Kunnilla vastuu veteraanien kuntoutuksen järjestämisessä (sivu 7)

N:o 2/2008 n Tarkastettu levikki 68 225 n Huhtikuun 23. päivänä 2008

Tervetuloa XXIII liittopäiville Turkuun

Suomen Sotaveteraaniliiton XXIII liittopäivät ovat Turussa 28.-29. toukokuuta. Kaikki tapahtumat kirkkokonserttia lukuun ottamatta pidetään kuvassa näkyvässä Turun Messu- ja kongressikeskuksessa. Kirkkokonsertti on Turun Mikaelin kirkossa (tarkemmin sivu 8).

Sotaveteraaniliitto palkitsi (sivu 6) Sotaveteraaniviikko Jyväskylässä ja Lahdessa (sivut 5 ja 9)

Jyväskylän Sotaveteraanit 50 vuotta (sivu 10) Vapaussodan tapahtumista 90 vuotta (sivut 13-14) Sosiaalineuvojat palveluksessa (sivu 23) Kuntoutusohjeistus eikä käytäntö kohtaa kaikkialla. Karigasnie- mellä Lapin perukoilla veteraaninkuntoutus edellyttää veteraanil- (sivu 39) ta sisua ja lujaa tahtoa. Jo laitoskuntoutukseen lähteminen vaatii Esittelyssä Salon ”Kommandojoukkue” tarkan matkasuunnitelman ja avokuntoutukseen osallistuminen etäisyyksien vuoksi on lähes mahdotonta. Käytännössä tämä tar- (46) koittaa kuntoutusvälien lähentelevän jopa kolmea vuotta. Kun- Sotaveteraanien kisat jatkuvat toutuksesta lisää sivulla 7.  2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 | sotaveteraani • krigsveteranen

Helsingissä 23. huhtikuuta 2008 Kansallinen veteraanipäivä - veteraaniperinteen päivä Turkua kohti

”Elinkelpoisen merkkipäivän pitää erottua tä kokoontui yli 10 000. Veteraanien joukot Sotaveteraaniliiton XXIII liitto- mia alueellisen veteraaniperinteen merkkipäivien tungoksesta”, muistutti en- ovat harvenneet. Tänä päivänä heitä on jo kokous pidetään Turussa 28. tou- vaalimisessa. simmäisen kansallisen veteraanipäivän pää- alle 70 000 ja yhä harvempi jaksaa lähteä juh- kokuuta. Varsinaisten sääntöjen Liiton sääntöjen muuttami- juhlan juhlapuhuja, akateemikko Matti Kuu- latilaisuuksiin. Ilahduttavaa toki on ollut juh- mukaisten asioiden lisäksi koko- sen tarkoituksena on, niin kuin jo si kuulijoitaan Lahden suurhallissa huhti- lapäivän vieton laajeneminen paikalliselle ta- uksessa käsitellään tulevaisuus- Lahdessa 2002 hyväksytyssä tule- kuussa 1987. solle, vaikka sieltäkin tiedot kertovat hienoi- suunnitelman tarkennus ja liiton vaisuussuunnitelmassa päätettiin, Kuusella oli uudesta valtakunnallises- sesta osallistumisen laskusta. sääntöjen muutosesitys. edetä pienin askelin eikä ’kertary- ta juhlapäivästä muitakin ajatuksia. Saatai- Miten me tulevaisuudessa pidämme Mat- Liiton tulevaisuussuunnitel- säyksellä’. Sääntöjen muuttamisella siinko nyt eri puolilla Suomea aikaan elävä ti Kuusen toivomalla tavalla veteraanipäi- maa ja sääntömuutosesitystä on korostetaan valtuuston suunnan- tapahtuma, sellainen joka ei toistele itsenäi- vän elinkelpoisena ja huomattuna? Varmaa käsitelty valtuuston ja hallituk- näyttäjän roolia ja lisätään sen teh- syyspäivän eikä maaliskuun kolmannentois- on, että juhlimisen luonne muuttuu, kun ve- sen puheenjohtajien, ’kuuden vii- täviä. Liiton ja valtuuston puheen- ta kuvioita mutta ei myöskään edellisen vete- teraanit eivät enää ole tapahtumien kunnia- saan ryhmässä’. Tämä hallinnon johtajana halutaan pitää sotavete- raanipäivän nuotteja, Kuusi kysyi, ja antoi sa- vieraina. On löydettävä uudet kohderyhmät, rakenneryhmä on tehnyt työtään raani mahdollisimman pitkään. malla vastauksenkin: ”Yksi mahdollisuus on ehkä uudenlaiset 2000- luvulla syntyneisiin asiantuntevasti, harkitusti ja yk- Hallituksen rooli esityksessä muut- keskittää eri vuosina huomio eri asioihin”. nuoriin vetoavat muodotkin. Tätä soisi mah- simielisesti. Erityisesti se on otta- tuu toimeenpanijan suuntaan. Saa- Jokainen meistä menneitä veteraanipäiviä dollisimman monen tykönään miettivän. nut huomioon välttämättömyy- tamme nähdä hallituksen puheen- kokeneena voi nyt mielessään muistella, ovat- Veteraanipäivä ei ehkä vuosikymmenen- den säilyttää järjestön koneisto johtajana myös ensi kertaa sotave- ko Kuusen ajatukset saaneet tuulta siipiensä kään kuluttua ole enää samanlainen henki- kunnossa toteuttamaan tehtävi- teraania nuoremman henkilön. alle. Kyllä ja ei, on kai rehellisesti vastattava. lökohtainen kunnianosoitus veteraaneille, ään, mutta toisaalta ottanut huo- Liittokokouksen alussa järjeste- Veteraanipäivä on vakiinnuttanut aseman- jollaisena sitä paljolti on tähän saakka vietet- mioon veteraanien ikääntymisen tään koko sotaveteraaniyhteisöjen sa kansallisena juhlapäivänä ja se tunnetaan ty. Sen sijaan se voisi olla laajalti koko yhteis- vaikutukset. Kaikki työryhmän tilannepäivitys, tulevaisuusfooru- kohtuullisen hyvin. Tiettyä kaavamaisuutta kunnassa näkyvä veteraanien muistamisen ja jäsenet ovat rintamasotilastun- mi. Parituntisen ohjelman aikana siinä kuitenkin on. Pääjuhla esimerkiksi on veteraaniperinteen vaalimisen päivä. nuksen omaavia sotaveteraaneja. jokainen sotaveteraanipiiri esit- vuodesta toiseen noudattanut jokseenkin sa- Ensimmäinen askel tulevaisuuteen voisi Hallituksen käsittelemä ehdo- telee tiiviisti tulevan toimintan- maa kaavaa. Tämä on ollut veteraanien tahto, olla uusi valtioneuvoston päätös, jossa kun- tus kävi lausunnolla jäsenyhdis- sa suuntia. Tulevaisuusfoorumin ja hyvä niin. nianosoituksena veteraanisukupolven saa- tyksissä, jonka jälkeen esitykseen osallistujille on luvassa tietopaket- ”Älä aja urissa”, muistutettiin ajomiehiä vutuksia kohtaan toistetaan veteraanipäivän tehtiin tarkennuksia. ti vireän järjestön kenttäverkoston Itä-Karjalan rapaisilla teillä jatkosodan ete- pysyvyys kansallisena juhlapäivänä ja keho- Tulevaisuussuunnitelma ko- tilasta. nemisvaiheen syksynä. Muuten juutuit kiin- tetaan viettämään päivää veteraanien perin- rostaa lähivuosien mittavaa teh- Järjestön tulevaisuussuunnit- ni. Sama ohje pätee mielestäni tänä päivänä teitä vaalimalla. tävää, sotaveteraanien, heidän telu jatkuu ensi syksynä. Kunta- veteraanipäiväänkin. On tullut aika miettiä Seuraava askel kuuluukin sitten perinteen puolisoidensa ja leskiensä tuke- rakenteiden muutokset ja tulevan tulevaisuutta, mitään arvokasta menettämät- vaalijoille, joitten eturivissä Tammenlehvän misesta, johon järjestön kaikilla perinnetyön kannalta tarpeelliset tä, mutta uusia veteraanien muistajia innos- Perinneliitto haluaa mielellään olla. tasoilla tulee intensiivisesti pa- jäsenkunnan laajennukset tulevat taen. Muuten juutut menneeseen. nostaa. Toisaalta se tähdentää olemaan ’viisasten ryhmän’ jatko- Matti Kuusen puhuessa Lahdessa sotiem- Pertti Suominen suunnittelun tarpeellisuutta pit- työn kohteita. me veteraaneja, kunniakansalaisia, oli elos- Tammenlehvän Perinneliiton källä aikajänteellä oman järjestö- sa runsaat 300 000. Lahden pääjuhlaan hei- toiminnanjohtaja perinteen vaalimisessa sekä toi- Markku Seppä

Päivystävä Veteraanivastuun Sotiemme veteraanien puhelin ensimmäinen vuosi varainhankinta 2007 lukuina Suomen Rauhanturvaajaliitto Keräyspiirien kokonaistulos 1 657 562,27 euroa ry:n veteraanituki on avannut keräyspiirien kulut 78 822,47 euroa eteraanijärjestöjen ja sekä toimintasuunnitelman ja keräyspiirien puhdas tulos 1 578 739,80 euroa 1.3.2008 päivystävän puhe- Kaatuneitten Omais- talousarvion vuodelle 2008. limen. Tämä on tukimuoto, ten Liiton yhteinen va- Veteraanivastuu on laatinut josta saavat apua ja tukea Vrainhankinta ylsi ensimmäise- rahankeräystilityksen Etelä- keräyspiirien kuluprosentti 4,8 rauhanturvaajat ja heidän nä vuotena 3 176 104,77 euron Suomen lääninhallitukselle. omaisensa. Puhelimen väli- kokonaistuottoon. Kulupro- Hallituksen puheenjohta- Keskuspaikan kokonaistulos 1 518 542,50 euroa sentti oli 20,6. Pääosa varoista jana valittiin jatkamaan Aar- tyksellä saavat apua ja tukea keskuspaikan kulut 577 560,39 euroa jäi suoraan paikalliselle tasolle no Strömmer. Muiksi jäseniksi keskuspaikan puhdas tulos 940 982,11 euroa myös sotaveteraanit. käytettäväksi. Keskuspaikalle valittiin Veli Matti Huittinen, Puhelin päivystää 24 tuntia kertynyt tuotto jaetaan järjes- Onni Toljamo, Kaarina Peltola keskuspaikan kuluprosentti 38,0 vuorokaudessa joka päivä. töjen kautta paikallistasoille. ja Aulis Harju, jotka järjestäy- Veteraanivastuu ry:n vuo- tymiskokouksessa valittiin va- Päivystävän puhelimen sikokous pidettiin 16. huhti- rapuheenjohtajiksi. Työvalio- Varainhankinnan kokonaistulos 3 176 104,77 euroa numero on 020 7698 111. kuuta. Jäsenyhdistysten koko- kunnan muodostavat hallituk- kokonaiskulut 656 382,86 euroa Puhelun hinta on 8,2 s/puhelu usedustajat myönsivät tili- ja sen varajäsenet, Markku Seppä, vastuuvapauden hallitukselle Juhani Saari, Pirjo Jaakola, Soi- puhdas tuotto 2 519 721,91 euroa +6,9 s/min. (kiinteä puhelin), ja muille tilivelvollisille, hyväk- li Myllys ja Leena Mankkinen. 8,2 s/puhelu +22,9 s/min. syivät toimintakertomuksen ja varainhankinnan kokonaiskuluprosentti 20,6 (matkapuhelin). tilinpäätöksen vuodelta 2007 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 | sotaveteraani • krigsveteranen 

Onnittelemme K O K O U S K U T S U Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n XXIII varsinainen liittokokous pidetään keskiviikkona 28. Pertti von Hertzen 60 vuotta toukokuuta 2008 kello 14.00 Turun Messu- ja kongressikeskuksessa, osoite Messukentän- katu 9-13 Turku. lisuutta. Hän on ollut palvelu- Liittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen pykälien 4, 10, 11, 12, 13, 15, 16, 18, 20,23 altis ja aina valmis ottamaan muutosehdotus sekä sääntöjen mukaan liittokokoukselle kuuluvat asiat. Turkua kohti vastaan uusiakin tehtäviä, use- asti myös varsinaisen toimensa Kokousedustajien valtakirjat tarkastetaan aulassa kello 11.00−13.30, jonka jälkeen edus- ulkopuolelta. Hänen laajaa ko- tajat siirtyvät kokoustilaan. kemustaan on käytetty menes- Hallitus tyksellä hyväksi useiden alueel- listen tapahtumien ja tilaisuuk- sien järjestelyissä. Hän lausuu M Ö T E S K A L L E L S E rohkeasti mielipiteensä, niin Finlands krigsveteranförbund rf:s XXIII ordinarie förbundsmöte hålls onsdagen den 28. maj piiriä kuin tarvittaessa koko 2008 kl. 14.00 i Åbo Mäss- och kongresscentrum, adress Mässfältsgatan 9-13, Åbo. järjestöä koskevissa asioissa. På förbundsmötet behandlas ändringsförslaget av stadgarnas paragrafer 4, 10, 11, 12, 13, Hän on luonteeltaan avoin ja 15, 16, 18, 20 och 23 samt de saker som enligt stadgarna i förbundsmötet skall behandlas. omaa ainutlaatuisen huumorin lahjan. Hänelle on mieluisaa ja Mötesdelagaternas fullmakter granskas i entréhallen kl. 11.00 – 13.30, varefter represen- Toiminnanjohtaja, everstiluut- helppoa olla tekemisissä eri- tanterna flyttar sig till mötesplatsen. nantti Pertti von Hertzen täyt- laisten ihmisten kanssa. Hän Styrelsen ti 29. päivänä helmikuuta 60 on ilmaissut viihtyvänsä erin- vuotta Hämeenlinnassa. omaisesti nykyisessä työssään Kanta-Hämeen Sotavete- veteraanien parissa. Tämä käy raanipiirin toiminnanjohta- todistettavasti ilmi hänen kai- Suomen Sotaveteraaniliiton Naisjärjestö ry:n jan tehtävät hän aloitti vuoden kessa toiminnassaan. VARSINAINEN KOKOUS 2002 alussa. Hän on toimintan- pidetään keskiviikkona 28.5. Turun Messu- ja kongressikeskuksessa, Messukentänkatu 9- Juhani Penttilä sa ajan osoittanut erinomais- 13, 20200 Turku. ta ahkeruutta ja oma-aloitteel- Kokous alkaa Naisjärjestön 40-vuotisjuhlien päätyttyä noin kello 12.15. Valtakirjojen tarkastus aloitetaan kello 9.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10 §:ssä mainitut asiat sekä sääntöjen muuttaminen. Kuolleita Keskustoimikunta Tellervo Hakkarainen 1916–2008 Lottajohtaja ja työpaikkaruokailun uranuurtaja kotiutetuista lotista, joilla oli landia-talossa vuonna 1991, kokemusta työskentelystä vai- jossa järjestö tasavallan kor- Talousneuvos Tellervo Hak- nen lotta-aatteen esilläpitäjä. keissa oloissa. Toiminta käyn- keimman johdon läsnä olles- karainen kuoli pitkään sairas- Tellervo Hakkarainen val- nistyi ja jatkui mm. Helsingin sa sai julkisen tunnustuksen tettuaan Helsingissä 21. hel- mistui talousopettajaksi Helsin- olympiakisojen muonittami- osuudestaan maamme itsenäi- mikuuta. Hän oli 91-vuotias, gin kotitalousopettajaopistosta sella. Tämän jälkeen Hakkarai- syyden säilyttämiseen. Erityi- syntynyt Kolarissa 7. syyskuu- 1940. Sodan aikana hän toimi nen kehitti ajatuksen työpaik- sen rakas paikka hänelle oli ke- ta 1916. Lotta Svärd -keskusjohtokun- karuokailusta ja toteutti sen väällä 1996 avattu Syvärannan Ensimmäisen kerran Tellervo nan rajatoimistossa muonitus- sadoissa yrityksissä. Suomen Lottamuseo Tuusulassa ja kau- Hakkaraisen elämä järkkyi syk- tarkastajana ja jatkosodan aika- Naisten Huoltosäätiön (nyk. nein sana Isänmaa. syllä 1929, kun hän oli 13-vuo- na hänen päätehtäväkseen tuli Lotta Svärd Säätiö) hallituksen Ihmisenä Tellervo ”Teppu” tissyntymäpäivänään saatta- lottakanttiineista vastaaminen. jäsen Hakkarainen oli vuodesta Hakkarainen oli sisukas, läm- massa isäänsä Kurun ja Teiskon Sotien jälkeen hän jatkoi vielä 1960 kuolemaansa saakka. Sää- min ja sydämellinen, uskolli- piirin nimismiestä, Kalle Hak- opintojaan Saksassa, Ruotsissa tiön puheenjohtaja hän oli vuo- nen ystävä ja huumorintajui- Sotaveteraaniliiton karaista Mustanlahden sata- ja Yhdysvalloissa – ja toi Suo- sina 1985-1996. Lottien Työ- nen seuralainen. Sairastuttu- Ruotsin piirin toimiston- massa. Tampereella koulukort- meen mm. terveellisen ravinto- maahuollon menestystarinasta aan 70-luvulla ja jouduttuaan hoitajaksi on nimitetty teerissa asuvat sisarukset näki- suosituksen, ns. ruokaympyrän – ja sitä kautta säätiön varalli- liikkumaan pyörätuolin avulla Kirsti Pekari (66). Hän on vät Näsilinnan kalliolla seisten, eli perusseitsikon. Hakkarainen suuden karttumisesta – kiitos hänen tahtinsa ei juuri hidas- aikaisemmin toiminut miten yltyvä syysmyrsky kallisti kirjoitti myös keittokirjoja. kuuluu nimenomaan Hakka- tunut. Hän tarttui ripeästi ko- ulkomaankaupan parissa. Kuru-laivan kyljelleen, ja lopul- “Kun Lotta Svärd -järjes- raiselle. Työmaahuolto myytiin tonaan puhelimeen ja sai asiat Sotaveteraanipiirin ja Tuk- ta nielaisi sen. Hukkuneita oli tö lakkautettiin 1944, me lotat vuonna 1978 Fazerille. sujumaan. Viimeiset vuotensa holman Sotaveteraaniyh- 138 henkeä, Kalle Hakkarainen emme minnekään hävinneet. Sotaveteraanit olivat lähellä hän vietti sänkypotilaana koti- distyksen lisäksi hän toimii heidän joukossaan. Jatkoimme tehtäviämme rau- Tellervo Hakkaraisen sydäntä. hoidossa. Tellervo Hakkaraista aktiivisesti paikallisessa Kymmenen vuotta myö- han töissä”, Tellervo Hakka- Hän oli Keski-Helsingin Sotave- kuunneltiin ja kunnioitettiin, Sotalapsiyhdistyksessä. hemmin koko Suomea järisyt- rainen kertoo muistelmissaan teraanit ry:n kunniajäsen. Tel- hän oli tahtonainen, jolla ei ai- ti talvisodan syttyminen. Lot- (Lotta sodassa ja rauhan töissä, lervo Hakkarainen on saanut noastaan ollut unelmia, vaan ta Svärd –järjestöön liittynyt 1999). Kun Lotta Svärd -järjes- useita ansio- ja kunniamerkke- hän myös toteutti ne – ja muisti Tellervo Hakkarainen antautui tön perillinen Suomen Naisten jä. Talousneuvoksen arvonimen aina kiittää omia työryhmiään. täydestä sydämestään lottatoi- Huoltosäätiö perusti Työmaa- hän sai vuonna 1991. Tasavallan Veteraani, minnalle. ”Sain komennuksen huolto ry:n (myöh. Oy), Hak- Presidentti on myöntänyt hä- Riitta Hakkila vuonna 1939 ja samalla reissul- karainen oli sen perustajajäsen nelle Vapaudenristin Ritarikun- Hilkka Syrjälä muista hakea la olen vielä”, hän totesi usein. ja toimitusjohtaja 1946-73 sekä nan 3. luokan vapaudenristin. Koettelemukset kasvattavat voi- johtokunnan puheenjohtaja 32 Tellervo Hakkarainen sai Riitta Hakkila on Lotta Svärd mia – ja juuri näin kävi Tellervo vuotta. Työmaahuolto otti teh- kokea lottia koskeneen pitkän Säätiön varapuheenjohtaja, kuntoutukseen. Hakkaraisen kohdalla – hänes- täväkseen Lapin jälleenraken- vaikenemisen ajan päättyvän lotta ja perhelääkäri, tä kehittyi esimerkillinen yrit- nustyömaiden muonituksen Lotta Svärd -järjestön perusta- Hilkka Syrjälä on Lotta Svärd täjä, tiennäyttäjä ja määrätietoi- järjestämisen. Työvoima tuli misen 70-vuotisjuhlassa Fin- Säätiön toiminnanjohtaja.  2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Pääsiäisen jälkeen, Mirhantuojien sunnuntaina SOTIEMME VETERAANIEN LÄNTISEN SUOMEN KIRKKOPÄIVÄ Tampereella tiistaina 12.8.2008 KRISTUS NOUSI Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa KUOLLEISTA! (Pirkkahallissa) Sä autoit valoon tämän maan TOTISESTI NOUSI! SANA Kirkkopäivän ohjelmassa: 11.00 – 12.30 suomenkielinen jumalanpalvelus Pirkkahallissa oista pääsiäisen jälkeistä sunnuntai- heidät arvollisiksi olemaan ensimmäisinä ylös- Saarna Tta kutsutaan ortodoksisessa apostolises- nousemuksen todistajina. Liturgia rovasti Esa Eerola sa kirkossa ”Mirhantuojien sunnuntaiksi” sil- Säestää Panssarisoittokunta loin luettavan evankeliumitekstin mukaisesti. ristus on ylösnoussut! Kanttorina Maija-Leena Anttila (Mark.15.4316:8). Ruotsinkielinen jumalanpalvelus samaan K aikaan Tampereen Vanhassa kirkossa ja ortodoksinen jumalanpalvelus Tampereen uutalaisen perinteen mukaisesti Jeesuksel- ämä sanoma on yhteinen koko kristikun- ortodoksisessa kirkossa le läheiset naiset, Magdalan Maria, Jaakobin nalle. Pääsiäisilo on kaikille yhteinen. J T 12.30 – 14.00 ruokailu Pirkkahallissa äiti Maria ja Salome riensivät Jeesuksen haudal- Meistä itsestämme riippuu, haluammeko tulla 14.00 – 15.30 Päiväjuhla Pirkkahallissa le voidellakseen Herransa ruumiin tuoksuöljyl- osalliseksi tästä ilosta vai hylkäämmekö sen. Jos Avaussanat Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja lä. Haudalle saavuttuaan he kokivat yllätyksen. haluamme, silloin sydämemme tulee olla avoin Matti Viitanen Jeesuksen hauta oli avoinna ja siellä he näkivät sanoman vastaanottamiseen, että Evankeliumin Musiikkia Panssarisoittokunta enkelin, joka ilmoitti heille: ”Alkää pelästykö. Herra saisi sijan siellä. Pirkan Pojat Te etsitte Jeesus Nasaretilaista, joka oli ristiin- Tampereen ev.lut. srk:n kvartetti naulittu. Hän on noussut kuolleista, ei hän ole än kutsuu meitä kaikkia. Kirkkomme suu- Juhlapuhe ministeri Marjatta Väänänen täällä.” Hri opettaja isä Johannes Krysostomos sa- Tervehdykset Tampereen kaupunki noo pääsiäissaarnassaan näin: ”Tulkaa siis te Tampereen varuskunta äin Jeesuksen ylösnousemussanoma ilmoi- kaikki Herranne iloon; ensimmäiset sekä toiset, Kuvaelma Lasse Heikkilä ja ryhmä Ntettiin ensimmäiseksi ”maan hiljaisille ja ottakaa vastaan palkinto. Rikkaat ja köyhät nyt Lausuntaa Asser Nyberg vähäosaisille”, aivan kuten Jeesuksen syntymä- yhdessä riemuitkaa…,sillä Vapahtajan kuolema Seppelpartion lähettäminen pastori Antti Saarelma kin oli ilmoitettu ensimmäiseksi ”maan hiljai- on meidät kuolemasta vapahtanut. sille”, Beetlehemin kedon paimenille. yvä lukija. Antakoon pääsiäisen ilosano- Päiväjuhlan päätteeksi lähtökahvit Pirkkahallissa akkaus, usko ja toivo Herraan Vapahtajaan Hma meille kaikille voimaa ja rakkautta toi- Toivomme, että ilmoittaudutte kirkkopäivään piireittäin ja/tai oli se syy, miksi näin tapahtui. siamme kohtaan. osastoittain 31.5.2008 mennessä. Ilmoittautumiset osoitteeseen R Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry, Väinölänk. 2, 33100 Tampere. des Herran ristiinnaulitseminen ja kuolema KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA! Tiedustelut: Seija Vehmas, puh. (03) 223 5808 tai 0400 927 252 Eei ollut hävittänyt tätä rakkautta, ei uskoa TOTISESTI NOUSI! Tervetuloa Tampereelle! eikä toivoa. Tämän vuoksi Vapahtaja katsoikin Juhani Härkin

SOTIEMME VETERAANIEN ITÄISEN SUOMEN KIRKKOPÄIVÄ Kouvolassa perjantaina 6.6.2008 SOTIEMME VETERAANIEN Jumala ompi linnamme POHJOISEN SUOMEN KIRKKOPÄIVÄ Klo 11.00 Jumalanpalvelus Kouvolan Jäähallissa Kokkolassa keskiviikkona 11.6.2008 Saarna Kenttäpiispa Hannu Niskanen Liturgina Pastori Mikko I Virtanen Syvyydestä minä huudan sinua Herra! Säestää Savon Sotilassoittokunta Kirkkopäivän ohjelma: Kanttori Pekka Ainali 10.00-11.00 kokoontuminen 14.00-15.30 Päiväjuhla jäähallissa Avustaa Pohjois-Kymen Sotilaspoikakillan kuoro Kokkolan jäähalliin ohjelmassa mm. 11.00-12.30 Yhteinen jumalanpalvelus Avaussanat ja seppele Klo 12.15 ruokailu kouluilla ja jäähallissa Saarna piispa Samuel Salmi partion lähettäminen Rovasti Eero Palola Klo 14.00 Päiväjuhla jäähallissa Avustaa metropoliitta Panteleimon Juhlapuhe Piispa Olavi Rimpiläinen Avaussanat Toimikunnan puheenjohtaja, eversti Arto Mikkonen Liturgi kirkkoherra Erkki Murtomäki Nuoren ylioppilaan puhe Joonas Koskela Musiikkia Yhtyneet kuorot ja Savon Sotilassoittokunta Musiikki Pohjanmaan Sotilassoittokunta Musiikkia Pohjanmaan Sotilassoittokunta Seppelpartion lähettäminen, pastori Olavi Mäki-Patola Veteransångarna Gamlakarleby Manskör Juhlapuhe Valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä Kanttorina Ritva Göös Keskipohjanmaan sotaorpojen kuoro Tervehdykset Kouvolan kaupunki Kanttorina Ritva Göös Itä-Suomen Sotilaslääni Päätössanat Opetusneuvos Pentti Tapio Sotiemme veteraanit 12.30 ruokailu Kokkolan jäähallissa Päätössanat Kouvolan Sotainvalidit ry Ilmoittautuminen Puheenjohtaja Prkenrl Kari Hietanen Toivomme, että ilmoittaudutte kirkkopäivään piireittäin ja/tai osastoittain 15.4.2008 mennessä ja suoritatte osallistu- Toivomme, että ilmoittaudutte kirkkopäivään piireittäin ja/tai osastoittain mismaksun 10 €/hlö tilille 516200-2141894 (vastaanottaja: Veteraanien pohjoisen alueen kirkkopäivä 2008, merkki: Kirk- 30.4.2008 mennessä. Osallistumismaksu, 10 €/henkilö tilille 575001-269258. kopäivä 2008). Ilmoittautumislomakkeen palautus osoitteeseen: Kokkolan seurakuntayhtymä, Veteraanien Kirkkopäivä Maksuun merkintä Kirkkopäivä 2008. Palautukset Kymenlaakson Sotaveteraa- 2008, Kustaa Aadolfinkatu 16, 67100 Kokkola. nipiiri ry, Saarennonkatu 7 A 5, 45200 Kouvola. Tiedustelut, Toivo Hartikainen, Tiedustelut: Seppo Yli-Norppa, puh. 0500 854 999 tai Anna-Liisa Salo, puh. 0400 493 505 puh 0400 655 283, faksi (05) 375 3383, sähköposti: kymenlaakson.svp@ Sydämellisesti tervetuloa Kokkolaan! sotaveteraaniliitto.fi. Ilmoittautuneille lähetetään päivien ohjelma ja ajo-ohje Hjärtligt välkommen till Karleby! Kouvolan jäähallille. 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 

Jyväskylässä juhlittiin komeasti

veteraanien järjestötoimintaa, mer esitti tilaisuuden päätössa- Erkki Lehtisen ja sävel Pek- ja vielä vuosikymmeniä, ennen nat. Ne olivat samalla myös 42. ka Kostiaisen. Eija Rantata- kuin veteraaneille tuli se kun- Valtakunnallisen sotaveteraa- lo toimi säestäjänä. Jyväskylän nia, joka heille kuuluu. niviikon päätös. Erityiset kii- Sotaveteraanikuoro ja Jämsän Ministeri Pekkarinen pai- tokset ja onnittelut hän osoitti seudun Veteraanilaulajat esiin- notti sosiaalista yhteisvastuu- juhlivalle Jyväskylän yhdistyk- tyivät Nikke Isomöttösen joh- ta. Vanhasen nykyisen halli- selle. Kolmoisjuhla oli arvo- dolla. Savon sotilassoittokunta tuksen ansioksi hän katsoi sen, kas tilaisuus. Puhuja mainitsi huolehti säestyksestä. että veteraanien kotona asumi- puheenvuorossaan liiton toi- Ja sokerina pohjalla: yhtei- seen, kuntoutukseen ja virey- minnan lähtökohdista, naisten sesti laulettu Sillanpään mars- den säilyttämiseen sekä leskien osuudesta ja viime syyskuisen silaulu jäi mieleen. Meitä nuo- ja puolisoiden asemaan liitty- käynnin yhtaikaisesti kaikilla rempia varten tilaisuuden oh- vät asiat ovat nyt paremmal- maamme sankarihaudoilla. jelmaan oli präntättynä sanat; la tolalla kuin edellisten halli- Tilaisuuden musiikki oli vai- sota-ajan sukupolvi osasi sanat tusten aikana. Sotainvalidien ja kuttavaa. Aulis Tuimala esit- ilman ohjelmalehtistäkin. -veteraanien tukeen on budje- ti kantaesityksenä Veteraanit Maailman veteraanijärjestön jäseneksi hyväksytyn Suomen Rau- tissa 420 miljoonaa euroa. -kappaleen, jonka sanat ovat Pentti Ruohotie hanturvaajaliiton edustajat toimivat juhlassa airueina. Ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Heikki Lyy- otilaallisen täsmällises- Monen veteraanin mieleen oli tinen esitti puolustusvoimien ti, oikea-aikaisesti lähti varmasti 18-vuotiaan abitu- tervehdyksen. Hän käsitteli so- käyntiin Jyväskylän So- rientti Milka Kekäläisen pu- tien vaatimia uhrauksia, puo- Staveteraanien 50-vuotisjuhla, heenvuoro. Hän on sotavete- lustusvoimien nykytilannetta naisjaoston 40-vuotisjuhla ja raanin lapsenlapsi, joka on itse ja erityisesti myös oman asela- 42. Valtakunnallisen sotave- saanut elää aina rauhantilaa. jinsa, ilmavoimien, tilaa. Suo- teraaniviikon päätösjuhla Jy- Puhuja toi esille ikäpolvensa mi pitää kiinni yleisestä ase- väskylän kaupunginteatterissa kiitollisuuden veteraanisuku- velvollisuudesta ja uskottavas- 16.3. Savon sotilassoittokunta polvelle: - Veteraanit, jakakaa ta puolustuksesta. Ilmavoimien huolehti aloituksesta. tietoa sodasta, me nuoret väli- osalta tahto, taito ja väline ovat Tilaisuudessa julkistettiin tämme teistä ja tunnemme kii- kunnossa. juhlakirja Jyväskylän Sotave- tollisuutta. Jyväskylän kaupungin ter- teraanit ry - 50 rakentamisen Tilaisuuden juhlapuheen vehdyksen esittänyt valtuuston ja yhteistyön vuotta. Kirjan oli piti elinkeinoministeri Mau- puheenjohtaja Henna Virk- laatinut Arja Nuutinen Jäm- ri Pekkarinen. Hän tarkaste- kunen toi esille Jyväskylän ve- sänkoskelta. Seremonian joh- li kansallisen itsenäisyytem- teraanien hyväksi tekemiä toi- ti Jyväskylän Sotaveteraanien me alkua ja sisällissotaa 1918, menpiteitä. Lisäksi hän toivoi puheenjohtaja Kari Korhonen, jonka traumaattisten vaihei- veteraanisukupolvelta aloittei- joka oli ensin toivottanut lähes den aikoihin moni veteraani oli ta kaupungin suuntaan. Seu- salintäyteisen väen tervetul- syntynyt. Pekkarinen korosti rakuntien tervehdyksen tuonut leeksi. Tervehdyspuheessaan koulun ja koulutuksen tärke- kirkkoherra Arvo Viitala ko- hän kertasi juhlakirjan nimelle yttä, joka ymmärrettiin nuo- rosti hyviä suhteita veteraani- ominaisia piirteitä yhdistyksen ressa, itsenäistyneessä valtios- en ja kirkon välillä. Seurakun- vaiheista. Kunniapuheenjohta- sa. Vuoden 1939 koettelemuk- ta antaa sielunhoitoa ja myös ja Teuvo Hinttala kukitti his- seen hyökkääjä sai vastaansa muuta tukea. Yhteistä jumalan- toriakirjan laatijan. yhtenäisen kansan. Sotien ai- palvelustakaan ei pidä unohtaa: Juhlaohjelma oli suunnitel- kaa kesti vuosia. Rauhan tultua ensi syksyksi on taas varattu tu paljolti nuorekkaaksi. Semi- alkoi maamme jälleenraken- veteraanien kirkkopyhä. naarinmäen lapsikuoro ja tans- nus. Kesti kymmenen vuotta, Suomen Sotaveteraaniliiton siteatteri Kramppi esiintyivät. ennen kuin nähtiin orastavaa puheenjohtaja Aarno Ström- Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla Kouvolassa

Kansallisen veteraanipäivän XXII valtakunnallinen pääjuhla järjeste- tään Kouvolassa 27.4.2008. Pääjuhlapaikka on Kouvolan jäähalli.

