Alavieska Keskusta-Alue Osayleiskaava

ALAVIESKA KESKUSTA-ALUE OSAYLEISKAAVA

SELOSTUS

(luonnos 20.11.2012)

Kaavoituksen vireilletulosta on kuulutettu 9.3.2010 (khall § 35) AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Hyväksytty kunnanhallituksessa xx.xx.20xx xx § Puhelin 010 241 4600 Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.20xx xx § Telefax 010 241 4601 www.airix.fi

Maastokuvat AIRIX Ympäristö Oy Raportissa käytetyt kuvat ja taulukot: © AIRIX Ympäristö Oy:n, ellei kuvatekstissä ole toisin mainittu.

Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista

1. Alajoki Sari. Alavieskan rakennusinventoinnit, Vanhat rakennukset –projekti 2002- 2004

2. Itäpalo, Jaana. Alavieskan keskustan osayleiskaavan historiallisten kohteiden ar- keologinen inventointi, 2011

3. Museoviraston Hertta –tietokanta, 22.11.2010

4. Museovirasto (2009). Museoviraston lausuntoja -tiedote 28/2009.

5. Niukkanen, Marianna, Historiallisen ajan muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu, Museovirasto 2009

6. Alavieskan kunnan kaavoituskatsaukset vuosilta 2010-2012

7. Pohjois-Pohjanmaan liitto (2000). Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset. Osa 3.

8. Pohjois-Pohjanmaan liitto (2005): Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja selostus

9. Pohjois-Pohjanmaan liitto (2009): Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavakartta ja tii- vistelmä

10. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto (1993): Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, osa 3

11. Savolainen, Mika ja Leiviskä Pekka. Kalajoen vesistön tulvantorjunnan toiminta- suunnitelma. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen raportteja, 2/2008

12. Suomen ympäristökeskus (2010). Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta.

13. Tiehallinto, Oulun tiepiiri (2008): Liikennemääräkartta 2008

Liitteet Karttaliite 1. Luontoselvityskartta Karttaliite 2. Maisemarakenne ja tulvat (1/100 a) Karttaliite 3. Maisemakuva Karttaliite 4. Kulttuuriympäristö Karttaliite 5. Palvelut Karttaliite 6. Tekninen verkosto Karttaliite 7. Rakentamissuositus Karttaliite 8. Maatilat Karttaliite 9. Maanomistus Liite 10. Inventointikortit Karttaliite 11. Nykytilanne, 0-kaava

Alavieskan keskustan osayleiskaava 2 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 5 1 LÄHTÖKOHDAT JA SELVITYKSET 6 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 1.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 1.1.2 Maanomistus 8 1.2 Suunnittelutilanne 9 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 9 1.2.2 Maakuntakaava 9 1.2.3 Alavieskan kunnan kehityskuva 12 1.2.4 Alavieskan kaavatilanne 13 1.2.5 Muut suunnitelmat 14 1.3 Luonnonympäristö ja maisema 16 1.3.1 Luonnonympäristö 16 1.3.2 Maa- ja kallioperä sekä geomorfologia 17 1.3.3 Vesistö ja tulvat 17 1.3.4 Kasvillisuus 20 1.3.5 Eläimistö 24 1.3.6 Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit 25 1.3.7 Luonnon kannalta merkittävät kohteet 25 1.3.8 Suositukset maankäytölle 25 1.3.9 Kaavaan merkittävät luontokohteet 26 1.3.10 Maisema 26 1.4 Rakennettu ympäristö 28 1.4.1 Asutushistoria 28 1.4.2 Kulttuuriympäristö 30 1.4.3 Muinaisjäännökset 36 1.5 Muut suunnittelun lähtökohdat 40 1.5.1 Yhdyskuntatekniikka 40 1.5.2 Liikenne 41 1.5.3 Väestö ja asuminen 41 1.5.4 Elinkeinot ja palvelut 43 2 TAVOITTEET 45 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet 46 2.2 Viranomaisten tavoitteet 46 2.3 Kunnan tavoitteet 46 2.4 Asukkaiden ja maanomistajien tavoitteet 47 2.5 Mitoitukseen liittyvät tavoitteet, asumisen laajentumissuunnat 47 2.6 Teollisuus- ja työpaikka-alueiden laajentumissuunnat 47 3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 48 3.1 Suunnittelun vaiheet 48 4 YLEISKAAVA 49 4.1 Yleiskaavamuutoksen kuvaus 50 4.2 Osayleiskaavamerkinnät 49

Alavieskan keskustan osayleiskaava 3 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

4.2.1 Asumisen aluevaraukset 50 4.2.2 Palvelut 51 4.2.3 Teollisuus ja työpaikkarakentaminen 52 4.2.4 Virkistysalueet ja -reitit 52 4.2.5 Liikenne ja erityisalueet 52 4.2.6 Suojelu 53 4.2.7 Maa- ja metsätalous 54 4.3 Osayleiskaavamääräykset 55 4.4 Virallinen nähtävillepano, lausunnot ja muistutukset, päätökset 55 5 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 55 5.1 Maankäytölliset vaikutukset 56 5.1.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan 56 5.1.2 Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin 58 5.2 Sosiaaliset vaikutukset 58 5.2.1 Asuminen, rakennettu ympäristö ja elinkeinot 59 5.2.2 Liikenne 59 5.2.3 Virkistys 59 6 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 60 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 60 6.2 Toteutuksen seuranta 60

Alavieskan keskustan osayleiskaava 4 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

JOHDANTO

Suunnittelualue käsittää Alavieskan keskusta-alueen lähiympäristöineen alla olevan kaavara- jauskartan mukaisesti. Kooltaan kaava-alue on noin 1700 hehtaaria. Aluerajaus poikkeaa nykyisen voimassa olevan osayleiskaavan rajauksesta, joka on varsinkin pohjoisosasta laajempi. Suunnittelualueella on voimassa Alavieskan kunnanvaltuuston vuonna 1991 hyväk- symä osayleiskaava, jonka tavoitevuosi on 2010. Osayleiskaava on vanhentunut ja se vaatii ajantasaistamista.

Kuva x. Osayleiskaava-alueen sijainti. Kaava-alueen rajaus on merkitty punaisella. Voimassa oleva osayleiskaava sijaitsee suoraviivaisesti rajatulla alueella, joka erottuu pohjakartasta vihreäsävyisenä.

Alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavoi- tusprosessin aikana on suunnittelualueesta laadittu mm luonnon- ja maisemaympäristön selvityksiä, jotka ovat oh- janneet kaavaratkaisua. Osayleiskaavan valmistelutyön aikana reunaehtojen pohjalta tehtiin myös rakentamissuosituskartta (ks. liite), jossa esitetään rakentamiseen soveltuvat alueet, alueet, joille rakentaminen ei sovellu sekä alueet, joille rakentaminen on mahdollista tietyin edellytyksin.

Kuva x. Osayleiskaava-alueen sijainti Alavieskan keskustassa ja sen lähialueille.

Keskustan osayleiskaavan laatimisessa keskeistä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, palvelujen, elinkeinoelämän ja lähivirkistysalueiden suunnittelu, asumisen laajenemissuunnat ja erityiset vetovoima-alueet. Alavieskan kuntaan on laadittu kehityskuva, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa syyskuussa 2008. Kehityskuvatarkastelussa on analysoitu maankäytön tarpeita ja tavoitteita sekä

Alavieskan keskustan osayleiskaava 5 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

luotu vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä Alavieskan kunnalle. Kehityskuvassa asetetut kehittä- mistavoitteet ohjaavat yleiskaavan laatimista.

Kaavoitustyötä ohjaavat Alavieskan kunnan viranhaltijat ja luottamuselimet. Kaavoituskon- sulttina on oululainen AIRIX Ympäristö Oy, jossa työhön ovat osallistuneet arkkitehti Iikka Ranta, arkkitehti Annaelina Isola, FM Susanna Harvio sekä suunnitteluavustajana piirtäjä Tuija Junttila.

1 LÄHTÖKOHDAT JA SELVITYKSET

1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

1.1.1 Alueen yleiskuvaus Alavieska sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Se kuuluu Ylivieskan seutukuntaan yhdessä Meri- järven, Kalajoen, Ylivieskan, Sievin ja Oulaisten kanssa. Matkaa Ylivieskaan on 16 km, Kala- joelle 25 km ja Ouluun 139 km. Alavieskan kunnan läpi, Kalajoen eteläpuolella, kulkee valtatie 27 Kalajoelta Iisalmeen. Joen pohjoispuolella kulkee yhdystie Kalajoelta Ylivieskaan.

Kuva x. Alavieskan sijainti Kalajokivarressa.

Suunnittelualue sijaitsee Alavieskassa käsittäen keskusta-alueen lähiympäristöineen. Alavieskan maiseman peruselementtejä ovat luode-kaakko -suunnassa kunnan halkaiseva Kalajoki, joen partaalle muodostunut kirkonkylä sekä alava ja avoin jokilaakso kirkonkylän ulkopuolella joen ylä- ja alajuoksuilla. Kunnan eteläisiä osia leimaa maaperän soistuneisuus, pohjoisosia metsäiset kalliot. Kalajokeen laskee lukuisia luonnonojia sekä rakennettuja kuivatuskanavia. Jokilaakso on tulva-herkkää. Maankäytössä alkutuotannon alueet hallitsevat niin jokien ja ojien laaksoissa kuin kuivatettujen järvien alueilla. Asutus sijoittuu pääosin suotuisille inhimillisille vyöhykkeille, kuten korkeille jokitörmille, laaksojen ylärinteille, metsän ja pellon reuna-alueille ja matalille kumpareille. Tulvaherkät alueet on jätetty rakentamisesta vapaiksi. Työpaikkatoiminnot ja teollisuus sijoittuvat asutuksen tuntumaan kirkonkylän lounais- ja ete- lä-laidoille. Suunnittelualueen maankäytön nykytila on nähtävissä suunnittelualueelle tehdystä nykytilan- teen selvityksestä, ns. 0-kaavasta. 0-kaava sekä voimassa oleva osayleiskaava ovat lähtö- kohtina osayleiskaavalle.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 6 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Kuva x. Nykytilannetta kuvaava 0-kaava. Pohjakartalle on osoitettu asumistoiminnot, keskeiset puisto- urheilu- ja lähivirkistysalueet, teollisuustoimintojen alueet, palvelutoimintojen alueet sekä erityisalueet kuten hautausmaat, maa-ainestenottoalueet.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 7 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

1.1.2 Maanomistus Suunnittelualueen maan omistavat pääosin yksityiset maanomistajat (ks. liitekartta 2). Kun- nalla on alueella vähän maanomistusta ja se keskittyy kylän keskusta-alueelle, jo rakennetul- le asemakaava-alueelle sekä asumisen reservialueiksi varatuille Uunimetsän, Sarparannan ja Mönkönvainion alueille. Myös teollisuusaleilla on kunnan maanomistusta, samoin tulevaksi teollisuusalueeksi kaavaillulla alueella Ylivieskantien varressa.

Kuva x. Kunnan omistamat maa-alueet keskustan tuntumassa sekä Putaantien ja Ylivieskantien risteyksessä.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 8 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

1.2 Suunnittelutilanne

1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on 26.11.2001 päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoit- teet on tarkistettu (tarkistetut tavoitteet tulleet voimaan 1.3.2009), tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Ne tulee ottaa huomioon osayleiskaavaa laadittaessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen, jotka ovat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Näistä kaksi viimeistä eivät koske Alavieskan keskusta-alueen osayleiskaavan suunnittelualuetta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on huomioitu maakuntakaavassa.

1.2.2 Maakuntakaava Kaava-alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaava on vahvistettu 17.2.2005 ja se on ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Maakuntakaavan mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyt- tämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Maakunta- kaava myös huomioi valtakunnalliset alueidenkäyttöta- Kuva x. Ote Pohjois-Pohjanmaan maankuntakaavasta, johon osayleis- voitteet ja tuo ne yleiskaavoi- kaava on rajattu punaisella (Pohjois-Pohjanmaan liitto) © Pohjakartta tuksen ohjeistukseksi. Maanmittauslaitos, lupa PPOH/04/07.

Alavieskan keskustan osayleiskaavan suunnittelu-alue on suurimmalta osin maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alavieska liittyy myös Oulun Eteläisen alueen kaupunkiverkkoon, joka on maakuntakaavaan merkitty alueen maaseutukaupunkien väliseksi verkostoksi (kk-3). Kalajoelta jokivartta ylöspäin on osoitettu viheryhteystarve. Vi- heryhteystarve-merkintä kulkee Alavieskan taajaman läpi. Tämä on tavoitteellinen ulkoilun runkoreitistö viheralueineen, johon sisältyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily- ja melonta- ym. reittejä. Alavieska kuuluu lisäksi maaseudun kehittämisen kohde- alueeseen, Kalajokilaakson alueeseen (mk-6). Kaava-alueen eteläosa hipoo myös pohja- vesialuetta.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 9 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE

Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumis- alue ja laajentumisalueita.

Suunnittelumääräykset:

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallis-taloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin.

Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi.

Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäris- töön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät.

Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallis- ten yhteyksien järjestämistä päätien poikki.

OULUN ETELÄISEN ALUEEN KAUPUNKIVERKKO

Merkinnällä osoitetaan maakunnan eteläosan maaseutukaupunkien verkko, joka muodostaa Oulun Eteläisen aluekeskuksen ydinalueen.

Suunnittelumääräykset:

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kaupan ja muiden palvelujen, elinkeinoelämän, asutuk-sen, liikenteen ja virkistystoimintojen sijoittelussa on pyrittävä tehostamaan verkostokaupungin olemassa olevien yhdyskuntien alueiden käyttöä kuntien välisellä yhteistyöllä ja työnjaolla.

Alueen kaupunkikeskuksiin voidaan sijoittaa seutua palvelevia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka tulee sijoittaa siten, että ne ovat hyvin kevyt- ja joukkoliikenteen saavutettavissa.

MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Kalajokilaakso)

Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maa- seutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistys- käyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita.

Kehittämisperiaatteet:

Alueita kehitetään jokiluontoon ja -maisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuu- riympäristöihin ja –kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Maaseu- tua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden toimintaedellytykset huomioon ottaen. Loma-asutuksen ja matkailupalvelujen suunnitelmallisella kehittämi- sellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna.

Suunnittelumääräykset:

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maatalouden ja muiden maa-seutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Maa- seutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet ja turvattava ensisijaisesti maatalouden toimintaedellytykset.

Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 10 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

VIHERYHTEYSTARVE

Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutujen ja jokilaaksovyöhykkeiden sisäisiä ja niitä yhdistäviä tavoitteellisia ulkoilun runko- reitistöjä viheralueineen. Merkintään sisältyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ym. reitte- jä.

Suunnittelumääräys:

Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata virkistysalueiden ja -reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen sekä liittyminen virkistyskeskuksiin, suojelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin. Maakuntakaavan uudistaminen on vireillä ja työ edennyt 1. vaiheen kaavan luonnosvai- heeseen. Maakuntakaavan uudistamisen 1. vaihekaava osoittaa mm. energiantuotannolle ja -siirrolle varattuja alueita sekä kaupan palvelurakennetta ja aluerakennetta. Alavieskassa tuulivoimalle osoitetaan aluevarauksia Taluskylän ja kirkonkylän väliseltä alueelta. Kalajoen kunnan alueelle, Ylikäännän kylän pohjoispuolelle osoitetun tuulivoima-alueen vaikutus ulottuu myös Alavieskaan. Myös kevyenliikenteen yhteystarvemerkintä sivuaa Alavieskan keskustaa, sillä se on osoitettu valtatien varteen Kalajoelta Ylivieskaan.

Lisätietoja maakuntakaavasta ja sen uudistamisesta saa osoitteesta www.pohjois- pohjanmaa.fi.

Kuva x. Ote Pohjois-Pohjanmaan uudis- tettavasta maankuntakaavasta, 1 vaihe- kaavan luonnoksesta (Pohjois- Pohjanmaan liitto).

Alavieskan keskustan osayleiskaava 11 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

1.2.3 Alavieskan kunnan kehityskuva Alavieskan kuntaan vuonna 2008 laaditussa kehityskuvassa (Airix Ympäristö 2008) on osoitettu kunnan maankäytölliset puitteet ja esitetty maankäytön strategiset tavoitteet ja visio, rakennemallit sekä maankäytön kehityskuva. Kehityskuva on hyväksytty kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa syyskuussa 2008.

ASUMINEN KEHITETTÄVÄ TAAJAMA-ALUE

TAAJAMAN KASVUSUUNTA

ELINKEINOT: TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUE

KEHITETTÄVÄ TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUE

OLEVA ALKUTUOTANNON ALUE

MAHDOLLINEN UUSI ALKUTUOTANNON ALUE

VIRKISTYS SEUDULLISESTI MERKITTÄVÄ VIRKISTYSKOHDE

PAIKALLISESTI MERKITTÄVÄ VIRKISTYSKOHDE

LIIKENNE

KEHITETTÄVÄT TIEYHTEYDET

KEVYENLIIKENTEEN YHTEYSTARVE

VISIO: Alavieska on vuonna 2025 elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3 000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut, houkuttelevan asuinympäristön sekä monipuoliset virkistysmahdollisuudet, joita hyödyntävät myös lähiseudun asukkaat. Alavieska tunnetaan vahvasta maataloudesta sekä puu- ja metalliteollisuudesta.

