KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT TOISELLA ASTEELLA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2008 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

SISÄLLYSLUETTELO

1 Johdanto ...... 4

2 Muistiossa käytetyt käsitteet ja lyhenteet...... 6

3 Työsuunnitelma ja seuranta...... 7

4 Hankkeen tavoitteet...... 9

5 Nykytilan kuvaus ...... 11 5.1 Toisen asteen perustutkinnot ...... 13 5.2 Yhteiskunnan jäsenyys...... 15 5.3. Hankkeen aikana esille tulleita näkökulmia ...... 15 6 PKS-KV -ryhmän toimenpide-ehdotukset ...... 17 6.1. Toimenpide-ehdotukset opetusministeriölle...... 17 Rakenne...... 17 Rahoitus...... 19 Koulutus ...... 20 6.2. Toimenpide-ehdotukset pääkaupunkiseudun kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille...... 20 Rakenne...... 20 Koulutus ...... 21 6.3. Toimenpide-ehdotukset pääkaupunkiseutukuntien yhteistyöryhmille...... 22 Rakenne – Lukiokoulutuksen yhteistyöryhmä...... 22 Rakenne – Ammatillisen koulutuksen yhteistyöryhmä ...... 23 7 Hankkeen ennakkoarviointi ja arviointi...... 24

2 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

LIITEOSA

8 Selvitykset...... 25 8.1 Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajanuorten mahdolliset opintopolut toiselle asteelle...... 26 8.2 Vieraalla kielellä koulutusta tarjoavat toisen asteen oppilaitokset pääkaupunkiseudulla 2008...... 28 8.3 Lukiolaisten kotikunnat pääkaupunkiseutukuntien suomen- ja vieraskielisissä lukioissa 20.1.2008...... 34 8.4 Lukiolaisten äidinkielet pääkaupunkiseutukuntien suomen- ja vieraskielisissä lukioissa ...... 35 8.4.1 Lukiolaiset suomi toisena kielenä (S2) opetuksessa pääkaupunkiseutukuntien suomen- ja vieraskielisissä lukioissa ...... 37 8.5 Opiskelijoiden äidinkielet suomenkielisissä ammatillisissa oppilaitoksissa pääkaupunkiseutualueella ...... 38 8.6 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta (MAVA) pääkaupunkiseudulla...... 40 8.6.1 Tilastotietoja maahanmuuttajien ammatillisiin opintoihin valmistavasta koulutuksesta (MAVA) pääkaupunkiseudulla...... 42 8.8 Toisen asteen tutkintojen maksut sekä pääkaupunkiseudun IB-linjoille pyrkineiden ja hyväksyttyjen opiskelijoiden määrät eri kouluissa 2007 ...... 43 8.9 Yksityisten lukioiden kehittämissuunnitelmat ja epäkohdat suhteessa erilaisiin kansainvälisiin perheisiin ja erityisesti vieraalla kielellä annettavaan opetukseen .44 8.9.1. L’Ecole Française Jules Verne...... 44 8.9.2. Eiran aikuislukio ...... 45 8.9.3. Englantilainen koulu / The English School...... 46 8.9.4. Helsingin kansainvälinen koulu - International School of Helsinki ...... 47 8.9.5. Helsingin saksalaisen koulun lukio / Deutsche Schule...... 51 8.9.6. Kulosaaren yhteiskoulun lukio / Kulosaari Upper Secondary School...... 55 8.9.7. Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio...... 56 8.10 Yleisen kielitutkinnon taitotasoasteikko...... 57

3 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT TOISELLA ASTEELLA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2007

Hankkeessa on selvitetty vieraskielisten ja Suomeen palaavien perheiden nuorten toisen asteen (lukio- ja ammatillinen koulutus) koulutuspalveluiden järjestämistä pääkaupunkiseudulla toimivalla ja vetovoimaisella tavalla. Hanke on jatkoa vuoden 2006 kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusta selvittäneelle hankkeelle ja liittyy osaavan työvoiman saatavuuteen, hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan ja maahanmuuttajien koulutukseen.

1 Johdanto Suomella on haasteellinen vuosisata edessään. Väestörakenteessa on odotettavissa merkittäviä muutoksia, ja ennusteita julkisten palveluiden mahdollisuuksista sekä jatkuvuudesta on tarjolla useasta tutkimusjärjestöstä, kaikki toistaen samaa: Suomen väestön huoltosuhde kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä (Etla B230, 2007). Maahanmuuttopolitiikkaan ja maahanmuuttajien palveluihin on panostettava merkittävästi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Pääkaupunkiseudulla on herätty aikaisin. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, joka perustettiin vuonna 2004, toteaa yksikantaan esittelyssään, että ”kilpailukyky ja asukkaiden hyvinvointi tukevat toisiaan. Asuminen, infrastruktuuri … , hyvinvointipalvelut ja osaaminen ovat edellytyksiä kilpailukyvylle, joka mahdollistaa näiden ylläpidon ja kehittämisen. Kaikki strategiset päämäärät turvaavat sosiaalista eheyttä.”. Tätä mukaellen pääkaupunkiseudun yhteisessä visiossa todetaan, että ”pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää.”. (Helsinginseutu.fi -sivusto, 2008) Tässä hankkeessa kartoitettiin vieraskielisten 15–19 -vuotiaiden nuorten toisen asteen nivelvaihetta ja toisen asteen koulutusjärjestelyjä pääkaupunkiseudulla. Esitetyissä toimenpide-ehdotuksissa on pyritty selkeyttämään maahanmuuttajanuorten koulutuspalveluiden tarjontaa ja järjestämistä erityisesti asiakasnäkökulmasta. Pääkaupunkiseudun alueen kasvukehitys edellyttää oikeiden toimenpiteiden käynnistämistä oikeaan aikaan tasokkaan ja moninaisia tarpeita vastaavien koulutuspalveluiden tarjonnan jatkumisen hyvinvointipalveluna, ja siten varmistaa alueella jatkuva osaavan työvoiman resurssi. Hanke on jatkoa vuoden 2006 aikana toteutetulle kaupunkiohjelmahankkeelle, jossa selvitettiin kansainvälisten perheiden lasten ja nuorten perusopetuksen järjestäminen pääkaupunkiseudun palvelualueella. Näiden kahden hankkeen aikana on selvitetty kunnan tehtävänä olevien 6–19 -vuotiaiden lasten ja nuorten kansainvälinen koulutuksen järjestäminen pääkaupunkiseutualueella. Hankkeessa on toimeksiannon mukaisesti selvitetty ja tehty toimenpide- ja

4 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

menettelytapaehdotukset vieraskielisten ja Suomeen palaavien perheiden lasten ja nuorten toisen asteen koulutuspalveluiden järjestämisestä pääkaupunkiseudulla siten, että alueelle muuttavien perheiden tarpeet huomioidaan riippumatta asuinkunnasta tai koulutuksen järjestäjästä (asiakasnäkökulma). Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla - hankkeen toteutuksesta ovat vastanneet jokaisen pääkaupunkiseudun neljän kunnan opetustoimen edustajasta koostuva ohjausryhmä ja sen puheenjohtaja, neljä ohjausryhmän jäsenten nimeämää alatyöryhmää, joissa on ollut edustettuna alueen kuntien opetustoimet sekä Yksityiskoulujen liitto ry., sekä hankkeeseen palkattu päätoiminen projektipäällikkö. Ritva Tuomi-Rautiaisen siirryttyä muihin tehtäviin 1.1.2008 alkaen Annika Lindfors aloitti hankkeen projektipäällikkönä. Toimeksiannon mukaisesti pääkaupunkiseudun kansainvälisten perheiden toisen asteen koulutusta selvittävät työryhmät (PKS-KV -ryhmä) ovat laatineet toimenpide-ehdotuksia opetusministeriölle sekä alueen kunnille ja niiden opetustoimille sekä muille toisen asteen koulutuksen järjestäjille. Ehdotusten pohjaksi hankkeen puitteissa on tehty runsaasti selvitystöitä, jotka esitetään raportin lopuksi. Hankkeen kesto on ollut 1.3.2007–30.4.2008. Hankkeen vastuuorganisaatio on ollut Helsingin kaupungin opetusvirasto. Ohjausryhmä kiittää kaikkia työhön osallistuneita tahoja ja jättää ehdotuksensa kunnioittavasti asianomaisille viranomaisille.

Helsingissä 18.4.2008

Eeva Penttilä Kansainvälisten asioiden päällikkö, Helsingin opetusvirasto Ohjausryhmän puheenjohtaja

Eila Kunnari Antti Rönkä Opetuspäällikkö, Helsinki Koulutoimen johtaja, Kauniainen

Ilpo Salonen Paula Ylöstalo-Kuronen Opetuspäällikkö, Espoo Va. apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa

Ritva Tuomi-Rautiainen Annika Lindfors Projektipäällikkö, Helsinki Projektipäällikkö, Helsinki Ohjausryhmän sihteeri Ohjausryhmän sihteeri 1.3.–31.12.2007 1.1.–30.4.2008

5 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

2 Muistiossa käytetyt käsitteet ja lyhenteet

Tässä hankkeessa ja sen toimenpide-ehdotuksissa on käytetty seuraavia käsitteitä ja lyhenteitä.

- IB-tutkinto tarkoittaa International Baccalaureate -tutkintoa, jota valvoo International Baccalaureate Organization (IBO). - Kaksikielisellä opetuksella tarkoitetaan opetusta, joka annetaan sekä suomen tai ruotsin että jollain vieraalla kielellä. - Kansainvälisellä perheellä tarkoitetaan kansainvälisesti liikkuvaa perhettä (Internationally Mobile Family, IMF) tai maahanmuuttajataustaista perhettä (MMT-perhe). - Kansainvälisesti liikkuvalla perheellä (Internationally Mobile Family, IMF) tarkoitetaan perhettä, joka pääasiassa työperusteisesti muuttaa väliaikaisesti (yleensä alle kolmeksi vuodeksi) maahan. Perhe voi olla joko suomalaissyntyinen tai ulkomaalainen. - Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen väliaikaisesti tai pysyvästi muuttanutta kansainvälisen perheen jäsentä. - Maahanmuuttajataustaisella perheellä (MMT-perhe) tarkoitetaan perhettä, jossa molemmat vanhemmat puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Perheen lähtökohtana on yleensä asettua asumaan pysyväisluontoisesti Suomeen ja perhettä tuetaan Suomeen kotoutumiseksi. - Oman äidinkielen opetuksella tarkoitetaan maahanmuuttajanuoren saamaa viikoittaista kahden tunnin opetusta lapsen äidinkielellä tai kotona puhutulla kielellä taikka ulkomailla hankitun kielitaidon ylläpitokielellä. - PKS-KV -ryhmällä (pääkaupunkiseudun kansainvälisten perheiden toisen asteen koulutusasioita selvittävä yhteistyöryhmä) tarkoitetaan tässä hankkeessa toimineita ohjausryhmän ja alatyöryhmien jäseniä. - Pääkaupunkiseutu ja kehyskunnat tarkoittaa Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan lisäksi Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntia. - S2/R2 -opetus tarkoittaa suomen/ruotsin kielen opiskelua toisena kielenä tilanteessa, jossa lapsen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. - Yleinen kielitaito, YKI-taitotaso, tarkoittaa yleisen kielitutkinnon perusteissa määritettyä kielitaidon tasoasteikkoa 1-6, jossa 6 edustaa kaikenlaisen puheen ja kirjoitetun vaikeuksitta ymmärtämistä. - Vieraan kielen opetuksella tarkoitetaan muiden kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen opetusta. - Vieraskielisellä nuorella tarkoitetaan äidinkielenään muuta kuin suomen, ruotsin tai saamen kieltä puhuvaa henkilöä - Vieraskielisellä opetuksella tarkoitetaan jollain muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä annettavaa opetusta.

6 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

3 Työsuunnitelma ja seuranta

1. Ohjausryhmän puheenjohtajan (Helsingin kaupungin opetusvirasto) ja päätoimisen projektipäällikön (Helsingin kaupungin opetusvirasto, toimii myös työryhmän sihteerinä) valinta 3/2007 2. PKS -ohjausryhmän asettaminen (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) 4/2007 3. PKS-alatyöryhmien asettaminen 4/2007 4. Toimeksiannon tarkentaminen 3-4/2007 5. Koulutusverkoston sitouttaminen hankkeeseen 3–4/2007 6. Olemassa olevan koulutustarjonnan kartoittaminen 4–7/2006 7. Koulutustarpeen ennakoinnin kehittäminen 3–8/2006 8. Koulutustarjonnan järjestämistavan, koulutuksen tarjonnan ja koulutustarpeen ennakoinnin sekä tiedottamisen suunnittelu 9/2007 - 1/2008 9. Loppuraportointi ja loppuseminaari 4/2008

Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla -hanke kuuluu pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2007, jonka pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman johtoryhmä hyväksyi kokouksessaan 12.12.2006. Uudenmaan liiton maakuntahallitus myönsi päätöksellään 26.3.2007 (päätös § 48) hankkeelle 30 000 euroa maakunnan kehittämisrahana ja 30 000 euroa pääkaupunkiseudun kuntien yhteisrahoituksena. Helsingin kaupungin opetusvirastolle jäi vastuuvirastona hankkeen muu rahoitusvastuu. Hankkeen alkamisajankohta oli 1.3.2007 ja päättymisajankohta 30.4.2008. Helsingin kaupungin opetustoimen johtaja Rauno Jarnila päätti perustaa kaupunkiohjelmahankkeen Kansainvälisten perheiden toisen asteen koulutuspalvelut pääkaupunkiseudulla -työryhmän (ohjausryhmän) ajaksi 1.3.2007 – 30.4.2008 seuraavasti: puheenjohtajaksi kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilän, jäseneksi Helsingin opetusviraston edustajana vs. opetuspäällikkö Mervi Pekkarin ja sihteeriksi projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiaisen. Samalla opetustoimen johtaja Rauno Jarnila päätti pyytää pääkaupunkiseudun muita kuntia nimeämään ohjausryhmään omat toisen asteen koulutusta edustavat jäsenensä sekä hankkeen lukio- ja ammatillisen koulutuksen ryhmiin asianomaisia tahoja edustavat yksiköt nimeämään itseään edustavat jäsenensä mahdollisimman pian.

7 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet: Kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilä, Helsinki, puheenjohtaja Opetuspäällikkö Eila Kunnari, Helsinki 1.7.2007–30.4.2008 Vs. opetuspäällikkö Mervi Pekkari, Helsinki 19.3.–30.6.2007 Koulutoimen johtaja Antti Rönkä, Kauniainen Opetuspäällikkö Ilpo Salonen, Espoo Opetustoimen johtaja Paula Ylöstalo-Kuronen, Vantaa Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri 1.2.–31.12.2007 Projektipäällikkö Annika Lindfors, Helsinki, sihteeri 1.1.–30.4.2008

Kansainvälisten perheiden lukiokoulutustarjontaa, vieraskielisten koulujen koulu- verkkoa ja opetussuunnitelmia selvittäneessä alatyöryhmässä 10.4.–7.11.2007 ovat olleet: Kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilä, Helsinki, puheenjohtaja Rehtori Harri Rinta-aho, Espoon kaupungin lukiot Rehtori Ari Huovinen, Helsingin kaupungin lukiot Rehtori Tapani Ala-Reinikka, Kauniaisten kaupungin lukiot Rehtori Risto Väyrynen, Vantaan kaupungin lukiot Rehtori Gun-Maj Roiha, ruotsinkieliset PKS-lukiot Rehtori Anja-Liisa Alanko, Yksityiskoulujen liitto ry Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri

Kansainvälisten perheiden ammatillista peruskoulutustarjontaa, vieraskielisten koulujen koulu-verkkoa ja opetussuunnitelmia selvittäneessä alatyöryhmässä 10.4.–22.10.2007 ovat olleet: Kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilä, Helsinki, puheenjohtaja Rehtori Harriet Ahlnäs, Practicum Kehityspäällikkö Carita Cruz, Amiedu Rehtori Tuula Lapila, Helsingin palvelualojen oppilaitos Helpa Rehtori Eeva Rahikainen, Vantaan ammattiopisto Varia Lehtori Auni Pajari, Espoon seudun koulutuskuntaryhmä Omnia Rehtori Sinikka Sartonen, Mercuria Suunnittelupäällikkö Irene Surakka, Espoon kaupunki Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri

Syrjäytymisuhan alla olevien maahanmuuttajien ohjaamista koulutuksen piiriin liittyviä asioita selvittäneessä alatyöryhmässä 10.4.–22.10.2007 ovat olleet Kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilä, Helsinki, puheenjohtaja Koulutussuunnittelija Ulla Juhanko, Helsingin kaupunki Maahanmuuttajaopettaja Anu Kyyhkynen, Kauniaisten kaupunki Koulutuspäällikkö Marja Repo, Vantaan kaupunki Koulutussuunnittelija Marja Suur-Uski, Espoon kaupunki Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri

8 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Ohjausryhmä päätti perustaa suunnittelijaryhmän valmistelemaan toimenpide- ehdotukset. Suunnittelijaryhmässä ovat olleet 10.10.2007–30.4.2008: Kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilä, Helsinki, puheenjohtaja Koulutussuunnittelija Ulla Juhanko, Helsingin kaupunki Maahanmuuttajaopettaja Anu Kyyhkynen, Kauniaisten kaupunki Koulutussuunnittelija Marja Suur-Uski, Espoon kaupunki Opetustoimen suunnittelija Marja Viljamaa, Vantaan kaupunki Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri 31.12.2007 asti Projektipäällikkö Annika Lindfors, Helsinki, sihteeri 1.1.–30.4.2008

Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa ja alatyöryhmät kokoontuivat yhteensä 19 kertaa. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja projektipäällikkö ovat raportoineet vuoden 2007 aikana kaupunkiohjelman johtoryhmän pyyntöjen mukaisesti toiminnan sisällöstä ja varojen käytöstä. Puheenjohtaja on lisäksi raportoinut toiminnasta kaksi kertaa pääkaupunkiseudun opetus- ja sivistystoimen johtajille. Varojen käytöstä raportoitiin hankkeen päätyttyä maksatushakemusten yhteydessä Uudenmaan liittoon. Aineisto kerättiin ja analysoitiin 2006–2008.

