Pohjanmaan Jässi‐Jätevesihanke Vuonna 2018

Pohjanmaan Jässi‐jätevesihanke vuonna 2018

Miia‐Eveliina Lae, Maanselkä Sonja, Aaltonen Eeva‐Kaarina ja Jutila Heli

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 2

Kannen kuva: Alhedan jätevedenpuhdistamo. Pietarsaaren vesi. Sisäkannen kuva: Alholmanniemeä jäteveden purkuputken suun paikkeilla. Heli Jutila 8.6.2019.

Lähdeviite: Miia‐Eveliina Lae, Maanselkä Sonja, Aaltonen Eeva‐Kaarina ja Jutila Heli 2019: Pohjanmaan Jässi‐jätevesihanke vuonna 2018. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 2. 32 s.+ 11 liitettä. ISBN painotuote: 978‐952‐7363‐02‐7 ISBN verkkojulkaisu 978‐952‐7363‐03‐4 ISSN 2669‐8447 (painettu) ISSN 2669‐8978 (verkkojulkaisu)

Sisällys

TIIVISTELMÄ ______3 ESIPUHE ______4 1 YLEISTÄ HANKKEESTA ______5 1.1 Hankkeen tavoite ______5 1.2 Hankkeen rahoitus ______5 1.3 Hankkeen kulut ______5 1.4 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi ______6 1.5 Yhteistyö kuntien kanssa ______7 1.6 Muut yhteistyötahot ______9 2 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT ______9 2.1 Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö ______9 2.2 Neuvojien taustat ja koulutus ______10 2.3 Työturvallisuus ______11 3 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI ______11 3.1 Näkyvyys tiedotusvälineissä ______11 3.2 Tiedottaminen ja ilmoitukset ______12 4 YLEISNEUVONTA ______13 4.1 Puhelin‐ ja sähköpostineuvonta ______13 4.2 Neuvontapisteet tapahtumissa ______13 4.3 Yleisötilaisuudet ______15 5 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA ______15 5.1 Toteutustapa ______15 5.2 Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso ______17 5.3 Kiinteistöjen omistajat ______18 5.4 Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista menetelmä‐ ja toimintaneuvoista _____ 18 6 PALAUTE ______22 7 TULOKSELLISUUS ______24 8 ARVIO HANKKEEN ONNISTUMISESTA ______25 8.1 Hankesuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen ______25 8.2 Neuvonnan vaikuttavuus ______25 8.3 Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi ______25 9 POHJANMAAN JÄSSI‐HANKE 2012 – 2018 ______27 LÄHTEET ______31 LIITTEET ______32 2

TIIVISTELMÄ

Pohjanmaan Jässi ‐jätevesihanke järjesti kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa vuonna 2018 kym‐ menen kunnan alueella: Evijärvi, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kannus, Seinäjoki, Perho, Pietarsaari, Vaasa ja Vimpeli. Lisäksi järjestettiin yleisneuvontaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta‐ alueella. Neuvontaa annettiin suomeksi ja ruotsiksi. Hankkeen organisoinnista vastasi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Hanke rahoitettiin ympäristöministeriön tuella ja kohdekuntien omavastuu‐ osuuksilla. Neuvontaa teki kesän 2018 aikana hankevetäjä ja kolme muuta jätevesineuvojaa. Neu‐ vonta oli puolueetonta ja maksutonta, eikä se ollut sidoksissa mihinkään tiettyyn tekniikkaan tai jäteveden käsittelyjärjestelmään.

Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin yhteensä 296 kappaletta. Kartoitus‐ ja neuvontakäyn‐ tiä tarjottiin systemaattisesti kirjeitse kuntien kanssa valituille alueille. Käyntien toteuma oli 42 %. Käyntiä sai myös pyytää. Neuvotuille kiinteistöille lähetettiin neuvontakauden loputtua palauteky‐ sely. Kyselystä saatu palaute oli pääosin positiivista.

Kartoituskäynnillä kiinteistöille annettiin arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta. Arviointiin käytettiin neljäportaista asteikkoa. Uusimistarvetta oli noin 51 %:lla kaikista kartoitetuista kiinteis‐ töistä, kunnostusta tai seurantaa vaati 9 % kohteista ja kunnossa olevia järjestelmiä oli 19 % koh‐ teista. Käyntien toteuma on kuitenkin pienehkö, joten tässä saatu uudistamistarve ei täysin vastaa todellisuutta koko neuvonta‐alueella. Käynnillä kiinteistönomistajia neuvottiin nykyisen järjestel‐ män käytöstä ja huollosta sekä tarvittaessa ohjeistettiin järjestelmän uudistamisessa etenemiseen. Yleisin käytössä oleva järjestelmä oli saostussäiliöt kaikille jätevesille. Noin 21 %:lla kiinteistöistä oli vähäinen jätevesimäärä.

Yleisneuvonnalla tavoitettiin noin 584 henkilöä. Neuvontaa annettiin puhelimitse, postitse ja sähkö‐ postitse. Hankkeessa osallistuttiin kuuteen jätevesiaiheiseen asukasiltaan tai ‐tilaisuuteen sekä yh‐ teensä jopa 18 erilaiseen messu‐ tai markkinatapahtumaan. Lisäksi hanketta esiteltiin viidessä muussa tilaisuudessa.

Pohjanmaan Jässi 2018‐jätevesihankkeessa saavutettiin hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen asettamat tavoitteet. Neuvonnassa noudatettiin Suomen ympäristökeskuksen vuoden 2018 neu‐ vonnan yleissuunnitelmaa. Hankkeen vertailuluku (297) on edellisvuotta suurempi (vuonna 2017 166), mutta hanke on yhä toiminut olosuhteisiin nähden kustannustehokkaasti.

ESIPUHE

Tämä raportti käsittelee Pohjanmaan Jässi‐ hankkeen jätevesikartoituksista ja ‐neuvonnasta saatuja tuloksia ja hankkeen toimintaa vuoden 2018 aikana. Hanke toimi 23.3.2018 – 31.1.2019 Etelä‐Poh‐ janmaan, Keski‐Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueilla. Hankkeen taustaorganisaationa toimi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry.

Hankkeen keräämiä kiinteistöjen ja niiden jätevesijärjestelmien tietoja on käsitelty huolellisesti ja tiedot on koostettu siten, että yksittäistä kiinteistöä ei voida tunnistaa. Tähän raporttiin on koottu kaikki hankkeessa kerätyt tiedot. Luvan antaneiden kiinteistöjen tiedot on välitetty myös kunnan ympäristönsuojelutoimen käyttöön. Lisäksi kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnille on toimi‐ tettu kuntien alueilla tehdystä neuvonnasta kunta‐ ja aluekohtaiset koosteet.

Raportin tarkoituksena on antaa tietoa haja‐asutuksen jätevesien käsittelystä hankekunnissa. Lisäksi raportin tarkoituksena on kertoa hankkeen toiminnasta suhteessa hankkeen alkuperäisiin tavoittei‐ siin ja hankesuunnitelman sekä rahoituspäätöksen edellyttämiin tehtäviin.

Raportin ensimmäisessä luvussa käsitellään hankkeen hallinnointia ja kustannuksia sekä yhteistyötä. Toisessa luvussa kerrotaan hankkeessa käytetystä työpanoksesta ja sen kohdentamisesta eri työ‐ tehtäviin. Luvussa kolme käsitellään tiedotusta ja markkinointia. Luvut neljä ja viisi sisältävät hank‐ keen pääasiallisen toiminnan kuvauksen sekä tulokset. Lukuun neljä on koottu yleisneuvonnan mää‐ rälliset tulokset. Lukuun viisi on koottu hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan tulokset lukumää‐ rinä sekä kartoitustietojen analysoinnista saadut tulokset neuvonta‐alueiden jätevesien käsittelystä. Luvussa kuusi on kooste kartoitus‐ ja neuvontakäynnin saaneiden kiinteistöjen antamasta palaut‐ teesta. Luvussa seitsemän tarkastellaan hankkeen tuloksellisuutta valtakunnallista vertailua varten ja luvussa kahdeksan on arvio hankkeen onnistumisesta. Luku yhdeksän kokoaa lyhyesti yhteen Poh‐ janmaan Jässi‐hankkeissa vuosina 2012 – 2018 tehdyn jätevesineuvonnan.

Raportti on suomenkielinen, mutta se käsittelee hankkeen sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä toimintaa.

Raportin pohjan on kirjoittanut hankkeessa pääneuvojana toiminut Miia‐Eveliina Lae. Sonja Maan‐ selkä on täydentänyt sitä. Julkaisua ovat kommenoitneet Eeva‐Kaarina Aaltonen ja Heli Jutila. Aal‐ tonen on hoitanut hankkeen talous‐ ja henkilöstöhallintoa. Heli Jutila on muokannut julkaisun jul‐ kaisusarjaan. Erityiskiitokset alueen jätevesien käsittelyn tilanteen selvittämisestä kuuluvat kartoi‐ tus‐ ja neuvontakäyntejä tehneille neuvojille.

1 YLEISTÄ HANKKEESTA

1.1 Hankkeen tavoite Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n Pohjanmaan Jässi ‐hankkeesta tekemän hankesuunnitelman (30.11.2017) mukaan hankkeen tavoitteena oli ”turvata puolueettoman, laadukkaan ja kansantajui‐ sen sekä kaksikielisen jätevesitietouden saatavuus toiminta‐alueella” ja sen avulla ”pitkällä aikavä‐ lillä vähentää haja‐asutuksen jätevesistä aiheutuvia ympäristöhaittoja”.

Kiinteistökohtaisen neuvonnan tavoitteet noudattelivat SYKEn laatimaa yleissuunnitelmaa. Tavoit‐ teena oli lisätä asukkaiden tietoa asianmukaisesta jätevesien käsittelystä ja lainsäädännön vaati‐ muksista ja heitä koskevista kunnan vaatimuksista, sekä kannustettiin tarvittaessa uusimaan järjes‐ telmä. Kiinteistökohtaisella neuvonnalla arvioitiin tavoitettavan noin 250 – 400 kiinteistöä. Yleisneu‐ vonnalla pyrittiin kattamaan muut neuvontapyynnöt sekä osallistumaan neuvontapisteen tai tie‐ toiskun muodossa yhteensä noin kymmeneen tilaisuuteen.

Hankkeen taustalla olivat vuosien 2012 – 2017 onnistuneesti sujuneet Pohjanmaan Jässi‐hankkeet sekä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n yli 30 vuoden kokemus vesiensuojelutyöstä hankealueella. Yhdistys tekee vesiensuojelutyötä jokineuvottelukuntien kautta, vesienhoidon suunnittelussa ja muiden hankkeiden, kuten 3VYYHTI‐vesistökunnostushankkeiden organisoinnissa. Lisäksi monipuo‐ liset toimeksiannot vahvistavat yhdistyksen tietotaitoa alueen vesiensuojeluun liittyvissä kysymyk‐ sissä.