Osayleiskaava-alue on vuonna 2025 kunnan kehityskuvan mukaisesti keskustan osalta kehi- tettävää taajama-aluetta, johon asumista keskitetään. Taaja-alueella tiivistetään taajamarakennetta. Taajama-alueen kaavoituksessa on huomioitava kehityskuvan mukaan  rakennuspaikkojen monipuolisuus, erilaiset tontit ja houkuttelevuus  palvelujen keskittyminen taajamaan, elinkeinojen alueet sekä mm. vanhusten asu- mismahdollisuudet Taajaman kasvusuuntana on Ojaperän, Koisperän ja Kivihaan suunnat sekä Jutilanrannan alue ja Haapaperäntien varsi Keskustataajaman eteläosassa on teollisuus- ja työpaikka-alueiden merkittävimmät keskitty- mät ja kehitettävät alueet. Näiden alueiden elinvoimaisuus on turvattavat mm. tiejärjestelyi- den avulla. Lisäksi kehityskuvaan merkitty kehitettävä teollisuus- ja työpaikka-alue on Pu- taanperäntien ja Ylivieskantien väliin jäävä alue. Kehitettävää taajama-aluetta ja teollisuus- ja työpaikka-alueita ympäröi alkutuotannon alueet sekä mahdolliset alkutuotannon alueet. Alku- tuotannon alueita tulee säilyttää niin, että alkutuotannon mahdollisuudet säilyvät.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 12 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Pappilanniemi nähdään kehityskuvassa seudullisesti merkittävänä virkistyskohteena. Paikal- lisesti merkittäviä virkistyskohteita alueella on Pappilanniva – Anttilanrannan ja Pappilanni- van välinen alue sekä Ämmänkallio. Virkistysalueiden kohteille luodaan yhteydet, jotka muodostavat sekä pidempiä että lyhyempiä reittimahdollisuuksia. Tieyhteyksiä joen molemmin puolin tulee kehittää. Yhteydet Kähtävälle nousevat merkittävik- si, sekä autolla että kevyenliikenteen yhteyksinä. Joen pohjoispuolentie, Taluskyläntie sekä Someronkyläntie säilyvät kehitettävinä tieyhteyksinä. Valtatien 27 vanhan tielinjauksen mu- kainen kevyenliikenteen yhteys on tärkeä jokirantaa hyödyntävä virkistys- ja kevyenliikenteen väylä.

1.2.4 Alavieskan kaavatilanne

Yleiskaavat

Kuva x. Ote Alavieskan keskustan osayleiskaavasta.

Suunnittelualueella on voimassa vuonna 1991 valtuuston hyväksymä Alavieskan keskustan osayleiskaava. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton ja se on todettu vanhentuneeksi.

Aikaisempaan kaavatyöhön liittyy mm. huolella tehtyjä uusien asumisen alueiden edullisuus- vertailu- ja mitoituslaskelmia, joita voidaan soveltuvin osin hyödyntää myös tässä kaavatyös- sä.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 13 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Asemakaavat

Voimassa oleva kirkonky- län asemakaava on laadittu ja muutettu eri aikoina. Se on koottu numeeriseksi kaavayhdistelmäksi.

Lisätietoja asemakaavoista löytyy osoitteesta: http://ahiplan.airix.fi/paikkat ieto/alavieska/

Kuva x. Ote voimassa olevasta ajantasa-asemakaavayhdistelmästä.

1.2.5 Muut suunnitelmat Alavieskan kunta kuuluu Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalahankkeen välit- tömään vaikutusalueeseen. Päätös voimalan rakentamispaikasta tehtiin vuoden 2011 aikana. Voimalan rakentamisen positiivisten vaikutusten odote- taan ”säteilevän” myös Alavieskaan lisääntyvän tonttikysynnän ja mm. vir- kistyspalveluiden käytön muodossa, vaikka vuoden 2012 lopulla ydinvoimalan toteutuminen on antanut epävar- moja signaaleja. Kuva x. Hanhikiven ydinvoimalan havainnekuva, lähde www.fennovoima.fi.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 14 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Suomen kuntakenttä on ollut muutoksen tilassa viimevuosina ja hallituksen uusimmat kunta- liitoskriteerit toivat asian ajankohtaiseksi myös Alavieskassa. Kunnan kiristyvä talous on yh- tenä keskeisenä syynä ottaa askel kohti kuntaliitosselvittelyä. Kunta päättänee esiselvityksen teettämisestä vuoden 2013 alussa. Alkuvaiheessa pidetään vielä auki molemmat liitossuun- nat, Kalajoki ja Ylivieska. Vuonna 2009 laadittu reitistöjen yleissuunnitelma on tehty kunnan kehityskuvatyön jatkona. Reististöjen yleissuunnitelma on yleistasoinen esitys kuntaa koskevista yhteyksistä ja kehi- tystarpeista, jotka tulee huomioida kaavatyössä. Reitistöjen yleissuunnitelmakartalle on merkitty virkistys- ja liikuntakohteet, taukopaikat sekä näitä yhdistävät reitit ja reittitarpeet (Airix 2009).

ALAVIESKAN REITISTÖJEN YLEISSUUNNITELMA (AIRIX 2009)

Alavieskan keskustan osayleiskaava 15 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

1.3 Luonnonympäristö ja maisema Alavieskan keskusta-alueen osayleiskaavaan liittyvä luontoselvitys on tehty touko- kesäkuussa vuonna 2010.

1.3.1 Luonnonympäristö

Maastokäynnit ja tarkemmat selvitykset on tehty sellaisilla alueilla, joille on osoitettu taajaman ja kyläalueen kasvusuunnat sekä uusia teollisuusalueita. Nämä alueet on esitetty ku- vassa alla olevalla kartalla. Luontoselvitys painottuu kasvillisuuteen. Alueelta ei ole tehty eril- lisiä linnusto- tai muun eläimistön selvityksiä. Liito-oravan esiintymistä alueella kartoitettiin maastokäynnillä. Luontoselvityksessä on esitetty luonnon ominaispiirteitä ja luonnon kannalta arvokkaat kohteet alueella sekä suosituksia maankäytölle. Liitteenä olevassa luontoselvi- tyskartassa (ks. liite 8) on esitetty kasvillisuustyypit yleisellä tasolla sekä rajattu luonnon kannalta arvokkaat alueet ja kohteet. Liitteenä on lisäksi kartta maisemarakenteesta (ks. liite 1).

1) Taluskyläntie

2) Järvitie

3) Someronkyläntie

4) Jokiniityntie

5) Haapaperäntie

6) Rautiontie, Kähtävänoja

7) Putaanperäntien ja Yli- vieskantien risteys

8) Ämmänkallio

Kuva x. Alavieskan keskustan osayleiskaava-alueen rajaus sekä tarkemman luontoselvityksen alueet: Luontosel- vitys on tehty alueilla, joille on osoitettu taajaman ja kyläalueen kasvusuunnat sekä uusia teollisuusalueita. Alueel- le 2 tehtiin Kivihaan asemakaavoituksen yhteydessä tarkempi luontoselvitys vuonna 2012.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 16 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

1.3.2 Maa- ja kallioperä sekä geomorfologia

Maaperäkartan 1:20 000 (GTK) mukaan maaperä alueella on moreenia ja paikoin hiekkaa. Alue on loivapiirteistä johtuen tasaisesta kallioperästä sekä laaksoja ja painanteita peittävistä sedimenteistä. Alueen harvat kalliomäet kohoavat korkeimmillaankin vain noin 13 metriä ym- päristöstään. Kalliomaata verhoaa ohut, pintaosistaan huuhtoutunut pohjamoreeni. Moreeni on enimmäkseen hienoainemoreenia, mutta alueella esiintyy myös hiekkamoreenia. Kalajo- en rantavyöhykkeillä maaperä on hienojakoisempaa, joen välittömässä läheisyydessä esiintyy tulvakerrostumina hietaa, liejuista hienohietaa ja liejua.

Kuva x. Alavieskan keskustan osayleiskaava-alueen maaperä Karttatietoikku- nasta tulostettuna.

1.3.3 Vesistö ja tulvat

Suunnittelualueen läpi kulkee Pohjanlahteen laskeva Kalajoki. Kalajoen pituus on noin 130 km ja valuma-alue on kooltaan 4247 km2. Joki saa alkunsa Reisjärven kunnasta Suomense- län vedenjakaja-alueelta, missä sijaitsevat sen alkulähteet Reisjärvi, Vuohtojärvi ja Kiljanjärvi. Ravinnepitoisuuksiltaan Kalajoki on rehevä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vesis- töjen käyttö-kelpoisuusluokituksen mukaan Kalajoen pää- ja sivu-uomissa veden laatu on välttävää. Vesistöihin tulevasta ravinnekuormituksesta pääosa on peräisin maa- ja metsäta-

Alavieskan keskustan osayleiskaava 17 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

louden hajakuormituksesta. Myös haja-asutus ja turvetuotanto kuormittavat vesistöjä (Tuohi- no ym. 2008).

Kähtävänoja, joka saa alkunsa Iso-Kähtävän järvestä, laskee Kalajokeen Alavieskan keskustan kohdalla. Ojan pituus on maastokartalta mitattuna noin 23 km. Kähtävän kohdalla ojan molemmin puolin on laajoja peltoalueita, yläjuoksulla on ojitettuja suoalueita. Kähtävänojan valuma-alueeseen kuuluvia soita ovat Isoräme, Honkiräme, Soukanmaanneva, Ylikorpi ja Yli- Kähtävä (Virtanen, Kallinen & Herranen 2003). Kähtävänojan vesi on tummaa ja humuspi- toista.

Järviojalla on pituutta noin 9 km ja se laskee Kalajokeen suunnittelualueen länsiosassa. Oja on kaivettu vuosina 1833–58 Alavieskanjärven kuivattamiseksi niittymaaksi. Kanavaa on sy- vennetty vielä 1920-luvulla. Kahden kilometrin matkalla kanava on kaivettu kallioon. Tämä osa Järviojasta tunnetaan Kalliokanavan nimellä. Kalliokanavan varteen on pystytetty muis- tomerkki Järviojan kaivajille (Isomaa 2007). Myös Järviojan vesi on väriltään tummaa.

Kuva x. Kaivettua jyrkkäreunaista kalliokanavaa Järviojan varresta Taluskyläntien länsipuolella.

Kalajoki on vesistöalueena tyypillinen Pohjanlahden rannikkovesistö. Vähäisen järvisyyden vuoksi Kalajoki on erittäin herkkä tulvien nopealle nousulle ja tästä syytä myös virtaamavaih- telut ovat suuria. Poikkeuksellisen suuret kevättulvat ovatkin koetelleet suunnittelualuetta vuosina 1977, 1982, 1983 ja 1985 (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008a). Ns. Juti- lan suvantoon muodostuvan jääpadon aiheuttama vedenpinnan nousu kasteli kirkonkylällä noin 20 omakoti-taloa ja paikallisen meijerin rakenteita kyseisinä vuosina (Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus 2008b).

Kerran 100 vuodessa esiintyvän tulvan rajaus on esitetty liitteenä olevassa maisemaraken- nekartassa (ks. liite 1).

Tulvahuippujen pienentämiseksi ja virtaamavaihteluiden tasaamiseksi Alavieskassa on toteu- tettu laajamittaisia vesistöhankkeita. Seuraavilla Alavieskaa koskevilla hankkeilla on tai voi olla merkitystä tulviin ja tulvantorjuntatoimenpiteisiin. Seuraavien kolmen hankkeen kunnos- sapito kuuluu Alavieskan kunnalle. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008b).

 Alavieskan vanhan meijerin alueen tulva-suojelu, v. 1986: Hanke toteutettiin rakentamalla suojapenger 16 omakotitalon suojaksi. Alueen kuivatus toteutettiin kääntämällä Koskelanoja maantiesillan alapuolelle.  Alavieskan alapuoliset tulvasuojelutyöt, v. 1990–1993: Hankkeessa perattiin Jutilan suvantoa noin kolmen kilometrin matkalta. Suvannon alapäähän rakennettiin Vivunkummun pohjapato ja kalatie. Alavieskan keskustan osayleiskaava 18 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

 Alavieskan yläpuoliset pohjapadot, v. 2002–2003: Tulvasuojelutöiden tarkoituksena oli maiseman kohentaminen ja virkistyskäytön parantaminen jokirannoilla sekä jääpatoriskin vähentäminen Jutilan suvannossa. Pohja- patoja rakennettiin mm. Pappilansuvantoon.

Edellä lueteltujen kunnan ylläpitämien tulvasuojelukohteiden lisäksi alueella on tehty v. 1955–1960 Alavieskan pohjois- ja etelärannan pengerrykset. Pengerretty alue ulottuu kirkon- kylän ylävirran puolelta aina Ylivieskan Niemelänkylälle saakka. Pengerryksen tarkoituksena on alueen maataloudellinen tulvasuojelu noin 1 075 ha:n alueella. Hankkeen kunnossapidos- ta vastaa alueen kuivatusyhtiö. Tämän kaavatyön aikana tulvasuojelua on parannettu tällä alueella pengerrysten korotuksella. Penkereiden kunnostamiseksi ja täydentämiseksi laadittiin maataloudellinen tulvasuojelusuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimesta.

Kuva x. Ote tulvakartasta, joka kuvaa 1/100 vuodessa tapahtuvaa tulvaa. Lähde SYKE.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 19 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

1.3.4 Kasvillisuus

Osayleiskaava-alue on suurimmaksi osaksi viljeltyä peltoa sekä taajama-asutusta. Pellot keskittyvät jokivarteen sekä suunnittelualueen pohjoisosaan kuivatun Alavieskanjärven alueelle. Kalajoen ranta ovat enimmäkseen peltoa. Metsäistä rantaa on osayleiskaava-alueella Rautionperällä sekä Pappilanniemessä. Laajojen peltoalueiden ulkopuolella kasvillisuus on metsää. Metsät ovat tuoreita kuusivaltaisia kangasmetsiä sekä kuivahkoja mäntyvaltaisia kankaita. Aluskasvillisuus on kangasmetsissä tavanomaista varpu- ja sammalvaltaista met- säkasvillisuutta. Kallioisia alueita on pääasiassa suunnittelualueen itäosassa. Kallioalueilla kasvillisuus on mäntypuustoista jäkälävaltaista karukkokangasta. Kaikki suunnittelualueen metsät ovat talouskäytössä.

Rehevintä metsäkasvillisuus on vesistöjen varsilla. Luontoselvityksen alueista lehtomaisia metsiköitä esiintyy Kähtävänojan ja Järviojan varressa (alueet 6 ja 1) sekä Kalajoen rannan lähettyvillä (alue 4). Valtapuuna lehtomaisissa metsissä on kuusi, jonka lisäksi on myös lehtipuustoa. Aluskasvillisuus on ruohovaltaista ja rehevää, kasvillisuudessa esiintyy mm. metsä- kurjenpolvea, oravanmarjaa ja käenkaalta. Lehtipuuvaltaisia metsiköitä esiintyy osayleiskaava-alueella paikoin ojien varsilla sekä peltojen reunoilla.

Suunnittelualueella ei ole luonnontilaista suota, vaan kaikki suot ja soistumat on ojitettu. Suot ovat tyypiltään pääasiassa mäntyvaltaista rämettä. Kuusivaltaista korpea esiintyy luontoselvityksen alueella 3.

1) Taluskyläntie

2) Järvitie

3) Someronkyläntie

4) Jokiniityntie

5) Haapaperäntie

6) Rautiontie, Kähtävänoja

7) Putaanperäntien ja Yli- vieskantien risteys

8) Ämmänkallio

Alavieskan keskustan osayleiskaava 20 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Kasvillisuus osa-alueittain:

Alue 1, Taluskyläntie Taluskyläntien varressa korkeimmalla kohdin kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Pankkakalliolla ja sen pohjoispuolella on jäkälikköisiä kallioalueita. Alueen länsiosassa on ojitettuja soistumia. Järvioja on jyrkkäreunainen ja kallioinen Taluskyläntien puolella. Kasvillisuus on metsää, joka alueen itäosassa on mänty- valtaista. Länteen päin mentäessä ranta muuttuu loivemmaksi ja kasvillisuus on kuusivaltaista kangasta ja peltojen luona lehtipuustoa sekä heinäniittyä. Niityllä kasvaa huomionarvoisena lajina syyläjuurta.

Kuva x. Järvikanavan rantaa. Kasvillisuus on länsipäässä heinävaltaista niittyä ja puusto lehtipuuvaltaista.

Alue 2, Järvitie Maastossa käytiin Järvitien eteläpuolella. Tien varressa on joitakin taloja. Metsä on korkeimmilla kohdin kuivahkoa kangasta ja jäkälikköistä kalliota. Alempana on soistumia. Suoalueet ovat tyypiltään isovarpurämettä. Metsät ovat talouskäytössä ja suot ja soistumat on ojitettu. Alueella on pienialaisia peltoja sekä umpeenkasvavia niittyjä. Alueen kasvillisuus on karua verrattuna muihin luontoselvityksen alueisiin. Rehevintä kasvillisuus on talon Kois lähellä, niityillä ja niiden reunamilla kasvaa lehtipuita sekä Koisperän peltojen reunalla kuusimetsää.