Ohjelma 26.4. klo 18.00 Aseveli-ilta Kouvolan lyseon lukion liikuntahallissa

Ohjelma 27.4. klo 10.00 Juhlallinen lipunnosto jäähallin edustalla klo 10.30 Hartaustilaisuus jäähallissa klo 11.00-12.45 Lounas jäähallissa ja lähialueen kouluissa klo 13.00-14.30 Pääjuhla jäähallissa

Tummapuku ja kunniamerkit Sotaveteraaniliiton kunniamarssi laulettiin seisaaltaan vastauksena ministerin puheeseen. Pääjuhla lähetetään TV 1:llä.  2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 Sotaveteraaniliitto palkitsi

otaveteraaniliiton halli- Into Sakari Suhonen, Rautjärvi tus myönsi kokoukses- Sakari Suurnäkki, Hamina saan 25. tammikuuta So- Erkki Tammi, Harjavalta Staveteraaniliiton pienoislipun Antti Tuomi, Rauma Vapaudenristin tunnuksin kol- Stigbjörn Tötterström, Ruotsi melle yhteisölle. Liput ja osa Eero Uusitalo, Haapavesi huomionosoituksista luovutet- Göran Wickström, Pargas tiin 12. maaliskuuta Katajano- Jorma Viitapohja, Vantaa kan Kasinolla järjestetyssä ti- Martti Viranta, Tampere laisuudessa. Sotaveteraanien kultainen an- Sotaveteraaniliiton lippu sioristi voidaan myöntää tun- myönnettiin seuraaville nustuksena liiton tarkoituspe- - MTV 3 Oy:lle rien hyväksi tehdystä erittäin - Paletti Oy:lle merkittävästä ja pitkään jatku- - Yleisradiolle neesta työstä. Ansiomerkillä palkitut yhteiskuvassa Katajanokan Kasinolla 12. maaliskuuta. Sotaveteraanien kultainen ansioristi Sotaveteraanien ansioristi myönnettiin 59 Grundström Anni, Helsinki henkilölle Eila Ahokas, Helsinki Sotaveteraaniliiton ansiomitali Reino Ahokas, Helsinki myönnettiin 38 henkilölle Kalevi Ahonen, Jyväskylä Director musices Kyösti Tapani Arvola, Anjalankoski Kauko Alamäki, Akaa kuljetusyrittäjä Keijo Juhani Eklöf, Mänttä Viljo Aronniemi, Helsinki yliluutnantti Timo Forsström, Helsinki Erik Berner, Helsinki sosiaalineuvoja Marjukka Hakala, Mikkeli Tapio Esko, Vähäkyrö kenraalimajuri Heikki Holma, Vantaa Pentti Hartikainen, Kuopio vastaava virastomestari Pentti Juhani Hotti, Lappeenranta Sirkka Hartikka, Helsinki eversti Petri Jussi Mikael Hulkko, Valkeala Esko Hemmilä, Pyhäjoki eversti Heikki Hult, Helsinki Antti Hiitola, Merijärvi kuoronjohtaja Nikke Isomöttönen, Jyväskylä Tauno Hynynen, Maaninka liikennelentäjä Veikko Juhani Karhumäki, Mäntsälä Tauno Hämylä, Juupajoki toimittaja Lauri Karhuvaara, Helsinki Sotaveteraaniliiton lipun Vapaudenristin tunnuksin vastaanotti Toimi Immonen, Joensuu korjausneuvoja Jukka Laakso, Helsinki Paletti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Laakso. Risto Isännäinen, Jämsä tuotantopäällikkö Matti Laine, Kuusankoski Martti Jaatinen, Juva markkinointipäällikkö Osmo Olavi Lampovaara, Ylivieska Tauno Junnonen, Lahti tiedotuspäällikkö Arto Lillberg, Helsinki Raija Juutilainen, Juva taloussihteeri Merja Längman, Helsinki Marjatta Kankaanpää, Pälkäne rehtori Jaakko Villehard Löyttyniemi, Forssa Erkki Kantonen, Jyväskylä maisteri Eva-Lisa Makkonen, Turku Tapio Karjula, Oulu toimittaja Ilpo Murtovaara, Helsinki Aaro Karsikko, Pyhäjoki näyttelijä Matti Mäntylä, Pori Olli Kiiskilä, Kuopio toimitilapäällikkö Timo Johannes Oksanen, Kouvola Henna Kiuru, Kalvola everstiluutnantti Matti Orlamo, Helsinki Onni Kivistö, Kurikka sosiaalitoimenjohtaja Hellevi Marja-Leena Partanen, Alastaro Pentti Koskinen, Lahti sosiaalineuvoja Leena Pesonen, Lappeenranta Kalle Kouvalainen, Pyhäjärvi everstiluutnantti Heikki Pietilä, Helsinki Aarne Kulmala, Nakkila ministeri Toivo T. Pohjala, Harjavalta Timo Kökkö, Vammala nuohoojamestari Esa Ilmari Puumalainen, Kerava Onni Laine, Turku varatuomari Pekka Räihä, Kajaani Eero Lehtonen, Lahti toimittaja Vesa Saarinen, Espoo Sotaveteraaniliiton ansiomitali luovutettiin Vanhustyön Keskuslii- Unto Leino, Vehmaa muusikko Teppo Salakka, Sipoo ton korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laaksolle. Lars Lönnqvist, Åland apulaiskapellimestari Sami Salmivuori, Vaasa Maire Metsola, Miehikkälä montör Mikael Sjöholm, Pernå Heimo Niemenoja, Mäntsälä dipl.ins. Seppo Soratie, Helsinki Eeva Nieminen, Vaasa linjajohtaja Marja-Liisa Taipale, Helsinki Pauli Nyholm, Joutseno tekn. dr. Eero Tamminen, Esbo Ahti Paananen, Hanko metsäteknikko Aimo Tenni, Hartola Jaakko Palmu, Lapua kappalainen Marita Tynkkynen, Jyväskylä mlk Rolf Pettersson, Vantaa everstiluutnantti Jukka Valkeajärvi, Hamina Toivo Piela, Askola Mikko Pitkäranta, Rauma Sotaveteraaniliiton ansiomitali voidaan myöntää Sotaveteraa- Eino Pullinen, Nuijamaa nityön päämäärien hyväksi kauan ja ansiokkaasti tai muutoin Alvar Ranta-Ylitalo, Kannus merkittävästi toimineelle henkilölle, joka ei ole sotaveteraani, Hanna-Liisa Saari, Ylistaro sekä sotaveteraanille, joka on sanotuin tavoin toiminut muussa Heikki Salo, Valkeakoski yhteydessä kuin liiton tahi sen jäsen- tai tukiyhteisön antamissa Sakari Sarola, Eno luottamus- tai muissa tehtävissä. Paavo Saviaro, Joensuu Vapaussodan Perinneliiton myöntämä Sininen risti ojennettiin Tuulikki Savinen, Kuusankoski asiakkuusjohtaja Antti Matilaiselle ja toimitusjohtaja Erkki Puu- Sosiaalisihteeri Anni Grundströmille Sotaveteraanien ansioristiä Heikki Solismaa, Viitasaari malaiselle. luovuttamassa Aarno Strömmer. 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 

Valtiokonttori painottaa kuntien vastuuta kuntoutuksen järjestämisessä

altiokonttorin ohjekir- kuntoutuksesta päivä-, koti- ja Kuntien käyttämättä je kuntoutuksen jär- muuhun avokuntoutukseen. Laitoskuntoutus enintään 10 vuorokautta toimintakykyluokka III jääneiden jestämisestä on jaettu Päivä- tai muu avokuntoutus 2- 4 viikkoa toimintakykyluokka I-II kuntoutusmäärärahojen Vkaikille kunnille ja kuntayhty- on ensisijainen kuntoutusmuo- jakoperusteen muutos Aviopuolisoiden laitoskuntoutus mille ja muille sidosryhmille. to silloin, kun näillä keinoin enintään 10 vuorokautta toimintakykyluokka III Vuodelta 2007 käyttämättä jää- Ohjekirje on luettavissa Suo- mahdollistetaan tavoiteltu hoi- enintään 14 vuorokautta toimintakykyluokka I-II neiden kuntoutusmääräraho- men Sotaveteraaniliiton inter- totulos. Kuntoutuksesta pää- jen jakoperuste on muuttunut. net-sivuilta osoitteesta www. tettäessä tulee ottaa huomioon Kuntien käyttämättä jääneet sotaveteraaniliitto.fi. Samas- rintamaveteraanin terveyden- määrärahat jaetaan hakemuk- ta osoitteesta löytyvät tilastot tila, kuntoutusta antavan pai- tä ammatinharjoittajalta. Vete- tarkoituksenmukaisuuden ar- sesta niille kunnille, jotka ovat kunnittain veteraanikuntou- kan laatu sekä maantieteelliset, raani voi saada avokuntoutusta vioi kuntoutuspäätöksen tekijä. toimineet ohjekirjeen edellyt- tukseen oikeutettujen määräs- kielelliset ja muut olosuhteet. myös kotona. Aviopuolisolla ei ole oikeutta tämällä tavalla kuntoutukseen tä sekä kuntakohtaiset määrä- Kuntoutuksen jakautues- avo- eikä päiväkuntoutukseen. ohjauksessa mutta määrära- rahat. Kuntien vastuu sa pidemmälle aikavälille, sen hat eivät ole riittäneet kaikki- Rintamaveteraanien kun- lisääntyy avo- ja vaikuttavuus saattaa oleellises- Kuntoutuksen en rintamaveteraanien kun- toutukseen valittavan tulee olla päiväkuntoutuksen ti lisääntyä esim. liikuntaky- kustannusten korvaus touttamiseen. Valtiokonttori Suomessa asuva vuosien 1939– järjestämisessä vyn ylläpidossa. Rintamaveteraanille ja hänen on varannut vuoden 2008 rin- 1945 sotiin osallistunut rinta- Kuntien tehtävänä on huoleh- Avokuntoutuksena on mah- puolisolleen ei aiheudu kun- tamaveteraanien kuntoutus- masotilas-, rintamapalvelus- tia avo- ja päiväkuntoutuksen dollista antaa myös pelkkää jal- toutuksesta kustannuksia. määrärahasta miljoona euroa tai rintamatunnuksen omaava laadun, sisällön ja tarpeenmu- kojenhoitoa sitä tarvitsevalle Kunta maksaa rintamaveteraa- jaettavaksi syyskuussa vuodel- veteraani. Sotainvalidit, joi- kaisuuden kehittämisestä siten, veteraanille. nien kuntoutuskustannukset ja ta 2007 käyttämättä jääneiden den sotilasvammalain mukai- että toiminta vastaa rintama- Kansaneläkelaitos korvaa kun- määrärahojen jaon yhteydessä. nen työkyvyttömyysaste on vä- veteraanin yksilöllisiä tarpeita Laitoskuntoutus toutusmatkoista aiheutuvat ku- Kuntien tulee ilmoittaa val- hintään 10 prosenttia, eivät voi sekä laajasti ja monipuolisesti Laitoskuntoutuksella tarkoi- lut. tiokonttorille 31.8.2008 men- saada rintamaveteraaneille tar- tukee hänen toimintakykyn- tetaan kuntoutus- ja hoitolai- nessä niiden kuntoutusta hake- koitettua kuntoutusta. sä edistämistä ja säilyttämis- toksessa, sairaalan tai terveys- Kunnille jaettava neiden lukumäärä, jolle ei ole Päätöksen kuntoutukseen tä. Tämä edellyttää veteraanin keskuksen osastolla annettua määräraha voitu myöntää kuntoutusta hyväksymisestä tekee veteraa- kuntoutusjakson huomioon ot- pääsääntöisesti yhtäjaksoista Valtion vuoden 2008 talous- Aikaisemmin palautetut nin kotikunnan kuntoutukses- tamista osana muita sosiaali- ja kuntoutusta, johon lisäksi kuu- arviossa on rintamaveteraani- määrärahat jaettiin lisämää- ta vastaava toimielin. Kuntou- terveydenhuollon avo- tai lai- luu majoitus ja täysihoito. en kuntoutukseen varattu yh- rärahana kunnille siellä asu- tushakemukseen on liitettävä tospalveluja ja suunnitelmalli- Ensisijaisesti on pyrittävä teensä 42,1 miljoonaa euroa. vien veteraanien lukumäärän lääkärinlausunto hakijan ter- suuden lisäämistä. Ohjekirjeen käyttämään lähimpiä soveltu- Kunnille jaetaan määrärahasta mukaisesti seuraavana vuon- veydentilasta ja kuntoutustar- mukaan muuhun avokuntou- via kuntoutuslaitoksia. Perus- 38 897 694 euroa kunnissa asu- na. Tämä uusittu jakoperuste peesta, mikäli hakijalla ei ole tukseen kuin kotikuntoutuk- tellusta syystä rintamaveteraa- vien rintamaveteraanien suh- tukee niitä kuntia, jotka ovat kiinteää hoitosuhdetta oman seen tulisi tarvittaessa sisällyt- ni voidaan hänen omasta toi- teessa. kehittäneet kuntoutuspalve- kunnan terveyskeskukseen. tää myös yksi kotikäynti. Käyn- vomuksestaan ohjata johonkin Kuntien tulee seurata mää- lujaan, mutta eivät ole voineet Myös aviopuolison hakemuk- nillä arvioidaan veteraanin kauempana (Suomessa) sijait- rärahan käyttöä, jotta kuntou- vastata kaikkien kuntoutusta seen on liitettävä lääkärin lau- kotona selviytymistä sekä mah- sevaan laitokseen. Esimerkik- tukseen varattua määrärahaa hakevien tarpeeseen määrära- sunto. Kuntoutushakemuksen dollisesti asunnon muutostyö- si kuulo- tai näköongelma, de- ei jäisi käyttämättä ja kaikki hojen loputtua kesken vuotta. voi veteraanin puolesta tehdä tai apuvälinetarpeita. mentoituminen, reumasaira- kuntoutusta haluavat pääsisivät omainen tai sosiaali- ja terveys- Päiväkuntoutusohjelman si- us, parkinsonintauti, tuki- ja säännölliseen kuntoutukseen. Anni Grundström viranomainen, mikäli veteraa- sältöön suositellaan ohjeistuk- liikuntaelinsairaudet saattavat ni ei siihen itse kykene. sessa kuuluvaksi yksilöllistä edellyttää kauempana sijaitse- Valtiokonttorin ohjekirjees- päiväohjelmaa, yksilöhoitoja ja vaa kuntoutus- ja hoitolaitosta. Toimintakykyluokat sä painotetaan kuntoutuksen muita toiminnallisia ryhmiä ja Toimintakykyluokka I säännöllisyyttä ja suunnitel- liikuntaa. Aviopuolisoiden mallisuutta. Kuntoutusjakson Kunta voi toteuttaa avo- tai laitoskuntoutus Tähän kuuluvat veteraanit, joilla on vaikea fyysinen ja/tai psyykki- välin ei ilman erityistä perus- päiväkuntoutusta joko terveys- Rintamaveteraanin aviopuoli- nen toimintakyvyn häiriö. tetta tulisi olla vuotta pitem- keskuksessa, sairaalassa, kun- so voi osallistua laitoskuntou- Toimintakyvyn heikkeneminen merkitsee liikuntakyvyn, ais- pi. Tämä edellyttää eri kuntou- toutus- ja hoitolaitoksessa tai tukseen samassa kuntoutus- ja tientoiminnan tai sosiaalisen kanssakäymisen alenemista sekä tusvaihtoehtojen vuorottelua ja hankkia sen yksityiseltä pal- hoitolaitoksessa rintamavete- mahdollisia muita pitkäaikaissairauden tuomia oireita. painopisteen siirtämistä laitos- veluntuottajalta tai itsenäisel- raanin kanssa enintään 10 vuo- Veteraani on osittain tai jatkuvasti riippuvainen toisen henkilön rokauden ajan tai jos rintama- avusta. veteraanilla on sellainen vam- Avokuntoutusta voidaan toteuttaa seuraavasti ma tai sairaus, joka aiheuttaa Toimintakykyluokka II toimintakyvyn häiriöitä ja hän Tähän kuuluvat veteraanit, joilla on sairauden tai vamman Päiväkuntoutus enintään 10 päivää toimintakykyluokka III kuuluu toimintakykyluokkaan aiheuttama fyysinen ja /tai psyykkinen toimintakyvyn lievä tai Muu avokuntoutus enintään 20 hoitokäyntikertaa I tai II voi hänen kuntoutus- keskivaikea häiriö. Veteraani on pääosin omatoiminen, mutta jaksonsa olla enintään 14 vuo- tarvitsee jonkin verran apua päivittäisissä toiminnoissa, kuten rokautta. Samanaikaisen kun- Päiväkuntoutus enintään 20 päivää toimintakykyluokka I – II ruokailussa, pukeutumisessa tai henkilökohtaisessa puhtaudesta toutusjakson tavoitteena on Muu avokuntoutus enintään 30 hoitokäyntikertaa pyrkiä osaltaan parantamaan huolehtimisessa. Ongelmia saattaa esiintyä myös omatoimisessa kuntoutuksen tuloksellisuut- liikkumisessa ja asioimisessa kodin ulkopuolella. Avokuntoutusta voidaan antaa esimerkiksi seuraavasti ta sekä vaikuttamaan rintama- Toimintakykyluokka III veteraanin kotona selviytymi- Toimintakykyluokka III avokuntoutusta 2 x 10 hoitokerran sarja seen muun muassa tukemalla Tähän kuuluvat veteraanit, jotka ovat omatoimisia ja selviytyvät Toimintakykyluokka I – II hoitavan aviopuolison jaksa- itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista. Mikäli heillä on sairauksia, avokuntoutus 3 x 10 tai 2 x 15 hoitokerran sarja mista. Samanaikaisen kuntou- ne ovat lääkityksen ja hoidon osalta hallinnassa. tusjakson pituuden, tarpeen ja  2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

XXIII liittopäivät lähestyvät Suomen Turku odottaa veteraaneja

Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiiri toivottaa kaikki tulisi saada mahdollisimman Tulevaisuusfoorum doksista palvelusta. Tapahtuma veteraanit perheineen sekä kannattajajäsenet tervetul- täydellisesti täytettynä 1.5.2008 Liittopäivien aluksi järjestet- toteutetaan vielä veteraanivoi- leiksi 28.-29.5.2008 Suomen Sotaveteraaniliiton XXIII mennessä. Jos joku ihmettelee, tävässä tulevaisuusfoorumis- min, sillä liturgina toimii ro- liittopäiville Turkuun. Kaikki tapahtumat kirkkokon- miksi tällaisia lomakkeita tu- sa jokainen Sotaveteraanipiiri vasti Kai Kiilunen ja saarnan serttia lukuun ottamatta on keskitetty Turun Messu- ja lee lähetellä, niin syy on siinä, esittelee ajatuksensa ja suunni- pitää Salon Seudun Sotavete- Kongressikeskukseen. Nyt, kun tapahtumaan on aikaa että hotellille tultaessa ei sitten telmansa toiminnastaan tulevi- raanien kunniapuheenjohtaja, enää runsas kuukausi, näyttää siltä, että jälleen kerran enää tarvitse täytellä majoitus- en vuosien osalta ja ehkä kertoo rovasti Kauko Sainio. Juma- liittopäiville ollaan tulossa runsaslukuisesti mukaan. Ho- lomakkeita, vaan sisään kirjau- jo myös jotain Veteraaniperin- lanpalvelusta avustaa Laivas- tellivarauksia on tehty kiitettävästi, ja tästä eteenpäin tuminen on sujuvaa ja nopeaa. teen aikakaudestaan. Tulevai- ton Soittokunta. Osallistujille hotellihuoneen saaminen saattaa olla jo vaikeaa. Hotellihuoneensa maksun jo- suufoorumin tavoite on antaa jaetaan erillinen ohjelma. kainen yöpyjä hoitaa itse ho- selkeä kuva päätöksenteolle sii- Tapahtuman ohjelma: telliin. Ja toinen korostettava tä, miten eri puolilla maata on Liittojuhla asia on, että ruokailuliput sekä tarkoitus hoitaa veteraanien Liittopäivät päättyvät perintei- Keskiviikko 28.5.2008 viihdeillan ja kirkkokonsertin ehtoovuosien yhä haasteelli- seen liittojuhlaan. Liittojuhlas- Klo liput tulee varata 30.4. mennes- semmaksi käyvät toiminnot. sa juhlapuheen pitää maaherra 10.00 - 10.45 Naisjärjestön vastaanotto Turun Messukeskus sä. Tätäkin asiaa varten yhdis- Rauno Saari. Muu ohjelma on 11.00 - 13.00 Naisjärjestön juhla ja kokous Turun Messukeskus tykset ovat saaneet erillisen lo- Liittokokous musiikkipitoista sisältäen mm. 11.00 - 13.00 Tulevaisuusfoorum Turun Messukeskus makkeen. Varsinainen liittokokous jär- Turun Sotaveteraanilaulajien ja 13.00 - 14.00 Ruokailu Turun Messukeskus jestetään ensimmäisenä päivä- sen perinnekuoron, mieskuoro 14.00 - 16.30 Liittokokous Turun Messukeskus Tietoa kulkee nä. Järjestäjät ilmoittavat jo täs- Laulun Ystävien yhteisesiinty- 16.30 - 18.00 Päivällinen Turun Messukeskus Yhdistyksiä lähestytään ennen sä vaiheessa, että kokouksessa misen. 18.00 - 20.00 Viihdeilta Turun Messukeskus tapahtumaa vielä yhdellä tie- tullaan noudattamaan osanot- 20.00 - 21.00 Kirkkokonsertti Mikaelin kirkko dotteella ja sitten tietysti pos- tajien suhteen järjestelyä, jossa Oheisohjelmaa titetaan varatut ruoka- ja pää- viralliset kokousedustajat sijoi- Järjestäjien toimesta ei ole jär- Torstai 29.5.2008 syliput tilausten mukaan. Liit- tetaan salin etuosaan, ja muut jestetty tapahtumaan liittyen Klo topäivien käsiohjelma jaetaan paikalla olevat taaemmas. Asi- oheisohjelmaa, mutta omatoi- 10.00 – 11.00 Sanajumalanpalvelus Turun Messukeskus osanottajille vasta tapahtuma- aa ovat paikan päällä ohjaa- miseen liikkumiseen ja tutustu- Seppelpartiot paikalla. Käsiohjelmaa tullaan massa erikseen nimetyt henki- miseen vuoden 2011 Euroopan 11.00 – 13.00 Ruokailu Turun Messukeskus painamaan niin paljon, että löt. Liitto ohjeistaa kokousme- kulttuuripääkaupunki Turku 13.00 – 14.30 Liittojuhla Turun Messukeskus oma kappale riittää jokaiselle nettelyt erikseen. Kokouksessa tarjoaa mitä parhaimmat mah- tapahtumaan osallistuvalle. tulee olemaan sekä suomen- dollisuudet. Turussa sijaitseva Piirien liput tapahtumaan Tärkeää huomioitavaa että ruotsinkielinen puheen- maamme kansallispyhättö, Tu- Järjestäjät esittävät Sotavete- Sotaveteraaniyhdistyksille on Toiveita johtaja. run Tuomiokirkko, Turun Tai- raanipiireille toivomuksen, että lähetetty kirje, jossa on annet- ruokailuvarausten demuseo, Wäinö Aaltosen mu- nämä toimittaisivat lippunsa tu tuhti annos tietoa liittopäivi- suhteen Viihdeilta ja seo, Sibelius-museo sekä Aboa tapahtuman ajaksi Turkuun. en ohjelmasta ja varausmenet- Järjestäjät toivovat, että ruokai- kirkkokonsertti Vetus & Ars Nova-museo tar- Liput asetetaan kunniapaikalle telyistä. Järjestäjät korostavat luvaraukset tehtäisiin kaikilta Kuten oheisena olevasta oh- joavat kulttuurinälkäisille tuh- yhdessä järjestävän piirin ja sen vielä tässä vaiheessa kahta asiaa osin ennakkoon, sillä jokaisesta jelmasta selviää, järjestetään din paketin sekä maamme his- yhdistysten lippujen kanssa. – majoittuvien henkilöluettelot annoksesta, minkä keittiö val- liittopäivien viihdeilta Turun toriaa että nykypäivää. Piipah- mistaa, joudutaan maksamaan Messu- ja Kongressikeskukses- taminen Aurajokirannan tai – syötiin ne tai ei. Ruokalippuja sa. Viihdeilta koostuu kolmesta kauppatorin kahvilassa tarjoaa kannattaa siis tilata mieluim- osiosta, jotka ovat Turun kau- tilaisuuden tutustua kaupungin min hieman enemmän, kuin pungin osuus, noin tunnin mit- arkiseen elämään. Ja jos vie- alakanttiin. Ilman ruokaa ei to- tainen showkuvaelma ”Kirje lä tämäkään ei riitä, niin sitten dennäköisesti jää kukaan, sillä sieltä jostakin”, jonka toteutta- voi lähteä vaikka aidolle höyry- SÄHKÖMOPEDIT Turun Messu- ja Kongressikes- vat Korsuorkesteri solisteinaan laivaristeilylle Aurajokirannas- kuksen ravintolasta voi tapah- Pertti Keihäs ja Hilkka Mäki- ta Naantaliin, syödä lounasta Pegasos Suoraan maahantuojalta! e Soita ja tilaa ilmainen esite! tuman ajan myös ostaa ruokaa, talo sekä sitten lopuksi ”Iltama- ja ihailla saariston kauneutta. mutta hinta on tietysti kalliim- tanssit”. Tapahtuma on suunni- Lisätietoja monista mahdolli- LOM-TUOTE OY puh. 0400-785 105 pi. Myös Turun monet ravinto- teltu siten, että jos ei jää tanssei- suuksista saa Turun kaupun- lat palvelevat mielellään, mutta hin, niin ehtii mainiosti kello gin matkailutoimistosta, puh. matka tapahtumapaikalta Tu- 20.00 Mikaelin kirkossa alka- (02) 262 7444. Keväinen Turku run keskustaan on noin viisi vaan kirkkokonserttiin, jossa haluaa näyttää parhaat puolen- km. esiintyvät entiset tangokunin- sa ja kutsuu viihtymään pidem- kaalliset serkukset Johanna päänkin. Naisjärjestö juhlii Debreczeni ja Jouni Keronen Liittopäiviin liittyy tällä kertaa säestäjineen. Matkaa Turun Tiedustelut Tarpan kiinteästi Suomen Sotaveteraa- Messu- ja Kongressikeskukses- Kaikki tapahtumaan liittyvät e niliiton naisjärjestön 40-vuotis- ta Mikaelin kirkkoon on noin tiedustelut voi osoittaa Varsi- juhla. Tapahtumat alkavat vas- neljä kilometriä. Sekä viihdeil- nais-Suomen Sotaveteraani- Hercules Mini taanotolla kahvitarjoiluineen, taan, että kirkkokonserttiin piirin toimistoon joko puheli- Hercules 400 e jonka jälkeen alkavassa juh- myydään lippuja myös ovelta. mella (02) 233 3602 (Koch tai 4900e lassa puheen pitää valtiopäivä- Suominen) tai sähköpostilla neuvos Mikko Pesälä. Juhlaa Jumalanpalvelus [email protected] seuraa naisjärjestön varsinai- Liittopäivien jumalanpalvelus nen kokous. Tapahtumat on si- on ekumeeninen sanajumalan- Tervetuloa liittopäiville ke- joitettu Turun Messu- ja Kon- palvelus, joka pidetään Turun väisille Auran rannoille! gressikeskuksen auditorioon. Messu- ja Kongressikeskuk- sessa. Erikseen ei ole enää jär- Osmo Suominen Hercules e jestetty ruotsinkielistä ja orto- 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 

Vuorineuvos Tauno Matomäki veteraanijuhlassa Taiteen keinoin esitetyt historian uudet tulkinnat voivat olla loukkaavia

uorineuvos Tauno Ma- lyttävää miehitetyille Baltian Lahden Tiirismaan musiik- tomäki totesi juhlapu- maillekaan, sanoi Matomäki. kiluokkien kuoro sai suuret heessa, että suurin uh- Hän totesi näinä aikoi- suosionosoitukset, kun se esit- Vrauksin saavutettu vapaus sallii na kuolinilmoituksissa olevan ti Karjalan kunnailla ja Sini- joillekin loukkaavan historia- runsaasti veteraaneja, joiden nen ja valkoinen -kappaleet. tulkinnan. Puolustusministeri syntymäpaikka on rajantakai- Kuoroa johti Sakari Pulkki- Jyri Häkämies painotti nuor- silla paikkakunnilla. nen. Toinen yleisön suosikiksi ten huonon kunnon olevan - Elokuva ja teatteri tuovat kohonnut oli tanssiryhmä Ma- kansallisen hätätilan luokkaa uusia näkökulmia sota-ajan ta- tit ja Maijat Hollolasta. Ryhmää oleva kysymys. pahtumiin. Tulkinnat ovat toi- johti tanssinopettaja Salla Kor- Lahdessa järjestettiin valta- sistaan poikkeavia, jotkut louk- ja-Paloniemi. kunnallinen 42. sotaveteraa- kaaviakin. Suurin uhrauksin Puolustusvoimien tervehdyk- niviikon avajaistilaisuus. Juh- hankittu demokratia ja sanan- sen toi Länsi-Suomen sotilaslää- la oli samalla Lahden Sotave- vapaus sallivat jokaisen esittää nin komentaja, kenraalimajuri teraanit ry:n 50-vuotisjuhla. näkemyksensä. Toinen kysy- Kari Siiki ja Lahden kaupungin Lahden rintamamiesten Asun- mys on, pitääkö kaikkien pääs- tervehdyksen kaupunginjohtaja toyhdistys ry aloitti toimintan- tä esiintymään verovaroin jul- Jyrki Myllyvirta. sa vuonna 1958. Se oli perusta- kisessa mediassa, korosti Ma- Lahden Sibeliustalon juhla misjärjestyksessä maan kolmas tomäki. päättyi yhteislounaaseen. Juh- sotaveteraaniyhdistys. Etelä- Hän totesi 1970-luvun tietä- laan kertyi kaikkiaan 750 hen- Lahden Sotaveteraaniyhdistys jille riittäneen silloiset asenteet gen yleisö. Kutsuvieraiden jou- ry ja Länsi-Lahden Sotaveteraa- ja ideologiat. Todellisen histo- kossa oli myös Mannerheim- niyhdistys ry aloittivat vuonna rian tuntemisella ei ollut niin ristin ritari Pentti Iisalo. 1967. Yhdistykset naisjaostoi- väliä. Matomäki siteerasi euro- neen liittyivät yhteen vuonna edustaja Lasse Lehtisen sanoja, Puolustusministeri Jyri 2004 ja niin syntyi Lahden So- jonka mukaan ne ovat Wanhan Häkämies veteraanijuhlassa taveteraanit ry. ylioppilastalon valtauksessa Joka neljäs varusmies Juhlapuheen piti vuorineu- haavoittuneita, jotka yhä vai- pääsee omin avuin poterosta vos Tauno Matomäki. Hän to- kertavat sen ajan tapahtumien Lotta Eeva Taitto on lähtöisin Sortavalasta. Puvun hän on teettänyt. tesi toisen maailmansodan perään. Valtioneuvoston tervehdyksen Lakki on alkuperäinen, viipurilaisen lotan jäämistöstä. voittajien kirjoittaneen sodan Lahden veteraanijuhlaan tuo- ajan jälkeisen historian. Se his- Monipuolinen nut puolustusministeri Jyri Hä- toria kohteli kaltoin Suomen juhlaohjelma kämies puhui reippaaseen tyy- leen julkisuuteen huolestuttavia tetty liikaa koulujen harteille, kaltaisia pieniä maita. Mato- Juhlan musiikista vastasi puo- liinsä. uutisia varusmiesten ruumiilli- vaikka liikkumiskasvatus pi- mäki totesi suomalaisia eniten lustusvoimien Panssarisoitto- - Yleinen asevelvollisuus on sesta kunnosta. Häkämies sa- täisi lähteä jo kotoa. Puolustus- loukanneen sen, että jäimme kunta Hämeenlinnasta. Sitä myös eräänlainen kansallis- noi allekirjoittavansa entisen ministeri totesi, että aika lienee yksin rauhanneuvotteluissa. johti musiikkimajuri Raine koulu, jossa palvelevat ikäluo- mäkihyppyvalmentajan Matti nyt kypsä siihen, että vanhem- - Pienten maiden sotaveteraa- Ampuja. Avaussanat esitti Lah- kat kohtaavat toisensa tasaver- Pullin toteamuksen asiasta. mat ja lapset kohtaavat toisensa nien muistelu ei ole ollut suur- den Sotaveteraanit ry:n uusi taisina. Se on hyvä tapa opettaa - Pulli on todennut värik- myös liikunnan merkeissä. valloille miellyttävää. Jotkut puheenjohtaja Juhani Honka- nuorille, että yhteiskunnassa käällä tavalla, että nykyisin teot suurvallat pyrkivät aktiivi- niemi, jonka on ensimmäinen on kaikille kuuluvia velvolli- vain joka neljäs sotilas selviää Lotta Sortavalasta sesti unohtamaan. Eikä koke- sotaa kokematonta sukupolvea suuksia, muistutti Häkämies. poterosta ylös omin voimin. Katsojien joukossa istui myös musten muistelu ole ollut miel- edustava puheenjohtaja. Hän totesi viime aikoina tul- Häkämies totesi varusmies- lotta Eeva Taitto Lahdesta. Hän palvelukseen astuvan nuoria, on kotoisin Sortavalasta. Perhee- joiden fyysiset valmiudet ovat seen kuului kymmenen lasta. erittäin heikot. Alkuvaiheen - Meistä kaikki kuusi tyttöä testeissä suuri osa alokkaista saa ja äiti kuuluimme lottiin. Neljä tyydyttävän tai huonon arvosa- veljeämme kuului suojeluskun- nan. Osan kunto on niin huono, taan. Isämme oli Laatokan lai- ettei edes oppitunnilla istumi- vaston palveluksessa ja kartoit- nen ole palauttava harjoitus. ti ennen sotia Laatokkaa, kertoi - Palveluksen päättyessä 30- Taitto. 40 prosenttia ei täytä taisteli- Perhe asui aluksi Sortava- jalle edellytettävää kuntotasoa. lan kasarmeilla ja myöhemmin Mikäli tilanteeseen ei saada pa- Jaakkiman varuskunnassa. Tai- rannuksia, niin koko yleinen tolla on mieluisat muistot siitä asevelvollisuus voi tulla uha- ajasta, kun hän oli ”kasarmin tuksi. Ongelma on kansanter- tyttö”. Varuskunta oli hyvä ko- veydellinen ja erittäin vaka- din ympäristö. va. Siksi on perusteltua puhua - Kun sota loppui, niin tu- kansallisesta hätätilasta. limme kaikki terveinä takaisin. Häkämies sanoi puolustus- Meitä oli perheestä kahdeksan voimien olevan maan suurin rintamapalveluksessa. Minä kuntokoulu, joka tekee erit- palvelin Jaakkiman sotilasko- täin hyvää työtä. Hän pohti, dissa. Lahden juhlan osanottajia (oik.) juhlapuhuja Tauno Matomäki puolisoineen, Pentti Iisalo, Aarno Lam- onko kansalaisten liikunnalli- pi ja Juhani Honkaniemi. sen kunnon ylläpitäminen jä- Lasse Koskinen 10 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Jyväskylän Sotaveteraanit ry 50 vuotta Sotien 1939-1945 aikana sotilaita ainakin epävirallisesti kannustettiin lupaamalla heille maata. Vuonna 1945 säädettiinkin maanhankintalaki, jonka perusteella rinta- masotilaat saivat viljelys- tai asuntotilan tai tontin mää- rätyillä ehdoilla. Ehdoista yksi oli erityisen ”paha”, piti olla perheellinen. Nuorimmat ikäluokat olivat viettäneet aikuistumisvaiheensa rintamalla eikä heillä juuri ollut mahdollisuutta tutustua tyttöihin ja mennä naimisiin. Nyt he jäivät ilman maansaantioikeutta. Niinpä he myö- hemmin totesivat Jaakko Ilkkaa mukaellen ”ei asuntoa maassa saa, ken itse sit’ ei hanki”.

yväskyläläiset sotavete- Veteraanien järjestötyön raanit tulivat samaan joh- perustaa Kilvenrantaan muuttaneet sotaveteraaniperheet maalauttivat taiteilija Onni Kososella 4 m x 1,6 m topäätökseen ja päättivät Vapaussodan voittaneen val- kokoisen freskon ”Sota ja Rauha” talossa sijainneen baarin seinälle. Maalaus on nykyisin nähtävissä J3.3.1958 perustaa Jyväskylän koisen osapuolen sotilaat pe- Peurungan kuntoutuslaitoksessa. Seudun Rintamamiesten Asun- rustivat Vapaussodan Rinta- toyhdistys ry:n asuntojen hank- mamiesliiton. Kun keväällä aseman korjaamiseksi. En- Edunvalvontaa le. Hieman vajaa puolet koko kimiseksi tässä vaiheessa jo 1940 päättyneen Talvisodan simmäinen yhdistys perustet- Sotaveteraanien ikääntyessä al- maan veteraaneista saa ylimää- useimmiten perheellisille nuo- jälkeen tuntui kaikkien sodas- tiin Hyvinkäälle vuonna 1957 koivat myös ns. ”ohiammutuil- räistä rintamalisää, joten tulot rimmillekin sotaveteraaneille. sa taistelleiden veteraanien liit- ja Suomen Sotaveteraaniliitto la” sodan tuomat rasitukset nä- ovat todella pienet. Sotiemme Varsinainen perustamisasia- tyminen Vapaussodan Rinta- ry:n edeltäjä Rintamamiesten kyä, tarvittiin kuntoutusta. Sitä Veteraanit 2008 keräykselle on kirja allekirjoitettiin 20.3.1958. mamiesliittoon mahdottomal- Asuntoliitto ry 29.9.1957. Jy- oli järjestetty omin varoin vir- siis edelleen tarvetta! Vuonna 1965 nimi muutettiin ta, perustettiin elokuussa 1940 väskylän Sotaveteraanit ry on kistyspäivinä jo 1960-luvulla, muotoon Jyväskylän Sotavete- Suomen Aseveljien Liitto, joka maan toiseksi vanhin keskey- mutta merkittävän sysäyksen Lopuksi raanit ry. toimi koko jatkosodan ajan. tyksettä toiminut yhdistys. toiminnalle antoi Peurungan Sotaveteraanimme ovat pääosin Veteraanit ryhtyivät tarmok- Liitossa oli yhdistyksiä 720 ja kuntoutuskeskuksen valmis- tyytyväisiä elämäänsä ja niihin kaasti toimeen ja jo kesäkuun henkilöjäseniä yli 200 000. Ns. Sotaveteraaniyhdistyksiä tuminen 1974. Valtiovalta tuli etuuksiin, joita valtio, kunnat lopussa 1959 valmistui Jyväsky- Aseveliliitto suoritti merkit- syntyy Keski-Suomeen mukaan vasta vuosikymmenen ja järjestöt vapaaehtoisvoimin lässä 40-huoneistoinen Suomen tävää avustus- ja huoltotyötä Heti perustamisensa jälkeen lopulla. Nykyisin kuntoutus heille tarjoavat. Kotona asumis- ensimmäinen sotaveteraanien sodasta kärsimään joutunei- Jyväskylän yhdistyksen puu- on siirtymässä yhä enemmän ta tukevat hoiva- ja ruokapal- rakennuttama asuinkerrostalo den keskuudessa. Myös ase- hamiehet alkoivat levittää in- laitoskuntoutuksesta päivä- velut ovat toivomuslistan etu- Hannikaisen ja Kilpisenkadun velinaiset olivat vahvasti mu- nokkaasti tietoa myös Keski- ja avokuntoutuksen puolelle. päässä. Vähintään 20 %:n so- kulmaan. Siinä se seisoo tänä- kana. Aseveliliitto lakkautet- Suomen maakunnan alueelle ja Rintamalisä saatiin rajoitetus- tainvalidit saavat kaikki nämä kin päivänä ja alkuperän voi tiin tammikuussa 1945 osittain organisoivat yhdistysten perus- ti 70-luvun alussa ja nykyisin palvelut kunnan järjestämänä käydä varmentamassa seinässä maan omien sisäisten voimien tamiskokouksia. Varsin monen kaikki veteraanit, niin rinta- ja valtiokonttorin maksama- olevasta pronssilaatasta. Tästä vaatimuksesta, mutta viimei- Keski-Suomen Sotaveteraani- masotilastunnuksen omaavat na, mikä onkin aivan oikein. käynnistyi mittava rakennus- nen ”niitti” oli valvontakomis- piiri ry:n jäsenyhdistyksen pe- miehet kuin rintamapalvelus- Sotiimme osallistui yhteensä työ, jonka lopputuloksena Jy- sion nootti asiasta. Sodan käy- rustamisasiakirjoista voi löytää tunnuksen omaavat naisetkin n. 700 000 miestä eri aikoina. väskylään valmistui yhteensä neiden veteraanien keskinäisen nykyisen Jyväskylän Sotavete- saavat rintamalisää, jonka suu- Heistä on vielä elossa hieman 454 asuinhuoneistoa sotavete- huoltotyön toteuttajaksi tarkoi- raanit ry:n edeltäjän jäsenten ruus on tällä hetkellä kokonais- yli 70 000, Jyväskylässä n. 750 ja raaneille ja heidän perheilleen. tettu järjestötoiminta oli väki- nimiä, heistä ehkä useimmiten ta 43,63 €. Kansaneläkettä saa- heidän keski-ikänsä 86 vuotta. Talojen rakentamiseksi ja valloin lopetettu ja veteraanit toimitsija Ensio Aron. Keski- vat pienituloiset veteraanit saa- Olisikohan yhteiskunnallamme hädänalaisessa asemassa olevi- jätetty ilman puolestapuhujaa. Suomen Sotaveteraanipiiri ry: vat ylimääräistä rintamalisää, jo varaa huolehtia heistä kaikis- en sotaveteraaniveljien avusta- Vain Jyväskylässä elokuussa kin on Jyväskylän yhdistyksen joka on porrastettu tulojen mu- ta tasaveroisin eduin! miseksi yhdistys perusti 1962 1940 perustettu Sotainvalidien aloitteesta perustettu. kaan. Tällöin heidän kokonais- Rintamamiesten Huoltosääti- Veljesliitto ry sai jatkaa. tulonsa jäävät n. 1000 €:n tasol- Kari Korhonen ön, joka toteutti pääosan ra- kennuttamisesta. Koska Jyväs- Veteraanit järjestäytyvät kylässä rakennustoiminta oli Sotaveteraanit oli siis vaiennet- lähtenyt hyvin käyntiin, pe- tu ja pakotettu hiljaisuuteen rustettiin Suomen Sotaveteraa- omista asioistaan ja eduistaan niliitto ry:n rakennustoimis- n 12 vuoden ajaksi. Vain omis- to Jyväskylään, josta se muutti sa pienissä porukoissa voitiin Helsinkiin vasta vuonna 1972. asioista keskustella avoimesti. Vielä vuonna 1991 valmistui Vihdoin viisikymmentäluvun yhteistyössä Jyväskylän seudun puolivälin tienoilla sotavete- Sotainvalidit ry:n kanssa vete- raanit ryhtyivät toimiin maan- raanikoti Köhniölle. Asuminen hankintalain ulkopuolelle epä- alkoi olla kunnossa. oikeudenmukaisesti jääneiden

rohkeaa edunvalvontaa jo vuodesta 1948

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Asunto Oy Kilvenranta, valmistui 30.6.1959. www.superliitto.fi 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 11

