 -0,6 -1,4 -0,3 alle 15-vuotiaiden lasten määrä on Jämsä -2,7 -2,0 -1,5 -2,6 -3,9 -2,5 -3,6 -4,3 -1,9 -5,1 -3,8 laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 Kannonkoski -5,0 -0,4 0,9 -0,9 -7,4 -4,2 -5,9 0,5 -6,3 -3,9 -8,1 lähtien (vähenemä lähes -3 000). Tätä Karstula -1,0 -0,3 -4,1 -3,4 -1,0 -2,9 -1,7 -4,4 -6,0 -5,0 -6,9 selittää syntyvyyden voimakas Keuruu -3,6 -1,1 -0,6 -3,4 -0,9 0,3 -1,4 -1,3 -2,2 -5,4 -2,6 Kinnula -1,3 2,7 -3,0 1,4 -1,7 -1,7 -1,4 -1,0 -2,1 1,8 -1,4 aleneminen. Kivijärvi -4,5 -10,4 -8,9 -4,6 2,4 -8,3 -3,9 -2,7 -3,4 1,4 2,8 Konnevesi 4,3 -5,2 -3,8 -4,0 0,3 -5,7 3,6 1,3 -2,9 -6,8 -5,5 Vuonna 2020 lasten määrä kasvoi Kuhmoinen -8,1 -3,1 -6,7 -1,7 -2,2 -5,8 -6,1 -6,5 -0,5 1,1 -6,4 viidessä kunnassa: Multialla (+12 lasta), Kyyjärvi -3,8 0,4 -0,9 -2,2 -0,9 -3,2 6,2 -7,6 2,4 -2,4 -3,9 Viitasaarella (+5), Kivijärvellä (+4), Laukaa 1,5 2,1 1,3 1,3 2,4 1,3 1,4 0,2 -1,2 -0,4 -2,5 Luhangassa (+2) ja Toivakassa (+1). Luhanka -1,1 -8,0 2,5 0,0 1,2 -2,4 1,2 -12,2 -8,3 -13,6 3,5 Multia -1,4 -4,2 -3,2 1,1 -2,2 -3,8 -5,5 -0,8 -8,8 -5,5 5,8 Muurame -1,6 3,5 0,5 -3,1 3,2 0,8 1,1 0,0 1,3 -1,5 -0,2 Petäjävesi 0,4 4,2 2,0 3,1 0,5 -4,2 -1,1 -3,0 0,3 -3,1 -4,7 Pihtipudas -3,7 -2,5 -1,1 -6,1 1,3 -4,6 -2,7 -2,9 -3,2 -1,5 -7,1 Saarijärvi -0,7 -6,0 -1,0 -1,1 -0,2 -1,2 -1,6 -4,4 -3,3 -1,7 -2,6 Toivakka 7,1 6,6 0,2 3,2 1,5 -4,3 -0,9 -1,9 0,9 -2,4 0,2 Uurainen 7,5 2,9 2,5 2,4 1,7 3,3 0,3 2,2 1,3 -3,2 -3,0 Viitasaari -0,8 -5,5 -4,5 -1,7 -3,7 -3,5 0,4 -6,0 -3,7 -2,5 0,7 Äänekoski 0,2 1,0 -0,8 -1,7 -1,5 -3,5 -2,4 -2,9 -4,0 -0,6 -5,2 Vuosimuutokset 15-64-vuotiaissa 2010-2020 (ennakko), %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KOKO MAA -0,2 -0,4 -0,4 -0,5 -0,5 -0,4 -0,3 -0,5 -0,4 -0,2 -0,1 KESKI-SUOMI -0,3 -0,5 -0,7 -1,1 -1,0 -0,7 -0,3 -0,7 -0,6 -0,6 -0,5 Hankasalmi -0,4 -2,1 -1,3 -3,1 -2,4 -2,4 -3,5 -3,6 -2,0 -2,0 -4,2 Työikäisten (15-64 v.) määrä laskee Joutsa -2,8 -3,4 -1,8 -4,5 -3,6 -3,5 -1,0 -4,5 -3,5 -2,9 -3,1 sekä koko maassa että Keski-Suomessa. Jyväskylä 0,4 0,5 0,3 0,0 0,0 0,5 0,9 0,6 0,7 0,8 0,5 Jämsä -2,0 -2,4 -2,0 -2,4 -2,4 -2,6 -1,8 -2,8 -2,5 -3,4 -2,6 Keski-Suomessa oli vuonna 2020 lähes Kannonkoski -0,8 -1,8 -0,6 -4,4 -3,9 0,1 -4,3 -2,6 -5,2 -2,4 -2,3 11 600 työikäistä vähemmän kuin Karstula -2,3 -2,6 -3,0 -2,1 -2,8 -1,7 -1,6 -3,1 -4,8 -2,7 -3,1 kymmenen vuotta aiemmin. Vähintään Keuruu -1,6 -2,5 -2,5 -4,3 -2,9 -2,3 -2,8 -2,3 -3,0 -2,6 -2,3 neljänneksen lasku on koettu Kinnula -0,4 -2,2 -4,7 -1,7 -0,5 -3,6 -3,2 -5,8 -4,9 -2,7 -3,3 Kyyjärvellä, Kivijärvellä, Kinnulassa, Kivijärvi -1,1 -1,5 -1,6 -4,0 -3,5 -4,8 -4,9 -4,3 -5,6 -3,3 1,1 Joutsassa, Kuhmoisissa ja Viitasaarella. Konnevesi -1,8 -2,4 -2,2 -3,3 -2,9 -3,7 -1,2 -1,8 -2,6 -3,7 -1,6 Kuhmoinen -2,1 -3,7 -5,0 -4,9 -3,8 -3,4 -2,5 -1,0 -1,8 -3,1 -1,6 Kyyjärvi -3,2 -2,1 -4,9 -5,3 -3,2 -4,0 -0,9 -1,1 -4,4 -5,0 -2,9 Jyväskylässä kehitys on ollut Laukaa 0,1 -0,4 0,0 -1,2 -0,8 -0,5 -0,3 -1,1 -0,8 -0,7 -0,7 positiivista, mihin vaikuttaa mm. Luhanka -1,1 -3,4 -8,8 -2,1 1,1 0,3 -0,5 -5,0 -4,5 -0,6 2,3 opiskelijoiden suuri määrä. Myös Multia -1,5 -2,7 -1,9 -3,1 -1,3 -4,2 -3,3 -2,4 -5,2 -1,5 -2,1 Muuramessa työikäisten määrä on Muurame 0,2 0,8 0,4 0,1 -0,6 0,1 0,8 1,4 -0,7 -0,9 0,4 kasvanut 2010-luvulla. Petäjävesi 0,9 -0,1 -1,0 -1,0 -2,8 -2,2 -1,5 -1,9 -1,4 -2,1 -1,5 Pihtipudas -0,6 -1,7 -2,7 -2,8 -4,5 -1,0 -1,0 -3,2 -2,4 -2,4 -4,0 Saarijärvi -1,6 -2,0 -2,5 -2,5 -2,2 -3,1 -3,6 -2,0 -3,5 -3,1 -2,6 Toivakka -0,9 0,1 -2,7 -2,7 -0,6 -2,5 -0,7 -4,2 1,2 -1,2 -0,9 Uurainen 0,1 0,4 0,6 0,0 -1,0 0,3 1,3 -1,0 -0,5 -3,7 -0,7 Viitasaari -1,0 -1,5 -2,7 -2,0 -3,6 -2,7 -2,1 -5,3 -3,8 -3,2 -3,0 Äänekoski -1,0 -1,0 -1,8 -2,3 -1,8 -2,2 -2,3 -2,2 -2,0 -1,5 -1,5 Vuosimuutokset yli 64-vuotiaissa 2010-2020 (ennakko), %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KOKO MAA 3,4 4,1 3,9 3,8 3,3 2,9 2,4 2,6 2,2 2,2 2,0 KESKI-SUOMI 3,0 3,4 3,7 4,0 3,1 3,0 2,0 2,4 1,9 2,2 2,1 Ikääntyneiden (yli 64 v.) määrä kasvaa Hankasalmi 1,8 2,3 1,0 2,0 1,4 2,9 0,8 -0,7 0,7 1,8 1,7 vahvasti sekä koko maassa että Keski- Joutsa 3,1 3,0 2,1 4,3 1,6 0,4 1,5 1,4 1,4 -0,7 0,2 Jyväskylä 3,9 4,3 4,5 4,8 4,4 3,9 3,2 3,0 2,4 2,7 2,6 Suomessa. Keski-Suomessa ikäryhmä Jämsä 2,4 4,2 3,1 3,6 2,0 2,5 0,8 1,5 1,4 1,7 1,5 on kasvanut lähes 16 000:lla vuodesta Kannonkoski 2,0 -3,5 2,7 1,5 0,9 -1,1 1,7 0,6 -0,8 2,1 2,7 2010. Suurten ikäluokkien aiheuttama Karstula 1,2 2,3 1,9 3,7 1,6 3,4 1,0 0,9 2,2 0,3 1,1 kasvu koettiin erityisesti 2010-luvun Keuruu 2,9 3,4 3,1 5,2 1,9 2,4 1,8 2,3 1,1 1,7 1,1 alkupuolella. Kinnula 2,2 2,6 1,8 4,1 1,5 4,3 -2,2 2,9 1,6 4,6 1,9 Kivijärvi 4,3 0,7 -0,5 -1,7 1,2 0,5 -0,5 0,2 1,9 2,1 0,5 Erityisen nopeaa kasvu on ollut Konnevesi 0,9 3,6 4,4 1,7 3,9 0,8 0,1 2,0 -0,1 0,8 0,6 Kuhmoinen 2,1 1,3 2,2 4,3 1,8 1,5 -0,6 -1,0 0,7 0,0 -1,1 ikärakenteeltaan nuorissa kunnissa: Kyyjärvi 3,1 3,5 3,1 3,0 -1,0 4,5 -2,4 0,5 4,4 2,3 0,7 Muuramessa, Laukaassa ja Laukaa 4,0 3,9 5,0 6,5 3,7 4,7 2,4 3,5 2,4 1,9 3,1 Jyväskylässä. Luhanka 1,0 -2,3 2,0 -0,6 -2,3 0,3 -1,3 2,4 -1,7 -2,0 -0,3 Multia -1,6 -0,5 -0,5 -2,0 0,9 -0,6 -0,6 -0,7 2,6 1,1 0,5 Muurame 4,2 5,2 8,1 5,0 6,9 4,5 4,9 4,3 5,4 4,9 3,9 Petäjävesi 2,4 1,7 4,8 3,6 2,2 1,6 1,8 0,7 1,1 1,3 -0,3 Pihtipudas -0,5 0,3 1,9 2,7 1,1 1,5 1,9 1,6 0,0 3,5 2,6 Saarijärvi 1,3 1,1 2,0 3,0 2,0 1,1 0,1 2,6 2,0 2,7 2,4 Toivakka 4,9 5,1 3,3 6,3 1,4 2,3 2,3 2,7 0,3 1,4 3,4 Uurainen 2,2 3,6 4,9 0,7 3,6 2,9 3,3 4,7 4,7 0,8 0,4 Viitasaari 1,5 0,4 2,4 1,8 3,1 1,0 0,9 2,3 0,7 1,8 0,8 Äänekoski 3,3 4,5 4,6 3,6 2,1 2,5 1,5 2,4 1,2 1,9 2,6 Muutokset ikäryhmien määrissä 2019-2020 (enn.)