1.2 Hankkeen rahoitus Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskus myönsi 23.3.2018 päätöksellään (EPOELY/3186/2017) Ympäristömi‐ nisteriön valtionavustusta Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:lle haja‐asutusalueiden jätevesineuvon‐ taan. Neuvontaa tuli järjestää puolueettomasti, laadukkaasti ja kansantajuisesti molemmilla koti‐ maisilla kielillä. Rahoituksen edellytyksenä oli, että avustusta käytetään JÄSSI‐toimintamallilla teh‐ tyyn kiinteistökohtaiseen jätevesineuvontaan, yleisneuvontaan ja tiedottamiseen Etelä‐Pohjan‐ maan, Keski‐Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella. Neuvonnassa tuli noudattaa Suomen ympäristö‐ keskuksen neuvonnan yleissuunnitelmaa ja SYKE:n koulutuksen mukaisia periaatteita sekä pitää kir‐ jaa kustannuksista. Hankkeen valvojana Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskuksessa toimi vesitalousasian‐ tuntija Sirpa Lindroos.

1.3 Hankkeen kulut Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskus myönsi hankkeelle 103 700 € avustuksen neuvontatoiminnan järjes‐ tämisestä aiheutuviin kuluihin, siten että avustus kattaa 100 % hyväksyttävistä kustannuksista. Yh‐ teistyökuntien tulee osallistua aiempien vuosien tapaan laskennallisesti vähintään 5 % osuudella hankkeen kokonaiskuluista.

Hankkeen euromääräiset kulut (PVY) 1.11.2017 ja 30.4.2019 välisenä aikana olivat yhteensä 103 318,57 €, joka koostui palkka‐, matka‐ ja muista kuluista (taulukko 1). Muita kuluja olivat osto‐ palvelut (Luvy) sekä materiaali‐ ym hankinnat. Lisäksi hankkeessa mukana olleiden kuntien omavas‐ tuurahoitus oli 5 % kokonaiskuluista eli 5 437,82 € muodostuen työtilojen, työn ohjauksen, kopioin‐ nin, materiaalien ja postitusten kuluista. Siten hankkeen kokonaiskulut olivat 108 756, 39 €.

Taulukko 1. Yhteenveto kustannuksista Budjetti € (sop) Toteutunut €

Palkkakulut 70 000 ,00 77 395,38 Matkakulut 10 700,00 11 880,33 Ostopalvelut (Luvy laatu‐ 6 000,00 4 400,00 työ) Muut kulut 10 500,00 3 287,13 PVY:n kulut yhteeensä 103 700,00 103 318,57 Kuntien omarahoitus 5 457,89 5 437,82 Kaikki kulut yhteensä 109 157,89 108 756,39

1.4 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi

Hankkeen hallinnoinnista vastasi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, joka osti laatutyön Länsi‐Uuden‐ maan vesi ja ympäristö ry:ltä. Hankesuunnitelman pohjana käytettiin aiempien vuosien jätevesineu‐ vonnasta saatuja kokemuksia sekä Jässi‐toimintamallia. Hankesuunnitelmaa mukautettiin rahoitus‐ päätöksen jälkeen vastaamaan saatuja resursseja.

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on alueellinen vesiensuojeluyhdistys, jonka toiminta‐alueena ovat Pohjanmaan, Etelä‐Pohjanmaan ja Keski‐Pohjanmaan maakunnat. Yhdistyksen jäseninä on kuntia, teollisuusyrityksiä ja muita vedenkäyttäjiä. Ydintoimintaan kuuluu velvoitetarkkailujen tekemistä, vesistökohtaisia selvityksiä ja kuormituskartoituksia sekä vesienhoidon suunnittelua. Yhdistyksessä toimii myös neljä jokikohtaista rahastoa. Viiden Pohjanmaan Jässi‐hankkeen lisäksi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on organisoinut muitakin vesiensuojeluun liittyviä hankkeita, kuten 3VYYHTI‐ vesistökunnostushanketta ja vuodesta 2018 lähtien laajapohjaista ravinteiden kierrätyshanketta Ra‐ vinneratasta.

Länsi‐Uudenmaan vesi ja ympäristö ry toimii läntisellä Uudellamaalla. Yhdistys on tehnyt haja‐asu‐ tusalueiden jätevesineuvontaa vuodesta 2004 ja yhdistys toimii Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:ssä haja‐asutusalueiden jätevesien vastaavana jäsenyhdistyksenä. Länsi‐Uudenmaan vesi ja ympäristö ry kehitti aktiivisesti Jässi‐toimintamallia pilot‐hankkeessa vuonna 2011.

Etelä‐Pohjanmaan alueella Jässi‐hanke toimi ensimmäisen kerran 2012. Vuonna 2013 toiminta laa‐ jeni Pohjanmaalle ja vuonna 2014 myös Keski‐Pohjanmaalle. Samaan aikaan Pohjanmaan Jässin 2018 kanssa toimi muitakin Jässi‐hankkeita muualla Suomessa. Nämä sijaitsivat Pohjois‐Karjalassa, Imatran seudulla ja Lappeenrannassa.

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry haki rahoitusta haja‐asutusalueiden jätevesineuvonnan järjestä‐ miseksi, koska yhdistyksen toiminta‐alueella on paljon kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän va‐ rassa olevia kiinteistöjä. Haja‐asutuksen määrä hankkeen yleiseneuvonnan kohdealueella (koko Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta‐alue) on noin 38 800 vakituisesti asuttua ja 35 400 va‐ paa‐ajan kiinteistöä. Alueella arvioitiin olevan paljon jätevesijärjestelmien kunnostustarvetta. Toi‐ minta‐alueella ei myöskään ollut muita haja‐asutuksen kiinteistökohtaista neuvontaa tekeviä hank‐ keita.

Hankkeen ohjausryhmä muodostettiin elokuussa 2018 ja sen tarkoituksena oli seurata hankkeen etenemistä ja neuvonnan toteutumista. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 2 kertaa (taulukko 2).

Taulukko 2. Hankkeen etenemisen seuranta Päivämäärä Paikka 23.8.2018 Isokyrö 15.11.2018 Vimpeli

Ohjausryhmä koostui hankekuntien, PYY:n ja Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskuksen edustajista. Ohjaus‐ ryhmän ensimmäisen kokouksen puheenjohtajana toimi ympäristötarkastaja Hanna Latva‐Kiskola Seinäjoen kaupungilta ja toisen kokouksen puheenjohtajana toimi ympäristösihteeri Eeva‐Maija Sa‐ vola Evijärven kunnalta. Jäseniä olivat toiminnanjohtaja Eeva‐Kaarina Aaltonen Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:stä, Sirpa Lindroos Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskuksesta sekä kuntien edustajat Antti Lammi (Isonkyrön kunta), Katja Polojärvi (Kannuksen kaupunki), Kirsi Syynimaa (Vimpelin kunta), Esa Hirvijärvi (Vaasan kaupunki), Sofia Zittra‐Bärsund (Pietarsaaren kaupunki), Jyri Harju (Perhon kunta) ja Niina Tuovinen (Suupohjan liikelaitoskuntayhtymä). Ohjausryhmän sihteerinä toimi han‐ kevetäjä/pääneuvoja Miia‐Eveliina Lae.

1.5 Yhteistyö kuntien kanssa

Hankkeessa oli mukana yhteensä 10 kuntaa: Kannus, Perho, Vimpeli, Vaasa, Seinäjoki, Kauhajoki, Isojoki, Karijoki, Evijärvi ja Pietarsaari (kuva 1). Kaikki kunnat sijaitsevat Etelä‐Pohjanmaan ELY‐ keskuksen alueella. Kannuksessa, Perhossa, Vimpelissä, Seinäjoella, Kauhajoella, Isojoella, Karijoella ja Evijärvellä neuvonta oli suomenkielistä ja Vaasassa ja Pietarsaaressa pääasiassa ruotsinkielistä. Isonkyrön kunta tarjosi hankevetäjälle toimistotilan.

Seinäjoen kaupunki, Kauhajoen kaupunki, Evijärven kunta, Vimpelin kunta, Isojoen kunta ja Karijoen kunta sijaitsevat Etelä‐Pohjanmaalla. Seinäjoki sijaitsee Kyrönjoen valuma‐alueella ja on Etelä‐Poh‐ janmaan alueen keskus ja valtakunnallisellakin tasolla suuri kaupunki yli 60 000 asukkaan väkimää‐ rällään. Kaupungin taajama‐aste on korkea ja viemäriverkoston piirissä olevien kiinteistöjen osuus on suuri. Seinäjoella neuvontaa on tehty jo useampana vuotena, tällä kertaa neuvontaa kohdistet‐ tiin Peräseinäjoella Valkeajärven ja Kuorasjärven läheisyyteen. Evijärvi on Järviseudulla sijaitseva vanha uittopitäjä. Evijärvi on myös kansainvälisesti arvostettu lintuvesi. Evijärvellä on asukkaita 2500. Neuvontaa kohdistettiin Inankylään ja Kirsinpäkin alueelle, vesistön läheisyyteen. Kauhajoki, Vimpeli, Isojoki ja Karijoki olivat ensimmäistä kertaa hankekuntina. Vimpelin 3000 asukkaan kunta sijaitsee Järviseudulla Lappajärven rannalla. Vimpelin korkean viemäröintiasteen ansiosta kunnassa oli vain joitakin kymmeniä kiinteistöjä, jotka sijaitsivat haja‐asutusalueella lähellä vesistöä tai poh‐ javesialueella. Kauhajoen 13 000 asukkaan kaupunki sijaitsee Seinäjoen ohella Kyrönjoen valuma‐ alueella. Neuvontaa kohdistettiin Karvianjokeen laskevan Nummijärven läheisyydessä sijaitseville kiinteistöille sekä Hyypänjokilaaksoon, joka on valtakunnallisesti merkittävä maisema‐alue. Isojoen 2 000 asukkaan kunta sijaitsee Lapväärtinjoen valuma‐alueella. Isojoella sijaitsee useita Natura‐koh‐ teita, esimerkiksi Lapväärtinjokilaakso. Neuvontaa kohdistettiin Isojoen jokivarteen. Karijoen 1300 asukkaan kunta sijaitsee Karijoen ja Teuvanjoen laaksoissa Lapväärtinjoen pohjoispuolella. Viljavien peltoalueiden ohella kunnassa on laajat metsä‐ ja suomaastot. Neuvontaa kohdistettiin Karijoen ja Teuvanjoen vesistöjen läheisyyteen. (kuntien verkkosivut 2018)

Kannus ja Perho sijaitsevat Keski‐Pohjanmaalla. Kannus sijaitsee Natura‐2000 ohjelmaan kuuluvan Lestijoen varrella. Tänä vuonna neuvontaa kohdistettiin Viirretjoen varteen ja Eskolan pohjavesialu‐ eelle. Kannuksessa on asukkaita 5500. (kuntien verkkosivut 2018)

Vaasa (Vähäkyrö) ja Pietarsaari sijaitsevat Pohjanmaalla. Vaasa on yli 67 000 asukkaan voimakkaasti kasvava kaupunki ja Pohjanmaan suurin taloudellinen keskus. Vaasa on kaksikielinen kaupunki. Vaa‐ salaisista 69,5 prosenttia on suomenkielisiä ja noin 22,6 prosenttia ruotsinkielisiä. Neuvontaa koh‐ distettiin Vähänkyrön alueelle Kyrönjoen varrelle sekä Sundomiin. Pietarsaari on Pohjanlahden ran‐ nikolla sijaitseva 19 000 asukkaan kaupunki. Pietarsaaressa sijaitsee kaikkiaan viisi Natura‐kohdetta: pieni mutta monimuotoinen Gubbträskberget, maankohoamisen muovaama Luodon saaristo, Äh‐ tävänjoki saukkoineen, vanhojen metsien suojeluohjelman kohde Fänäsnabban ja linnustonsuojelu‐ kohde Sandsundsfjärden. Pietarsaaren asukkaista 56 % on ruotsinkielisiä ja 39 % suomenkielisiä. (kuntien verkkosivut 2018)