4 Hankkeen tavoitteet Työn tavoitteena on ollut: - kansainvälisten perheiden aseman parantaminen toisen asteen koulutuspalvelujen käyttäjinä palveluja kehittämällä sekä palveluiden yhteiskäytöllä ja yhteisellä tarjonnalla, - pysyvästi maahan asettuneiden ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten toisen asteen opetusjärjestelyiden sekä opetuksen tukitoimien kartoittaminen ja kuvaaminen pääkaupunkiseudulla syrjäytymisvaaran ehkäisemiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi, - koulutuspalveluiden yhteisen tiedottamisen koordinointi. Lapsen ja nuoren oikeus hyvään koulutukseen ja tasaveroisiin mahdollisuuksiin muiden lasten kanssa on keskeisimpiä suomalaisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien sekä demokratiakäsityksemme määrittelevistä oikeuksista tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Nykyinen kansainvälistynyt ilmapiiri ja laaja globalisaation vastaanotto maailmassa on tehnyt näistä oikeuksista ja niiden toteutumisesta kilpailukykyiset tekijät myös vanhempien työmarkkinoilla. Jotta oikeus hyvään koulutukseen ja tasaveroisiin mahdollisuuksiin muiden kanssa voidaan toteuttaa, lasten ja nuorten erilaiset elämäntilanteet on otettava huomioon myös koulutusta ja koulutuksen tukipalveluja järjestettäessä. Pääkaupunkiseutualueen houkuttavuus työperäistä maahanmuuttoa ajatellen edellyttää myös sitä, että koulutuksensa jo muualla aloittaneille nuorille tarjotaan tarkoituksenmukaisia koulutuspalveluita, ja että niihin kiinni pääseminen on helppoa siitä huolimatta milloin perhe kouluvuoden aikana saapuu maahan. Toisen asteen koulutuksesta voidaan Suomessa siirtyä suoraan työelämään,

9 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

mutta ennen kaikkea toisen asteen koulutuksen on luotava edellytykset myös jatko-opintoja varten, myös kansainvälisesti. Tämä puolestaan edellyttää, että koulutuspalvelutarjonta on laadukasta, toimivaa ja hyvin koordinoitua. Monessa suhteessa pääkaupunkiseudun kuntien on järkevää toimia yhteisesti koulutuspalveluiden järjestämisessä, täydentäen ja tukien toisiaan, jolloin palveluiden laatua voidaan parantaa kustannustehokkaasti. Tähän hankkeeseen ovat tästä syystä osallistuneet sekä yksityiset ja valtioiden omistamat että pääkaupunkiseudun kaupungit ja niiden ammatilliset ja yleissivistävät oppilaitokset. Hankkeen kohderyhmä on perheiden eri syistä johtuvan maahanmuuton seurauksena pääkaupunkiseudun toisen asteen koulutuspalveluja käyttävät 15–19 -vuotiaat maahanmuuttajanuoret. Hankkeen edunsaajia ovat paitsi koulutuspalveluita käyttävät nuoret ja heidän perheensä myös pääkaupunkiseudun kulttuuri- ja elinkeinoelämä, jotka enenevässä määrin pystyvät houkuttelemaan lisää työperäisiä maahanmuuttajia paikkaamaan muun muassa ikääntymisestä johtuvaa työvoimapulaa.

10 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

5 Nykytilan kuvaus Tässä hankkeessa on hyödynnetty pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen toteuttaman väestö- ja palvelutarveselvityksen 2015 ja 2025 lukuja, maahanmuuton ja väestönkasvun ennakointilukuja ja tilastoja sekä Helsingin kaupungin tietokeskuksen laatimia tilastoja ja väestöennusteita. Näiden ennusteiden, sekä hankkeen ensimmäisen vaiheen yhteydessä tehdyn ulkosuomalaisille suunnatun kyselyn vastausten, valossa on selvää, että pääkaupunkiseudun yhteiskunnan rakenne on muutoksen edessä. Väestö kansainvälistyy, matkailu alueella lisääntyy, ja kuntalaiset kohtaavat yhä useammin arjessa globalisaation myötä kasvavan kansainvälistymisen. Koulutuksen osalta tämä merkitsee paitsi valtaväestön monikulttuurisuuskoulutukseen liittyviä haasteita myös vieraskielisten perheiden nuorten kouluttamiseen liittyviä rakenteellisia haasteita. Opetusministeriön selvityksessä 32/2007 todetaan, että vuoteen 2012 mennessä 6-18-vuotiaiden kokonaismäärä tulee pienenemään jonkin verran, mutta samalla vieraskielisten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa, sillä suomalaiset ikäryhmät pienenevät ja vieraskielisten kokonaismäärät kasvavat. Eurooppalaisen väestön muuttoliike on muistion mukaan voimistunut ja voimistunee edelleen, ja hallituksen maahanmuuton lisäämiseen tähtäävät tavoitteet ja toimenpiteet vaikuttanevat siihen, että vieraskielisten väestöosuus kasvanee viime vuosia nopeammin, muun muassa siksi, että syntyvyys vieraskielisessä väestössä on suurempaa kuin Suomessa keskimäärin. Pääkaupunkiseudulle on keskittynyt merkittävästi suurempi määrä maahanmuuttajia kuin mihinkään muualle Suomeen. Alueen ennakoidusta väestönkasvusta vuoteen 2025 mennessä 75 prosenttia muodostuu maahan muuttavista Suomen ja muiden valtioiden kansalaisista. Siksi myös palveluiden saatavuuden ja tarjonnan on oltava laajempaa ja sitä on tuotettava useammalla kielellä kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan väestö- ja palvelutarveselvityksessä ennakoidaan, että 16–18 -vuotiaiden ryhmässä vieraskielisten nuorten määrä kasvaa vuoden 2006 yhdeksän prosentin osuudesta vuonna 2015 13 prosenttiin ja 2025 peräti 19 prosenttiin. Koska toisella asteella enenevässä määrin hakeudutaan myös muiden kuntien alueella sijaitseviin oppilaitoksiin, on paikallaan ottaa huomioon ennusteet, joissa ikäluokan nuorista vuonna 2006 neljännes asui pääkaupunkiseudun kehyskunnissa, ja heidän osuutensa arvioidaan 2025 olevan jo 31 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että viidessätoista vuodessa alueen koulutuspalveluita käyttävistä nuorista liki joka kolmas asuu pääkaupunkiseutukuntien ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla toimii myös useita erikoistehtävän saaneita oppilaitoksia, jotka houkuttelevat suomalaisia nuoria myös Uudenmaan maakunnan ulkopuolelta. Äidinkieleltään vieraskielisiä opiskelijoita on merkittävä osuus pääkaupunkiseudulla suhteessa muuhun maahan. Lukiokoulutuksessa vuonna 2005 vieraskielisten opiskelijoiden osuus oli noin kuusi prosenttia koko maan vajaaseen kolmeen prosenttiin nähden, ammatillisessa koulutuksessa heitä oli vajaa kahdeksan prosenttia (koko maassa vajaa neljä prosenttia). Toisaalta, vieraskielisten nuorten osallistuminen toisen asteen koulutukseen on pääkaupunkiseudulla toistaiseksi ollut selvästi heikompaa suhteessa suomen- ja ruotsinkielisiin nuoriin. 16–18 -vuotiaista vieraskielisistä nuorista vain 55,5

11 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

prosenttia opiskelivat toisella asteella vuonna 2005 (suomenkielisistä 87,4 ja ruotsinkielisistä 88,9 prosenttia). Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa tämän ilmiön keskeisenä syynä ovat maahanmuuttajien puutteelliset kielitaidot. Koko maan toisen asteen opiskelijoista vieraskielisistä lukiolaisista vajaa puolet ja ammatillisista opiskelijoista noin 35 prosenttia opiskelee pääkaupunkiseudulla. Opetusministeriön asettamaan tavoitteeseen, jossa 95 prosenttia 25–34 -vuotiaista on suorittanut perusasteen jälkeisiä opintoja vuoteen 2020 mennessä, on maahanmuuttolukujen valossa paljon tehtävää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Opetuksen ja koulutuksen saralla muutosten toteuttaminen ja tulosten saaminen kestää suhteellisen kauan, ja siksi ennakointi on erityisen tärkeää opetus- ja koulutuspalveluiden osalta. Toisen asteen koulutuspalveluiden kartoittaminen on tärkeää myös siksi, että jatko-opintoihin pääsee helpommin toisen asteen tutkinnon saavuttaneena. Työvoimatilastoissa pääkaupunkiseutu yhdistetään mielellään kehyskuntiinsa yhdeksi, Helsingin seudun, alueeksi, sillä se mielletään yhtenäiseksi työmarkkina- alueeksi. Alueella on muuta maata korkeampi työllisyysaste, ja koska työvoima on nuorempaa kuin muualla maassa, työvoimapoistuma alueella tullee olemaan suhteellisesti vähäisempää. Arviot työvoiman tarvittavasta muuttovoitosta kotimaassa on vuosittain noin 4 200 työntekijää. Vaikka suurin osa työpaikoista avautuu korkeakouluista valmistuneille, pääosa alueen laskennallisista aloituspaikoista tulee kohdentaa juuri toisen asteen koulutukseen, koska suurin poistuma tapahtuu työtehtävistä, joihin sopivin koulutus on toisen asteen koulutus. Toiselle asteelle tarvitaan jatkossa myös maahanmuuttajataustaisia opettajia täyttämään suurten ikäluokkien eläköitymisestä johtuvaa opettajapulaa sekä edistämään monikulttuurisuutta oppilaitoksissa. Moni maahanmuuttajataustainen opettaja jättää kuitenkin suomalaisen lainsäädännön edellyttämät pätevöitymiskoulutukset ja tutkintojen vastaavuustodistukset hankkimatta prosessin vaativuuden ja siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi. Opetushallituksen lausunto ulkomaisten tutkintojen vastaavuudesta on maksullinen, kaikkiaan noin 120 €/tutkinto. Lausunnon saaminen muun kuin pohjoismaiden tai englanninkielisten todistusten perusteella edellyttää virallisen kääntäjän suorittamaa käännöstä todistuksista sekä muista koulutukseen liittyvistä asiakirjoista. Lisäksi todistuskopioiden on oltava virallisesti oikeaksi todistettuja (maistraatin, kihlakunnan viraston tai Suomen ulkomaanedustuston antamia). Maahanmuuttajataustaisten opettajien asema opettajina on kollegoitansa heikompi ilman pätevöitymisprosessia, minkä vuoksi he usein jättävät opettajan tehtävät siirtyäkseen muihin tehtäviin. Tästä seuraa natiiviopettajien nopeaa vaihtuvuutta, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa oppimisprosessiin. Opettajan virkakelpoisuudesta toisella asteella muun muassa opetuskielen osalta säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998). Pätevöityneen maahanmuuttajataustaisen opettajan virka saattaa muodollisesta kelpoisuudesta huolimatta jäädä saamatta suomen/ruotsin kielen taitovaatimusten takia.

12 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

5.1 Toisen asteen perustutkinnot Maahanmuuttajanuorille on pääkaupunkiseudulla tarjolla toisella asteella sekä suomen-, ruotsin- että vieraskielistä lukiokoulutusta ja ammatilliseen perustutkintoon tähtäävää koulutusta. Nämä koulupolut on kuvattu selvitysosassa 7.1 (s. 23) ja oppilaitokset esitellään selvityksessa 7.2 (s. 24–32). Koulutusmuodon valinta sekä oikean oppilaitoksen löytäminen aloitetaan kartoittamalla maahanmuuttajanuoren koulutustausta. Suomessa peruskoulun päättötodistuksen suorittaneet maahanmuuttajanuoret ovat jo ehtineet tutustua suomalaiseen koulutusjärjestelmään, ja heidän osaltaan myös kielitaito on kartoitettu perusopintojen yhteydessä. Juuri maahan tulleen nuoren osalta on ensin tehtävä kielitaidon sekä lähtömaasta saadun tietotason kartoitus. Tämän jälkeen lähdetään selvittämään nuorelle sopivin koulutuspaikka. Mietittäessä toisen asteen koulutuspalveluja tälle ryhmälle, ratkaisevassa asemassa on kielten opetuksen jatkuvuus sekä hänelle soveltuvan opiskelijaohjauksen sekä tukipalveluiden tarjonta. PKS-KV -ryhmä pitää olennaisena, että heille kuitenkin tarjotaan oikeanlaista tukea heidän koulutuksensa kehityksen edetessä. Oman äidinkielen opetuksen on selkeästi todettu tukevan nuorten itsetunnon ja identiteetin muodostumista, eikä sitä tulisi rajoittaa maassa oloon perustuvilla aikamääreillä, vaan opiskelijan oman tarpeen mukaan. Mikäli nuori saapuu Suomeen kesken lukuvuotta, hänelle ei pahimmassa tapauksessa voida osoittaa sopivaa opiskelupaikkaa koko lukuvuonna. Tämä eristää nuoren tehokkaasti oman ikäluokan ystävyyssuhteista sekä voi pahimillaan laskea nuoren opiskelumotivaatiota. Erityisen hankala tilanne on nuorelle, joka jää Suomeen vain tilapäisesti, sillä jos nuoren opinnot keskeytyvät turhan pitkäksi aikaa, hänen voi olla vaikeaa edetä valitsemallaan koulutuslinjalla Suomesta lähdettäessä. Toinen ongelma on eri maista ja koulutustaustoista saapuvien nuorten arviointi keskenään opiskelupaikkoja myönnettäessä. Vaikka rehtoreilla on virkansa puolesta mahdollisuus myöntää opiskelupaikkoja opiskelijaksi ottamisen yhteishakujärjestelmän ulkopuolelta, ulkomailta saapuvat nuoret ovat keskenään epätasa-arvoisessa asemassa, koska vieraskielisille opiskelijoille ei ole omaa opiskelijaksiottojärjestelmää kansallisen yhteishaun rinnalla. Monessa tapauksessa äsken maahan saapunut nuori voi tarvita myös yleissivistävien opintojen valmistavaa koulutusta, etenkin silloin, jos nuorelle ei voida tarjota vieraskielistä koulutuspaikkaa lukiosta joko siksi, ettei nuoren kielitaito riitä vieraskieliseen koulutukseen, tai avoimia paikkoja ei ole tarjota. Mikäli nuoren suomen tai ruotsin kielitaito ei ole ehtinyt kehittyä tarpeeksi, vaikka muut yleissivistävään opiskeluun tarvittavat valmiudet ovat olemassa, koulutusta ei myöskään voi aloittaa suoraan. Näissä tapauksissa toisen asteen tutkinnon suorittaminen ja nuoren mahdollisuudet edetä jatko-opintoihin ovat uhattuna. Toisen asteen nivelvaihe muodostuu erityisen haasteelliseksi niille nuorille, joilla on perusopetuksen päättötodistus ulkomailta, tai se on jäänyt suorittamatta. Näitä nuoria tuetaan ohjaavalla ja valmistavalla opetuksella nuoren iän ja tilanteen puitteissa joko toisen asteen oppilaitoksissa, kansanopistoissa tai aikuiskoulutusoppilaitoksissa. Tämän jälkeen tulee eteen oman koulutuspolun laatiminen. Nivelvaiheessa on tärkeää löytää jokaiselle opiskelijalle asianmukainen tukipalvelu, mikäli toisen asteen koulutusta ei voida käynnistää ilman lisätukea.