Alue 3, Someronkyläntie Someronkyläntien varressa luontoselvityksen alueella on korkeimmilla kohdin jäkälikköistä avokalliota. Ylempänä kasvillisuus on kuivahkoa kangasta ja kallioiden kohdalla pienialaisesti karukkokangasta. Alempana metsätyyppi vaihtuu tuoreeksi kankaaksi, jossa pääpuulaji on kuusi. Alueella on ojitettua korpea, jossa ojitusten vaikutus näkyy selvästi. Metsät ovat eri- ikäistä talousmetsää ja alueella on laajahkoja hakkuuaukeita. Tien varressa on vanha louhos, joka on täyttynyt vedellä. Tämä Rilkkeen monttu on uimapaikka ja paikallisesti merkittä- vä virkistyskohde.

Kuva x. Jäkälikköistä kalliota tien pohjoispuolella.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 21 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Kuva x. Rilkkeen monttu on uimapaikka ja paikallisesti merkittävä virkistyskohde.

Alue 4, Jokiniityntie Jokiniityntien pohjoispuolella on louhos. Kasvillisuus on tien pohjoispuolella kuivahkoa kangasta. Tien ja pohjoispuolen pelloille vievän tien välissä on pienialainen metsikkö, jossa on suuria kuusia sekä runsaasti lahopuuta. Jokiniityntien eteläpuolella metsä on enim- mäkseen mäntyvaltaista. Alueella on pienialaisia jäkälikköisiä kallioita korkeimmilla kohdilla. Alavimmilla kohdilla on rämettä ja soistumia, jotka on ojitettu. Alueella on myös pari pienialaista peltoa. Itäreunassa sekä alueen eteläosassa peltojen lähettyvillä on kuusivaltaista tuoretta kangasta. Itäpuolen peltoalu- een reunametsissä aluskasvillisuus on paikoin lehtomaista ja rehevää. Kalajoen rannassa on tulvavalli joihin rajoittuvat pellot. Alueen kaakkoisreunassa on pari mökkiä.

Kuva x. Kalajoen rantaa.

Alue 5, Haapaperäntie Haapaperäntien alueella on viljelykäytössä olevia laajoja peltoalueita, jotka jatkuvat Ka- lajoen rantaan asti sekä Haapaperältä län- teen. Tien varressa on myös pienialaisia umpeenkasvavia niittyjä. Metsä on pääasi- assa mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, paikoin kasvillisuus on rehevämpää ja esiintyy kuusivaltaista metsää sekä lehtipuustoa. Vanhempien talojen luona on maisemallisesti merkittäviä puita/puustoa, mm. suuria kuusia ja mäntyjä.

Kuva x. Kullero kukkii aution talon pihapiirissä heinäniityllä Haapaperäntien varressa.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 22 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Alue 6, Rautiontie, Kähtävänoja Kähtävänojan varressa on kuusivaltaista tuoretta kangasta, pienialaisia lehtolaikkuja sekä umpeenkasvavia niittyjä. Kasvillisuus on ojan varressa rehevää. Aluskasvillisuudessa on paikoin lehtomaisuutta osoittavia lajeja, kuten metsäkurjenpolvea, käenkaalta, oravanmarjaa, lillukkaa ja aho-mansikkaa. Kuusivaltainen tuore kangas jatkuu ojan länsipuolella. Raution- tien itäpuolella kasvillisuus on ojan vartta karumpaa. Alueella on kuusi- ja mäntyvaltaista metsää sekä sekametsää. Alueen soistumat on ojitettu. Kähtävänojan varressa peltojen kohdalla on kapea lehtipuusto- ja pensasvyöhyke. Aluskasvillisuus on paikoin monilajista, paikoin valtalajeina ovat vadelma ja nokkonen.

Kuva x. Kuusikkoa Kähtävänojan varressa.

Alue 7, Putaanperäntien ja Ylivieskantien risteys Risteysalueella on mäntyvaltaista kangasmetsää sekä kalliota pienialaisesti. Maasto nousee Sontinkalliolle päin, jossa on jäkälikköistä kalliota. Putaanperäntien länsipuolella on pelto. Tien itäpuolella on ojitettua soistunutta metsää sekä laajahko hakkuuaukea.

Alue 8, Ämmänkallio Metsä on Ämmänkalliolla kuivahkoa kangasta. Laella on avokalliota sekä ohuen varpu- ja sammalkerroksen peittämää kalliota. Puusto on mäntyvaltaista, pensaskerroksessa on mm. pihlajaa ja katajaa. Kalliot ovat selvästi virkistyskäytössä. Kalliolla kulkee useita polkuja, jotka ovat kuluneet ilmeisesti mopolla ajelun vuoksi. Nuotiotakin on poltettu. Kallion laella Ämmän- kallion itäosassa kasvillisuus on kulttuurivaikutteista, joka näkyy lajistossa mm. voikukan, maitohorsman sekä heinien esiintymisenä. Ämmänkallion pohjoispuolella alempana rintees- sä on tuoretta kangasta. Puusto on kuusivaltaista. Kallion itäpuolella on umpeenkasvavia niittyjä, joiden laidalla kasvillisuus on rehevää. Kasvillisuudessa on mm. lehtipuita, kuten koi- vua ja pihlajaa, pensaista ruusua ja vadelmaa sekä aluskasvillisuudessa ruohovartisia kasve- ja kuten aho-orvokki, ahomansikka ja metsä- kurjenpolvi. Alueella on pari isoa kuusta.

Ämmänkallio erottuu maisemasta ympäröivää maastoa korkeampana kohtana ja kallion laelta on näkymä joelle. Ämmänkalliota ympäröi peltoalueet sekä itäpuolella kulkeva tie. Länsipuo- lella on asutusta.

Kuva x. Ämmänkallion päällä risteilee polkuja.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 23 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

1.3.5 Eläimistö Linnut

Keskipohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen (KPLY) mukaan Alavieskan tärkeimmät lintu- paikat ovat Posa, Ryökönkangas, Alavieskanjärvi kuivio, Akanneva ja Putaanperä, jotka ovat tärkeitä lintujen pesimäalueita. Näistä Alavieskanjärven ja Putaanperän peltoalueet sijoittuvat osayleiskaava-alueelle. Suomen lintuatlaskartoituksessa (Helsingin yliopisto, luonnontieteel- linen keskusmuseo) on kartoitettu linnustoa 1 km2 kokoisilta ruuduilta koko Suomen alueelta. Alavieskan keskustan kohdalla olevalta lintuatlasruudulla lajeja on havaittu yhteensä 108, joista varmoja pesijöitä 82, todennäköisiä 6 ja mahdollisia 18. Alueen linnusto on lähinnä kulttuuriympäristöjen ja metsien lajistoa, johon kuuluvat mm. maastokäynnillä havaitut västä- räkki, naakka, harakka, varis, peippo, pajulintu, kuovi, töyhtöhyyppä, varpunen, talitiainen, käki, räkättirastas, punakylkirastas, keltasirkku ja käpytikka.

Kalat

Kalajoki on ollut paikalliselle väestölle merkittävä lohijoki 1500-luvulta lähtien Tuohinon ym. (2008) mukaan. Lohestus loppui 1900-luvun alussa metsäyhtiöiden lunastettua itselleen lo- henpyynnin vuokrausoikeudet. Tukinuiton seurauksena kalastus kävi lopulta mahdottomaksi. Kalajokeen nousi vielä 1960-luvun alussa runsaasti vaellussiikaa. Siikakannat romahtivat 1970-luvulle tultaessa. Kalojen, rapujen ja nahkiaisten elinolosuhteita ovat heikentäneet ve- sistöalueen asutuksen lisääntyminen, teollisuuden jätevedet sekä soiden ja metsien ojitukset 1960-luvulla. Myös koskien pohjan rakennetta ja virtausolosuhteita yksipuolistaneet perkaukset, voimalaitosrakentaminen ja lyhytaikaissäännöstely ovat heikentäneet virtavesieliöiden elinolosuhteita Kalajoessa. Lisäksi perkaukset ja lyhytaikaissäännöstely ovat lisänneet joen kiintoainekuormaa, mikä on heikentänyt kutualueiden laatua (Tuohino ym. 2008).

Sähkökalastustulosten mukaan (Tuohino ym.) yleisimmät kalalajit Kalajoen koskissa ovat särki, kivennuoliainen, salakka, kivisimppu, mutu ja ahven. Muita lajeja, kuten haukea ja lah- naa, Tuohinon ym. (2008) tutkimuksessa tavattiin lähinnä satunnaisesti. Lohikaloja tutkituissa kohteissa oli hyvin vähän. Kalajokeen istutetaan vaellussiikaa, nahkiaista ja rapua (Tuohino ym. 2008).

Nisäkkäät

Alueella esiintyy liito-orava. Liito-oravan elinympäristöjä ovat varttuneet kuusivaltaiset metsät sekä nuoremmat sekametsät, jossa on kolopuita. Liito-oravan on havaittu viihtyvän myös kulttuurivaikutteisessa ympäristössä, kuten puistoissa, rantakoivikoissa ja peltojen reunamet- sissä. Liito-oravaa esiintyy hautausmaan vieressä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tietojen mukaan. Luontoselvityksessä havaintoja liito-oravasta tehtiin Kähtävänojan ja Haapa- peräntien alueilta. Muualta kuin osa-alueilta 1-8 liito-oravan esiintymistä ei kartoitettu. Muista nisäkkäistä maastokäynnillä havaittiin jälkiä hirvestä ja oravasta.

Kuvat x ja x. Luontoselvityksessä havaintoja liito-oravasta tehtiin Kähtävänojan ja Haapaperäntien alueilta (kartan punaiset pallukat). ELY-keskuksesta saatiin täydentävää tietoa muiden alueiden liito-oravahavainnoista. Alavieskan keskustan osayleiskaava 24 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

1.3.6 Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit Uhanalaisten lajein esiintymistä alueella on pyydetty tiedot Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskukselta. Tietojen mukaan hautausmaan luona on liito-oravan elinpiiri. Muita uhanalaisten lajien esiintymiä ei ole alueelta tiedossa. Maastokäynnillä löytyi uusia havaintoja liito-oravan esiintymisestä alueella. Havaintoja liito-oravasta löytyi Kähtävänojan varresta sekä Haapape- räntien varresta. Kähtävänojan varsi on liito-oravalle sopivaa elinympäristöä. Ojan varressa kasvaa suuria kuusia ja haapoja ja ojan molemmin puolin on yhtenäisiä metsäalueita.

Haapaperäntien varressa on vanha pihapiiri, jossa niityn reunalla kasvaa alueellisesti uhan- alaista (RT) kulleroa (Trollius europaeus Järviojan varressa kasvaa huomionarvoisena ai- emmin silmälläpidettäväksi lajiksi (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1988) luokiteltua syyläjuurta (Scrophularia nodosa).

1.3.7 Luonnon kannalta merkittävät kohteet Luonnon kannalta arvokkaita kohteita suunnittelualueella ovat uhanalaisten lajien esiintymät, lehdot sekä linnuston kannalta arvokkaat kohteet. Tuoreet lehtolaikut ovat mahdollisia metsä- lain (10 §) mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Osayleiskaava-alueella esiintyy lehtoa osa-alueella 6 Kähtävänojan varressa. Puusto on kuusivaltaista ja aluskasvillisuus rehevää ja lehtomaista. Kähtävänojan varsi on myös uhanalaisen liito-oravan esiintymisaluetta. Kalliot kuuluvat myös metsälain mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Avokalliota esiintyy eri puolilla osayleiskaava-aluetta. Näistä luontoselvityskartalle on rajattu alueilta 1-8 arvokkaina alueina, mahdollisina metsälain mukaisina erityisen tärkeinä elinympäristöinä, sellaiset kohteet, joissa metsänkäsittelyn vaikutukset ovat vähäisimpiä.

Kartalle on merkitty huomionarvoisten kasvilajien (kullero, syyläjuuri) esiintyminen. Lisäksi arvokkaina kohteina on liitekartalla esitetty maisemapuut sekä maisemassa näkyvät puuryh- mät alueilla 1-8. Arvokkaana kohteena on karttaan merkitty myös osa-alueen 4 pienialainen kuusivaltainen metsikkö, jossa on runsaasti lahopuuta.

KPLY:n mukaan Alavieskan tärkeimpiin lintupaikkoihin kuuluvat osayleiskaava-alueella sijaitsevat Alavieskanjärven kuivio ja Putaanperä, jotka ovat molemmat laajoja peltoalueita. Koh- teet on merkitty luontoselvityskarttaan (ks. liite).

1.3.8 Suositukset maankäytölle Luontoselvityskarttaan merkityt luonnon kannalta arvokkaat kohteet ovat kasvillisuudeltaan tai eläimistöltään ympäristöstä poikkeavia pienialaisia kohteita, jotka lisäävät suunnittelualueen luonnon monimuotoisuutta. Luonnon kannalta merkittävät alueet ja kohteet tulee ottaa huomioon suunnittelussa.

Karttaan merkityt liito-oravan arvioidut ruokailu- ja esiintymisalueet suositellaan jätettäväksi rakentamisen ja metsän hakkuiden ulkopuolelle. Ympäristöministeriön Liito-oravan biologia ja sujelu Suomessa -raportin (2000) mukaan pesäpuun välitön lähiympäristö suositellaan jätet- täväksi harventamatta. Pesäpuun välittömällä lähiympäristöllä tarkoitetaan sitä aluetta, joka antaa pesäpuulle näkösuojan (puuston tiheydestä riippuen 5-10 m). Liito-orava suosii varttu- neita kuusia ja haapoja, joten näitä olisi hyvä säästää. Niillä on lisäksi maisemallista merki- tystä. Liito-orava ei ole erityisen herkkä häirinnälle ja ihmisen liikkumiselle alueella, mutta se vaatii yhtenäisiä metsäalueita pystyäkseen liikkumaan ja leviämään. Kähtävänojan rantaleh- dot tulisi myös jättää rakentamisen ja hakkuiden ulkopuolelle.

Karttaan merkityt maisemapuut/puuryhmät tulisi ottaa suunnittelussa huomioon.

Luonnon kulutuskestävyys määräytyy erilaisten maaperällisten (maalaji, topografia, kosteus) ja bioottisten (kasvillisuustyyppi, kasvilajisto, eläimistö) tekijöiden vuorovaikutuksen summa-

Alavieskan keskustan osayleiskaava 25 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

na. Maaperän tärkeimmät kulutuskestävyyteen vaikuttavat tekijät ovat maaperän kyky kestää tiivistymättä voimakasta tallausta ja maaperän mekaaninen kulutuskestävyys. Kasvillisuuden sietokykyä pidetään yleensä perustekijänä kulutuskestävyyttä arvioitaessa. Metsätyypeistä parhaiten kulutusta kestävät puolukka- ja mustikkatyypin kangasmetsät sekä lehtomaiset kankaat.

Nenosen (1990) mukaan kasvillisuuden kulutuskestävyys voidaan luokitella seuraavasti:  Hyvä: niityt, pellot, rakennettu ympäristö  Kohtalainen: lehdot, lehtomaiset kankaat, tuoreet kangasmetsät, kuivahkot kangas- metsät (tuoreemmat)  Melko heikko: kuivahkot kangasmetsät (kuivemmat), puustoiset suot  Heikko: kuivat kangasmetsät, avosuot  Erittäin heikko: karukkokankaat, kalliokasvillisuus, lentohiekka- ja dyynialueet, läh- teiköt, märät avosuot

Kulutukselle kaikkein herkimpiä ovat aluskasvillisuudeltaan jäkälävaltaiset kuivat ja karut kangasmetsät. Luontoselvityksen alueilla esiintyy jäkälikköistä avokalliota. Nämä alueet tulisi ottaa suunnittelussa huomioon, koska niiden kulutuskestävyys on heikko.

1.3.9 Kaavaan merkittävät luontokohteet Kaavaluonnokseen tärkeät luontokohteet osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävinä alueina ja kohteina luo-merkinnöillä, joihin liittyy numero.

 luo1: Uhanalainen eläinlaji (liito-orava)  luo2: Uhanalainen eläinlaji (liito-orava). Erityisen tärkeä elinympäristö (lehto, Metsäla- ki 10 §).  luo3: Uhanalainen eläinlaji (liito-orava), alueellisesti uhanalainen kasvilaji (kullero)  luo4: Huomionarvoinen kasvilaji (syyläjuuri)  luo5: Uhanalainen eläinlaji (liito-orava)  luo6: Uhanalainen eläinlaji (liito-orava)  luo7: Uhanalainen eläinlaji (liito-orava)  luo8: Uhanalainen eläinlaji (liito-orava)  luo9: Erityisen tärkeä elinympäristö, lähde (Metsälaki 10 §)  luo10: Erityisen tärkeä elinympäristö, avokallio, jossa metsänkäsittelyn vaikutukset ovat vähäisiä (Metsälaki 10 §).

1.3.10 Maisema Suunnittelualue kuuluu Pohjanmaan maisemamaakuntaan, Pohjois-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. Tälle maisema-alueelle tyypillistä on tasainen maasto. Maisemaa rytmittävät kohtisuoraan merta kohti laskevat virrat ja jokilaaksojen kapeat viljelyvyöhykkeet. Asutus on keskittynyt jokilaaksoihin pienille kumpareille. Perinteiseen pihapiirin kuuluu suuria talousrakennuksia. Pihapiiri on kiinteä, neliömäinen ja avonurkkainen.