KANNUS PIETARSAAR I

EVIJÄRVI

PERHO VAASA VAASA ent. Vähäkyrö VIMPELI

SEINÄJOKI

KARIJOKI KAUHAJOKI

ISOJOKI

Kuva 1: Hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnat vuonna 2018 (Karttapohja: Maan‐ mittauslaitos 1/2019)

Osassa kunnista oli voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset. Neuvonnassa otettiin huomioon myös kuntien rakennusjärjestys ja mahdolliset jätevesiin liittyvät kaavamääräykset. Neuvottavat alueet valittiin yhdessä kuntien kanssa. Kiinteistöjen tiedot saatiin joko suoraan kunnalta tai kunta antoi tarvittavat työvälineet tietojen hankkimiseksi. Suomenkielisillä neuvojilla päätoimipiste sijaitsi Isonkyrön kunnan tiloissa, ja myös Perhossa, Evijärvellä, Kauhajoella, Kannuksessa ja Seinäjoella neuvojille tarjottiin työtilat. Ruotsinkielisen neuvojan päätoimipiste sijaitsi Vaasassa, jossa neuvo‐ jalle tarjottiin työtilan ohella myös tietokoneen käyttömahdollisuus. Myös Pietarsaaressa neuvojalle tarjottiin työtilat. Kunnat myös vastasivat kartoitus‐ ja neuvontakäyntien kirjeiden sekä palauteky‐ selyiden kopioinnin ja postituksen kustannuksista. Yhteistyö kuntien kanssa sujui hankkeessa hyvin.

1.6 Muut yhteistyötahot

Eniten yhteistyötä tehtiin Länsi‐Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa yhdistyksen tekemän laa‐ tutyön ja koulutuksen pohjalta. Lisäksi vaihdettiin kokemuksia ja tietoa muiden Jässi ‐hankkeiden kanssa. Jässi ‐yhteistyön lisäksi valtakunnallinen yhteistyö painottui Suomen vesiensuojeluyhdistys‐ ten liiton hajavesityöryhmän kautta tapahtuneeseen yhteistyöhön (taulukko 3). Liiton yhteistyössä ajankohtaisia asioita hankekaudella olivat muun muassa lainsäädännön muutokset ja siitä viestimi‐ nen neuvontatyössä sekä internet‐sivujen kehittäminen. Alueellista yhteistyötä tehtiin Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan (3VYYHTI)‐hankkeen ja Pohjanmaan Ravinneratas‐hankkeen kanssa tilaisuuksien järjestämisessä neuvonta‐alueella. Myös Evijärvellä käynnissä olevan KOHO‐ hankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä siten, että Jässi‐hanke osallistui markkinoille yhteisellä neuvon‐ tapisteellä KOHO‐hankkeen kanssa ja hankkeet järjestivät myös yhteisen infotilaisuuden marras‐ kuussa. Hankkeessa pidettiin yhteyttä myös alueella toimiviin muihin rakennusalan korjausneuvo‐ jiin. Lisäksi saatiin tietoa jätevesineuvonnan valtakunnallisesta tilanteesta Suomen ympäristökes‐ kuksen koordinoiman sähköpostilistan ja uutisseurannan kautta. Neuvontakaudella 2018 alueella ei toiminut muita jätevesihankkeita.

Taulukko 3. Yhteistyötapaamiset muualla Suomessa Päivämäärä Paikka‐ Järjestävä taho Aihe kunta 9.5.2018 Skype‐ Suomen vesiensuojeluyhdistysten Hajajätevesityöryhmän ko‐ kokous liitto ry kous 1.11.2018 Pasila Suomen vesiensuojeluyhdistysten Hajajätevesityöryhmän ko‐ liitto ry kous

2 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT

2.1 Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Eeva‐Kaarina Aaltonen vastasi hankkeen ta‐ lous‐ ja henkilöstöasioista. Laatutyö ostettiin Länsi‐Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. Laatutyö‐ hön kuului muun muassa neuvojien perehdytys, koulutus, monitorointi ja neuvontatyön malli. Hank‐ keessa toimi pääneuvoja, vastaava neuvoja ja kaksi jätevesineuvojaa (taulukko 4).

Taulukko 4. Hankkeen työntekijät Työ Työntekijän nimi Kunnat, joissa toimi Työpanos htkk Henkilöstö‐ ja Eeva‐Kaarina Aaltonen ‐ 1,4 taloushallinto Hankevetäjä/ Miia‐Eveliina Lae 10 ja Sonja Karijoki, Isojoki, Evijärvi 11 Pääneuvoja Maanselkä 1 Vastaava Anastassia Backlund Kauhajoki, Kannus, Seinä‐ 4 jätevesineuvoja joki Jätevesineuvoja Jenni Siirilä Vaasa, Pietarsaari 4 Jätevesineuvoja Sonja Maanselkä Perho, Vimpeli 4 Yhteensä 24

Jätevesineuvojan työnkuvaan kuului pääasiassa:  Aikataulujen ja reittien suunnittelu  Kiinteistökohtaisten kartoitus‐ ja neuvontakäyntien tekeminen  Neuvontatyö tapahtumien neuvontapisteillä ja tilaisuuksissa  Puhelin‐ ja sähköpostineuvonta  Palautekyselyjen toteuttaminen

Pääneuvojan työnkuvaan kuului lisäksi ilmoitusten ja tiedotteiden laatiminen, verkkosivujen päivit‐ täminen, neuvontatyön organisoiminen ja ohjausryhmän sihteerinä toimiminen, yhteistyö muiden hankkeiden kanssa, hankkeen etenemisen suunnittelu ja toiminnan sekä tulosten raportointi. Kesä‐ kaudella suurin osa työajasta kului kiinteistökohtaiseen neuvontaan ja käyntien valmisteluun sekä neuvontapisteisiin erilaisissa tapahtumissa.

Kiinteistökäyntien loputtua tehtiin palautekyselyt kuntiin, joissa ei aiemmin ollut tehty neuvontaa. Myös messuille osallistuminen ja messuosaston valmistelu vei paljon työaikaa. Lisäksi osallistuttiin muiden järjestämiin tilaisuuksiin. Hankkeen loppupuolella eniten aikaa meni tulosten analysointiin ja raportointiin. Kokonaisraportoinnin lisäksi kunnille toimitettiin alueelliset koosteet aluekortistona sekä kuntakohtaiset koosteet.

2.2 Neuvojien taustat ja koulutus

Hankkeen jätevesineuvojilla oli tutkinto tai meneillään olevat opinnot ympäristötekniikasta ja ‐tek‐ nologiasta. Kaikki neuvojat osallistuivat SYKEn järjestämään koulutukseen lainsäädännön muutok‐ sista 7.5.2018 Vaasassa (videoyhteys Vaasasta) sekä haja‐asutuksen jätevesineuvojien koulutukseen 17.5.2018 Vaasassa (videoyhteys Vaasasta). Länsi‐Uudenmaan vesi ja ympäristö ry koulutti ja pe‐ rehdytti neuvojat JÄSSI‐toimintamalliin 14. – 16.5.2018 Lohjalla. Osa jätevesineuvojista oli tehnyt neuvontatyötä jo aiempina vuosina. Neuvojien käynnit monitoroitiin kesä‐ ja syyskuun aikana. Mo‐ nitoroinnista saatu henkilökohtainen palaute käynneistä käytiin läpi suullisesti ja kirjallisesti. Kaikki neuvojat osallistuivat LUVY:n järjestämään Jässi‐neuvojien perehdytykseen sekä SYKE:n järjestämiin jätevesineuvojien koulutuksiin. Pääneuvoja osallistui näiden lisäksi haja‐asutuksen jätevesienkäsit‐ telyn ajankohtaisseminaariin.

Taulukko 5. Koulutukset Päivämäärä Paikka‐ Järjestävä taho Aihe kunta 27.3.2018 Lohja Länsi‐Uudenmaan vesi ja Jäteveden käsittely ranta‐alueilla, Ympäristö ry LINKKI 2017‐hankkeen loppusemi‐ naari

7.5.2018 Vaasa Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus: lain‐ säädäntö 17.5.2018 Vaasa Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 14.– Lohja Länsi‐Uudenmaan vesi ja Jässi‐neuvojien perehdytys 16.5.2018 Ympäristö ry 22.8.2018 Tampere Käymäläseura Huussi ry Kuivakäymälä‐seminaari

2.3 Työturvallisuus

Yksin tehtäviä kiinteistökäyntejä varten käytössä oli jo aikaisempina vuosina käytössä ollut ilmoit‐ tautumiskäytäntö (whatsapp‐ryhmä). Muutamia käyntejä tehtiin pyynnöstä myös normaalin aika‐ taulun klo 8 – 16 ulkopuolella. Edellisten vuosien tapaan neuvojien kiinteistökäyntien osoitetiedot ja aikataulut olivat sekä muiden neuvojien että kunnan tiedossa. Lisäksi käyntien tunnelmia ja koke‐ muksia käytiin läpi koko päivän kestäneessä neuvojatapaamisessa sekä yhdistyksen yhteisten tapaa‐ misten aikana. Neuvojille tarjottiin käyttöön tärkeimmät käytännön työskentelyyn tarvittavat suo‐ javarusteet, kuten hansikkaat ja käsien desinfiointiaine.

3 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI

3.1 Näkyvyys tiedotusvälineissä

Pohjanmaan Jässi ‐hankkeeseen liittyen julkaistiin alueen tiedotusvälineissä yhteensä kolme lehtiar‐ tikkelia ja yksi radio‐uutinen (taulukko 6). Hankkeeesta julkaistujen juttujen sävy oli positiivinen ja informatiivinen.

Taulukko 6. Hankkeen näkyvyys tiedotusvälineissä Päivä‐ Media Otsikko määrä 5.5.2018 Keskipohjanmaa Reilu vuosi aikaa laittaa jätevesiasiat kuntoon 5.7.2018 Kauhajoki‐lehti Reilu vuosi aikaa laittaa likakaivot kuntoon 9.7.2018 Yle Uutiset Pohjanmaa Pohjanmaan Jässi‐hanke 21.11.2018 Järviseudun Sanomat 60 prosentilla evijärveläisistä ei kunnon jätevesijärjes‐ telmää 14.1.2019 Pohjankyrö Laihia selvittää viemäriverkoston laajentamista 24.1.2019 Kyrönmaa Kädet nousivat ylös viemäriverkoston laajentamisen puolesta 25.1.2019 Landsbygdens folk Bråttom att få avloppssystemet i skick för fastigheter nära vatten 11

3.2 Tiedottaminen ja ilmoitukset

Hankkeessa julkaistiin myös maksettuja lehti‐ilmoituksia neuvonnan käynnistymisestä sekä tilai‐ suuksiin liittyen, sekä ilmoituksia kuntatiedotteissa (taulukko 7).