13 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Suomessa toisen asteen tutkinnon voi suorittaa joko yleissivistävänä tai ammatillisena perustutkintona. Yleissivistävä toisen asteen tutkinto suoritetaan lukiossa tai aikuislukiossa, ja sillä tähdätään korkea-asteen opintoihin siirtymiseen tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimiseen. Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä tarjolla lukio-opetusta paitsi suomen- ja ruotsinkielisenä myös englannin, saksan ja ranskan kielillä. Osittain vieraskielistä lukio-opetusta tarjotaan ranskaksi ja venäjäksi. Pääkaupunkiseudulla lukiotutkinnon voi suorittaa joko suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti, International Baccalaureate-tutkintona, sekä yksityisissä ja muiden valtioiden kouluissa asianomaisen oppilaitoksen seuraaman opetussuunnitelman ja käyttämän tutkintojärjestelmän mukaan (joko mukaeltu suomalainen opetussuunitelma; AICE-tutkinto, baccalauréat tai Reifeprüfung). Näillä näkymin syksyllä 2008 toimintansa aloittavassa Helsingin eurooppalaisessa koulussa voi suorittaa lukion oppimäärän ja European Baccalaureat -tutkinnon vuodesta 2010 alkaen. Lukion oppimäärän suorittamisen jälkeen opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon suomen tai ruotsin kielellä. Suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaminen on mahdollista vain suomen ja ruotsin kielillä. Tämä asettaa vieraskieliset opiskelijat ja paluumuuttajat hankalaan asemaan tutkintoa suoritettaessa, sillä heillä ei ole ollut mahdollisuutta oppia suomen tai ruotsin kieltä riittävissä määrin. Erityisen hankalaa sopeutuminen on silloin, kun opetuskieli on ollut muu kuin suomi tai ruotsi. Rehtorin kirjoittama puoltolausunto heikon kielitaidon osalta voi hyvittää vain yhden kokeen arvosanaa, vaikka kielitaito on ollut yhtä puutteellinen muissakin aineissa kuin äidinkielessä tai reaalikokeessa. Ammatillista koulutusta tarjotaan englannin kielellä Helsingin Palvelualojen oppilaitoksessa, Espoossa Omnian ammattiopistossa, Ravintolakoulu Perhossa Helsingissä, Suomen Liikemiesten kauppaoppilaitoksessa (yhdistyy Helsinki Business Collegen kanssa Suomen Liikemiesten kauppaopistoksi, joka aloittaa toimintansa 1.8.2009) Helsingissä sekä Vantaan ammattiopisto Variassa valikoiduissa tutkinto-ohjelmissa, joista osa on ylioppilaskoulutusperusteisia linjoja. Yhdistelmätutkintona voi suorittaa sekä ammatillisen että lukiotutkinnon, sekä suorittaa ylioppilastutkinnon lukio-opiskelijoiden tavoin. Ammatillisissa perustutkinnoissa edellytetään myös ammattiosaamisen näyttöjen suorittamista tutkintotodistuksen saamiseksi. Sekä lukio- että ammatillinen perustutkinto antavat mahdollisuuden hakeutua korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulukoulutukseen. Oppisopimuskoulutus on osa toisen asteen koulutusta. Maahanmuuttajanuorille tämä ei kuitenkaan ole ensisijainen koulutusmuoto, sillä oppisopimuksella opiskelevan nuoren on itse löydettävä työnantaja, joka palkkaa hänet ja sitoutuu kouluttamaan nuoren ammattiin työpaikalla. Etenkin vieraskieliselle opiskelijalle tämä voi olla vaikeaa toteuttaa. Lisäksi oppisopimuskoulutuksen tietopuolinen koulutus edellyttää yleensä hyvää suomen kielen taitoa itsenäisesti tehtävien opintojen suorittamiseksi. Mikäli nuorella kuitenkin on ammatillinen koulutustausta ulkomailta, ja perusedellytykset harjoittaa ammattiaan myös Suomessa, oppisopimuskoulutus voi olla sopiva tapa hankkia tarvittavat lisäkoulutukset ja sertifikaatit sekä siten virallistaa ammattinsa harjoittamisluvan. Maahanmuuttajille joustavia mahdollisuuksia suorittaa osatutkintoja sekä ei-tutkintotavoitteisia koulutuksia voidaan tarjota oppisopimuskoulutuksen kautta. Oppisopimuskoulutuksessa maahanmuuttajaopiskelija voi esimerkiksi suorittaa yrittäjän ammatti- tai erikoisammattitutkinnon, jolla hän vahvistaa yrittäjäosaamistaan Suomessa.

14 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

5.2 Yhteiskunnan jäsenyys Toisen asteen koulutuksella tähdätään ensisijaisesti nuoren yhteiskuntaan integroimiseen sekä työelämään siirtymisen mahdollistamiseen. Myös maahanmuuttajanuoren kannalta suomalaisen yhteiskunnan jäsenyys on ratkaisevassa asemassa nuoren päättäessä jäädä maahan pysyvästi. Kun nuori pääsee opiskelu- ja työelämään, hänen edellytyksensä kotoutua sekä motivaationsa jäädä ja työllistyä myöhemmin elämässään vahvistuvat merkittävästi. Mikäli haluamme kannustaa maahanmuuttajia jäämään pysyvästi Suomeen ja siirtyvän menestyksekkäästi työelämän pariin, koulutuspalveluita suunniteltaessa on otettava huomioon myös maahanmuuttajanuoren sosiaaliset tarpeet. Nuoren osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja omien sosiaalisten piirien muodostumista edesautetaan tarjoamalla suomi/ruotsi toisena kielenä opetusta koko toisen asteen koulutuksen ajan sekä tukemalla nuoren oman äidinkielen kehitystä. Ohjaavien ja valmistavien koulutusten tarjonta maahanmuuttajille on tärkeä tekijä nuoren opiskelutekniikan kehittämisessä. Etenkin äskettäin maahan muuttaneille 15–19 -vuotiaille, joiden koulutustausta on täysin suomalaisesta poikkeava, on tärkeää tarjota valmistavaa ja ohjaavaa koulutusta myös varsinaisen tutkintotavoitteisen koulutuksen ohella, jotta nuoret eivät jää ulkopuolisiksi opiskelijoiden keskinäisessä sosiaalistumisessa. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa on myös voitava ottaa huomioon ammatillisen alan valinnan vaihtaminen, sillä joskus valitun ammatinalan harjoittaminen osoittautuu vääräksi valinnaksi, jolloin valmistavalle opetukselle voi olla tarvetta myös toisen alan opintojen alkuvaiheessa.

5.3. Hankkeen aikana esille tulleita näkökulmia Pääkaupunkiseudun alueellinen kokonaisuus mielletään maahan muuttoa miettivien parissa yhdeksi hallinnolliseksi alueeksi. Työryhmissä on siksi mielletty tärkeäksi, että kaikkien pääkaupunkiseudulla sijaitsevien oppilaitosten ja tarjottavien koulutuspalvelujen tulee olla avoimia kaikille palvelualueella asuville nuorille, ja suunnittelussa tulee vastaavasti miettiä työelämän kehitystä koko Uudenmaan maakunnassa ja toteuttaa työtä opiskelijalähtöisesti. Olennaiseksi muodostuu etenkin maahanmuuttajien asioiden ohjauksen keskittäminen. Organisoimalla yhteisiä palvelutoimintoja ja palvelupisteitä uusia toimintoja voidaan sijoittaa olemassa oleviin järjestelmiin. Näistä hyvänä esimerkkinä voivat toimia helsinginseutu.fi -portaali, sekä Selma-net.fi -portaali, jonne voidaan koota tietoa tarjolla olevista koulutuspalveluista sekä tukitoimista ja siten jalkauttaa tietoa maahanmuuttajille. Kotoutumisessa on monia tärkeitä näkökulmia. Kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja opintojärjestelmään on tärkeää jokaiselle Suomeen jäävälle maahanmuuttajanuorelle taustasta riippumatta. Kotoutumiseen vaikutetaan vahvistamalla ja kehittämällä opintopolkuja, sekä turvaamalla tarvittava tuki yksittäiselle opiskelijalle. Joidenkin opiskelijoiden kohdalla tulee kuitenkin tunnustaa lyhytaikaisen maassa vierailun erityispiirteet ja lähestyä tilannetta eri näkökulmasta. Maahanmuuttajanuorten taustat ovat erilaisia, minkä vuoksi heidän ohjauksen tarpeensa vaihtelevat. Suomalaisen koulutusjärjestelmän tuntemus ei voi juuri

15 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

maahan muuttaneella nuorella olla samalla tasolla kuin koko elämänsä suomalaisen opetussuunnitelman mukaan opiskelleella nuorella. Opinto- ohjauksella on näissä tapauksissa suuri merkitys, ja maahanmuuttajanuorten osalta on usein ratkaisevaa saada yksilöllistä opinto-ohjausta, jonka aikana myös selvitetään, mitkä hänen opiskeluedellytyksensä toisella asteella ovat. Kaikkea opiskeluun ohjaavaa toimintaa tulee kehittää maahan muuttaville nuorille. Maahanmuuttajanuoren koulutustaustan selvittäminen on peruslähtökohta koulutuksen alkaessa. Aikaisemmin hankitun osaamisen kartoittamismenetelmiä tulee kehittää prosessin tehostamiseksi myös niin, ettei takerruta kieleen. Tässä suhteessa on tärkeää tarkentaa terminologiaa ja ohjata työhön tarvittavat resurssit. Maahanmuuttajanuoren osallistuessa ammatilliseen koulutukseen hänen kannaltaan on tärkeintä saavuttaa se kielitaito, jota hän ammatinharjoittamisessaan tarvitsee. Siksi koulutuksessa tulee painottaa alakohtaista kielitaitoa, joka omalta osaltaan edistää nuoren työllistymistä sekä liikkuvuutta. Toisen asteen nivelvaihetta helpotetaan kartoittamalla maahanmuuttajanuorten suomen/ruotsin kielen taitotaso perusopetuksen kahdeksannella luokalla erilaisin testein, jolloin yhdeksännen luokan aikana voitaisiin kohdentaa opetusta ongelma- alueisiin ja edesauttaa kielitaidon osalta toisen asteen opinnoissa selviytymistä. Maahanmuuttajanuorten siirtymistä työelämään on tuettava monipuolisesti. Nuoren työllistymisen keinoja kehitetään ja tuetaan tarjoamalla aiempaa enemmän yksilöllisiä koulutuspolkuja. Ammatillisen koulutuksen käytännönläheisyyttä kehitetään suunnittelemalla opiskelua eri koulutusaloilla sekä opiskelua ja työtä vuorottelemalla. Työllistymistä edistetään myös lisäämällä oppisopimuskoulutuspaikkoja, ja tukemalla nuoria oppisopimuskoulutukseen liittyvällä opinto-ohjauksella sekä neuvonnalla. Nuorten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia lisätään mahdollistamalla tutkinnon suorittaminen joko yhdistelmäopintoina tai osakokonaisuuksina. Toisen ja korkea-asteen opintojen yhteistyön mahdollisuuksia tulee kehittää etenkin englanninkielisessä opiskelussa.

16 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

6 PKS-KV -ryhmän toimenpide-ehdotukset Hankkeessa on selvitetty ja laadittu toimenpide-ehdotuksia kansainvälisten perheiden koulutuksen järjestämiseen liittyviin rakenteisiin, rahoitukseen sekä opetukseen. Opetusministeriölle osoitetuissa toimenpide-ehdotuksissa haetaan erityisesti maahanmuuttajanuorten etua ajavien rakennemuutosten tuomaa lisäarvoa nuoren koulutusmahdollisuuksiin. Joissain tapauksissa jo hyvän käytänteen jatkaminen ja sen edelleen kehittäminen siinä laajudessa, mikä on tarkoituksenmukaista, edellyttää lisäresurssien järjestymistä, ja joissain tapauksissa ehdotuksistamme koulutuspalveluiden kehittämiseksi on hyötyä myös kansallisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnille osoitetuissa toimenpide-ehdotuksissa tähdätään kunnallisen yhteistyön ja yhteissuunnittelun lisäämiseen ja rakenteiden ja palveluiden yhtenäistämiseen. Osa toimenpiteistä on myös toteutettavissa virkamiesyhteistyönä kuntien opetustoimissa.

6.1. Toimenpide-ehdotukset opetusministeriölle

Rakenne

1. Toisen asteen nivelvaiheessa maahan muuttaneille 15–19 -vuotiaille nuorille tarjotaan valtionosuuden piiriin kuuluvaa perusopetuksen päättötodistukseen tähtäävää valmistavaa opetusta, jota tarvittaessa jatketaan kaksivuotiseksi. Valmistava opetus on välttämätön esiaskel maahanmuuttajanuoren hakeutuessa jatkokoulutukseen, johon edellytetään perusopetuksen päättötodistusta. Yhden vuoden valmistava opetus ei aina riitä antamaan päättötodistuksen suorittamiseen tarvittavia riittäviä kielellisiä ja tiedollisia valmiuksia. Koko valmistavasta opetuksesta on maksettava täysimääräistä valtionosuutta.

2. Helpotetaan maahanmuuttajataustaisten toisen asteen opettajien pätevöitymisprosessia Suomessa. Opetushallituksen antaman tutkinnon vastaavuustodistuksen tulee olla maksuton Suomeen muuttaville opettajille. Euroopan unionin alueella opettajapätevyyden saavuttanut henkilö tulee katsoa kelpoiseksi myös Suomessa. Maahanmuuttajataustaisten opettajien saaminen suomaisille työmarkkinoille edellyttää Euroopan unionin ulkopuolelta saapuvien opettajien pätevöitymisprosessin selkeyttämistä. Laissa Helsingin eurooppalaisesta koulusta (1463/2007) todetaan, että opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Asetusehdotuksessa opettajaksi voidaan nimittää myös lähtömaassa kyseistä oppiainetta opettamaan kelpoiseksi todettu henkilö.

17 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

3. Lukion opiskelijaksi ottamista koskeva lainsäädäntö tarkistetaan määrittämään tarveharkintaisen sisäänoton periaatteet. Opiskelijaksi ottamisessa tulee huomioida myös maahan tulevien kansainvälisesti liikkuvien perheiden tausta ja tarpeet. Opetusministeriön asetuksessa opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa todetaan, että koulutuksen järjestäjä voi ottaa osan opiskelijoista muilla perusteilla kuin perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvolla, jolloin ottamispäätös tehdään koulutuksen järjestäjän arvioitua hakijan edellytykset suoriutua lukio-opinnoista. Vaikka tämä mahdollistaa ulkomaisen todistuksen perusteella hakevan opiskelijan ottamisen lukiopaikalle, asetuksessa on syytä määrittää miten ulkomaalaiset hakijat tulee huomioida hakuprosessissa ja toisaalla suhteuttaa perusopetuksen päättötodistuksella hakeviin. Käytännön arviointi oppilaitoskohtaisesta opiskelijavalintakriteereiden täyttymisestä tulee määrittää opetusministeriön toimesta, jotteivät ulkomaiset hakijat joudu keskenään epätasa-arvoiseen asemaan.

4. Englanninkielinen kansallinen ylioppilastutkinto otetaan pysyvästi käyttöön ja suoritetaan niissä lukioissa, joissa lukion oppimäärä suoritetaan englannin kielellä suomalaisen opetussuunnitelman mukaan. Englanninkielisen ylioppilastutkinnon kokeilu päättyi vuonna 2001 muun muassa alhaisen kokelasmäärän vuoksi. Vieraskielisten opiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut vuodesta 1998 vuoteen 2007, jolloin rehtorit kirjoittivat 480 vieraskielisen kokelaan puoltolausuntoa ylioppilastutkintolautakunnalle. Yhä useampi nuori hyötyisi englanninkielisen lukio-opetuksen lisäämisestä sekä englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamisesta, kun aikaisemmat koulutustaustat ja toisaalta tulevaisuuden kannalta edellytetyt koulutustarpeet huomioidaan. Ylioppilastutkinnossa mitataan suomen ja ruotsin kielen taitoa myös vieraiden kielten kokeissa silloin, kun tehtävän asettelu annetaan vain suomen ja ruotsin kielillä. Englanninkielisen lukiokoulutuksen hallitulla lisäämisellä vastataan pääkaupunkiseudun voimakkaasti lisääntyvän työperäisen maahanmuuton tarpeisiin.

5. Valtionosuuden piiriin otetaan lukioon valmistava koulutus (LUVA) 16–18 - vuotiaille nuorille. LUVA on joustava tukimuoto niille opiskelijoille, joiden perusopetuksen päättötodistus tai vastaava todistus lähtömaasta riittää lukio-opintoihin, vaikka kielelliset valmiudet lukio-opintoihin ovat vielä puutteelliset ja/tai valmius opiskella suomalaisen opetussuunnitelman mukaan on heikko.

18 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

6. Laajennetaan valtionosuuden piiriin kuuluvaa maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta (MAVA-koulutus) kaksivuotiseksi siten, että erityisistä syistä on mahdollista opiskella valmistava lisävuosi toisella koulutusalalla. MAVA-koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajanuorille, joiden kielitaito tai opiskeluvalmiudet ammatilliseen koulutukseen ovat puutteelliset, ja siihen on varattu valtionapua yhden vuoden ajalta. Yhden vuoden valmistava koulutus ei välttämättä riitä kaikille nuorille. Joissain tapauksissa on tarpeellista, että nuorelle sallitaan tarvittaessa opiskelupaikka jonkin toisen alan valmistavassa koulutuksessa ensimmäisen vuoden jälkeen.

7. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta (OHVA) vakiinnutettaessa siihen annettavat aloituspaikat lisätään koulutuksenjärjestäjälle myönnettävään järjestämislupaan. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelupaikkojen väheneminen estetään lisäämällä OHVA:n koulutuksenjärjestäjien järjestämislupaan OHVA- aloituspaikkojen määrä.

Rahoitus

8. Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen valtionosuutta maksetaan myös yli neljä vuotta Suomessa asuneiden suomi/ruotsi toisena kielenä - oppimäärän mukaan opiskelevien maahanmuuttajanuorten osalta. Kaikki nuoret eivät omaksu opinnoissa tarvittavaa suomen tai ruotsin kieltä ensimmäisen neljän vuoden aikana. S2/R2 -opetukseen tarvittavat resurssit on turvattava koulutuksenjärjestäjille tasapuolisesti opetuksen jatkuvuuden varmistamiseksi myös neljännen maassaolovuoden jälkeen.

9. Jokaisesta International Baccalaureate – lukiokoulutuksen paikasta maksetaan korotettua yksikköhintaa. Voimakkaasti kasvavan työperäisen maahanmuuton takia Suomeen tulevat, määräaikaisesti maahan jäävät, nuoret valitsevat mielellään tutkintomuodon, jota heidän on helppo jatkaa tai täydentää seuraavassa kohdemaassa. Pääkaupunkiseudulla on erikoisluonne muuhun maahan verrattuna, koska maahanmuuttajien tulomuutto täällä on suhteessa suurempi kuin muualla maassa. Siksi ei voida edellyttää, että pääkaupunkiseudun kunnat vastaavat nopeasti kasvavan koulutustarpeen täyttämisestä, ja tämän takia opetusministeriön tulee myöntää pääkaupunkiseudulle enemmän korotetun yksikköhinnan IB- lukiopaikkoja.