0-14 15-64 65+ Hankasalmi -112 -8 25 Joutsa -68 -17 3 Jämsä -292 -99 98 Kannonkoski -16 -14 13 Karstula -65 -35 15 Keuruu -118 -33 35 Kinnula -27 -4 10 Kivijärvi 46 2 Konnevesi -23 -19 5 Kuhmoinen -11-17 -12 Kyyjärvi -19 -8 3 Laukaa -79 -105 117 Luhanka -1 2 8 Multia -17 12 3 Muurame -4 26 73 Petäjävesi -3 -33 -35 Pihtipudas -88 -43 33 Saarijärvi -132 -34 71 Toivakka -11 1 22 Uurainen -13 -28 3 Viitasaari -99 5 18 Äänekoski -164 -156 131

-400 -300 -200 -100 0 100 200

KESKI-SUOMI -882 -693 1342 Jyväskylä -63 471 677

-2000 -1500 -1000 -500 0 500 1000 1500 Väestö ikäryhmittäin 2020, %-osuudet

Alle 15-vuotiaat, % 15-64-vuotiaat, % Yli 64-vuotiaat, % KOKO MAA 16 62 23 KESKI-SUOMI 15 61 24 Hankasalmi 14 53 32 Joutsa 11 50 39 Jyväskylä 15 66 19 Jämsä 13 55 32 Kannonkoski 12 51 37 Karstula 12 53 35 Keuruu 13 52 34 Kinnula 17 49 33 Kivijärvi 13 48 39 Konnevesi 13 53 34 Kuhmoinen 8 48 44 Kyyjärvi 15 50 34 Laukaa 22 57 21 Luhanka 8 50 42 Multia 14 50 36 Muurame 22 60 19 Petäjävesi 19 56 25 Pihtipudas 14 53 33 Saarijärvi 14 53 33 Toivakka 19 53 28 Uurainen 25 54 20 Viitasaari 12 52 36 Äänekoski 15 57 28 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ALUETALOUS Arvonlisäys Keski-Suomessa ja koko maassa 2006-2019, €/as.