Taulukko 7. Hankkeen ja kuntien ilmoitukset

Ajankohta Media/Tiedotuslehti Aihe Maksaja 24.5.2018 Lestijoki‐lehti Pohjanmaan Kannuksen kaupunki Jässi‐jätevesihanke 7.6.2018 Kauhajoki‐lehti, Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi‐hanke kesäpainos 7.6.2018 Perholainen 5/2018 Pohjanmaan Perhon kunta Jässi‐jätevesihanke 14.6.2018 Pohjankyrö Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi‐hanke 26.6.2018 Österbottens Tidnin‐ Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi‐hanke gen 29.6.2018 Pietarsaaren Sano‐ Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi‐hanke mat Pulssi 18.7.2018 Järviseudun sanomat Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi‐hanke 19.7.2018 Suupohjan seutu Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi‐hanke 14.11.2018 Järviseudun sanomat Jätevesi‐ilta Evijärvellä Evijärven kunta 10.1.2019 Kyrönmaa Jätevesi‐ilta Laihialla Laihian kunta

Hanketta esiteltiin ohjausryhmän ja kuntien lisäksi erilaisille hankkeen taustaorganisaatioon ja koh‐ dekuntiin liittyville ryhmille (taulukko 8). Pohjanmaan vesi ja ympäristö esitteli hanketta lukuisissa tilaisuuksissa ja vierailleen.

Taulukko 8. Hankkeen esittely muissa kuin neuvontatilaisuuksissa Päivämäärä Paikka Tilaisuus Uusikaarlepyy 25.4.2018 PVY:n kevätkokous Lapua 31.5.2018 Lapuanjoen neuvottelukunta Toholampi 5.6.2018 Lestijoen neuvottelukunta Kaustinen 5.6.2018 Perhonjoen neuvottelukunta Ilmajoki 25.9.2018 Kyrönjoen neuvottelukunta Veteli 28.11.2018 PVY:n syyskokous

Jätevesiviikolla julkaistiin hankkeen kotisivuilla tiedote ” Valtakunnallista Hajajätevesiviikkoa viete‐ tään 16.–22.4.2018 myös Pohjanmaalla.” (18.4.2018). Jätevesineuvonnan alkamisesta julkaistiin tie‐ dote 20.6.2018 ”Jätevesineuvonta jatkuu pohjalaiskunnissa kesällä 2018” ja kesämökkiläisten jäte‐ vesiasioista kerrottiin 30.7.2018 tiedotteessa ”Mökin jätevesiasiat kuntoon ennen talven tuloa!”. Tiedotteita jaettiin koko PVY:n toiminta‐alueen kunnille sekä lehdistölle. Näiden lisäksi tiedotettiin osallistumisesta Vasara‐messuille 24.10.2018 ” Poikkea Vasara‐messujen Jässi‐osastolla (A321) 27.‐ 28.10.2018!”.

Neuvontakäynneistä kiinteistönomistajia tiedotettiin kirjeitse. Tapahtumista ja ajankohtaisista asi‐ oista kirjoitettiin kuntien verkkosivuille ja erityisesti hankkeen omille verkkosivuille, jotka olivat suo‐ menkielisenä osoitteessa www.jatevesihanke.fi/pohjanmaa ja ruotsinkielisenä osoitteessa 12 www.jatevesihanke.fi/osterbottens‐jassi. Lisäksi kunnat pyrkivät ilmoittamaan tapahtumista ja kiin‐ teistökohtaisesta neuvonnasta verkkosivuillaan.

4 YLEISNEUVONTA

4.1 Puhelin‐ ja sähköpostineuvonta

Pohjanmaan Jässi ‐hankkeen painopiste oli kiinteistökohtaisessa jätevesineuvonnassa. Yleisneuvon‐ taa tarjottiin koko Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta‐alueella. Yleisneuvontaa annettiin tilaisuuksissa, puhelimitse ja sähköpostitse (taulukko 9). Yhteensä yleisneuvonnalla tavoitettiin 442 henkilöä.

Yleisneuvonnassa käytettiin samoja neuvontamateriaaleja kuin kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ja lisäksi muita aiheeseen liittyviä esitteitä. Näitä oli muun muassa Haja‐asutuksen jätevesiasiat kun‐ toon (Ympäristöministeriö, 2017). Myös Kuivakäymäläseura Huussi ry:n esitteitä ”Sisäkuivakäymä‐ län ABC‐hankinta” (2014) ja ”Sisäkuivakäymälän ABC‐laitemallit” (2014) oli jaettavaksi lisätietona sisäkuivakäymälöistä kiinnostuneille.

Taulukko 9. Muu yleisneuvonta Puhelinneu‐ Sähköpostineu‐ Muu neu‐ Yhteensä vonta vonta vonta Evijärvi 3 ‐ ‐ 3 Kannus 2 ‐ ‐ 2 Karijoki 1 ‐ ‐ 1 Kauhajoki 1 ‐ ‐ 1 Perho 9 1 ‐ 10 Pietarsaari 8 ‐ ‐ 8 Seinäjoki 2 ‐ ‐ 2 Vaasa 7 2 ‐ 9 Vimpeli 2 ‐ ‐ 2 Muualla 39 2 ‐ 41 Yhteensä 74 5 ‐ 79

4.2 Neuvontapisteet tapahtumissa

Erilaisissa tilaisuuksissa hankkeella oli neuvontapiste yhteensä 18 kertaa (taulukko 10). Tilaisuudet olivat luonteeltaan neuvontaa ja esitemateriaalin jakamista neuvontapisteellä ja saattoivat lisäksi sisältää lyhyen esittelyn jätevesiaiheista. Yleensä tapahtumissa neuvotuilla oli jokin tietty yksilöity kysymys tai pulma, johon he toivoivat vastausta.

Tilaisuuksien osalta päästiin tavoitteeseen tarjota yleisneuvontaa koko hankealueelle. Tilaisuuksiin osallistuttiin sekä Etelä‐Pohjanmaan, Keski‐Pohjanmaan että Pohjanmaan alueilla. Neuvonnasta noin neljäsosa oli ruotsinkielistä, muutoin neuvontatapahtumat olivat lähinnä suomenkielisiä. Ulko‐ tiloissa olleiden tapahtumien kävijämääriin vaikutti muun muassa vallitseva säätila.

Jässi osallistui Pietarsaaressa järjestettyihin Rakenna‐sisusta‐asu‐ messuihin sekä Mustasaaressa järjestettyihin Vasara‐messuihin (kuva 2). Messuille osallistuminen oli onnistunut niin

13 etukäteistiedotuksen kuin messuosaston kävijöidenkin osalta. Molemmilla messuilla oli paljon ruot‐ sinkielistä neuvontaa ja jonkin verran suomenkielistä ja kävijöissä oli sekä vakituisen asutuksen että vapaa‐ajan asutuksen kiinteistönomistajia. Vasara‐messujen toisena päivänä hanke pääsi ohjelma‐ lavalle pitämään jätevesiaiheisen jätevesipaneelin.

Taulukko 10. Neuvontapisteet tapahtumissa Kunta Ajankohta Tilaisuus Neuvotut (kpl) Pietarsaari 14–15.4.2018 Rakenna‐Sisusta‐Asu –messut 105 Seinäjoki 18.‐19.4.2018 Jätevesiklinikat Seinäjoella 6 Seinäjoki/ Ylistaro 5.6.2018 Kyrönjoki‐juhla 8 Vaasa 9.6.2018 Kalastuksen päivä 11 Alavus 29–30.6.2018 Alavuden ryskööt 8 Evijärvi 30.6.2018 Evijärven markkinat 3 Alajärvi 6.‐7.7.2018 Rokulipäivät 25 Nykarleby 6.7.2018 Kesämarkkinat 3 Kannus 7.7.2018 Iltatori 2 Kristiinankaupunki 13.7.2018 Kesämarkkinat 10 Vimpeli 14.7.2018 Kesämarkkinat 10 Lappajärvi 20.7.2018 Lappajärven markkinat 5 Seinäjoki/ Ylistaro 26.7.2018 Peltopäivä 15 Vaasa/Tervajoki 27.7.2018 Köpingin markkinat 8 Perho 4.8.2018 Perho‐päivä 8 Lestijärvi 25.8.2018 Muikkumarkkinat 9 Kurikka 8.9.2018 Asu ja Elä‐tapahtuma 12 Mustasaari 27–28.10.2018 Vasara‐messut 115 Seinäjoki 30‐31.3.2019 Pytinki‐messut 71 Pietarsaari 13‐14.4.2019 Rakenna‐Sisusta‐Asu –messut 75 Yhteensä 519

Kuva 2: Jässi‐hanke osallistui Vasara‐messuille näytteilleasettajana

4.3 Yleisötilaisuudet

Muiden järjestämiin asukasiltoihin tai muihin tilaisuuksiin osallistuttiin kuusi kertaa (taulukko 11). Jätevesi‐illoissa esiteltiin hanketta ja jätevesilainsäädäntöä sekä kerrottiin erilaisista jätevesien kä‐ sittelymenetelmistä. Paikallaolijoita kiinnostivat erityisesti lainsäädännön muutokset, ikäpoikkeus, toimenpidelupaprosessi, jätevesijärjestelmien suunnittelu sekä erilaiset jätevesien käsittelyvaihto‐ ehdot.

Taulukko 11. Muiden järjestämät tilaisuudet Kunta Ajankohta Tilaisuus Neuvotut (kpl) Pietarsaari 15.3.2018 Mökkiläisen jätevesi‐ilta 20 Lestijärvi 4.7.2018 Mökkiläisten jätevesi‐info 35 Kokkola 3.9.2018 Mökkiläisten jätevesi‐info 42 Kokkola 2.10.2018 Mökkiläisten jätevesi‐info 30 Evijärvi 14.11.2018 Jätevesi‐ilta 15 Laihia 15.1.2018 Jätevesitilaisuus 120 Yhteensä 262

5 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA

5.1 Toteutustapa

Kiinteistökohtaisen neuvonnan tuloksia on analysoitu tarkemmin liitteessä 1. Neuvontakäyntejä tar‐ jottiin Jässi ‐toimintamallin mukaisesti niin kutsutulla nuohooja‐periaatteella. Jätevesineuvontaa tarjottiin kiinteistönomistajille lähetetyllä kirjeellä, jossa tarjottiin aikaa kiinteistökäynnille (liitteet 3 ja 4). Kirje lähetettiin noin viikkoa ennen ilmoitettua ajankohtaa. Jos aika ei sopinut, sitä saattoi siirtää tai halutessaan kiinteistönomistajalla oli myös mahdollisuus perua käynti kokonaan. Joissain tapauksissa kiinteistönomistaja ei halunnut neuvontakäyntiä tai käynnille ei löytynyt sopivaa aikaa, mutta neuvontaa haluttiin kuitenkin jossain muodossa. Tällöin kiinteistönomistajaa neuvottiin pu‐ helimitse ja lähetettiin tarvittaessa myös neuvontamateriaalia postitse.

Ennen kiinteistölle menoa tarkistettiin kiinteistön sijainti suhteessa pohjavesi‐ ja ranta‐alueisiin sekä viemärin toiminta‐alueeseen ja laajennussuunnitelmiin mikäli nämä olivat tiedossa. Lainsäädännön muutosten vuoksi neuvonnassa pyrittiin painottamaan herkkiä alueita. Jos kunnalta ei saatu kartta‐ ohjelmaa tai KTJ‐tunnuksia käyttöön, käytettiin Maanmittauslaitoksen ylläpitämää avointa kartta‐ palvelua, Kansalaisen karttapaikkaa ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunaa.