10. Maahanmuuttajanuorille annettavasta oman äidinkielen opetuksesta maksetaan erillistä valtionavustusta myös ammatillisessa koulutuksessa. Maahanmuuttajien oman äidinkielen tukeminen parantaa opinnoissa suoriutumista muun muassa identiteetin vahvistumisen ja laajemman sanastoymmärryksen

19 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

seurauksena kasvavan itseluottamuksen takia. Tämän takia on luonnollista, että koulunkäyntinsä Suomessa aloittaneiden opiskelijoiden hyvää kehitystä on syytä jatkaa, sekä sallia uusien tulokkaiden aloittaa oman äidinkielen opinnot, myös toisen asteen koulutuksessa, jolloin siihen on varattava tarvittavat resurssit.

11. Korotettua valtionapua maksetaan kattamaan vierailla tukikielillä annettava ammatillinen opetus. Suomen kielen taitotasovaatimus ei saisi olla edellytys ammatillisten perustutkintojen opintojen aloittamiselle. Kielitaidon harjaannuttua opintojen aikana ammatin harjoittamiselle ei ole esteitä valmistumisen jälkeen, jolloin olennaisemmaksi muodostuu opiskelijoiden saattaminen koulutuspalvelujen pariin ennen kuin he syrjäytyvät puutteellisten kielitaitojen takia. Vieraan tukikielen opetuksen lisäkustannukset ovat perusteltuja opintojen alkuvaiheessa silloin, kun on tärkeää saattaa opiskelija opintojen alkuun ja kielellinen ymmärrys vielä kaipaa lisätukea.

Koulutus

12. Opetushallitus kehittää ja laatii maahanmuuttajanuorille soveltuvia oppimista mittaavia testejä, joissa kartoitetaan myös muita kuin kielellisiä valmiuksia. Erityisopetuksen ja erityisen tuen työkaluja on kehitettävä vastaavasti. Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen on olennaista opintojen menestyksekkään loppuunsaattamisen kannalta. Jos kielitaidot ovat puutteelliset, on vaikea päätellä, johtuvatko oppimisvaikeudet opiskelukielen ymmärtämättömyydestä vai todellisista oppimisesteistä, esimerkiksi lukihäiriöstä. Oppimisvaikeuksista kärsivien maahanmuuttajanuorten on saatava tarvittavat tukitoimet ja työkalut käyttöönsä, jotta heidän opiskelunsa ei muodostu kohtuuttoman vaikeaksi.

6.2. Toimenpide-ehdotukset pääkaupunkiseudun kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille

Rakenne

13. Pääkaupunkiseudun kunnat ja muut alueella toimivat koulutuksen järjestäjät perustavat tai laajentavat jo olemassa olevaa pääkaupunkiseudun lukiokoulutuksen yhteistyöryhmää sisällyttämällä siihen kuntien lisäksi alueen muut koulutuksenjärjestäjät. Lisäksi kuntien tulee huolehtia siitä, että perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyöryhmien välillä on jatkuvaa yhteistyötä. Lukiokoulutuksen yhteistyöryhmä toimisi jo perustetun pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksen mukaisen yhteistyöryhmän rinnalla. Pääkaupunkiseutukuntien yhteistyönä tehtävä maahanmuuttajanuorten erikoistarpeisiin vastaavien koulutuspalvelujen koordinointi tarjoaa mahdollisesti työhön osallistuville tahoille koulutuskustannussäästöjä sekä laajemmat koulutuspalvelut kuin yksittäisten tahojen on mahdollista toteuttaa.

20 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Osa palvelurakenteista on mahdollista koordinoida myös virkamiestyönä sovitulla yhteistyörakenteella ja kustannusten jakoperiaatteilla.

14. Nykyistä vieraskielisen opetuksen kouluverkkoa ylläpidetään ja vahvistetaan lisäämällä hallitusti vieraskielistä lukio- ja ammatillista koulutusta, kehittämällä harvinaisten kielten asemaa yhteisen kurssitarjonnan kautta sekä tarvittaessa laajentamalla vieraskielistä opetustarjontaa sekä kielitarjonnan (opetettavat kielet) että opetuskielten osalta. Opetuskielten sekä opetettavien kielten valikoimaa sekä opetuksen määrää tulee tukea. Kielten opetuksessa ja kurssitarjonnassa tulisi hyödyntää uusinta teknologiaa opetusjärjestelyissä. Työvoiman liikkuvuus huomioon ottaen pääkaupunkiseudulla tarvitaan lisää vieraskielistä, erityisesti venäjänkielistä, ammatillista koulutusta. Lisäksi pääkaupunkiseudun IB-paikkojen määrää tulee tarkistaa vuosittain ja lisätä tarpeen mukaan ottaen huomioon muun muassa määräaikaisesti maahan muuttavien kansainvälisten perheiden tilanteet.

15. Vieraalla kielellä sekä maahanmuuttajanuoria opettaville opettajille kehitetään täydennyskoulutusta sekä monikulttuurisuuskoulutusta. Pääkaupunkiseudulla yhteistyössä kehitetyt ja järjestetyt täydennyskoulutukset luovat mahdollisuuksia opettajien keskinäiselle verkostoitumiselle sekä hyvien käytänteiden leviämiselle.

16. Laaditaan maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä ehkäisevistä hankkeista kokoava tutkimus ja kerätään parhaat tulokset erilaisista tukitoimimalleista erityisesti perusasteen ja toisen asteen nivelvaiheen koulutuksen kehittämiseksi. Kehitettäessä perus- ja toisen asteen nivelvaiheen koulutuksia ja tukitoimia tulisi niihin pyrkiä sisällyttämään mahdollisimman laajat parhaita tuloksia saavuttaneet mallit maahanmuuttajanuoren syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Koulutus

17. Laaditaan yhteinen toisen asteen opintoihin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma, joka ottaa huomioon vasta maahan muuttaneiden nuorten tarpeet pääkaupunkiseudulla. Koulutusta tarjotaan opiskelijoiden asuinalueilla. Pääkaupunkiseudun koulutuksenjärjestäjien tarpeet huomioon ottava valmistavan opetuksen opetussuunnitelma varmistaa tarjottavien palveluiden tasavertaisuuden asuinpaikasta riippumatta. Silloin, kun lukio- tai ammatillisten opintojen aloittaminen edellyttää opintoalakohtaista valmistavaa opetusta, voidaan koulutuksenjärjestäjien yhteistyötä syventää hyödyntämällä käytettävissä olevat resurssit ja tarjota valmistavaa opetusta siellä, missä opiskelijat asuvat.

21 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

18. Maahanmuuttajanuorille tehdään yhteenveto tarjolla olevista opiskelijahuollon ja erityisopetuksen palveluista sekä valmistavista koulutuksista, ja tiedotetaan näistä keskitetysti myös muilla kuin koulujen opetuskielillä. Pääkaupunkiseudulle muuttaville perheille on tärkeää nopeasti löytää tarvittavat erityiskoulutuspalvelut, etenkin jos heidän lapsillaan on jo todettuja oppimisvaikeuksia. Yhdistämällä tiedottamisen voimavarat kunnat pystyvät tarjoamaan monipuolista ja ajan tasalla olevaa tietoa koulutuksenjärjestäjien erityispalveluista opiskelijan kotikunnasta riippumatta.

19. Järjestetään vieraiden tukikielten avulla osittain kaksikielisiä lyhyt- ja pätevöitymiskoulutuksia (muun muassa hygieniapassi tai työturvallisuuskortti). Pätevöitymiskoulutus, josta suoritettujen opintojen jälkeen myönnetään taitotason varmentava sertifikaatti, ei laajuudeltaan aina edellytä täydellistä suomen kielen osaamista. Antamalla lyhyt- ja pätevöitymiskoulutuksia vieraiden tukikielten avustamana mahdollistetaan myös heikommin suomen kieltä taitavien maahanmuuttajien työllistyminen niihin tehtäviin, joiden suorittamiseen edellytetään sertifikaatilla varmennettua taitotasoa.

20. Tehostetaan pääkaupunkiseudulla opetuksessa tarvittavien yhteisten tulkkipalveluiden käyttöä. Hyödyntämällä yhteisiä tulkkipalveluita vältetään turhaa kuntarakenteiden päällekkäisyyttä ja saavutetaan kustannussäästöjä.

6.3. Toimenpide-ehdotukset pääkaupunkiseutukuntien yhteistyöryhmille

Rakenne – Lukiokoulutuksen yhteistyöryhmä

21. Pääkaupunkiseudun lukiokoulutuksen yhteistyöryhmä perustaa resurssikeskuksen, jossa yksityiset tai muiden valtioiden omistamat lukiot toimivat kieltensä ja edustamiensa kulttuurien osaamisen ja hyvien käytänteiden jakajina, ja osallistuu sen toiminnan koordinointiin. Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut perusopetuksessa pääkaupunkiseudulla 2006 -hankkeen aikana esitettiin resurssikeskuksen perustamista. Resurssikeskuksen toiminnan jatkuminen myös lukiokoulutuksessa on tärkeää.

22 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Rakenne – Ammatillisen koulutuksen yhteistyöryhmä

22. Määritetään eri ammatillisilla aloilla välttämätön yleinen suomen kielen kielitaitotaso ja mitä koulutusta alkutasolla voidaan tarjota vieraan tukikielen avustamana. Ammatillisen perustutkinnon opinnot on mahdollista aloittaa myös tyydyttävällä suomen kielen taidolla. Tällöin päästään tekemisen kautta kiinni opintoihin ja mahdollistetaan kielitaidon kehittyminen.

23 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

7 Hankkeen ennakkoarviointi ja arviointi

24 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

LIITEOSA

8 Selvitykset Kansainvälisten perheiden koulutuspalveluiden selvityshankkeiden työskentelytapa on ollut vahvasti verkostomainen. Siihen ovat kuuluneet pääkaupunkiseudun julkiset ja yksityiset koulutuksen tarjoajat, Euroopan parlamentti ja komissio, ulkoasiainhallinto ja useat ulkomaiset pääkaupunkiseudulla sijaitsevat suurlähetystöt, Helsingin seudun kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, yritysten kansainvälistymistä tukeva konsultointiorganisaatio Finnpro, Suomi-Seura ja Eurooppa-koulut. Koulutus- tarpeiden ennakointia on selvitetty yhteistyössä Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja valtion tilastokeskuksen kanssa. Pääkaupunkiseudulla vieraskielistä opetusta tarjoavat kuntien, Suomen ja eräiden muiden valtioiden, sekä yksityisten tahojen ylläpitämät oppilaitokset. Muualla kuin Suomessa vieraskielisestä ja kansainvälisten perheiden lasten ja nuorten peruskoulutuksesta vastaavat yleensä yksityiset oppilaitokset. Tässä hankkeessa selvitettiin palvelualueella sijaitsevat täysin vieraskielistä opetusta sekä osittain vieraskielistä opetusta tarjoavat lukiot ja ammatilliset oppilaitokset, niiden yhteystiedot ja omistustaustat sekä käytössä olevat opetussuunnitelmat, opetuksen antamisen periaatteet ja oppilaaksioton perusteet. Edelleen selvitettiin alueen vieraskielisten peruskoulujen oppilasmäärät ja kapasiteetit sekä oppilaiden omat äidinkielet ja kansalaisuustaustat. Maahanmuuttajanuorten koulupolkuja selvitetään kohdassa 7.1. Täysin englanninkielistä opetusta on alueella tarjolla 14 lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa ja osittain englanninkielistä opetusta yhdessä oppilaitoksessa. Täysin tai osittain muun kuin englanninkielistä (ranska, saksa, venäjä) opetusta vieraalla kielellä saa yhteensä neljässä oppilaitoksessa. Kansainvälistyminen tulee jatkossa edellyttämään uusien opetuskielten (esimerkiksi espanja, kiina, portugali) ja uusien opetettavien kielten järjestämistä. Pääkaupunkiseudulla järjestetään tällä hetkellä International Baccalaureate (IB) opetussuunnitelman mukaista opetusta toisella asteella viidessä oppilaitoksessa, (kohta 7.2). Helsingin eurooppalaisen koulun lukio aloittanee toimintansa vuonna 2010. PKS-KV -ryhmä katsoo, ettei tehtyjen selvitysten pohjalta ole tarvetta ensisijaisesti lisätä vieraskielistä opetusta tarjoavien koulujen määrää pääkaupunkiseudulla, vaan vahvistaa olemassa olevien koulujen kapasiteettia sekä niiden mahdollisuuksia tarjota tarvittavaa opetusta. Pääkaupunkiseudulla on toisaalta myös oltava valmius tarvittaessa reagoida ja perustaa uusiakin vieraskielisiä kouluja, jos tilanne sitä edellyttää.

25 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

8.1 Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajanuorten mahdolliset opintopolut toiselle asteelle

26 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

27 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

8.2 Vieraalla kielellä koulutusta tarjoavat toisen asteen oppilaitokset pääkaupunkiseudulla 2008

Lyhenteet: Koulutustyyppi: A=ammatillinen koulutus, Y=yleissivistävä koulutus Omistussuhde: K=kaupungin, KY=koulutuskuntayhtymä, V=valtion, Y=yksityinen Opetussuunnitelma: IB=international baccalaureat, RA=ranskalainen, SA=saksalainen, SU=suomalainen

Toisen asteen oppilaitos (Koulutuksen järjestäjä/vastuutaho) Koulutustyyppi Omistussuhde Opetussuunnitelma Opetuskielet Erikoistutkinto MAVA-koulutusta Lukukausimaksu Deutsche Schule Helsinki - Helsingin Saksalaisen koulun lukio (Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry) Lukio on Saksan liittotasavallan ulkomaankoulu, jossa noudatetaan saksalaista opetussuunnitelmaa. Lukion päättötutkinto on S S Reifeprüfung, joka vastaa suomalaista ylioppilastutkintoa ja antaa Y V Ɣ Ɣsamat oikeudet ja mahdollisuudet jatko-opintoihin Suomessa. A A Opiskelijat suorittavat erillisen ylioppilastutkintokokeen ruotsin kielessä. Tämän lisäksi opiskelijat voivat osallistua DELF- ja CAE- tutkintoihin. Saksan kielen opetus on äidinkielenomaista ja kaikki opiskelevat suomea joko äidinkielenä tai vieraana kielenä. Lisää tietoa löytyy lukion verkkosivuilta www.dsh.fi. Edupoli, Helsingin ja Vantaan toimipisteet (Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) Toimialojemme tiimien vastauksissa todetaan, että K S S pääopetuskielemme on suomi ja opetussuunnitelmapohjaista A vieraskielistä koulutusta ei ole suoraan tarjolla. Tarvittaessa pyrimme Y U U vastaamaan koulutuksen hankkijan tarpeisiin tapauskohtaisesti. Hygieniakoulutuksen ja testin voimme järjestää ruotsiksi ja pelkän hygieniatestin englanniksi. Lisää tietoa löytyy oppilaitoksen verkkosivuilta www.edupoli.fi Eiran aikuislukio (Touko Voutilaisen koulusäätiö) Eiran aikuislukiossa yli 18-vuotias nuori voi suorittaa lukion oppimäärän suomalaisen opetussuunnitelman mukaan englanninkielisenä ja opiskella samalla suomea alkeista asti. S E Opintojen päätteeksi aikuislukiossa voi suorittaa myös Cambridgen Y Y Ɣ U N yliopiston lukiotason AICE-tutkinnon. Tutkinnosta peritään erilliset maksut. Ensimmäisen vuoden lukiotutkintoa suorittava opiskelija suorittaa ilmoittautumisen yhteydessä 10 € suuruisen materiaalimaksun. Opetus on ilmaista. Lisää tietoa löytyy lukion verkkosivuilta www.eiraedu.com.

28 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Lyhenteet: Koulutustyyppi: A=ammatillinen koulutus, Y=yleissivistävä koulutus Omistussuhde: K=kaupungin, KY=koulutuskuntayhtymä, V=valtion, Y=yksityinen Opetussuunnitelma: IB=international baccalaureat, RA=ranskalainen, SA=saksalainen, SU=suomalainen

Toisen asteen oppilaitos (Koulutuksen järjestäjä/vastuutaho) Koulutustyyppi Omistussuhde Opetussuunnitelma Opetuskielet Erikoistutkinto MAVA-koulutusta Lukukausimaksu Englantilaisen koulun lukio (Englantilaisen koulun säätiö) Yksityisessä lukiossa, jonka kurssikohtaiset opetuskielet ovat englanti E ja/tai suomi, voi suorittaa lukion oppimäärän suomalaisen N S opetussuunnitelman mukaisesti. Lisäksi opiskelija voi myös suorittaa Y Y + Ɣ Ɣamerikkalaisten yliopistojen edellyttämän SAT- tutkinnon sekä U S osallistua amerikkalaiseen Advanced Placement kurssiohjelmaan. U Lukioon hakevan on suoritettava valintakoe, jossa testataan hakijan englannin kielen taito. Lukion opiskelijoilta peritään ilmoittautumismaksu 50 € sekä lukukausimaksuna 339 €. Lisää tietoa löytyy lukion verkkosivuilta www.eschool.edu.hel.fi. Etelä-Tapiolan lukio (Espoon kaupunginhallitus) Lukion oppimäärä suoritetaan suomalaisen opetussuunnitelman S E mukaan englanninkielisenä. Opintojen päätteeksi lukiossa voi Y K Ɣ suorittaa myös Cambridgen yliopiston AICE-tutkinnon. Tutkinnosta U N peritään erilliset maksut. Lukiossa on myös mahdollista suorittaa suppeampi IGCSE-tutkinto. Lukion englanninkieliseen opetukseen hakeville järjestetään kielikoe, jossa mitataan englannin kielen taito. Lisää tietoa löytyy lukion verkkosivuilta www.etela-tapiola.fi. Helsingin Diakoniaopisto (Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö) Diakoniaopistossa ei ole vieraskielistä koulutusta. Diakoniaopiston S S opiskelijat puhuvat lähes 50 eri äidinkieltä. Oppilaitoksessa on A Y Ɣ U U mahdollisuus osallistua mm. maahanmuuttajien talouskouluun (5 kk) ja maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (1 vuosi/ 40 ov.) Lisää tietoa löytyy oppilaitoksen verkkosivuilta www.hdo.fi. Helsingin kansainvälisen koulun lukio - International School of Helsinki, Upper Secondary School (Helsingin kansainvälisen koulun vanhempainyhdistys ry) Yksityisessä lukiossa voi suorittaa lukion oppimäärän kansainvälisen englanninkielisen International Baccalaureate -opetussuunnitelman E mukaisesti. Ensimmäisen Pre-IB -vuoden aikana opiskellaan Y Y IB Ɣ englanniksi mukautettua suomalaista opetussuunnitelmaa. N Lukiossa on laaja vieraiden kielten kieliohjelma, ja siellä voi myös opiskella englantia toisena kielenä. Lukion pääsyvaatimukset on esitelty koulun verkkosivuilla. Lukukausimaksu 10. luokalla on 13 447 €/vuosi, 11.–12. -luokilla 14 444 €/vuosi. Lisäksi peritään IB-tutkintomaksut tutkinnon suorittajilta. Lisää tietoa löytyy lukion verkkosivuilta www.ish.edu.hel.fi.