Holger Strandbergin tärkeät sanat: Kiitos, anteeksi ja voinko auttaa

metrin päässä pommisuojasta, ja 1943 olivat varsin rauhallisia. varuskunnan sairaalassa. ta Siipyyhyn ja yhdistyksiä on joten Strandberg ehti aina en- Kesällä 1944 sieltä oli lähdettä- Vaasaan hän tuli 29. mar- 13. Vaasan ja Kaskisten yhdis- simmäisenä paikalle hälytyk- vä. - Kokemukset ovat erittäin raskuuta 1944. - Ihmettelim- tykset ovat kaksikielisiä. sen tultua. raskaat ja vaivaavat vielä unis- me, kun emme päässeet sivii- Sotaveteraaniyhdistyksillä - Ahkeruus palkittiin: sain sakin. liin. Sodan takia Strandbergin on edessä muutosten vuodet. talvisodan muistomitalin ja Kaatunut Suomen hevonen koulu oli jäänyt kesken. Talvel- Veteraanien määrä vähenee ja väestönsuojelumitalin. Varus- pelasti Strandbergin hengen, la 1943 hän oli tenttinyt seitse- ikä karttuu. Yhdessä yhdistyk- miespalvelukseen Strandberg kun maataistelukoneet hyökkä- männen luokan, mutta yliop- sistä oli laskettu, että jäsenten kutsuttiin 18-vuotiaana 1942 sivät puunlatvoja hipoen kohti. pilaskirjoituksiin hän ei pääs- keski-ikä oli tiettynä päivänä tykistöön Riihimäelle. Hän sai Lentäjä tähtäsi, mutta Holger syt. Talvella järjestyi kuitenkin 85,92 vuotta. koulutuksen tulenjohtotehtä- ehti painautua kuolleen hevo- opintolomaa, niin että hän sai Holger naurahtaa, että sodan viin. sen selän taakse. Luodit meni- valkoisen lakin kesällä 1945 so- aikana miehet eivät saaneet läs- Holger muistaa, miten hän vät vain senttien päästä ohi. tilasylioppilaskirjoituksissa. kiä eivätkä suklaata. Liikuntaa lomallaan Hangossa tapasi Holger Strandberg osallistui Lääketieteen opinnot kiin- sen sijaan tuli. opettajansa, ruotsinkielen leh- aikanaan hankkeeseen Sota- nostivat häntä, mutta mm. hei- torin Karl Himbergin. Nyt kun hevonen-muistomerkin saami- kot tiedot kemiasta nousivat es- Vaasalaiset keksivät olet ansainnut kannuksesi saat seksi Seinäjoelle. teeksi. Lehtori Himberg neuvoi päiväkuntoutuksen uista kiittää, kysyä: sinutella lehtori Himberg lupasi. Hyvin vaikeita muistoja Hol- hakemaan ruotsalaiseen kaup- Sotaveteraaniliiton säännöt sal- voinko auttaa ja sa- Strandberg kertoo kauhistu- gerilla on myös siitä, kun hän pakorkeakouluun Hankkeniin, livat nykyisin, että myös vete- noa anteeksi! Vaasan neensa: en koskaan voisi sinu- joutui ottamaan vastuun tulen- ja niin Strandberg valmistui raanien puolisot ja lesket voivat Msotaveteraanipiirin puheen- tella lehtoria. - No, piru vie- johdosta, kun molemmat tu- diplomiekonomiksi tammi- liittyä yhdistykseen puolisojä- johtaja, kanslianeuvos Holger köön, sano sitten sedäksi! oli lenjohtajat olivat haavoittuneet. kuussa 1948. seniksi. Yhdistykseen hyväk- Strandberg on muistanut elä- lehtori puuskahtanut. Hän pystyi tehtävään, koska oli sytään myös kannattajajäseniä. mässään äidin ohjeet. piirtänyt ampumatasot sulkui- Suomen nuorin Vaasan piirin yhdistyksissäkin Holger Wilhelm Strand- Ainostaan työ antaa neen sitä tilannetta varten. Vai- sosiaalipäällikkö jo kymmenessä on puheenjoh- berg, 83 kasvoi Hangossa. Koti todellista tyydytystä keinta oli valita haavoittuneet Strandberg haki töitä Vaasas- tajaksi valittu kannattajajäsen. oli isänmaallinen. Isä Artur oli Himberg oli Hangossa todelli- hoitoon. ta Strömbergiltä, Wärtsilästä Veteraanien kuntoutus on mukana kirkon hallinnossa ja nen monitoimimies. Olisi hel- Elämänsä vaikeimpana het- ja puuvillatehtaalta. Hänet va- tärkeintä toiminnassa, samoin kuului suojeluskuntaan. Äiti pompi sanoa, missä hän ei ol- kenä Holger muistaa, kun hä- littiin Strömbergille ensin toi- apua tarvitsevien tukeminen Edit hoiti kodin ja kolme lasta, lut mukana kuin luetella hänen nelle Syväriltä lähdettäessä mistopäälliköksi ja kun sosi- eri tavoin. Vaasassa aloitettiin joista Holger oli vanhin. toimintansa purjehdusseuran pantiin lääkintämiehen laukku aalipäällikön paikka tuli auki, aikoinaan ns. päiväkuntoutus, Holger menestyi koulussa. kommodorin tehtävistä kansa- käteen ja hänen oli taistelujen hän ilmoittautui siihen. - Pitää kun valtiokonttori ei vielä sel- Suomen kieli oli kuitenkin vai- koulujen tarkastajan tehtäviin. keskellä osoitettava, missä jär- kysyä vuorineuvokselta, sanoi laista hyväksynyt. Idea kuiten- keaa ja todistuksessa kuuto- Himberg tähdensi: ihminen jestyksessä haavoittuneet vie- tehtaan johtaja. Strandbergista kin levisi, ja Vaasassa käytiin nen. Asia korjaantui, kun poika ei ole sen vanhempi kuin mil- tiin sidottaviksi. tuli 25-vuotiaana Suomen nuo- opintomatkoilla. vietti kaksi kesää 1937 ja 1938 tä hänestä tuntuu, ja työ on ai- - Ottakaa tuo ja jättäkää tuo, rin sosiaalipäällikkö touko- - Nyt edellytetään, että kun- maalla Mikkelin lähellä. - Opin noa, joka antaa todellista tyy- joka suolet sylissään huutaa: kuussa 1950. toutusmäärärahoista puolet savoa. Neljännen luokan todis- dytystä. minä kuolen, minä kuolen. Keväästä 1955 lähtien käytetään päiväkuntoutuk- tuksessa suomi oli kymppi. - Levätä ehtii haudassa, Him- Strandberg on ollut sairaala- seen. Strandberg arvioi, että berg opetti. Holger on noudat- Lääkintämiehestä ei hallinnon palveluksessa, Poh- viisi - seitsemän vuotta vete- Vapaaehtoisena tanut näitäkin ohjeita. tullut lääkäriä janmaan mielisairaanhoitopii- raanit jaksavat vielä osallistua väestönsuojeluun Sodan päätyttyä Holger Strand- rin ja Vaasan keskussairaalan aktiivisesti järjestötoimintaan. Talvisodan syttyessä Holger oli Suomen hevonen berg määrättiin Vaasaan aliup- talouspäällikkönä ja Vaasan Sen jälkeen yhdistykset muut- 15-vuotias. Hän liittyi vapaa- pelasti hengen seerikouluun. Hänestä koulu- sairaanhoitopiirin hallintojoh- tuvat perinneyhdistyksiksi. ehtoisena väestönsuojelujouk- Jatkosodan aikana Strandberg tettiin lääkintäaliupseeri, joten tajana. Eläkkeelle Strandberg Sääntöihin pitää kuitenkin kir- koihin. Koti oli vain noin sadan palveli Syvärillä. Vuodet 1942 hän työskenteli mm. Vaasan jäi kesällä 1987. joittaa velvollisuus tukea vete- raaneja, koska leskiä ja puoli- Vielä vuosi piirin soita täytyy kohdella samoin puheenjohtajana periaattein kuin veteraaneja- Vaasan kaupungin hallintoon kin. Vuonna 2020 Suomessa Strandberg on osallistunut mitä lasketaan sotaveteraaneja ole- moninaisimmin tavoin yhteen- van vielä pari sataa. sä 39 vuotta. Kunnallispolitii- Vaasassa on viime aikoi- kan hän jätti 1992 oltuaan mm. na ryhdytty kehittämään vir- kolmeen otteeseen kaupungin- kistystoimintaa veteraanien valtuuston puheenjohtaja. omaishoitajina toimiville puo- Kunnallisten luottamusteh- lisoille. Se on saanut hyvän tävien lisäksi hän on osallistu- vastaanoton. Veteraaninaiset nut laajasti yhdistys- ja järjes- huolehtivat puolestaan Vaasas- tötoimintaan, mm. Punaisen sa kahvila Ruffessa kahvitukset Ristin tehtävissä hän on ollut kolme kertaa viikossa. Tuloista 55 vuotta. he antavat tukea kerhohuoneen Vaasan sotaveteraanipiirin vuokramenoihin. puheenjohtajaksi hänet valit- Nimensä kahvila Ruffe on tiin 1992. Luottamustehtävä saanut legendaarisen ratsumes- jatkuu vuoden 2008. Strand- tarin ja majuri Ruffe Renvallin berg on ilmoittanut sen jälkeen mukaan. jättävänsä puheenjohtajuuden. Vaasan piiri ulottuu Kokkolas- Sirpa Sainio 12 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Hanskitrans Ky Pakkalan Liikenne Trans Haajanen Alavus Alavus Anjalankoski

Järykselän Asianajotoimisto Söderlångvik Gård Bergholm Oy Auto ja Konekorjaamo Oy Dragsfjärd Aura Espoo Puh. 09-522 966

Motolla Oy Nokkalan Sähkö Oy Länsituulentie 8, 02610 Espoo, puh. 010 255 5930 Espoo Espoo Iso Omena, Piispansilta 11, puh. 010 255 5935

Ollasgård Oy Julius Tallberg Ab Håkan Nyström Espoo Hyvää Kevättä Espoo

Sähköpalvelu P.O.Pyhäjärvi Oy Sun Chemical Oy Espoo Espoo M.Järvenpää Rakentaa ja saneeraa Espoo

Suunnittelutoimisto Jokilaaksojen Hannu Viitala Oy Turvatekniikka Oy Forssa Haapavesi

Kuorma-autoilija Parkettiliike Uudet Juhani Näppi Oy Jari Niinivaara Parketit Oy Hamina Halikko Halkia

Ulefosnv Oy Kuljetus Simo Iitti Ky Hannu Simonen Ky Niemisen Valimo Hartola Heinola Harjavalta

Heinolan Rauta-Juurikkala Oy Hyvää Kevättä Hydrauliikkapalvelu Oy Heinola Heinola

Arkkitehdit Mustonen Oy Asianajotoimisto Strategisen henkilöstöohjauksen edelläkävijä Helsinki Suomen Liikelakimiehet Oy www. arctechno.com Helsinki Puh. 09 4242 990

Biosim Networking Espoon Group Ab Puhdistustuote Oy Helsinki Helsinki

Finn-Lewi Helsingin Dataclub Oy Helsingin kauppakorkea- Contracting Ltd Oy Toivottaa hyvää kevättä sotaveteraaneille koulunylioppilaskunta (KY) Helsinki 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 13

Vapaussodan tapahtumista 90 vuotta ammisunnuntain ja Va- maalla senaatin joukkojen yli- senäisyyden Etelä-Pohjanmaan toimikuntaan ovat kuuluneet: min perinnesäätiö, Vapausso- paussodan alkamisen päällikön, kenraaliluutnantti Perinneyhdistys. Jääkäripataljoona 27:n Perin- dan Invalidien Muistosäätiö, muistotilaisuus järjes- Mannerheimin johdolla itse- Jääkärien paluuta muistel- neyhdistys ry, Jääkärisäätiö, Vapaussodan Perinneliitto ry Ttettiin 26.-27. tammikuuta Sei- näisyytemme varmistamiseen tiin Vaasassa 25. helmikuuta. Lotta Svärd Säätiö, Suojelus- ja Vapaussodan Huoltosäätiö. näjoella. Tilaisuus oli perintei- tähdännyt operaatio venäläis- Helsingissä vietetään touko- kuntien ja Lotta Svärdin Pe- Juhlatoimikunnan puheenjoh- nen tammisunnuntain tilai- joukkojen aseistariisumiseksi. kuun 16. päivänä Vapaussodan rinteiden Liitto ry, Suomen tajana on toiminut Vapausso- suus, jolloin 90 vuotta sitten Seinäjoen tapahtuman järjeste- 90-vuotismuistojuhlaa. Lottaperinneliitto ry, Suo- dan Perinneliiton puheenjohta- 1918 käynnistyi Etelä-Pohjan- lyistä vastasi Vapaussodan ja It- Vapaussodan muistojuhla- men Marsalkka Mannerhei- ja Timo Siukosaari.

Jääkärien kotiinpaluujuhla Vaasassa ääkärien kotiinpaluun ohimarssi vastaan yhdessä Län- muistoparaati pidettiin si-Suomen Sotilasläänin ko- Vaasassa hyytävän tuulisis- mentajan, kenraalimajuri Kari Jsa oloissa helmikuun 25. päivä- Siikin ja Vaasan kaupungin- nä. Tasan 90 vuotta aikaisem- johtaja Markku Lumion kans- min vaasalaiset olivat hurraten sa. Mitä mahtoikaan Veikon vastassa jääkäreitään kaukana mielessä tuolla hetkellä liikkua? meren jäällä, jäänmurtaja Sam- Hänen isänsä Kalervo Kurkia- pon avatessa jääkäreitä kuljet- la oli yksi 90 vuotta aikaisem- taneille Arcturukselle ja Cas- min Arcturuksella Vaasaan torille väylää Vaskiluodon sa- saapuneista jääkäreistä ja Uu- tamaan. Nyt ei olisi tarvittu denmaan Prikaatin lippujouk- jäänmurtajaa, eikä jää olisi kueessa marssi hänen pojan- kantanut edes yksittäistä jalka- poikansa, varusmiespalvelus- miestä. Vaasalaiset olivat kui- taan suorittava Jacob Kurkiala. tenkin runsaslukuisina pai- Jääkärien kotiinpaluun 90- kalla ja seurasivat kunnioituk- vuotismuistojuhlallisuuksiin sella Kuninkaallisen Preussin kuuluivat myös seppeleenlas- Kaupunginjohtaja Markku Lumio, kenraalimajuri Kari Siiki ja kamarineuvos Veikko Kurkiala ottavat Jääkäripataljoona 27:n perin- kut sankarihaudoille, jääkäri- ohimarssin vastaan, vuorossa Pohjanmaan maakuntakomppania. Kuva Jaakko J. Salo. teitä vaalivien lippujoukkuei- patsaalle ja perinnemuurille. den, Pohjanmaan Sotilaslää- Vaasan kaupungintalolla rustaa Suomeen suorituskykyi- Saksan jalkaväkiliiton pu- dettikuoro esittivät juhlassa nin maakuntakomppanioiden järjestetyssä kansalaisjuhlassa nen armeija venäläisjoukkojen heenjohtaja, kenraaliluutnant- Jean Sibeliuksen säveltämän ja sekä veteraani- ja maanpuolus- oli noin 500 vierasta. Puolus- karkottamiseksi ja laillisen yh- ti Friedrich Riechmann kertoi Heikki Nurmion sanoittaman tusjärjestöjen lippulinnan ohi- tusvoimain komentaja, amiraa- teiskuntajärjestyksen palautta- saksalaisten tietävän jääkärien Jääkärimarssin. Sen tahdit ovat marssia. Maakuntakomppani- li Juhani Kaskeala totesi juhla- miseksi. Vapaussotaan osallis- merkityksen Suomen historias- herkistäneet suomalaisten mie- at esiintyivät ensi kertaa uusine puheessaan, että 25.helmikuu- tui kaikkiaan 1 261 jääkäriä, sa ja että saksalaiset arvostavat let jo 90 vuoden ajan, niin nyt- yksikköviireineen. ta vuonna 1918 on ehkä tärkein joista joka kymmenes kaatui. suomalaisten jääkärien isän- kin, siihen ei edes ilmaston- Vaasan Rintama- ja Sotave- päivä itsenäisen Suomen puo- Talvisotaan osallistui 730 jää- maanrakkautta, itseluottamus- muutos pysty. teraaniyhdistyksen puheenjoh- lustusvoimien perustamisen käriä ja jatkosotaankin vielä ta ja kärsivällisyyttä. tajalla, kamarineuvos Veikko historiassa. –Jääkärien kotiin- 667. Puolustusvoimain komen- Pohjanmaan ja Satakunnan Tapani Tikkala Kurkialalla oli kunnia ottaa paluu loi mahdollisuuden pe- tajan tehtävissä jääkäriupsee- sotilassoittokunnat sekä Ka- rit toimivat kuitenkin vuoden 1959 loppuun asti, jolloin jal- kaväenkenraali K. A. Heiska- Jääkäriliike nen erosi viimeisenä jääkärinä Jääkäriliike sai alkunsa vuoden 1914 lopulla Suomeen kohdistuneiden venäläis- aktiivipalveluksesta. Suomen tämistoimenpiteiden seurauksena. uutta jääkärien johtamaa sota- Liikkeen päämääräksi asetettiin Venäjän vallasta vapautuminen. väkeä luonnehdittiin talonpoi- kaisarmeijaksi. Se ei suinkaan Lähes 1 900 miestä hakeutui salateitse Saksaan koulutukseen. tarkoittanut sitä, että kysees- Syyskuusta 1915 toukokuuhun 1916 jääkärijoukko kantoi nimeä Lockstedtin sä olisi ollut isäntämiesten ar- koulutusjoukko. meija, vaan sitä, että armeija oli Pataljoona osallistui itärintaman taisteluihin kesäkuusta 1916 helmikuuhun kasvanut kansan keskuudesta. 1917. Liikekannallepanon yhteydessä suomalaisosasto sai uudeksi nimekseen Neljäsosa valkoisen armeijan Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27. sotilaista rekrytoitiin työväen- Taisteluissa kaatui 11 suomalaista jääkäriä, yksi haavoittui kuolettavasti ja yksi luokan piiristä vapaaehtoisina katosi, 49 haavoittuneesta kukaan ei jäänyt pysyvästi invalidiksi. jo ennen kuin asevelvollisuus julistettiin. Sotaväen aatteel- Jääkärien pääjoukko palasi 25.2.1918 Vaasaan kahdella laivalla. linen pohja oli voimakkaasti Jääkäripataljoonan viimeinen yhteinen paraati järjestettiin Vaasan torilla kansanvalistuksen ja kansalli- 26.2.1918. Paraatin vastaanotti kenraali Mannerheim. suusaatteen läpitunkema. Vapaussodassa 365 jääkäriä kaatui tai haavoittui. Valtiovallan tervehdyksen Valtaosa jääkäreistä suoritti elämäntyönsä työmiehinä, pienviljelijöinä ja juhlaan toi eduskunnan 1. va- alempien palkkausluokkien toimenhaltijoina. rapuhemies Seppo Kääriäinen, joka pohti jääkärien saapumi- sen jälkeistä kansan jakaantu- Lähteet: Kenraalimajuri Kari Siiki ja eversti Jorma Aherto tarkastavat paraa- mista kahteen, vaikka jääkärien Matti Lauerma: Jääkärien tie, Porvoo 1984 tikatselmuksessa veteraanien ja maanpuolustusjärjestöjen lippu- kansanliike olikin muodostu- Markku Onttonen: Jääkärikirja, Jyväskylä 2002 linnan. Kuva Jaakko J. Salo. nut kaikista kansanryhmistä. 14 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Venäläinen näkemys Suomen itsenäistymisajan sotatapahtumista

uonna 1925 ilmestyi dan alkuvaiheen suhteellisen Otavan kustantama- pienimuotoisiin kahakoihin ja na ja suomeksi kään- taisteluihin osallistui pääasi- Vnettynä venäläisen M. S. Svet- assa venäläisiä sotilaita ja mat- shnikovin kirja Vallankumous ruuseja. ja kansalaissota Suomessa. Se Venäläisen sotavoiman pois- kertoo hänen osuudestaan ja tuminen Suomesta saattoi pu- kokemuksistaan Suomen itse- nakaartin erittäin vaikeaan näistymisen ajan tapahtumista. asemaan. Pietarista pyydettiin Eversti Svetshnikov oli tsaarin lisää koulutettuja sotilasohjaa- armeijan upseeri, joka palveli jia, mutta tulos jäi kovin lai- Suomeen sijoitetussa yksikös- haksi. Punaisten johto päätti sä. Helmikuussa 1917 hän liit- ratkaista sodan hyökkäämällä tyi Venäjän sosiaalivallanku- valkoisten tukialueelle pohjoi- mouksellisiin, mutta jo parin seen. Svetshnikov määräsikin kuukauden kuluttua antautui punakaartit ratkaisevaan yleis- bolshevikkien palvelukseen ja hyökkäykseen 3−9. 3. Suunni- ryhtyi Suomen sosialidemo- telman mukaan näiden piti ot- kraattisen puolueen ääriaines- taa haltuunsa Haapamäen ja ten kanssa valmistelemaan ka- Pieksämäen välinen rata, val- pinaa ja vallankumousta Suo- lata Mikkeli ja Pieksämäki sekä messa. Hän osallistui 1918 Venäläiset vallankumoukselliset sotilaat ja Suomen vallankumoukselliset löysivät pian toisensa. Ta- Karjalassa Antrea ja Imatra. Suomen sisällissotaan aluksi voitteet olivat yhteiset, kuten Mikkelissä otetussa kuvassa näkyvät julisteet kertovat. Punaisten offensiivi epäonnis- Länsi-Suomen venäläisvoimien tui kuitenkin täydellisesti. ja punakaartin osastojen ko- kissa solmittu rauha Neuvos- ja Porin kaupungit punaisten kaikkien venäläisten vapaaeh- Sotilaallinen tilanne kävi mentajana ja vähän myöhem- tohallituksen ja Saksan välillä. käsiin. Tämä onnistui suhteel- toisten päälliköksi ja muuta- pian punaisille huonoksi, sillä min koko Suomen punakaartin Sen perusteella neuvostohal- lisen helposti pienten kaha- maa päivää myöhemmin Haa- valkoiset saartoivat Tampereen ylipäällikön apulaisena ja pu- litus sitoutui mm. vetämään koiden jälkeen. Tamperees- palaisen apulaiseksi. Hän siir- ja aloittivat 3.4. hyökkäyksen nakaartin yliohjaajana. Hänel- Suomesta pois sotaväen, joka ta muodostui tärkeä punaisten tyi esikuntineen Helsinkiin ja kaupunkiin. Punaiset puolus- lä oli keskeinen osuus kapinan oli jo kovasti sotaan kyllästy- tukikohta. luovutti Länsi-Suomen jouk- tautuivat sitkeästi, mutta tilan- valmistelussa ja punakaartin nyttä ja osittain kuritontakin. Svetshnikov nimitettiin 20.2. kojen johdon Bulatseljille. So- teen käydessä heille epätoivoi- organisoinnissa sekä sen ja ve- Toimenpide käynnistyi maa- seksi, antautuivat 6.4. Punaisia näläisten keskinäisessä yhteis- liskuun puolivälissä. Suomen vankeja oli 10 000, joiden jou- työssä. Hänen panoksensa oli punakaartiin liittyi näistä vain kossa oli 200 venäläistä vapaa- merkittävä myös sotatoimien 1 000 vapaaehtoista. Heidän ehtoista, jotka kaikki Svetsh- suunnittelussa ja niiden käy- joukossaan oli pieni määrä up- nikovin mukaan ammuttiin, tännöllisessä johtamisessa. seereita, jotka voivat toimia mm. komentajan apulainen johtajina, mm. eversti Svetsh- eversti Bulatselj. Hajanaisia Vallankumousyritys nikov, Tampereen puolustaja- osastoja, joissa oli mukana osa Kapinan ja vallankumouksen na tunnettu eversti Bulatselj ja Tampereen punaisten johto- alkamisen merkiksi nostettiin Viipurin puolustuksen johtaja, miehiä, onnistui pakenemaan 27.1.1918 Helsingissä työvä- yleisesikuntaeversti Peresvet. pimeyden turvin Näsijärven entalon torniin punainen lyh- Vapaaehtoisten joukossa oli 50 jään kautta. ty. Vaikka Pietarissa valtaan miestä, jotka pystyivät toimi- Tampereen taisteluiden kul- noussut bolshevikkien neuvos- maan punakaartien ohjaajina minoituessa ratkaisuun saksa- tohallitus oli tunnustanut Suo- ja kouluttajina. laisten lähettämä Itämeren di- men itsenäisyyden, se ei tehnyt Poistuvalta venäläiseltä so- visioona nousi 3.4. kenraali von mitään täällä olevan venäläi- taväeltä punakaarti sai 50 000 der Goltzin johdolla maihin sen sotavoiman poistamiseksi kivääriä, 200 konekivääriä, joi- Hangossa ilman mainittavaa maasta, vaan päinvastoin yllyt- ta silloin vielä kutsuttiin kuula- vastarintaa ja lähti etenemään ti punaisia kaappaamaan val- ruiskuiksi ja 50 tykkiä ammus- Riihimäelle ja Karjaalle. Saksa- lan myös täällä. varoineen. Lisää asemateriaalia laiset saapuivat 11.4. Helsingin Kapinan alkaessa Suomessa pyrittiin hankkimaan puna-ar- laitamille, ja kaupunki joutui oli vielä 40 000 venäläistä soti- meijan Pietarin varastoista. 14.4. heidän käsiinsä. Loviisas- lasta. Suurimmat yksiköt olivat sa oli 7.4. noussut esteettä mai- Viipurissa sijaitseva 42. armei- Valta hin eversti von Brandenstei- jakunta ja Helsinkiä tukikohta- Kansanvaltuutettujen nin 2 500 miehen vahvuinen naan pitänyt Itämeren laivasto. neuvostolle prikaati, joka lähti etenemään Pienempiä yksiköitä oli Pohjan- Vallan kaapanneen Kansanval- Lahden suuntaan, ja valtasi maalla ja Karjalassa. Erityisesti tuutettujen neuvoston puheen- kaupungin kiivaiden taistelu- Itämeren laivastossa vallanku- johtajaksi Helsingissä valittiin jen jälkeen 19.4. saaden seuraa- moushenki oli korkealla. Sa- Kullervo Manner ja sotaminis- vana päivänä yhteyden pohjoi- maan aikaan ryhtyivät valkoi- teriksi Eero Haapalainen, joka sesta eteneviin suomalaisiin. set riisumaan venäläisiä varus- toimi myös punakaartin yli- Punaisten hallitus ja ylin kuntia aseista Pohjanmaalla ja päällikkönä. Hänen esikunta- johto siirtyivät 9−10.4. Viipu- Karjalassa. päällikkönään toimi Helsin- riin. Sinne saapui myös Svet- Sotatoimien jo alettua ta- gin punakaartin johtaja August shnikov yöllä 10.4. tarkastet- pahtui venäläisten osalta muu- Wesley. Eversti Svetshnikovin tuaan Helsingin varustukset ja tos, kun 3.3. oli Brest-Litovs- johdolla varmistettiin Turun Sanomalehdissä 28.1.1918 senaatin antama julistus. annettuaan ohjeet kaupungin 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 15 puolustuksesta. Punaisten län- Tappion ja suurten menetys- si-armeija ja sen mukana seu- ten lisäksi Svetshnikov näkee raavat pakolaiset yrittivät pääs- jotain positiivistakin: tä itään, mutta jäivät saarrok- 1. Työväenluokan päättäväi- siin ja joutuivat antautumaan syys ottaa valta ja aloittaa 2.5. Lahdessa. Vielä toimivi- sota. en punakaartien joukoissa al- 2. Venäläisten sotajoukkojen ja koi täydellinen sekasorto. Mie- Suomen työväestön välinen het heittivät aseensa ja alkoivat solidaarisuus. Täällä esiintyi hajaantua kotiseuduilleen. Ky- hänen mukaansa ensi ker- menlaaksossa vielä olevat pu- ran yhteinen aseellinen tais- naisten joukot jättivät 1.5. Kou- telu pääomaa vastaan. volan pääosan pyrkiessä Kot- 3. Neuvostovenäjän apu. kaan, jossa joutuivat kuitenkin 4. Venäjä tarjosi turvapaikan antautumaan saksalaisille. ja suojan kapinaan osallis- Tampereen valloituksen jäl- tuneille. keen valkoisten päämaja siirtyi 5. Köyhälistö sai koettaa voi- Mikkeliin, ja päävoimat Vii- miaan kansalaissodassa ja purin suunnalle. Ne saartoi- siten oppia tulevaisuutta vat Viipurin 23−24.4. Samaan varten. aikaan ne katkaisivat ratayh- 6. Kommunistinen puolue teyden Pietariin Raivolan ja osoitti olemuksensa kan- Terijoen alueella. Kansanval- sainvälisen luonteen ja to- tuuskunta Mannerin johdolla, disti toiminnallaan, että punaisten yleisesikunta, mm. kapitalismi ja porvariston Svetshnikov, ja pääosa muus- valta voidaan kukistaa vain ta johtoportaasta jättivät jouk- sillä ehdolla, että koko maa- konsa ja pakenivat Viipuris- ilman köyhälistö liittyy yh- ta kolmella aluksella. Jäljelle teen. jääneet punaiset joukot yritti- vät murtautua länteen, mutta yritys epäonnistui ja nämä 10 Kommentti: 000−12 000 miestä antautui- Svetshnikovin kirjasta käy ilmi, vat 29.4. Pietariin saavuttuaan että hän tunsi kovin huonosti Svetshnikov yritti vielä Rahjan Venäläisten miehitysjoukkojen ryhmitys Suomessa syksyllä 1917. Suomessa vallitsevan yhteis- johtamien Pietarin punaisten kunnallisen ja sivistyksellisen ja venäläisen vartioväen kanssa tilanteen kuvitellen niiden olevan hyökätä Viipuriin, mutta tämä- na syynä hänen mukaansa oli kaarteissa oli huono. Päälliköt osastojen järjestämisessä. samanlaisen kuin Venäjällä. kin epäonnistui. se, että Venäjä pyrkiessään rau- valittiin joukkokokouksissa, ja 3. Punakaarteissa vallinnut Talonpoikaisväestö on täällä Vallankumous oli päättynyt haan Saksan kanssa ei asettu- erilaiset komiteat sekaantuivat anarkia ja kurittomuus. hänen mielestään valtiollisesti katastrofiin. Valkoinen armei- nut vahvemmin vallankumo- operatiivisiin päätöksiin. Ei ol- 4. Liian leveä rintama, 400 km ja piti voitonparaatin 16.5. Hel- uksen tueksi Suomessa. lut mahdollista samanaikaises- ja syvä selkäpuoli, 200 km. kypsymätöntä ja ”tuskin osaa singissä. Punaisten organisaation kes- ti kouluttaa väkeä, käydä tais- 5. Varajoukkojen puute. lukea”. keisenä heikkoutena oli se, että telua valkokaartia vastaan ja 6. Punakaartin liikuntakyvyn Vaikka hän kuului epäonnis- Svetshnikovin käsitys punakaartiin kuuluvat eivät ol- pitää kontrollia omalla tukialu- heikkous. tuneen vallankumouksen vallankumouksen leet etukäteen perehtyneet asei- eella. 7. Huollon heikkous. keskeisiin suunnittelijoihin ja epäonnistumisen syistä den käyttöön, koska maassa ei Svetshnikovin mukaan suu- 8. Talvinen vuodenaika. toimeenpanijoihin, ei hän omas- Analyysissään Svetshnikov ollut yleistä asevelvollisuutta rimpina syinä hänen suunni- sa toiminnassaan löydä mitään erittelee yleisiä valtiollisia syi- suomalaisen sotaväen lakkaut- telmiensa epäonnistumiseen Nämä seikat yhdessä aikai- arvosteltavaa, vaan syyt ovat tä sekä punaisten organisaa- tamisen jälkeen. Punakaartil- olivat: semmin mainittujen yleisten muualla ja muissa. tion heikkouksia. Ratkaiseva- la ei ollut valmista päällystöä, 1. Suomessa olevat venäläi- valtiollisten ja punakaartin or- na syynä hän pitää saksalais- ja venäläisiä sotilasohjaajia- set sotajoukot vedettiin pois ganisaatioon liittyvien syiden ten sekaantumista sotaan, joka kin oli aivan riittämättömästi, maasta sopimattomaan ai- kanssa aiheuttivat vallanku- ”teki lopun vallankumouksesta korkeintaan 50 miestä. Lisäk- kaan. mouksen ja työväenluokan tap- Simo Virtanen Suomessa”. Toisena valtiollise- si sotilaallinen järjestys puna- 2. Ajanpuute punakaartin pion.

UUSINTA UUTTA: HAE OMA KORTTISI LEMPEÄ LASER-PORAUS! MEILTÄ!

• perinteiset • keinojuuret hammashoitopalvelut • kruunut ja sillat • hammaskiven poisto • osa- ja kokoproteesit Kai Aalto Satu Aalto Hammaslääkäri Hammaslääkäri • fluoraus • proteesin pohjaukset ja korjaukset • valkaisu • hammaslaboratoriopalvelut MUISTA! VETERAANIKORTILLA (09) 77 45 770 15% ALENNUS HAMMASLÄÄKÄRIASEMA ALBIN Hämeentie 10 A 1, 00530 Helsinki HAMMASLÄÄKÄRIN TYÖSTÄ Elina Partanen www.albin.fi (Ei koske teknisiä töitä) Suuhygienisti 16 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 Sotahistoriallisia museoita ja paikkoja

SOTAMUSEO Maurinkatu 1, 00170 Helsinki

Perusnäyttely esittelee esineistön, kuvien ja multimediaohjelmien avulla Suomen sotahistoriaa. Erikoisnäyttely 5.6. - 7.12.2008 osoitteessa Liisankatu 1 PUOLUSTUSVOIMAT 90 VUOTTA 1918-2008 Avoinna ti-to klo 11-17 ja pe-su klo 11-16 Tied. p. (09) 1812 6387 museon avoinnaoloaikoina Liput 4,00/2,00, veteraanit ilmaiseksi www.mpkk.fi

Rajakenraali E. J. Raappanan sodanaikainen komentomaja avoinna kesä-heinäkuussa 2008 Ryhmävaraukset p. 013 - 881 248

Ilomantsissa on Suomen nykyisten rajojen sisällä paikkoja, jossa on käyty divisioonatason taisteluita niin talvi- kuin jatkosodassakin.Kaikkein kuuluisimpia niistä on vuoden 1944 torjuntataistelun maasto, jossa pääsee näkemään tyypillisen mottisodan tapahtumapaikkoja. 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 17

Sotahistoriallisia museoita ja paikkoja TALVI- JA JATKOSOTAMUSEO SOTILASVARUSTEMYYMÄLÄ Kiertotie 2, 27800 Säkylä ���������������� Avoinna ti–pe 10–17, la 10–15, su 12–16, 1.6.–30.8. ���������������� Puh. (02) 8670 431, fax (02) 8671 731 ������������������������������������ Sähköposti: [email protected] �������������������� Rajamuseo www.sakylantalvijajatkomuseo.fi ������������������������������������������������������ Niskapietiläntie 32,

������������������������������������������������������������������ Immola ����������������������� 55910 Imatra Suomenlinna-museo Museo avoinna sopimuksen ANTAUTUMINEN Komendantti C.O. mukaan. Cronstedtin vaikea Tiedustelut kevät 1808 7.5.2008 – 31.12.2009 puh. 040-502 5472 Avoinna 2.5.-30.9. ma-su 10-18 (1.10.-1.5. ma-su 10-16) Suomenlinnakeskus C 74, 00190 Helsinki www.nba.fi puh. (09) 4050 9691 Lylyn Louhisaaren kartanolinna viestivarikon Suomen museo marsalkka C.G.E. Puolustusvoimien Mannerheimin käyttämää viestikalustoa synnyin- ja 1800-luvulta lapsuudenkoti tähän päivään Avoinna 15.5.-31.8. Avoinna sopimuksesta ma-su 10-17 Elektroniikkalaitos/ Louhisaarentie 244, Lylyn viestivarikko 21240 Askainen Varikontie 235 puh. (02) 431 2555 www.nba.fi 35530 Lyly (03) 1815 6111 Kotkaniemi

������������������������������������� Presidentti ����������������������������������� P.E. Svinhufvudin ������������������������������������������������� ���������������������� koti Luumäellä ��������������������� KAUHAJOEN VETERAANIEN Avoinna 1.6.-15.8. PERINNETALO ke-su 10-17 on kauhajokisesta Lappeenrannantie 455, maanpuolustushistoriasta 54530 Luumäki kertova sotamuseo. www.nba.fi puh. (05) 457 3101 Avoinna: ���������������������� ������������������������������������ Sunnuntai ja �������������������������������������������� ��������������������������������������������������������������������� Urho Kekkosen museo ����������� kesälauantaisin klo 12.00-15.00 Tamminiemessä Muina aikoina ryhmille itsenäisyyden ajan ����������� sopimuksen mukaan. historiaa aidossa Knuuttilantie 4 ���������������������� ���������������������� ympäristössä ��������� Tiedustelut - Varaukset ������������ ����������� ������������� Antti Isoniemi, Avoinna 16.5.-15.8. ������������� ������������������ ������������������� ��������������������������� puh. (06) 232 4484 ma-su 11-17 ��������������������������� ������������������������������� (16.8.-15.5. ke-su 11-17) ������������������� ����������� Mikko Rotola-Pukkila, ����������� ������������������������������ Seurasaarentie 15, puh. (06) 230 1045 00240 Helsinki puh. (09) 4050 9650 www.nba.fi 18 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Talvisodan rauhan muistopäivän vietto Lahdessa eteraanit, sotalapset kadulle, siellä torin varrella ja sotaorvot ja mitta- veteraanisoittokunta dir.mus. va joukko lahtelaisia Jorma Alanteen johdolla tah- Vkokoontui talvisodan rauhan ditti kulkuetta. Ohimarssin muistopäivänä Suomen mar- vastaanottivat kenraaliluut- salkan patsaalle Marskin auki- nantti Pentti Lehtimäki, kan- olle. sanedustaja Ilkka Viljanen Muistojuhlaa siivitti isän- ja sotaorpojen puheenjohtaja maallisin tuntein kenraaliluut- Tauno Strengell. nantti Pentti Lehtimäki muis- topuheessaan kertoen, että 68 Sankarihaudoilla ja vuotta sitten sekä Suomella että Ristinkirkossa Neuvostoliitolla oli kiire sol- Veteraanisoittokunta esiintyi mia rauha. Meidän sotilaalli- Ristinkirkon mäellä. Puheen nen tilanteemme oli heikenty- sankarihaudoilla piti sotilas- nyt sodan viimeisinä aikoina ja kotisisar Katriina Jouko. Va- Neuvostoliitto taas pelkäsi, että paudenhengetär sai seppeleen- länsimaat liittyisivät puolusta- sä samoin Karjalaan jääneiden maan Suomea. Tunnelmat oli- muistopaasi. vat ihmisten mielissä aluksi hel- Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki puhui Suomen marsalkan patsaalla Ristinkirkkoon saapui uljas pottavat, mutta ajatukset muut- Suomen lippu sotaorpo Juhani tuivat syväksi katkeruudeksi ja sota saadakseen Neuvostoliitto järjestävät kansalaisjärjestöt, johdolla. Laskettiin seppeleet Grönholmin kantamana. Puo- pettymykseksi, kun rauhaneh- edes neuvottelemaan rauhasta, mikä tarkoittaa koko Suomen Suomen marsalkan patsaalle ja lustusvoimien soittokunta juh- dot tulivat tunnetuiksi. Sodan sanoi Lehtimäki. kansaa. Aluksi veteraanit täyt- sotalasten muistoreliefille. Elä- listi kirkonmenoja. Avaussanat päättymistäkin kunnioitettiin Lahdessa talvisotaa on muis- tivät juhlan. Nyt heitä on enää köön -huuto Suomelle kajautet- piti Tauno Strengell. Sotilaan suruliputuksin ja rauhasta ker- tettu noin 50 vuoden ajan aina hyvin vähän ja jälkipolvet pitä- tiin sydämen pohjasta. Veteraa- sanan kunnioittavat ajatukset tovat uutiset olivat mustareu- vuodesta 1961 lähtien. Juh- vät huolta juhlan jatkuvuudes- nit seisoivat patsasta vastapää- esitti Hämeen rykmentin ko- naiset. Rauhanehdot koettiin la sai alkunsa muisteluhalus- ta. tä. Kenraaliluutnantti Pentti mentaja Hannu Alén ja kirk- vääryytenä ja koko sota suure- ta. Miehet pitivät yhteyttä toi- Liput Marskin aukiolle saa- Lehtimäki ja eversti Kari Sil- koherra piti alttaripalveluksen na loukkauksena. Puhuja piti siinsa ja ottivat yhteyttä enti- puivat ylväänä ryhmänä, varus- jander tarkastivat joukot. siunauksineen veteraaneille ja talvisotaa vapaussodan jatkee- siin päälliköihinsä. Niin syntyi miessoittokunta esiintyi mu- Marskin aukiolta lähti mars- kirkkokansalle. na. Suomen oli käytävä lyhyt tämä muistettava juhla. Juhlan siikkikapteeni Juha Ketolan siva juhlakansa Aleksanterin-