Kartoitus‐ ja neuvontakäynnillä kerättiin tietoa muun muassa kiinteistön käytöstä ja pyrittiin selvit‐ tämään nykyisen jätevesijärjestelmän ikä ja tyyppi sekä siihen kuuluvat osat. Kartoituksen tiedoista täytettiin muistio käynnistä (liitteet 4 ja 5). Tarkoituksena oli myös saada yleisempää tietoa käytössä olevista järjestelmätyypeistä ja niiden tasosta. Kartoitustietojen perusteella käynnillä annettiin kir‐ jallinen arvio jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta (liitteet 6 ja 7). Arvioinnissa käytettiin valtakun‐ nallisesti käytössä ollutta neliportaista asteikkoa. Neuvontaosiossa kerrottiin lainsäädännöstä, jäte‐ vesien ympäristövaikutuksista ja nykyaikaisista jätevesijärjestelmistä. Yhteen neuvontakäyntiin käy‐ tettiin aikaa noin tunti. Käyntejä suunniteltiin yleensä kuusi yhdelle päivälle, vapaa‐ajan asuntojen

15 ollessa kyseessä saatettiin käyntejä tarjota 6‐8 kpl päivää kohden. Pääneuvoja teki kiinteistökäyntejä kolmena päivänä viikossa, muut neuvojat 4 päivänä viikossa.

Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa tarjottiin kaikilla kiinteistöillä sama neuvontamateriaali (luetel‐ tuna alla), josta jätettiin pois ne esitteet, joita kiinteistön omistaja ei katsonut tarvitsevansa.

 Jätevesiopas (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry, 2017) / Kesämökin jätevesiopas (Suomen Omakotiliitto ry, Suomen kylätoiminta ry ja Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry, 2017)  Haja‐asutuksen jätevesiasiat kuntoon (Ympäristöministeriö, 2017)  Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry)  Kuntakohtainen ohje jätevesijärjestelmän uusimisesta (Pohjanmaan Jässi)  Lista alueella toimivista jätevesisuunnittelijoista (Pohjanmaan Jässi)  Käyttö‐ ja huolto‐ohjeet (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry)  Käyttöpäiväkirja (Länsi‐Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n malli)

Neuvojilla oli lisäksi mukana muun muassa lisätietoa kunnallisesta viemäröinnistä ja jätehuoltomää‐ räykset, sekä kunnan omia toimenpide‐ ja selvityslomakkeita, jos tällaisia oli olemassa. Jos kiinteis‐ tönomistaja halusi lisää tietoa jostakin tietystä jätevesien käsittelyyn liittyvästä asiasta, sitä lähetet‐ tiin neuvontakäynnin jälkeen postitse tai tarkennettiin sähköpostin avulla.

Jässi‐toimintamallilla käyntiä tarjottiin 696 kiinteistölle, joista toteutui 296 (taulukko 12). Toteu‐ maksi saatiin 42 % (taulukko 12). Pyynnöstä käynti tehtiin 29 kohteeseen, joista yhdessä tehtiin vain neuvonta. Siten kartoitus‐ ja neuvontakäynti tehtiin yhteensä 324 kiinteistöllä.

Taulukko 12. Kiinteistökohtaisen neuvonnan lukumäärät Paikkakunta Lähetetyt kirjeet Kartoitus‐ ja Neuvonta, Toteuma % neuvontakäynti ei kartoitusta Evijärvi 64 16 ‐ 25 Isojoki 16 2 ‐ 13 Kannus 47 22 ‐ 47 Karijoki 52 15 ‐ 29 Kauhajoki 193 90 ‐ 47 Perho 123 68 ‐ 55 Pietarsaari 46 18 ‐ 39 Seinäjoki 33 6 ‐ 18 Vaasa 74 42 ‐ 57 Vimpeli 48 17 ‐ 35 Yhteensä 696 296 ‐ 42

Jos neuvontakäynti peruttiin, kiinteistönomistajilta ei kysytty syytä perumiselle, mutta monet kui‐ tenkin ilmoittivat, minkä vuoksi eivät halua käyntiä. Usein syyksi ilmoitettiin, että nykyinen jäteve‐ sijärjestelmä on kunnossa tai tietoa oli jo saatu. Käyntiä ei tehty myöskään silloin, kun ketään ei ollut paikalla tai kirje ei ollut tavoittanut kiinteistön omistajaa. Joskus käynti peruttiin vasta paikan päällä. Peruutuksen yhteydessä kiinteistönomistajille tarjottiin neuvontamateriaalia postitse tai kiinteis‐ töllä, riippuen peruutustilanteesta. Neuvontamateriaalia tai puhelimessa annettua neuvontaa sai yhteensä 15 kiinteistönomistajaa. Jos kiinteistöllä ei ollut ketään paikalla, jätettiin kiinteistölle tie‐ dote jätevesineuvonnasta, jossa oli neuvojan yhteystiedot.

Käyntiä tarjoava kirje haluttiin pitää edellisvuoden tapaan käynnin vapaaehtoisuutta korostavana. Vapaa‐ajan kiinteistöjä oli jonkin verran kartoitetuista kohteista. Mikäli kiinteistöllä on vähäinen jä‐ tevesimäärä, kiinteistönomistajat ovat yleensä hyvin perillä jäteveden käsittelyn riittävyydestä.

5.2 Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso

Suurimmassa osassa (51 %) kaikkien jätevesien käsittely perustui pelkkään saostuskaivokäsittelyyn ilman jatkokäsittelyä (kuva 3). Usein vanhat saostussäiliöt olivat myös puutteellisia muun muassa pohjarakenteiden sekä t‐haarojen osalta. Kartoitetuilla kiinteistöillä saostussäiliössä puhdistetun jä‐ teveden purku oli tyypillisesti johdettu ojaan tai veisistöön ja harvemmin maaperään. Aina purku‐ paikoista ei ollut lainkaan tietoa.

Kaikkien jätevesien käsittelyyn käytettyjen saostussäiliöiden lisäksi kiinteistöillä oli käytössä muita‐ kin jäteveden käsittelyjärjestelmiä. Näistä eniten oli käytössä maahanimeytys kaikille jätevesille, maasuodattamo kaikille jätevesille tai yksinkertainen maaperäkäsittely, joka tarkoittaa jätevesien johtamista maaperään esimerkiksi kivipesän tai imeytyskaivon avulla. Yksinkertainen maaperäkäsit‐ tely oli käytössä lähinnä vapaa‐ajan kiinteistöillä, mutta myös muutamalla vakituisesti asutulla kiin‐ teistöllä, joissa osassa muodostui vähäistä suurempia määriä jätevettä. Kartoitetuissa kohteissa esiintyi lisäksi umpisäiliöitä ja laitepuhdistamoita kaikille jätevesille. Muut‐osio käsittää mm. imey‐ tyksen, harmaavesisuotimen tai maasuodattamon harmaille vesille, saostussäiliön harmaille vesille, saostussäiliön tai umpisäiliön ja maasuodattamon tai pienpuhdistamon yhdistelmät sekä kohteet, joissa on ulos kannettu vesi.

Kuva 3. Kartoitetuilla kiinteistöillä käytetyt jätevesijärjestelmät ja niiden yleisyys kaikilla kohteilla

Noin puolet vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä oli rakennettu 1980‐ ja 1990‐ luvuilla. Myös vapaa‐ajan kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä vähän alle puolet oli rakennettu 1980‐ ja 1990‐luvuilla. Nykyaikaisia, asetuksen vaatimukset täyttäviksi arvioitavia järjestelmiä oli vähän, ja nämä olivat yleensä maasuodattamoita tai laitepuhdistamoita. Vuoden 2004 jälkeen rakennettuja

17 jätevesijärjestelmiä oli 25 vakituisesti asutulla kiinteistöllä. Useimmiten kyseessä oli laitepuhdis‐ tamo tai maasuodattamo, mutta myös umpisäiliöitä sekä imeytyskenttiä esiintyi.

5.3 Kiinteistöjen omistajat

Vuoden 2018 neuvonnan yleissuunnitelman (2017) mukaisesti kartoitus‐ ja neuvontakäyntien pää‐ paino oli vakituisesti asutuissa kiinteistöissä, joten niitä oli neuvotuista kohteista suurin osa. Vaki‐ tuisesti asuttuja oli kohteista 65 %, loput olivat vapaa‐ajan käytössä. Vapaa‐ajan kiinteistöt eivät yleensä olleet vesivarustelultaan yhtä varusteltuja kuin vakituisesti asutut. Osa vapaa‐ajan käytössä olevista kiinteistöistä oli kuitenkin ollut aiemmin vakituisesti asuttuja, joten niissä oli tavanomainen varustelutaso.

Kotitaloudet olivat kooltaan keskimäärin 2,4 henkilöä. Vapaa‐ajan kiinteistöillä käyttäjämäärät oli‐ vat vaihtelevia ajallisesti sekä hajonta oli suurta. Keskimääräisesti vapaa‐ajan kiinteistöjä käytettiin 42 päivää vuodessa, käyttöpäivien vaihdellessa vain muutamasta päivästä jopa jokapäiväiseen käyt‐ töön. Vain 7 % kiinteistönomistajista aikoi muuttaa kiinteistön vesivarustelua seuraavien viiden vuo‐ den aikana. Suurin osa suunnitelluista muutoksista olisi kiinteistön veden käyttöä lisääviä, vain muu‐ tamat olisivat vedenkäyttöä vähentäviä toimia. Noin 9 %:lla ympärivuotisesti asuttujen kiinteistöjen kiinteistönomistajista oli ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa.

5.4 Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista menetelmä‐ ja toimintaneuvoista

Kartoitetuista jätevesijärjestelmistä suurin osa (51 %) ei täytä asetuksen puhdistustasovaatimusta kuva 4.). Ilman vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä uusimistarve on 64 % (kuva 5.). Uudistamistarve vaihteli eri kuntien välillä (kuva 6). Vaihtelua on usein myös kunnan eri alueiden välillä.

Arvio kiinteistön jätevesijärjestelmästä annettiin neljäportaisella asteikolla, joka määriteltiin seuraa‐ vasti:  punainen: akuutti uudistamistarve, eli järjestelmä ei täytä vaatimuksia o järjestelmä uusittava 31.10.2019 mennessä (herkät alueet) o järjestelmä uusittava erillisen aikataulun mukaan (ns. kuivan maan alueet)  keltainen: järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia tai toimivuuden seurantaa  vihreä: jätevesijärjestelmä on kunnossa nykyisellään  sininen: vähäinen jätevesimäärä

Kuva 4. Kartoitetuilla kiinteistöillä arvioitu jätevesijärjestelmien uusimistarve

Kuva 5. Arvioitu jätevesijärjestelmän uusimistarve muilla kuin vähäisen jätevesimäärän kiinteistöillä.

EVIJÄRVI (n= 16) ISOJOKI (n= 2) KANNUS (n= 23)

KARIJOKI (n= 15) KAUHAJOKI (n= 98) PERHO (n= 70)

PIETARSAARI (n= 18) SEINÄJOKI (n= 6) VAASA (n= 42)

VIMPELI (n= 17)

Kuva 6. Arvioitu jätevesijärjestelmien uusimistarve kunnittain (ilman vähäisiä jätevesimääriä). Evijärven, Pietarsaaren ja Vimpelin vähäisempi uusimistarve johtuu vapaa‐ajan kiinteistöjen suuremmasta osuudesta.