29 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Lyhenteet: Koulutustyyppi: A=ammatillinen koulutus, Y=yleissivistävä koulutus Omistussuhde: K=kaupungin, KY=koulutuskuntayhtymä, V=valtion, Y=yksityinen Opetussuunnitelma: IB=international baccalaureat, RA=ranskalainen, SA=saksalainen, SU=suomalainen

Toisen asteen oppilaitos (Koulutuksen järjestäjä/vastuutaho) Koulutustyyppi Omistussuhde Opetussuunnitelma Opetuskielet Erikoistutkinto MAVA-koulutusta Lukukausimaksu Helsingin Konservatorio (Helsingin Konservatorion Säätiö) Helsingin Konservatoriossa ei virallisesti tarjota opetusta vieraalla kielellä eikä meillä ole ko. opetussuunnitelman osia. Opetuksessa S S pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan opiskelijan äidinkieli A Y U U huomioon esim. sijoittamalla venäjänkielinen opiskelija ko. kieltä puhuvalle opettajalle. Ryhmäopetuksessa käytetään tarvittaessa englantia tai ruotsia toisena selventävänä kielenä ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille. Lisää tietoa löytyy oppilaitoksen verkkosivuilta www.konservatorio.fi Helsingin palvelualojen oppilaitos (Helpa) (Helsingin kaupunginhallitus) Helsingin palvelualojen oppilaitoksessa Helpassa voi opiskella parturi- kampaajaksi englannin kielellä ylioppilaspohjaisessa koulutuksessa. Ylioppilaspohjaisessa koulutuksessa ei tavallisesti ole ollenkaan S E kieliopintoja. Nyt englannin kieli kommunikaatiovälineenä ja A K Ɣ opetuskielenä tuo lisähaastetta opintoihin ja erityisosaamista U N opiskelijalle. Tavoitteena on, että kahden vuoden kuluttua valmistuessaan kaikki ryhmän opiskelijat palvelevat asiakkaitaan sujuvasti englanniksi. Useimmat ryhmän opiskelijoista työllistyvät kuitenkin Suomessa ja siksi tässäkin ryhmässä opiskellaan asiakaspalvelua ja ammattisanastoa myös suomeksi. Lisää tietoa löytyy oppilaitoksen verkkosivuilta www.helpa.edu.hel.fi. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun lukio (Opetusministeriö) Lukio on osa Suomen valtion ylläpitämää yhtenäiskoulua, jolla on R erityistehtävänä perehdyttää opiskelijat ranskan kieleen ja A S ranskankieliseen kulttuuriin. Lukiossa seurataan suomalaista Y V + Ɣ opetussuunnitelmaa. Lukiolla on erityissopimus Ranskan valtion U S kanssa, joka takaa kouluun äidinkielenään ranskaa puhuvia opettajia. U Lukioon pyrkiville järjestetään kielikoe. Lukion päätteeksi opiskelijat voivat suorittaa suomalaisen ylioppilastutkinnon. Lukiossa voi myös suorittaa DELF-tutkinnon. Lisää tietoa löytyy lukion verkkosivuilta www.hrsk.fi.

30 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Lyhenteet: Koulutustyyppi: A=ammatillinen koulutus, Y=yleissivistävä koulutus Omistussuhde: K=kaupungin, KY=koulutuskuntayhtymä, V=valtion, Y=yksityinen Opetussuunnitelma: IB=international baccalaureat, RA=ranskalainen, SA=saksalainen, SU=suomalainen

Toisen asteen oppilaitos (Koulutuksen järjestäjä/vastuutaho) Koulutustyyppi Omistussuhde Opetussuunnitelma Opetuskielet Erikoistutkinto MAVA-koulutusta Lukukausimaksu Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö) Lukiossa voi suorittaa lukion oppimäärän kansainvälisen englanninkielisen International Baccalaureate -opetussuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen Pre-IB -vuoden aikana opiskellaan E pääasiallisesti englanniksi mukautettua suomalaista Y Y IB Ɣ N opetussuunnitelmaa. IB-tutkinto on opiskelijalle maksuton lukuunottamatta tutkintomaksuja ja englantia äidinkielenä opiskelevien oppilaiden 240 € lukukausimaksua sekä joidenkin erikoiskurssien kuluja. SYK:ssa voi myös suorittaa DELF-tutkinnon. Lisää tietoa löytyy lukion verkkosivuilta www.syk.edu.hel.fi. Helsinki Business College (HBC) (Helsingin kauppaoppilaitos Oy) Opetus on vielä toistaiseksi suomenkielistä. Oppilaitos on saanut S E opetusministeriöltä luvan järjestää englanninkielinen asiakaspalvelun A Y Ɣ U N ja markkinoinnin koulutusohjelma (Customer Service and Marketing), joka alkaa elokuussa 2008. Kyseessä on merkonomin opinnot englannin kielellä (liiketalouden perustutkinto). Lisää tietoa löytyy oppilaitoksen verkkosivuilta www.hbc.fi. Innofocus Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus (Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä) K S S Ei ole vieraskielistä koulutusta. Koulutuskeskus kouluttaa runsaasti A Ɣ maahanmuuttajia suomen kielen tasoille. Lisätietoja Y U U maahanmuuttajien kielikoulutuksesta antaa koulutussuunnittelija Päivi Jylli, 050-550 2250, [email protected]. Lisää tietoa löytyy myös oppilaitoksen verkkosivuilta www.innofocus.fi. Kulosaaren Yhteiskoulun lukio - Kulosaari Upper Secondary School (Kulosaaren yhteiskoulun Osakeyhtiö) Kulosaaren yhteiskoulun lukio on kaksikielinen lukio, jossa voi suorittaa suomalaisen ylioppilastutkinnon ja Cambridgen yliopiston S E järjestämiä AS/A-tason kokeita. Opintojen aikana voi suorittaa myös Y Y Ɣ U N koko AICE-tutkinnon. Kaikki kurssit voi suorittaa englannin kielellä ja lukiossa tarjotaan runsaasti AS/A -tason valmistavia kursseja. Koulu toimii myös Secondary School Admission Test - keskuksena. Lukioon haetaan yhteisvalinnassa ja opiskelijavalinta perustuu valintakokeeseen. Lukio on yksityinen ja opiskelu on ilmaista. Lisää tietoa löytyy lukion verkkosivuilta www.ksyk.fi.

31 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Lyhenteet: Koulutustyyppi: A=ammatillinen koulutus, Y=yleissivistävä koulutus Omistussuhde: K=kaupungin, KY=koulutuskuntayhtymä, V=valtion, Y=yksityinen Opetussuunnitelma: IB=international baccalaureat, RA=ranskalainen, SA=saksalainen, SU=suomalainen

Toisen asteen oppilaitos (Koulutuksen järjestäjä/vastuutaho) Koulutustyyppi Omistussuhde Opetussuunnitelma Opetuskielet Erikoistutkinto MAVA-koulutusta Lukukausimaksu L'Ecole Française Jules Verne Helsinki (Ranskalaisen Jules Verne -koulun vanhempainyhdistys ry) Lukio on Ranskan valtion valvoma oppilaitos, jossa noudatetaan ranskalaista opetussuunnitelmaa, ja se kuuluu kansainväliseen AEFE- verkostoon. Yhtenäiskoulu on vanhempainyhdistyksen ylläpitämä R R koulu. Y Y Ɣ Ɣ A A Lukion päätteeksi opiskelijan on mahdollista suorittaa Baccalauréat- tutkinto. Lukion opetus maksaa 377 €/kk 10. luokan opiskelijoille ja 420 € / kk 11.–12. luokan opiskelijoille. Tämän lisäksi lukio perii 216 € rekisteröitymismaksun sekä CNED-järjestön edellyttämän rekisteröintimaksun opiskelijoiltaan. Lisää tietoa löytyy lukion verkkosivuilta www.ecolejulesverne.fi. Mattlidens gymnasium (Espoon kaupunginhallitus) Lukiossa voi suorittaa lukion oppimäärän kansainvälisen englanninkielisen International Baccalaureate -opetussuunnitelman E mukaisesti. Ensimmäisen Pre-IB -vuoden aikana opiskellaan Y K IB Ɣ pääasiallisesti englanniksi mukautettua suomalaista N opetussuunnitelmaa. IB-tutkinto on opiskelijalle maksuton lukuunottamatta tutkintomaksuja. Lukiossa on myös mahdollista suorittaa suppeampi IGCSE-tutkinto, DELF-tutkinto, sekä das Deutsche Sprachdiplom -tutkinto. Lisää tietoa löytyy lukion verkkosivuilta www.mattliden.fi. Omnian ammattiopisto (Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia) 1) Practical Nurse Education on täysin englanninkielellä tapahtuva lähihoitajakoulutus. Opetussuunnitelma on tavoitteiltaan sama kuin muillakin, ryhmä perustuu 12-vuotiseen / yo-koulutukseen. Opiskelijoiden S2-kielen opetusta on vuosien varrella kehitetty ja laajennettu, niin että saavat nyt yhden ov:n lukukaudessa S2- opetusta. Erityisesti työssäoppimisen jaksoilla korostuu suomenkielen E osaaminen, joka jollain tasolla on hallittava asiakas- ja potilastyössä. N K S 2) Aikuisopiston palvelualat tarjoaa maahanmuuttajataustaisille A + Ɣ aikuisopiskelijoille pääsääntöisesti suomeksi Household Services Y U S koulutusta syksylle 2007. Ko. koulutuksessa englanninkielisenä U osuutena toteutetaan asiakaspalvelu. Restaurant Services - tarjoilijakoulutuksesta on kokemusta vuodelta 2006. 3) Kielikursseja, räätälöityjä kursseja ja työssäoppimista voidaan toteuttaa tarpeen mukaan eri aloilla, esimerkiksi projektien yhteydessä. Työssäoppiminen (vähintään 20 ov) voidaan toteuttaa vieraalla kielellä mm. työssäoppimisena ulkomailla. 4) Kone- ja metallialalla on testattu opetusta tulkkipalvelun (venäjä) avulla hyvin tuloksin. Lisää tietoa löytyy oppilaitoksen verkkosivuilta www.omnia.fi.

32 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Lyhenteet: Koulutustyyppi: A=ammatillinen koulutus, Y=yleissivistävä koulutus Omistussuhde: K=kaupungin, KY=koulutuskuntayhtymä, V=valtion, Y=yksityinen Opetussuunnitelma: IB=international baccalaureat, RA=ranskalainen, SA=saksalainen, SU=suomalainen

Toisen asteen oppilaitos (Koulutuksen järjestäjä/vastuutaho) Koulutustyyppi Omistussuhde Opetussuunnitelma Opetuskielet Erikoistutkinto MAVA-koulutusta Lukukausimaksu Ravintolakoulu Perho (Haaga Instituutti-säätiö/ Haaga Yhtymä) Englanninkielinen Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto (ravintolan ruokatuotannon koulutusohjelma; ravintolakokki, Restaurant Chef). Koulutusohjelma on yo-pohjainen ja kestää 2 vuotta. S E Koulutusohjelmaan on suora haku. Opiskelijoita otetaan 20, noin A Y puolet suomalaisia ja puolet ulkomaalaisia. Koulutusohjelmaan U N haetaan 3.9.2007 – 31.1.2008. 2.1.2009 alkaa uusi Restaurant Waiter -koulutusohjelma, johon otetaan 18 opiskelijaa. Opetus on englanninkielistä. Koulutusohjelma on yo-pohjainen ja kestää 2 vuotta. Koulutusohjelmaan haetaan 30.8.2008 asti. Lisää tietoa löytyy oppilaitoksen verkkosivuilta www.perho.fi. Ressun lukio (Helsingin kaupunginhallitus) Lukiossa voi suorittaa lukion oppimäärän englanninkielisenä kansainvälisen International Baccalaureate -opetussuunnitelman E mukaisesti. Ensimmäisen Pre-IB -vuoden aikana opiskellaan Y K IB Ɣ suomalaisen opetussuunnitelmaan kuuluvia pakollisia aineita N englannin kielellä. IB-tutkinto on opiskelijalle maksuton lukuunottamatta tutkintomaksuja. Lukiossa voi myös suorittaa DELF-tutkinnon sekä Sprachdiplom II - tutkinnon. Lisää tietoa löytyy lukion verkkosivuilta www.ressunlukio.fi. Suomalais-venäläisen koulun lukio (Opetusministeriö) S Lukio on osa Suomen valtion ylläpitämää yhtenäiskoulua, jossa voi U opiskella tavallista laajemman oppimäärän venäjän kielessä ja S kulttuurissa. Lukiossa seurataan suomalaista opetussuunnitelmaa, Y V + U opetus on ensisijaisesti suomenkielistä aineopetuksessa. Lukioon V pyrkiville järjestetään kielikoe, suomenkielisille venäjän kielikoe, E vieraskielisille suomen ja venäjän kielikokeet. Lukion päätteeksi suoritetaan suomalainen ylioppilastutkinto. Lisää tietoa löytyy lukion verkkosivuilta www.svk.edu.hel.fi. Suomen Liikemiesten Kauppaopisto - Atk-Instituutti (Suomen Liikemiesten Kauppaopiston säätiö) Järjestämme englanninkielistä merkonomikoulutusta (Vocational Qualification in Business and Administration, QBA) ylioppilastutkinnon S E tai muun toisen asteen tutkinnon suorittaneille opiskelijoille. Tutkinnon Y Y U N suorittaminen kestää kaksi vuotta. Meille tulee paljon ulkomaisia opiskelijoita, joten tarkastelemme, että pohjakoulutus vastaa asettamaamme tasoa. Myös englannin kielen taidon tulee olla sujuva, jotta opinnoissa pärjää. Lisää tietoa löytyy oppilaitoksen verkkosivuilta www.slk.fi.

33 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Lyhenteet: Koulutustyyppi: A=ammatillinen koulutus, Y=yleissivistävä koulutus Omistussuhde: K=kaupungin, KY=koulutuskuntayhtymä, V=valtion, Y=yksityinen Opetussuunnitelma: IB=international baccalaureat, RA=ranskalainen, SA=saksalainen, SU=suomalainen

Toisen asteen oppilaitos (Koulutuksen järjestäjä/vastuutaho) Koulutustyyppi Omistussuhde Opetussuunnitelma Opetuskielet Erikoistutkinto MAVA-koulutusta Lukukausimaksu Tikkurilan lukio (Vantaan kaupunginhallitus) E Lukiossa voi suorittaa lukion oppimäärän kansainvälisen N englanninkielisen International Baccalaureate -opetussuunnitelman Y K IB + Ɣ mukaisesti. Ensimmäisen Pre-IB -vuoden aikana opiskellaan S pääasiallisesti englanniksi mukautettua suomalaista U opetussuunnitelmaa. IB-tutkinto on opiskelijalle maksuton lukuunottamatta tutkintomaksuja. Lukioon on valintakoe. Lisää tietoa löytyy lukion verkkosivuilta www.edu.vantaa.fi/tilu. Vantaan ammattiopisto Varia (Vantaan kaupunginhallitus) Vantaan ammattiopistossa vieraskielisenä tarjotaan ravintolakokin opintoja englanniksi: Vocational Qualification in Hotel, Restaurant and S E A K Ɣ Catering Services. The duration of the study program is three years, U N altogether 120 credits, and the holders of the certificate find employment as restaurant cooks. Opinnot noudattavat Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto 2000 -opetussuunnitelmaa. (Määräys 18/011/2000). Lisää tietoa löytyy oppilaitoksen verkkosivuilta www.varia.fi.

8.3 Lukiolaisten kotikunnat pääkaupunkiseutukuntien suomen- ja vieraskielisissä lukioissa 20.1.2008

Opiskelukunta Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Yhteensä Kotikunta Espoo 3 829 757 259 125 4 970 Helsinki 48 8 982 135 9 165 Kauniainen 36 44 107 4 191 Vantaa 10 704 2 778 3 492 Muu kotikunta 209 900 12 216 1 337 Yhteensä 4 132 11 387 378 3 258 19 155

Helsingin osalta luvuissa ovat mukana myös yksityisten lukioiden opiskelijat.