Alavieskan osayleiskaava-alueen maiseman peruselementtejä ovat luode-kaakko - suuntainen Kalajoki, sen avoin ja alava jokilaakso ja joen partaalle muodostunut kirkonkylä. Asutus sijoittuu alueella pääasiassa jokilaaksoon. Kalajoen varressa maasto on tasaista joki- laakson hienojakoisen maaperän vuoksi. Maisema on kulttuurivaikutteista avointa viljelys- maisemaa. Jokilaakso on pääosin hyvin selvärajainen. Laakso rajoittuu reunoiltaan hyvin karuihin, kivisiin moreenimaihin, joissa peruskallio on lähellä maanpintaa. Osayleiskaava- alueella metsäisiä ja kallioisia alueita on Kalajoen eteläpuolella sekä Kalajoen ja Alavieskan- järven peltoalueiden välisellä alueella. Viljelyalaa on lisätty järviä laskemalla. Osayleiskaava-

Alavieskan keskustan osayleiskaava 26 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

alueen pohjoisosan Alavieskanjärvi on kuivattu kokonaan niitty- ja peltomaaksi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun puolella.

Kalajokeen laskee lukuisia luonnonojia sekä rakennettuja kuivatuskanavia. Jokilaakso on tulvaherkkää. Pohjanmaan jokien tavoin Kalajoen vesimäärä vaihtelee suuresti. Kesäaikaan uoma saattaa olla miltei kuiva, kun taas keväällä tulva voi peittää laajoja alueita. Tulvien poistamiseksi on pääuomaa tehokkaasti perattu ja pengerretty, mikä paikoin heikentää lähi- maisemaa.

Osayleiskaava-alueen asutus on keskittynyt Kalajoen laakson viljelylakeuden ja metsän väli- seen vaihettumisvyöhykkeeseen. Pääväyliltä ja kyläteiltä avautuu näkymiä peltoaukeille. Tei- den varsilla ja peltoalueilla on myös joitakin maisemapuita ja maisemassa erottuvaa puustoa.

Osayleiskaava-alueella on niittyjä, jotka ovat käytön loputtua kasvamassa umpeen, mutta nämä ovat pienialaisia ja usein metsäalueiden ympäröimiä. Alueen metsät ovat talouskäy- tössä, mutta hakkuualueet eivät erotu häiritsevinä maiseman vaihtelevuuden vuoksi.

Alavieskan osayleiskaava-alueella ei ole ympäristöministeriön periaatepäätöksen mukaisia valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita (Suomen ympäristökeskus 2010b).

Kuva x. Ote suunnittelualueesta laaditusta maisemarakenneselvityksestä (liite 2).

Alavieskan keskustan osayleiskaava 27 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Kuva x. Ote suunnittelualueesta laaditusta maisemakuvaselvityksestä (liite 3).

1.4 Rakennettu ympäristö Osayleiskaava-alueen keskusta sekä tien ja joen varret ovat pääosin rakennettua ympäris- töä. Alavieskassa asutus sijoittuu pääasiassa suotuisille inhimillisille vyöhykkeille, kuten korkeille jokitörmille, laaksojen ylärinteille, metsän ja pellon reuna-alueille ja matalille kumpareille. Tulvaherkät alueet on jätetty rakentamisesta vapaiksi. Työpaikkatoiminnot ja teollisuus sijoittuvat asutuksen tuntumaan kirkonkylän lounais- ja etelälaidoille.

1.4.1 Asutushistoria Kalajokilaakso vapautui Alavieskan kohdalla jääkautta seuranneet maannousun myötä veden vallasta n. 2000 eaa. Jääkauden jälkinä kallioisilla alueilla on nähtävissä yhä mm. silo- kalliota ja siirtolohkareita. Alavieskan seudulta on tehty kampakeraamisen kauden kivikauti- sia esine- ja asuinpaikkalöytöjä mm. Takkulan ja Naamakankaan alueilta. Asuinpaikkalöydöt ovat kuitenkin epävarmoja. Pronssikauden löytöjä ei ole tehty koko Kalajokilaakson alueelta, mutta tuon aikakauden kiviröykkiöhautoja on löydetty mm. Alavieskan Korkeakankaalta, Ra- janiemenkankaalta ja Taluskylältä. Alueen lappalaisasutus, josta mm. paikannimistössä on viitteitä, väistyi yläsatakuntalaisten ja hämäläisten eränkävijöiden tultua keskiajan lopulla ja viimeistään kiinteän uudisasutuksen myötä 1400-luvulla. Osa lappilaisesta väestöstä sulautui tulijoihin.1

Varsinainen kiinteä asutus levisi Alavieskan seudulle 1400-luvulta alkaen. Nimistötietojen perusteella tulijat olivat Hämeestä, Etelä-Pohjanmaalta ja Satakunnasta. Perimätiedon mukaan seudun ensimmäisiä asukkaita olivat Jotunin eli Jutilan tilan perustaneet veljekset, jotka tulivat Kalajoelta.

Vuodesta 1407 Alavieskan seutu kuului Saloisten, ja vuodesta 1540 Kalajoen, hallintopitä- jään. Ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1651 Tikkasen kosken partaalle. Vuonna 1733 perustettiin Alavieskan saarnahuonekunta ja aloitettiin toisen kirkon rakentaminen. Kappelioikeudet saarnahuonekunta sai 1700-luvun lopulla ja itsenäinen Alavieskan seurakunta perustettiin vuonna 1879. Nykyinen vuonna 1948 rakennettu kirkko on järjestyksessä jo neljäs, mutta kellotapuli on Alavieskan toisen kirkon aikainen ja rakennettu, kun kirkko sai

1 Isomaa, Matti. Alavieska – kotiseutuni. Ylivieska 1995. Alavieskan keskustan osayleiskaava 28 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

saarnahuonekunnan oikeudet. Tapuli on siirretty nykyiselle paikalleen vanhemman kirkon paikalta jokirannasta.

Kruunun edistämänä asutus lisääntyi 1600- ja 1700-luvuilla, vaikka mm. katovuosina ja ison- vihan seurauksena tiloja autioituikin. Alavieska oli asutettu jokivarren, kirkonkylän ja sivukylien osalta 1850-luvulle tultaessa. Alavieskan kunta perustettiin vuonna 1866.

Alavieskan asutushistoriaa on tutkittu esiselvitys- ja luonnosvaiheessa. Museovirasto edellyt- tää historiallisen ajan muinaisjäännösten kartoitusta. Historiallisen ajan muinaisjäännöksinä voidaan pitää 1500-luvulla (tai pohjoisessa Suomessa parilla seuraavalla vuosisadalla) asut- tuja, mutta pian tämän jälkeen autioituneita kylätontteja (ts. talon paikkoja).2

Museoviraston ennakkolausunnon ohjaamana Alavieskan kunta tilasi osayleiskaavan alueelle arkeologisen inventoinnin kesällä 2011. Inventoinnissa keskityttiin historiallisten kohteiden kartoittamiseen. Inventoinnin suoritti Jaana Itäpalo Keskipohjanmaan arkeologiapalvelusta.

2 Niukkanen, s.31-32. Alavieskan keskustan osayleiskaava 29 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

1.4.2 Kulttuuriympäristö Rakennettua kulttuuriympäristöä eli rakennusperintöä ovat rakennukset ja rakennetut alueet sekä erilaiset rakenteet, kuten tiet, sillat tai vaikkapa kanavat.

Kuva x. Ote suunnittelualueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista ja muinaisjäännöksistä (ks. liite).

Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (paikallisesti ja maakunnalliset merkit- tävät) on merkitty yllä olevaan karttaan turkooseilla symboleilla. Alavieskan kunnassa on vain yksi Museoviraston luokittelema valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö- kohde (RKY), Mattilanperän kylä, mutta se sijaitsee osayleiskaava-alueen ulkopuolella. Maakuntakaavaan (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2005) merkittyjä Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita suunnittelualueella ovat kohteet 1-10 (Pohjois- Pohjanmaan liitto 2005, Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993):

Alavieskan keskustan osayleiskaava 30 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

1. Alavieskan tapuli ja kirkko. Kohde on suojeltu kirkkolailla. Pohjalainen renessanssi- tapuli. Vastapäätä Alavieskan 1948 valmistunutta tiilikirkkoa on kolminivelinen pohja- laistapuli 1740-1750-luvun taitteesta. Tapuli säästyi tulipalossa 1916, jolloin Simon Jylkkä-Silvénin vuosina 1733-1738 rakentama puinen ristikirkko tuhoutui. Inventoitu aluekohteena, Alajoki 2004.

2. Alavieskan kotiseutumuseo. Entinen Alavieskan pappilan väentuparaken- nus. Museo on toiminut rakennuksessa vuodesta 1977 saakka. Inventointikortti A011, Alajoki 2004.

3. Anttila. Joen etelärannalla, sillan kupeessa, sijainnut pihapiiri on purettu. Paikalle on rakennettu Anttilanrannan puisto. 4. Kangas. Perinteisen rakennuskannan rajaama pihapiiri, johon kuuluu vuonna 1745 (tai vuonna 1841, ks. inventointikortti) rakennettu asuinrakennus, vuonna 1873 rakennettu navetta, talli ja pärevuorattu aitta. Asuinrakennuk- sen ulkoasua ja yksityiskohtia on muutettu myöhemmissä korjauksissa. In- ventointikortti A131, Alajoki 2004.

5. Ylikangas. Ylikankaan vuonna 1887 rakennetussa päärakennuksessa on toiminut mm. osuuskassa ja kestikievari. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä ja ko- risteelliset yksityiskohtansa. Pihan pärevuorattu aitta on tehty vanhasta vesimyllystä (1850). Inventointikortti A153, Alajoki 2004.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 31 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

6. Tanhuala. Takalonperällä sijaitsevaan pihapiiriin kuuluu 1849 rakennettu asuinrakennus, joka on siirretty nykyiselle paikalleen 1800- luvun lopulla. Inventointikortti A091, Alajoki 2003.

7. Hannula (Ketola). Kotiseututaloksi kunnostetussa Hannulassa on pienikokoinen asuinrakennus vuodelta 1939 kaksi eri-ikäistä navettaa (1930-l ja 1950-l) sekä aitta. Inventointikortti A004, Alajoki 2004.

8. Kuivatuskanava. Vuosien 1833 ja 1848 välillä kuivatettiin Alavieskan järvi. Kuivatukseen liittyy n. 5 km:n mittainen, osin kallioiseen maastoon tehty, kuivatusoja (Järvioja). Kallioon louhittua Järviojaa kutsutaan myös Kalliokanavaksi. Ka- nava ei ollut alun perin riittävän syvä taatak- seen kuivatetun Alavieskajärven niityillä hyvän heinänkasvun. Kanavaa syvennettiin 1920- luvun puolivälissä. Lopullisesti järven kuivatus- työ saatiin valmiiksi valtion toimesta vasta 1950-luvulla.3 Inv.kortti A151, Alajoki 2004.

3 Isomaa, Matti. Alavieska – kotiseutuni. Ylivieska 1995. Alavieskan keskustan osayleiskaava 32 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

9. Ainali (Palonenä, Palosaari), Haapaperä. Kohteeseen on haettu ja myönnetty pur- kulupa. Rakennus purettaneen ennen tämän kaavatyön valmistumista. Rakennusosia on tarkoitus kierrättää. Inventointikortti A001, Alajoki 2003.

Edellä lueteltujen maakunnallisesti merkittävien kohteiden lisäksi tämän kaavatyön yhtey- dessä on paikallisesti merkittäviksi kohteiksi määritelty aikaisempien inventointien4 perusteella seuraavat rakennuskohteet 10-20. Inventointikortit ovat liitteenä (ks. liite 10). 10. Laurinniemen pappila, inventointikortti A011. Museoksi muutettu väentuparakennus on maakunnallisesti merkittävien kohteiden joukossa (nro 2). Pihapiirissä sijaitsee kuitenkin muitakin rakennuksia kuten 1954 rakennettu pappila sekä aitta 1800-luvulta.

11. Vanha-Jutila, inventointikortti A045. Kalajoen rannalla sijaitseva Vanha-Jutila on Alavieskan vanhimpia asuinpaikkoja ja se on ollut aikoi- naan mahtitalona kunnalliselämän keskus. Asuinrakennusta on korjattu voimakkaasti 1950-luvulla, jolloin sen ilme on muutettu al- kuperäisestä. Rakennus on ehtinyt olla tyhjil- lään, mutta se on kunnostettu aivan viime vuosina jälleen asuinkäyttöön.

4 Alajoki Sari, 2003-2004 Alavieskan keskustan osayleiskaava 33 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

12. Kois, inventointikortti A051. Koisin tilan (kuva alla) muodostaa asuinrakennuksen, tallin ja navetan rajaama pihapiiri Koisperällä, aivan Järvitien varressa. Asuinrakennus on peräisin 1700-luvulta. Järvirannan autiona ollut pihapiiri sijaitsi Kois´in talon vieressä, Järvitien toisella puolella. Pihapiiri on nyt purettu ja korvattu uu- disrakennuksilla.

13. Eskola, inventointikortti A083. Asumattomassa pihapiirissä sijaitsee 1800-luvun lopulla rakennettu matala asuinrakennus sekä muita rakennuksia, mm. tuulimyllyn runko. 14. Tuokkola (Naatus), inventointikortti A093. Tuokkola, entinen Naatus, sijaitsee Alavieskan keskustassa. Pihapiiriin kuuluu 1895 rakennettu kaksikerroksinen asuinrakennus, talli sekä aitta/makasiini. Asuinrakennuksessa on toiminut kauppaliikkeitä sekä posti.

15. Simi (Haapasaari), inventointikortti A096. 1800-luvun lopulla rakennettu Simin asuinrakennus on tiiviisti asutun puhdon ainoa vanha rakennus. Rakennus on kaksikerroksinen, koo- kas ja asumaton.

16. Mäkitalo (Kivipelto), inventointikortti A106. Mäkitalon pihapiiriin kuuluu 1800-luvun lopulla rakennetut asuinrakennus ja aitta sekä uusia asuin- ja talousrakennuksia. Vanhat rakennukset ovat varastokäytössä.

17. Kangas-Jutila, inventointikortti A119. Kangas- Jutilan aitta ja poikkeuksellisen komea asuinrakennus ovat jääneet laajenevan teollisuusalueen laidalle. vanha asuinrakennus on ollut tyhjil- lään vuodesta 1987 saakka.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 34 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

18. Ala-Mikkola (inventointikortti A069) ja Yläsaari (inventointikortti A070) muodostavat pihapiireineen tiiviisti rakennetun kokonaisuuden maisemallisesti tärkeällä paikalla. Ala-Mikkolan asuinrakennus voi olla peräisin 1700-luvulta. Rakennukset ovat loma- käytössä.

19. Kalliomäki (inventointikortti 157. Inventoitu myös aluekohteena, Alajoki 2004.). Kir- kon vieressä on 1948 valmistunut rapattu liikerakennus, Kalliomäki 9:20, joka on säi- lyttänyt hyvin alkuperäisen ulkoasunsa. Talossa on toiminut mm. elokuvateatteri.

20. Muuntamo. Tiilinen muuntamorakennus sijaitsee Alavieskan keskustassa liikeraken- nusten ja pysäköintialueiden keskellä. Inventoitu aluekohteena, Alajoki 2004.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 35 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

1.4.3 Muinaisjäännökset Museoviraston muinais- jäännösrekisterin mukaan suunnittelualueella on yhdeksän (9) mui- naisjäännöstä. Kuvauk- set on lainattu Museovi- raston muinaisjäännö- sportaalista 2012). Kesän 2011 arkeologi- sessa inventoinnissa käytiin läpi mahdollisia historiallisen ajan mui- naisjäännnöksiä ja niitä löydettiinkin 6 uutta. Inventoinnin yhteydessä tarkistettiin myös aikaisemmin tiedossa olevia kohteita. Kaavaan merkitään kiin- teät muinaisjäännökset, joita on yhteensä yh- deksän kappaletta. Suu- ri osa uusista historiallisen ajan kohteista (kylä- tontit) ovat todennäköi- sesti tuhoutuneet vuosi- satoja jatkuneen viljely- toiminnan seurauksena.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 36 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

1. Ensimmäinen puukirkko (kiinteä muinaisjäännös, historiallinen aika, kirkkorakenteet) 9500001: Kohde sijaitsee Alavieskan kirkonkylässä vanhan hautausmaan luoteiskulmassa lähellä joen rantaa. Hautausmaan kulmassa on Alavieskan ensimmäisen ja toisen kirkon muistokivi. 1. on rakennettu 1651 ja 2. 1733-38 (purettu 1794). Suur-Kalajoen historia II:ssa mainitaan, että vuonna 1651 rakennettu saarnahuone todettiin vuonna 1787 niin huonokuntoiseksi, ettei sitä kannattanut korjata. Uusi kirkko- rakennus päätettiin rakentaa 225 kyynärän päähän Huhtamäelle. Kirkko paloi vuonna 1916. Vuonna 1798 rakennettu kellotapuli on nykyään siirrettynä Alavieskan nykyisen kirkon viereen. Vanhalla kir- konpaikalla ei ole mitään maan päälle näkyviä merkkejä rakennuksista.