Suomen ympäristökeskuksen tekemän valtioavusteisen jätevesineuvonnan 2013 koosteen (2014) mukaan nuohoojamallilla toimineiden jätevesihankkeiden kartoittamista vakituisen asutuksen jäte‐ vesijärjestelmistä keskimäärin 67 % oli uudistamistarpeessa. Pohjanmaan Jässi‐hankkeen kartoitus‐ ja neuvontakäynneillä vastaava osuus oli n. 64 %. Mikäli ikävapautetut jätetään laskematta, uudis‐ tamistarve olisi n. 68 %. Etelä‐Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on kartoitetuissa kunnissa valtakunnal‐ lista tasoa enemmän uusimistarpeessa olevia jätevesijärjestelmiä.

Uusimistarpeen arvioinnin lisäksi kiinteistönomistajia opastettiin järjestelmän dokumentoinnissa. Jos jätevesijärjestelmän käyttö‐ ja huolto‐ohjeet puuttuivat, kiinteistölle jätettiin yleinen käyttö‐ ja huolto‐ohje kyseistä jäteveden käsittelymenetelmää varten. Useimmiten kiinteistöillä oltiin hyvin perillä järjestelmän tarvitsemista huoltotoimenpiteistä, vaikka niitä ei olisi kirjallisena ollutkaan. Kunnostamista tai seurantaa tarvitsevissa kohteissa neuvottiin esimerkiksi fosforinpoiston tehosta‐ misesta ja täyttymishälyttimen lisäämisestä umpisäiliöön sekä maaperäkäsittelyn toimivuuden seu‐ rantaa. Kartoitus‐ ja neuvontakäynnit on taulukoitu Suomen ympäristökeskuksen mallin mukaisesti (taulukko 13).

Taulukko 13. Yhteenveto hankekunnissa tehdyistä kartoitus‐ ja neuvontakäynneistä (taulukkopohja Suomen Ympäristökeskus 2017)

Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (käytössä vesi‐wc) Vakituinen asutus Vapaa‐ajan asutus HETI ! OMA TAHTI SELVITÄ ? HETI ! OMA TAHTI SELVITÄ ? KPL KPL KPL KPL KPL KPL kiinteistöjä kiinteistöjä kiinteistöjä kiinteistöjä kiinteistöjä kiinteistöjä Saostussäiliö (1, 2 tai 3‐osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä 90 6 1 11 0 1 Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) 30 0 0 7 0 0 Järjestelmä riittämätön ‐ yhteensä 120 6 1 18 0 1 Vanha maaperäkäsittely 11 0 0 0 0 0 Muu (pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu) 4 0 0 0 0 0 Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu ‐ yhteensä 150 0 0 00 Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 17 0 0 3 0 0 Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 7 0 0 0 0 0 Kaikki jätevedet umpisäiliöön 8 0 0 8 0 0 Muu (järjestelmä kunnossa) 0 0 0 0 0 0 Järjestelmä kunnossa ‐ yhteensä 32 0 0 11 0 0 Neuvottuja kiinteistöjä 167 6 1 29 0 1 Ikävapautettujen kiinteistöjen määrä 16 0 0--- Yhteensä 167 6 1 29 0 1

Järjestelmä, jossa wc‐vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc‐vesiä ei ole Vakituinen asutus Vapaa‐ajan asutus HETI ! OMA TAHTI SELVITÄ ? HETI ! OMA TAHTI SELVITÄ ? KPL KPL KPL KPL KPL KPL kiinteistöjä kiinteistöjä kiinteistöjä kiinteistöjä kiinteistöjä kiinteistöjä Järjestelmä riittämätön ‐ yhteensä 16 0 0 2 0 0 Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu ‐ yhteensä 120 0 3 00 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 3 0 0 1 0 0 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin)100100 Umpisäiliö + muu riittävä käsittely 1 0 0 4 0 0 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 2 0 0 0 0 0 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin)000010 Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely 0 0 0 3 0 0 Muu (järjestelmä kunnossa) 0 0 0 1 0 0 Järjestelmä kunnossa ‐ yhteensä 7 0 0 10 1 0 Jäteveden määrä vähäinen ‐ yhteensä 0 0 0 69 0 Neuvottuja kiinteistöjä 35 0 0 84 1 0 Ikävapautetut kiinteistöt 2 0 0--- Yhteensä 35 0 0 84 1 0

Kiinteistön haltijalle annettavassa kirjallisessa arviossa kerrotaan selvästi, milloin jätevedenkäsitte‐ lyn tehostaminen tulee tehdä. Arviossa käytetään kolmea luokkaa:

A) HETI !

Rakennus sijaitsee alueella, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen siirtymäaika jätevedenkäsit‐ telyn tehostamiselle. Joko jäteveden käsittelyjärjestelmä sijaitsee pohjavesialueella tai rakennus sijaitsee alle 100 metriä vesistöstä tai merestä. Ympäristönsuojelulain mukaan jätevesien käsitte‐ lyn tulee täyttää perustason puhdistusvaatimukset 31.10.2019, myös mahdolliset kunnalliset mää‐ räykset tulee tällöin täyttää.

B) OMA TAHTI

Rakennus sijaitsee kuivalla maalla, eli alueella joka ei ole ympäristönsuojelulain siirtymäajan pii‐ rissä. Lainsäädäntö ei velvoita tällä hetkellä toimenpiteisiin. Mikäli rakennusta korjataan laissa ku‐ vatulla tavalla, tulee myös jätevedenkäsittelyä tehostaa. Ehdotetut kunnostustoimet olisi hyvä tehdä joka tapauksessa. Jätevedenkäsittelyn tehostaminen on myös oma etu.

C) SELVITÄ ?

Rakennus on rajatapaus, eikä kartta‐aineistosta saa varmuutta sijaitseeko rakennus tai jätevesien käsittelyjärjestelmä pohjavesialueella, tai sijaitseeko rakennus alle 100 metriä vesistön rannasta. Omistajan pitää selvittää kunnasta sijaitseeko rakennus herkällä alueella. Tämän tiedon varmistut‐ tua rakennus siirtyy joko luokkaan A tai B.

6 PALAUTE Kartoitus‐ ja neuvontakäyntien päätyttyä kiinteistöiltä pyydettiin palautetta. Palautekyselylomak‐ keet lähetettiin kunnissa 27. – 30.11.2018. Vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa. Kyselyjä lähe‐ tettiin yhteensä 220 kappaletta ja täytettyjä lomakkeita palautettiin 67 kappaletta. Vastausprosen‐ tiksi saatiin 30 (taulukko 14). Palautekyselyn kooste on liitteinä 7 ja 8 ja palautelomakkeet liitteinä 9 ja 10.

Taulukko 14. Pohjanmaan Jässin palautekyselyn vastausaktiivisuus Kunta Lähetetyt (kpl) Vastauksia (kpl) Vastausprosentti (%) Perho 69 22 32 Pietarsaari 21 8 38 Suupohja 113 30 27 Vimpeli 17 7 41 Yhteensä 220 67 30

Kuvassa 7 näkyy vastaajien näkemys käynnin onnistumisesta. Kaikki ilmoittivat käynnin sujuneen ”hyvin” tai ”ok”. Vastaajien mielipiteessä onnistumisesta oli hieman eroja kuntien välillä, missä luul‐ tavimmin oli taustalla useita eri tekijöitä, kuten vapaa‐ajan kiinteistöjen suurempi osuus neuvotuista kiinteistöistä Korsnäsissä tai tyytyväisyys kunnan toimintaan. Kunnissa, joissa uudistamistarvetta oli eniten, oli myös keskivertoa enemmän ”ok”‐vaihtoehdon valinneita vastauksia kuin ”hyvin”‐ vas‐ tauksia. 22

Kuva 7. Vastaajien mielipide siitä, miten kiinteistökäynti sujui

Haja‐asutuksen jätevesiasioista tiedettiin jonkin verran. Vastausvaihtoehdon hieman tuttuja, tiesin jotain jo aiemminkin, oli valinnut 63 % kysymykseen vastaajista. Vastaajista 37 % oli sitä mieltä, että jätevesiasiat olivat hyvin tuttuja. Jätevesiasioiden tuntemus voi johtua esimerkiksi kuntien aktiivi‐ sesta tiedottamisesta sekä lainsäädäntömuutoksesta johtuvasta median tiedottamisesta. Yksikään vastaajista ei kuullut asiasta ensimmäistä kertaa kartoitus‐ ja neuvontakäynnillä. Tietolähteenä oli selvästi useimmin ollut tiedotusvälineet, joista tietoa oli saanut 36 vastaajaa. Seuraavaksi eniten tietoa oli saatu kunnan viranomaisilta (22 vastaajaa) ja Internetistä (18 vastaajaa).

Merkittävin syy ottaa tarjottu käynti vastaan oli se, että käyntiä tarjottiin henkilökohtaisesti kirjeellä. Tärkeänä syynä käynnin vastaanottamiselle voidaan myös sanoa lisätiedon haluaminen sekä neu‐ vonnan puolueettomuus. Vastaajista neljä oli luullut käynnin olevan pakollinen, mutta näidenkin mielestä käynti sujui hyvin. Monet olivat valinneet käynnin vastaanottamiselle monta syytä (kuva 8).

50 Tarjottiin 44 45 henkilökohtaisesti kirjeellä 40 Neuvonta oli maksutonta 34 35 Aikaa sai siirtää 30 25 25 Neuvonta oli puolueetonta 20 16 Lisää tietoa 15 10 8 Pakolliseksi luuleminen 4 5 2 Muu syy 0

Kuva 8. Syyt neuvontakäynnin vastaanottamiseen

Kiinteistökäynnin jälkeen tehdyistä toimenpiteistä kysyttyyn kysymykseen vastanneista (n = 60) suu‐ rin osa (47 kpl) oli tutustunut jaettuun neuvontamateriaaliin. Osa vastaajista (8 kpl) oli tehnyt neu‐ vojan heille ehdottaneita huoltotoimenpiteitä. Muutamat olivat tehneet jätevesiselvityksen, kun‐ nostanut nykyistä järjestelmää tai kysellyt hintatietoja suunnitelmista tai jätevesijärjestelmistä tai hankkinut muuta tietoa. Järjestelmän oli uusinut kolme vastanneista ja suunitelman oli teettänyt kolme.

Palautekyselyn avoimiin kysymyksiin oli listattu kiinteistökäynnin parhaiksi puoliksi hyvä ja henkilö‐ kohtainen keskustelu, neuvojan asiallisuus ja tietämys sekä tiedon saanti. Terveisissä oli myös an‐ nettu kritiikkiä lainsäädäntöä ja kuntien määräyksiä kohtaan sekä vanhemmalle väestölle kohdistu‐ viin kustannuksiin. Kunnille tuli toiveita puuttua muihin vesistöä kuormittaviin tekijöihin haja‐asu‐ tuksen kiinteistöjen lisäksi.

7 TULOKSELLISUUS

Suomen ympäristökeskus on kehittänyt hankkeen tuloksellisuuden arvioimista varten vertailuluvun, jolla voidaan tarkastella neuvonnan kustannustehokkuutta (taulukko 15). Mitä pienempi vertailu‐ luku neuvonnalle saadaan, sitä tehokkaampaa toiminta on ollut.