Pekka puolestaan loi katsauk- sista lapsista hän oli koonnut Itsenäisyyspäivän aaton kirkkoilta Lahdessa sen sodan ajan tapahtumiin kahdentoista lapsen ryhmän. ja myös tulevaisuuteen. Kum- Heistä vanhin oli Tiinan oma olmenkymmenen vuo- perinteen alullepanija, evers- lehväveteraani Henry Liiko- mankin puheesta kuului sel- poika, 12-vuotias Heikki ja den ajan on Lahden ti Pentti Lehtonen oli kutsuttu la tervehti kirkkoväkeä vete- västi läpi se ilo, mitä he tunsi- kaikki muut olivat nuorempia. Ristinkirkossa vietetty viimeiseen iltahuutoon vähän raanin ominaisuudessa. Hä- vat oikeudesta elää vapaassa ja Näiden lasten kirkkaalla äänel- Kitsenäisyyspäivän aattona vete- ennen juhlaa. nen poikansa, prikaatikenraali itsenäisessä Suomessa. lä esittämä Veteraanin iltahuu- raanien ja veteraanityön ystä- Poikkeuksellisen sävyn juh- Juha-Pekka Liikola piti juhla- Oman panoksensa juhlaan to ei varmastikaan jättänyt yh- vien yhteistä Kirkkoiltaa. Tänä laan antoi se, että olimme saa- puheen. Isä Henry puhui van- antoivat myös Tiina Vigrenin tään silmää kuivaksi koko kirk- vuonna vietimme sitä hiukan neet saman perheen miehet henemisesta ja sen mukanaan kokoama lapsiyhtye. Omista ja kosalissa. haikeissa tunnelmissa, koska pääpuhujiksemme. Tammen- tuomista vaikeuksista. Juha- ystäväperheidensä musikaali- Pertti Vesenterä 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 19

Koululaiset ja veteraanit vaalivat Muistoja sodasta näyttely talvisodan muistoa Naantalissa

neuvostoliittolaisilla järin ol- lut. Metsä, joka oli suomalai- sille oma elementti, antoi hyvät taistelumahdollisuudet. Saa vain ihmetellä sitä hir- muista sisua, joka suomalaisil- la sotilailla oli, kun ottaa huo- mioon sen, että neuvostosoti- laita oli miljoona ja suomalaisia 250.000. Siis neuvostoliittolaisia oli neljä kertaa enemmän. Pans- sarikalustoa Neuvostoliitolla oli 10 kertaa enemmän, yleensäkin heidän aseensa olivat parempia kuin suomalaisten. Muut maat ihmettelivät pik- ”Kiitos puheestasi, se oli hieno.” sanoivat Talvisodan veteraanit: kuisen Suomen vastaanpanoky- Erkki Luntamo, Risto Hiekka ja Into Kavander. Markus Mikkola ää- kyä sellaista suurvaltaa, kuin Eräs lahjoittajista ja kertojista, yhdistyksen jäsen Oiva Kujansuu rimmäisenä vasemmalla. Neuvostoliittoa vastaan. Suomi esittelee lahjoittamaansa esineistöä lotta Maikki Pensamolle. Naantalin srk:n kappalainen, Ensio Ruskovuo seuraa sivusta kor- sai suurta ihailua ja sympatiaa, va tarkkana. inakin niin kauan kuin on pyydetty kertomaan, mitä joka on ollut todella ansaittua. joukossamme vielä on itse tiedän teidän urotyöstän- Suomi keksi sodan aikana hy- veteraaneja, jatkuvat ne, jonka ansiosta olemme va- viä keinoja Neuvostoliittoa vas- aantalin kaupunginta- ATalvisodan päättymisen muis- paa kansa. taan, esim. Molotovin cocktail lossa avattiin Naanta- totilaisuudet kunnissamme. Talvisota 1939-1940 on ol- sekä motittaminen. lin, Rymättylän ja Me- Lisäväriä tapahtumiin on vii- lut rankkaa aikaa suomalaisil- Suomen loistava pärjäämi- Nrimaskun veteraaniasiain neu- me vuosina antanut eri suku- le. Rohkeat, taistelutahtoiset, nen saattoi johtua myös neu- vottelukunnan ja kaupungin polvien välinen yhteistyö, joka peräänantamattomat ja isän- vostoliittolaisten huonosta val- museotoimen yhteinen projek- näkyy, ei vain muistopäivinä, maalliset sotilaamme kävi- mistautumisesta, sekä heille ti, “Muistoja sodasta”-näyttely. vaan myös yhä kasvavana eri- vät hirmuiseen puolustukseen oudoista olosuhteista. Suomi Naantalin seudun sotavete- laisten tapahtumien moninai- Neuvostoliittoa vastaan, joka pärjäsi kauan hyvin, mutta lo- raanit olivat lahjoittaneet so- suutena: nuoret käyvät esiin- lavasti Suomen aloittaneen so- pulta aseiden vähäisyys ja Neu- dan muistoesineistöään, rep- tymässä ja seurustelemassa ve- dan, Mainilan laukauksilla. vostoliiton herääminen siihen, puja, pakkeja, tapsikeloja, ra- teraanien kanssa, kirjoittavat Neuvostoliitolla oli hyök- että heillä on valtava ylivoi- dioita, venäläisiä kirjeitä ja aineita ja esitelmiä ym. käämättömyyssopimus, jonka ma, pakotti Suomen rauhan te- rahoja, tulitikkuaskeja, ym. ar- Sauvossa oli 13.3. tilaisuu- se purki heti. koon. Rauha oli aika raskas, ja kista käyttötavaraa. Olipa jou- teen kutsuttu sikäläisen perus- Neuvostoarmeija hyökkä- sitä muistellaan vieläkin, eri- kossa aina Lapin sotaan, kä- koulun yhdeksäsluokkalaiset; si Viipuriin ja Risto Ryti vah- tyisesti Karjalan menetystä.’ sivarteen saakka saksalaisten teen. Siihen hän on omin käsin koululaisten puheenvuoron visti sotatilan. Suomalaiset kä- ¨Mutta, emme voi muu- perässä kulkeneen nuoren so- kirjonut kaikkien mainittujen käytti Markus Mikkola (16): vivät armotonta puolustusta ta kuin kiittää Teitä siitä, et- turin tuntolevykin. Esillä oli kuntien vaakunat muistutta- “Hyvät veteraanit sekä lotat, isänmaan puolesta, talvi, jonka tei meidän tarvitse elää jonkun myös Vuoksessa omistajansa maan yhdessä koetusta sotaret- hyvät naiset ja herrat! väitetään olleen kylmin ikinä, muun varjossa. Kiitos.” kanssa perääntymisvaiheessa kestä ja rauhanajan yhteisestä Me yhdeksäsluokkalaiset oli toisaalta etu suomalaisille. uinut reppu, joka kantajansa toiminnasta sotaveteraanityös- olemme otettuja kutsusta tän- Ensinnäkin suomalaiset olivat Raija Wecksell mukaan “oli alusta lähtien huo- sä ja -harrastuksissa. Laine lah- ne teidän kanssanne. Minua loistavia hiihtäjiä, tätä taitoa ei Kuva Perttu Hemminki nokuntoinen.” Vanhan repun joitti kauan sitten yhdistykselle nuori omistaja, Aatto, haavoit- kuvateoksensa, joka nyt hänen tui 1944, samoin kuin käsivar- luvallaan tullaan lahjoittamaan ressa, neljän valtakunnan rajal- edelleen Naantalin kaupungil- la käynyt Paulikin. le ripustettavaksi kaupunginta- Lähes jokaiseen esineeseen lon aulaan kertomaan entisistä oli liitetty sen tarina suoraan seitsemästä kunnasta ja niiden omistajan kertomana. miehistä, tässä kuntaliitosten Kaupunginhallituksen huo- vaiheessa, kun vaakunoista tu- neen ikkunassa, turvallisuus- lee ilmeisesti olemaan jäljellä syistä lasin takana, seisoivat vain kaksi, Askaisten Marskin- nuori pioneeriluutnantti uni- sauvat ja Naantalin Vallis Gra- vormussaan vierellään lääkin- tie ja luostarikirkko. tälotta. Muistoissamme kuitenkin Talvisodan sotureiden kuntina Takana yhteinen historia säilyvät kaikki seitsemän. Yhdistyksen seitsemän kun- nan (Askaisten, Lemun, Mas- Raija Wecksell kun, Merimaskun, Naantalin, Rymättylän ja Velkuan) nuoret pojat kokoontuivat sodan alussa Naantaliin, josta yhteinen retki alkoi. Muistoksi näistä ajoista jo vuosikymmenet sitten ny- 4!44//2OVANIEMI*OENSUU,AHTIn-),JAZZ,AHTI-IKKELI2IIHIMÊKI/ULU*YVÊSKYLÊ kyisin 98-vuotias sotaveteraani, (ELSINKI4URKU0UOLUSTUSVOIMATVUOTTAJUHLAKONSERTTI-IKKELI6AASA*YVÊSKYLÊ(ELSINKI /ULU0ORI+AJAANI2OVANIEMI(ÊMEENLINNA4URKU4URVALLISUUSJAPUOLUSTUS MESSUT Unto Laine ompeli seinävaat- n(AMINA4ATTOOn,ISÊTIETOJAWWWPUOLUSTUSVOIMATl WWWTATTOOl WWWMILJAZZl 20 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Sotiemme Veteraanit keräys käynnistyi altakunnallinen So- Viime vuoden veteraanike- tempauspäivässä oli tänä vuon- järjestivät 8.3. Salossa tiedotus- räyksen tuotot käytetään hel- tiemme Veteraanit 2008 räyksen kokonaistulos oli hie- na mukana noin 40 prosenttia tilaisuuden veteraanikeräykses- pottamaan sodista palannei- -keräys käynnistyi maa- man yli kolme miljoonaa eu- veteraanikeräykseen osallistu- tä. Kauppakeskus Plazan tilois- den, miesten ja naisten päivit- Vliskuun alussa. Perinteiseen roa. Tästä vajaan kolmasosan vista yhdistyksistä. sa Salon keskustassa pidetyssä täistä elämää. Suomen sotiin tapaan Reserviläisliitto ja Suo- keräsivät varusmiehet. Reser- tilaisuudessa oli paikalla run- vuosina 1939−1945 osallistu- men Reserviupseeriliitto ovat viläisjärjestöjen tuen osuut- Keräystempauspäivä saasti niin sotiemme veteraane- neita sotiemme veteraaneja on mukana keräyksessä. Yleisintä ta varusmiesten keräystulok- Salossa ja kuin reserviläisiäkin. Käy- elossa 75 000 ja keski-ikä heillä on tukea paikallista veteraani- sesta on mahdotonta rahalli- Kuluvan vuoden keräystem- tännön keräystoimista vastasi- on 86 vuotta. Tuoton välittävät keräystä. Reserviläisliiton tuo- sesti arvioida mutta selvää on, pauspäivä järjestettiin 8.3., jol- vat 330-jäseninen Salon Seudun perille valtakunnalliset veteraa- reen kartoituksen mukaan lä- että ilman reserviläisten tukea loin reserviläiset ja reservin- Reserviupseerit ry ja 180 jäsenen nijärjestöt: Sotainvalidien Vel- hes 90 prosenttia veteraani- tulos olisi selvästi pienempi. upseerit olivat kautta maan Salon Seudun Reserviläiset ry. jesliitto, Suomen Sotaveteraa- työssä mukana olevista liiton Monet Reserviläisliiton ja Suo- liikkeellä keräämässä varoja Salossa on järjestetty näyttä- niliitto, Rintamaveteraaniliit- paikallisyhdistyksistä tukee eri- men Reserviupseeriliiton pai- sotiemme veteraanien hyväksi. vää ja tuloksellista keräystoi- to, Rintamanaisten Liitto sekä tyisesti veteraanikeräystä. Käy- kallisyhdistykset ja -kerhot Viime vuonna reserviläisjär- mintaa jo useamman vuoden. Kaatuneitten Omaisten Liitto. tännössä tämä tarkoittaa varus- järjestävät myös omaa keräys- jestöjen yhteinen keräystulos Erikoisuutena on ollut reservi- Sotiemme Veteraanit -keräys miesten suorittaman keräyksen toimintaa. Keräystoimet on py- oli runsaat 125 000 euroa. Tänä läisten liikkuminen armeijal- jatkuu vuoden loppuun saak- johtamista ja kuljetuksia kulloi- ritty keskittämään maaliskuun vuonna odotetaan hieman pa- ta lainatuissa sotilaspuvuissa. ka. Joillain paikkakunnilla So- sillakin keräyspaikkakunnilla. alkuun, jolloin järjestetään liit- rempaa tulosta. Tällä on tavoiteltu paitsi näyt- tainvalidien Veljesliiton paikal- Useimmiten tässä ovat mukana tojen yhteinen keräystempaus- Reserviläisliitto, Suomen Re- tävyyttä myös kerääjien selvää lisyhdistykset järjestävät lisäksi myös paikkakunnan reserviup- päivä. Talvisodan päättymis- serviupseeriliitto ja Sotiemme erottumista muista salolaisista. syksyllä omia erilliskeräyksi- seerit. päivän tuntumaan ajoitetussa Veteraanit 2008 -keräysjohto Sotiemme Veteraanit 2008 -ke- ään.

Mustat Enkelit teki hyväntekeväisyyssinglen Rokkarit sotaveteraanien asialla

amperelainen Mustat Enkelit -yhtye julkai- si helmikuussa uuden Tsinglen ”Nyt aika on”, jonka tuotto lahjoitetaan kokonai- suudessaan sotiemme vete- raaneille. ”90 vuotta täyttänyt isänmaamme ja sitä hengellään puolustaneet miehet ja naiset ansaitsevat kaiken kiitoksem- me ja tukemme vielä kun se on Arto Arvonen Salon Seudun Reserviupseerit ry:stä osallistui kerää- mahdollista, sanoo yhtyeen so- jänä tapahtumaan Salossa. listi Jussi Aaltonen. ”Haluam- me kiittää veteraaneja siitä, että suomalaiset saavat elää vapaas- sa maassa. Tämä on meidän ta- Numeroitujen pamme kantaa kortemme ke- taulujen ostajat koon”, hän lisää. Mistä idea singleen ja sen Solisti Jussi Aaltonen ja kyläkauppias Vesa Keskinen 1. Veljekset Keskinen Oy tuoton antamiseen sotavete- 2. Viabel Oy raaneille sitten tuli? ”Idea läh- mero yksi maksaa 1 000 euroa, veteraanit yhdistettynä rock- 3. Everyman Oy ti oikeastaan siitä, kun saim- numero kaksi 900 euroa ja niin musiikkiin. ”Sotaveteraanien 4. Nahkapaikka Oy me loistavan tekstin, johon sä- edelleen. Kyläkauppa myös osti ansiosta saamme soittaa suo- 5 Juustoportti Catering Oy veltäjämme Markku Petander sarjan ensimmäisen ja kalleim- malaista rockia itsenäisessä 6. Isännoitsijätoimisto Kiirava teki hienon biisin. Sekä bändi, man taulun. Se lienee kaikkien Suomessa. Isänmaallisuus on 7. Harmonia Life Oy levy-yhtiö että manageri oli- aikojen kallein Suomessa myy- ollut aina lähellä tämän bän- 8. Avaintieto Oy vat heti sitä mieltä, että näin ty single”. Kaikki numeroidut din sydäntä”. YK-joukoissa Li- 9. Top Cousins Oy tämän on mentävä, tämän bii- taulut on jo myyty. ”Yrityk- banonissa palvelleelle reservin 10. Sandra Marketing Oy sin tuotot annetaan niille, joi- set ovat lähteneet tempaukseen kersantti Aaltoselle veteraani- ta meidän on nyt aika kiittää”, hienosti mukaan”, kiittää Aal- en hyvinvointi on erityisen tär- kertoo Aaltonen. ”Halusimme tonen. Numeroitujen taulujen keää ” Kyllä meillä itse kullakin toki kerätä mahdollisimman lisäksi myynnissä on sekä nor- on todella aihetta kiittää sota- paljon rahaa hyvään tarkoituk- maalihintaisia että kehystetty- veteraaneja paljosta”. seen, joten soitin kyläkauppi- jä singlejä, joita voi ostaa 50 eu- Vuonna 2002 perustettu as Vesa Keskiselle, joka on ol- rolla. ”Olemme saaneet kokoon Mustat Enkelit julkaisee toi- lut paljon sotaveteraanien ku- jo yli 5 000 euroa, vaikka itse sen pitkäsoittonsa myöhem- vioissa mukana. Kysyin häneltä single tuli myyntiin vasta vii- min tänä vuonna. Debyyttile- * Bussi ja junamatkat neuvoa, miten saamme vielä kolla 9”, iloitsee Jussi Aaltonen. vy Guru ilmestyi keväällä 2007. * Viisumit Venäjälle * Hotellipaketit tehokkaammin kerättyä ra- Kampanja on saanut mu- Lisätietoja sekä kampanjasta * Tilausajot haa veteraaneille”, kertoo Aal- kavasti myös valtakunnallis- että bändistä www.mustaten-

Aninkaistenkatu 12 , 20100 TURKU KULJETUKSET HOITAA tonen. ”Vesa innostui asiasta ja ta näkyvyyttä ja Aaltonen oli- kelit.com Siamac Oy Puh. (02) 2504 655 ehdotti, että kymmenen sing- kin maaliskuun alussa MTV3:n +358 400 332 001,fax (02) 2504 775 leä kehystettäisiin, numeroitai- Huomenta Suomi -ohjelmassa S.M. www.turunnevatours.fi [email protected] www.julialines.fi siin ja myytäisiin niin, että nu- keskustelemassa aiheesta sota- 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 21

Sotiemme Veteraanit 2008 keräykselle voimaa kotikunnista

Kun tuttu sotainvalidi tai veteraani omasta kunnasta 40 Sotainvalidien Veljesliiton Varusmieskeräykset nassa tehokkaasti organisoita- tulee pyytämään oman kunnan reserviläiseltä apua osastoa ilmoitti, että ne halu- Ensiksi mieleen tuleva tapa jär- vissa. Esimerkiksi kerrostalo- keräysjärjestelyihin, vastaus on harvoin ”ei”. Harva avat edelleen järjestää oman jestää keräys, on organisoida se alueilla ei useimpiin rappuihin lahjoittaja kieltäytyy, kun varojen tiedetään palautuvan paikallisen syyskeräyksensä, varusmiesten avulla. Puolus- vapaasti päästä. Jos ovikoode- oman kunnan sotainvalideille ja muille sotiemme vete- eivätkä ole mukana yhteiskerä- tusvoimat on antanut Sotiem- ja ei etukäteen pystytä selvittä- raaneille. yksessä. me veteraanit -keräykselle ar- mään, on mieletöntä jättää va- Seuraavassa vaiheessa lähet- vokasta apuaan. Esimerkiksi rusmiestä odottamaan portaan aikki valtakunnalliset Jos omalla paikkakunnallanne tiin kuhunkin kuntaan yhdelle vuonna 2007 varusmieskeräyk- satunnaista avautumista. kampanjat kohdistu- tapahtumaa ei ollut, kannattaa mukaan ilmoittautuneelle kir- sen osuus kokonaistuloksesta Usein tehokas keräys on jär- vat perustasolla yksit- ottaa yhteyttä Valmiusliiton jä- je, jossa häntä pyydettiin kut- oli 902 000 euroa. Varusmiesi- jestettävissä muutaman reser- Ktäisiin kuntiin ja niiden tavoit- senjärjestöjen paikallisyhdis- sumaan koolle muut samas- käluokat pienenevät ja mones- viläisen avulla. Esimerkiksi li- teena on auttaa tarvitsevaa. On tyksiin, sillä uusi teemapäivä ta kunnasta ilmoittautuneet. ta osasta maata on varuskun- paskeräystempauksista lauan- kuitenkin aivan eri asia, tulee- tullaan toteuttamaan itsenäi- Paikallisosastojen- ja yhdistys- nat lakkautettu. Varusmiesten taina kauppakeskuksessa on ko pyyntö auttaa keräysjärjes- syyspäivän aikoihin. ten edustajia pyydettiin pohti- työpanos on siis arvokas, mut- saatu hyviä kokemuksia. Mo- telyissä pääkaupungin keskus- maan, keitä pyydetään mukaan ta mahdollisuudet sen käyttöön nella reserviläisellä on maasto- järjestöltä järjestölehdessä, pii- Uudistettu organisaatio keräysjärjestelyihin, mitä mate- rajalliset. asut ja niitä voi kysyä lainaksi rijärjestöltä kiertokirjeessä vai Veteraanivastuu ry on orga- riaalia tarvitaan sekä miten pii- Jo tässä vaiheessa kannattaa varuskunnasta tällaiseen tar- vedotaanko omasta kunnasta. nisoinut Sotiemme veteraanit rikohtaiselta keräystililtä koko- esittää keräyspiirin keräyspääl- koitukseen. Kauppakeskuksen Järjestölehtien kehotuk- - keräykset. Jäsenenä Veteraa- naisuudessaan kuntaan palau- likölle toiveet puolustusvoimi- omistajalta tarvitaan etukäteen set ovat usein vain artikkeleita nivastuu ry:ssä ovat Sotainva- tuva keräystuotto toimijoiden en tuesta vuoden 2009 kerä- lupa tilojen käyttöön. Keräysta- kymmenien muiden joukossa. lidien Veljesliitto ry, Suomen kesken jaetaan. Vain, mikä- ykselle. Hän kokoaa ne ja esit- pahtumista kannattaa aina en- Kiertokirjeeseen ei yleensä tar- Sotaveteraaniliitto ry, Rinta- li tuotonjaosta ei muuta sovi- tää edelleen joukko-osastoille. nakkoon antaa tieto paikallis- vitse vastata. Pyyntöön läheltä maveteraaniliitto ry, Rintama- ta, ohjeena on, että keräystuot- Puolustusvoimissa halutaan lehdille ja -radioille. on vastattava. Vastaaja joutuu naisten Liitto ry ja Kaatuneit- to jaetaan varsinaisten jäsenten suunnitella asiat hyvissä ajoin henkilökohtaisesti miettimään ten Omaisten Liitto ry eli kaik- jäsenmäärän suhteessa. Kaatu- etukäteen. Koulujen päivätyökeräys ”Jätetäänkö kaverit vai ei?” ki valtakunnalliset sotiemme neitten Omaisten Liiton osalta Kun puolustusvoimat antaa Koulujen päivätyökeräykses- veteraanien ja sodasta kärsi- perusteena on sotaleskien mää- keräysapua, kaikki pitää olla sä on kysymys vapaapäivästä, Yhteistyötahot mään joutuneiden liitot. Kerä- rä. Vastaukset palautettiin ke- valmista varusmiesten saapu- jonka koululaiset saavat teh- Jokaisella veteraanijärjestön ysten tavoitteena on hankkia räyspiiriin keräyspäällikölle ja essa. Jo ennen keräyspäivää däkseen työtä joko kotonaan paikallisella osastolla tai pai- varoja, joilla tuetaan sotainva- kopio siitä valtakunnalliseen kannattaa varuskunnassa jär- tai muulla työnantajalla. Van- kallisyhdistyksellä tulisi olla lidien ja muiden sotiemme ve- keräystoimistoon. jestää varusmiehille motivoin- hemmat ja muut työnantajat tuki- tai kannattajajäseniä tai teraanien sekä sotaleskien itse- Aivan oikeaan paikkaan eli ti- ja tiedotustilaisuus, jottei maksavat työstä päiväpalkan, muita nuorempia mukana toi- näistä elämää omissa kodeis- paikallistasolle siis siirtyi pal- tähän välttämättömään tapah- joka annetaan hyväntekeväi- mintaa turvaamassa. Monet saan mahdollisimman pitkään. jon vastuuta ja valtaa. Samalla tumaan kuluteta keräysaikaa. syyteen. Koulu saa itsenäises- heistä kuuluvat myös reservi- Maa on jaettu 24 keräys- keräyspäälliköiden toimenkuva Kartat, keräyslistat tai -lippaat ti päättää, mihin tarkoitukseen läisjärjestöihin. Kampanjoi- alueeseen. Jo aiemmin kulla- selkeni. Nyt he ovat johtamassa tulee olla valmiina. Keräyslistat rahat annetaan. Keräyspäivä hin kannattaa pyytää mukaan kin keräysalueella on ollut ke- ja organisoimassa alueensa ke- ja pakolliset numeroidut lipas- on alkusyksyllä koulujen alet- heidän lisäkseen reserviläisten räyspäällikkö joko yksin tai räyksiä ja toimivat yhdyshenki- tarrat toimittaa alueellinen ke- tua. Parhaillaan kouluissa teh- paikallisyhdistys tai -yhdistyk- apunaan muutamia henkilöi- löinä maakuntatasolla eri jär- räyspäällikkö. Häneltä tai hä- dään päätöksiä ensi syksyn ke- set. tä. Lisäksi maakuntatasolla jestöihin, varuskuntiin sekä nen avullaan voi saada myös räyskohteista. Valtakunnallisesti Sotiem- on useimmissa keräyspiireis- valtakunnalliseen keräystoi- lippaita lainaksi. Asiaan kannattaa tarttua me Veteraanit 2008 keräyk- sä toiminut veteraanijärjestö- mistoon ja tilitoimistoon, jolla Kartta omasta keräysaluees- heti ja ottaa yhteyttä lähikou- sessä ovat tukena muun mu- jen yhteinen keräystoimikun- on keräystilien keskitetyt käyt- ta tulee olla kullekin varusmie- lun rehtoriin. Monet koulut assa seuraavat kansalaisjärjes- ta. Muutamissa piireissä on jo tövaltuudet. Toki heistä monet hille samoin tieto kokoontu- toivovat kansalliseen veteraa- töt: Reserviläisliitto – Reservin aiemmin luotu yhteydet kaik- ovat pääorganisaattoreina jolla- misajoista ja -paikoista. Mikäli nipäivään liittyen veteraanin/ Aliupseerien Liitto ry, Suomen kiin kuntiin, joista kussakin kin paikkakunnalla tai erityis- käytetään vapaaehtoisia kuljet- veteraanien vierailua koululla. Reserviupseeriliitto ry, Maan- yksi tai useampi yhteysmies on kampanjoissa, mutta enää ei tajia varusmiesten kyydityk- Tästäkin asiasta on luontevaa puolustuskiltojen liitto ry sekä vastannut paikallisista järjeste- kuvitellakaan, että nämä uutte- seen, myös kuljettajilla on olta- keskustella juuri nyt. Veteraa- Naisten Valmiusliitto ry. Lisäk- lyistä. Aktiivisesti kuntayhtey- rat vapaaehtoiset ehtisivät joka va kartat, joista ilmenee kunkin nipäivä on tänä vuonna sun- si paikalliset leijonat ja rotaryt det hoitaneet piirit ovat yleensä paikkaan ja tekisivät kaiken. hänen kuljettamansa varus- nuntai, joten vierailu voisi ta- ovat olleet usein mukana pai- saavuttaneet parhaimmat tu- Keräyskampanja alkoi miehen keräysalue, kohtaamis- pahtua joko sitä edeltävällä tai kallisten tempausten toteutta- lokset. 1.3.2008. Vaikka etukäteen oli paikat ja -ajat. Varusmiesten sen jälkeisellä viikolla. Päivä- jina. Vuoden 2008 Sotiemme ve- tiedossa, että valtakunnallisel- kännykkänumerot kannattaa työkeräyksen tuottoon vaikut- Monilla paikkakunnilla ve- teraanit – keräystä organi- ta keräystoimistolta vaaditaan ottaa keräyksen käynnistyessä taa luonnollisesti koulun koko, teraanit tuntevatkin paikalli- soitaessa haluttiin saada pai- uudenlaista työpanosta, ajau- talteen. Samoin heille kannat- mutta useimmiten puhutaan set toimijat. Jos heitä ei tunne, kallisuuden voima keräyksen duttiin viivästysten kehään. Ti- taa antaa kirjalliset käyttäyty- tuhansista euroista. kannattaa ottaa yhteys kysei- käyttöön. Kaikille Veteraani- lityksiä koskevat viimeiset oh- misohjeet sekä kännykkänu- seen liittoon, josta saa tarvitta- vastuun paikallisille osastoille jeet ja lomakkeet saatiin läh- mero, josta saa neuvoja pul- Arto Lillberg vat tiedot paikallisista yhteys- ja yhdistyksille lähetettiin mar- temään keräyspiireihin juuri matilanteissa. On huomattava, henkilöistä. raskuussa tiedustelu siitä, ke- ennen pääsiäistä. Piiripäälli- että moni varusmies on yksin Kirjoittaja toimii keräysjoh- Naisten Valmiusliittoon kuu- net ne haluavat nimetä edusta- köissä ei siis materiaalin myö- toimiessaan kovin ujo. Myös tajana Sotiemme Veteraanit luvat muun muassa Marttaliit- jakseen paikalliseen toimikun- hästymisen osalta ole vika, varusmiesten huolto eli kahvi- 2008 -keräyksessä. to ry, Maa- ja kotitalousnaisten taan. Tiedusteluja lähetettiin vaan lähinnä siinä, että ”pää- tus tai ruokailu on suunnitelta- Liitto ry, Suomen Lottaperin- 1200 ja vastauksia saatiin 905. konttorissa oltiin ensi kertaa va etukäteen. neliitto ry, Maa- ja kotitalous- Melkein kaikissa kunnissa oli asialla.” Uskomme, että myö- naisten Liitto, sekä Sotilaskoti- halukkuutta organisoitua ke- hästyminen ei toistu, kun poh- Vaihtoehto liitto ry. Naisten Valmiusliitolla räysasiassa. Alueelliset keräys- jamateriaali on seuraavia vuo- varusmieskeräykselle oli 5.4. tempauspäivä Sotiemme päälliköt saivat tiedon eri kun- sia varten valmis. Kannattaa etukäteen miettiä, Veteraanit –keräykseen liittyen. nista ilmoittautuneista. Noin onko varusmieskeräys kun- 22 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Hermannin Kuljetus Oy Ilmastointi Malkki Oy Kanmanco Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Korn/Ferry Kiviveistämö Kuljetus Oy Veto-Harri Levander Oy International Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Lihatukku Kuljetusrinki Oy Metsämiesten säätiö Helsinki Heikin Liha Oy Helsinki Helsinki

Owel- Modio Oy M-Sor Oy Helsinki Helsinki Rakennuskonsultit Oy Helsinki

Oy Cont-Service Ab Oy Konwell Ab Helsinki Helsinki

Rakennus ja Oy Trans Ferdinand Ab Qualitas Fennica Oy Helsinki Helsinki Vuokrauspalvelu Virta Oy Helsinki

Ilmastointityöt Ramiair Räjäytyskonsultit Oy Sanrum Oy Helsinki Helsinki puh.040-544 8345 Helsinki

SRK-Rakennus Oy Helsinki

yli 30 v sähköurakointia pääkaupunkiseudulla Trans Pepper Oy UVJ-Systems Oy Helsinki Helsinki

Vanhustyön Vet Sähkö Ky Keskusliitto Ry Helsinki Helsinki

Hyvinkään Kone ja Hyvinkään Viher JK Helsinki Rautavälitys Oy Multajaloste Oy Hyvinkää Hyvinkää

Japera Ay Johacon Oy Kuljetusliike Hyvinkää Hyvinkää R.Koljonen Oy Hyvinkää 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 23

kompastuskivi. Palvelujen tarpeen täyt- raanien hyväksi tehtävään työhön. Etelä-Pohjanmaalla tämiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä. Tiettyä sitoutumista vapaaehtoistyö- Yhteinen ajatus oli, että kuntien tulisi hön kuvastaa Etelä-Pohjanmaalla myös olla pääasiallinen palvelujen tuottaja ja se, että sovimme seuraavan yhteisen sosiaalineuvoja-hanke veteraanijärjestöt olisivat mukana kom- ajatustenvaihto päivän pidettäväksi vii- pensoimassa kuluja omalla osuudellaan. meistään alkutalvesta vuonna 2009. etenee uudella mallilla Veteraanien omavastuut olisivat yksi osa Sosiaalineuvoja–hanke on edennyt tätä kokonaisuutta siten, että maksut ovat myös muualla. Joukkoon on tullut vuoden einäjoelle kokoontui 4.3. yhdis- Toiminnanjohtaja Pertti Kortesniemi kohtuullisia heidän tuloihinsa nähden. alusta Keski-Suomen sekä Vaasan Sotave- tysten sosiaaliasioihin perehtynei- totesi, että hänen nykyisestä työajastaan Tärkeää on myös vapaaehtoisten teraanipiiri, jossa Oili-Elisabet Frans pal- tä henkilöitä. Piirissä on 30 yhdis- menee suurin osa juuri sosiaalipuolen puurtajien yhteen kokoaminen. Yh- velee Vaasan ruotsinkielisillä alueilla asu- Stystä ja 24 niistä oli edustettuna. Laajalla neuvontatyöhön, joten yhdistyskohtaiset teinen asia ja yhteinen tavoite pysyvät via veteraanejamme. Kanadassa on kolme alueella toimiva piiri katsoi paremmaksi neuvojat tukevat koko piirin työsarkaa. koossa vain ajatusten ja kokemusten ja- alueellista henkilöä hankkeemme piiris- lähteä etsimään yhdistyksistä yhteyshen- Päivästä muodostui antoisa ja vilkas kamisella, sekä tiedolla siitä, että apua sä. Ruotsi, Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri kilöt, jotka toimivat omilla alueillaan ja keskustelu toi esille kuntien toimintata- ja tukea löytyy vaikeissa tilanteissa naa- sekä Södra Finlands Krigsveterandistrikt omissa yhdistyksissä vastaten veteraani- pojen erilaisuuden kuin myös veteraa- puriyhdistyksestä, piiristä tai liitosta. ovat ilman nimettyä sosiaalineuvojaa. en ohjauksesta ja neuvonnasta. He osal- nien yhä henkilökohtaisemmaksi muut- Nyt lähes koko maan kattava palve- Neuvojamme pyrkivät palvelemaan listuvat myös veteraanityön kehittämi- tuvat palvelujen tarpeet. Kuntoutuskäy- luverkostomme luo pohjaa myös tule- kaikkia sotiemme veteraaneja voimien- seen kuntien eri toimijoiden kanssa. Eli täntöihin tarvitaan muutosta, ja sen on vaisuuden työsaralle. Me tarvitsemme sa ja aikansa puitteissa. Sotainvalidien tavoitteemme, jos emme ihan joka ovel- lähdettävä veteraanien tarpeista. Koti- nuorempia asiantuntijoita veteraanityö- neuvojapalvelu rakentuu veljes- ja sai- le, mutta mahdollisimman lähelle vete- palvelujen tarve korostui ja sen rahoit- hön, jotka ovat valmiita antamaan ai- raskodeissa toimivaan palveluun, jonka raania, on toteutumassa. taminen alkaa olla monen yhdistyksen kaansa, tietotaitonsa ikääntyvien vete- kustannukset korvaa Valtiokonttori. Vuoden 2008 alussa mukana olevat yhteyshenkilömme ovat: Etelä-Karjalan Sotaveteraanipiiri pilahti, Koskenpää, Kyyjärvi, Laukaa, [email protected] Vaasan Sotaveteraanipiiri Leena Pesonen, Mäkitervakontie 11 A 5, Leivonmäki, Lievestuore, Luhanka, Toimialue:Haapavesi, Ii, Kestilä, Kii- Oili-Elisabet Frans, Pitkäkatu 61 B 16, 53920 Lappeenranta, GSM 050 360 0801 Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihlaja- minki, Kuivaniemi, Kuusamo, Kär- 65100 Vaasa, GSM 040 507 8424 [email protected] vesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Sumiainen, sämäki, Liminka-Lumijoki, Merijär- [email protected] Toimialue:Imatra, Joutseno, Lappeen- Suolahti, Toivakka, Vaajakoski, Viita- vi, Muhos, Oulainen, Oulu, Paavola, Toimialue:Jakobstadsnejden-Pietarsaa- ranta, Lemi, Luumäki, Nuijamaa, Raut- saari, Äänekoski. Piippola, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Raahe, renseutu, Kamraterna, Karleby, Kaskö- järvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipal- Rantsila, Taivalkoski, Utajärvi, Vihanti. Kaskinen, Korsholm, Kristinestadsnej- saari, Ylämaa. Kymenlaakson Sotaveteraanipiiri den, Maxmo-Oravais, Norra Svenska Matti Helin, Savilahdenkatu, 449400 Pohjois-Savon Sotaveteraanipiiri Österbotten, Nykarlebynejden, Närpes, Etelä-Pohjanmaan Hamina, GSM 0400 804 610 Riitta Huittinen, Linnanpellonkatu 20 Skärgården, Vaasan Rintama- ja Sota- Sotaveteraanipiiri [email protected] A 4, 70500 Kuopio, GSM 040 537 0031 veteraanit, Vasa Front- och Krigsvete- Jarmo Lusa, Törnäväntie 27, Toimialue:Anjalankoski, Elimäki, Ha- [email protected] raner, Vörå. 60200 Seinäjoki, GSM 040 486 7790 mina-Vehkalahti, Iitti, Inkeroinen ja An- Toimialue:Heinävesi, Iisalmi, Juankos- [email protected] jala, Jaala, Karhula-Kymi, Kotka, Kou- ki, Kaavi, Karttula, Keitele, Kuopio, La- Varsinais-Suomen vola, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyhtää- pinlahti, Leppävirta, Maaninka, Muu- Sotaveteraanipiiri Helsingin seudun Ruotsinpyhtää, Valkeala, Virolahti. ruvesi, Pielavesi, Rautalampi, Riistavesi, Ritva Tammi, Maskuntie 162, 21270 Sotaveteraanipiiri Siilinjärvi, Sukeva, Suonenjoki, Tervo, Nousiainen, GSM 0400 811 051 Anita Koskinen, Kappalaisenkuja 3 B Lahden Sotaveteraanipiiri Tuusniemi, Vesanto, Vieremä. ([email protected] 37, 02940 Espoo. GSM 0400 410 659 Erkki Hokkanen, Rauhankatu 11 B 24, Toimialue:Alastaro, Aura, Kaarina- [email protected] 15110 Lahti, GSM 050 552 1271 Satakunnan Sotaveteraanipiiri Piikkiö, Kalanti, Kyrön Seutu, Laitila, Toimialue: Espoo, Helsinki, Vantaa. [email protected] Raija Hatanpää, Yrjönkatu 15, 28100 Lieto, Loimaan Seutu, Marttila, Mietoi- Toimialue: Artjärvi, Asikkala, Hartola, Pori, GSM 044-283 7581 nen, Mynämäki, Naantalin Seutu, Nou- Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiri Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kuh- satakunnan.svp@sotaveteraaniliitto. siainen, Oripää, Paattinen-Vahto, Pai- Anneli Mäkelä, Kolkanmäentie 12, moinen, Kärkölä, Lahti, Nastola, Ori- inet.fi mio, Perniö-Särkisalo, Pöytyä, Raisio, 13500 Hämeenlinna, GSM 050 582 0373 mattila, Padasjoki, Sysmä. Toimialue:Satakunta, Eura, Harjavalta, Salon Seutu, Sauvo-Karuna, Taivassalo- Toimialue: Forssa, Hattula-Tyrväntö, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Kei- Kustavi, Tarvasjoki, Turku, Vakka-Suo- Hauho, Humppila, Hämeenlinna-Vanaja, Lapin Sotaveteraanipiiri kyä, Kiikoinen, Kiukainen, Kokemä- mi, Vehmaa. Janakkala, Jokioinen, Kalvola, Koijärvi, Mirja Kukka, Koivuharjunkatu 9-11 C, ki, Köyliö, Lavia, Merikarvia, Nakkila, Lammi, Renko, Somero, Tammela, Toija- 94100 Kemi, GSM 0400 175 349 Noormarkku, Pomarkku, Pori, Punka- Kanadan piiri la ja ympäristö, Ypäjä. [email protected] laidun, Rauman seutu, Siikainen, Säky- Lea Lehto Toimialue:Inari-Ivalo, Kemijärvi, Ke- lä, Ulvila. Suomi-Koti Keski-Pohjanmaan minmaa, Kemi, Muonio, Pelkosennie- 795 Eglinton Avenue East Sotaveteraanipiiri mi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Suur-Savon Sotaveteraanipiiri Toronto, ON M4G 4E4 Liisa Yli-Norppa, Museotie 3, 69100 Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Marjukka Hakala, Pohjolankatu 40, Kanada Kannus, GSM 050 522 0064 Utsjoki, Ylitornio. 50120 Mikkeli, GSM 050 665 36 Puh. +416 425 4134 [email protected] [email protected] Fax +416 425 6319 Toimialue:Alavieska, Haapajärvi, Hal- Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri Toimialue:Hirvensalmi, Joroinen, Juva, [email protected] sua, Himanka, Kalajoki, Kannus, Kaus- Irja Räty, Niskakatu 19 A 1, 80100 Jo- Jäppilä, Mikkelin Seutu, Pertunmaa, tinen, Kokkola, Lestijärvi, Lohtaja, Ni- ensuu, GSM 040 556 9851 Pieksämäki, Puumala, Savonlinnan Bill Vuorensivu vala, Perho, Pyhäjärvi, Rautio, Reisjär- [email protected] Seutu, Sulkava, Varkaus. [email protected] vi, Sievi, Toholampi, Veteli, Ylivieska. Toimialue:Eno, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kiihtelysvaara, Kitee, Kontiolah- Uudenmaan Sotaveteraanipiiri Maire Laurikainen Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri ti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Raili Mankki, Riihitie 4 as. 12, 04300 [email protected] Maria Kiviaho, Äijäläntie 21 D 23, Polvijärvi, Pyhäselkä, Rääkkylä, Toh- Tuusula, GSM 040 718 9659 40420 Jyväskylä, GSM 040 7757344 majärvi-Värtsilä, Tuupovaara. [email protected] Kainuun maakunnallinen [email protected] Toimialue:Askola, Hanko, Hausjär- veteraaniasiamies Toimialue: Hankasalmi, Joutsa, Jyväs- Pohjois-Pohjanmaan vi, Hyvinkää. Järvenpää, Kerava, Loh- Reijo Inget, Kirkkotie 16-20, 88900 kylä, Jämsänkoski, Jämsä, Kannonkos- Sotaveteraanipiiri jan Seutu, Loppi, Mäntsälä, Nurmijär- Kuhmo, GSM 044 797 0310 ki, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivi- Seppo Matilainen, Honkitie 3, 90900 vi, Pornainen, Porvoon Seutu, Pukkila, [email protected] järvi, Konginkangs, Konnevesi, Kor- Kiiminki, GSM 040 777 5107 Riihimäki, Tuusula. 24 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