2. Takkunen (kiinteä muinaisjäännös, asuinpaikka) 9010004: Paikalta on useita irtolöytöjä. Vuoden 1984 inventoinnissa on paikannettu yksi löytöpaikka, johon oli rakennettu talousrakennus. Kuvauksen perusteella löytöpaikan sijainti jää kuitenkin epäselväksi. Ky- seessä saattaa olla jokin Takkuperän lounaiskulman rakennuksista, joihin raportin koordinaatit tuntu- vat viittaavan. Löytöjen runsauden ja paikan sijainnin vuoksi alueella on todennäköisesti ollut asuinpaikka. Jos se on ollut samalla kohdalla kuin nykyinen asutus asuinpaikka lienee täysin tuhoutunut. Osa 50 m mpy korkeuskäyrän yläpuolisesta alueesta Takkuperän luoteiskulmalla on vielä rakentamat- ta. Myös itäpuolella on peltoa samalla korkeudella. Näillä alueilla voisi olla jäljellä asuin-paikkaa. Ran- nasta löytynyt esine voi viitata myös lähempänä rantaa olevaan asutukseen. Kirkonkylän Huhtalan ja Jutilan löytöjen perusteella asutusta voisi olla ollut myös noin 47,5 m mpy tuntumassa.

3. Ojaperä (kiinteä muinaisjäännös, pronssikautinen/rautakautinen,hautapaikat) 9010024: Paikka on kuivatun Alavieskanjärven vanhaa rantaa. Entisen rantapenkereen päällä olevaa seka- metsää, jonka pohja on kivikkoista ja paikoin kallioista. Röykkiöihin liittyy kaksi alueen laajinta paljasta kalliota. Kallioiden länsipuolella on peltoa ja eteläpuolella metsittyviä niittyjä. Paikka sijaitsee noin 200 metriä järviojasta itään. Uudessa, vuoden 2011 inventoinnissa kaikki alueen röykkiöt on tulkittu peltoröykkiöiksi. Tähän viittaa niiden hajanainen sijainti ja epämääräinen muoto alueella. Kalliolakisen alueen raivaukseen viittaa mm. alueen suhteellinen tasaisuus ja alueen reunalla kulkeva pelto-oja. Kohteen ajoitus muuttui histo- rialliseen aikaan vrt. isojakokartta vuodelta 1832. Lähde; Jaana Itäpalo.

4. Huhtala (irtolöytö) 9040011: Irtolöytökohteita ei merkitä kaavakarttaan. Kalajoen mutkan muodostama kaakkoon kurottava Pappilanniemi, jota lännessä rajaa Ruonanoja. Niemen kärjessä on peltoalue ja lännessä Ruonanojan itäreunalla on hiljalleen metsittyviä niittyjä. Niemen keskiosassa on tiheää metsikköä, jonka alusta on paikoitellen vetistä. Kalajoen rannan tuntumassa metsässä on suurista lohkareista kasattuja kivivalleja. Vallit lienee kasattu joen rantaa peratta- essa. Niemellä kiertää pururata. Tasataltta (KM 3764:9) on lunastettu 1898 ja se on löytynyt Huhtalan talon Dicklenin perunapellosta. Europaeuksen löytötietoihin vuonna 1914 tekemän lisäyksen mukaan Dicklenin torppa on Kirkko Huhtalan maalla Ruonanojan ja Kalajoen välisellä niemellä, Haarainkosken rannalla Ruonanojan länsipuolella. Sittemmin Ruonanojan reittiä on muutettu ja torpan paikka sijaitsee nykyään ojan itäpuolella.

5. Jutila (irtolöytö) 9040025: Irtolöytökohteita ei merkitä kaavakarttaan. Paikka on Kalajoen partaalla pellolla ja pihapiirissä. Jutilan tila on asumaton ja piha hoitamaton. Pihan luoteisreunassa on purettu ulkorakennus. Edellisen inventoinnin yhteydessä vuonna 1984 taltan (So- meronkylän kylämuseossa) löytäjä Eino Jutila ei ollut muistanut löydön ajan-kohtaa eikä löytöpaikkaa. Kyseessä on ilmeisesti jokin Jutilan rantapelloista. Rantapeltoja pintapoimittiin 2002 niiltä osin kuin se oli mahdollista ja tilan pihamaalle tehtiin koekuoppia. Löytöjen (KM 33325 varhaismetallikautisen sa- viastian pala) ja sijainnin perusteella paikalla saattaa olla ki-vi/varhaismetallikautinen asuinpaikka, mutta toistaiseksi paikkaa voidaan varmuudella pitää vain löytöpaikkana. Jutilan talo mainitaan Suur- Kalajoen historia I:n mukaan jo vuoden 1547 kymmenysluettelossa. Pitkä historiallisen ajan asutus- jakso on perusteellisesti sekoittanut maakerroksia, mikä näkyy selvästi löydöissä.

6. Lammasniemi 1 (irtolöytö) 9040015: Irtolöytökohteita ei merkitä kaavakarttaan. Ennen järven kuivausta paikka on ollut Alavieskanjärven niemi. Harvassa lehtimetsässä on muutama maastosta kohoava matala kallio. Muuten maasto on kosteaa ja maaperältään rehevää. Niemi on nykyään peltojen ympäröimä. Kvartsinen nuolenkärki (KM 9730) on löytynyt Alavieskan järven Lam- masniemen lahdesta ja se on lunastettu vuonna 1933. Vuoden 1984 inventoinnin ja nykyisen perus-

Alavieskan keskustan osayleiskaava 37 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

kartan välillä on ristiriita. Peruskarttaan Lammasniemi on merkitty Alavieskanjärven keskelle. Heikki- nen puolestaan mainitsee Lammasniemen olevan noin 2 km pohjoiseen Alavieskan kirkolta järven etelärannassa oleva luode-kaakko suuntainen matala vähän pelloista kohoava kallioinen harjanne. Heikkisen kuvaamalla paikalla on röykkiökohde Ojaperä.

7. Taluskylä Pystö (mahdollinen muinaisjäännös, kivirakenteet) 208500007: Paikallisen kertojan mukaan V. Luho kävi tarkastamassa (v. 1957 ?) Taluskyläntien varressa Pystössä ja Pakkalassa hautaröykkiöitä

8. Rautaruukki (mahdollinen muinaisjäännös, työ- ja valmistuspaikat) 9000035: Kohde sijaitsee Kalajoen ja Putaanojan väliin jäävällä Putaansaarella pienessä metsikössä. Peruskar- tassa on paikannimi rauta-ruukki. Paikalla on metsää, jossa on epämääräisiä mahdollisesti luontaisia kuopanteita ja kivikkoa. Mitään maanpäällisiä rakenteita ei ole näkyvissä. Metsikön halkaisevan tien länsipuolelle on rakennettu omakotitaloja. Inventoinnissa 2002 kävi ilmi, että paikalla on joskus ollut raudanvalmistusta ja paja, jossa on tehty mm. alasimia. Rauta on kuitenkin ollut heikkolaatuista. Jois- sain Alavieskan taloissa on vieläkin paikalla valmistettuja rautaesineitä. Vuoden 2011 inventoinnin havaintoja: Alueen maasto on hyvin epätasaista ja kivikkoista. Puusto on alle 50-vuotiasta kuusikkoa, aluskasvillisuus on tiheää ja korkeaa. Yrityksistä huolimatta merkkejä pajasta ei havaittu. Vanhoista kartoista tai kirjallisuudesta ei löydy mainintaa harjoitetusta pajatoimin- nasta. Suullisen tiedon mukaan rautaesineitä olisi valmistettu 1900-luvulla.

9. Alavieska Vouhkarinoja (mahdollinen muinaisjäännös, työ- ja valmistuspaikat) 1000001446: Kohde on merkitty Alavieskan kunnantalolla sijaitsevaan karttaan sekä peruskarttaan. Sitä ei ole tar- kastettu maastossa. Kohde on tarkistettu vuoden 2011 inventoinnissa. Kohde sijaitsee Kalajoki-Iisalmivaltatien 27 etelä- puolella ja Vouhkarinojan itäpuolella pienen mäen päällä. Kohteen itäpuolella on metsittyneitä peltoja. Paikalla kasvaa nuori mänty- ja kuusivaltainen metsä. Kohde on n. 10 m halkaisijaltaan, kynä laskee pohjoiseen. Kohteen läheisyydessä n. 10 m länteen ja lounaaseen on kolme maakuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaan n. 3-4 m ja enimmillään metrin syvyisiä. Koepiston perusteella kyse on moderneista kuopista. Isojakokartan mukaan alueella on ollut niittyjä jo 1800-luvulla. Aluskasvillisuuden seassa esiintyy heinää, mikä viittaa alueella harjoitettuun viljelyyn. Kohteen nimi on muutettu Vouhkarinojaksi pohjakartan mukaan. Lähde; Jaana Itäpalo. Lisätietoja: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/

Vuoden 2011 inventoinnissa on lisäksi inventoitu seuraavat kohteet (suluissa ko. inventoinnissa käytetty kohdenumero. 10. Antinkangas, torppa (inv. 2011/2): Merkitään kaavaan.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 38 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

11. Alatalo, kylänpaikka (inv. 2011/5): Merkitään kaavaan kahtena alueena, joille annetaan määräys, että alueen mahdollinen muinaisjäännös on tarkastettava alueen maankäytön muuttuessa. Kohde on todennäköisesti kuitenkin tuhoutunut pitkään jatkuneen viljelytoimin- nan seurauksena.

12. Mikkola, kylänpaikka (inv. 2011/8): ei merkitä kaavaan.

13. Peltomaa, kylänpaikka (inv. 2011/9): Ei merkitä kaavaan, koska kohde on todennäköises- ti tuhoutunut pitkään jatkuneen viljelystoiminnan seurauksena.

14. Kähtävänoja, vesimylly (inv. 2011/10): Merkitään kaavaan.

15. Rautionperä, kylänpaikka (inv. 2011/11): Ei merkitä kaavaan, koska kohde on autioitunut lähihistoriassa.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 39 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

1.5 Muut suunnittelun lähtökohdat

1.5.1 Yhdyskuntatekniikka Alueen tekniset verkostot on esitetty liitekartalla 6 Tekninen verkosto. Keskustassa, asemakaava-alueella, on kattava vesi- ja viemäriverkosto. Kalajoen eteläpuolella on oleva siirto- viemäri Kalajoen suuntaan. Joen pohjoispuolelle on suunniteltu siirtoviemäriä välille Kalajoki- Ylivieska. Liitekartassa sille on esitetty vaihtoehtoisia linjauksia viimeisimmän suunnitteluti- lanteen mukaisesti. Kalajoelle on valmistumassa puhdistamo. Siirtoviemäri pyritään raken- tamaan vuoteen 2015 mennessä.

Kuva x. Tekninen verkosto Alavieskan keskustan alueella (ks. liite).

Alavieskan keskustan osayleiskaava 40 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

1.5.2 Liikenne Suunnittelualueen päätiestön muodostavat joen myötäisesti kulkevat Kalajoen- tie/Ylivieskantie (27) eteläpuolella ja pohjoispuolella Pohjanpuolentie (7780) ja Jokikyläntie (7770). Alavieskan keskustaajaman poikki pohjois-eteläsuuntaisesti kulkee Alavieskantie (787) ja Rautiontie (7720).

Keskimääräinen ajoneuvoliikenne suunnittelualueen pääteillä vaihtelee 94–3300 ajon/vrk. Vilkkainta liikenne on joen ylittävällä tieosuudella Alavieskantiellä (Liikennevirasto 2010).

Tieliikenteen kasvukerroin vuodesta 2006 vuoteen 2030 Alavieskassa on valtateillä 1,16, seututeillä 1,1 ja yhdysteillä 0,99. Liikenteen ennustetaan näin ollen siirtyvän osittain pää- tieverkolle. Tieliikenne tulee kasvamaan 0-15 %, Alavieskan ennusteen määrän, noin sadassa kunnassa (Tiehallinto 2007).

Teoreettinen melualue on kuvattu Tekninen verkosto -kartalla (liite 5). Teoreettiset melualueet perustuvat Liikenneviraston (ent. Tiehallinto) tietoihin ja ovat vain suuntaa-antavia.

Suunnittelualueella ei ole rautatieliikennettä. Lähin rautatieliikenteen solmupiste on Ylivies- kan keskustaajamassa, noin 17 kilometrin etäisyydellä Alavieskan keskuksesta

kuva x. Valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteiden vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne vuonna 2008 (ajon./vrk) (Liikennevirasto 2010).

1.5.3 Väestö ja asuminen Alavieskan väestömäärä oli 2 750 vuonna 2011. Lähes koko 1980- ja 1990-luvun ajan jatkuneen tasaisen vaiheen jälkeen asukasmäärä on laskenut 2000-luvulla noin 200:lla. Par- haimmillaan 1990-luvun alussa asukkaita oli noin 3 100 henkeä. Tilastokeskuksen vuonna 2012 tehdyn ennusteen mukaan määrä tulee edelleen vähenemään noin 70 hengellä niin, että vuonna 2030 väestöä olisi hieman yli 2 700 henkeä. Omavaraislaskelma, joka ei huomioi muuttoliikettä, mahdollistaisi väestömäärän laskun taittumisen. Omavaraislaskelman mukaan väestömäärä voisi nousta lähes 3000 henkeen (2930 hlö). Tämä johtuu kunnan melko hy- västä asukkaiden ikärakenteesta.

Suunnittelualueella on asukkaita xxxx (vuonna 2012). Asukkaista xxx asuu asemakaava- alueella. Alavieskan keskustan osayleiskaava 41 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Väestömäärän kehitys Alavieskassa Väestöennuste Alavieskassa vuoteen vuosina 1980-2011 2025

3200 2950 3100 2900 3000 2850

2800

2900

2750 hlö 2800 hlö 2700 2700 2650 2600 2600

2500 2550

1992 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

2018 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2011

Kuvat X ja X. Väestön kehitys ja ennusteet Alavieskassa.

Alavieskan kylien väestö jakaantuu keskustaajaman ja kylien kesken siten, että kirkonkylällä (luku sisältää Jukulaisen asukkaat) asuu 68 % asukkaista. Väestömäärät on poimittu väestö- rekisteristä 8.9.2008 ja luvut vastaavat tilannetta 31.8.2008.

Kylä Asukasmäärä Kirkonkylä (sis. Jukulaisen kylä) 1 886 Kähtävä 237 Taluskylä 324 Someronkylä 147 Ylikääntä 177 Muut (poissa kunnasta asuvat) n. 100 Taulukko 1. Alavieskan väestön jakautuminen.

Väestön ikärakenne on kunnassa tällä hetkellä melko hyvä. Lasten osuus väestöstä on kor- keampi kuin koko maassa keskimäärin (16 %) ja likimain sama kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Sen sijaan eläkeikäisiä on suhteellisesti hieman enemmän kuin maassa keski- määrin, jolloin työikäisten osuus väestöstä jää matalaksi. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan tilanne tulee muuttumaan niin, että vuonna 2025 väestöstä reilu neljännes (26 %) on yli 65-vuotiaita.

Väestön ikärakenne Alavieskassa v. Väestön ikärakenne Alavieskassa v. 2011 2030

- 14 - 14 20 % 20 % 23 % 15 - 24 26 % 15 - 24 25 - 44 25 - 44 13 % 11 % 28 % 45 - 64 20 % 45 - 64 19 % 20 % 65 - 65 -

Kuvat x. ja x. Väestön ikärakenne Alavieskassa vuonna 2011 sekä ennuste vuodelle 2030.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 42 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Runsas vanhusten ja lasten määrä sekä alhainen työikäisten määrä tietävät kasvavaa palve- lutarvetta vähemmällä veronmaksajien määrällä. Vanhusten osalta terveys- ja sosiaalipalve- lujen tarve on suuri, samoin kuljetuspalvelujen tarve. Toisaalta tuleva vanhusväestö voi olla tämän päivän vanhuksiin verrattuna valmiimpi valitsemaan tarvitsemansa palvelut ja maksa- maan niistä itse. Myös virkistys- ja vapaa-ajanpalveluiden tarve muuttuu vanhusten määrän lisääntyessä.

1.5.4 Elinkeinot ja palvelut Alavieskassa oli työpaikkoja 788 vuonna 2010 (vuonna 2007: 878). Työpaikkojen määrä on laskusuunnassa. Työpaikoista lähes neljäsosa on alkutuotannossa. Maa- ja metsätalouden merkitys kunnassa on edelleen suuri. Maatilojen lukumäärä vuonna 2008 on 158. Osayleis- kaavan suunnittelualueella on maatiloja 32 kpl (vuoden 2012 tilanne). Maatilat on esitetty liitteenä olevalla teemakartalla.

Kuva x. Ote liitekartasta Maatilat.

Julkiset palvelut (julkinen hallinto ja maanpuolustus, terveydenhuolto ja opetustoimi jne.) muodostavat Alavieskassa viidesosan työpaikoista. Kaupan, majoituksen ja varastoinnin (toimialat G-I) osuus on työpaikoista lähes viidennes (18 %). Teollisuutta on suhteellisen runsaasti (14 %). Kunnasta ei myöskään löydy merkittäviä kauppakeskittymiä. Ylivieskan kau- pallisten palvelujen keskittymä palvelee Alavieskaakin ja Kalajoen valtakunnan tasolla mer- kittävien matkailupalvelujen kanssa on vaikea kilpailla.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 43 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Kuva x. Ote palvelut –liitekartasta.