Taulukko 15. Hankkeen laskennallinen tuloksellisuus (SYKE:n mukaan) Hankkeen kokonaiskulut = hankkeen kokonaisbudjetti (ml omarahoitus) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuu‐ kerroin 10 yht. x kpl henkilöitä det) Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. y kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. z kpl talouksia

hankkeen kokonaiskulut Vertailuluku x∗0,1 y∗0,4 z

Kun vertailuluvun laskentakaavaan sijoitetaan Pohjanmaan Jässin luvut x = 704 (puhelin, sähköposti, jätevesi‐illat, muut tilaisuudet), y = 79 (henkilökohtainen neuvonta) ja z = 324 (kartoitus‐ ja neuvon‐ takäynti), sekä hankkeen kulut 108 756,39 euroa (sisältäen omavastuuosuudet), saadaan hankkeen vertailuluvuksi 297.

108 756 Vertailuluku 297 584 ∗ 0,1 29 ∗ 0,4 296

Tämän tuloksen perusteella näyttää siltä, että hankkeessa oli kyse kustannustehokkuuden kannalta onnistuneesta neuvonnasta.

Vertailuluku aiemmissa Pohjanmaan Jässi‐hankkeissa on ollut 225,4 (2012), 183,6 (2013), 153,7 (2014), 230,8 (2015), 188 (2016), 166 (2017). Jässi ‐pilottihankkeessa vuonna 2011 saatiin vertailu‐ luvuksi 303,6 (Peuraniemi ym., 2012). Vuoden 2018 Pohjanmaan Jässi‐hankkeen kustannustehok‐ kuus on aiempiin vuosiin verrattuna edelleen hyvä tai vähintään kohtalainen. Neuvonnan tehokkuus kärsi vuonna 2018 jälleen siitä, että useat kiinteistönomistajat peruivat vasta paikan päällä tai eivät olleet paikalla, jolloin korvaavaa kohdetta ei voitu suunnitella. Hankkeen tuloksellisuuteen vaikuttaa 24 myös se, että osalla neuvojista oli aikaisempaa kokemusta neuvontatyöstä. Vastaava neuvoja pystyi edellisvuoden kokemuksen perusteella päättelemään, ettei neuvontakäyntien toteuma nouse ko‐ vinkaan korkeaksi, joten käyntejä voitiin tarjota ajoittain hyvinkin tiukan päiväaikataulun mukaisesti. Neuvontakausi myös jatkui Evijärven alueella pitkälle syksyyn. Hankkeessa hyödynnettiin yleisneu‐ vonnan tilaisuuksia paljon osallistumalla useille kesämarkkinoille ja erilaisille messuille.

8 ARVIO HANKKEEN ONNISTUMISESTA

8.1 Hankesuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen

Kohdekuntien valitsemille kiinteistöille lähetettiin hankesuunnitelman mukaisesti 696 kirjettä. Kiin‐ teistökohtaisen neuvonnan toteuma pysyi edellisvuoden tapaan matalana, mutta hankkeessa teh‐ dyillä 296 käynnillä saavutettiin 250–400 käynnin tavoite. Yleisneuvonnan tilaisuuksia on ollut useita koko PVY:n toiminta‐alueella. Kaikki neuvonnasta kiinnostuneet ovat saaneet neuvontaa. Yhteensä neuvontaa saaneita on 1028 henkilöä. Kiinteistökäynneistä saatu palaute oli positiivista. Hanke on toiminut myös puolueettomasti sekä kaksikielisesti kaikessa toiminnassa. Jätevesineuvojien neu‐ vontakäyntien monitorointi ja siitä saatu palaute on taannut, että neuvonta on laadukasta ja kan‐ santajuista. Jätevesiaiheisia asukasiltoja järjestettiin myös. Jätevesijärjestelmän asennusnäytöksiä ei hanke pystynyt yrityksistä huolimatta järjestämään, sillä halukkaita kohteita ei löytynyt.

8.2 Neuvonnan vaikuttavuus

Ympäristöministeriö tiedotti haja‐asutuksen jätevesisääntelyn kohtuullistamisesta 16.3.2017. Aiem‐ pien vuosien muutokset siirtymäajassa ja lainsäädännön suunnitellut lievennykset pysäyttivät osal‐ taan jätevesijärjestelmien uudistamisen. Lainsäädännön kohtuullistamisen myötä kiinteistönomis‐ tajien aktiivisuudessa ja motivoituneisuudessa jätevesijärjestelmän uudistustoimiin näkyi pieni pa‐ rannus kesällä 2018.

Pohjanmaan Jässi‐hankkeessa ei tehty erillistä vaikuttavuuskyselyä uusimistarpeessa oleville kiin‐ teistöille 2018, koska kaikille neuvotuille kiinteistöille on vuosittain lähetetty palautekysely. Palau‐ tekyselyn avulla saatiin heti kiinteistökäyntien päättymisen jälkeen asiakaspalautetta sekä neuvo‐ tuilta kiinteistöiltä tietoa tehdyistä toimenpiteistä ja etenemisestä. Yleisin toimenpide neuvonta‐ käynnin jälkeen oli jaettuun materiaaliin tutustuminen, mutta myös konkreettisia toimenpiteitä, ku‐ ten nykyisen järjestelmän kunnostamista oli tehty jonkin verran. Neuvontakäyntien jälkeen oli kolme kiinteistönomistaja ilmoittanut uudistaneensa järjestelmänsä. Pitkän aikavälin vaikuttavuu‐ desta palautekysely ei kuitenkaan kerro.

8.3 Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi

Jätevesineuvonnalla saadaan kiinteistönomistajalle muodostettua selkeä kuva siitä, mitä muuttunut lainsäädäntö heiltä vaatii ja minkälaisia tiukempia määräyksiä kunnilla voi jätevesien käsittelylle olla. Lainsäädännön muutosten myötä neuvontaa kohdennettiin ensisijaisesti herkille alueille. Neuvon‐ nassa keskityttiin lainsäädännön ja kunnan määräysten lisäksi myös nykyiseen jätevesijärjestelmään ja sen toimivuuteen, sekä mahdollisten käsittelyvaihtoehtojen esittelyyn. Usein kiinteistönomista‐ jilla ei ollut täyttä tietoa siitä, kuinka nykyistä järjestelmää huolletaan. Kiinteistönomistajilla ei myös‐ kään aina ollut tietoa siitä, kenen puoleen kääntyä ongelmatilanteissa.

Tiedottamisessa on keskitytty pitkälti lainsäädäntömuutoksista tiedottamiseen. Lievennysten tultua voimaan jäävät todennäköisesti monilla kiinteistönomistajilla vanhat ja tehottomat järjestelmät käyttöön, eikä uudistamistoimenpiteitä enää suoriteta, jolloin näiden vanhojen järjestelmien asian‐ mukainen käyttö ja huolto ovat jatkossa tärkeitä. Esimerkiksi saostuskaivojen lietteiden tyhjennys oli monilla alueilla puutteellista eikä lietteiden jatkokäsittelystä ollut aina tietoa tai jatkokäsittely oli puutteellista. Alueittaisella lietteiden tyhjennyksellä on päästy siihen tilanteeseen, että saostussäi‐ liöitä tyhjennetään edes kerran vuodessa, ja lietteet käsitellään asianmukaisesti. Tämä on nostanut kuitenkin kustannuksia tyhjennykselle niin, että ennen kahdesti vuodessa säiliönsä tyhjentävät saat‐ tavat tyytyä vain kertaan vuodessa, vaikka tiheämpi tyhjennysväli olisi tarpeen.

Pohjanmaan Jässi‐hankkeen yhteistyö Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan‐ 3VYYHTI‐ hankkeen kanssa on osoittanut, että kiinteistönomistajilla on huoli omasta lähivesistöstä ja siitä ha‐ lutaan pitää huolta. Usein ei kuitenkaan tiedosteta sitä, miten omien jätevesien käsittely voisi osal‐ taan parantaa lähiympäristön tilaa. Kiinteistönomistajien on myös hankala käsittää sitä, miksi ennen säädökset täyttävä ja silloin toiminut järjestelmä ei enää ole riittävä, ellei ongelmia näistä ole koettu. Moni kiinteistönomistaja kuitenkin on ilmaissut ärtymyksensä muun muassa liettyviin ojiin sekä ha‐ juhaittoihin myös ns. kuivalla maalla. Yleisötilaisuuksissa neuvontaa ja oman mielipiteensä saavat kuuluviin myös ne, jotka näkevät jätevesien asianmukaisen käsittelyn tarvittavana toimenpiteenä haja‐asutusalueilla. Keskustelua tulisi ohjata pois lainsäädännön yksityiskohdista siihen, mitä hyötyä riittävällä jätevesien käsittelyllä on ja miten nykyistä järjestelmää käytetään ja huolletaan ja mikä on niiden toimintaperiaate.

Neuvonnan tehokkuus todennäköisesti lisääntyisi vielä, jos toiminta olisi pitkäjänteisempää kussa‐ kin kunnassa. Vain vuoden kerrallaan jatkuva toiminta asettaa hanketoimijalle (tässä PVY) haasteita toiminnan suunnitteluun, työntekijöiden rekrytointiin ja pohjatyön tekemiseen kunnissa. Myös kiin‐ teistökohtaisilla neuvontakäynneillä saattaa tulla ilmi tarvetta esim. iltatapahtumaan tai neuvon‐ taan jollain toisella kunnan alueella, jota ei enää hankkeen puitteissa ehditä järjestämään. Vuosit‐ tain vaihtuvat alueet johtavat siihen, että hankkeen tunnettavuus ei kaikilla alueilla ole niin hyvä. Toisaalta siten saadaan tavoitettua enemmän kiinteistönomistajia kattavasti koko toiminta‐alueella. Oman erityishaasteensa toimintaan on tuonut viime vuosina entistä myöhempään keväällä saatava rahoituspäätös, minkä vuoksi osa alkukesän parhaasta kiinteistökäyntien kaudesta menetetään.

9 POHJANMAAN JÄSSI‐HANKE 2012 – 2018

Pohjanmaan Jässi‐hanke on tehnyt jätevesineuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Vuonna 2012 kiinteis‐ tökohtaista neuvontaa tehtiin Etelä‐Pohjanmaalla. Vuodesta 2013 mukaan tuli myös Pohjanmaa ja vuodesta 2014 Keski‐Pohjanmaa (kuva 9). Yleisneuvontaa on tehty kaikkina vuosina koko alueella.

KANNUS KOKKOLA TOHOLAMPI PIETARSAARI KRUUNUPYY PEDERSÖRE KAUSTINEN LESTI‐ UUSIKAARLEPYY HALSUA JÄRVI EVIJÄRVI VETELI MUSTASAARI LAPPA‐ PERHO VÖYRI KAUHAVA VAASA JÄRVI VIMPELI VAASA ISOKYRÖ MAALAHTI LAPUA ALAJÄRVI LAIHIA KORSNÄS SOINI ILMAJOKI SEINÄ‐ KUORTANE JOKI NÄRPIÖ KURIKKA TEUVA ALAVUS KAUHAJOKI KARIJOKI KRISTIINAN‐ KAUPUNKI ISOJOKI

Kuva 9. Pohjanmaan Jässi‐hankkeiden kiinteistökohtaisen neuvonnan kunnat 2012 – 2018 (Kartta‐ pohja: Maanmittauslaitos 10/2018). Monissa kunnissa neuvontaa on tehty useana vuonna (kts. tau‐ lukko 16).