SOTA SALLASSA n huomattava, että Sallan suuntaan hyökkäävän keen Er.P 17:n oli irtauduttava varten majuri Roiniselle alis- mijoen. Pelkosenniemellä ma- pohjoisrintamalle riitti eversti Shevtshenkon komen- kärsittyään 22 miehen tappiot. tettiin kaksi tiedusteluosastoa. juri Armas Perksalon komen- talvisodan alussa vain taman 122. Divisioonan ja sen Jo 4.joulukuuta pataljoona ve- Neuvostojoukot etenivät jy- tama JR 40 muutamaa päivää Oerillisiä pataljoonia ja komp- takana seuraavan eversti Jego- täytyi Kuolajärven länsirannan rän tavoin kohti Märkäjär- myöhemmin heitti neuvosto- panioita, erillisiä tiedustelu­ rovin komentaman 88.D:n tuli puolustusasemiin komppania veä (nykyistä Sallaa). Kellosel- rykmentin pois (katso Sotavete­ osastoja, mutta raskaita aseita - vallata Rovaniemi kahdessa Kojosen viivyttäessä hyökkää­ kä oli jätettävä pimeässä yös- raani 1/2008). nimenomaan tykistöä - ei ollut viikossa, ensimmäisenä tavoit- jiä. Kaksi päivää myöhemmin sä syntyneen väärinkäsityksen Märkäjärven vallattuaan edes näytteeksi. Sallan kirkon- teena Sallan kirkonkylä. Yhden Sallaan kiireesti tuotu Er.P 25 takia. Matovaara oli jätettävä neuvostodivisioonan oli ryh- kylään perustettuun harjoitus­ rykmentin - JR 273 - tuli Sallan otti rintamavastuun Kuolajär- eikä Sarviselässä aiotusta vas- mitettävä joukkonsa uudelleen. keskukseen kokoontui YH:n valtauksen tapahduttua hyö- vellä. Vanhemmista ikäluokista tahyökkäyksestä tullut mitään. Joulukuun 13.päivänä ne val- alkaessa 9.lokakuuta 1939 re- kätä Saijan ja Savukosken kaut­ koottu, sodan oloihin tottuma- Vähäiset ja väsyneet voimat tasivat Salmijärven pakottaen serviläisiä runsaat 1 500 raja- ta Pelkosenniemelle ja sieltä ton ja heikosti koulutettu patal- oli koottava Märkäjärven puo- siellä olleen Er.P 25:n vetäyty- seudun miestä. Näistä muo- joko Kemijärven tai Jäämeren joona ei kestänyt neljän puna- lustukseen. Ruuhijärven-Port­ mään kohti Joutsijärveä. Kur- dostui Erillinen Pataljoona 17 tien kautta myös Rovaniemel- armeijan pataljoonan keskitet- tolammen välille ja Ruuhijär- sun puolustus sortui, samoin eli Sallan pataljoona. Sen tuli le. Puna-armeijan kärkiosas- tyä hyökkäystä, jota tuettiin ven länsipuolelle aikaansaatiin Varpuojalla, missä Er.P 26:n lyödä Sallan suuntaan mahdol- tot olivat illalla 29.marraskuuta tykistöllä. Majuri Roininen puolustusasemat. oli jätettävä puolustusaseman- lisesti etenevät neuvostojoukot muutaman kilometrin päässä yritti vastahyökkäyksellä työn- sa. Vastahyökkäyksiä toki teh­ sekä lähettää vahva sissiosasto rajaviivasta. Divisioonan soit- tää neuvostoliittolaiset turhaan Märkäjärvi menetetään tiin, mutta kun niitä ei voitu tu- Muurmannin radalle. tokunta tahditti konsertillaan takaisin Kuolajärven itäpuolel- Väsyneet Märkäjärven puolus- kea kuin muutamalla kevyellä Sodan alettua aamulla hyökkäykseen lähtöä. Lunta le. Er.P 25:n taistelutahto petti tajat eivät kyenneet vastarin- kranaatinheittimellä, ne olivat 30.marraskuuta ja puna-armei- oli maastossa vajaat parikym- neuvostopanssarien möyriessä taan, kun muutama punapans- tuomitut epäonnistumaan. jan ylitettyä valtakunnan ra- mentä senttiä ja pakkasta kym­ etumaastossa. Majuri Roinisel- sari pääsi kuin varkain ylittä- Päinvastoin maastoa tehok- jan, oli majuri Vilho Roinisen menkunta astetta. Suot ja ve- le olikin annettava käsky siir- mään Ruuhijoen sillan, jota ei kaasti hyväkseen käyttäneet komentamasta pataljoonasta sistöt olivat jäässä ja kantoivat tymisestä viivytykseen. Sekin ehditty tuhota räjäyttämällä. puna-armeijalaiset pääsivät yl- yksi komppania Kelsinkäisessä miehen ja hevosen, mutteivät petti Sallan kirkonkylässä, kun Seurauksena oli paniikki ja pa- lättämään vastahyökkäykseen ja kaksi komppaniaa Kuolajär­ moottoriajoneuvoja eikä var- hyökkäysvaunut ylittivät pala- kokauhu, joka vei mukanaan ryhmittyneet suomalaiset, joi- vellä Kairalan ja Mikkolan ka- sinkaan hyökkäysvaunuja. vien talojen savuverhon suo- osan puolustajista. Onneksi den oli 16.joulukuuta vetäy- peikoissa. Pataljoonalla oli li- jassa Sallajoen. 122.D oli nyt yksi Er.P 17:n komppania säilyt- dyttävä Joutsijärven vesistölin- säksi vartioasemat valtakunnan Puna-armeijan kärki- ensimmäisessä tavoitteessaan. ti malttinsa ja sen mukana tais- jan länsipuolelle. Kursu siis jäi rajalla. Vuorijärvellä oli luut- pataljoona ylittää rajan Kun nyt suomalaiset vetäytyi- telukykynsä ja se torjuikin me- puna-armeijalle. Nyt oli pakko nantti Kauko Kojosen erillinen Se työnsi helposti Hanhivaaras- vät kelloselkään, avautui divisi- nestyksellä neuvostoliittolais­ keskittää puolustus Joutsijär- komppania Kojonen. Joukot sa olleen heikon rajavartio-osas­ oonalle myös Savukosken tie. ten ensimmäiset yritykset velle, jossa työvelvolliset olivat sekä työvelvolliset olivat YH:n ton iltaan 30.marrakuuta men- Nyt havahtuivat myös ylem- jatkaa Kemijärven suuntaan. Il- noin viikon rakentaneet puo- aikana linnoittaneet mainituil- nessä Alakurttiin. Er.P 17:n mät esikunnat. Rovaniemellä lalla komppanian oli kuitenkin lustusasemia, joiden pitäminen la alueilla sekä myös Kelloseläs- valmistautuessa miehittämään muodostettiin kiireessä Er.P 26 vetäydyttävä Paikanselkään. omassa hallussa näytti mahdol- sä ja taempana Salmijärvellä ja Kelsinkäisen ja Kieristelmävaa- ja se kuljetettiin Kursuun. Sa- Samaan aikaan Saijan suun- liselta puolustustaistelulle var- Joutsijärvellä. Saijan-Savukos- ran puolustusasemat 122.D:n vukosken tie varmistettiin hä- nan varmistusosaston oli ve- sin edullisessa maastossa. ken tien suunnassa linnoitus- kärki aloitti heti saartoliikkeen. täisesti kootulla noin 100-mie- täydyttävä Savukoskelle, jossa työt olivat jääneet vähemmälle. Vuorokauden taistelujen jäl- hisellä osastolla. Tiedustelua JR 273 ylitti 14.joulukuuta Ke- Joutsijärvi kesti Puolustustaistelun tarkoitus Joutsijärvellä oli torjua puna- armeijan yritykset murtaa puo- lustus tien suunnassa sekä estää puna-armeijan saarrostusyri- tykset molemmilla sivustoil- la. Yllätyksiäkin sattui: illalla 20.joulukuuta maastoitse eden- nyt neuvostopataljoona yllät- ti osan Mäntyvaarassa levos- sa olleen Er.P 17:n yksiköis- tä. Oma-aloitteisesti suoritettu vastahyökkäys pimeässä met- sässä käsikähmineen tehosi ja neuvostopataljoonan rippeet vetäytyivät pois. Puoleen yö- hön mennessä tilanne oli sel- vinnyt suomalaisten eduk- si. Alueelle jäi 417 kaatunutta puna-armeijan sotilasta. Män- tyvaaraan hyökänneen neu- vostorykmentin komentaja - osa hänen rykmentistään yritti katkaista Joutsijärven-Kuusa- mon tien - kaatui, ja hänet on haudattu Kuolajärvelle. Touko- kuussa 1940 majuri Kazakovil- le myönnettiin Neuvostoliiton sankarin arvo. Taistelualueelta löytyi runsaasti jalkaväen asei- ta, konekivääreitä ja kranaa- tinheittimiä. Tappiot olivat an- Osasto Roinisen taistelut Joutsijärvellä 17.–29.12.1939. Kuva Talvisodan historia 3. karat myös suomalaisille, jotka 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 25 menettivät 17 miestä kaatunei- niin luja, ettei niitä kyetty mur- na ja 29 haavoittuneina. Er.P 17 tamaan voimien ja raskaan tulen MOOTTORIKELKKA oli melkein taistelukyvytön, sil- puutteessa, olivathan ensimmäi- lä sen kaatuneiden joukossa oli set kevyet tykit saatu vasta vähää oottorikelkalla on joukkojen avuksi. Niitä jäi so- tuksiin käytettyjä neuvostoliit- peräti kolme komppanian pääl- ennen joulua edellisenä vuonna. muitakin nimityk- tien aikana joitakin kappalei- tolaisia moottorikelkkoja pe- likköä, joista muutenkin alkoi Ylempi johto päättikin keskeyt- siä: jääreki, jääkii- ta suomalaisten sotasaaliiksi lättiin varsinkin Äänisjärvellä, olla puutetta. Tämä osoittaa tää hyökkäykset Märkäjärvellä Mtäjä, moottorireki, moottori- ja niitä kunnostettiin omaan jolla ne moottorit ulvoen te- suomalaisen reserviupseerin ja ryhmittyä puolustukseen, jot- kelkka, lumikiitäjä, lumireki, käyttöön valvontatehtäviin. kivät taistelusyöksyjä suo­ velvollisuudentuntoa ja uhrau- ta kokeneita joukkoja saataisiin kiitoreki jne. Ilmeisesti ensim- Taistelutehtäviin tarkoite- malaisten rantavarmistuksia ja tuvaisuutta; he kyllä tiesivät, irti ja siirretyksi Kannaksen ja mäinen tällainen moottori- tuissa moottorikelkoissa oli -tukikohtia vastaan sekä huol- mitä olisi seurauksena, jos neu- Laatokan Karjalan ratkaisutais- kelkka valmistettiin Venäjäl- virtaviivaisen korin etuseinä- sivat partioitaan. Moottorikel- vostoliittolaiset olisivat päässeet teluihin. Sota Sailassa muuttui- lä vuonna 1909 tekijänään A mä päällystetty panssarilevyllä, kat kuljettivat Äänisjärven yli suomalaisten puolustuksen sel- kin molemminpuoliseksi vihan- S Kuzin. Taustalla oli se, että kun kori muuten oli vanerista. suomalaisten selustaan myös kään. Kun johtaja on joukkonsa pidoksi, iskuosastotoimintaan ja koska talvisaikaan ei voitu Ve- Etuseinä kesti kivääriluodin lä- useita partisaaniosastoja. Suu- kärjessä, joukko tekee ihmeitä. niiden torjuntaan, tiedustelu- ja näjän suunnattomia jäälakeuk- pimenon. Korin katossa oli auk- rin ”moottorikelkkahyökkäys” Mäntyvaaran taistelun jäl- sissitoimintaan sekä tykistötu- sia valvoa venein ja laivoin, Ku- ko kilvellä varustettua kone- tai lienee tapahtunut talvella 1942 keen Joutsijärvellä päädyttiin leen. zin huomasi varustaa veneen- pikakivääriä varten. Kuljetuk- Ilmajärvellä puna-armeijan asemasotatilanteeseen, joskin muotoisen ”aluksen” jalaksilla siin tarkoitetun moottorikelkan suorittaessa operatiivisen vas- myös ankarilla luonnonolo- Ruotsalaiset tulevat ja moottorilla. Moottorikelkka kantokyky lienee ollut 1 000 ki- tahyökkäyksen saksalaisten se- suhteilla oli oma merkityksen- Talvisodassa myös ruotsalaiset sai Venäjällä melkoisen suosion loa tai 12 sotilasta varusteineen. lustaan. sä sodankäynnin laimenemi- vapaaehtoiset halusivat auttaa ja niinpä myöhempien neuvos- Sairaskuljetuksiin käytettynä Moottorikelkalla oli käyt- seen. Toki suomalaiset jouluna Suomea. Niinpä ruotsalainen toaikaisten valmistajien joukos- sellaiseen voitiin sijoittaa 4-5 töä sotilastarkoituksiin sotien 1939 tekivät epäonnistuneen Svenska Frivilligkåren liitettiin sa esiintyvät nimet S A Andre- paaripotilasta. Miehistönä isos- jälkeenkin. Suomessa kunnos- vastaiskun Kursun suuntaan. kenttäarmeijaan 20.helmikuu- jev ja A N Tupolev, tunnettuja sa kelkassa oli johtaja-ajaja sekä tettiin joitakin sotasaaliskelk- ta 1940 ja se otti vastuun Sal- myös muilta aloilta. Jo 1930-lu- mekaanikko-ampuja, pienessä koja sekä kokeiltiin uusia, mm. Puna-armeija jättää lan (Märkäjärven) puolustuk- vulla Neuvostoliiton tulli- ja ra- yleensä vain ajaja. Tupolevin valmistamia. Koe- Joutsijärven sesta helmikuun lopussa. Ruot- javartiolaitosten organisaatiois- Tällaisen moottorikelkan ajoissa ne kuitenkin todettiin Tammikuun alussa 1940 suo- salaisilla oli vastuu liki puolesta sa oli moottorikelkkaosastoja. pituus oli yleensä nelisen met- helposti rikkoutuviksi rannik- malaisten johto Joutsijärvel- Suomesta, kun alueella olleet ja Myös puna-armeija havait- riä, leveys ja korkeus puoli- kojemme suhteellisen lyhyil- lä arveli tilanteen otolliseksi sinne jätetyt suomalaiset jou- si moottorikelkan ominaisuu- sentoista metriä. Moottorina lä yhteysväleillä. Kanadalainen omalle vastahyökkäykselle tar- kot ja yksiköt alistettiin heil- det sopiviksi lumisilla aroilla ja eli voimanlähteenä oli taval- jalaksilla ja teloilla varustettu koituksella lyödä Joutsijärvel- le. Hyvin varustetut ja huolle- muilla jäälakeuksilla. Suomes- lisimmin kaksi- tai nelilapai- ”Bombardier” oli rannikkoty- lä olleet neuvostojoukot. Yritys tut ruotsalaiset sotilaat tulivat sa liikkui ensimmäinen moot- nen lentokoneen tähtimootto- kistömme käytössä huolto- ja oli kuitenkin keskeytettävä nii- väsyneiden suomalaisten tilal- torikelkka vuonna 1922 Hel- ri kelkan rungon takaosassa ja yhteysvälineenä aina 1960-lu- den tiukan vastarinnan takia. le, sillä osa näistä oli jo siirretty singin kaupungin ja Santaha- potkuria suojasi metallinen ke- vun lopulle. Hydrokopterit, Sitä vastoin sissitoiminnasta etelään. Märkäjärven suunnalle minan lentotukikohdan välillä. hys. Koosta ja käyttötarkoituk- Nasut ja Bandvagnit korvasivat puna-armeijan selustayhteyk- jäivät Hautajärvellä ollut Er.P 17 Se oli kuin jalaksille nostettu sesta riippuen kelkka voitiin va­ talvikäytössä jalaksilla liikku- siä vastaan saatiin hyviä koke- sekä osasto Suoranta Saijalle. pienoisbussi, jonka takapääs- rustaa kolmella tai neljällä pa- neet moottorikelkat. Samaan muksia ja sillä oli myös tehoa. Taistelutoiminta oli tyypil- sä oli kaksilapainen lentokone- risen metriä pitkällä ja jopa 40 kategoriaan voitaneen sijoittaa Onkamon alueella Er.K Kojo­ listä asemasotaa: tykistötuleen moottori voimanlähteenä. Vä- senttiä leveällä jalaksella. Oh- myös ilmatyynyalukset, joiden nen iski neuvostojoukkojen se- vastattiin­ tykistötulella ja kivää- lineen kehittäjäksi mainitaan jaus oli kytketty etumaisiin ja­ käytöstä saadut kokemukset ei- lustassa komentopaikkoihin, rituleen kivääritulella. Erään silloinen ilmavoimien päällystö laksiin ja jarrulaitteet oli sijoi- vät kai oikein sopineet sotilas- tuhosi autoja ja siltoja ja katkoi tällaisen aikana kaatui ruot- Santahaminassa. tettu takimmaisiin. Rungon ja käyttöön. Suurimman suosion yhteyksiä ja kaikki tämä pakotti salainen pataljoonankomen- Moottorikelkkoja liikkui tal- jalasten välissä saattoi olla is- ovat Suomessa saavuttaneet yh- neuvostoliittolaiset suuritöisiin taja, everstiluutnantti Magnus vi- ja jatkosotien aikana aina- kunvaimentimet, yleisemmin den/kahden henkilön mootto- raivauksiin teiden varsilla, sito­ Dyrssen Paikanselässä. Maa- kin Laatokalla ja Äänisellä. Tal- kuitenkin lehtijousipakat. Täl- rikelkat nimenomaan Pohjois- maan voimia selustan suojaa- liskuun alussa yksi ruotsalais- visodan aikana Mantsin saaren laisen moottorikelkan nou- Suomen hangilla ja erämaissa, miseksi sekä pystyttämään suu- komppania joutui Märkäjärven tykistö tuhosi joitakin mootto- sukyky oli erinomainen ja se poronhoidossa ja jopa metsäs- ritöisen hälytysjärjestelmän. pohjoispuolella erämaassa neu- rikelkkoja, jotka pyrkivät Laa- saattoi saavuttaa tasaisella jää- tyksessä. Tammikuun 13.päivänä vai- vostoliittolaisten saartamaksi, tokan kautta Kitilän mottiin lakeudella jopa 100 kilometrin kutti siltä, että neuvostojoukko- mutta komppania mursi rohke­ saarrettujen puna-armeijan tuntinopeuden. Taistelutarkoi- Anssi Vuorenmaa jen tulitoiminta osoitti laime- alla hyökkäyksellä saartoren- nemista, kranaatinheittimillä kaan. Talvisodan viime hetkillä ei ammuttu lainkaan suoma- kaikki neuvostojoukkojen tuli- laisten asemiin. Seuraava aamu putket ampuivat kiivaasti ruot- valkeni oudon hiljaisena. Il- salaisten asemiin aiheuttaen 10 lalla todettiin neuvostoliitto- kaatuneen ja 30 haavoittuneen laisten jättäneen asemansa ja tappiot. Sodan päätyttyä itse vetäytyneen kohti Märkäjär- sotamarsalkka kävi kiittämäs- veä. Olosuhteet olivat neuvos­ sä ja hyvästelemässä ruotsalai- toliittolaisille liian ankarat ja set vapaaehtoiset. sissien iskut huollon kuljetuk­ sia vastaan olivat liikaa arojen Anssi Vuorenmaa miehille. Lähteitä: Talvisodan historia 3, Taisteluja Märkäjärvellä WSOY 1978, Wallenius, K M - Hä­ mäläinen, A: Lapin sota 1939- Puna-armeijalaiset pääsivät siis 1940, Otava 1940, Tuompo, W E irti Joutsijärveltä suomalais- - Karikoski, V A M: Kunnia - Isän- ten sitä heti havaitsematta jo ai- maa. Miten Suomi taisteli, Kus­ kaisemmin Märkäjärven län- tannusosakeyhtiö Kivi 1941, Usva, Kalevi: Talvisota. Sotatoimet Poh- si- ja eteläpuolille linnoitta- jois-Suomessa. Suomen Sota- miinsa puolustusasemiin. Niitä tieteellisen Seuran stipendityö oli rakennettu Paikanselkään, 1974, Hannu Heinänen: Sallan his- Ruuhijoelle sekä keskelle kylää. toria, Gummerus 1993. Puna-armeijan puolustus oli nyt Lentokelkka on saapunut jäämatkaltaan, jolla saavutettiin lähes 100 km:n viuhuva nopeus, 4/42 26 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

T:mi E.Ale´n T:mi Hannu Järvenpää L-Pelti Ky Hyvinkää Hyvinkää Hämeenlinna

Tilintarkastaja Kuljetus Fin Door Oy Ari Niemensivu Ii Timo Hartikainen Ky Hämeenlinna Iisalmi

Kuljetus T:mi Veprak Nikko Oy Imatra Jakkula Risto Putkinen Oy Joensuu

Karjalan Louhinta ja MVV Rakennus Oy Lujitustyö Oy Joensuu Joensuu

Rakennuspalvelu Tilijussila Ky Koneyhtymä Keijo Niiranen Joensuu Veljekset Lakkala Joensuu Joutseno

Isännöitsijätoimisto JM-Louhinta Ky Hyvää Kevättä TA Hokkanen Oy Jyväskylä Jyväskylä

Jutias Ky MCT-Tech Oy Media Cabinet Oy Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä

Nuohous ja Puhdistus Refrigo Oy Tasoiteliike Jari Viilos Soikkeli Oy Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä

Flywell Ky EKP-Turva VM-Team Oy Jämsä Järvenpää Jääli

Kuljetuspalvelu Helkama Bica Oy Kainuun Tekniikka Oy Kaarina Kajaani Vatiala Oy Kangasala

Maanrakennus ja Kuljetus Rakennus Pauli Lehtinen Tampere Oy Jari Kupiainen Oy Kangasala Kangasala KANKAANPÄÄ

Karjaan Lukko Oy Karjaan LVI-Tori Oy Karjaa Karjaa www.selcast.fi 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 27

Tekopa Oy Kuljetusliike Kausalan Raxa Tiimi Karkkila Nummijoki Oy Kausala Kauhajoki

Epsony Oy IM-Asennus Ky Ohjaset Oy Kehro, Urjala Keitele Kemi

Maansiirto-ja Kuljetuspalvelu Ränni Olli Oy Kemiön Erkki Pajari Ky Kemijärvi Kemijärvi Puhelinosakeyhtiö

Abast Oy Enskan Remontti Oy Kurikkatie 14, 90440 Kempele Kerava Kerava Puh. 08-882 8300

Makve-Systems Oy ProfeCons Oy Suomen Vibrakone Oy Kerava Kerava Kerava

Linja-autoliikenne Trukkipörssi Oy Maansiirto ja Raivaus Helander ja K:nit Oy K.Räsänen Oy Kestilä Kerava Puh. (08) 812 2325 Kerimäki 0400-890 753 ja 040-5861 567

Metsäkoneurakointi Kesälahden Oy Dahlberg & Co Ab Maansiirto Oy Veljekset Eronen Ky Kirkkonummi Kesälahti Kiihtelysvaara

Oy Swegon Ab RM-Ilmastointi Ky CNC Kakkonen Oy Kirkkonummi Kirkkonummi Kitee

Kuljetusliike Kuljetus Napa-Koli Oy Klaukkala K.Koivula Oy Heikki Sammallahti Oy Koivulahti Kokkola

AD Autokorjaamo RV Line Oy Ab Chemical Service Oy Kokkola Kimmo Hynninen Kotka Kotka

Mikan Automaalaus Oy Oy Savitra Ltd Kouvolan Betoni Oy Kotka Kotka Kouvola

Metallisorvaamo MP-Huolto J.Liuku Kuopion Autokauppa Oy M.Hakala Oy Kristiinankaupunki Kuopio Kouvola 28 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

”Nyt on Enso suuressa vaarassa.” – Moskovan lähettiläämme J.K. Paasikivi 14.4.1940 ULOSMITTAUSTA - RAJANVEDOLLA JA IRTAIMISTOLLA

oskovan rauhanso- maastoon merkitsemisestä so- sissa tahallisista – tulikin jat- pimuksen astuttua vittaisiin kahdeksanhenkisessä kossa sekä rajaviranomaisia voimaan 13.3.1940 sekakomiteassa. Tuohon raja- että diplomaatteja työllistävä Msuomalaisten joukkojen oli ve- komiteaan molemmat osapuo- ongelma, joka poistuisi vasta täydyttävä uuden rajan taakse let nimittivät oman puheenjoh- rajan tultua selvästi merkityk- niiltä luovutettavilta alueilta, tajansa sekä kolme jäsentä. si maastoon. Välikohtauksien joita hyökkääjä ei ollut valloit- Neuvostojoukkojen etene- välttämiseksi suomalaiset olivat tanut. Vetäytymisvauhdiksi oli minen Vuoksenlaaksossa huo- rajaneuvotteluiden ollessa vielä määrätty vähintään seitsemän lestutti suomalaisia. Venäläiset kesken yksipuolisesti vetäyty- kilometriä vuorokaudessa. olivat miehittäneet alueen, jos- neet kilometrin päähän rajas- Edelleen vetäytyvien suoma- sa sijaitsivat Enson tehtaat sekä ta. Kaikkiaan neljä suomalaista laisten ja etenevien venäläisten voimalaitos. Paikallistasolla lienee saanut surmansa noissa välillä oli pidettävä seitsemän neuvostokenraalit olivat jo tor- kahakoissa. Paasikivi mainit- kilometrin etäisyys. juneet ajatuksen tunkeutumi- see vielä syksyllä 1940 venäläis- Suomenlahden ja Laatokan sesta liian pitkälle ja katkais- ten vankeina olleen yhä yli 40 Jatkosodan aikana otettu kuva Enson uuden voimalaitoksen rau- välillä taistelleen 150 000 mie- seet yhteydenpidon. kevään ja kesän aikana pidätet- nioista syksyllä 1941. hen vahvuisen Kannaksen Ar- Suomalaiset ehdottivat kah- tyä suomalaista sotilasta. meijan sekä Viipurin läänin den kilometrin levyisen väliai- alueella vielä olevan parin sa- kaisen vyöhykkeen, ”ei kenen- Molotov peukaloi dan tuhannen siviilin evaku- kään maan”, muodostamista Venäläiset ehdottivat rajakomi- ointi oli jättiläistehtävä. Yhteis- suomalaisten ja venäläisten vä- tean kokoontuessa rajan tarkaksi toiminnassa sotilas- ja siviilivi- lille uuden rajan tuntumassa. paikaksi kutakuinkin sitä linjaa, ranomaisten avulla kuitenkin Näin vältettäisiin turhat raja- jonne venäläiset miehitysjoukot siitäkin pakon edessä selvittiin. loukkaukset - ja toisaalta myös olivat pysähtyneet. Suomalais- Kaikki mahdollinen kuljetus- puskurivyöhyke estäisi miehittä- ten lähtökohtana rajan määrit- kalusto keskitettiin luovutetta- jää tunkeutumasta liian pitkälle. tämiselle oli rauhansopimuk- vien alueiden tyhjentämiseen. Vyöhykkeestä luovuttaisiin ra- seen liittyvä kartta. Paasikiven Kaikkiaan noin 420 000 suo- jan tultua merkityksi maastoon. mukaan teknisten asiantuntijoi- malaisen kodit ja kotiseudut Ulkoasiain kansankomissaari den mittaukset osoittivat suuri- jäivät uusien rajojen taakse. Vjatseslav Molotov torjui ajatuk- mittakaavaiselle kartalle piirre- sen vieläpä todeten, ettei moista tyn rajan kulkevan kilometrin Rajakiistojen ja – ollut tarvittu Puolassakaan. En- pari idempänä - tai paremmin- Veneillä ja muulla irtaimistolla lastattuja kuorma-autoja lähdösä selkkauksien oireita nestään tiedettiin, että Mosko- kin kaakompana - kuin neuvos- Hangosta. Noin kuudenkymmenen sentin paksuinen jää mahdol- listi myös jääteiden auraamisen Hankoniemen molemmille puolille. Moskovan rauhanneuvotteluis- va ja Berliini olivat täydessä so- toehdotuksessa. Teknisten mit- Liikennöinti tiellä tapahtui vain yhteen suuntaan. sa oli käytetty pienimittakaa- vussa ja yhteisymmärryksessä tausten mukaan Enson teolli- vaista karttaa, johon piirret- sopimuksensa mukaisesti jaka- suusalue voimalaitoksineen oli ty paksu rajaviiva peitti alleen neet koko Puolan sen tultua yh- selvästi Suomen puolella. en olleen selvää, että rajan tuli- malaitos käyttäisi molempien noin kahden kilometrin levyi- teistoimin nujerretuksi syksyllä Seuranneissa monivaiheisis- si kulkea karttaan merkityn En- perättäisten koskien pudotus- sen alueen. Ennen kuin raja- 1939. Olivatpa vielä pitäneet yh- sa neuvotteluissa jyrkästi esiin- son rautatieaseman kautta. Se korkeuden hyväkseen. Runsas linjan avaamiseen maastossa teisen voitonparaatinkin. tynyt Molotov piti kiinni kan- puolestaan merkitsi myös teh- kaksi kolmasosaa putouskorke- ryhdyttäisiin, olisi rajan tark- Erilaisista rajaloukkauksis- nastaan, jonka mukaan Enso taiden ja voimalaitoksen kuulu- udesta oli Suomen puolella. ka sijainti kartalla pystyttävä ta – useimmiten tahattomista kiistatta kuului Neuvostoliitol- mista luovutettavaan alueeseen. Suomi oli valmis myymään määrittämään. Rajasta ja sen mutta myös joissakin tapauk- le. Lisäksi hän totesi alusta alka- Jättämässään muistiossa Paa- vesivoimaa, joka maksettaisiin sikivi pystyi osoittamaan, että sähkötoimituksilla. Samalla Enson rautatieasema oli merkit- voitaisiin sopia mitä korvauk- ty pienimittakaavaiselle kartalle sia oli maksettava voimalaitok- väärään paikkaan. Lopputulos sen rakennussuunnitelmista ja oli pelätty – Enso menetettiin. -piirustuksista, hankintasopi- Ei edes vetoaminen neuvos- muksista, tarvittavien konei- tojohdon omiin vakuutuksiin den luetteloista sekä jo suori- vain turvallisuusintresseistä – ei tetuista ennakkomaksuista ja taloudellisista – Suomen suun- niin edelleen. nalla, ollut auttanut. Elokuussa Moskova ilmoitti tiukkasanaisesti, ettei sen pa- Vallinkosken voima remmin Vallinkosken vesivoi- Toukokuussa 1940 Molotov he- masta kuin muustakaan Enso- räsi vaatimaan ilman, että mi- Gutzeitiin liittyvästä suunnitel- tään perustetta löytyisi sen mista Neuvostoliitto maksaisi paremmin kansainvälisestä mitään. Myös tästä asiasta alkoi oikeudesta kuin rauhansopi- ikävien ja uhkaavien neuvotte- muksestakaan, Suomen puo- luiden sarja, joka oli vielä kes- lelle jääneen Vuoksessa olevan ken jatkosodan syttyessä. Vallinkosken vesivoimaa. Kol- mekymmentäluvun lopulla oli Suojeltavia taloudellisia tehty suunnitelma Ensonkos- laitoksia ynnä muuta Ehkäpä kolmen – neljänkymmenen hevosen vetämä rekikuormasto valmistautuu jatkamaan matkaa. ken ja Vallinkosken yhdistä- Rauhansopimukseen liittyväs- Kuva on talvisodan jälkeisestä evakuoinnista, mutta paikka ja tarkka aika ei ole tiedossa. misestä siten, että Enson voi- sä lisäpöytäkirjassa sitoudut- 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 29 tiin joukkoja siirtojen yhtey- Hangossa oli enää jäljellä vain jen luovutukset Neuvostoliitol- dessä varjelemaan kaupunkeja, ”suomalainen yhdysupseeri ja le. Hangon vuokra-alueen osal- paikkakuntia, sotilaallisia sekä pari kolme vanhaa akkaa”. ta tuo menetys oli 60 vaunua. taloudellisia laitoksia vahin- Vaikka Hangon tapauksessa Kaiken kaikkiaan Suomi joutui goilta ja hävityksiltä. Mitään oli kysymys alueen vuokraami- luovuttamaan 75 veturia ja yli vahinkoa tai hävitystöitä ei teh- sesta meritukikohdaksi, venä- 2000 rautatievaunua – mahtava täisi sillä alueella, joka rauhan läiset katsoivat, että sieltä eva- määrä, joka ansaitsee jatkossa tullessa oli hallussamme ja jol- kuoitu omaisuus oli joko palau- oman artikkelinsa. ta vetäydyimme. Sen sijaan ir- tettava tai siitä oli maksettava taimiston evakuoinnille ei näh- korvaus. Vaikka laillista palau- Antti Hannula ty olevan mitään estettä. Niin- tusvelvollisuutta ei ollut, suo- pä kaikki irtaimisto – irralliset malaiset joutuivat pakkotilas- KUNTOUTUS-, TYÖHYVINVOINTI-, HOTELLI- JA VIRKISTYSPALVELUT ja irrotettavat koneet ja laitteet sa palautuksiin suostumaan. Kirjallisuutta: mukaan lukien - pyrittiin mah- Niinpä sopimukseen päästiin Jalanti, Heikki: Suomi puristukses- sa 1940-1941. Lahti 1966. dollisuuksien mukaan evaku- palauttamalla evakuoitu val- Lappalainen, Niilo: Hankoniemi oimaan. tion ja muu julkinen omai- toisessa maailmansodassa. Juva J.K. Paasikivi toteaa muistel- suus. Eräissä tapauksissa myös 1986. missaan ”Tästä muodostui pit- yksityistä omaisuutta joudut- Paasikivi, J.K.: Toimintani Mosko- käaikainen ja epämiellyttävin tiin luovuttamaan – niinpä pa- vassa ja Suomessa 1939-41. II. osa. Hyvässä kunnossa kaiken ikää Porvoo 1958. Kruunupuisto on kuntoutuksen edelläkävijä. Huippuammattilaisista koostuva kysymys, joka kesti koko Mos- lautettiin muun muassa yhden henkilöstömme yhdessä idyllisen harjuluonnon kanssa tekevät kuntoutuksesta Suomi Sodassa. Talvi- ja jatko- kovassa-oloaikani”. Molotovin autokorjaamon ja yhden kone- tai lomasta unohtumattoman elämyksen. Tarjoamme kuntoutusta ja virkistys- sodan tärkeät päivät. Kokoomate- lomia mm. sotiemme veteraaneille, omaishoitajille ja lotille. Tarjoamme myös mielestä tilanne oli palautetta- pajan koneet ja kalustot sekä os. Keuruu 1982. lyhyt- ja pitkäaikaista laitoshoitoa. va sellaiseksi kuin se oli ollut joukko kylpyammeita ja kork- Suomen Sinivalkoinen kirja II. Hel- Veteraanin virkistysloma sodan alussa. Erimielisyyttä oli kimattoja! sinki 1941. • puolihoito lähes kaikesta – mitä oli viety Eräs Paasikiven päänsärky- Upton, Anthony F.: Välirauha. Hel- • jalkahoito alk. 335 sinki 1965. • puolihieronta €/hlö/2hh/5 vrk tai särjetty, mikä on taloudel- jen aiheista välirauhan aikana • ryhmäliikunta 1 krt/päivä linen laitos, mitä on korvattava oli vetureiden ja rautatievaunu- • kylpyläosaston ja kuntosalin vapaa käyttö tai palautettava, voiko palau- Ota yhteyttä: asiakassihteeri Leena Nykänen puh. (015) 7750 332, tusvaatimus koskea jo ennen [email protected] rauhan tuloa tai jopa ennen so- taa alueelta pois vietyä omai- Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju suutta ja niin edelleen. Uhkaa- Erikoismatkojen asiantuntija puh. (015) 775 091, www.kruunupuisto.fi vasti esiintynyt Molotov tulisi jatkossa esittämään luettelon JaPi-Matkat Oy toisensa jälkeen palautettavaksi vaaditusta omaisuudesta. Myös Aunus ja Maaselkä 4 pv 26.-29.5. 395 € Otathan lääkkeesi käsite ”taloudelliset laitokset” Laatokan kierros 4 pv 14.-17.7. 395 € tuntui laajenevan – niinpä ku- Karjalan Kannas 3 pv 2.-4.6., 11.-13.8. 299 € ajallaan? vaan tulivat taloudellisina lai- Taipaleenjoelta Talin torjuntaan 3 pv 9.-11.5. 295 € toksina muiden muassa eräät Uhtua – Kiestinki – Kostamus 5 pv 25.-29.6. , 21.-25.7. 439 € parantolat, sairaalat, kotitar- JR8,Tuntemattoman vesahat, hotellit, elokuvateatte- taistelupaikoilla 4 pv 3.-6.7. 385 € rit jne. Viipurinlahden saaret 3 pv 7.-9.7. 359 € Suomalaiset joutuivat an- Jääkäreiden jäljillä / MEDI-ANNOX PLUS (nahkaa) tamaan periksi ja rauhan teon Riika-Liepaja 4 pv 4.-7.8. 427 € jälkeen evakuoituja koneita ja Annox - tuoteperheestä löytyy useita www.annox.fi Hintaan sisältyy: kuljetus, majoitus, ryhmäviisumi, laitteita palautettiin ilman mi- lääkeannostelijoita eri käyttötarpeisiin. hoitokuluvakuutus, puolihoito, oppaana sotahistorian asiantuntija tään korvausta. Myös jo aikai- Voit säilyttää lääkkeet turvallisesti ja semmin poisvietyjä koneita www.japi-matkat.fi helposti valmiiksi annosteltuina. jouduttiin palauttamaan, mut- e-mail: [email protected] Annostelijoissa lääkkeet on tarvittaessa ta niistä laskettiin suomalaisille myös helppo kuljettaa mukanasi. puh/fax: 05 35593 65 vastahyvitys. Oma ongelmansa Saatavilla apteekeista kautta maan. oli monessa tapauksessa, mistä - Kuntosi ja terveytesi tueksi korvaavia koneita löydettäisiin. Kaikkiaan noin 70 ”taloudel- lisen laitoksen” koneet ja lait- teet palautettiin. Korvaus- ym. Annox 90x95mm.indd 1 2.4.2007 10:38:21 kysymysten käsittely oli uuden sodan syttyessä vielä kesken. Vanhat akat ja vaativa vuokralainen Rauhansopimuksen mukaises- ti Suomi joutui vuokraamaan Hankoniemen ja sitä ympäröi- vät saaret 30 vuodeksi meriso- tilaalliseksi tukikohdaksi Neu- vostoliitolle. Evakuointiin jäi aikaa kymmenen vuorokautta. Moskovassa Paasikivi ehdotti keskusteltavaksi vuokra-alueel- le mahdollisesti jäävien suoma- laisten asemasta ja oikeuksis- ta. Molotov torjui ehdotuksen tarpeettomana toteamalla, että 30 2/08 Den 23 april 2008