Kuva X. Kirkonkylän koulu on jäänyt tyhjilleen uuden koulurakennuksen valmistuttua. Kunta etsii kiinteistölle vuok- ralaista ja uutta käyttötarkoitusta. Rakennuksen taajamakuvallinen merkitys on suuri, ja niinpä kunta onkin luopu- nut aikeista purkaa tyhjilleen jäänyt rakennuskokonaisuus.

Alavieskassa on keskitetty koulutoiminnat Kirkonkylälle osayleiskaavan suunnitteluprosessin aikana. Kirkonkylän koulun laajennusten jälkeen sivukylien viimeisetkin koulut lakkautettiin keväällä 2012 Someronkylältä. Keskustan osayleiskaava kattaa lähes kokonaan alueen, jolla pienimpien koululaisten koulukyydit hoidetaan kunnan toimesta eli 3 km:n säteeltä koulun ympäriltä.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 44 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

2 TAVOITTEET

AIRIX Ympäristö Oy on laatinut Alavieskan kuntaan maankäytön kehityskuvan, joka on hyväksytty valtuustossa syksyllä 2008. Kehityskuvassa esitetyssä osayleiskaavaohjelmassa Keskustan osayleiskaavan laatimisessa keskeistä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, palvelujen, elinkeinoelämän ja lähivirkistysalueiden suunnittelu, asumisen laajenemissuunnat ja erityiset vetovoima-alueet. Kehityskuvassa asetetut kehittämistavoitteet ohjaavat osaltaa keskustan yleiskaavan laatimista. Tavoitteena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavatyötä ohjaavat kunnan, asukkaiden ja muiden osallisten tavoitteet, suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tavoitteet tarkentuvat kaavatyön edetessä. Kehityskuvatyössä keskeisinä korostuvat mm. seuraavat tavoitteet: Asuminen ja aluerakenne - Asukasmäärätavoite vuodelle 2025 on 3 000 as. - Huoltosuhteen heikkenemisen hillitseminen. - Kirkonkylään ja sen läheisyyteen uusien, houkuttelevien asuinalueiden kaavoittami- nen. - Jokivarren hyödyntäminen myös houkuttelevia asuinpaikkoja tarjottaessa, tulvarajat huomioiden. Jutilanranta yksi mahdollisuus. - Siirtoviemärin huomiointi jokivarren asumisen mahdollistajana: viemäri Kalajoelle kulkee joen eteläpuolta, tulossa myös joen pohjoispuolelle. - Uusien omakotitonttien osoittaminen Kähtävälle. Kähtävän markkinointi etenkin yli- vieskalaisille sijaintinsa vuoksi. - Kylien säilyttäminen maatalouden ja maaseutumaisen asumisen alueina.

Elinkeinot - Työpaikkojen määrän kasvattaminen vähintään 200:lla. Työssäkäyvien osuus kunnan väestöstä säilytetään hyvän huoltosuhteen mahdollistavalla tasolla. - Teollisuustonttimaan saatavuuden lisääminen. - Alavieskan vahvan puu- ja metalliklusterin kehittäminen. - Paikallisen, omavaraisen energiatuotannon kehittäminen. - Pienten yksityisten palveluyritysten määrän kasvun tukeminen. - Maatalouden tuotantomäärien kasvattaminen. Tilojen lukumäärä vähenee, mutta tila- koot kasvavat. - Maatalouden toimintaedellytysten parantaminen nykyaikaisilla tilusjärjestelyillä. - Kunnan luonnonvarojen hyödyntäminen kestävästi osana elinkeinotoimintaa. - Kunnan elinkeinopolitiikan kehittäminen entistä yrittäjämyönteisemmäksi.

Liikenne - Nykyistä tieverkkoa parannetaan ja kehitetään. Alemman asteen tieverkkoa kunnos- tetaan. - Kevyenliikenteen väyliä lisätään varsinkin asuin- ja työpaikka-alueilla. Kevyenliiken- teen yhteyksiä rakennetaan myös naapurikuntiin. - Julkista liikennettä kehitetään. - Maakuntakaavaan merkitty pistoraide Ylivieskasta Rahjan satamaan sivuaa Kähtävän kylää ja mahdollistaa alueelle teollisuus- ja työpaikkatoimintoja.

Virkistysmahdollisuudet - Kirkonkylän viihtyisyyttä parannetaan kehittämällä rakennetun ympäristön, kevyenliikenteen reitistöjen ja puistoalueiden hoitoa. Siistiin ja hyvin hoidettuun taajamakuvaan panostetaan.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 45 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

- Olevia matkailupalveluja hyödynnetään (Linnakallio, Lumikuru) ja niiden kehittämistä tuetaan. Myös muita eri puolilla kuntaa olevia pieniäkin, kyläyhteisöjen rakentamia ja ylläpitämiä virkistyskohteita kehitetään edelleen. - Kalajoen läheisyyttä hyödynnetään matkailutoiminnassa. Erityisesti talvimatkailun osalta ja suurten tapahtumien yhteydessä Alavieska voi tarjota oheispalveluja. - Jokirannan käyttöä virkistykseen lisätään ja kehitetään: Rantaan rakennetaan virkis- tysreitti (polkujen ja pyöräteiden yhdistelmä). - Pappilanniemen kehittäminen virkistysalueena jatkuu (kakkoshanke). - Nykyiset monipuoliset liikuntapalvelut pyritään säilyttämään ja kehittämään edelleen.

2.1 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. VAT:n keskeisenä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa ja viranomaisten toiminnassa. Maakuntakaavoitus on keskeisessä asemassa VAT:n toteuttamisessa.

Tämän kaavatyön osalta huomioidaan erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. 2.2 Viranomaisten tavoitteet Alavieskan keskustan osayleiskaavaa on käsitelty viranomaisneuvottelussa ensimmäisen kerran 28.10.2010. Tuolloin käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä tehtyjen perusselvitysten riittävyyttä. OAS:iin tehtiin viranomaisten ohjauksessa päivityksiä, mm. kunnan tuli viranomaisten mukaan selkeästi linjata, miten rantarakentamista ohjataan tällä kaavalla ja tehdäänkö sitä varten emätilaselvitys vai ei. Muuten tehdyt selvitykset arvioitiin tuos- sa vaiheessa riittäviksi. Tulva-asioissa viranomaiset ottivat selkeästi kantaa, ettei ilman tulvasuojausta tule uusia asuinalueita osoittaa tulvauhan alaisille alueille. Tulvat, etenkin jääpatojen aiheuttamina, ovat toistuneet Alavieskalla useina keväinä. Paikallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten rakennuskohteiden huomioiminen osayleiskaavassa tuli viranomaisten näkökulmasta myös huolehtia. Paikallisesti merkittävät kohteet arvotetaan aikaisemmin tehtyjen inventointien pohjalta (Vanhat rakennukset –projekti 2002- 2004, Sari Alajoki). 2.3 Kunnan tavoitteet Alavieskan keskustan osayleiskaavan päivitystä on pidetty kunnan tärkeimpänä kaavahank- keena, vaikka 2008-2009 tehdyssä kehityskuvatyössä Kähtävän osayleiskaava tärkeimmäksi linjattiinkin. Kunnan tavoitteena on laatia Alavieskan keskustaan uusi oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa osoitetaan uusia asumisen alueita sekä uusia teollisuus- ja työpaikka- alueita. Kunnan tavoitteena on kehittää kuntakeskustaa tiivistyvänä ja eheytyvänä keskus- taajamana, josta löytyy kunnan kaikki lähipalvelut. Tiivis keskustan rakenne koetaan yhtenä menestystekijänä, jotta kunnan on mahdollista säilyä itsenäisenä. Liikennejärjestelyt sekä uusien asukkaiden houkuttelu koetaan tärkeäksi. Uusien asuinalueiden toivotaan tarjoavan vetovoimaisia, viereisiin kaupunkikuntiin verrattuna väljiä ja luonnonläheisiä asumismahdollisuuksia. Osayleiskaavatyön rinnalla viedään eteen- päin uuden omakotialueen asemakaavoitusta (Kivihaka), sillä tonttivaranto ei nykyisellään ole kovin suuri.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 46 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Tavoitteena ei ole laatia suoraan rantarakentamiseen mahdollistavaa osayleiskaavaa, sillä emätilaselvitystä ei laadita ja rakentaminen halutaan osoittaa pääasiassa asemakaavoitetuil- le alueille. 2.4 Asukkaiden ja maanomistajien tavoitteet Kaavatyön ensimmäinen asukastilaisuus pidettiin 13.9.2010. Asukaskyselyyn ei saatu vasta- uksia. Tämä on ymmärrettävää, koska kaavassa ei pyritä osoittamaan suoralla rakennuslu- valla luvitettavia uusia rakennuspaikkoja. Vuoden 2010 lopulla Alavieskan yläkoululaisille jaettiin sama asukaskysely opettajan johdol- la. Koululaiskyselyn vastaukset on koottu erilliseksi raportiksi. Vastaajien iän huomioiden vastauksista ei ollut itse kaavatyölle kovin paljon ohjeistusta. 2.5 Mitoitukseen liittyvät tavoitteet, asumisen laajentumissuunnat Asukaslukutavoite kunnan kehityskuvassa on vuodelle 2025 maltillinen 150 asukkaan lisäys eli vuonna 2025 asukkaita olisi noin 3000. 150 asukkaan lisäys kunnan ulkopuolelta tapahtu- vana muuttoliikkeenä tarkoittaa noin 60 uuden asunnon tai omakotitontin tarvetta. Nykyisel- lään tonttivaranto on n. 40 omakotitonttia, 1 rivitalotontti ja 1 liikerakennuksentontti. Uusien omakotitonttien tarve olisi siten vain n. 20 kpl. Kaavassa osoitetaan uusina asumisen alueina tarkoituksella ylimitoitusta, sillä tonttitarjontaan halutaan lisätä erityistä houkuttelevuutta. Tulevaisuudessa muuttoliike on yhä enemmän kunnan sisäistä muuttoa kyläalueiden tyhjen- tyessä ja keskustan vahvistuessa. Tämän vuoksi tonttitarjontaan on myös tarpeen osoittaa ylimitoitusta. Kehityskuvatyössä asumisen laajentumisalueiksi on ajateltu Mönkönvainion suuntaa, Haa- paperän suuntaa, Uunimetsän-Koisperän suuntaa ja Jauhokallion-Pankkakallion suuntaan Taluskyläntien varressa. Kyläalueen laajentumissuuntana on osoitettu Kirkonkylän eteläosan ja Kähtävän välistä aluetta. 2.6 Teollisuus- ja työpaikka-alueiden laajentumissuunnat Kehityskuvatyön pohjalta tavoitteena on teollisuus- ja työpaikka-alueiden laajentaminen olevien teollisuusalueiden luonteviksi jatkoiksi Nyypakan eteläpuolelle sekä Vieskan Metallin ja Vieskan Elementin laajentumista etelään. Uutena teollisuuden laajentumisalueena on alusta- vasti tavoiteltu Ylivieskantien ja Putaanperäntien risteysaluetta.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 47 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 § mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitel- lään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua, kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat muun muassa:  alueen maanomistajat, asukkaat, yrittäjät, yritykset, yhdistykset ja yhteisöt  kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee  viranomaiset, joiden toimialaa asia koskee  Alueen asukasyhdistykset  Alavieskan seurakunta  Alavieskan Viri  Pohjois-Pohjanmaan ELY  Pohjois-Pohjanmaan liitto  Pohjois-Pohjanmaan museo  Museovirasto  Alavieskan Vesi Oy  Oy Herrfors Ab  Pohjanmaan Puhelin OY

3.1 Suunnittelun vaiheet Alavieskan keskustan osayleiskaavan laatiminen on aloitettu alkuvuodesta 2010. Se on jat- kumoa vuonna 2008 kunnassa valmistuneelle kehityskuvatyölle, jossa mm. osayleiskaava- tarpeita hahmoteltiin. OAS laadittiin tammi-helmikuussa 2010, ja kunnanhallitus käsitteli sen kokouksessaan 1.3.2010 (§ 35). Kaavatyön vireilletulosta kuulutettiin 9.3.2010, jolloin oas laitettiin nähtäville.  Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.3.2010, khall 35 §  Vireilletulosta kuulutettiin 9.3.2010 ja oas nähtäville  1. yleisötilaisuus 13.9.2010 Alavieskassa, asukaskysely käynnissä  1. viranomaisneuvottelu pidettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa 28.10.2010  Luonnos kunnanhallituksen hyväksyttävänä 19.11.2012, xxx §.  Luonnos nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2012.  Vastineet kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen  viranomaisneuvottelu  ehdotus  ehdotuksesta saadun palautteen vastineet  hyväksymiskäsittely kunnanhallituksessa  hyväksymiskäsittely valtuustossa

Alavieskan keskustan osayleiskaava 48 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

4 YLEISKAAVA Alavieskan keskustan uuden osayleiskaavan tavoitteena on yleispiirteisellä tavalla ohjata kirkonkylän alueen maankäyttöä ja rakentamista. Vaikka taajaman osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, kaavassa on ominaispiirteitä myös strategisesta yleiskaa- vasta. Yleiskaavan tavoitevuodeksi on asetettu vuosi 2030 ja kaavaratkaisulla on haluttu vaikuttaa taajama-alueen kehittämistä asumisen, maatalouselinkeinon ja yritystoiminnan nä- kökulmista. Kaavassa on reservialueita (res), jotka kuvaavat alueiden toteutusjärjestystä; asumisen reservialueita ovat Sarparanta, Mönkönvainio/Jutilanranta ja Järvikanavan ranta. Näiden toteutus tulee ajankohtaiseksi, kun alueen tulvasuojelu saadaan kuntoon (Sarparannassa) ja alueella nykyisin harjoitettava maataloustoiminta vähenee tai muut asumiselle varatut alueet on rakennettu. Reservialueita on osoitettu myös teollisuuden tarpeisiin niin Haapaperäntien varressa kuin uuden teollisuusalueen läheisyydessä Ylivieskantien varressa. 4.1 Rakentamissuositus Osayleiskaavatyön lähtöselvitysvaiheessa laadittiin rakentamissuosituskartta. Se on liitteenä 7. Rakentamissuositukset laadittiin ohjaamaan uusia aluevarauksia ja karttaan koottiin kaikki tunnetut rakentamisen reunaehdot; tulvavaaran alaiset alueet, arvokkaat luonnon ympäristöt, kiinteät muinaisjäännökset, maisemallisesti merkittävät peltoalueet, teiden melualueet, maatilojen ja puhdistamon suojavyöhykkeet sekä voimajohtoalueet. Näiden poissulkevien tai ra- kentamismahdollisuuksia rajoittavien alueiden osoittaminen kartalle auttoi hahmottamaan rakentamiselle suotuisat alueet, täydennysrakentamiseen soveltuvat alueet sekä mm. maisemallisesti merkittävät kyläalueet, joiden tiivistäminen / täydennysrakentaminen on mahdollista.

Kuva x. Ote rakentamissuositus -kartasta. Tulva-alueet ja huomattavat luontokohteet on merkitty punaisella (ei rakentamiseen soveltuvat alueet).Sinisellä osoitetaan muita rakentamista rajoittavia tekijöitä.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 49 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Vihreällä merkittyä, suositeltavinta rakentamiseen soveltuvaa aluetta, ovat taajama-alueen sisälle sijoittuvat tiivistyvät alueet sekä ulkopuolella Haapaperäntien, Nyypakan, Jutilanran- nan/Mönkönvainion, Kivihaka/Uunimetsän sekä Viitalan alueet.

Rakentamissuosituskarttaan merkittiin myös yhtenäiskoulun kuljetusetäisyyttä kuvaavat ym- pyrät, 3 km ja 5 km etäisyyksillä. Lähes koko osayleiskaava-alue sijoittuu alueelle, jolla pie- nimmätkin koululaiset voivat etäisyyden puolesta kulkea koulumatkat itsenäisesti.

4.2 Yleiskaavamuutoksen kuvaus Nykyisin voimassa oleva Alavieskan keskustan osayleiskaava 2010 korvataan tällä osayleis- kaavalla. Kaavatyössä on paljon asioita, jotka on uudessa yleiskaavassa osoitettu toisin kuin vanhassa, mutta myös yhdenmukaisuutta löytyy. Alavieskan kirkonkylän eli keskustaajaman osayleiskaavassa on haluttu säilyttää taajaman nykyinen tiivis ja yhtenäinen yhdyskuntarakenne. Sitä on pyritty täydentämään ja tiivistämään osoittamalla luontevia kasvusuuntia niin uusina aluevarauksina kuin reservialueina.