Arvonlisäys käyvin hinnoin 2006-2019, €/as. 39 000 Keski-Suomen arvonlisäys on ollut 37 000 reippaassa kasvussa vuodesta 2014. Vuoden 2019 kasvu jäi kuitenkin 35 000 edellisvuosia heikommaksi. Keski- Suomessa arvonlisäyksen 33 000 käypähintainen kasvu oli +1,7 %, kun koko maassa kasvu ylsi +3,2 %:iin. 31 000 Keski-Suomen arvonlisäys - 8,7 mrd 29 000 euroa - kattaa 4,2 % koko maan arvonlisästä. 27 000 Asukasta kohden arvonlisää kertyi 25 000 Keski-Suomessa noin 31 500 euroa ja koko maassa 37 700 euroa (Manner- 23 000 Suomen maakunnissa pl. Uusimaa noin 32 700 euroa). 21 000

19 000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019*

Keski-Suomi Koko maa

*Vuoden 2019 tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat Tilastokeskuksen tulevissa julkistuksissa. Arvonlisäys seutukunnittain 2008-2018, €/as.

Arvonlisäys käyvin hinnoin seutukunnittain 2008-2018, €/as. 50 000

45 000

40 000

35 000

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Jyväskylä Joutsa Keuruu Jämsä Äänekoski Saarij.-Viitas. Yritysten liikevaihdon kehitys seutukunnittain 2011-2020/09 (2015=100)

2015=100, trendisarja 145 Jyväskylän sk Joutsan sk Jämsän sk 140 Keuruun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Äänekosken sk Keski-Suomi Koko maa 135

130

125

120

115

110

105

100

95

90 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu (lisätietoja Keski-Suomen Aikajanasta 1/2021) TYÖPAIKAT JA PENDELÖINTI Tuoreimmat tiedot työpaikoista ulottuvat vuoteen 2018 Yritysten henkilöstömäärän kehitys seutukunnittain 2011-2020/09 (2015=100)

2015=100, trendisarja 115

Jyväskylän sk Joutsan sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Äänekosken sk Keski-Suomi Koko maa 110

105

100

95

90 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu (lisätietoja Keski-Suomen Aikajanasta 1/2021) Työpaikkojen määrän (oik. asteikko) ja työttömyyden (vas. asteikko) kehitys 2010-2020

% lkm 20 112 000 Keski-Suomi, työpaikat Keski-Suomi, työttömyysaste Koko maa, työttömyysaste 18 110 000 16

14 108 000

12 106 000 10

104 000 8

6 102 000

4 100 000 2

0 98 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Työpaikkamäärän kehitys kunnittain ja sektoreittain