Nationella veterandagen - veterantraditionernas dag I riktning mot Åbo

”En livslevande bemärkelsedag måste kun- re, kvar i livet. I Lahtis övervar mera än 10 Krigsveteranförbundets XXIII för- garna är, som man redan i Lahtis år na urskiljas från mängden av bemärkelseda- 000 huvudfesten. Veteranernas led har gles- bundsmöte hålls i Åbo den 28 maj. 2002 beslöt i samband med fram- gar”, påminde den första nationella veteran- nat. Idag är deras antal under 70 000 och allt Förutom de stadgeenliga ärende- tidsplanen, att stegvis gå framåt, dagens festtalare, akademiker Matti Kuusi färre orkar delta i festligheterna. Glädjande na behandlas också precisering inte forcera med alla ändringar på sina åhörare om på huvudfesten i Lahtis i är dock, att firandet av festdagen har utvid- av framtidsplanen och förslag till en gång. Med den nu aktuella änd- april 1987. gats till det lokala planet, men även där sy- ändring av förbundets stadgar. ringen av stadgarna betonas full- Kuusi hyste också andra tankar om den- nes en nedgång i deltagarantalet. Förbundets framtidsplan och mäktiges roll som vägvisare för ar- na nya riksomfattande festdag. Kuusi frå- Hur skall vi då begå för att hålla veteran- förslaget till ändring av stadgarna betet. Fullmäktige får även utvid- gade om man månne i olika delar av vårt dagen livsduglig och uppmärksammad, så- har behandlats av fullmäktiges och gade uppgifter. Som förbunds- och land nu skulle få till stånd ett sådant levan- som Matti Kuusi önskade? Säkert är att for- styrelsens ordföranden, av grup- fullmäktiges ordförande vill man de evenemang, som inte upprepar, vad som merna för festligheterna ändras sen, när pen ”de sex visa” Denna adminis- alltfort se en veteran så länge som är betecknande för självständighetsdagen veteraner inte längre är närvarande som trations-struktureringsgrupp har möjligt. Enligt förslaget kommer eller trettonde mars, men inte heller uppre- hedersgäster. Vi bör finna nya målgrupper, gjort sitt arbete med sakkänne- styrelsens roll att ändras i riktning par sig från föregående veterandag. Han gav kanske vi kan finna t.o.m. nya tilltalande dom, noga övervägt och varit en- verkställande organ. Vi kanske för själv svaret:”En möjlighet är, att varje år fäs- former för de på 2000-talet födda ungdo- hälliga. Särskilt har gruppen beak- första gången får se en icke-vete- ta uppmärksamhet vid olika saker.” marna. Detta skulle vara något att tänka på tat det nödvändiga att hålla vår or- ran som styrelseordförande. Var och en av oss, som varit med om de för envar. ganisations maskineri i skick för I början av förbundsmötet an- gångna veterandagarna, kan nu försöka Kanske veterandagen efter ett årtionde att förverkliga sina uppgifter samt ordnas en uppdatering av dagssi- minnas om Kuusis tankar har fått luft un- inte mera är likadan personlig hedersbevis- å andra sidan även beaktat inver- tuationen, ett framtidsforum om- der vingarna. Ja och nej måste vi väl ärligt ning för veteranerna, som den i så hög grad kan av veteranernas tilltagande fattande hela organisationen. Pro- svara. Veterandagen har befäst sin ställning hittills varit. I stället kunde den utformas ålder. Gruppens alla medlemmar grammet kommer att omfatta ett som nationell festdag och den har blivit rätt till en hela vårt samhälle omfattande fest bär frontmannatecken. par timmar och varje krigsvete- väl bekant. En viss schablonmässighet synes veteranernas minne till ära och även bli en Förslaget behandlades av sty- randistrikt presenterar kompri- dock. Huvudfesten t.ex. har år efter år följt dag för omvårdnaden av veteranernas tra- relsen och sändes för utlåtande till merat riktlinjerna för sin kom- ungefär samma schema. Veteranerna har ditioner. medlemsföreningarna, varefter mande verksamhet. Deltagarna i velat ha det så, och det är bra. Ett första steg mot framtiden vore ett nytt justeringar gjordes. framtidsforumet kommer att få ”Kör inte i spåren”, påminde kuskarna statsrådsbeslut, i vilket veterangeneratio- Framtidsplanen betonar de när- ett kunskapspaket om situationen på Fjärr-Karelens gyttjiga vägar på hösten nens prestationer skulle hedras med att för- maste årens betydelsefulla uppgif- i fältnätverket för en livlig organi- under framryckningsskedet under fortsätt- klara veterandagen bevarad som nationell ter att stöda krigsveteranerna, de- sation. ningskriget. Annars fastnar du fast. Samma festdag och med uppmaning att ägna dagen ras makor/makar och änkor/änk- Vår organisations framtidspla- regel gäller enligt min mening idag också, till omvårdnad av veteranernas traditioner. lingar, vilket man intensivt bör nering fortsätter nästa höst. För- då fråga är om veterandagen. Tiden är kom- Följande steg skulle därefter tas av tradi- vinnlägga sig om på alla nivåer i ändringarna i den kommunala men att tänka på framtiden, utan att ändå tionsvårdarna. Då vill Traditionsförbundet vår organisation. I planen poäng- indelningen och utvidgningen av förlora något värdefullt, men stimulerande Eklövet stå med i främsta ledet. teras även hur nödvändigt det är, medlemskåren, som ur traditions- nya medborgargrupper, som önskar ihåg- att på längre sikt ta vård om vår or- arbetets synvinkel är nödvändig, komma veteranerna. Annars fastnar du i Pertti Suominen ganisations egna traditioner samt kommer att vara förmål för ”de det förgångna. Verksamhetsledare i Traditionsförbundet även aktivt medverka till att vårda sex visas” fortsatta arbete. Då Matti Kuusi talade i Lahtis, fanns Eklövet de lokala veterantraditionerna. drygt 300 000 veteraner, hedersmedborga- Ändamålet med att ändra stad- Markku Seppä

Tikkurilan Seppo Lehtola Oy Vantaa Kopiopalvelu Oy Vantaa

Skog Racing Service Oy Villen Saneeraus Spinacor Vihti Vihti Viiala

Pirkanmaan Putkityö Oy Vimpelin Hyvää Kevättä Vilppula Puu ja Parkki Oy Vimpeli

Ylläs-Äijän Majat Ky Taloushallinto Betonityö Nurminen Oy Ylläsjärvi Hirvonen Oy Ylöjärvi Ylämylly

Pajatyö Keskinen Oy Rautalaaki Oy Keski-Suomen Ylöjärvi Ylöjärvi Painotuote Oy Äänekoski 2/08 Den 23 april 2008 31

Jägarnas hemkomstfest i Vasa Jägarrörelsen araden till minne av jä- stadsdirektör Markku Lumio ta get 667. - Som Försvarsmaktens Jägarrörelsen uppstod i slutet av år 1914 som en följd av de mot Finland riktade garnas hemkomst hölls emot förbimarschen. Vilka tan- kommendörer fungerade jägar- förryskningssträvandena. i Vasa i isande kall blåst kar månne Veikko hade i sinnet officerare ända till år 1959, då Rörelsens målsättning fastställdes vara frigörelse från det ryska väldet. Pden 25 februari. För jämt 90 år den stunden? Hans far Kalervo generalen av infanteriet K. A. Närmare 1900 män sökte sig på hemliga vägar till Tyskland för att där få sedan samlades ett stort an- Kurkiala var nämligen en av de Heiskanen avgick som den sista utbildning tal hurrande vasabor långt ute jägare, som kom med Arcturus jägaren från aktiv tjänst. Fin- Från september 1915 till maj 1916 bar jägartruppen namnet Utbildningsgrupp på isen för att ta emot de hem- då för 90 år sedan och i trup- lands nya krigsmakt, ledd av jä- Lockstedt. vändande jägarna på Arcturus pen från Nylands Brigad mar- gare, betraktades som en bon- och Castor. Isbrytaren Sampo i scherade nu hans sonson Jacob dearmé. Det betydde ingalun- Bataljonen deltog i striderna på ostfronten från juni 1916 till februari 1917. I spetsen öppnade då farleden till Kurkiala, som där avtjänar sin da att i fråga skulle varit en av samband med mobiliseringen fick den finska enheten nytt namn Kungliga Preussiska Jägarbataljonen 27. Vasklot hamn. Nu 90 år senare värnplikt. husbönder sammansatt armé, skulle inte ha behövts isbrytare, Till firandet av 90-års min- utan att armén hade vuxit fram I striderna stupade 11 finska jägare, en sårades dödligt och en försvann, av de ty isen skulle inte ha burit ens net av jägarnas hemkomst hör- ur folkets mitt. En fjärde del av 49 sårade blev ingen bestående invalid. en enskild fotvandrare. Vädret de även att lägga ned kransar den vita armén rekryterades av Jägarnas huvudstyrka återvände 25.2.1918 till Vasa med två fartyg. till trots hade vasaborna i tal- vid hjältegravarna, jägarmonu- frivilliga ur arbetarklassen re- Jägarbataljonens sista gemensamma parad hölls på Vasa torg 26.2.1918. rika skaror denna dag infunnit mentet och traditionsmuren. dan före värnplikten kungjor- Paraden mottogs av general Mannerheim. sig för att följa upp Kungliga I medborgarfesten i Vasas des. Krigsmakten byggdes upp Preussiska Jägarbataljonen 27:s stadshus deltog ungefär 500 på ideell grund och var genom- I frihetskriget stupade eller sårades 365 jägare. traditioner, tillsammans med i gäster. Försvarsmaktens kom­ syrad av folkupplysning och Huvuddelen av jägarna utförde sitt livsverk som arbetare, småbrukare och paraden deltagande landskaps- mendör, amiral Juhani Kaskea- nationalitetsanda. funktionärer av lägre avlöningsklass. trupper från Österbottens Mi- la, konstaterade i sitt festtal, att Riksdagens 1 vicetalman litärlän ävensom med veteran- den 25 februari 1918 kanske är Seppo Kääriäinen framförde Källor: och landsförsvarsorganisatio- den viktigaste dagen i Finlands Statsmaktens hälsning till fes- ner, vilka bildade gemensam försvarsmakts historia, vad gäl- ten. Han förundrade sig över att Matti Lauerma: Jääkärien tie, Borgå 1984 ståtlig fanborg. Landskaps- ler dess grundande. - Jägarnas folket efter jägarnas hemkomst Markku Onttonen: Jääkärikirja, Jyväskylä 2002 kompanierna deltog nu för för- hemkomst gjorde det möjligt delade sig i två läger, fastän jä- sta gången med egna enheters att i Finland skapa en funktions­ garnas folkrörelse hade sitt ur- standar. duglig armé för att avlägsna de sprung i alla folkgrupper. finska jägarnas fosterländsk- marschen har nu i 90 år käns- Ordföranden för Vasa Front- ryska trupperna från landet Ordföranden för Tysklands het, självtillit och tålmodighet. losamt stämt finländarnas sin- och Krigsveteraner, kammar- och för att återskapa den lag- infanteriförbund, generallöjt- Österbottens och Satakunda nen, så också denna dag, inte rådet Veikko Kurkiala. hade liga ordningen. I frihetskriget nant Friedrich Riechmann, Militärmusikkårer framförde ens vädrets makter kunde på- hedersuppdraget att tillsam- deltog alltsomallt 1261 jägare. sade i sin hälsning, att man i under festen tillsammans med verka de ädla känslorna. mans med kommendören för Av dessa stupade var tionde. I Tyskland väl känner till jägar- Kadettkören Jägarmarschen Västra Finlands Militärlän, ge- vinterkriget deltog 730 jäga- nas betydelse i Finlands histo- tonsatt av Jean Sibelius till Tapani Tikkala neralmajor Kari Siik och Vasas re och ännu i fortsättningskri- ria och att tyskarna värderar de ord av Heikki Nurmio. Jägar­

Borgånejdens krigsveteraner 40-år

arry Wilkman, som tog över ordförande- klubban för Borgå- Hnejdens krigsveteraner senaste höst, hade en aktivitetsfylld dag som inleddes med uppvaktning vid hjältegravarna och tidigare ordförandes gravar. 6)243!.+!2+!),55. Det var en ståtlig fest som PESTËVËTJAUUDELLEENKËYTETTËVËT på kvällen fick kröna 40-årsju- ALUSHOUSUTJASËNGYNSUOJAT bileet. Borgå blåsorkester, diri- gerade av Reijo Ruokonen, gav 3,)03)#,! LIEVËËN festen den inledning den för- VIRTSANKARKAILUUN tjänade. Vi fick också lyssna till Fr.v. Herman Jungvall, Holger Liljendal och Mårten Hoge premie- sPUUVILLAA Ingrid Lindblom, violin och So- rades med krigsveteranernas förjänsttecken. sHAARAOSAHENGITTËVËË fia Wilkman, piano. Borgåkö- ERIKOISKANGASTA JONKA ren Primavera som dirigerades Festtalet hölls av minister mierades Mårten Hoge och PESUNKESTOYLIKERTAA av Tua Lindberg-Selén och Ru- Anders Ljunggren från Sveri- Holger Liljendal med krigsvete- sMUITASUOJIAEITARVITA nebergskören BSB under led- ges ambassad. Ljunggren tala- ranernas förtjänsttecken i guld ning av Tom Eklundh bjöd på de över temat ”Finland-Sveri- och Herman Jungvall med för- 342/.' RUNSAASEEN VIRTSANKARKAILUUN körsång. ge och krigen” och inledde sin tjänsttecknet i silver. Kaj Petrell Trots det de högtidliga ra- betraktelse med händelserna i fick förtjänsttecken i guld av sPUUVILLAA marna var det en gemytlig början av 1800-talet, finska kri- Finska hushållningssällskapet. sHAARAOSASSATASKU stämning som fick råda, inte get och den påföljande freden. På festen följde en festmid- ERILLISELLESUOJALLE minst tack vare festens konfe- I dagens perspektiv ser Ljung- dag, där överste Esko Vainio sHUOMAAMATONJA renciers, Per-Henrik Nymans, gren händelserna som ledde framförde militärlänets häls- HELPPOKËYTTÚINEN insats. Återblicken blev en in- fram till Finlands självständig- ning till den jubilerande fören- 4)%$534%,54*!4),!5+3%4 tervju med två aktiva veteraner, het som lyckosamma, inte bara ingen. Runa Stjernberg tacka- ,INCTUS/Y P  Håkan Blomberg och mångår- för Finland utan i allra högsta des för sin insats som gjort den iga ordföranden Hans Anders- grad också för Sverige. fina jubileumsfesten möjlig. 4URUNTIE  (ËMEENLINNA P  FAX  son. I samband med festen pre- WWWLINCTUSl 32 2/08 Den 23 april 2008

Statskontoret understryker kommunernas ansvar för ordnandet av rehabiliteringen

tatskontoret har till alla ternera mellan olika rehabili- Ändring av praxis kommuner, samkommu- teringsformer. Tyngdpunkten Anstaltsrehabilitering högst 10 dygn för funktionsklass III för användningen ner och övriga samarbets- bör överföras från anstaltsre- 2 - 4 veckor för funktionsklass 1 - II av oanvända Spartner distribuerat sina direk- habilitering till dag-, hem- el- rehabiliteringsanslag Anstaltsrehabilitering för maka/make tiv angående anordnandet av ler annan öppen rehabilitering. högst 10 dygn för funktionsklass III Fördelningsgrunden för de år rehabilitering. Direktiven står Dag- eller annan öppen rehabi- högst 14 dygn för funktionsklass I - II 2007 oanvända anslagen har att läsa på Finlands Krigsvete- litering skall prioriteras då, när ändrats. De anslag, som kom- ranförbunds internet-sidor un- man med dessa alternativ gör munerna lämnat oanvända, der adress www.sotaveteraani- det möjligt att uppnå de vård- ning eller köpa rehabilitering ten av samtida rehabiliterings- kommer att fördelas, efter an- liitto.fi På samma adress kan resultat man strävar efter. När av privata serviceproducenter period bedöms av den, som sökan, åt de kommuner, som man även även finna kommun- beslut fattas om rehabilitering, eller självständiga yrkesutöva- fattar rehabiliteringsbeslutet. handhaft rehabiliteringsverk- vis uppgifter om antalet till re- bör beaktas frontveteranens re.. Veteranen kan även erhålla Maka/make är ej berättigad till samheten i enlighet med gäl- habilitering berättigade vete- hälsotillstånd, rehabiliterings- öppen rehabilitering i hemmet. öppen- ej heller till dagrehabi- lande direktiv, men anslagen raner ävensom de kommunvi- anläggningens kvalitativa nivå Om rehabiliteringen förde- litering. ändå inte räckt till, så att alla sa anslagen. Den frontveteran, ävensom geografiska, språk-, las med längre mellanrum, kan frontveteraner skulle fått bli som väljes till rehabilitering, och övriga förhållanden. dess effekt märkbart förlänga Ersättning för rehabilite- delaktiga av rehabiliteringen. bör bo i Finland och ha deltagit Kommunernas ansvar ökar t.ex. uppehållandet av rörelse- ringskostnaderna Statskontoret har reserverat 1 i krigen 1939-1945 samt inneha vid ordnandet av öppen- och förmågan. Frontveteran och makan/ma- miljon euro av år 2007 års oan- frontmanna-, fronttjänst- eller dagrehabilitering. Det är kom- I form av öppen rehabilite- ken åsamkas inga kostnader för vända rehabiliteringsanslag. De fronttecken. Krigsinvalid, som munens uppgift att sörja för att ring kan även ges enbart fot- rehabiliteringen. Kommunen kommer att tilldelas i septem- enligt lagen om krigsskada har öppen- och dagrehabiliteringen vård åt veteran, som är i behov betalar kostnaderna för front- ber i samband med att kvoten en arbetsförmögenhetsgrad om till kvalitet och innehåll mot- av sådan. veteranernas rehabilitering och av 2008 års anslag utbetalas. minst 10%, kan inte erhålla för svarar frontveteranens person- Folkpensionsanstalten ersät- Kommunerna uppmanas an- frontveteran avsedd rahabilite- liga behov ävensom att den om- Anstaltsrehabilitering ter rehabiliteringsresekostna- mäla till Statskontoret för den ring. fattande och mångsidigt stöder Med anstaltsrehabilitering av- derna. 31.08 2008 antalet frontvete­ Beslut om godkännande till främjandet och bevarandet av ses rehabilitering, som huvud- raner, vilka sökt om rehabilite- rehabilitering fattas av det or- hans/hennes funktionsförmå- sakligen ges i en följd i rehabi- Kommunerna ring, men inte kunnat få den på gan i veteranens hemkommun, ga. Detta förutsätter, att vetera- literings- och vårdinrättning, tillkommande anslag grund av för litet anslag. som har ansvaret för rehabili- nens rehabiliteringsperiod be- i sjukhus eller på avdelning på I statsbudgeten för år 2008 finns Under tidigare år har de re- teringen. Till ansökan om re- aktas som en del av för honom/ hälsocentral, vartill hör även upptaget sammanlagt 42,1 mil- turnerade medlen fördelats till habilitering bör fogas läkar- henne i övrigt planerade hälso- logi och fritt uppehälle. joner euro för rehabilitering av kommunerna följande år i pro- utlåtande om sökandens häl- vård, öppen- eller anstaltsser- I första hand bör man strä- frontveteraner. Till kommu- portion till antalet frontvete- sotillstånd och om behovet av vice. Enligt direktiven bör vid va till att använda närmast be- nerna fördelas 38 897 694 euro i raner i kommunerna. Den nya rehabilitering, ifall inte sökan- behov även förutom hemreha- lägna lämpliga rehabiliterings­ förhållande till i resp. kommun fördelningsgrunden stöder de den har fast vårdförhållande bilitering förrättas också ett anstalter. Med motiverad or- bosatta frontveteraner. kommuner, som utvecklat sin till den egna kommunens häl- hembesök. Härvid bedöms ve- sak kan frontveteran enligt Kommunerna bör följa med rehabiliteringsservice, men inte socentral. Även till makans/ teranens möjlighet att reda sig egen önskan hänvisas till nå- användningen av anslagen, så kunnat svara mot sökandenas makens ansökan bör fogas lä- själv hemma. Vid hembesöket gon längre bort (i Finland) be- att de reserverade medlen inte behov, då anslaget tog slut för- karutlåtande. Ansökan om re- bedöms även möjliga behov av lägen anstalt. T.ex. hörsel- eller blir oanvända och så att alla, rän året var slut. habilitering kan på veteranens hjälpmedel eller ändringsarbe- dynskadade, demens, reuma­ som önskar, får komma till re- vägnar göras av anhörig eller av ten i bostaden. I direktiven re- sjukdom, parkinsonsjuka, sjuk- gelbunden rehabilitering. Anni Grundström social- och hälsovårdsmyndig- kommenderas att dagrehabili­ domar i extremiteterna kan het i det fall, då veteranen själv teringsprogrammet bör inne- förutsätta rehabilitering i läng- inte är i stånd till det. hålla individuellt dagsprogram, re bort belägna sjukhus. Statskontoret understry- individuella vårdtjänster och ker i sina direktiv, att rehabi- övriga funktioner i grupp samt Anstaltsrehabilitering för Funktionsklasserna literingen bör ske regelbundet motion. maka/make Funktionsklass I och planmässigt. Tiden mel- Kommunen kan förverkliga Frontveteranens maka/make Till denna klass hör de veteraner, som har svår störing i sin fysiska lan rehabiliteringsperioder- öppen- och dag-rehabilitering kan delta i anstaltsrehabilite- och/eller psykiska funktionsförmåga. Funktionsförmågan försva- na bör inte överskrida ett år. på hälsocentralen, i sjukhus, ring i samma rehabiliterings- gas, sinnesfunktionerna och det sociala umgänget minskar; even- Detta innebär, att man bör al- rehabiliterings- och vårdinrätt- och vårdanstalt som vetera- tuellt uppträder symptom på andra långtidssjukdomar. Veteranen nen, tillsammans med honom/ är delvis eller fortlöpande beroende av hjälp av annan person. henne i högst 10 dygn eller om Öppen rehabilitering kan förverkligas enligt frontveteranen har sådan ska- Funktionsklass II följande da eller sjukdom, som åsamkar störingar i funktionsförmågan Till denna funktionsklass hör de veteraner, som har lindrig eller medelsvår störing i sin fysiska eller psykiska funktionsförmåga. Ve- Dagrehabilitering högst 10 dagar för funktionsklass III och han tillhör funktionsklass teranen klarar sig huvudsakligen själv, men är i någon mån i behov Övrig öppen rehabilitering högst 20 vårdgånger (besök) I eller II, kan rehabiliteringspe- rioden utsträckas till högst 14 av hjälp i sina dagliga funktioner, t.ex. vid intagande av måltid, vid dygn. Målsättningen för sam- Dagrehabilitering högst 20 dagar för funktionsklass I - II av- och påklädning eller vid skötseln av den personliga hygienen. tida rehabiliteringsperiod är att Övrig öppen rehabilitering högst 30 vårdgånger (besök) Problem kan uppstå i förmågan att ensam röra sig och att uträtta förbättra resultatet av rehabili- ärenden utanför hemmet. teringen bl.a. genom att på det- Öppen rehabilitering kan ges t.ex. enligt följande ta sätt stöda den vårdande ma- Funktionsklass III Funktionsklass III kan/maken för att bättre orka i Öppen rehabilitering 2 x 10 vårdgånger i serie sitt vårduppdrag och även för Till denna funktionsklass hör de veteraner, som kan reda sig själva Funktionsklass I - II att påverka frontveteranen att i sina dagliga funktioener. Om de insjuknar, klarar de själva medici- Öppen rehabilitering 3 x 15 vårdgånger i serie reda sig själv hemma. Längden, nering och vård. behovet och ändamålsenlighe- 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 33

Maansiirtoliike Kuopion Kuopion Putkiapu Ky Kuumasinkitys Oy Kuopio R.Heiskanen Oy Kuopio Kuopio

Kuusankosken Rakennus Arre Oy TK-Rakennustyö Kuopio Kurikka Aluelämmitys Oy Kuusankoski

Taxi Kaj Öhman www.peltikate.com Kyrön Huoltoasennus Kvevlax Kyrö puh. 0500-312 293

JaSe Kaivuu Oy Kuljetusliike K.Ingman Oy Renot Oy Lahti Lahti Lahti

Linnamäki Steel Oy Kasit Oy Lai-Teräs Mäkinen Ky Lammi Laihia Laihia www.laiteras.fi

Kaivinkoneyhtymä T:mi Kari Kauvo Automaalaamo Lindholm Oy Lapinjärvi Jukka&Hytti Oy Lapinjärvi Lappeenranta

Kuorma-autoilija Lappeenrannan

LAPPEENRANTA Hannu Koponen Autosähkö Oy Lappeenranta Lappeenranta

Lappeenrannan Saimaan Pohjanmaan Rakennuslasi Ky Rakennuspelti Ky Remonttipalvelu Ky Lappeenranta Lappeenranta Lapua

Tampereen Topiron Ky Kuljetus J. Olli Oy Laukaa Konepalvelu Oy Lemu Lempäälä

Rannan Metweld Ky T:mi Pertti Koponen Teollisuuskone Oy Leppävirta Leppävirta Leppävesi

Ekokivi Oy Kuljetusliike Taksi Toni Pikkusilta Liljendal Veljekset Matilainen Ky Sulkava Lohilahti Liperi Puh. 0400-404 020

Asianajotoimisto Atlas-Nordic Parkettiexpertti Tuomanen ja Kreander Oy Cement Ltd Oy Mauri Kuivakangas Oy Lohja Lohja Lohja 34 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Rakennusliike AP Maalaus Tomas Oy Ab Raktek Kukkia Oy Loviisa Loviisa Luopioinen Puh. 040-540 9305

T:mi Jouni Haimila Transmar Ab Ablemans Oy Läyliäinen Maarianhamina Masku

Etelä-Savon Lattiapäällysteliike Kuorma-autoilija Laskenta ja Konsultointi Ky Ahti Lepistö Veli Savinainen Mikkeli Mikkeli Muurame

Sähköasennus Wallius Hitsauskoneet Oy AK-Raudoitus Oy Mikko Suojanen Muurla Mäntsälä Muurame

Murskauspalvelu LTT-Tekniikka Oy Naficon Liitin Oy Naantali Nauvo Kivipojat Oy Nivala

Maanrakennus Eino Mäkinen Ky Koneurakointi Appcom Oy Tekne Kuljetus Oy Nokia Sauli Takkula Ky Nokia Nousiainen

Raksajevi Se-Ro-Ka Oy Sähkö-Lahdelma Oy Nummela Nummela Nummela

Huoltopalvelu Trailer-Metalli Oy T:mi LJA Mäkelä Nummela Nuoramoinen J.Railio Oy Nurmijärvi

Metsäkoneurakointi Servic Palvelut Oriveden Orimattila Myymäläkärryhuolto Ky P.Liiri Oy Orivesi Otalampi

Offcode Oy Oulu

Ruskon Metalli ja Työkalutori Oy Kuljetus Oy Krouvintie 7 A, 90400 OULU Oulu Oulu Puh. (08) 5340 200 Fax (08) 5340 222

Jegro Oy LVI-Kunu Alanevan Rakenne Ky Paimio Paimio Peräseinäjoki 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 35

Rakennustoimisto Man Project Oy Metsäpuro Oy Pori Pirkkala

Rannikon Meri-Porin Rakennus Oy ML-Control Oy Pori Pori Rakennus ja Kuljetus Pori

E-S Tuomikoski Oy Lindgren CE Oy Ab MG-Trans Ky Porlammi Porvoo Porvoo

Sandströmin Nosto Porvoon Vaihtokaluste Oy Rakennuspalvelu Porvoo Risto J.Hämäläinen ja Kuljetus Oy Porvoo Porvoo

SuurSuomen Vartioliike Edström Oy Ab Kaijala Ky Muurimestarit Oy Porvoo Pudasjärvi Porvoo

70 vuotta palvelua

Rakennushuolto Metsäkoneyhtymä Arlia Oy Turpeinen M&M Kolin Ay Raahe Puhoskylä Pyhtää

Raistek Oy Jorma Pylkkänen Oy R-Sarkon Oy Raisio Rantasalmi Rauma

Kaivinkonetyöt Apolog Oy Kuljetusliike A.Ollikkala Riihimäki Harri Vepsä Ky Renko Riihimäki

Maanrakennus Riihimäen Hissiholm Oy Javanainen Ay Paperinkeräys Oy Rovaniemi Riihimäki Riihimäki

Roin Tili-ja Veropalvelut Ky Sähköinsinööritoimisto Sähköpalvelu Rovaniemi Esko Laakso Oy A.Kotila Rovaniemi Rovaniemi

Europinta Oy MT Asennus Oy Martti Hintukainen Oy Rukatunturi Ruovesi Rusko 36 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Sodan ajan papit koolla

odan ajan papit kokoon- sitkeässä. Esimerkiksi, kun hän tuivat yhteen Helsingissä astui erääseen korsuun sisäl- kahden vuoden tauon jäl- le, tuli miehille hätä käteen ja Skeen. Paitsi veteraaneilla myös pelikortit lakaistiin joutuisas- kokoonkutsujalla kenttäpiispa ti piiloon. Hän muisteli kui- Hannu Niskasella oli erityistä tenkin, että pikku hiljaa ajatus aihetta iloita: puolustusvoimi- rinnalla kulkevasta tukijasta en kirkollinen työ täytti nimit- ja myötäelävästä sielunpaime- täin 90 vuotta ja sen kunniaksi nesta vahvistui suomalaisten tilaisuudessa julkaistiin myös sotilaiden mielestä. Näin ollen juhlakirja ”Rauhan asialla”. sota ajan tapahtumat lähensi- vät kirkon työntekijöitä ja seu- Piispan rakuntalaisia tavalla, jolla tuli selviytymispakkaus olemaan kauaskantoisia seu- Heti kokouksen alkuhetkistä rauksia kirkon ja koko yhteis- lähtien juhlasaliin kehkeytyi kunnan muotoutumisessa tule- välitön ilmapiiri, kun vanhat vina vuosikymmeninä. Sodan ystävykset saivat vaihtaa kuu- kokeneet papit muodostivat lumisia keskenään. Kenttäro- ns. asevelipapiston, joka halusi vasti Seppo Ahosen tervetu- Sodan ajan papit kokoontuivat Helsingissä 28. maaliskuuta. suunnata kirkon työtä yhteis- losanojen jälkeen piispa Leino kunnallisesti: tuolloin luotiin Hassinen alkuhartaudessaan ”Kun vaaraan joutuu isänmaa, raali tähdensi myös, että vaik- iltahartautta. Iltahartaus koet- suuntaviivoja esim. yhteiskun- ”valaisi hieman kansakunnan me saimme kutsun puolustaa. ka sotilaspappien työ oli usein tiin hyvin rauhoittavaksi: mie- nallisen työn, perheneuvonnan etumaastoa”. Hän loi väkevän On kansakunnan kunnia hiljaista, niin kuitenkin kir- het kävivät vain tyyninä levol- ja sairaalasielunhoidon juur- ja analyyttisen katsauksen so- näin rajojansa turvata” kon rooli oli ratkaisevan tärkeä le, vaikka aamulla odotti vaa- ruttamiseksi kirkkoon. dan ja sen jälkeisen historian (sotaveteraanivirsi, 1. säk.) sota-aikana. Kirkollinen työ rallinen tehtävä. Tästä kirkon ja puolustus- vaiheisiin. ”Läppärin” sijasta kulki nimittäin kaikkien näi- Rovasti Holger Andersson voimien kirkollisen työn mer- hän havainnollisti hartauttaan Kirkollinen työ kansan den tasojen halki. Nämä teh- kertasi tilannetta, jossa kent- kittävästä yhteiskunnallisesta leipälaukulla, johon oli pakat- yhdistäjänä tävät veivät sotilaspapit usein täpiispa määräsi hänet sotilas- panoksesta itsenäisen Suomen tu itsenäisen Suomen ja arvo- Myös puolustusvoimat viet- sota-ajan raskaimpien tilantei- papiksi, vaikkei hän ollut päi- rakentamisessa kertoo myös maailmamme perusteita. Näitä tää omaa 90. juhlavuottaan. den äärelle. vääkään teologiaa opiskellut. kokouksessa julkaistu ”Rauhan olivat muun muassa: Katekis- Omassa puheenvuorossaan Tänä päivänä sotilaspappeja Kaikeksi onneksi hän sai sattu- asialla – Puolustusvoimien kir- mus, UusiTestamentti, Vänrik- Pääesikunnan päällikkö, ken- tarvitaan erityisesti varusmies- malta käsiinsä kenttäpapin kä- kollinen työ 90 vuotta” - juhla- ki Stoolin tarinat ja isänmaal- raaliluutnantti Ari Puheloinen ten välisten erojen tasoittajina ja sikirjan, josta hän luki tärkeät kirja. Kirjassa maanpuolustuk- listen laulujen kirja. Näin hän eritteli syitä sodista selviytymi- heikoimpien tukijoina. Unoh- sanat: ”Kenttäpapin tehtävänä sen ja sotilassielunhoidon lähtö- kävi koskettavasti läpi hengel- seen. Siinä hän hahmotti kolme taa ei tule myöskään heidän on Kristuksen kirkastaminen”. kohtia pohtivat amiraali Juhani lisen ja henkisen maaperämme eri tasoa: yhteiskunnan, per- rooliaan työyhteisönsä ilma- Tällaisen ”avaimet käteen” -pa- Kaskeala ja kenttäpiispa Hannu sekä suomalaisuuden ja kansal- heen ja yksilön. Hän muistut- piirin kehittäjänä ja mahdollis- ketin ja perehdytyksen turvin Niskanen, joka yhdessä kenttä- listunnon heräämisen kulma- ti, että Suomi selvisi vain siksi, ten kriisitilanteiden purkajana. hänet lähetettiin Jumalan valta- rovasti Valde Palolan kanssa kivet. Hartaushetki päätettiin että nämä kaikki kolme tasoa Lisäksi sotilaiden ja erityisesti kunnan työhön. Kerran hän läh- on toimittanut julkaisun. Val- yhteisesti Sotaveteraanivirteen: toimivat saumattomasti. Ken- johtajien eettisen toimintaky- ti pitämään korsuhartautta. Ko- tioneuvos Riitta Uosukainen vyn ylläpitäjinä sotilaspapeilla kematon sotilaspappi sai kuiten- kirjoittaa naisista, rauhantyös- on tärkeä tehtävänsä. Puheloi- kin nuivan vastaanoton. Nuori tä ja maanpuolustuksesta, puo- nen nosti myös esille monikult- vänrikki ilmoitti päättäväisesti, lustusministeri Jyri Häkämies tuurisuuden mukanaan tuomat että pappi teki nyt hukkareis- pohtii maanpuolustuksen yh- haasteet, rauhanturvatehtävät sun, sillä kukaan korsussa ei us- teiskunnallista merkitystä ja yli- ja sotilaspappien merkittävän konut Jumalaan. Hartaus tuli asiamies Esko Aho kartoittaa asiantuntija-aseman jännit- kuitenkin pidettyä ja sodan jäl- rauhan esteitä globaalissa maa- teiden lieventäjinä konfliktiti- keen Andersson sai kuulla, että ilmassa. Eri kristillisten kirkko- lanteissa. Hän loi puheessaan kyseinen vänrikki opiskeli pa- jen ja uskonnollisten yhdyskun- puolustusvoimien kirkollisel- piksi. Sota-aikana maaperä oli tien suhtautumista maanpuo- le työlle luontevan jatkumon erityisen hedelmällistä hengelli- lustukseen ruotivat kirkkojen ja sota-ajasta nykypäivään. selle työlle. Ankaran tykistötu- yhteisöjen johtajat. Käytännön len aikana raavainkin mies risti kirkollisesta työstä elävän ku- Herätyksiä kätensä, jos ei muuten niin aina- van antavat virassa nykyisin toi- teräsmyrskyssä - kin manttelinsa alla piilossa. mivat sotilaspapit. Hengellinen työ Hengellisten asioiden koros- Sodan vuosina sotilastehtä- sodan aikana tumisesta sodassa todisti myös vissä palveli noin 900 pappia. Lounaan jälkeen veteraanit ja- rovasti Erkki Kaikkonen, joka Heistä on elossa noin 80. Ko- koivat kokemuksiaan hengelli- niin ikään päätyi valitsemaan kouksessa heistä oli läsnä 27 sestä työstä sodan aikana. Ro- papin uran erään sotilaspapin pappia. Lisäksi mukana oli hei- vasti Matti Hakkarainen muis- vaikuttavan ja sattumalta vii- dän läheisiään sekä nykyisiä ja teli olleensa sotaan lähtiessään meiseksi jääneen puheen in- eläkkeellä olevia sotilaspappe- vielä epävarma kutsumukses- noittamana. Rovasti Kaarlo ja. Päätöspuheessaan kenttä- taan, mutta kertoi, kuinka ras- Mäkinenkään ei ollut saanut piispa Hannu Niskanen kutsui kaat koettelemukset kirkastivat pappisvihkimystä ennen sodan osallistujat mukaan seuraavaan elämäntehtävän pappina. Hän alkua, pappeus oli sisäistettä- kokoukseen, joka järjestetään kävi puhuttelevasti läpi erään vä kentällä. Pian hän sai op- 31.3.2010. tilanteen, jossa ankarien taiste- pia, että rauhan ajan mielikuva lujen tuoksinassa päästiin het- etäisemmästä tuomionjulistaja Varusmiespappi keksi hiljentymään ja pitämään papista eli vielä paikka paikoin Tuomas Antola 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 37