Taajama säilyy kaavaratkaisun myötä tiiviinä keskittyen Kalajoen molemmille puolille, päätei- den varsille ja risteyksien tuntumaan. Asemakaavoitettavat alueet sijoittuvat luontevina laa- jennuksina nykyisin asemakaavoitetulle alueelle. Muusta rakenteesta irrallisia kaavoitettuja satelliitteja on pyritty välttämään, mutta maanomistuksellisista syistä esim. Ylivieskantien varteen on osoitettu teollisuus- ja työpaikka-alue, joka sijaitsee nykyisestä asemakaavasta n. 1,5 km:n päässä. Toinen irrallinen alue on Järviojan kanavan varteen osoitettu asumisen reservialue, joka liittyy nykyiseen taajamarakenteeseen väljästi.

Vanhaan osayleiskaavaan verrattuna keskeisiä muutoksia on mm. Palonmetsän osoittaminen pelkästään maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Vanhassa osayleiskaavassa Pa- lonmetsään merkitty AP-alue on jätetty pois. Myös Haapaperäntien täydennysrakentaminen on osoitettu toisella tavalla kuin ennen maaseutumaisen asumisen kehitämisalueena.

4.3 Osayleiskaavamerkinnät Kaavaratkaisussa on käytetty Ympäristöministeriön Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset - opasta. Oppaan merkintöjä on kehitetty alueen tarpeet ja kaavan tavoitteet huomioiden.

4.3.1 Asumisen aluevaraukset Asuminen Alavieskan keskustan osayleiskaava-alueella painottuu olemassa olevan asuinra- kennuskannan yhteyteen sitä tiivistäen tai olevaa yhdyskuntarakennetta harkiten laajentaen. Uusia asumiseen tarkoitettuja alueita on osoitettu Jutilanrantaan, Kauhaperkkiön ja Kivihaan välialueelle, Uunimetsään, Sepänkalliolle sekä Ämmänkallion läheisyyteen. Näistä Jutilan- ranta on ensisijainen asemakaavoitettava alue, jonka sijainti koulun ja joen läheisyydessä tulvan ulottumattomissa, on ihanteellinen. Kirkkovainiolle, koulun länsipuolelle, on osoitettu myös nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistävää uutta asuinaluetta.

Asumiskäyttöön tarkoitettuja reservialueita (AP-res) on sijoitettu kaavaratkaisussa Jutilan- rannan jatkoksi Mönkönvainiolle ja Sarparantaan sekä Järvikanavan varteen. Nämä reservialueet asemakaavoitetaan ja otetaan käyttötarkoituksen mukaiseen käyttöönsä vasta kun pääosa nykyisistä ja kaavassa osoitetuista uusista alueista on toteutunut ja /tai alueen maataloustoiminta vähenee ja/tai alueen tulvasuojelu on parannettu vastaamaan asuinalueilta vaadittua tasoa (Sarparanta).

Maatilojen talouskeskukset on osoitettu omalla AM- merkinnällä. Tämän lisäksi kolmelle ky- läalueelle on osoitettu ap-merkintä "Maaseutumaisen asumisen kehittämisalue". Tällä mer- kinnällä on osoitettu Haapaperäntien aluetta sekä Viitaperän ja Jokiniityn kyläalueita, joihin

Alavieskan keskustan osayleiskaava 50 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

voi sijoittua olevaa kylärakennetta tiivistävää uutta maaseutumaista asutusta, joka asukkait- tensa sivuelinkeinon tai harrastusten vuoksi vaatii tilaa.

Jokivarren sekä "kuivan maan" olemassa olevat loma-asunnot on osoitettu RA-merkinnöillä. Lukumääräisesti loma-asuntoja on suunnittelualueella vain "kourallinen" (10 kpl).

AP Pientalovaltainen asuinalue

AP-res Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajenemisalue

AM Maatilojen talouskeskusten alue

RA Loma-asuntoalue ap Maaseutumaisen asumisen kehittämisalue

4.3.2 Palvelut Alavieskan julkiset ja yksityiset palvelut keskittyvät edelleen kirkonkylän ytimeen, Keskustien varteen sekä sen lähikortteleihin. Alue on kaavassa varattu keskustatoimintojen alueeksi (C), jonne yleiskaavan mukaisesti on mahdollista rakentaa palvelu-, hallinto- ja asuinrakennuksia sekä rakennuksia ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työpaikkatoimintaa varten. Keskustien taajamakuvallista merkitystä korostetaan määräämällä, että alueen kaikissa hankkeissa tulee pyrkiä luomaan tiiviisti rajautuvia raittiympäristöjä sekä jäsenneltyjä liikenne-, pysäköinti- ja piha-alueita.

Palvelujen ja hallinnon aluetta, jonne voi sijoittaa myös keskusta-asumista on osoitettu kunnanviraston pohjoispuolen kortteliin, jossa palveluasunnoille etsitään muuta käyttöä mm. toimisto- ja asuintiloina.

Kirkollisen palvelujen alueena (YK) kaavaan on merkitty nykyinen kirkko ja sen yhteydessä oleva tapuli. Julkisten palvelujen ja hallinnon alueita (PY) kaavassa ovat:

 nykyiset koulukiinteistöt  terveyskeskuksen, päiväkodin ja kunnanviraston muodostama aluekokonaisuus  urheilukentän lähialueet, mm. urheiluseurantalo  museot

Valtatie 27:n varressa oleva huoltoasema on merkitty LH -merkinnällä.

C Keskustatoimintojen alue

YK Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten alue

PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue

P Palvelujen ja hallinnon alue

PL Lähipalvelujen alue

LH Huoltoasema-alue

Alavieskan keskustan osayleiskaava 51 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

4.3.3 Teollisuus ja työpaikkarakentaminen Teollisuus- ja varastoalueina (T) kaavassa on osoitettu nykyiset toiminnassa olevat teolli- suusalueet Rautiontien varressa sekä valtatie 27:n eteläpuolella. Uudet teollisuus- ja varas- toalueet on sijoitettu nykyisten teollisuusalueiden laajennusalueiksi niiden välittömään lähei- syyteen. Muusta yhdyskuntarakenteesta erillinen teollisuus- ja työpaikka-alue osoitetaan kunnan omistamalle alueelle Ylivieskantien ja Putaanperäntien risteykseen. Uusien alueiden sijoittumisessa on huomioitu suotuisten maastollisten olosuhteiden lisäksi jouhevat liiken- nöimisyhteydet valtatielle.

Kaavaratkaisussa on haluttu huomioida uusien työpaikka-alueiden (TP) muodostuminen nykyisten teollisuustoimintojen rinnalle. Työpaikka-alueita on osoitettu Valtatien ja Rautiontien risteykseen sekä uutena alueena Putaanperäntien risteykseen.

Teollisuusalueiden läheisyyteen on osoitettu myös reservialueita, jotka toteutetaan, kun muut alueet ovat rakentuneet.

TP Työpaikka-alue

T Teollisuus- ja varastoalue

T-res Teollisuusalueen mahdollinen laajenemisalue

4.3.4 Virkistysalueet ja -reitit Lähivirkistysalueet (VL) sijoittuvat kaavassa olemassa olevien ja uusien rakentamiselle varat- tujen alueiden yhteyteen. Ko. varaukset kuvastavat taajaman nykyistä - paikoin luonnontilaista ilmettä - ja alueiden merkitystä asukkaiden lähivirkistysalueina. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueina (VU) kaavassa on osoitettu nykyinen urheilukenttä ja sen lähiympäristö. Raviradan alue on osoitettu omalla VU-1 -merkinnällään, joka mahdollistaa alueen kehittämisen hevosharrastustoimintaa ja myös metsästysharrastusta palvelevien toimintojen alueena. Alueella sijaitsee tällä hetkellä mm. metsästysseuran kokoontumistiloja. Taajaman läheisyydessä sijaitsevat ulkoiluun ja retkeilyyn tarkoitetut alueet Pappilanniemes- sä, Vivunkummussa ja Uunimetsässä on kaavaratkaisussa osoitettu retkeily- ja ulkoilualuei- na (VR). Pappilanniemessä ja Vivunkummussa sijaitsee olevat taukopaikat laavuineen ja tulisijoineen. Kaavassa reitistöt (ulkoilu-, vaellus-, latu- ja moottorikelkkareitit) noudattavat pitkälti nykyistä olemassa olevaa verkostoa. Verkostolla on haluttu turvata viihtyisät lähivirkistysreitit taajaman sisällä ja niiden jatkuvuus taajama-alueen ulkopuolella sijaitseville virkistysalueille ja muille verkostoille.

VR Retkeily- ja ulkoilualue

VL Lähivirkistysalue

VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue

VU-1 Raviradan urheilu- ja virkistyspalvelujen alue

4.3.5 Liikenne ja erityisalueet Yhdyskuntateknisen huollon alueena (ET) on kaavassa merkitty vedenpuhdistamo, joka sijaitsee Kalajoen pohjoispuolella, jokirannassa. Jätevedenpuhdistamoa (ET) ja sen ympäris- töä kaavassa on haluttu korostaa suoja-alueella. Lisäksi yhdyskuntateknisen huollon alueena

Alavieskan keskustan osayleiskaava 52 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

on kaavassa osoitettu Järvitien varressa oleva muuntoasema ja sinne johtava voimalinja (EN).

Yleiskaavan alueelle sijoittuu kaksi EO-1 -merkinnällä osoitettua louhosta sekä turvesuo (EO).

Alavieskan kirkonkylällä sijaitsevat vanha ja uusi hautausmaa on osoitettu EH -merkinnöillä.

Taajaman pääteiden varsille on osoitettu suojaviheralueita EV. Lisäksi kaavassa on osoitettu taajaman läpi kulkevan valtatien varteen melun torjunnan tarve –merkinnällä alueet, joilla on tarve ratkaista meluntorjunta. Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot ulkona:

Alue LAeq (klo7-22) LAeq (klo 22-7) Asumiseen käytettävät alueet, virkis- 55 dB 45-50 dB tysalueet taajamissa ja niiden välittö- mässä läheisyydessä sekä hoitolaitok- sia palvelevat alueet. Oppilaitoksia palvelevat alueet. 55 dB - Loma-asumiseen käytettävät alueet, 45 dB 40 dB leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet.

Em. päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaami- seksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenet- telyssä. Päätöstä ei sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tar- koitetuilla alueilla.

ET Yhdyskuntateknisen huollon alue

EN Energiahuollon alue

EO Maa-ainesten ottoalue: Turvesuo

EO-1 Maa-ainesten ottoalue: Louhos

EH Hautausmaa-alue

EV Suojaviheralue

4.3.6 Suojelu

Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet on merkitty kaavaan vuonna 2002-2004 toteutetun Vanhat rakennukset -kulttuuriympäristöhankkeen mukaisesti (Sari Alajoki). Kulttuurihistorial- lisesti merkittävät maakunnalliset ja paikalliset kohteet (yhteensä 20 kohdetta) on kaavassa osoitettu omilla kohdemerkinnöillä. Kulttuurihistoriallisesti merkittävissä kohteissa uudis- ja korjausrakentaminen on sovitettava ympäristöönsä, eikä niitä saa purkaa ilman MRL 127 §:ssä tarkoitettua lupaa.

Muinaisjäännöksinä on osoitettu vuonna 2011 tehdyn inventoinnin mukaisesti 9 kohdetta tai aluetta.

Kaavassa luontoselvityksen osoittamat luonnonarvoltaan merkittävät alueet on osoitettu luo- merkinnällä. Näillä alueilla mahdollisesti suoritettavien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen luonnonympäristö säilyy. Luo-kohteita kaavassa on 13 kappaletta, jotka perustuvat laadittuun luontoselvitykseen (luo10-merkinnällä on osoitettu useampia kallioisia lakialueita).

Alavieskan keskustan osayleiskaava 53 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Luontoselvityksen yhteydessä kartoitettiin myös uhanalaisten tai harvinaisten luonto- kohteiden esiintymät alueilla, joiden maankäyttö saattaa muuttua. Suunnittelualueelta löytyi useita uhanalaisen kasvi- tai eläinlajin tai silmällä pidettävän kasvilajin esiintymää. Näiden kohteiden läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet eivät saa vaarantaa uhanalaisten kasvi- tai eläinlajien esiintymiä. Luo-kohteiden lajistosta on kerrottu kappaleessa 1.3.9.

/s Alue, jolla ympäristö säilytetään luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue

4.3.7 Maa- ja metsätalous Suurin osa suunnittelualueen metsätalousalueista on kaavassa osoitettu tavanomaisina maa- ja metsätalousvaltaisina alueina (M). Nämä alueet sijoittuvat kirkonkylän reunamille, joilla ei ole merkittäviä maakäytöllisiä paineita rakentamisen tai muun taajamatyyppiseen toiminnan osalta. Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta on kaavassa osoitettu MU -alueina. MU -alueina kaavassa on osoitettu taajaman pohjoispuolella Taluskylään suuntautuvat yhtenäiset metsäalueet, joille sijoittuu talvisin latuyh- teys. Muilla metsä- ja maatalousalueilla risteilevät taajaman tärkeimmät ulkoilureitit sijoittuvat niin maatalous- kuin metsätalousalueille. Luontoselvityksen yhteydessä tehdyssä alueen maisemakuvallisessa tarkastelussa joitakin peltoalueita osoitettiin tärkeiksi näkymäalueiksi. Näitä - varsinkin jokivarteen sijoittuvia peltoja - on merkitty kaavaan maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi. Olevat peltokuviot on esitetty maatalousalueina MT. Kotieläintalouden suuryksiköiksi ME ja ME-1 on luonnosvaiheessa merkitty kolme tilaa - kaksi nautakarjatilaa sekä yksi turkistarha. Kohteiden merkinnät tarkistetaan ehdotusvaiheessa vastaamaan kotieläinten todellisia yksik- kömääriä. Jokivarteen sijoittuvia viljelyalueita koskee yleiskaavamääräys, jonka mukaan jokivarteen rajautuvien viljelysten ja joen väliin tulee perustaa 15 m leveitä suojavyöhykkeitä. Niiden tarkoituksena on pienentää maatalouden vesistöön kohdistuvia päästöjä (ravinteet, kiintoaineet ja torjunta-aineet). Suojavyöhyke estää myös joen eroosiota ja jokipenkereen sortumia. Toi- minnallisesti suojavyöhyke mahdollistaa samalla virkistysreittien perustamisen jokivarteen.

M Maa- ja metsätalousvaltainen alue

MT Maatalousvaltainen alue

ME Kotieläintalouden suuryksikkö

ME-1 Kotieläintalouden suuryksikön alue, joka on tarkoitettu turkistarhalle

MA Maisemallisesti arvokas peltoalue

MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta

W Vesialue

4.3.8 Liikenne Maanteiden osalta kaavassa ei ole osoitettu uusia yhteystarpeita. Taajaman sisäistä katu- verkostoa on kaavassa esitetty lisättäväksi uusien asuinalueiden välisellä tielinjauksella Kivi- haan ja Kauhaperkkiön välillä sekä uusilla teollisuusalueilla. Kevyen liikenteen väylien osalta kaavaratkaisulla on haluttu luoda turvallinen liikkumisympä- ristö jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Kaavassa on osoitettu taajaman sisäiset kevyen liikenteen

Alavieskan keskustan osayleiskaava 54 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

runkoreitit. Uusia kevyen liikenteen reittien yhteyksiä tai yhteystarvemerkintöjä on osoitettu Jokiniityntien varteen Kivihaan alueelle saakka, valtatien varteen Kalajoen suuntaan, Rau- tiontien varteen Kähtävän suuntaan sekä uudelle teollisuusalueelle Ylivieskantien varteen. Myös Taluskylän suuntaan, hautausmaalle saakka, on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Tämä palvelisi myös Järviojan kanavan varteen sijoittuvaa asuinaluetta. Olemassa olevia veneenlaskupaikkoja tai venevalkamia on osoitettu mm. Pappilanniemeen ja Vivunkumpuun. Kalajoessa on melontareitti pohjapatoalueen ulkopuolella.

4.4 Osayleiskaavamääräykset Alavieskan keskustan osayleiskaavassa on annettu yleismääräyksiä seuraavasti: Melualu- een läheisyydessä rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee pyytää lupaviranomaiselta kannan- otto melutason selvitystarpeesta ennen rakennusluvan hakemista.

Jätevesien käsittely: Viemärilaitoksen toiminta-alueella olevilla kiinteistöillä syntyvät jätevedet on aina Vesihuoltolain edellytysten täyttyessä johdettava yleiseen viemäriin. Viemäriverkos- ton ulkopuolisilla alueilla jätevedet on käsiteltävä YSL 3a luvun asetuksen ja kunnan ympä- ristönsuojelumääräysten mukaisesti.

Alin rakentamiskorkeus: Rakennuspaikka ei saa olla tulvauhanalainen (MRL 116 §). Alavilla alueilla rakennettaessa tulee huomioida tulva- ja kosteusvahinkojen vaara. Tulvavahingoille alttiit rakennusosat tulee rakentaa vähintään 1 m kerran sadassa vuodessa toistuvan tulva- veden korkeuden yläpuolelle.

Uusia rakennuspaikkoja ei saa osoittaa lakialueille.

Keskustien taajamakuvaa tulee kehittää kaikissa tulevissa rakentamishankkeissa.

Edellä lueteltujen määräysten lisäksi osayleiskaavassa osoitetaan asemakaavoitettavat alueet.

4.5 Virallinen nähtävillepano, lausunnot ja muistutukset, päätökset

Kunnanhallitus hyväksyi 19.11.2012 luonnoksen asetettavaksi nähtäville. Luonnos asetettiin nähtäville xx.xx.2012-xx.xx.2012 väliseksi ajaksi.