Työpaikat yhteensä Muutos Muutos Julkinen sektori Muutos Muutos Yksityinen sektori Muutos Muutos 2008 2013 2018 08-18 13-18 2008 2013 2018 08-18 13-18 2008 2013 2018 08-18 13-18 KOKO MAA 2 377 181 2 301 751 2 373 668 -0,1 % 3,1 % 723 638 722 905 703 771 -2,7 % -2,6 % 1 651 706 1 577 516 1 666 005 0,9 % 5,6 % KESKI-SUOMI 110 261 104 949 107 684 -2,3 % 2,6 % 36 966 36 289 34 280 -7,3 % -5,5 % 73 253 68 630 73 279 0,0 % 6,8 % Hankasalmi 1 548 1 527 1 372 -11,4 % -10,2 % 577 598 423 -26,7 % -29,3 % 970 928 947 -2,4 % 2,0 % Joutsa 1 683 1 475 1 386 -17,6 % -6,0 % 550 484 437 -20,5 % -9,7 % 1 132 990 944 -16,6 % -4,6 % Jyväskylä 61 329 59 942 64 661 5,4 % 7,9 % 21 121 21 574 21 683 2,7 % 0,5 % 40 183 38 348 42 921 6,8 % 11,9 % Jämsä 9 054 8 241 7 540 -16,7 % -8,5 % 3 274 2 869 1 835 -44,0 % -36,0 % 5 772 5 371 5 694 -1,4 % 6,0 % Kannonkoski 504 438 386 -23,4 % -11,9 % 189 178 160 -15,3 % -10,1 % 315 260 225 -28,6 % -13,5 % Karstula 1 670 1 491 1 415 -15,3 % -5,1 % 486 445 402 -17,3 % -9,7 % 1 184 1 046 1 011 -14,6 % -3,3 % Keuruu 4 012 3 634 3 287 -18,1 % -9,5 % 1 600 1 491 1 120 -30,0 % -24,9 % 2 412 2 143 2 159 -10,5 % 0,7 % Kinnula 580 502 433 -25,3 % -13,7 % 199 167 104 -47,7 % -37,7 % 380 335 329 -13,4 % -1,8 % Kivijärvi 345 330 222 -35,7 % -32,7 % 134 130 89 -33,6 % -31,5 % 211 200 132 -37,4 % -34,0 % Konnevesi 827 856 776 -6,2 % -9,3 % 288 293 266 -7,6 % -9,2 % 539 563 510 -5,4 % -9,4 % Kuhmoinen 775 700 583 -24,8 % -16,7 % 216 216 221 2,3 % 2,3 % 558 484 362 -35,1 % -25,2 % Kyyjärvi 593 538 480 -19,1 % -10,8 % 151 131 113 -25,2 % -13,7 % 442 407 365 -17,4 % -10,3 % Laukaa 5 318 5 450 5 654 6,3 % 3,7 % 1 568 1 588 1 573 0,3 % -0,9 % 3 747 3 862 4 067 8,5 % 5,3 % Luhanka 196 170 178 -9,2 % 4,7 % 61 59 59 -3,3 % 0,0 % 135 110 119 -11,9 % 8,2 % Multia 563 608 610 8,3 % 0,3 % 188 167 161 -14,4 % -3,6 % 375 441 448 19,5 % 1,6 % Muurame 2 730 2 749 2 783 1,9 % 1,2 % 890 748 663 -25,5 % -11,4 % 1 839 1 999 2 114 15,0 % 5,8 % Petäjävesi 990 948 860 -13,1 % -9,3 % 328 406 367 11,9 % -9,6 % 662 540 491 -25,8 % -9,1 % Pihtipudas 1 565 1 446 1 346 -14,0 % -6,9 % 481 453 464 -3,5 % 2,4 % 1 084 992 881 -18,7 % -11,2 % Saarijärvi 3 563 3 184 2 976 -16,5 % -6,5 % 1 231 1 142 1 069 -13,2 % -6,4 % 2 331 2 042 1 906 -18,2 % -6,7 % Toivakka 601 531 551 -8,3 % 3,8 % 297 208 164 -44,8 % -21,2 % 304 323 387 27,3 % 19,8 % Uurainen 859 823 848 -1,3 % 3,0 % 237 262 264 11,4 % 0,8 % 622 561 583 -6,3 % 3,9 % Viitasaari 2 574 2 295 2 229 -13,4 % -2,9 % 762 762 720 -5,5 % -5,5 % 1 812 1 533 1 505 -16,9 % -1,8 % Äänekoski 8 382 7 071 7 108 -15,2 % 0,5 % 2 138 1 918 1 923 -10,1 % 0,3 % 6 244 5 152 5 179 -17,1 % 0,5 % Julkinen sektori sis. Valtioenemmistöiset Oy:t. Vuonna 2018 Keski-Suomen 107 684 työpaikasta 125:n sektori oli tuntematon. Työpaikkaomavaraisuus 2018 Alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän suhde

Työpaikkaomavaraisuus 2018 Alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän suhde Multia 117 % Jyväskylä 107 % >100 %, kunnassa on Kyyjärvi 105 % työpaikkoja enemmän kuin Äänekoski 104 % Viitasaari 103 % työllisiä asukkaita Karstula 102 % Jämsä 99 % Keuruu 96 % Pihtipudas 94 % Saarijärvi 93 % Joutsa 90 % Kannonkoski 88 % Kinnula 84 % Kuhmoinen 83 % Hankasalmi 80 % Konnevesi 78 % Laukaa 74 % Luhanka 73 % Kivijärvi 67 % Muurame 62 % Toivakka 60 % Uurainen 58 % Petäjävesi 57 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 %

Monitoimipaikkaisten yritysten ja organisaatioiden henkilöstön ja työpaikkojen sijainnin määrittelyssä voi olla epätarkkuutta. Esim. kuntayhtymissä henkilöstö voi kirjautua päätoimipaikan sijainnin mukaan. Pendelöinnin kehitys Keski-Suomessa 2009-2018

140 Jyväskylästä muualle maakuntaan pendelöi noin 5 600 työllistä. Suhteellisesti pendelöintivirrat keskuksesta muualle maakuntaan ovat kasvaneet viime vuosina nopeammin kuin toiseen suuntaan. V. 2018 pendelöinnin kasvu tasaantui edellisvuosista. 130

120 Muista Keski-Suomen kunnista Jyväskylään pendelöi noin 10 700 työllistä.

Keski-Suomessa asuvista työllisistä v. 2018 pendelöi 110 27 % (29 300 henkilöä). Pendelöinnin voimistumisen taustalla vaikuttavat mm. kehyskuntien kasvu ja työssäkäyntialueiden laajeneminen, työpaikkojen ja väestön keskittyminen sekä talouskasvu. 100 indeksi v. 2009=100