34 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

8.4 Lukiolaisten äidinkielet pääkaupunkiseutukuntien ylläpitämissä suomen- ja vieraskielisissä lukioissa

1) Kaikkien lukiolaisten äidinkielet PKS-kuntien suomen- ja vieraskielisissä kouluissa 20.1.2008 Kunta *) Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Yhteensä Kieli 1 afgaani 2 2 2 afrikaans 1 1 3 albania 6 4 1 6 17 4 amhara 4 4 5 arabia 5 21 4 30 6 armenia 1 1 7 azeri 3 3 6 8 bengali 1 4 1 6 9 bosnia 3 3 10 bulgaria 1 3 4 11 dari 1 1 2 4 12 englanti 11 54 12 77 13 espanja 3 9 2 14 14 ewe 1 1 15 farsi, persia 2 14 1 17 16 georgia 1 1 17 hindi 2 2 4 18 hollanti 2 2 19 indonesia 2 2 20 islanti 1 1 2 21 italia 1 7 1 9 22 japani 2 7 9 23 kiina 10 25 6 41 24 kanton 1 3 4 25 mandariini 1 1 2 26 khmer 1 1 27 kinyarwanda 1 1 28 (ki)kongo 1 1 29 korea 4 4 30 kreikka 2 2 31 kurdi 13 24 5 42 32 latvia, lätti 1 2 3 33 liettua 1 1 34 lingala 3 3 35 malaiji 1 1 36 nepali 1 1 2 37 pilipino 2 2 38 punjabi 4 2 6 39 portugali 1 4 5 40 puola 9 9 41 ranska 2 13 3 18

35 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Kunta *) Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Yhteensä Kieli 42 romania 1 2 3 43 ruotsi 14 129 143 44 saksa 6 36 2 44 45 serbia 1 1 46 serbokroatia 6 5 11 47 sindhi 1 1 48 somali 14 33 11 58 49 suahili 1 1 50 sunda 1 1 51 suomi 3 963 10 639 374 3 080 18 056 52 tanska 2 2 53 thai 5 2 7 54 turkki 2 4 1 7 55 twi 1 1 56 uiguuri 1 1 57 ukraina 3 3 58 unkari 3 4 1 1 9 59 urdu 3 1 1 5 60 valkovenäjä 2 2 61 venäjä 26 179 39 244 62 vietnam 14 10 9 33 63 viittomakieli 1 1 2 64 viro 21 78 1 14 114 TUNTEMATON 1 5 6 Yhteensä 4 132 11 387 378 3 222 19 119

suomi 96 % 93 % 99 % 96 % muu kieli 4 % 7 % 1 % 4 % *) Tilanne 3.4.2008. Helsingin osalta luvuissa ovat mukana myös yksityisten lukioiden opiskelijat.

36 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

8.4.1 Lukiolaiset suomi toisena kielenä (S2) opetuksessa pääkaupunkiseutukuntien suomen- ja vieraskielisissä lukioissa

kunta Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa*) Yhteensä äidinkieli 1 afgaani 2 2 2 afrikaans 1 1 3 albania 3 2 5 10 4 arabia 1 13 4 18 5 azeri 3 2 5 6 bengali 3 3 7 bosnia 3 3 8 bulgaria 1 1 9 dari 1 1 2 4 10 englanti 8 36 2 46 11 espanja 1 7 1 9 12 ewe 1 1 13 farsi, persia 1 10 1 12 14 georgia 1 1 15 hindi 1 1 2 16 hollanti 1 1 17 italia 2 1 3 18 japani 6 6 19 khmer 1 1 20 kiina 4 9 4 17 21 kanton 3 3 22 mandariini 1 1 23 (ki)kongo 1 1 24 kinyarwanda 1 1 25 korea 4 4 26 kreikka 2 2 27 kurdi 5 15 4 24 28 latvia, lätti 1 1 2 29 liettua 1 1 30 lingala 3 3 31 malaiji 1 1 32 nepali 1 1 33 punjabi 4 1 5 34 pilipino 2 2 35 puola 6 6 36 ranska 1 7 1 9 37 romania 2 2 38 ruotsi 1 8 9 39 saksa 26 1 27 40 serbokroatia 4 3 7 41 somali 12 23 10 45 42 suomi**) 7 53 1 61

37 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

kunta Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa*) Yhteensä äidinkieli 43 tanska 2 2 44 thai 2 2 4 45 turkki 1 2 1 4 46 twi 1 1 47 uiguuri 1 1 48 ukraina 2 2 49 unkari 1 1 1 3 50 urdu 3 3 51 venäjä 5 76 28 109 52 vietnam 5 6 7 18 53 viittomakieli 1 1 54 viro 3 30 5 38 MUU 1 1 Yhteensä 67 390 0 93 550 *) Tilanne 3.4.2008 **) Suomenkieliset S2-opetukseen osallistuvat opiskelijat ovat käyneet koko tai pääosan perusopetuksesta ulkomailla Helsingin osalta luvuissa ovat mukana myös yksityisten lukioiden opiskelijat.

8.5 Opiskelijoiden äidinkielet suomenkielisissä ammatillisissa oppilaitoksissa pääkaupunkiseutualueella Kuntien/Kuntayhtymien suomenkieliset ammatilliset oppilaitokset 2007 kunta *) Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Yhteensä äidinkieli 1 afgaani, pasto 2 2 2 akan 4 4 3 albania 40 7 17 64 4 amhara 9 1 10 5 arabia 14 10 5 29 6 bosnia 3 4 1 8 7 ci-bemba 1 1 8 englanti 45 65 34 144 9 espanja 1 2 6 9 10 ewe 1 1 11 farsi, persia 7 1 1 9 12 fulani 1 1 13 hausa 1 1 14 heprea 1 1 15 hindi 1 1 16 ido 1 1 17 igbo 1 1 18 indonesia 1 1 2 19 irak 1 1 20 italia 2 1 3 21 japani 1 1

38 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

kunta *) Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Yhteensä äidinkieli 22 joruba 1 1 23 khmer 1 1 24 kiina 3 2 5 10 25 (ki)kongo 1 1 2 26 kikuyu 1 1 27 kirgiisi 1 1 28 kreikka 1 1 2 29 kroatia 1 1 30 kurdi 21 4 9 34 31 liettua 1 1 2 32 lingala 5 4 1 10 33 luganda 1 1 34 makedonia 1 1 35 pilipino, tagalog 11 1 3 15 36 portugali 12 3 15 37 puola 1 1 38 ranska 6 1 1 8 39 romania 2 2 40 ruotsi 56 23 13 92 41 saksa 2 1 3 42 serbia 3 2 5 43 serbokroatia 2 1 3 44 sindhi 1 1 45 sinhala 1 1 46 somali 48 25 15 88 47 suomi 3 112 2 711 2 113 7 936 48 swahili 16 3 19 49 tamili 2 2 1 5 50 thai 7 2 2 11 51 turkki 9 4 4 17 52 twi 2 2 53 ukraina 1 1 54 unkari 2 2 55 urdu 7 2 9 56 venäjä 47 40 28 115 57 vietnam 14 4 3 21 58 viro 18 21 11 50 MUU 39 6 4 49 Yhteensä 3 583 2 948 0 2 301 8 832

suomi 87 % 92 % 92 % muu kieli 13 % 8 % 8 % *)Syksyn 2007 laskentapäivän mukaisesti; tammikuussa ei tehdä erillistä laskentaa

Ammatillisissa oppilaitoksissa S2-opetukseen osallistuvia opiskelijoita ei tilastoida erikseen.

39 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

8.6 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta (MAVA) pääkaupunkiseudulla Maahanmuuttajille tarkoitettu ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA) on yleensä yhden vuoden mittainen. Koulutusaloina pääkaupunkiseudulla ovat mm. tekninen ala, palveluala, kaupan ala sekä sosiaali- ja terveysala. Koulutuksiin haetaan suoraan oppilaitoksen kautta. MAVA-koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille riittävät kielelliset, kulttuuriset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutuksen laajuus on 20–40 opintoviikkoa, joista suomen kielen opintojen osuus on noin puolet. Valmistavaan koulutukseen valittavan opiskelijan kielitaidon lähtötason tulisi olla yleisten kielitutkintojen taitotasoa 2. Valmistavasta koulutuksesta voi saada lisäpisteitä haettaessa ammatillisiin perustutkintoihin. Pääkaupunkiseudun MAVA -koulutusta järjestävät tahot ja opintoneuvonnan yhteyshenkilöt: Adulta Oy, Keski-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus, IDA, Adultan kansainvälinen kehittämiskeskus Maahanmuuttajakoulutus: Irja Virkkunen Sähköposti: [email protected]

Amisäätiö, Amiedu PL 151, 00381 Helsinki Sähköposti: [email protected] Valmistavien koordinointi: Hilppa Visa Sähköposti: [email protected] Valmentavat: Maria Laaninen Sähköposti: [email protected]

Helsingin diakonissalaitoksen säätiö, Helsingin Diakoniaopisto Alppikatu 2 A, 00530 Helsinki Opinto-ohjaus: Annukka Sorjonen (MAVA) Sähköposti: [email protected] Opinto-ohjaus: Heleena Väisänen (työvoimapoliittinen koulutus) Sähköposti: [email protected]

Helsingin kauppakamari/ Helsingin kauppaoppilaitos, Helsinki Business College (HBC) PL 133, 00511 Helsinki MAVA- koordinaattori: Pälvi Hannonen Sähköposti: [email protected]

Helsingin kaupunki, Helsingin palvelualojen oppilaitos Pasilan yksikkö, Savonkatu 4, 00520 Helsinki Roihuvuoren yksikkö, Prinsessatie, 00820 Helsinki Kauneudenhoitoalojen valmistava koulutus: Suvi Lehtinen Sähköposti: [email protected] Ravintola-alalle valmistava koulutus: Taava Ikonen Sähköposti: [email protected]

40 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Helsingin kaupunki, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Vilppulantie 14, 00700 Helsinki Opinto-ohjaus: Seija Kovala Sähköposti: [email protected]

Helsingin kaupunki, Helsingin tekniikan alan oppilaitos Haagan koulutusyksikkö: Ilkantie 3, 00400 Helsinki Edit Lampinen Sähköposti: [email protected] Käpylän koulutusyksikkö: Kullervonkatu 11, 00610 Helsinki Anne Aarela-Rekonen Sähköposti: [email protected] Vallilan koulutusyksikkö: Sturenkatu 18-22, 00510 Helsinki Jukka Pitkänen Sähköposti: [email protected]

Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä, INNOFOCUS ,Länsi- Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus Kamreerintie 6 A, 02770 Espoo Opintosihteeri: Sari Rannisto puh. (09) 4555 971, 044-352 2760 Sähköposti: [email protected] MAVA-kouluttaja: Minna Tiainen, puh. 050-553 1912 Sähköposti: [email protected]

Invalidisäätiö, Keskuspuiston ammattiopisto Tenholantie 10, 00280 Helsinki [email protected] opinto-ohjaaja Minna Hykkönen, puh. 050-572 0297, [email protected]

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Omnian ammattiopisto, Kirkkokadun toimipiste Kirkkokatu 16, 02770 Espoo Opettaja Auni Pajari, puh. 050-430 3779 Sähköposti: [email protected] Lehtimäen toimipiste Lehtimäentie 1 A, 02770 Espoo Opettaja: Tuuli Hulmi-Lassila, puh. 050-561 4247 Sähköposti: [email protected] Opinto-ohjaus: Marja Sierilä, puh. 046-851 5015 Sähköposti: [email protected]

Vantaan kaupunki, Vantaan ammattiopisto (VARIA) Tennistie 1, 01370 Vantaa Opinto-ohjaus: Eija Syrjälä Sähköposti: [email protected]

41 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

8.6.1 Tilastotietoja maahanmuuttajien ammatillisiin opintoihin valmistavasta koulutuksesta (MAVA) pääkaupunkiseudulla

MAVA-koulutus kuntien ylläpitämissä ammatillisissa oppilaitoksissa: Lukuvuodelle 2006-2007 hakeneet ja aloittaneet opiskelijat Hakeneet Aloittaneet Keskeyttäneet Valmistuneet Helsinki: Helsingin palvelualojen oppilaitos, Helsingin 136 35 101 sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Helsingin tekniikan alan oppilaitos Espoo: 64 33 8 25 Omnian ammattiopisto Vantaa: Vantaan ammattiopisto 39 26 8 18 Varia Yhteensä 195 51 144 % 100 26 74

Sijoittuminen jatko-opintoihin keväällä 2007 valmistuneista (epävir. tiedot)* Valmistui Ammat. opintoihin Oppi- sopimus- koulutus/ työ saanutEi / hakenut opisk. paikkaa Muu** Ei tietoa Helsinki: Helsingin palvelualojen oppilaitos, Helsingin 101 48 13 14 44 sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Helsingin tekniikan alan oppilaitos Espoo: 7 5 Omnian ammattiopisto Vantaa: Vantaan ammattiopisto 9 1 13 Varia *Omnian tiedot vain toisesta toimipisteestä **Työvoimapoliittinen koulutus, kielikurssi, äitiysloma, Eiran aikuislukio, työharjoittelu

42 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

8.8 Toisen asteen tutkintojen maksut sekä pääkaupunkiseudun IB-linjoille pyrkineiden ja hyväksyttyjen opiskelijoiden määrät eri kouluissa 2007

Yhden kirjoituskerran kokonais- Koekohtainen kustannus Perusmaksu maksu Lisämaksut/huomiot (hintatiedon lähde)

Tutkintomaksu 234,10 € maksu CIE:lle: 39,70 € AICE 25 € (kuusi ainetta) 14,40 € toimistokulut (Eiran aikuislukio) n. 30 €

Amerikkalaisten $ 252 yliopistojen suositus (kolme koetta) kokelaille on suorittaa vähintään kolme AP- valuuttakurssi 15.4.2008 AP - US$ 84 1,5828 koetta 159,21 € Arvioinnin lisäpalvelut US$ 7–US$ 25 (English School)

Kokeen suorittamiseksi 120 € Baccalauréat 120 € - on matkustettava (L’Ecole Française Jules Tukholmaan Verne Helsinki)

£ 358 Ilmoittautumismäärä- (kuusi ainetta) päivän jälkeisten rekisteröinti- muutosten tekeminen valuuttakurssi 15.4.2008 IB maksu £ 48 ainevalinnoissa tai 0,79860 £ 70 tasoissa 448,28 € £ 15–60 (Ressun lukio)

20 € PSAT 20 € - - (English School)

Kansainvälinen käsittelymaksu US$ 68 Reasoning Ainekohtaiset US$ 25 valuuttakurssi 15.4.2008 1,5828 SAT test + essay: lisäkokeet Muutokset, myöhäiset US$ 43 US$ 20 ilmoittautumiset ja muut 42,96 € maksut (English School) US$ 12–50

Kokeen tarkistusmaksu 168 € Ylioppilastutkinto 22 € 24 € 50 €/koe (kuusi ainetta)

Helsingin Deutsche Schulen tarjoamasta saksalaisesta Reifeprüfung-tutkinnosta ei ole opiskelijoille erillisiä kustannuksia.

43 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Kuntien ylläpitämille IB-linjoille pyrkineiden ja hyväksyttyjen määrät kunnittain lukuvuodelle 2007–2008

Opetuksen Aloitus- Ensisijaiset sijaintikunta Koulu paikat hakijat Valitut Helsinki Ressun lukio 40 59 30*) Helsingin suomalainen 20 65 20 yhteiskoulu Helsinki yhteensä 60 124 50*) Mattlidens gymnasium, Espoo 50 84 42*) IB-linjen Espoo yhteensä 50 84 42*) Vantaa Tikkurilan lukio 30 65 30 Vantaa yhteensä 30 65 30 PKS yhteensä 140 273 122 *) Ressun lukiossa sekä Mattlidenin lukiossa pidetään IB-paikkoja avoinna kesken lukuvuotta Suomeen saapuville maahanmuuttajanuorille.

8.9 Yksityisten lukioiden kehittämissuunnitelmat ja epäkohdat suhteessa erilaisiin kansainvälisiin perheisiin ja erityisesti vieraalla kielellä annettavaan opetukseen Pääkaupunkiseudulla on 12 yksityistä tai valtioiden omistamia oppilaitosta, joissa annetaan vieraskielistä lukio- tai ammatillista koulutusta. Nämä koulut laativat itse omat toimintasuunnitelmansa, ja lisääntyvä maahanmuutto on heidän suunnitelmissaan otettu huomioon seuraavasti:

8.9.1. L’Ecole Française Jules Verne Toisen asteen koulutus ranskalaisessa Jules Verne -koulussa Jules Verne -koulu on yksityinen vanhempainyhdistyksen johtama koulu. Koulu kuuluu kansainväliseen AEFE-verkostoon (Agence pour l’Enseignement Français à l’Etranger), johon kuuluu 400 ranskaksi ranskan kielellä opetusta antavaa oppilaitosta ympäri maailmaa ja joiden kanssa koulun oppilaat ovat suorassa yhteydessä. Lukio: - 3 vuotta - ranskalainen ylioppilastutkinto (baccalauréat) Yläasteen ja lukion oppilaat voivat halutessaan opiskella englannin ja suomen ohella espanjan ja saksan kieltä. Toiminta: Kaikki oppilaat on rekisteröity koulussa sekä ranskan etäopetuskeskuksessa.