5 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arviointi on kiinteä osa asemakaavan laatimista ja vaikutusten arviointi tehdään vuorovaikutuksessa kaavoitushankkeen keskeisten sidosryhmien kanssa. Osayleiskaavan arvioinnissa vaikutuksia kuvataan niiden muutosten kautta, joita toteuttaminen aiheuttaa suhteessa nykytilaan. MRL 9 §:n ja MRA 1 §:n mukaisesti vaikutukset arvioidaan liittyen 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) taajamakuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 55 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Kaava-alueelle ei olla osoittamassa toimintoja, joilla on merkittäviä vaikutuksia kaava-alueen ulkopuolelle. Osayleiskaavan vaikutukset kohdistuvat pääosin kaava-alueeseen ja sen välittömään läheisyyteen. Muun muassa asumiseen liittyvät toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset (esimerkiksi työssäkäynti ja asiointi) koskettavat kuitenkin laajempaa aluetta. osayleiskaavassa vaikutusalueena tarkastellaan kaava-aluetta lähiympäristöineen. Vaikutuksia peilataan myös koko kuntaan, sillä nykyisten väestöennusteiden valossa keskustaajaman asukasluvun kasvu toteutuu pääasiassa kunnan sisäisellä muuttoliikkeellä, joka suuntautuu kyläalueilta keskustaan.

Vaikutuksia on arvioitu erityisesti Alavieskan keskustaajaman osayleiskaavan luonnosvaiheessa. Vaikutuksia arvioidaan rakennetun ympäristön ja maiseman näkökulmasta, jolloin apuna käytetään tehtyä maisemaselvitystä. Lisäksi vaikutuksia arvioidaan luonnonympäristön näkökulmasta peilaten tehtyyn luontoselvitykseen. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin lähtökohtana ovat osallisten näkemykset. Taloudellisia vaikutuksia ennakoidaan kunnan ja viranomaisten esiintuomien arvioiden pohjalta. Vaikutuksia peilataan myös kunnan kaavatyön alkuvaiheessa asettamiin tavoitteisiin.

Kaavan toteuttamisen vaikutuksia kuvataan kirjallisesti ja verrataan nykytilaan tai nykytilan kehittymiseen, mikäli osayleiskaavaa ei laadittaisi. Arvioinnissa tuodaan esille niin myönteiset kuin kielteisetkin vaikutukset. Kielteisten vaikutusten, haittojen ja ongelmien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi esitetään myös keinoja.

5.1 Maankäytölliset vaikutukset

5.1.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan Asuminen: Kunta on asettanut asumisen tavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä maltillisen n. 150 asukkaan lisäyksen kunnassa. Todellisuudessa keskustan asukasmäärä voi kasvaa tästäkin, sillä asutuksen lisäys perustuu ulkopuolelta muuton lisäksi myös kunnan sisäiseen muuttoon, jossa mm. koulua vaille jääneiden kyläalueiden asukkaat siirtyvät pikkuhiljaa keskustaan. Osayleiskaavan väestötavoitteeseen liittyvät myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan pyrkimyksenä tulisi olla tiivis ja keskittyvä yhdyskuntarakenne. Alavieskassa tämä tarkoittaa kuntarakenteen tasolla sivukylien asukasmäärien vähenemistä ja keskustaajaman kasvua siten, että asukkaat, palvelut ja työpaikat keskittyisivät keskustaan. Taajamoitumisen voimistuminen aiheuttaa muutoksia alueen asuntotarjontaan ja rakennettuun ympäristöön. Keskusta-alue toisaalta tiivistyy ja toisaalta myös laajentuu hieman. Maa- talousvaltaiset alueet kirkonkylän ympärillä pyritään varaamaan maatalouselinkeinolle, mutta haja-asutuksen mahdollinen lisääntyminen maatalousvaltaisilla alueilla tietää ongelmia elin- keinon harjoittamiselle. Osoittamalla tiettyjä kyläalueita ap-merkinnällä kehitettäviksi kyläalu- eiksi, pyritään välttämään tätä ongelmaa. Uusia asuinalueita on osoitettu merkinnöillä AP ja AP-res. Näistä ensivaiheessa asemakaavoitettavat ja rakennettavat alueet sijoittuvat olevan taajamarakenteen sisälle tai välit- tömään läheisyyteen. Reservialueet, joiden rakentaminen on tarkoitus aloittaa, kun muut alueet ovat rakentuneet tai muut ehdot täyttyvät, sijoittuvat taajamarakenteen ulkopuolelle alueille, joilla tällä hetkellä harjoitetaan voimakkaasti maataloutta tai joiden tulvasuojelu ei ole vielä asuinalueilta edellytettävällä tasolla. Uudet asumisen alueet tiivistävät ja laajentavat hallitusti yhdyskuntarakennetta. Rakentamisen lisääntymisellä on lähes poikkeuksetta vaikutuksia luonnonympäristöön - erityisesti sen monimuotoisuuden säilymiseen. Kuitenkaan osayleiskaavassa uusia pysyvän asumisen alueita ei ole sijoitettu luontoselvityksessä merkittäviksi luontokohteiksi luokitelluille alueille.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 56 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Uudet asuinalueet tulevat hallitsemaan maisemaa nykyisin luonnontilaisilla tai viljelyskäytös- sä olevilla alueilla yhä useammissa paikoissa. Toisaalta tämä kehitys tuo vesistönäkymät yhä useammin osaksi taajamanäkymiä mm. Jutilanrannassa, Sarparannassa ja mielenkiin- toisina kanavanäkyminä Järviojan varressa.

Kuva x. Taajaman laajeneminen lännen suuntaan joen rantapelloille on luonteva kasvusuunta. Elinkeinot: Nykyisiä ja osayleiskaavassa laajentuviksi osoitettuja teollisuusalueita sijaitsee lähellä uhanalaisen eläinlajin (liito-orava) elinpiiriä. Laajentuessaan alueen elinkeinonharjoittaminen saattaa aiheuttaa vaaraa luonnon monimuotoisuudelle. Taajaman ulkopuolelle, Ylivieskantien varteen osoitettu uusi työpaikka- ja teollisuusalue muuttaa tienvarsimaisemaa voimakkaasti, mutta ei aiheuttane vaaraa pohjavesialueille, jotka sijaitsevat juuri osayleiskaavan ulkopuolella Kiimamaan ja Kähtävän suunnalla. Liikenne: Liikenne lisääntyy asutuksen ja asukasmäärän kasvun myötä. Autolla liikkumisen kautta hiukkaspäästöt, pöly ja melu lisääntyvät. Tämä saattaa pitkällä aikavälillä vaarantaa luonnon monimuotoisuutta, ympäristön puhtautta ja terveellisyyttä osayleiskaavan alueella. Koska kyseessä on kuitenkin väestömäärältään pieni taajama, em. negatiiviset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Toisaalta osayleiskaava mahdollistaa myös työpaikkaomavaraisuuden kasvua ja pendelöinti Alavieskan ja lähikuntien välillä voi sitä kautta vähentyä. Osayleiskaavan osoittama yhdyskuntarakenne on tiivis. Etäisyydet asuinalueiden ja työpaikka-alueiden välillä ovat niin pienet, että auton käyttö sisäisiin työmatkoihin tai omassa kunnassa sijaitsevien palveluiden käyttä- miseen ei ole välttämätöntä. Osayleiskaava tarjoaa siis mahdollisuuden sekä kestävän kehi- tyksen mukaiseen kasvuun että kehitykseen, jossa ympäristön arvot vaarantuvat.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 57 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Lisääntyvä autoliikenne aiheuttaa paineita kevyenliikenteen väylien rakentamiseen. Kevyen- liikenteen yhteystarpeita on osayleiskaavassa osoitettu runsaasti keskustan erisuuntaisille liikenneväylille. Virkistys: Osayleiskaavassa lähivirkistysalueiksi on osoitettu keskustan jokirantoja sekä Pap- pilanniemen alue. Osa alueista on jo rakennettu, mutta reitistöissä on myös osoitettu laajen- nusvaraa.

5.1.2 Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin Osayleiskaavan taloudellisia vaikutuksia ovat mm. yhdyskuntarakenteeseen, infrastruktuu- riin, asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sijoittumiseen sekä niiden saavutettavuuteen kohdistuvat muutokset. Asuminen: Asumisen määrän kasvun taloudelliset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa Ala- vieskan kuntaan, jonka on huolehdittava alueiden maanhankinnasta, kaavoituksesta ja infrastruktuurin rakentamisesta. Kunnan omistuksessa on vain murto-osa osayleiskaava- alueesta, pääosan ollessa yksityisessä omistuksessa. Kunta omistaa Uunimetsästä, Sarpa- rannasta ja uuden teollisuusalueen alueelta sekä vähäisessä määrin Mönkönvainion suun- nalta raakamaata. Maanhankinnan onnistuminen määrää vahvasti osayleiskaavan toteutumista tai toteutumatta jäämistä keskeisillä alueilla, niin uusien asumisen kuin palvelujen sekä työpaikka- ja teollisuusalueiden kohdalla. Elinkeinot ja palvelut: Kaavassa osoitetaan uusia työpaikka- ja teollisuusalueita. Alueiden tarkempi kaavoitus sekä infrastruktuurin rakentaminen lankeavat luonnollisesti kunnan mak- settaviksi, mutta alueiden käyttöönotto ja yritystoiminnan lisääntymisen taloudelliset vaikutukset kunnalle ovat positiivisia. Kunnan on varauduttava alueiden markkinointiin sekä olevien pienteollisuus- ja työpaikka- alueiden kehittämiseen. Liikenne: Osayleiskaavassa on osoitettu joitakin uusia tielinjoja kaavoitettavien alueiden si- sälle. Uusia kevyenliikenteenväyliä osoitetaan runsaasti taajaman sisälle ja sieltä läheisille asuin- ja työpaikka-alueille. Oletettavasti tulevaisuudessa kunnalle lankeaa yhä useammin velvoite kevyenliikenteen väylien rakentamisesta ja ylläpidosta. Tätä kautta taloudelliset vaikutukset kunnalle kasvavat, kun kaavassa osoitettu asutuksen lisäys toteutuu, autoliikenne lisääntyy ja paineet kevyenliikenteenväylien rakentamiseksi kasvavat. Polttoaineen hinnan noustessa liikkumiskustannukset koituvat suuriksi haja-asutusalueilla ja Alavieskankin maaseutukylissä asuville. Tämän suuntauksen voisi olettaa nopeuttavan kehi- tystä, jossa alavieskalaiset muuttavat yhä useammin kunnan sisällä keskustaajamaan. Rat- kaisevaa on, kuinka moni muuttajista jää kuntaan – muualla työssäkäyville houkutus siirtyä työpaikkakunnalle asumaan lienee suuri. Liikkumiskustannuksista vastaavat pääosin asukkaat itse.

5.2 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset liittyvät eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin, asuinympäristön laatuun, asumismuotoon, asukkaiden virkistysmahdollisuuksiin, palvelujen ja työpaikkojen olemassaoloon, niiden sijaintiin ja saavutettavuuteen, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimivuuteen, ihmisten toimeentulomahdollisuuksiin sekä ympäristön yleiseen terveellisyy- teen ja turvallisuuteen.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 58 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

5.2.1 Asuminen, rakennettu ympäristö ja elinkeinot Alavieskan kirkonkylän rakentaminen on alun perin ollut pääosin hallintoon, asumiseen ja elinkeinoihin - erityisesti maatalouteen - liittyvää. Vuosien myötä alueelle on syntynyt myös maatalouteen suoraan kytkeytymätöntä asuinrakentamista. Alavieskan keskustaan ja sen tuntumaan osoitettu uusi asutus tiivistää ja laajentaa taajamarakennetta luoden paikalle uutta identiteettiä. Vanha Alavieska, jossa asukkaat tunsivat toisensa, on jo nyt muuttunut kaupun- kimaisemmaksi sosiaaliseksi ympäristöksi, jossa kontaktit naapurustoon ovat vähäisempiä. Asutuksen lisääntyessä tämä kehitys jatkuu edelleen. Uudet asukkaat tuovat mukanaan elinvoimaisuutta ja kunnan elinkelpoisuus vahvistuu sitä kautta. Muuttaminen keskustaajamaan edellyttää kuitenkin painavia syitä muuttaa; työpaik- koja, hyviä kunnallisia ja yksityisiä palveluja ja houkuttelevaa asuinympäristöä. Asukkailta saadussa palautteessa todettiin monesti keskustan ilmeen kaipaavan kohentamis- ta. Nykyinen taajamakuva koettiin liikennepainotteiseksi ja karuksi. Osayleiskaavamääräyk- sissä kiinnitetään huomiota keskustan taajamakuvan kohentamiseen. Rakennetun ympäris- tön osalta kaavamerkinnöissä ja määräyksissä osoitettu ydinkeskustan (Keskustien varsi ja C-alueet) kehittäminen vaikuttaa myönteisesti kohentuvan taajamakuvan kautta. Nykyisin epäesteettiseksi koettua pääkatua ja sen lähialuetta kehitetään viihtyisäksi. Elinkeinojen osalta yleiskaava mahdollistaa toteutuessaan työpaikkojen määrällisen lisään- tymisen ja olemassa olevien yritysten kasvun. Maatalouselinkeinon harjoittaminen on mahdollista alueella myös tulevaisuudessa. Sille tur- vataan toimintaedellytykset ja toiminnan mahdollisesti loppuessa, on alueille osoitettu paikoin myös jatkokäyttö.

5.2.2 Liikenne Osayleiskaavan toteutuessa myös liikenne lisääntyy Alavieskan keskustaajaman alueella – sen sisäisillä kaduilla ja tieyhteyksillä taajaman ulkopuolelle. Liikenteen melusta on haittaa asumisviihtyvyydelle ja elinympäristön turvallisuuden kokemukselle. Valtatien tuntumassa sijaitsevat asumisen alueet voidaan kokea meluisina. Toteutuessaan kevyenliikenteen yhteydet parantavat mahdollisuuksia liikkua muuten kuin autolla. Kevyenliikenteen reiteillä on myös ylikunnallista merkitystä, ja niitä voivat hyödyntää retki- ja kuntopyöräilyssä niin Kalajoen kuin Ylivieskankin asukkaat.

5.2.3 Virkistys Alavieskan keskustan virkistysmahdollisuudet lisään- tyvät entisestään kaavan toteutuessa, ja tämä lisää myös asukkaiden viihtyvyyttä. Kirkonkylässä sijaitsee Pappilanniemen tärkeä retkeilyalue. Sen lisäksi uusi retkeilyalue Vivunkummussa lisää virkistysmahdolli- suuksia. Kirkonkylältä pohjoisen suuntaan olevat la- tuyhteydet säilyvät, samoin moottorikelkkareitti. Ke- vyenliikenteen reittien lisääntyminen parantaa asukkaiden turvallisia, ei-autolla tapahtuvia liikkumismah- dollisuuksia, ja tämä lisää niin viihtyvyyttä kuin turval- lisuudentunnetta.

Kuva x. Virkistysmahdollisuudet vaikuttavat asukkaiden viihtymi- seen.

Alavieskan keskustan osayleiskaava 59 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636

Viihtyvyyteen vaikuttavat virkistystoimintojen lisäksi elinympäristön visuaalinen laatu; maise- mien kauneus ja näkymät ympäristöön mm. vesistöön. Vesistönäkymiä lisäävät rantojen käyttöönottaminen ja rakentaminen yhteisiksi virkistysalueiksi, kulkureiteiksi tai venevalka- miksi. 6 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN

Yleiskaavan tavoitevuodeksi on asetettu vuosi 2030. Kaavan lähtökohtana asuinalueiden toteuttamisen osalta on ollut, että nykyisiä asuinalueita alueita laajennetaan asemakaavoit- tamalla ja kyläalueita voidaan tarvittaessa tiivistää. Alavieskan keskustan osayleiskaavassa on kuvattu kaavan toteuttamisen vaiheistus siten, että reservialueina merkityt kohteet toteutetaan vasta, kun valtaosa varsinaiselle rakentamiselle osoitetuista alueista on toteutunut tai alueet on muuten otettavissa käyttöön.

Myös teollisuuden osalta pyritään toteuttamaan ensin olemassa olevat alueet, niitä täyden- täen ja laajentaen. Mutta mikäli tarve joko toiminnan tai muun vastaan osalta edellyttää, teollisuuden tai työpaikkojen alueet voidaan toteuttaa aikaisemminkin. Tämä vaatii ensin kunnal- listekniikan rakentamisen alueelle.

Yleiskaavassa on osoitettu asemakaavoitettava alue (vihreä ak), joka on nykyistä asema- kaavoitettua aluetta laajempi. Alue ei ole kunnan omistuksessa, joten toteutus vaatii aktiivi- suutta maanhankinnassa. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx. 6.2 Toteutuksen seuranta Kunta seuraa vuosittain kaavoituskatsauksessa osayleiskaavan toteutumista.

Oulussa 20.11.2012

Annaelina Isola Iikka Ranta Arkkitehti Arkkitehti SAFA, YKS-298

Alavieskan keskustan osayleiskaava 60 AIRIX Ympäristö Oy Työnro E23636