90 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Työlliset Pendelöivät Jyväskylään pendelöivät (Keski-Suomesta) Jyväskylästä pendelöivät (Keski-Suomeen) Pendelöinnin osuus %, 2018

Muilla alueilla työssäkäyvien osuus kunnassa asuvista työllisistä Alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden osuus Muurame Uurainen Toivakka Petäjävesi Laukaa Luhanka Kivijärvi Konnevesi Hankasalmi Multia Jyväskylän kehyskunnissa Kannonkoski pendelöintivirrat ovat suurimpia. Joutsa Kuhmoinen Työpaikkaomavaraisimmissa Kinnula kunnissa Multialla, Jyväskylässä, Kyyjärvellä ja Äänekoskella alueelle Kyyjärvi pendelöivien osuus ylittää selvästi Saarijärvi alueelta ulos suuntautuvan Keuruu pendelöinnin. Äänekoski Karstula Pihtipudas Viitasaari Jämsä Jyväskylä

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Pendelöinnin suuntautuminen Keski-Suomen kunnista 2018

Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Jyväskylän kehyskunnista työmatkat suuntautuvat Karstula vahvasti keskuskaupunkiin. Keuruu Kinnula Kuhmoisten, Kyyjärven, Kivijärvi Pihtiputaan, Jämsän ja Konnevesi Joutsan pendelöijistä yli Kuhmoinen puolet suuntaa maakunnan Kyyjärvi ulkopuolelle. Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Jyväskylä Muu Keski-Suomi Muu maa TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS 2020/12

Keski-Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 19 596 työtöntä työnhakijaa, mikä on 3 727 enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana.

Työttömistä työnhakijoista oli joulukuussa kokoaikaisesti lomautettuja 2 997. Vuoden 2019 joulukuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä kasvoi 1 524:lla henkilöllä. Työttömyysaste seutukunnittain 2011-2020 (koko vuoden kk-keskiarvo)

20,0

18,0

16,0

14,0

12,0

% 10,0

8,0

6,0

4,0

2,0

0,0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Jyväskylän sk Joutsan sk Keuruun sk Jämsän sk Äänekosken sk Saarij.-Viitas. sk KOKO MAA

Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Työttömyysaste kunnittain 2020 (koko vuoden kk-keskiarvo), % Suluissa muutos edellisvuoteen, %-yks.

Muurame 9,6 (+2,8) Toivakka 10,7 (+1,5) Luhanka 10,8 (+3,2) Koronavuonna 2020 työttömyysaste Uurainen 11,8 (+3,9) nousi reilusti kaikissa Keski-Suomen Laukaa 12,1 (+2,8) kunnissa. Merkittävä osa Keuruu 12,5 (+2,4) työttömyyden kasvusta tulee Petäjävesi 12,5 (+3,0) kuitenkin kasvaneesta lomautettujen Pihtipudas 12,8 (+2,3) määrästä. Viitasaari 12,9 (+2,5) Joutsa 12,9 (+2,4) KOKO MAA 13,0 (+3,9) Kuhmoinen 13,1 (+1,9) Konnevesi 13,3 (+3,2) Kyyjärvi 13,4 (+3,5) Hankasalmi 13,6 (+2,8) Kinnula 14,1 (+3,1) Karstula 14,1 (+2,2) Jämsä 14,3 (+2,5) Kivijärvi 14,4 (+4,0) Multia 14,4 (+5,5) KESKI-SUOMI 14,6 (+3,3) Kannonkoski 14,9 (+5,2) Jyväskylä 15,4 (+3,6) Äänekoski 16,8 (+3,0) Saarijärvi 18,0 (+4,3) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0

Lähde: TEM, työnvälitystilasto Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen määrä Keski-Suomessa, euroa

30 000 000 Jyväskylä Muut K-S kunnat

25 000 000 Yrityksiä ja työmarkkinoita kurittanut Muut Keski-Suomen kunnat: korona käänsi kuntien osarahoittaman 8,9 M€ (+15,7 % työmarkkinatuen määrän voimakkaaseen kasvuun. Keski-Suomen 20 000 000 edellisvuodesta) kunnat maksoivat työttömyyden pitkittymisestä aiheutuvia ns. sakkomaksuja vuonna 2020 yhteensä 27,4 M€, joka on 15,6 % edellisvuotta 15 000 000 Jyväskylä: 18,5 M€ (+14,7 % enemmän. Koko maassa kasvu oli vielä edellisvuodesta) suurempaa, 18,4 %.