Yhteiskuntavastuullista rahapelitoimintaa 70 vuotta RAY uusii ilmettään juhlavuotenaan

Raha-automaattiyhdistys (RAY) viettää tänä vuonna 70- si on tullut kolikoiden puu- Kymmenen ministerivuotta on vuotisen toimintansa juhlavuotta Julkisoikeudellisena te kauppojen kehottaessa asi- opettanut nykyiselle RAY:n toi- yhdistyksenä se on yksinoikeudella pyörittänyt maam- akkaitaan maksamaan kortil- mitusjohtajalle paljon. me raha-automaattitoimintaa huhtikuun 1. päivästä la tasasumman. - Korostamme - RAY:ssä hanke toteutettiin 1938 lähtien. Juhlavuotenaan RAY jakaa yhteiskunnal- liiketilojen automaattejamme leikkaamalla juustohöylällä lisiin tarkoituksiin 421 miljoonaa euroa, josta 312 milj. pitäville palvelun tarvetta myös muiden järjestöjen avustuksis- euroa sosiaali- ja terveysalojen järjestöille. Jako on rahan vaihtamisessa. Pelejä on ta tarvittava rahamäärä. Tämä RAY:n historian suurin. tulevaisuudessa voitava pela- oli mitä onnistunein ratkaisu, ta sekä rahalla että pankkikor- jota muutkaan edunsaajat eivät otiemme veteraanijärjes- sinnäkin pelaamisesta tulee litiikka RAY on uudistanut teilla, Sinikka Mönkäre täh- kadehtineet. töjen saama tuki on tänä saada iloa samalla, kun sitä tie- avustusstrategiaansa käytyään dentää. Toimitusjohtaja toivoo juhla- vuonna yhteensä 1,7 milj. tyllä tavalla myös kontrolloi- laajan keskustelun asiasta jär- - Pienelle osalle ihmisiä pe- vuoden merkeissä RAY:n avus- Seuroa, josta Sotaveteraaniliiton daan. Toinen oleellinen puoli jestöjen kanssa. Strategian kol- laaminen on valitettavasti on- tamien järjestöjen korostavan osuus on 359 000 €. Lisäksi val- on järjestöjen auttaminen, jot- me päälinjausta ovat: gelma. Suhteessa väestöön sitä, mitä kaikkea nämä ovat tiokonttorille on osoitettu 109 ka vuorostaan RAY:n rahoituk- meillä ei ole enempää ongel- RAY:n avustuksella saaneet ai- milj. euroa rintamaveteraanien sella auttavat hädässä olevia ih- 1. Järjestötoiminnan edelly- mapelaajia kuin muuallakaan. kaan. Samoin sitä, minkälaisia kuntoutukseen ja sotainvalidi- misiä. tykset eli perusjärjestötoi- Toisaalta tapamme tuottaa yh- ihmisten auttamismahdolli- en hoitolaitosten menoihin. Pelitoiminnan uudistukset minnan tukeminen teiskunnalle taloudellista voit- suuksia järjestöt menettäisivät, Historiallisena siirtona val- näkyvät uusina palvelukonsep- 2. Suurten kansansairauksien toa on ylivoimainen; missään jos kilpailevat pelimuodot ja tiovalta mahdollisti viime teina. Raha-automaatteihin tu- ehkäiseminen. RAY on mu- muualla kuin meillä ei raha- Internet veisivät RAY:n pelaajat vuonna Suomen itsenäisyyden levilla ryhmäpeleillä on tule- kana aikuisiän diabetespro- automaattitoiminnalla pysty- ja järjestöjen avustusmahdolli- 90-vuotisjuhlavuoden kunni- vaisuudessa mahdollista pelata jektissa, sydänliiton erilai- tä tuottamaan yhteiskunnalle suudet. Ruotsissa valtiollinen aksi RAY:n rahoituksen kautta yhdessä ja muita pelaajia vas- sissa projekteissa, mielenter- yli 70 % palautettavaa osuutta. Svenska Spel lähti ylläpitämään sotiemme veteraanijärjestöjen taan. Sosiaalisia pelitilanteita veysasioissa yms. Kaikilla muilla keinoilla, jotka Internet-pelejä ja on nyt komis- muuton yhteisiin toimitiloihin tarjotaan uudistuvan Pajatson 3. Syrjäytyneiden ja syrjäyty- perustuvat veropohjaisuuteen, sion hampaissa. Norja taasen Helsingin Pasilaan. Yhteisti- äärellä ja pelisaleissa järjestet- misvaarassa olevien autta- jäädään alle 40 prosenttiin. kävi EFTA -tuomioistuimessa lojen vuokramenot katetaan tävissä peliturnauksissa. Joke- minen, kuten lastensuojelu- - Avustamiemme jär- saaden takaisin yksinoikeuden Tammenlehvän Perinneliitolle ripokeri- ja Pohjantähti-pelien ja päihdeasiat. jestöjen joukossa on niitäkin, ylläpitää säädeltyä raha-auto- myönnetyllä tuella. päävoitto nousee entisenlaisel- jotka auttavat ongelmapelaa- maattitoimintaa. RAY:n toimitusjohtaja Si- la panostuksella 70 euroon. En- Kun RAY:n rahasta suuri osa jia. Rahoitamme myös auttavaa Olisiko tässä valtakunnalli- nikka Mönkäre muistuttaa simmäiset Visa Electron ym. menee järjestöjen pysyviin toi- maksutonta puhelinta, johon nen kansanäänestys paikallaan, RAY:n perustehtävän olevan pankkikorteilla toimivat auto- minta-avustuksiin, liikkuma- ongelmia kokevat pelaajat voi- jos oikein tiukka paikka tulisi? raha-automaattien ja kasinope- maatit tulevat käyttöön kevään tilaa jää hyvin vähän uusille vat soittaa. - Puhuminen kansanää- lien pelaamisen järjestäminen aikana. Sähköisessä maksami- haasteille, joihin järjestöt tah- nestyksestä toisi varmasti kan- niin, että kuluttajia suojellaan sessa on automaattinen iäntar- toisivat kehittää toimintamal- ”RAY veteraanijärjestöjen san syvät rivit kertomaan mie- rahapelien haitoilta: RAY:n kistus ja pelikulutukselle asete- leja. – Käymme nyt läpi pysyvi- onneksi” lipiteensä, vaikka ei kansanää- pelien avulla voimme osallis- tut muokattavat käyttörajat. en toiminta-avustusten kritee- Mönkäre toteaa veteraanijär- nestystä järjestettäisikään. Itse tua sosiaalisen, kestävän kehi- reitä. Tasapuolisuuden vuoksi jestöjen rahoituksen siirtymi- keskustelu jo herättäisi monet tyksen ylläpitämiseen ja pela- Pelejä kehitetään olisi uusiakin järjestöjä saatava sen valtion budjetista RAY:lle pohtijat ajattelemaan, mistäs ta iloisia pelejä hyvällä omalla- Mönkäre toteaa RAY:llä olevan mukaan. Punnitsemme myös koituneen veteraanien onnek- nyt onkaan kysymys. tunnolla. Raha-automaatti on paljon haasteita pelien kehitty- parhaiden tulos- ja panostus- si. ”Ei ole joka vuosi tarvin- Suomen suosituin peli. misen saralla. suhteen vaikuttavuutta. nut taistella valtion tiukkojen Markku Rämö Taloustutkimuksen ”Yrityk- - Perinteisten automaatti- Erääksi pelaajien ongelmak- budjettikehysten puitteissa”. set ja yhteiskuntavastuu” haas- ja kasinopelien kilpailijoiksi tattelututkimuksessa kansa- ovat tulleet Internetin jakelus- laiset rankkasivat RAY:n par- sa olevat pelit, joiden avaamista haaksi yhteiskuntavastuun meillekin on ehdotettu. RAY:n kantajaksi 2007. Kansalaisten yksinoikeus nykyisellä pohjalla luottamusta parempaa lahjaa sai vahvistuksensa EY-tuomio- on Mönkäreen mukaan vaikea istuimessa 1999. Sen jälkeen ei kuvitella. EU:n piirissä ole ilmaantunut yhtään perinteistä automaat- Uusi ilme titoimintaa koskevaa proses- Juhlavuotensa merkeissä RAY sia. Jäsenmaissa kuitenkin pa- uusii ilmettään korvaamalla rikymmentä oikeusprosessia vuodelta 1968 periytyvän Leif on odottamassa ratkaisua on- Tallqvistin suunnitteleman line pelaamisen järjestelyihin. apilalogon Ilkka Kärkkäisen Maamme hallitus on vahvasti suunnittelemalla noppatun- pelimonopolimme takana sel- nuksella. Neliapila näkyy uu- vittäen eri pelimahdollisuuksia dessakin tunnuksessa ajanmu- arpajaislain kokonaisuudistuk- kaistetussa muodossa. Uuden sen puitteissa. Tavallisesta kan- ilmeen vieressä kulkee RAY:n sasta 70 % ilmoittaa selvityksen 70-vuotislogo, joka näkyy myös mukaan hyväksyvänsä RAY:n pelipisteissä ja pelisaleissa. tavan järjestää pelejä. Tärkeimpänä Sinikka Mön- käre näkee tavan järjestää pe- Uusi avustusstrategia Tapamme tuottaa yhteiskunnalle taloudellista voittoa on ylivoimainen; missään muualla kuin meil- lejä, jotka tuottavat ihmisille Ohjenuoranaan sosiaali- ja ter- lä ei raha-automaattitoiminnalla pystytä tuottamaan yhteiskunnalle yli 70 % palautettavaa osuutta, kahdenlaista mielihyvää: en- veysministeriön sosiaalipo- sanoo toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre. 38 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Kotkan Sotaveteraanien Puheenjohtaja vaihtui naisjaosto 40 vuotta Etelä-Pohjanmaalla

otkan Sotaveteraanien telä-Pohjanmaan Sota- naisjaoston 40-vuotis- veteraanipiirin vuosi- juhlapäivää vietettiin kokous pidettiin Seinä- K17. helmikuuta Kotkan kirkos- Ejoen Seurakuntakeskuksessa sa ja seurakuntakeskuksessa. 17.3.2008. Tilaisuus aloitettiin Pastori Leena Harjunpään perinteisellä alkuhartaudella, juhlapuheen aiheena olivat jonka piti rovasti Jussi Pelto- huumori, arvostus, onnistumi- Piri. Kokousedustajat viettivät nen ja välittäminen. hiljaisen hetken edellisvuonna - Välittäminen on paitsi poisnukkuneen 372:n aseveljen kiinnostusta toisesta ihmises- muistolle. tä myös huomioon ottamista, Piiriä kahdeksan vuotta joh- Nurmolainen Ville Sointula va- kuuntelemista, lohduttamista tanut Jalo E Liinamaa ei enää littiin uudeksi piirin puheen- ja rohkaisua. Voimavarojam- asettunut ehdolle. Uudeksi pu- johtajaksi. me täydentää muiden ihmisten heenjohtajaksi valittiin liik- huomioon ottaminen. Huumo- keenharjoittaja Ville Sointula Piirihallitukseen valittiin rin ja naurun merkitys on ih- Nurmosta. uusina jäseninä Kari Aholai- miselle tärkeä, mutta on vältet- Ville Sointula on pitkän lin- nen Alavudelta, Martti Tuisku tävä kyseenalaista huumoria, Kotkan Sotaveteraanien naisjaoston Varpuset-kuoron Aili Pukki jan veteraanijohtaja. Hän on Kauhajoelta, Kosti Olli Kauha- (vas) ja Kaisa Niemelä esittivät Veteraanisisarten laulun, jonka on kuten pilkkaa ja vahingoniloa. toiminut paikallisyhdistyksen valta, Alarik Syrjälä Nurmosta, säveltänyt kuoron johtajana 1979-2003 toiminut Helvi Therman. Onnistuminen on meille kai- Säestyksestä huolehti Irina Lampen. ja piirin johtotehtävissä yli 10 Ilmari Isokangas Seinäjoelta ja kille merkittävä asia. Naisjaos- vuotta. Veikko Peltola Ylihärmästä. to on onnistunut näissä asiois- sa ja on juuri siksi vielä hyvissä ensimmäinen. Sillä on jäseniä kymmenien aikana merkittävä. voimissa, totesi Leena Harjun- vielä runsaat sata ja säännöl- Tällainen myönteinen toiminta pää. liset kokoontumiset jatkuvat kutsuu mukaan yhä uudestaan. Puheenjohtaja Helvi Glad kerran kuukaudessa. Veteraa- Kymenlaakson Sotaveteraa- totesi tervehdyspuheessaan, nisisarten panos yhdistyksen nipiirin onnittelut ja terveh- että helmikuussa 1968 perus- varainhankinnassa ja virkis- dyksen toi puheenjohtaja Olavi tettu jaosto oli Kymenlaakson tystoiminnassa on ollut vuosi- Eronen.

Matti Viitanen jatkaa Pirkanmaalla irkanmaan Sotavete- ja isänmaa. Lempäälän mies- kinen Lempäälästä. Sihteerinä raanipiirin vuosikoko- kuoro juhlisti muistohetkeä toimi Seija Vehmas. us pidettiin Lempäälän laulamalla Finlandia-hymnin. Piirihallitukseen kuuluu 14 Kokouksen päätyttyä luovutettiin huomionosoitukset (vas.) Han- PManttaalitalossa 31.3. Vuosiko- Ennen kokousta piirin pu- jäsentä. Kahta lukuun ottamatta na-Liisa Saari, Jaakko Palmu, Onni Kivistö, Esko Tapio ja kultaisen ansioristin saaneet Mauno Tyynismaa, Hannu Penttinen ja Tuulik- kous valitsi yksimielisesti Mat- heenjohtaja jakoi yhdessä Nais- erovuoroiset valittiin uudelleen ki Luoma. ti Viitasen Nokialta jatkamaan toimikunnan sihteerin Mar- jatkamaan piirin hallinnointia. piirin puheenjohtajana. Ennen ja Niemen ja toiminnanjoh- Piirihallituksen uudet jäsenet varsinaisen kokouksen alkua taja Seija Vehmaksen kanssa ovat Jukka Alho Orivedeltä sekä piirin puheenjohtajan johdolla viidelle veteraanille sotavete- Mikko Selin Ylöjärveltä. Viidel- vietettiin hiljainen hetki niiden raanien kultaisen ansioristin, lä piirihallituksen jäsenellä ei ole Karhulan Veteraanitalo 515 veljen ja sisaren muistoksi, kahdelle veteraanityössä ansi- rintamatunnusta. jotka olivat kutsutut viimeiseen oituneelle henkilölle liiton an- Piirin Naistoimikunta valit- 10-vuotias iltahuutoon vuoden 2007 aika- siomitalin sekä yhteensä 27 so- si omassa kokouksessaan Raija hteistoimintasopimus na. Heidän ja sankarihaudassa taveteraanien ansioristiä. Hinkkalan johtamaan naistoi- Karhulan – Kymin So- lepäävien muistoksi sytytettiin Varsinaista kokousta johta- mikunnan toimintaa. Piirin 34 taveteraanit ry:n kanssa kolme kynttilää, koti, uskonto maan valittiin Hannu Turk- naisjaostosta yhteensä kymme- Ysolmittiin 5.12.1997. Sotiemme nen on lopettanut toimintansa veteraaneille tarkoitetut asun- jaostona. Syynä on toimihenki- not saivat ensimmäiset asuk- löiden löytäminen ikääntyvien kaansa jouluksi 1997. Talossa naisten joukosta. Naisten toi- on tällä hetkellä 23 asukasta, YLI 40 VUOTTA minta kuitenkin jatkuu, mutta sotaveteraaneja, sotainvalideja ilman kokousrutiineja. ja heidän leskiään. Savon Kuljetus Oy Lempäälän kunnanvaltuus- Talon asukkaille tarjotaan Kuopio ton puheenjohtaja Päivi Söder- arkisin asumista helpottavia www.savonkuljetus.fi ström toi kaupungin terveh- palveluja. Siivous, kauppa-asi- dyksen kokoukseen ja Lempää- ointi, ruoan valmistus ja aa- län yhdistyksen puheenjohtaja muinen kierros, jonka yhtey- Hannu Turkkinen selosti oman dessä varmistetaan asukkaan yhdistyksen toimintaa. Pekka kunto. Juhlakahvilla olivat pai- Toivonen kertoi Manttaalita- kalla yhteistoimintasopimuk- lon, entisen suojeluskuntatalon sen neljästä allekirjoittajasta historiasta. Veikko Vahva ja Arvo Jernberg (kuvassa). Seija Vehmas Roope Nieminen 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 39

Turun Sotaveteraanit ry Salossa kommandojoukkue naisjaosto 40 vuotta veteraanien apuna

unnan ja terveyskes- kuksen antamat koti- avustaja- ja terveyspal- Kvelut ovat tärkeitä yhdistyk- semme jäsenille. Yhteiskunnan voimavarat ovat kuitenkin ra- jalliset. Niinpä yhdistyksemme onkin palkannut kolme vete- raaniavustajaa (kotiavustajaa). He toimivat laaditun työnku- van mukaisesti. Kysyntä on ylittänyt optimistisimmatkin odotukset. Yhdistyksessämme on vähän yli 350 jäsentä, joilla on jokin rintamatunnus. Heis- tä kotiapua on saanut vuoden Halikossa asuvalle sotaveteraanille tehdään talveksi polttopui- aikana 103 tunnuksellista vete- ta. Kommando-joukkueen jäsenet Veikko ja Pertti Kavander työn raania tai heidän leskeään. Ve- touhussa. aisjaoston kunnioitet- henkilö. Meidän nuorempien teraani maksaa itse 10 euroa 2,5 tavan 40 vuoden toi- tehtävänä on vaalia kunnioi- tunnin työstä. Muu osa toimin- ntemme kanssa. Toiminta on toon. Noin sata veteraania tai minnan aikana ovat tettavaa perintöä ja jakaa tie- nan rahoituksesta on hoidettu vapaaehtoista, siis ilmaista ja heidän leskeään on saanut apua Ntoiminnan periaatteet suu- toa nuoremmille. Helmikuus- aktiivisesti toimivan tukijaos- sen tarkoituksena on täydentää Kommandojoukkueelta erilai- rimmalta osalta samat kuin sa 2007 pidetyssä naisjaos- ton varainhankinnalla, sotave- veteraaniavustajien työtä. sina työsuorituksina. toiminnan alkaessa. Naisjaos- ton vuosikokouksessa valittiin teraanipiirin tuella sekä yrityk- Veteraanin toivotaan olevan ton tulevaisuus näyttää hyväl- naisjaoston puheenjohtajak- siltä ja yhteisöiltä saaduilla lah- itse aktiivinen aloitteentekijä Lisää tukivoimaa ja tä. Jatkamme toimintaamme si edelleen Pirkko Kuorehjär- joituksilla. avun pyytämisessä. Joukkueen tuettavaa niin kauan kuin joukossam- vi, varapuheenjohtajana jatkaa töiden vastaanottajina ja jakaji- Joukkueemme sai lisäjäseniä, me on yksikin sotaveteraani- Marja-Liisa Harju. Kommandojoukkue na toimii kaksi yhdyshenkilöä. kun vapaaehtoiset maanpuo- työn sydämen asiaksi ottanut Veteraaneilta tuli kyselyjä saa- Ensimmäisenä työnään, elo- lustusjärjestöt ilmoittivat ha- da apua sellaisissa kotiaska- kuussa 2004, kommandojouk- lunsa auttaa sotaveteraanejam- reissa, joita veteraaniavustajat kueen 6 miestä piti klapitalkoot me. eivät jaksa eivätkä ehdi tehdä veteraanin pihalla ja siirsi kui- Kommandojoukkue auttaa 2,5 tunnin kotikäynnin aika- vat polttopuut suojaan. Tyypil- tarvittaessa myös Salon Rinta- na. Niinpä syksyllä 2004 perus- lisiä työsuorituksia ovat olleet maveteraanit ry:n ja Sotainvali- tettiin tukijaoston eläkeikäi- mm. ikkunoiden pesut, lumen dien Veljesliitto ry:n Salon seu- sistä miehistä koostuva vapaa- luonnit, nurmikon ja pensasai- dun osaston jäseniä. ehtoisryhmä, joka sai nimensä dan leikkuut, roskien ajot, mat- Jos ja kun fyysisten avustus- yhdistyksemme edesmenneen tojen tamppaukset, pienet puu- töiden osuus tulevaisuudessa sihteerin, Veikko Tähkäpään sepän työt ja veteraanien kul- vähenee, niin henkisellä sekto- spontaanista lausahduksesta: jetukset joukkueen jäsenten rilla riittää työsarkaa mm. yk- ”Kommandojoukkue!” omilla autoilla. Erikoisimmis- sinäisyyden torjunnassa. Ystä- Kommandojoukkue koostuu ta töistä mainittakoon kotona vänpalvelutoiminta on synty- runsaasta 20 jäsenestä. Joukku- yksin asuvan veteraanin koi- nyt spontaanisti kotikäyntien een ”alkupääoma” syntyi len- ran vienti eläinlääkärille ja au- yhteydessä. Ystävänpalvelu topalloilevista tukijäsenistä, ton katsastus. Työmäärältään edellyttää kommando-joukku- jotka keskiviikkoisin kokoon- suurin projekti on ollut vete- een jäsenen sitoutumista jatku- tuivat pelaamaan Salon urhei- raanilaavun pystytys Muurlan vaan kanssakäymiseen veteraa- lutalolle yhdessä veteraanijäse- Evankelisen Opiston lähimaas- nin kanssa. Ilman molemmin- Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen kymmenvuotisen toi- puolista luottamusta palvelulle minnan johdosta yhdistys järjesti veteraanijärjestöjen yhteistilois- ei ole edellytyksiä. sa Pasilassa vastaanoton lähiyhteisöjen edustajille ja yhteistyö- Veteraanien yksityisyyttä tahoille. Yhdistyksen standaari luovutettiin talousneuvos Teuvo kunnioitetaan – avun pyytäjän Alavalle (vas.) ja ministeri Jaakko Nummiselle. nimi ja kahvipöytäkeskustelu- jen sisällöt pidetään vain kom- mandojoukkueen jäsenen tie- tona.

Tauno Kauhanen jatkaa Työ on palkitsevaa - antami- Suur-Savossa sen ilo on sitä aitoa iloa. uur-Savon Sotaveteraani- Joroinen, Osmo Kuokkanen, Vapaaehtoistyömme motto- piirin vuosikokous pidet- Juva, Aarne Kärkkäinen, Mik- na on: tiin Juvalla 30.3. Tilaisuus keli, Olavi Tolonen, Pertun- OMA KOTI KULLAN KALLIS, Soli samalla Juvan Sotaveteraa- maa, Juha Korhonen, Pieksä- VETERAANEJA EI JÄTETÄ nit ry:n 40-vuotisjuhla. mäki, Lauri Majuri, Puumala, Piirin puheenjohtajaksi va- Martti Repo, Savonlinna, See- Lisätietoa: Pekka Rintola, littiin uudelleen Tauno Kauha- mi Auvinen, Sulkava ja Mauno 041 443 8442, e-mail pekka. nen Jäppilästä. Muut hallituk- Koljonen, Varkaus. [email protected] sen jäsenet ovat: Toini Hasanen, Veteraanilesken ikkunalasit pestään kirkkaiksi. Pesijänä Viljo To- Hirvensalmi, Raimo Paajanen, Pertti Pulkkinen ro. 40 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Vaasalaisten veteraanien ystävät Eero Lehtonen

utsuen, kaihoten voi jatkaa Lahdessa korsukuoro, lau- ” laa nyt päiväämme alvisodan rauhan muis- tajaksi Pentti Korpimies sekä kaunistaen”,K lauloi korsukuo- topäivänä Hämeen ryk- avustaviksi sihteereiksi Tauno ro Vaasan Rintama- ja sotave- mentin tiloissa eversti Strengell ja 011i Lindstam. teraanien tukijaoston järjes- THannu Alénin kutsumana ko- Lahden Sotaveteraanien pu- tämässä ystävänpäiväjuhlassa koontui Lahden sotaveteraani- heenjohtaja Tenho Iikkanen 16.2. Vaasan sotilaskodissa. piiri vuosikokoukseensa valiten luopui tehtävästään terveydel- Jo kahdeksatta kertaa vietet- uudelleen Eero Lehtosen piirin lisistä syistä. Hallituksen jäse- ty ystävänpäiväjuhla veti soti- puheenjohtajaksi. Varapuheen- neksi valittiin Juhani Honka- laskodin täyteen viimeistä tuo- johtajiksi valittiin Juhani Hon- niemi ja varalle Jyrki Kallio jäl- lia ja pöydänkulmaa myöden. kaniemi ja Seppo Vohlonen. jellä olevaksi kaudeksi Kaksi ja puoli tuntia kului kuin Piirisihteeriksi valittiin edel- Piirin vuosikokousta johti siivillä. Juhlaan toivat terveh- leen Lauri Pastila, taloudenhoi- Markku Ahtela dyksensä Vaasan apulaiskau- Vaasan sotilaskoti täyttyi eteistä myöten sotaveteraanien ystävän- punginjohtaja Kristina Sten- päivän juhlassa. man, Pohjanmaan sotilaslää- nin komentaja, eversti Jorma kaan suurempaa rakkautta ei neet nauttia ystävänpäivän hen- Aherto ja Vaasan suomalaisen voi osoittaa, kuin että antaa gessä mukavasta yhteishetkestä seurakunnan seurakuntapasto- henkensä ystäviensä puolesta. kauniin musiikin parissa.” ri Anne Bexar. Kaikkeen yhteiselämään pätee: Vaasan Rintama- ja sotave- Anne Bexar kertoi viisivuo- ”Olkaa toisianne kohtaan ystä- teraanit panostavat tänä vuon- tiaasta tytöstä, joka kulki äitin- vällisiä ja lempeitä ja antakaa na erityisesti vapaaehtoisuu- sä kanssa kirkon ohi. Tyttö viit- toisillenne anteeksi”. teen. Yhdistyksessä kahdeksan tasi kirkon suuntaan ja sanoi äi- Eversti Aherto totesi, että it- vuotta toiminut ja nyt 190 jäse- dilleen: tuolla ovat ne rohkeat. senäisyydestä voi kiittää so- nen vahvuinen tukijaosto etsii Äiti mietti ja kysyi lopulta tar- tiemme veteraaneja ja niitä, 300 naisen naisjaoston kanssa koittiko tyttö sankarivainajia. jotka antoivat taistelussa kal- vapaaehtoisia veteraanien, ve- Niitä juuri tyttö tarkoitti. Elet- leimpansa, henkensä. Vapaa- teraanien puolisoiden ja leskien tiin kaatuneiden muistopäivän ehtoisella maanpuolustustyöllä seuraksi ja avuksi. Olemme ky- Tilaisuuden alussa palkittiin Sotaveteraanien ansioristeillä vas. Tau- läheistä aikaa ja tyttö oli kuul- oli myös suuri merkitys sodista syneet: ”Oletko veteraanin ystä- no Strengell Lahdesta, Anna-Sofia Korremäki Hämeenkoskelta ja lut jostain miehistä, jotka olivat selviytymiselle. ”On hienoa to- vä”? Yhteiskunnan tuki ei ylety Pentti Korpimies Landesta. antaneet henkensä isänmaan deta se täällä vanhassa sotilas- kaikkeen ja yleensä kyse ei ole puolesta. Tytön mieleen oli jää- kodissa, joka on hankittu va- edes rahasta. Sukulaiset ovat nyt että he olivat rohkeita. Roh- paaehtoistoiminnan käyttöön. saattaneet kuolla tai he asuvat keita olivat myös ne, jotka jäi- Vapaaehtoinen maanpuolus- eri paikkakunnilla. Veteraani- vät henkiin. Kaikki he, jotka tustyö yhdisti koteja ja maan- väestö kokee yksinäisyyttä eri Erkki Pulli jatkaa raskaista sodan kokemuksista puolustusta. Sitä teki myös so- asumismuodoissa, ja monet ar- jaksoivat eteenpäin. ”Kun on tien aikainen viihdytystoimin- kipäivän pikku askareet saat- puheenjohtajana saanut syntyä ja kasvaa rau- ta, kun rintamilla kiertelevät tavat tuottaa ylipääsemättömiä han aikana hyvinvoivassa Suo- taiteilijat toivat sodan harmau- vaikeuksia. Tarvitaan ihmisiä, telä-Karjalan Sotavete- Lindberg Maasotakoulusta sel- messa, voi vain aavistella min- teen tervehdyksiä kotirintamal- ystäviä, arjessa yksin jääneiden raanipiirin piirikokous vitti puolustusvoimien uuden kälaista hätää ja tuskaa sotaan ta. Terveiset osoittivat, että elä- vanhusten tueksi. pidettiin Lappeenran- organisaation muutoksia yleen- liittyy niin rintamalla kuin ko- mä jatkui. Se auttoi kestämään. Vähimmillään apu voisi olla Enan Upseerikerhon tiloissa 11. sä ja erikoisesti sen vaikutusta tijoukoissa.” Raamatun mu- Niin tänäänkin – olemme voi- puhelinsoitto silloin tällöin, päivä maaliskuuta. Piirikoko- maanpuolustukseen Etelä-Kar- yhteistä ulkoilua tai juttelua uksen järjestämisestä vasta- jalassa. kahvikupin ääressä. Yhdessä- si tällä kertaa Lappeenrannan Kokouksen puheenjohtajak- olon aikana on lisäksi ainutlaa- Sotaveteraanit. si valittiin Pekka Rossi Lap- tuinen tilaisuus kuulla henki- Ennen varsinaisen kokouk- peenrannasta. Piirihallituksen lökohtaisia kokemuksia noilta sen alkua piirin puheenjohtaja ja samalla piirin puheenjohta- vaikeilta vuosilta. Kaikesta täs- Erkki Pulli jakoi yhdessä pii- jaksi valittiin edelleen yksimie- tä saa palkaksi elämänkoke- rin naistoimikunnan puheen- lisesti Erkki Pulli. Hallituksen musta sukupolvien takaa ja hy- johtajan Raija Virolaisen kans- uusiksi jäseniksi valittiin Lauri vää mieltä. sa myönnetyt valtakunnalliset Hulkkonen Lappeenrannasta Hyvää mieltä jaettiin myös ja liiton myöntämät kunnia- ja ja Pertti Ovaska Imatralta. ystävänpäiväjuhlassamme. Rei- ansiomerkit. no Peltoharjun johtaman kor- Everstiluutnantti Kimmo Vilho Malinen sukuoron lisäksi juhlassa esiin- tyivät Vaasan ylioppilaskuoro, johtajanaan Juri Kadar ja Jussi Hietikko, joka lausui Yrjö Jyl- hän runoja. Mikko Siltanen lauloi kaikkien sydämiin Vete- raanivalssin. Ohjelma päättyi ilmaisiin arpajaisiin ja yhdessä laulettuun Vaasan marssiin. ”Vain päivän säteen kulta jäi käteen, vuodet on vierineet minkä ne toi.” Tavataan vete- raanit taas vuoden kuluttua!

Kuva ja teksti: Tapani Tikkala Piirin puheenjohtaja Erkki Pulli avasi kokouksen. Kuva Pekka Hakuli. 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 41

Velkualla kohtasivat Huittisten Veteraanien Lauluveljillä veteraanit ja koululaiset 10-vuotisjuhlakonsertti

ommikoneet lensivät perustettiin varmuuden vuoksi aikki kolme Huittisten matalalla ja juoksim- pieni sotasairaala. Kun naapu- seurakuntakeskuksen ” me luistimet jalassa rin pojat tulivat arkussa sodas- salia täyttyivät, kun lammeltaP kotiin. Talvisota oli ta takaisin. Kun naiset tekivät KVeteraanien Lauluveljet piti- alkanut.” kotirintamalla miestenkin työt. vät opettaja Liisa Harjunmaan Velkuan koululaiset ja sodan Kun lotat muonittivat sotamie- johtaman 10-vuotisjuhlakon- kokeneet vanhukset kohtasivat hiä vaikkei raaka-aineissa juu- sertin. Paavo Punkari lausui Kummelissa Talvisodan päät- ri ollut kehumista. Kaalisoppaa kuulijakunnan tervetulleeksi tymisen muistopäivänä. Pai- ja hernerokkaa, hernerokkaa ja Lauluveljien puolesta . Kuoro kalle saapui toistakymmentä kaalisoppaa. Ja paleltuneita pe- perustettiin kymmenen vuot- veteraania, lottaa ja sota-ajan runoita. ta sitten, jolloin sotaveteraani, koululaista. Lapset olivat val- Nykylasten käsitys sodasta rovasti Eino Lehtisaari ja vete- mistelleet vanhuksille sota-ai- on helposti epärealistinen. Sota raanien silloinen puheenjohtaja kaan liittyviä kysymyksiä ja merkitsee hauskaa tietokonepe- Tuure Tiuttu ryhtyivät kokoa- saivat niihin todella puhutte- liä tai jännää sotaleffaa. Sodan maan kuoroa. Veteraanikuoro levia vastauksia. Keskustelu sai kokeneiden näkökulma on ko- on laulanut hengellisiä, isän- Veteraanien Lauluveljiä johtaa opettaja Liisa Harjunmaa. kylmät väreet kulkemaan pit- vin erilainen ja pysähdyttävä. maallisia ja sota-ajan lauluja ja kin selkäpiitä. Sodan todelli- Kun raavaan suomalaisen mie- on esiintynyt vuosien varrella historiikin juhlassa esitti ve- hän runon ”Laulu Kuujärves- suus avautui aivan uudella ta- hen silmistä valuvat kyyneleet veteraanien ja lottien juhlissa, teraaniveli Junno Välimaa ja tä”. valla koululaisille ja muullekin vielä monien vuosikymmenien sekä veteraaniveljien ja -sisar- kuoron esiintymisistä vuosien Loppusanat ja -rukouksen nuoremmalle väelle, kun sodan jälkeenkin sotaa muistellessa ten hautajaisissa. Myös esiinty- varrella kertoi veteraanilaulaja esitti Huittisten entinen kirk- omin silmin nähneet ja koke- ja vanha emäntä toivoo kaikes- miset itsenäisyysjuhlissa, sai- rovasti Eino Lehtisaari, Laulu- koherra Eino Orpana. neet ihmiset kertoivat, miltä ta sydämestään, ettei sotaa enää raalassa ja vanhainkodissa ovat veljien ystävä Aune Koivunen tuntui kun ”ryssän koneet lensi- ikinä Suomeen tulisi, liikahtaa kuuluneet ohjelmaan. Kuoron lausui juhlaan sopivan Yrjö Jyl- Paavo Punkari vät matalla melkein pään pääl- jotakin myös nuorison mielis- tä”, kun juostiin pommitusten sä. Suuret kiitokset kaikille kes- pelossa kesken koulutunnin kusteluun osallistuneille van- kellariin tai pelättiin miina- huksille arvokkaan ja omakoh- lastissa olleen saksalaislaivan taisen tiedon jakamisesta! saavan osuman Velkuan vesil- Keskustelun päätteeksi kou- lä. Kun kaikki ruoka ja tarvik- lulaiset lauloivat ”Olet maam- keet olivat kortilla. Kun hyvää me armahin Suomenmaa” ja Kanadan länsirannikon hyvyyttään kesävieraille mai- sitten nautittiin Helmi-kokin toa antanut emäntä joutui kä- leipomaa herkullista täytekak- KORSUKUORO räjille. Kun Palvan kouluunkin kua. West Coast Korsu Choir Sotaveteraanien talvipäivä Anjalankoskella

Suomen kiertueen konserttipaikkakunnat

pe 18.4. Oulainen Kosteenkatu 1 Merkurius-sali klo 19.00 su 20.4. Kuhmo Koulukatu 1 Kuhmotalo/Lentua-sali klo 18.00 ma 21.4. Sotkamo Akkoniementie 25 Lukion juhlasali klo 19.00 ti 22.4. Nurmes Kötsintie 2 Nurmestalo/Hannikaisen-sali klo 19.00 ymenlaakson Sotave- sen tarjosi omalla autollaan lii- ke 23.4. Heinävesi Kenttätie Yläkoulun sali klo 19.00 teraanipiiri ry:n Talvi- kuntarajoitteiselle veteraanille, to 24.4. Kitee Koulutie 3 Kiteesali klo 19.00 pe 25.4. Punkaharju Palomäentie 2 Koulun juhlasali klo 19.00 päivän tapahtuma oli joka ei voinut käyttää yhteis- la 26.4. Lappeenranta Lönnrotinkatu 1 Lönnrotin koulun juhlasali klo 15.00 KAnjalan urheilutalossa ja ym- kuljetusta. Päivän ohjelmaan su 27.4. Mikkeli Sointukatu 1 Mikaeli/Martti Talvela-sali klo 18.00 päristössä keskiviikkona 26.3. kuului luontopolku, tikan- ja Tapahtumaan osallistui kolmi- pallonheitto sekä ruokailu sensataa veteraania, puolisoa ja Tärkeintä kuitenkin on ys- tukijäsentä eri puolilta Kymen- tävien ja tuttavien tapaaminen, Ohjelma: 10 €/hlö. Veteraanitunnuksen omaavat ilmaiseksi. laaksoa. Ilman tukijäsenten tapahtuman arkipäivään tuo- Tiedustelut: 050 5600 007, 0500 981 000 apua ei tapahtumaa pystyttäi- ma vaihtelu, totesi piirin pu- si järjestämään. Esimerkillinen heenjohtaja Olavi Eronen ter- tuki oli kuljetus, jonka tukijä- vetulotoivotuksessaan. 42 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Pohjois-Pohjanmaan piirikokous Olavi Lösönen jatkaa

ohjois-Pohjanmaan So- Piirin 26-jäseniseen halli- kuaho, Paavo Kurttila jatkaa ohjois-Karjalan Sotave- Kokouksessa käsiteltiin sääntö- taveteraanipiirin vuo- tukseen tulivat uusina jäseninä asiantuntijajäsenenä. teraanipiiri piti kevätko- määräiset kevätkokouksen asiat; sikokous pidettiin Mu- Teppo Hyvärinen, Raimo Kar- Naistoimikunnan puheen- kouksen Aikuiskoulu- vuoden 2007 toimintakertomus Phoksella 29. maaliskuuta. Pii- pakka, Jukka Kesti, Risto Laiti- johtajana jatkaa Helvi Peltonen, Ptuskeskuksessa Joensuussa per- ja tilinpäätös vahvistettiin. Sota- rin naistoimikunta piti samalla nen, Seppo Pietilä ja Paavo Pik- varapuheenjohtajana Anna-Lii- jantaina 4.4.2008. Yhdistysten veteraaniliiton liittokokousedus- oman kokouksensa. Piirin 21 kuaho. Aarno Strömmer jatkaa sa Collan. edustajia kokouksessa oli 15 hen- tajaksi Turkuun nimettiin Polvi- yhdistyksestä oli koolla noin puheenjohtajana, Simo Mies- kilöä, heidän lisäkseen tilaisuu- järven yhdistyksen puheenjoh- 150 henkilöä. maa ja Atte Autio varapuheen- Martti Lamminaho dessa oli 27 muuta osallistujaa. taja Kauko Karttunen. Alkuhartauden kirjaston johtajina. Uutena jäsenenä työ- auditoriossa piti seurakunnan valiokuntaan tuli Paavo Pik- kirkkoherra Jouni Heikkinen. Kunnan tervehdyksen esitti kunnanjohtaja Jukka Syvävir- ta. Pohjan Sotilassoittokunta Kaj Skrabbin johdolla ja kant- tori Ossi Kajava juhlistivat ti- laisuutta esityksillään. Hiljainen hetki vietettiin vuoden 2007 aikana poisnuk- kuneiden 226 veljen ja sisaren muistolle. Puheenjohtaja Aar- no Strömmer kosketteli terveh- dyksessään muun muassa liiton Kokouksen aluksi muistettiin yhdistyksissä ja piirissä pitkään toi- mineita henkilöitä. Suomen Sotaveteraaniliiton ansioristit ojennet- kaikilla toimintatasoilla käyn- tiin (kuvassa oikealta) Erkki Puhakalle, Onni Ihalaiselle, Sakari Sa- nistynyttä pohdintaa järjestö- rolalle, Paavo Saviarolle, Toimi Immoselle ja Olavi Lösöselle. Lisäksi työn organisaatiomuutoksista. kuvassa ovat mitalin luovuttajat, piirin sosiaali- ja terveysneuvoja Perinteisellä ”sihteerin lauta- Irja Räty ja varapuheenjohtaja Eero Makkonen. Sotaveteraaniliiton sella” palkittiin Pyhäjoen Sota- ansioristin kevätkokouksessa sai myös Oili Olga Nieminen, mutta veteraanien ansioitunut sihtee- Raija Fröjd hoiteli tekstit ja numerot seinälle Martti Lamminahon hän ei heikentyneen liikuntakykynsä vuoksi voinut noutaa mita- ri Ulla Viirret. esiteltäviksi. Keskellä piirikokouksen puheenjohtaja Atte Autio. lia. Kuva Pentti Kankaanrinta.