44 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Opetus seuraa Ranskan opetusministeriön antamia ohjeita. Näin ollen oppilas, joka käy yhtä AEFE:n alaista koulua voi toiseen maahan muuttaessaan jatkaa koulunkäyntiään keskeytyksettä toisessa AEFE-verkostoon kuuluvassa koulussa tai Ranskassa olevassa koulussa, jonka luokkajärjestelmä ja opetussuunnitelmat ovat samanlaisia sekä Ranskan ulkoasiainministeriön ja opetusministeriön takaamia. Linkit www.cned.fr www.aefe.fr www.education.gouv.fr

Koulumaksuista saa tietoa koulun internet-sivuilta www.ecolejulesverne.fi

8.9.2. Eiran aikuislukio Upper Secondary Teaching in English at Eiran Aikuislukio – 2008 -2009 The core purpose of Eiran aikuisluikio’s upper secondary program in English is to prepare people with an immigrant background to participate in Finnish society including higher and further education, employment and cultural activities. The object of the program is the award of the matriculation certificate (yliopilastutkinto). Students are also offered the opportunity to take the AICE Diploma, a university entrance level qualification administered by University of Cambridge Examinations and widely recognized around the world. The curriculum offers the chance to study in English whilst learning Finnish. Finnish is in the mornings with afternoons given over to upper secondary studies in English. The program starts with compulsory subjects on the Finnish national curriculum and later elective courses leading to the completion of the 44 courses required for the school leaving certificate (päätötodistus). Once the lower secondary Finnish courses are completed students commence lukio Finnish and can switch their studies into Finnish at any time after this. Students can also continue studies in English and take the AICE Diploma. Students who find the suomi toisena kieli subject too demanding take the AICE Diploma. This can include a credit in Finnish as part of the Diploma studies. About 100 students are studying in English. The majority speaks English as a second language. All have passed an entrance test. Some students are Finnish returnees who have studied mostly in English and do not feel ready to study in Finnish. Each student has a personal study plan based on their needs. In the case of returnees it aims to develop Finnish mother tongue skills in Finnish. Students whose mother tongue is other than the Finnish domestic languages number around 530; 250 of these are on the First Steps lower secondary program and 150 study in the Finnish lukio. There is a special support program for students who have passed the matriculation examination but still are hampered by poor Finnish skills. A further 100 students are studying part time. Teaching is by qualified native English speakers and Finnish teachers with many years experience of teaching in English - as far back as 1992 when the matriculation curriculum was first offered in English. Two of the student counselors have long experience in international Anglophonic education. One has a long

45 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

standing experience in immigrant education at all levels whist the other has experience as an IB coordinator. Online materials have been developed in English with two main aims: As stand alone net based courses for studies out of school and, secondly, as support material for existing class based lessons. Occasionally, students start with online courses before they are able to attend school. Students on the Finnish side also have access to these materials. Online support is to be developed still further in the future with cooperation with WSOY who is interested in cooperating in developing national curriculum studies in English. Eiran Aikuislukio is campaigning for the following: - The matriculation examination to be offered in English or failing that, recognition of the AICE Diploma as competence for national acceptance in higher education. This would benefit immigrants who need many years to learn Finnish and returnees who do not have study skills in Finnish, and who are not eligible for the IB. The IB has a narrow target area. A restructuring of the Finnish as a second language component in the matriculation examination. There are many immigrant students who have functional levels of Finnish and are able to conduct their business in the language but cannot pass the matriculation examination. A solution to this needs to be found. - Development of online resources is a pedagogical challenge we shall continue to address in the future. Current work on the specifics of online learning is being investigated by the quality team in conjunction with the various teacher groups – this both in English and Finnish. Current attitudes towards studies in English by some authorities seem not to reflect the needs of Finland’s capital city and the greater metropolitan area. Finland benefits from well integrated educated immigrant communities. Attitudes at present seem to be based on a post-war insecurity about the status of Finland and what it means to be Finnish. Eiran aikuislukio sees the development of Finnish and the development of studies in English as meeting the needs of today. Eiran aikuislukio is getting people into education.

8.9.3. Englantilainen koulu / The English School Yhteenveto Englantilaisen koulun kehittämishankkeista 2007–2008 Koulutilojen kehittäminen Koulun oppilasmäärä on kasvanut noin 10 % edelliseen lukuvuoteen verrattuna ja on täysi, mikä samalla merkitsee, että koulussa on oppilaita opetuksen järjestämisluvan mukainen enimmäismäärä. Samaan aikaan koulun oppilasryhmien kokoa on pienennetty. Tämä kehitys on edellyttänyt välittömiä toimenpiteitä luokkajärjestelyiden osalta. Vuoden 2007 aikana toteutettiin lisäksi pidemmän aikavälin tilasuunnittelun edellyttämät käytössä olevien tilojen teknis- taloudelliset arvioinnit. Tarkoituksena on vuonna 2008 päättää tavoitteeksi asetetun nykyistä jonkin verran suuremman oppilasmäärän edellyttämistä tilaratkaisuista sekä niiden edellyttämistä saneeraus- ja rakennushankkeista. Edellä esitettyyn liittyen Englantilainen koulu on edelleen kiinnostunut myös Helsingissä mahdollisesti vapautuvista opetustiloista.

46 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Uusia tutkintoja ja uusia opetusjärjestelyitä syksyllä 2008 Perus- ja lukio-opetuksen resurssit on nyt järjestetty niin, että koulu voi syksystä 2008 alkaen ottaa oppilaita esikouluun, perusopetukseen ja lukion ensimmäiselle luokalle ilman suomen kielen taitoa ja korvaava englanninkielinen opetus järjestetään tarpeellisissa aineissa. Näin voidaan tukea erityisesti IMF perheitä. Koulun kaksikielisyyteen liittyen syyslukukaudesta 2008 alkaen on lisäksi päätetty panostaa aikaisempaa enemmän suomi toisena kielenä -opetukseen (yksi uusi opettaja vain tätä tehtävää varten) erityisesti perusopetuksessa ja lukiossa. Resursseja on lisätty myös suomalaisista lukioista saapuvien englanninkielen lisäopetukseen. Englantilainen koulu on tähän saakka ainoana kouluna Suomessa tarjonnut mahdollisuuden suorittaa amerikkalaisia SAT/AP tutkintoja lukiossa ja tämä jatkuu edelleen. Tämän lisäksi Englantilaiselle koululle on myönnetty Cambridge International Centre status. Syksystä 2007 alkaen Englantilaisella koululla on siten ollut Cambridgen yliopiston myöntämä oikeus englanninkielisen alakoulun ja yläkoulun CIPP- ja IGCSE –tutkintojen vastaanottamiseen (Cambridge International Primary Programme, CIPP ja IGCSE, International General Certification of Seconday Education). Koulussa voi siten perusopetuksesta lukioon opiskella suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti ja samalla suorittaa englantilaisen alakoulun tutkinnon, yläkoulun päättötutkinnon sekä amerikkalaisen yliopistoon tähtäävän tutkinnon lukiossa. Englantilaisen koulun valmius ottaa vastaan oppilaita ulkomailta on edellä esitetyllä tavalla edelleen parantunut ja samalla opetuksen kysyntä selvästi kasvanut. Oppilasmäärän kasvua rajoittaa kuitenkin koulun oppilasmäärälle asetettu yläraja ja tilaongelmat joita pyritään nyt ratkaisemaan.

8.9.4. Helsingin kansainvälinen koulu - International School of Helsinki Philosophy Education is life-long learning which strives to maximize the potential of the individual as a responsible citizen within a holistic and global perspective. Learning is a collaborative process that promotes confident communication while respecting individuality and diversity. School Objectives and Goals A. Objective The objective of the International School of Helsinki is to develop internationally minded individuals and provide an excellent education based upon the IBO Learner Profile. B. Goals In order to meet this objective, the International School of Helsinki has set the following goals: - provide a collaborative environment which promotes positive interaction between home, school and local community

47 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

- direct all resources in support of our objective by focusing on excellence of: faculty, curriculum and facilities - encourage an appreciation for Finland, Finnish culture, and the environment - provide guidance and assistance to parents and families on how to best prepare for transitions - provide guidance and assistance to students for their further development - provide for the unique learning needs of each student through appropriate teaching methods and assessment accommodations School Strategic Plan Vision The International School of Helsinki is proud to be recognized as a leader in international education where its diverse student body receives an excellent well rounded education, inspiring and empowering them to succeed in the world community. Parameters - The school will accept students only if there is a program to meet their needs - The school provides instruction for K – 12 students in the English language following the philosophies and methodologies of the three programs of the International Baccalaureate Organization. (PYP, MYP, IB Diploma) - The School’s priority is these three instructional programs - All programs must be consistent with these programs and the strategic plan - All programs must comply with the regulations of Finnish Ministry of Education and the National Board of Education - The school will comply with Finnish national law in all other necessary areas (labor law, collective agreement, health and safety, etc.) - The school will continue to operate as a non profit organization Development Committee Objectives for 2007-08 Objective Strategy Action Improve Communications with Continue outreach efforts with Invite Officials and other stake- ISH Stake-holders Ministry Officials. holders to selected ISH events. e.g. International Day in Feb 2008. Continue outreach to Companies Update stake holders on and Embassies educational achievements at ISH, incl.. test results, and other activities. Provide current information to all Continuously review and revise stakeholders. info packet for prospective students/ parents.

48 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Objective Strategy Action Alumni Program. Ensure that website is current, and that the latest newsletters is always posted Initial funding and establish Alumni program Develop a Marketing Plan for ISH Carefully lay out methods to solidify / market the ISH brand.

Develop further and maintain the Key to providing the first point of Appoint a member of the School Website contact for potential future Administration Team to be the families. dedicated webmaster, with outside help if appropriate. Facilities Development and Provide a long range perspective Define ISH (status quo or growth) Review Process of facilities needs Determine next steps based on previous action - Review situation with the arrival Investigate parameters of current of the EU Chemicals Agency and offer for other location in the development of the EU School Ruoholahti. Education Committee Objectives Strategies and Action Plans 2007-2008 Objective Strategy Action To strengthen the K-12 IBO To further develop the curriculum Continuation of the curriculum curriculum (P.Y.P. M.Y.P. I.B.D.) review cycle. committee’s work. ensuring that students reach their Identify the learning needs of Implement an assessment policy full potential. exceptional students. to address these needs. To make use of differentiated instruction and/or special support services to provide for these needs Increase the use of I.T. within the To work with the I.T. committee to different subject areas and make secure progress. use of it for differentiated To secure an audit of equipment instruction. and create a plan for implementa- tion and future development. To maintain our position To continue to support school - To sustain funding to effect a of excellence in international wide profess-sional development cohesive staff development plan. education. in order to stay current in the I.B.O. programs. To show that the learning To continue making use of various expectations of the students are sources of data in order to equivalent to those of other similar benchmark ISH in terms of international schools and most student achievement. national systems To continue in To maintain the cycle of Accreditation with NEASC and Accreditation working on the CIS. agencies’quality standards and recommendations.

49 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Objective Strategy Action To continue to improve To continue to inform parents and Continue to hold informaion communications and enhance students regarding unique nature sessions with parents and understanding of the three I.B.O. of I.B.O. Programs. students. programs. Continue reinforcing school- home communica-tion through the school newsletter and class & subject teachers’websites.

Finance Committee Objective Strategy Action Plan 1. To create a long range plan Continue to manage the To set the school’s budget for the articulating specific goals for school’s resources responsibly next academic year using established financial stability and school protocols for budget development. development Regularly monitor the budget through monthly reports. Determine the necessary Review facilities necessary for facilities to serve the school programme needs. population and programme Conduct analysis of current facilities. 2. To maximize all financial Identify resources to support the Identify surplus funds in the budget to resources available in the best school’s technology growth. support the development of interests of the school and technology. security for its future. Implementation of new computer programmes for updated servers Follow school policy regarding Identify amount and investments for investment of school funds. the best possible rate of return and security of initial investment. Determine financial flexibility to Review budget structure and secure development of programme offerings. programme or growth in terms of teaching personnel. Investigate raising of tuition cap. Consult with appropriate government entities concerning possibility of changing limit. Maintain the current levels of school reserves at policy level. 3. To review all non-tuition Determine the most cost Follow policy regarding planning of related costs to ensure effective option for each activity activities. appropriate value for money. and articulate to school community in a timely manner. Continue to monitor all school Audit the books annually and check related groups with regard to accounting procedures. their financial operations.

Other strategies under the objective ‘To ensure that financing is available to support a quality teaching and learning environment have been addressed. Assistance from international and local businesses has been sought and is an on- going process vis. the donation of 10,000 Euros from Nokia this year.

50 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

8.9.5. Helsingin saksalaisen koulun lukio / Deutsche Schule Helsingin Saksalainen koulu perusopetuksesta lukioon Helsingin Saksalainen koulu (Deutsche Schule Helsinki- DSH) on Suomen vanhin yksityinen kielikoulu ja perustettu vuonna 1881. Se on Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolförening ry.:n ylläpitämä kaksilinjainen ”kohtaamiskoulu“, jolla on tunnustettu asema sekä Suomessa että Saksassa. Koulu saa taloudellista tukea molemmista maista. Helsingin Saksalainen koulu on yksi Saksan 117 eri puolilla maailmaa toimivista ulkomaankouluista ja tärkeimpiä saksan kielen ja kulttuurin välittäjiä Suomessa. Maiden välisen kulttuurisopimuksen ja Opetusministeriön myöntämän opetuksen järjestämisluvan perusteella Helsingin Saksalaisella koululla on kohtaamiskouluna erityinen tehtävä tutustuttaa koulun oppilaat syvällisesti saksan ja suomen kieliin ja kulttuuriin. Tehtävää toteuttavat Saksasta määräaikaisesti lähetetyt saksalaiset sekä maassa asuvat paikallisilla sopimuksilla toimivat saksankieliset ja suomalaiset opettajat. Koulussa on yli 50 opettajaa, joista puolet on lähtöisin saksankielisistä maista. Oppilaat ovat pääosin suomalaisia tai oppilaita, joilla on Suomen lisäksi jonkin toisen maan kansalaisuus. Heitä on oppilaista noin 87 %. Muut ovat Suomeen muuttaneita ja täällä usein määräaikaisesti asuvia. Vuosittainen oppilaiden liikkuvuus on noin 50-70 oppilaan luokkaa, ja se on selvästi lisääntynyt viime vuosina. Kaikkiaan koulussa on 12 -maan kansalaisia. Koululla on oma opetussuunnitelma, jonka mukaisesti opetus perustuu pääosiltaan saksalaisen ala-asteen opetussuunnitelmiin (Schleswig-Holsteinin osavaltion opetussuunnitelma luokille 1-4) sekä saksalaisiin Gymnasium-tason opetuksen opetussuunnitelmiin (Thüringenin osavaltion opetussuunnitelma luokille 5-12). Koulun saksalaiset oppilaat voivat opiskella myös Hauptschule ja Realschule- oppimäärien mukaisesti. Esi-, perus- ja lukio-opetuksessa on oppilaita yhteensä 546. Eri aineissa on, ainekohtaisesti vaihdellen, mukana suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sisältöjä. Näin taataan koulun erityinen tehtävä toimia kulttuurien välittäjänä sekä yhteensopivuus suomalaisten oppisisältöjen kanssa. Koulun oppilaat opiskelevat kaikkia suomalaisen perusopetukseen oppiaineita ja saavat 9. luokan päätteeksi suomalaisen perusopetuksen päättötodistuksen. 1. “Kohtaamiskoulun” toiminta-ajatus ”Kohtaamiskoulun“toiminta-ajatuksen perustana ovat suomalainen ja saksalainen kulttuuri. Niiden jatkuva kohtaaminen ulottuu opetuksen kaikille osa-alueille sekä koulun yhteiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen. Kulttuurien kohtaamisessa pyritään lähtökohtaisesti toisen kulttuurin kielen mahdollisimman korkeatasoiseen hallintaan. Tämän vuoksi oppilaat, joiden äidinkieli ei ole saksa, saavat sellaista kieltenopetusta, että he hallitsevat saksan toisena kielenä. Koulu tutustuttaa oppilaansa myös suomalaiseen kulttuuriin ja suomen kieleen ja kaikki koulun oppilaat opiskelevat myös suomea vähintään vieraana kielenä. Helsingin Saksalainen koulu välittää oppilailleen monipuolista ja syvällistä yleissivistystä. Sen ohella koululle leimallista on laaja kielten ja luonnontieteiden opetuksen tarjonta sekä taideaineiden näkyvä rooli.