10 000 000 Vuodesta 2015 alkaen: • 300-999 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta kuntien vastuu 50 % 5 000 000 • 1000- päivää työmarkkina-tukea saaneiden osalta kuntien vastuu 70 % Aiemmin rajana 500 päivää, jonka 0 jälkeen kuntien vastuu 50 % 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Lähde: Kela, Tilastotietokanta Kelasto Huom. 300-päiväisten ja vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrää ei voi suoraan verrata, sillä 300 pv:n työttömyysajan työmarkkinatukipäivien kertymä on voinut kertyä useassa eri osassa. Kertymä nollautuu vain silloin, kun henkilö täyttää työssäoloehdon eli on vähintään puoli vuotta ansiotyössä. Esim. työvoimahallinnon tarjoama aktivointitoimenpide katkaisee työttömyysjakson (pitkäaikaistyöttömyyden), mutta ei nollaa työmarkkinatuen työttömyyspäivien kertymää. Täten 300- päiväiset ovat paljon laajempi joukko kuin työvoimahallinnon tilastoimat pitkäaikaistyöttömät. Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki 2020 (palkin pituus kuvaa €/as.; palkin perässä kokonaiseuromäärä)

Viitasaari 208 062 Kannonkoski 56 117 Keuruu 402 930 Muurame 490 856 Uurainen 181 589 Kinnula 82 667 Multia 81 176 Kyyjärvi 71 164 Laukaa 1 074 261 Karstula 221 963 Kuhmoinen 127 216 Konnevesi 155 004 Pihtipudas 235 567 Petäjävesi 237 542 Hankasalmi 305 494 Kivijärvi 83 180 Toivakka 185 219 Äänekoski 1 521 888 KOKO MAA 457 M€ Joutsa 359 287 Luhanka 63 817 Jämsä 1 819 624 Saarijärvi 900 348 KESKI-SUOMI 27,4 M€ Jyväskylä 18,5 M€ 0 20 40 60 80 100 120 140

Lähde: Kela, Tilastotietokanta Kelasto Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen muutos 2019-2020, %

Kannonkoski -18 % Joutsa -2 % Uurainen -2 % Konnevesi -2 % Kuhmoinen -1 % Pihtipudas 8 % Jämsä 8 % Viitasaari 9 % Toivakka 14 % Äänekoski 14 % Jyväskylä 15 % KESKI-SUOMI 16 % (+3,7 M€) Kinnula 17 % Muurame 18 % KOKO MAA 18 % (+71 M€) Hankasalmi 20 % Keuruu 22 % Petäjävesi 24 % Saarijärvi 25 % Kivijärvi 26 % Laukaa 29 % Multia 37 % Karstula 53 % Luhanka 61 % Kyyjärvi 69 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 %

Lähde: Kela, Tilastotietokanta Kelasto Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 2019

Taloudellinen huoltosuhde 2019 Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä sataa työllistä kohden Muurame 126 KOKO MAA 133 Jyväskylä 134 Laukaa 149 KESKI-SUOMI 151 Petäjävesi 154 Korkea taloudellinen huoltosuhde Uurainen 164 heikentää veropohjaa ja lisää Toivakka 164 julkisia menoja. Paranevalla Jämsä 172 työllisyydellä on huoltosuhdetta Konnevesi 179 vahvistava vaikutus, kun taas mm. Pihtipudas 181 väestön ikääntyminen heikentää Luhanka 185 sitä. Äänekoski 185 Keuruu 188 Hankasalmi 188 Joutsa 189 Viitasaari 190 Karstula 193 Kyyjärvi 198 Multia 199 Saarijärvi 200 Kannonkoski 204 Kuhmoinen 214 Kinnula 215 Kivijärvi 227 0 50 100 150 200 250 Työikäisten (18-64 v.) toiminta 2019, %