Vuosina 2012 – 2018 hankkeessa on tehty yhteensä noin 4100 kartoitus‐ ja neuvontakäyntiä kiin‐ teistöillä (taulukko 16). Hankkeen neuvonnalla on ollut hyvä kattavuus, ainoastaan Luodossa ja Kas‐ kisissa ei ole tehty kiinteistökohtaista neuvontaa. Yleisneuvonnalla eli yleisemmällä tasolla jäteve‐ siasioista kertomalla on tavoitettu yhteensä noin 3900 kiinteistönomistajaa ja yksilöllistä neuvontaa eli puhelin‐ ja sähköpostineuvontaa on saanut 413 kiinteistönomistajaa (taulukko 17).

Jos lasketaan neuvottujen kiinteistöjen osuus arvioidusta kiinteistöjen kokonaismäärästä alueella, kiinteistökohtainen neuvonta on kattanut vakituisesta asutuksesta noin 9 % ja vapaa‐ajan asutuk‐ sesta 1,8 %. Yleisneuvonnalla ja yksilöllisellä neuvonnalla on tavoitettu noin 4,5 % kiinteistönomis‐ tajista, tosin tässä joukossa voi olla myös uudisrakentajia.

Taulukko 16. Vuosina 2012 – 2018 tehdyt kartoitus‐ ja neuvontakäynnit

Kartoitus‐ ja neuvontakäynti Kunta 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Yhteensä Alajärvi 78 1 79 Alavus 100 48 148 Evijärvi 63 17 80 Halsua 48 48 Ilmajoki 24 24 Isojoki 2 2 Isokyrö 70 2 72 Jalasjärvi 154 68 222 Kannus 39 24 63 Karijoki 15 15 Kauhajoki 109 109 Kauhava 149 1 150 Kaustinen 68 68 Kokkola 153 27 3 183 Korsnäs 19 19 Kristiinankau‐ 70 1 71 punki Kruunupyy 212 212 Kuortane 138 138 Kurikka 36 36 Laihia 64 1 65 Lappajärvi 105 105 Lapua 273 1 274 Lestijärvi 19 19 Maalahti 50 1 51 Mustasaari 264 209 55 528 Närpiö 118 118 Pedersöre 132 132 Perho 72 72 Pietarsaari 18 18 Seinäjoki 45 93 80 53 79 23 7 380 Soini 51 51 Teuva 53 53 Toholampi 40 40 Uusikaarlepyy 225 225 Vaasa 35 45 80 Veteli 40 40 Vimpeli 17 17 Vöyri 104 104 Yhteensä 467 705 1084 651 384 486 324 4111

Taulukko 17. Vuosina 2012 – 2018 tehdyn yleisneuvonnan ja yksilöllisen neuvonnan määrät

Vuosi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Yhteensä Yleisneuvonta 106 625 619 644 438 456 625 3513 Yksilöllinen 6 25 74 96 41 92 79 413 neuvonta Yhteensä 112 650 693 740 479 548 704 3926

Seitsemän vuoden aikana hankkeessa on myös pystytty rakentamaan yhteistyöverkostoja muiden hankkeiden ja kuntien sekä muiden jätevesialan ammattilaisten kanssa. Koulutusten avulla myös osaaminen on syventynyt. Puolet neuvojista on myös työskennellyt vähintään yhdessä hankkeessa, jolloin aiempaa kokemusta on saatu hyödynnettyä. SYKE:n keräämän neuvojapalautteen kautta on pystytty viestimään ajankohtaisia asioita ja tunnelmia kiinteistöiltä myös ympäristöhallinnon suun‐ taan. Kartoitus‐ ja neuvontakäynneillä on tullut esimerkiksi esille, että kaikilla kiinteistöillä ei tiedetty edes haja‐asutuksen jätevesiä koskevan lainsäädännön olemassaolosta.

Lainsäädännössä tapahtuneet ja suunnitellut muutokset ovat vaikuttaneet neuvonnan tuloksissa näkyvästi. Aiemmissa Pohjanmaan Jässi‐hankkeissa hankkeen tuloksellisuutta mittaava vertailuluku on ollut 225,4 (2012), 183,6 (2013), 153,7 (2014), 230,8 (2015), 188 (2016) ja 166 (2017). Jässi ‐ pilottihankkeessa vuonna 2011 saatiin vertailuluvuksi 303,6 (Peuraniemi ym., 2012). Vuoden 2018 hankkeen toteuma oli hieman pienempi vuoden 2017 hankkeeseen verrattuna, ja vertailuluku kas‐ voi hieman.

Lukumääräisesti eniten käyntejä tehtiin vuonna 2014, jolloin myös toteuma oli hyvä (kuva 10). Paras toteuma oli hankkeen ensimmäisenä vuonna 2012. Sekä toteumaan että käyntien määrään on vai‐ kuttanut selkeästi vuonna 2015 käynnistynyt keskustelu lakiuudistuksesta, ja vuonna 2016 julkaistu asetusluonnos aiheutti jätevesineuvonnan kiinnostuksen hiipumisen entisestään. Lainsäädännön lievennysten tultua voimaan keväällä 2017 kiinnostus neuvontaan kuitenkin kasvoi hieman. Kiinteis‐ tökohtaista neuvontaa tarjottiin ensisijaisesti ns. herkillä ranta‐ ja pohjavesialueilla. Pyynnöstä teh‐ tyjä neuvontakäyntejä oli edellisvuoteen verrattuna enemmän. Joissakin yleisötilaisuuksissa oli myös yllättävän paljon lainsäädännön muutoksista kiinnostuneita.

Toteumaprosentti Kpl 1200 90 77 80 1000 68 70 64 Neuvonta, ei 800 60 kartoitusta 49 48 50 600 40 42 Kartoitus‐ ja 40 neuvontakäynnit 400 30 Toteuma 20 200 10 0 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Kuva 10. Pohjanmaan Jässi‐hankkeiden kartoitus‐ ja neuvontakäynnit sekä toteuma vuosina 2012 – 2018.

Kiinteistöjen saamissa arvioissa ei ole tapahtunut suurta muutosta seitsemän vuoden aikana (kuva 11). Uusimistarve on selvästi pienentynyt aivan ensimmäisestä vuodesta, mutta pysynyt silti melko korkealla, vaikka jokaisena vuotena on neuvottu lähinnä uusia kohdealueita. Uusimistarpeessa ole‐ vat kiinteistöt ovat yleisesti kiinnostuneempia neuvonnasta kuin kiinteistöt, joiden järjestelmä on kunnossa.

100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Järjestelmä kunnossa 50 % Kunnostus/seuranta 40 % Akuutti uudistamistarve 30 % 20 % 10 % 0 % 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Kuva 11. Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen saama arvio vuosina 2012 – 2018 (ei sisällä vähäisen jätevesimäärän kohteita)

Palautetta kerättiin neuvotuilta kiinteistöiltä kaikkina neuvontavuosina (kuva 12). Käyntien sujumi‐ seen on oltu tyytyväisiä, jokaisena vuotena on yli 90 % vastanneista ilmoittanut käynnin sujuneen ”hyvin” tai ”ok”. Myös kirjallista palautetta on palautevastauksiin kirjoitettu usein.

Palautekyselyiden vastausaktiivisuus on yleensä pysynyt tasaisena, vuonna 2012 vastausaktiivisuus oli 23 %, 2013 28 %, 2014 27 %, 2015 31 % , 2016 31 %, 2017 33 % ja 2018 30 %.

100% 90% 80% 70% 60% ei vastausta 50% huonosti 40% ok 30% hyvin 20% 10% 0% 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Kuva 12. Palautekyselyjen vastaukset vuosilta 2012 – 2018 kiinteistökäynnin sujumisesta

LÄHTEET

Etelä‐Pohjanmaan Elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus 2018: Päätös avustuksen myöntämisestä haja‐asu‐ tusalueiden jätevesineuvontaan (EPOELY/3186/2017)

Evijärven kunnan verkkosivut: www.evijarvi.fi (2018)

Isojoen kunnan verkkosivut: www.isojoki.fi (2018)

Kallio J. 2014: Muistio haja‐asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta, Suomen ympäris‐ tökeskus 10.10.2014

Kangasvieri A. 2017: Pohjanmaan Jässi‐jätevesihanke 2016 Loppuraportti. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry

Kannuksen kaupungin verkkosivut: www.kannus.fi (2018)

Karijoen kunnan verkkosivut: www.karijoki.fi (2018)

Kauhajoen kaupungin verkkosivut: www.kauhajoki.fi (2018)

Lae M. 2018: Pohjanmaan Jässi‐ jätevesihanke 2017 Loppuraportti. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry

Lahtinen A. 2013: Pohjanmaan Jässi‐jätevesihanke 2012 Loppuraportti. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry

Lahtinen A. 2014: Pohjanmaan Jässi‐jätevesihanke 2013 Loppuraportti. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry

Lahtinen A. 2015: Pohjanmaan Jässi‐jätevesihanke 2014 Loppuraportti. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry

Lahtinen A, Kangasvieri A. 2016: Pohjanmaan Jässi‐ jätevesihanke 2015 Loppuraportti. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry

Maanmittauslaitos 2018: Avoimien aineistojen tietopalvelu. http://www.maanmittauslaitos.fi/aineistot‐ja‐ palvelut

Perhon kunnan verkkosivut: www.perho.fi (2018)

Peuraniemi M., Nikulainen A., Mäensivu K. ja Tiainen N. 2012: Jässi‐jätevesihanke. Neuvontapilotti Etelä‐Kar‐ jalassa. Loppuraportti. Länsi‐Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 227/2012

Pietarsaaren kaupungin verkkosivut: www.pietarsaari.fi (2018)

Pohjanmaan liitto 2011: Pohjanmaan maakuntaohjelman 2011 – 2014 ympäristöselostus

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry 2016: Jässi – Haja‐asutuksen jätevesineuvontaa Pohjanmaalla 2018, hanke‐ suunnitelma 30.11.2017

Seinäjoen kaupungin verkkosivut: www.seinajoki.fi (2018)

Suomen ympäristökeskus 2017: Haja‐asutuksen jätevesineuvonnan järjestäminen vuonna 2018, Yleissuunni‐ telma

Vaasan kaupungin verkkosivut: www.vaasa.fi (2018)

Vimpelin kunnan verkkosivut: www.vimpeli.fi (2018)

LIITTEET Liite 1: Haja‐asutuksen jätevedet – Tilannekatsaus 2018 Liite 2: Kirje, suomenkielinen Liite 3: Kirje, ruotsinkielinen Liite 4: Pöytäkirja, suomenkielinen Liite 5: Pöytäkirja, ruotsinkielinen Liite 6: Arviolomake, suomenkielinen Liite 7: Arviolomake, ruotsinkielinen Liite 8: Kooste palautekyselystä, suomenkielinen Liite 9: Kooste palautekyselystä, ruotsinkielinen Liite 10: Palautelomake, suomenkielinen Liite 11: Palautelomake, ruotsinkielinen