51 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Helsingin Saksalainen koulu jakautuu 2-vuotiseen esikouluun, joka toimii kahdessa saksalaisessa päiväkodissa. A-linjaan (luokat 1A-9A), jonka oppilaat puhuvat saksaa äidinkielenään tai toisena kielenä (A-kieltä vaativampi oppimäärä). Opetuskieli on saksa. B-linjaan (luokat 3b-9b), jonka oppilaat ovat käyneet ennen saksalaiseen kouluun siirtymistään 2 vuotta suomalaista peruskoulua. Oppilaat valitaan soveltuvuuskokeella. Intensiivisen saksanopetuksen ja vaiheittain lisääntyvän saksankielisen aineenopetuksen avulla oppilaat saavuttavat saksan kielessä toisen kielen taidon ja opiskelevat perusopetuksen päättövaiheessa saksaksi lähes kaikkia aineita. Saksalaisen koulun lukioon (gymnasiale Oberstufe) (luokat 10–12), jonka oppilaat ovat hyväksytysti suorittaneet perusopetuksen 9. luokan oppimäärän ja joilla on riittävä saksan kielen taito (esim. Deutsches Sprachdiplom I – Saksalainen kielitutkinto I ). Lukio-opetus johtaa äidinkielentasoiseen saksan kielen taitoon sekä Saksan ulkomaankouluille suunnattuun Reifeprüfung- tutkintoon, joka vastaa suomalaista ylioppilastutkintoa Suomessa ja saksalaista Saksassa. Suomalaiset opiskelijat osallistuvat erillisen kokeen suorittajina ruotsin kielen yo-kokeeseen. Opetuskieli on saksa. 2. Opiskelu Helsingin Saksalaisen koulun lukiossa 2.1. Opetettavat aineet Koulun lukiossa opiskelee yhteensä 119 opiskelijaa. Opetus on luokkamuotoista eikä koulussa ole jaksojärjestelmää. Lukio on kolmivuotinen ja opetuksessa noudatetaan Thüringenin osavaltion lukioille tarkoitetettua opetussuunnitelmaa soveltuvin osin sekä Saksan ulkomaankouluissa suoritettavalle Reifeprufung- tutkinnolle annettuja määräyksiä. Suuri osa lukion oppiaineista on kaikille yhteisiä. Lukion opiskelijat opiskelevat saksaa ja suomea joko äidinkielenä tai toisena kielenä, englantia (A-kieli) ja ruotsia tai ranskaa (B1-kieli). Perusopetuksen 8. luokalla oppilaat ovat voineet valita latinan (B2-kieli) ja lukiossa he voivat aloittaa ranskan tai venäjän (B3-kieli). Kielten opiskelun lisäksi koulu painottaa luonnontieteellisiä aineita. Kaikki opiskelevat matematiikkaa vähintään suomalaisen lukion laajan oppimäärän vähimmäismäärää vastaavan määrän (10 kurssia). Luonnontieteellisissä aineissa opetusta tarjotaan 8 kurssia vastaava määrä ja kaikki opiskelevat vähintään yhtä luonnontieteellistä ainetta koko lukioajan. Yhteiseen opinto-ohjelmaan kuuluu myös historia, yksi katsomusaine, liikunta sekä kuvataide tai musiikki. 2.2. Lukion aloittaminen ja päättötutkinto Suurin osa koulun lukiossa opiskelevista opiskelijoista tulee koulun omilta perusopetuksen luokilta, mutta erityisesti viime vuosina lukioon on tullut paljon opiskelijoita myös ulkomailta. Nämä ovat joko suomalaisten paluumuuttajaperheiden lapsia tai Suomeen määräajaksi muuttavien ulkomaalaisten perheiden jäseniä. Yhteistä heille on hyvä saksan kielen taito, sillä se on edellytys lukiossa opiskelulle. Tästä syystä opiskelijoiden tulo muista lukioista on vähäistä, ja yleensä

52 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

he ovat opiskelijoita, jotka ovat viettäneet saksankielisessä maassa vaihto- oppilasvuoden tai opiskelijoita, joiden kotikielenä on saksa. Helsingin Saksalainen koulu on yksi Saksan valtion tukemista 117 ulkomaankouluista. Opetusohjelmat ovat siinä määrin yhteneväiset, että siirtyminen koulusta toiseen on vaivatonta. Kouluun tulee siis opiskelijoita saksankielisten maiden lisäksi ympäri maailmaa. Päättötutkinnossa opiskelijat suorittavat vähintään kolme kirjallista ainetta sekä yhden suullisen kokeen. Jälkimmäisiä voi olla myös useammissa aineissa. Kokeiden ohella opiskeljoiden päättötutkintoon vaikuttavat kahden viimeisen lukiovuoden opintosuoritukset. Reifeprufung-tutkinto on ylioppilastutkintoasetuksessa asetettu yhdenvertaiseen asemaan suomalaisen ylioppilastutkinnon kanssa, ja lisäksi sillä on arvostettu ja tunnustettu asema Euroopassa ja muualla maailmassa. 3. Saksalainen koulu, kansainvälinen kielikoulu 3.1. Vieraiden kielten opetus Saksalaisen koulun lukio on hyvä vaihtoehto suomalaiselle opiskelijalle, joka haluaa saavuttaa sekä erinomaisen kielitaidon, hyvän yleissivistyksen että laajan matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen. Lukion opiskelijat voivat osoittaa kielitaitonsa monella tavalla. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilaat suorittavat saksan kielen kielitutkinnon DSD I. Sen lisäksi he voivat suorittaa eritasoisia kielitutkintoja ranskassa (DELF-tutkinnot ), englannin kielessä CAE-tutkinnon (Cambridge Certificate of Advanced Englisch) sekä latinassa lukion toisella luokalla Kleines Latinum –tutkinnon. Kielten opetus on myös kulttuurien ja yhteiskunnan tuntemusta. Koulun suunnitelmissa on tarjota opiskelijoille mahdollisuus suorittaa Certlinqua- diplomi Tämän tutkinnon suorittaminen edellyttää vieraan kielen erittäin hyvää hallintaa. Sen lisäksi tutkinnon suorittajan on osoitettava monipuolista Eurooppa-tuntemusta ja oltava mukana kansainvälisissä projekteissa. Kieltenopetuksessa koulun etuna ovat kohtuullisen pienet opetusryhmät, yksikielinen kieltenopetusmenetelmä sekä opetukseen käytettävissä oleva riittävä viikkotuntimäärä, joka mahdollistaa kuhunkin kieleen ja kulttuuriin syvällisen perehtymisen. 3.2. Suomen kieli ja oma äidinkieli Suomeen muuttavien perheiden kielten opiskelussa on suomen kielellä tärkeä osuus. Sen opiskeluun tulisi olla riittävät resurssit ja riiittävästi aikaa. Oppilaat ovat oppimistaidoiltaan hyvin erilaisia eikä S2-opetukseen saatava tuki maahanmuuttaville neljäksi vuodeksi ole aina riittävä. Helsingin Saksalaiselle koululle on oppilaan oman äidinkielen ylläpitämisessä silloin kun se on muu kuin suomi tai saksa, erittäin tärkeää yhteistyö muiden pääkaupunkiseudun koulujen kanssa. Toimiva ja riittävä tarjonta sekä mahdollisuus osallistua muiden koulujen eri äidinkielten opetusryhmiin mahdollistaa oppilaiden oman äidinkielen ylläpitämisen silloinkin, kun sen järjestäminen ei omassa koulussa ole mahdollista.

53 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

4. Lukion kehittämisalueet 4. 1. Resurssi- ja kulttuurikeskus Koulun ylläpitäjän, Kouluyhdistys Pestalozzin hyväksymässä vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa sekä koulun ja Saksan valtion välisessä sopimuksessa (Leistungs-und Förderungsvereinbarung) on koulun yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettu toimiminen saksan kielen ja saksalaisen kulttuurin resurssikeskuksena. Tämän suunnitelman mukaisesti koulu pyrkii kehittämään ja monipuolistamaan saksan kielen opetusta koko Suomessa. Koulu on mukana Opetushallituksen tukemassa kansainvälistymishankkeessa, jossa on myös muita kouluja eri puolilta Suomea. Verkosto on jakautunut alueellisiin yksiköihin, jotka kukin osaltaan toimivat aktiivisina saksan kielen opetuksen kehittäjinä omalla alueellaan. Verkostoa koordinoi Helsingin Saksalainen koulu. Verkostoitumisesta saatava hyöty on molemminpuolinen. Suomalaisten koulujen kanssa tehtävällä yhteistyöllä koulu saa uusia pysyviä kontakteja ja pystyy perehdyttämään saksalaiset opettajat suomalaiseen koulujärjestelmään. Saadut kokemukset verkostoyhteistyöstä ja sen koordinoimisesta ovat olleet hyviä ja resurssikeskusajatus on saanut positiivista palautetta sekä Suomessa että Saksassa. Koulu on järjestänyt esimerkiksi erilaisia seminaareja, oppilasvierailuja, metodipäiviä ja teatteriprojekteja. Resurssikeskustoiminta monipuolistaa koulun roolia aktiivisena saksan kielen ja kulttuurin keskuksena sekä mahdollistaa laajan, kestävän ja monipuolisen yhteistyön pääkaupunkiseudun koulujen kanssa. Koulu voi integroitua lähemmäksi suomalaista koulujärjestelmää ja tarjota yhteistyömahdollisuuksia ulkomailta tulevien saksankielisten tai saksaa taitavien opiskelijoiden kielen opetuksessa. 4.2. Koulutilat ja oppilasmäärät Koulun lisääntyneet oppilasmäärät, laajentunut iltapäivätoiminta alaluokilla sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet eri luokilla ovat tehneet Saksalaisesta koulusta kokopäiväkoulun. Toiminnan kehittämiseen tarvitaan lisätiloja. Koulu on aloittanut koulurakennuksen laajennushankkeen, jonka tavoitteena on saada lisätilat (rakennusoikeutta 900m2) käyttöön lukuvuoden 2009/10 alussa. Muutoin koulun tilat ovat hyvässä kunnossa, niitä on saneerattu eikä suuria korjaamistarpeita ole näköpiirissä. Koulun laajennus mahdollistaa yhtenäisen saksan- ja suomenkielisen oppimispolun varhaiskasvatuksesta lukion päättötutkintoon. Koulu voi ottaa enemmän saksan kieltä taitavia oppilaita eri luokille ja suomenkielisiä oppilaita jo ensimmäiselle luokalle. 4.3. Pääkaupunkiseudun yhteistyö Hyvä ja monipuolinen yhteistyö Helsingin ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa on oleellinen edellytys Helsingin Saksalaisen koulun toiminnalle ja kehittämiselle. Suurin osa koulun oppilaista tulee Helsingistä ja Espoosta mutta myös muista lähikunnista. Koulu tarjoaa pääkaupunkiseudulla saksan kielen ja kulttuurin opiskelun ja tuntemuksen suhteen ainutlaatuisen oppimisympäristön. Pääkaupunkiseudun yhteistyön kehittämisalueita ovat koulun näkökulmasta erityisesti tiedotuksen, koulutuksen ja säännöllisen yhteistyön kysymykset.

54 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

Tiedotuksen suhteen tärkeitä olisivat foorumit, joissa pääkaupunkiseudulla asuvat ja sinne muuttavat saisivat helposti ajankohtaista ja selkeää tietoa kouluvaihtoehdoista. Koululla on myös yhteistyötarvetta opettajien täydennyskoulutuksen suhteen. Tämä koskee erityisesti maahan tulevia ulkomaalaisia opettajia, joille on tärkeää saada tietoa suomalaisesta koulujärjestelmästä, opetuskäytänteistä sekä tutustua suomalaisiin kouluihin. Säännölliset tapaamiset pääkaupunkiseudun kouluviranomaisten kanssa luovat pohjan kuntarajat ylittävälle monipuoliselle yhteistyölle. Tämä on vieraskielisten koulujen näkökulmasta erityisen toivottavaa. Hyvä ja toimiva verkosto mahdollistaa yhteistyön myös konkreettisissa käytännön kysymyksissä sekä hankkeissa, jotka suuntautuvat koko pääkaupunkiseudulle.

8.9.6. Kulosaaren yhteiskoulun lukio / Kulosaari Upper Secondary School

Brief introduction to the ideas, plans and challenges at the school: Development plans and ideas - Raising the academic level of the school. - Providing two lines - Bilingual line: aiming primarily at Finnish matriculation examination and secondarily at A/AS-level examinations. Teaching in English or Finnish depending on subjects and courses, Finnish material used. - English line: aiming primarily at AICE-diploma (AS/A-level examinations). Teaching in English, material in English. - Possibly raising the annual number of enrolment from 72 to 108 in 2009 or 2010 and raising the total number of students from 230 to approximately 350 (this is connected to the enrolment and total number of lower secondary students). - Providing Business Studies courses. - Retaining the wide selection of foreign languages: English, Swedish, German, French, Spanish, Italian, Russian.

Challenges Finnish matriculation examinations should be provided also in English for those not able to take them in Finnish. IB should not be the only English possibility to go through upper secondary studies. AS/A-level examinations and AICE-diploma should have an official status in Finnish schooling system. If the language problem with matriculation examinations / status of AS/A-level examinations will not be solved in the near future, the school must consider moving English line from Finnish curriculum into IB.

55 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

8.9.7. Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio Tavoitteena saada lukioon englanninkielinen linja Maunulan yhteiskoulun kansainväliset luokat 7- 9 aloittivat toimintansa syksyllä 1998. Luokkien perustamiseen oli kaksi syytä: Maunulan ala-asteella jo toimivat kansainväliset luokat kaipasivat yläastetta jatkokseen. Toiseksi koulumme vankka kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä rohkaisi tarttumaan haasteeseen. Opettajat ovat sekä oman koulun opettajia, että syntyperältään englanninkielisiä. Oman koulun opettajat ovat innostuneita opettamaan englanniksi, ja useimmilla on tehtävään erityiskoulutus. Helpottaaksemme englanninkieltä hallitsevien maahanmuuttajien asemaa olemme pyytäneet opetusvirastolta lupaa perustaa kaksikielinen (englanti-suomi) peruskoulun lisäluokka syksystä 2008 alkaen. Peruskoulun kansainvälisten yläluokkien toiminnasta saamamme hyvät kokemukset sekä vanhempien että oppilaiden esiin tuoma toivomus mahdollisuudesta jatkaa opintoja englanninkielellä puoltavat englanninkielisen lukiolinjan perustamista. Koulumme lukiolla on matematiikkaan painottunut tehtävä. Tästä saamamme erityiskokemusta pystymme hyödyntämään englanninkielisen linjan yhteydessä. Nämä erityistehtävät tukevat toisiaan ja luovat opiskelijoille monipuolisen ja haastavan oppimisympäristön. Tällä hetkellä opiskelijoilla on lukiossa mahdollisuus opiskella biologian ja maantieteen pakolliset kurssit englanniksi Tutkimme mahdollisuuksia perustaa IB - linja tai joku muu englanninkielisen päättötutkinnon linja. Koulun ylläpitäjä on Viipurin reaalikoulu Oy.

56 Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella pääkaupunkiseudulla 2008

8.10 Yleisen kielitutkinnon taitotasoasteikko Opetushallituksen julkaisemassa määräyksessä 55/011/2001 Yleisten kielitutkintojen perusteet (ISBN 952-13-1388-9) kielitaidon taitoasteikossa on määritetty seuraava kuusiportainen yleistaitotasoasteikko: 6 Ymmärtää vaikeuksitta kaikenlaista puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Ilmausten hienot sävyerot tuottavat enää harvoin vaikeuksia. Puhuu ja kirjoittaa erittäin sujuvasti tilanteeseen sopivalla tyylillä, ja pystyy ilmaisemaan hienojakin merkitysvivahteita. Kieliopin ja sanaston hallinta on varmaa lähes kaikissa tilanteissa, ja pienetkin puutteet ovat harvinaisia. 5 Ymmärtää pidempää, normaalitempoista kasvokkaista sekä mm. televisiosta ja radiosta kuultavaa puhetta, vaikka joskus ymmärtäminen vaatii jonkin verran ponnistelua. Ymmärtää rakenteellisesti ja kielellisesti monimutkaisia tekstejä ja oman aikamme kirjallisuutta. Puhuu ja kirjoittaa selkeästi ja sujuvasti erilaisista aiheista, mutta harvinaisten sanojen ja monimutkaisten lauserakenteiden käyttö saattaa kuitenkin tuottaa vaikeuksia. Hallitsee kieliopin ja sanaston yleensä hyvin ja monipuolisesti. 4 Ymmärtää normaalitempoista kasvokkaista puhetta ja keskustelua yleisistä aihepiireistä sekä mm. televisiosta ja radiosta kuultavaa puhetta, mutta joitakin yksityiskohtia saattaa jäädä ymmärtämättä. Nopea puhekieli ja murteellisuudet tuottavat kuitenkin vaikeuksia. Ymmärtää vaivatta yleisiä aihepiirejä käsitteleviä tekstejä, joskin muutamat tekstin välittämät sävyerot voivat jäädä epäselviksi. Selviää melko hyvin myös vieraammissa puhetilanteissa. Pystyy kirjoittamaan sekä yksityisiä että puolivirallisia tekstejä ja esittämään ajatuksiaan yhtenäisinä kokonaisuuksina. Tekee puheessa ja kirjoituksessa eron virallisen ja epävirallisen kielimuodon välillä. Hallitsee peruskieliopin ja -sanaston hyvin. 3 Ymmärtää pidempää puhetta ja keskeisen ajatuksen monista televisio- ja radio- ohjelmista, jos aihepiiri on suhteellisen tuttu. Ymmärtää tavallisia tekstejä, jotka eivät vaadi aiheen tuntemusta. Normaalitempoinen puhe ja vaativammat tekstit saattavat tuottaa vaikeuksia, jos puhejakso on pitkä ja aihepiiri vieras. Selviää tavallisimmissa käytännön puhetilanteissa ja pystyy kirjoittamaan yksinkertaista, yhtenäistä tekstiä tavallisista aiheista, vaikkakin kieliopilliset ja sanastolliset puutteet toisinaan vaikeuttavat ymmärtämistä. Hallitsee hyvin jokapäiväisiin tilanteisiin liittyvän sanaston ja peruskieliopin tavallisimmat rakenteet. 2 Ymmärtää selkeää ja yksinkertaistettua puhetta, joka käsittelee jokapäiväisiä ja tuttuja asioita. Ymmärtää helposti lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä ja saa selville pääasiat tuttuja aihepiirejä käsittelevistä teksteistä. Selviää rutiininomaisissa yksinkertaista tiedonvaihtoa vaativissa puhetilanteissa, vaikka ääntäminen on vielä puutteellista. Pystyy kirjoittamaan suppeita, yksinkertaisia tekstejä jokapäiväisistä asioista, mutta teksti voi olla hajanaista. Hallitsee yksinkertaisimman peruskieliopin ja tavallisimman perussanaston. 1 Ymmärtää hitaasta ja selkeästä puheesta yksinkertaisia perustason ilmauksia, jotka liittyvät suoraan omaan elämään tai jotka koskevat välitöntä konkreettista ympäristöä. Pystyy löytämään tietoa yksinkertaisista teksteistä. Selviää kaikkein yksinkertaisimmissa puhetilanteissa, mutta puhe on hidasta ja hyvin katkonaista ja ääntämisessä on puutteita. Pystyy kirjoittamaan erittäin lyhyitä tekstejä, joissa on lukuisia kielellisiä puutteita. Tuntee kaikkein yleisimmän perussanaston ja joitakin peruskieliopin rakenteita.

57