Työlliset Työttömät Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat KOKO MAA 72 % 8 % 7 % 7 % 6 % KESKI-SUOMI 68 % 10 % 9 % 8 % 5 % Hankasalmi 67 % 9 % 5 % 13 % 6 % Joutsa 70 % 9 % 3 % 11 % 7 % Jyväskylä 67 % 10 % 12 % 6 % 5 % Jämsä 69 % 11 % 4 % 11 % 6 % Kannonkoski 67 % 9 % 4 % 15 % 5 % Karstula 67 % 12 % 4 % 12 % 4 % Keuruu 68 % 9 % 4 % 12 % 7 % Kinnula 65 % 10 % 4 % 16 % 4 % Kivijärvi 66 % 11 % 2 % 16 % 5 % Konnevesi 70 % 10 % 4 % 12 % 4 % Kuhmoinen 68 % 9 % 3 % 13 % 6 % Kyyjärvi 69 % 10 % 4 % 11 % 5 % Laukaa 75 % 9 % 4 % 8 % 4 % Luhanka 71 % 9 % 2 % 13 % 5 % Multia 67 % 8 % 3 % 13 % 8 % Muurame 79 % 7 % 4 % 6 % 4 % Petäjävesi 74 % 11 % 3 % 8 % 4 % Pihtipudas 69 % 9 % 4 % 13 % 4 % Saarijärvi 64 % 14 % 5 % 13 % 4 % Toivakka 74 % 8 % 4 % 9 % 5 % Uurainen 75 % 9 % 4 % 8 % 5 % Viitasaari 67 % 10 % 5 % 13 % 5 % Äänekoski 65 % 14 % 6 % 11 % 5 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOULUTUS JA T&K Tuoreimmat tiedot ulottuvat vuoteen 2019 Väestön koulutusrakenne seutukunnittain 2000 ja 2019, % (15-vuotta täyttäneistä)

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi tai ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutus 100 % 5 % 7 % 6 % 5 % 6 % Keski-Suomessa vuonna 2019 ilman 11 % 10 % 11 % 13 % 12 % 12 % 10 % 11 % 7 % 8 % perusasteen tutkintoa oli neljännes 90 % 23 % 21 % 11 % 11 % 26 % 12 % 9 % 15-vuotta täyttäneistä, kun 2000- 12 % 12 % 8 % 11 % 11 % 9 % 80 % 13 % luvun alussa osuus oli 41 %. Alemman 9 % tai ylemmän korkeakoulututkinnon 9 % 32 % 70 % 9 % 34 % suorittaneiden osuus on puolestaan 36 % 37 % 37 % kaksinkertaistunut, 10 %:sta 21 %:iin. 60 % 36 % 37 % 44 % 46 % 38 % 47 % 47 % 49 % Jyväskylän seutu eroaa koulutus- 50 % 42 % 45 % rakenteeltaan selvästi muista 44 % seuduista. 40 %

30 % 55 % 53 % 45 % 46 % 46 % 20 % 41 % 41 % 37 % 36 % 35 % 30 % 30 % 31 % 26 % 25 % 10 % 21 %

0 % 2000 2019 2000 2019 2000 2019 2000 2019 2000 2019 2000 2019 2000 2019 2000 2019 KOKO MAA KESKI-SUOMI Joutsan sk Jyväskylän sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärven- Äänekosken sk V.saaren sk T&K –menojen kehitys Keski-Suomessa ja koko maassa 2010-2019 (2010=100)

T&K menojen kehitys, 2010=100 Sektoreiden yhteenlasketut T&K -menot 140 kasvoivat Keski-Suomessa vuonna 2019 Yritykset, K-S Julkinen sektori, K-S +3,5 % edellisvuodesta (+8,6 M€), mikä jäi hieman koko maan kasvua pienemmäksi. Yritykset, koko maa Julkinen sektori, koko maa Maakunnan yritykset kasvattivat T&K – 130 toimintaansa kuitenkin koko maata enemmän. Vuonna 2019 Keski-Suomen T&K -menot 120 olivat 253 M€, josta Jyväskylän seudun osuus oli 88 % ja Äänekosken 10 %. Keski-Suomessa korkeakoulujen T&K -panos 110 on selvästi yrityssektoria vahvempi. Yritysten osuus T&K-menoista Keski- Suomessa on 47 % ja koko maassa 66 %. Maakunnan korkeakoulujen osuus koko 100 maan korkeakoulujen T&K-menoista on 6,6 %. Maakunnan yritysten osuus on vastaavasti vain 2,7 %. 90

80

70 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lappi T&K -menot 2019, €/as 352

Keski-Suomi kuuluu maakuntien ’kakkosketjuun’ Pohjois- Kainuu yhdessä Varsinais-Suomen Pohjanmaa 383 1 775 ja Etelä-Karjalan kanssa Pohjanmaa Keski- 1 445 Pohjanmaa 335 Pohjois- Savo Pohjois- Etelä- 797 Karjala Pohjanmaa 685 223 Keski-Suomi 919 Etelä-Savo Sata- Pirkanmaa 266 S kunta 1 424 428 Päijät- Häme Etelä- Kanta- Karjala Häme 428 Varsinais- 384 974 Suomi Uusimaa Kymenlaakso 996 1 978 241 Lisätietoja Keski-Suomen tilastoista:

Kirsi Mukkala, Keski-Suomen liitto [email protected]