Viihteelliset rosvopaisti- Olavi Eronen jatkaa puheenjohtajana tapahtumat jatkuvat Kymenlaaksossa innairin lentävä henkilö- Lentoemännät odottavat jo in- kunta tukijoineen ja yh- nolla kohtaavansa mahdolli- lavi Eronen valittiin teistyökumppaneineen simman suuren joukon kun- Kymenlaakson Sota- Fjatkaa yhteistä taivalta sotiem- niakansalaisiamme eri puolilla veteraanipiirin vuosi- me veteraanien ja puolisoiden- maatamme seuraavasti: Okokouksessa 14.3.2008 jatka- sa kanssa samalla teemalla. 28.5 Kuopiohalli yhteistyössä maan piirin puheenjohtajana. Viihteellisiä rosvopaistitilai- Kuopion varuskunnan kanssa, Eronen on myös Haminan - suuksia jatketaan samalla oh- 6.6. Oulunkylässä Helsingin Vehkalahden Sotaveteraanit ry: jelmalla, eli kyseisenä päivänä aluetoimiston tukemana, n puheenjohtaja. tilaisuus aloitetaan sotilasko- 13.6 Hämeenkyrössä Hämeen Hallitukseen valittiin kusta- tisisarten tarjoamilla munkki- aluetoimiston kanssa, kin piirin yhdistyksestä edusta- kahveilla. 27.6 Eurajoella tai Säkylässä ja, eli 14 henkilöä, ja heille hen- Kello 13.00 kajahtaa Sillan- Porin Prikaatin tukemana, kilökohtaiset varajäsenet. Uu- pään marssilaulu sotilassoitto- 1.7 Imatralla Maasotakoulun sista säännöistä johtuen kaikki kunnan säestämänä ja ohjelma kanssa yhteistyössä, hallituksen jäsenet ovat uusia alkaa. Sotilassoittokuntien li- 1.8. Rovaniemellä Lapin Len- jäseniä. Vain vuodeksi valitut säksi ovat mukana: Solistiyhtye noston ja Ilmatorjuntarykmen- arvottiin valituista. Jermut, Kanttiinin Lotat, Helka tin kanssa, Vuosiksi 2008 – 2009 tulivat ja Lassi Hynninen, Eino Grön, 8.8. Härmän kuntokeskuksessa valituiksi Paavo Kalkela (vara- Tuija Saura, Vieno Kekkonen paikallisin sotilasvoimin ja jäsen Kalervo Hellsten) Elimä- ja Marjatta Leppänen ja monta 15.8. Vaalassa Oulun aluetoi- ki; Kaarlo Pässilä (Jorma Ki- kilä (Matti Rantala) Iitti; Pentti ja jakoivat Sotaveteraaniliiton muuta, kukin sen hetkisen ti- miston tukemana. viranta) Inkeroinen – Anjala; Herranen (Kai Holmberg) Kot- myöntämät ansiomitalit eversti lanteen mukaan. Mahdollisesti pääkaupun- Ilkka Sainio (Ilkka Laine) Jaa- ka; Arto Mikkonen (Eero Nik- Petri Hulkolle Utin Jääkäriryk- Snapsit nautimme en- kiseudun ja Uudenmaan vete- la; Arvo Jernberg (Jaakko Hal- kola) Kouvola; Olavi Simonen mentistä, toimitilapäällikkö nen rosvopaistia, jossa lam- raaneille järjestetään vielä 22.8. kola) Karhula – Kymi; Reino (Ilmari Mäkelä) Kuusankoski; Timo Oksaselle Kouvolan kau- paanpaistin lisäksi edelleen oma tapahtuma Kaunialan so- Pietikäinen (Lauri Seppä) Mie- Tauno Hyppänen (Eero Pulk- pungista ja tuotantopäällikkö Koffin juomat ja Riitan her- tavammasairaalan yhteydessä. hikkälä; Esko Virtanen (Seija ki) Valkeala. Matti Laineelle UPM Kymme- kun juustot vihannesten kera. Tästä on neuvottelut vielä kes- Kottila) Pyhtää – Ruotsinpyh- Tavanomaisten vuosiko- ne Oy:stä. Arpajaiset hyvine palkintoineen ken. Kaikkiin tapahtumiin tu- tää; Jaakko Kotonen (Matti Jo- kousasioiden lisäksi hyväksyt- Vuosikokouksen jälkeen ol- ja tilaisuuden päätteeksi yhteis- lee veteraanijärjestöille kutsu kimies) Virolahti tiin toiminnanjohtajan laatima leessa hallituksen kokouksessa lauluna Veteraanin Iltahuuto. Puolustusvoimien paikallisko- Vuodeksi 2009 arvottiin va- pitkän tähtäyksen suunnitelma valittiin piirin varapuheenjoh- Esiintymispaikan ja sääolo- mentajan kautta jäsenmääriensä lituista Reijo Pajuoja (Aulis Au- vuosille 2008 – 2016 ja jatko- tajaksi Arto Mikkonen. suhteiden salliessa Ilmavoi- mukaisesti. Lisätietoa saa aina vinen) Anjalankoski; Aimo suunnitelma vuoteen 2025. mat käyvät joukkoa terveh- myös järjestelyvastavalta, Kalevi Kiukas (Matti Sahala) Hami- Vuosikokouksen alussa pu- Pertti Nieminen timässä joko ennen ruokai- Rönnqvistiltä puh 040 703 9146. na – Vehkalahti; Timo Heik- heenjohtaja ja toiminnanjohta- lua tai tilaisuuden päätteeksi. 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 43

Kalevi Pulkkinen jatkaa Keski-Suomen Golfaavat sotaveteraanit!

Sotaveteraanipiirin puheenjohtajana Sotaveteraanien green feet vieraskentillä. Alla luetellut seurat ja kenttäyhtiöt ovat Suomen Gol- veteraanipiirille kokous oli en- alkaneeseen vuoteen. Erovuo- fliiton suosituksen mukaisesti ilmoittaneet antavansa simmäinen v. 2007 hyväksyt- roisten tilalle piirihallitukseen sotaveteraaneille etuisuuksia vieraspelaamisessa seu- tyjen sääntöjen mukainen, jos- valittiin uusina jäseninä Ka- raavasti: sa siirryttiin yhden kokouksen levi Jääskeläinen Toivakasta, Green fee veloituksetta Alennettu green fee (noin 50%) malliin. Otto Saarenpää Äänekoskelta Alastaro Golf Aulangon Golfklubi Vuodelle 2008 hyväksytyssä ja Pentti Teittinen Korpilahdel- Archipelagia Golf Aura Golf Asikkalan Golfseura Eerikkala Golf toimintasuunnitelmassaan pii- ta, uudelleen valittiin Markku Aurinko Golf Helsingin Golfklubi ri painottaa toiminnasta syr- Hakanen Kivijärveltä ja Pekka Botniagolf Hiekkaharju Golf jäytymisen pysäyttämistä ja so- Helin Jyväskylästä. Keski-Suo- Espoo Ringside Golf Hirsala Golf siaalisia toimintoja. Näitä ovat men Sotaveteraanipiirin nais- Espoon Golfseura Katinkulta Golf Etelä-Pohjanmaan Golf Keimola Golf Vantaa mm. tilaisuuksien suunnitte- toimikunnan puheenjohtajana Golf Pirkkala Kullo Golf Club lussa huomioitavat kotoa kotiin jatkaa Raija Kähkölä. Golf-Porrassalmi Kultaranta Golf Club Naantali kuljetukset ja muut jäsenistön Päivää jatkettiin kokous- Golf Talma Kuortane Golf Gumböle Golf Kymen Golf korkean iän huomioivat järjes- ten jälkeen yhdessä maittavan Harjattula Golf & Country Club Master Golf Club telyt. Piirin jo 30 vuotta jär- lounaalla ja neuvottelupäivil- Hangon Golf Nordcenter Golf & Country Club Piirin puheenjohtaja Kalevi jestämät perinteiset kolme ke- lä. Tiivis tunnelma Ison Kirjan Hattula Golf Peuramaa Golf Hjortlandet Pulkkinen säleiriä kuuluvat v 2008 ohjel- Hirsikirkossa sai aikaan vilk- Helsinki City Golf Ruukkigolf Hiisi-Golf Sarfvik Golfklubi maan. kaan keskustelun käsitellyistä Hill Side Golf & CC Sea Golf Rönnäs eski-Suomen Sotavete- Kalevi Pulkkinen valittiin asioista. Mm naisten jäsenyys- Hyvinkään Golf St. Laurence Golf raanipiiri ja sen naistoi- yksimielisesti jatkamaan pii- asiat ja kuntoutuksen alueelli- Härmä Golf & Academy Tarinagolf Imatran Golf Tawast Golf mikunta kokoontuivat rin puheenjohtajana. Kiitos- nen eriarvoisuus tulivat koros- Jyväs-Golf Vanajanlinna Golf & CC K19.3.2008 vuosikokouksiinsa puheessaan hän kertoi ”per- tetusti esille. Järviseudun Golfseura Ylä-Savon Golfseura koulutus- ja konferenssikeskus heen sisäisissä hallitusneuvot- Kalajokilaakson Golf Yyteri Golf Iso Kirjaan Keuruulle. Sota- teluissa” saaneensa luvan vielä Timo Hakala Kankaisten Golf Kerigolf Konnus Golf Koski-Golf Kotojärvi Golf Huom.: Aikavarauksen yhteydes- Kytäjä Golf sä pelaaja saa tiedon mahdollisista Talvisodan muistokonsertti Kuopiossa Lahden Golf pelaamiseen ja maksuihin liitty- Laukaan Peurunkagolf vistä seurakohtaisista erityismää- Meri-Teijo Golf räyksistä. Mikkelin Golf Muuramen Golfseura ’Sotaveteraanilista’ ei ole lopulli- Nevas Golf nen vaan täydentyy ilmoitusten Nokia River Golf perusteella. Kts. netissä golf.fi Oulun Golfkerho Outokummun Golfseura Pickala Golf Club Pietarsaaren Golf - Jakobstads Golf Pirkanmaan Golf Porin Golfkerho Raahentienoon Golf Rantasalmi Golf Ruka Golf Salo Golf Suur-Helsingin Golf Tahkon Golfseura Tammer-Golf Vaasan Golf Vierumäen Golfseura Vihti Golf Viipurin Golf Virpiniemi Golf Ähtärin Golf

Talvisodan päättymisen muistokonsertti huipentui kuorojen yhteisesiintymiseen. Kuva: Taina Tam- mekann Suomen Golfliiton hallitus suosittelee etuisuuksien antamista sotaveteraaneille, jotka ovat seuraavien järjestöjen jäseniä: ohjois-Savon Sotavete- taan. Se oli vähäisen, vaatimat- Nurmi luovutti kuopiolaisel- Sotainvalidien Veljesliitto (sotainvalidipassi) raanipiirin ja kuopio- tomasti aseistetun armeijan le veteraanille ja kuoromiehel- Suomen Sotaveteraaniliitto (rintamasotilastunnus) laisten kuorojen järjes- taistelua musertavaa kalusto- le Severi Sinisalolle Mieskuo- Rintamaveteraaniliitto (rintamasotilastunnus) Ptämä Talvisodan päättymisen ja miesylivoimaa vastaan. Ihme roliiton 40-vuotisruusukkeen. Rintamanaisten liitto (rintamapalvelustunnus) muistokonsertti pidettiin Kuo- kuitenkin tapahtui. Kansamme Severi Sinisalo on vuodesta (Kyseisten henkilöiden on esitettävä invalidipassinsa tai tunnuk- pion Tuomiokirkossa 9.3. ja säilytti itsenäisyytensä. 1940 lähtien laulanut kuudessa sensa.) mukana oli seitsemän kuoroa Se siunaus, joka itsenäisyy- eri kuorossa ja Puijon Laulussa ja laulajia enemmän kuin kos- den säilymisessä osaksemme hän on laulanut hieman yli 40 kaan aikaisemmin. Kuorojen on tullut, ei perustu omaan vuotta. Hänet kutsuttiin Puijon ohjelmassa oli isänmaallisia ja erinomaisuuteemme kansa- Laulun kunniapuheenjohtajak- hengellisiä lauluja. kuntien joukossa, vaan on Ju- si vuonna 1999. Severi Sinisalo Juhlapuheessaan Kuopion malan käsittämätöntä hyvyyt- teki 1993 aloitteen kuopiolaisil- Tuomiokirkkoseurakunnan tä Kiitollisina otamme tämän le kuoroille lahjakonsertin jär- vasta valittu esipaimen tuo- lahjan vastaan ja pyydämme, jestämisestä pohjoissavolaisten miorovasti Ilpo Rannankari että osaisimme vaalia sitä hä- sotaveteraanien hyväksi. viittasi merkkipäivän sisältöön nen tahtonsa mukaan”, muis- ja sen velvoitteisiin. “13.3.1940 tutti juhlapuhuja. Mauno Ikäheimonen päättynyt talvisota oli pienen Konsertin päätteeksi Puijon kansan sota suurvaltaa vas- Laulun puheenjohtaja Tapio 44 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Harjavallan Sotaveteraanit 40 vuotta

arjavallan Sotavete- ta ja ohjattaisiin sopivaan kun- ken valmistunut pienoishisto- raaniyhdistys juh- toutukseen. Yhdistys oli tehnyt riikki viimeiseltä kymmenvuo- li 40-vuotistaivaltaan tätä tarkoittavan esityksen, joka tiskaudelta. H16. maaliskuuta Kemiran ker- kuitenkaan ei ole toteutunut. Väinö Vilponiemi, Markku hotalolla, jonne oli saapunut Muusta ohjelmasta vastasi Seppä ja Alla Valonen luovutti- kaksisatapäinen kutsuvieras- Harjavallan Soittokunta, joh- vat Tasavallan Presidentin viime joukko. tajana Asko Salminen, mies- itsenäisyyspäivänä myöntämät Juhlapuheessaan toimin- kuoro Kvartti, johtajana Martti kunniamerkit Pentti Aholalle nanjohtaja Markku Seppä kä- Nissilä sekä lausuntaa esittänyt ja Mikko Nummiselle. Sotave- sitteli mm. sotaveteraaniyh- Raili Kleemola. teraanien kultaisen ansioristin distysten toimintaa ja tavoit- Tervehdyksiä esittivät kau- sai Erkki Tammi ja sotavete- teita. Hän kiinnitti huomiota punginjohtaja Jaana Karrimaa, raanien ansioristin Väinö In- mm. kuntoutusmandol1isuuk- kirkkoherra Veijo Järvinen, kinen sekä Sotaveteraaniliiton siin ja toivoi kunnilta kiinteää tykistörykmentin komentaja, ansiomitalin ministeri Toivo T. Suomalaiset Sotaveteraanit Amerikassa yhdistys sai uuden lipun. otetta järjestettäessä veteraa- eversti Esko Hartikainen sekä Pohjala. Kultaisen ansiomerkin Sen vihki pastori Eino Salo. Lipun naulaukseen osallistui myös nien kuntoutusta. Myös vete- Satakunnan sotaveteraanipiirin saivat Ulla Aaltonen, Marjat- Kuntaliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Kimmo Kajaste. Oikealla raanin puheenvuorossa vara- puheenjohtaja Väinö Vilponie- ta Kulmala, Väinö Puustelli ja yhdistyksen puheenjohtaja Hans Nyholm. Yhdysvalloissa on ollut puheenjohtaja Timo Äimänen mi. Nuorten tervehdyksen esitti Aino Sitomaniemi. suomalaisten veteraanien toimintaa vuodesta 1934. toivoi, että veteraanien kuntou- lukiolainen Tytti Wallenius tustarve tarkistettaisiin vuosit- Juhlaväen saatavana oli Teksti: Timo Äimänen tain terveydenhuollon toimes- Timo Äimäsen toimittama äs- Kuva: Aino Mäki-Jaakkola Metso Minerals Finland Oy Tampere

Huomionosoituksen kohteet yhteiskuvassa.

Heimoveteraanien vuosikokous tämään yhteisistä asioista. Yhdis- tyksen toiminta poikkeaa ehkä ns. tavallisesta yhdistyksestä sii- nä, että jäsenet asuvat eri puolilla ja yhteiset tapaamiset rajoittuvat vuosittain pidettävään kesäjuh- laan, joulujuhlaan ja vuosiko- koukseen. Henki on kuitenkin hyvä ja yhteistyö on lujittunut vuosien varrella. Yhdistys jat- kaa toimintaa heimoveteraanien hyväksi Suomessa auttaen myös parhaansa mukaan rajan takana asuvia veteraaneja. Yhdistykses- sä on runsas kannattajajäsenten nkeriläiset ja karjalaiset hei- toimi Helsingin Sotaveteraani- joukko, joten kiitos heille kaikil- moveteraanit kokoontuivat piirin toiminnanjohtaja Rauno le tuesta. Inkeri-keskukseen, Helsin- Loukkola. Heimoveteraaneja Yhdistyksen puheenjohtaja- Ikiin vuosikokoukseen 9.4. saapui Turusta, Lappeenrannas- na jatkaa Hans-Göran Gabri- Kokouksen puheenjohtajana ta, Lahdesta ja Helsingistä päät- elsson.

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������� 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 45

Kiukaisissa puolisojäsenten tukitoimintaan vauhtia

iukaisten Sotaveteraani- Puolisot ja lesket saavat tästä killa on mahdollisuus ilmaiseen kokouksessa keväällä. Leskijä- Sotiemme Veteraanit keräyksen en hallitus päätti tam- lähtien fysioterapiahoitoja seit- jalkahoitoon kerran vuodessa. seniä kertyi jäsenrekisteriin 41. puitteissa sekä Kevyt Osasto 8 mikuun kokouksessaan semän hoitokerran sarjoissa si- Aikaisemmin veteraanien Avustamisen tärkeä osatekijä on historian julkaisutoimikunnalta Kaloittaa sotaveteraanien puoli- ten, että heille jää itse maksatta- puolisot veteraanin poismenon taloudelliset resurssit. Näitten saatu lahjoitus. Kuntouttamis- soiden ja leskien kuntoutuksen vaksi omavastuuosuutena yksi yhteydessä putosivat helpos- järjestelyissä suurena apuna on muotojen käynnistämisen ovat ja tukitoiminnan. Tiedotustilai- kolmasosa hoidon kokonaishin- ti koko yhteisön ulkopuolelle. ollut kunnan määrärahan käyt- mahdollistaneet sääntömuutok- suus pidettiin 12. maaliskuuta ja nasta eli noin 75 €. Hoitosarjoja Leskijäsenien etsiminen ja kar- tötarkoitusten laventaminen, yh- sen toteuttaminen ja oman jä- lisäksi kaikille puolisoille ja les- puolisoille ja leskille voidaan an- toitus aloitettiin sääntömuutos- distyksen oman keräystoimin- senryhmän rekisteröinti. kille lähetettiin postitse tiedote. taa joka toinen vuosi. Lisäksi kai- ten tultua hyväksytyksi vuosi- nan tehokkuus valtakunnallisen Esa Haarala Elexir BlueEyeSven Sotaveteerani 201x297 Fi.qxd:Layout 1 08-04-02 11.52 Sida 1

Kari Music & Design Meloart Salminen Ässä- rykmentin Sven näkee nyt puheen- tarkemmin! johtajaksi Strängnäsiläinen Sven Ahlberg on hiukan alvisodan päättymi- skeptinen luontaistuotteiden suhteen kuten sen 68. vuosipäivä- moni muukin. Hän tuli uteliaaksi lukiessaan, nä 13.3.2008 pidetyssä miten eräs vanhempi rouva oli saanut muun Tasevelitilaisuudessa Helsingin muassa paljon mustikkaa sisältävän Blue Eyen Työväentalon ravintola Paasi- käytöllä virkeämmät silmät. tornissa Ässä-rykmentin pe- – Monia vuosia sitten luin, miten toisen maa- rinnetoimikunnan puheenjoh- ilmansodan aikaiset lentäjät söivät mustikkaa tajaksi kutsuttiin yksimielisesti saadakseen terävämmän näön. Siksi kiinnos- Kari Salminen (69) Helsingistä. tuin ja halusin kokeilla! Hän on ollut kiinteästi muka- na Ässä-rykmentin perinnetoi- minnassa jo 1980-luvun alusta lähtien. Kari Salminen on toisen polven ässäläinen, sillä hänen isänsä korpraali Otso Salmi- nen Porvoosta taisteli talviso- dassa 9./JR11:n riveissä ja kaa- tui Turkinsaaressa 3.3.1940. Sven Ahlbergillä on takanaan sarja esimiestehtäviä ja hän päätti am- Hyvä näkö edellyttää luteiinia Aktiivipalvelusaikanaan matillisen uransa Strengnäsin liikenneturvallisuuslaitoksen johtajana. Kuinka paljon luteiinia ihmisen täytyy nauttia? Ruoan kanssa saamme Hän on nyt 85-vuotias ja erittäin reipas ja toimii edelleen kaupungin noin 2,2 mg luteiinia päivässä. Uusi tutkimus osoittaa, että päivä- Kari Salminen palveli Kaartin liikenneturvallisuusneuvoston jäsenenä. määrän tulisi olla 6-14 mg:n välillä. Keho ei voi itse tuottaa luteiinia, Pataljoonassa 1963–83. – Tunnen oloni pirteäksi ja valppaaksi, mutta silmät alkavat väsyä. vaan se on hankittava ravinnon kautta. Ässä-rykmentin perinne- Lukuhetken jälkeen tai kun ratkon ristisanoja näöstä tulee epäsel- vempi. Ikä kyllä alkaa saada otetta. Yksi kupillinen mustikoita per tabletti työssä toisen ja kolmannen pol- Blue Eye sisältää kaikista luontaistuotekaupoissa myytävistä ven ässäläisten panos on nykyi- Utelias mustikoista mustikkatuotteista korkeimman antosyanosidipitoisuuden tablettia Kun Sven luki artikkelin, että mustikkaa voimakkaasti sisältävän kohti. Yksi tabletti vastaa kupillista mustikoita. Jokainen tabletti sin yhä tärkeämpää, sillä Ässä- ravinnelisän avulla näkökyvystä voisi tulla tarkempi, hän halusi sisältää sitä paitsi 25 mg luteiinia, mikä on 8 kertaa enemmän kuin veteraanien rivit harvenevat. kokeilla. missään muussa Ruotsissa myytävissä mustikkatuotteessa. – Menin paikalliseen luontaistuotekauppaan ja osti rasian Blue Antioksidanttien tutkimusta ja luteiinin merkitystä silmän Nuoremman polven velvoitta- Eyeta. En odottanut mitään ihmetekoja, mutta olin iloinen, että tar- terveydelle tutkitaan intensiivisesti jopa Ruotsissa ja tutkijat ovat vana kunniatehtävänä on jat- vitsi ottaa vain yksi tabletti päivässä – helppo pitää siitä huoli eikä nähneet, että aineella on suuri merkitys. kaa perinnetyötä aina viimei- niin vaikeaa niellä. seen iltahuutoon saakka ja pi- Mikä on Blue Eye? Faktoja Blue Eyestä: demmällekin. Blue Eye on norjalaisen lääkärin Geir Lundin kehittämä ravintolisä. Tuote sisältää mustikkauutetta, joka on valmistettu pelkästään Blue Eye -tuotteessa on hyvä koostumus voimakkaita ruotsalaisista mustikoista, joissa on erittäin korkea antosyaanipitoi- antioksidantteja silmätoi- suus – 37, 5 mg per tabletti. Tieteellisessä kirjallisuudessa suositel- mintojen ylläpitämiseksi, laan tämän aineen korkeaa päiväannosta. jos vanheneminen on Tuote sisältää myös kehäkukista saatua luteiinia. Aine on erittäin vaikuttanut näkökykyyn voimakas antioksidantti, joka kuuluu bioflavonoidien ryhmään ja ikävuosien lisääntyessä. sitä on jopa luonnollisesti silmän verkkokalvon keskuskuopassa. Myös ylimääräinen luteiinilisä kerääntyy sinne ja myötävaikuttaa silmän terveyteen ja toimintoihin. Luteiini on toisin sanoin hyväksi näölle. Blue Eye-tuote sisältää myös muita voimakkaita antioksidantteja kuten quersetiini, rutiini, salvia, sinkki, seleeni ja E-vitamiini – ja myös Veteraani, nämä aineet ovat osoittautuneet näölle tärkeiksi. muista hakea Blue Eye:taon saatavana hyvin varustetuista luontaistuotekaupoista ja apteekeista. kuntoutukseen. Niitä voi myös tilata suoraan Elexir Nordiska AB:lta, hintaan lisätään silloin 4 euron kuljetuskustannukset. Jos sinulla on kysymyksiä koskien Blue Eye -ravintolisää, ota yhteyttä: Elexir Nordiska Suomessa: puh. 06-343 65 06 • faksi 06-343 65 02 • s-posti [email protected] • www.elexir.se 46 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Sotaveteraaniliiton SM-hiihdot Tikkakoskella

M 1919: 1) Ilvo Armas Lappi sa 13.33, 10) Huovinen Paavo 11.34, 2) Hakanpää Tauno Lap- Pohjois-Pohjanmaa 14.08 pi 14.53, 3) Haavisto Helge Hel- M 1926-27: 1) Sepponen sinki 15.26, 4) Aitto-Oja Mat- Erkki Suur-Savo 9.55, 2) Nojo- ti Pohjois-Pohjanmaa 16.27, 5) nen Osmo Vaasa 10.13, 3) Kar- Laukkanen Teuvo Pohjois-Savo hulahti Arvo Keski-Pohjanmaa 16.49 10.45, 4) Pekkala Antti Keski- M 1921-22: 1) Virtanen Oiva Suomi 11.04, 5) Pirinen Eino Lahti 11.42, 2) Vedenoja Uuno Helsinki 11.51, 6) Tikkanen Pohjois-Pohjanmaa 12.56, 3) Mauno Kanta-Häme 11.56, 7) Peussa Lauri Varsinais-Suomi Jurvanen Osmo Kymenlaakso 13.12, 3) Kousa Olli Kymen- 12.08, 8) Hietamies Esko Kan- laakso 13.12, 5) Ekman Helge ta-Häme 12.48, 9) Ostberg Uno Vaasa 13.33, 6) Vanninen Väi- Vaasa 13.22, 10) Mustonen Tau- nö Pohjois-Savo 13.52, 7) Lill- no Kanta-Häme 13.36, 11) Jo- qvist Helge Vaasa 13.54, 8) Ii- kinen Aarno Varsinais-Suomi vonen Urho Pirkanmaa 15.52 13.42, 12) Rissanen Martti Hel- M 1923: 1) Korhonen Eino sinki 15.10, 13) Jokinen Simo Pohjois-Savo 10.43, 2) Heiska- Varsinais-Suomi 15.11, 14) Hei- nen Uuno Pohjois-Savo 11.49, nonen Aaro Keski-Pohjanmaa 3) Lindholm Otto Lappi 11.53, 15.57, 15) Lösönen Olavi Poh- Lauri Peussan urakka on ohi ja kilpailunumero joutaa pois. 4) Rantio Väinö Helsinki 12.16, jois-Karjala 16.40, 16) Martta- 5) Liimatainen Taito Keski- la Martti Pohjois-Pohjanmaa - Pahus, kun kertyi paakku- oli suunnistusta ja lentopalloa- aikaan olleiden Suomen hiih- Suomi 12.39, 6) Finnilä Georg 20.16 ja suksenpohjiin, noitui yksi. - kin harrastava Erkki Luntamo, toliiton 100-vuotistapahtumi- Vaasa 13.22, 7) Norrman Gun- M 1928: 1) Lätti Erkki Kan- Alamäet luisti mutta ylämäet 93 v. Vaikka hänen osanaan oli en takia. nar Vaasa 13.48, 8) Nakari En- ta-Häme 11.01, 2) Maja Mau- lipsui, muisteli toinen. - Olisi- haavoittua molemmissa sodis- Kilpailupäivä huipentui pal- sio Helsinki 13.50, 9) Tammi- no Etelä-Pohjanmaa 11.09, 3) pa olleet eilinen auringonpais- sa, oli hänen terveytensä ja kun- kintojenjakotilaisuuteen ruo- vuori Esko Helsinki 14.45, 10) Kurkinen Eero Lappi 11.59 4) te ja pikku pakkanen, haikaili tonsa kohdallaan kisoja varten. kalassa. Osallistujamitalit ja Bergfelt Birger Vaasa 14.47, 11) Taipalus Teuvo Etelä-Pohjan- kolmas. Luntamolla ei ollut kilpailuvas- palkinnot ojensivat liiton sosi- Virkki Aimo Helsinki 15.09 maa 12.11, 5) Narakka Vilho Luonetjärven varuskunnas- tusta, sillä hän oli ainoa osallis- aalisihteeri Anni Grundström, M 1924: 1) Pöyhönen Ensio Kanta-Häme 12.42, 6) Seppälä sa Tikkakoskella hiihdettiin tuja miehet 1916 ja vanhemmat Sotaveteraanipiirin puheenjoh- Pohjois-Pohjanmaa 12.52, 2) Oiva Kanta-Häme 14.01, 7) Ii- 27. helmikuuta Sotaveteraanien -sarjassa. Salaisena aseenaan, ja taja Kalevi Pulkkinen ja itse il- Lehtinen Erkki Satakunta 13.05, vonen Heino Pirkanmaa 14.11, SM-kilpailu nollakelissä ja rän- nuorillekin suositeltavana, hän mavoimien komentaja, kenraa- 3) Hokkanen Taavi Keski-Suo- 8) Liukka Einari Etelä-Karjala täsateessa. Kehno hiihtokeli tun- piti raittiita elämäntapoja ja lii- liluutnantti Heikki Lyytinen, mi 13.20, 4) Kauranen Kaino 14.59 tui olevan suosittu puheenaihe kuntaa. joka piti myös lämminhenki- Kanta-Häme 13.24, 5) Celvin M 1932-47: 1) Hakala Eino koko päivän. Kolmen kilomet- Naiset 1927-29 -sarjassa hiih- sen kisojen päättäjäispuheen. Jarl Vaasa 13.54, 6) Snellström Etelä-Pohjanmaa 8.25, 2) Taka- rin latu-ura oli puolestaan teh- tänyt vaasalainen Eva Höög Hyvillä mielin polkaisi Eero Aarne Satakunta 14.37, 7) Mar- la Juha Keski-Pohjanmaa 9.06, ty kiitettävällä ammattitaidolla. tuli kolmanneksi tökkivällä la- Kurkinen, 80 v. onnistuneen tikainen Aulis Varsinais-Suomi 3) Taipalus Esko Etelä-Pohjan- Vähäinen lumikaan ei ollut hai- dulla. Hengityksen tasaannut- kilpailupäivän päätteeksi Mer- 15.15, 8) Makkonen Eero Poh- maa 9.16, 4) Hankilanoja Asko taksi, sillä reitti mäennyppylöi- tua maalissa Eva ei niinkään sunsa nokan kohti 700 kilo- jois-Karjala 15.17 Etelä-Pohjanmaa 9.17, 5) Luuk- neen ja monttuineen kierteli ke- kommentoinut hiihtoa kuin metrin päässä olevaa kotia Kit- M 1925: 1) Poukka Paavo konen Erkki Etelä-Karjala 9.47, säisen pururadan pohjia pitkin. hyviä järjestelyjä. Erityiset kii- tilän Sirkankylässä. Helsinki 9.39, 2) Pietiläinen 6) Huttunen Timo Pohjois- Melkein yhtä tärkeää, kuin hiih- tokset 80-vuotiaalta Evalta sai- Heino Keski-Suomi 10.02, 3) Savo 9.57, 7) Pelli Heikki Var- to, oli monelle kokoontuminen vat ystävälliset, palvelualttiit Tulokset Lintunen Aulis Helsinki 10.42, sinais-Suomi 11,43 edellisenä päivänä Ilmasota- ja reippaat varusmiehet, jot- (matka 3 km) 4) Ryynänen Viljo Helsin- Joukkuekilpailu: 1) Kanta- koulun isännöimään varuskun- ka avustivat ketterästi kaikessa N 1923: 1) Rantio Hilkka Hel- ki 11.08, 5) Jämsä Mauno Kes- Hämeen Sotaveteraanipiiri, 2) taan tapaamaan tuttuja ja kuu- mahdollisessa. Myös kasarmi- sinki 17.01 ki-Pohjanmaa 11.44, 6) Saura- Keski-Suomen Sotaveteraani- lemaan ilmavoimien esitykset en sotilasvuoteita ja varuskun- N 1924-26: 1) Halvari Laina mäki Martti Etelä-Pohjanmaa piiri, 3) Helsingin Sotaveteraa- nykymeiningistä. nan ruokia Eva piti mainioi- Keski-Suomi 15.44, 2) Vilmin- 12.24, 7) Kuutti Pentti Keski- nipiiri Keski-iältään 85-vuotiaan na. Parhaimpana saavutuksena ko Laura Pohjois-Pohjanmaa Suomi 12.27, 8) Nyman Runar kilpailijajoukon vahvuus oli Eva Höögillä on kaksi SM-kul- 16.15, 3) Perttilä Aino Vaasa Vaasa 12.41, 9) Rif Georg Vaa- Teksti ja kuvat: Kalevi Reiman peräti 127 hiihtäjää, joista nai- taa vuoden 1959 hiihdoissa Ka- 37.54 sia 19. Kaikkien hiihtoreitti oli jaanissa. Toinen mestarihiihtä- N 1927-29: 1) Niemelä Lee- sama kolme kilometriä. jä, Siiri ”Äitee” Rantanen joutui na Kanta-Häme 14.08, 2) Hasu Kilpailujen ”ikäpresidentti” jäämään kisoista pois samaan Ingrid Kymenlaakso 14.24, 3) Höög Eeva Vaasa 14.54, 4) Holm Elli Vaasa 15.21, 4) Laiti- la Paula Helsinki 15.59 N 1930: 1) Runnakko An- nikki Etelä-Pohjanmaa 10.29, 2) Palomäki Raija Keski-Suo- mi 14.21 3) Risku Liisa Ete- lä-Pohjanmaa 15.21, 4) Moila- nen Irma Keski-Suomi 16.15, 5) Pilkkakangas Toini Keski-Suo- mi 17.07 6) Tiensuu Rauni Kan- ta-Häme 21.29 M 1916: 1) Luntamo Erkki Varsinais-Suomi 14.53 M 1917: Kuusisto Arvo Kan- Ilmavoimien komentaja Heikki Lyytinen onnittelee kultamitalisti ta-Häme 28.45 Erkki Luntamoa. 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 47

Suurkiitokset Teille Sotaveteraanit ! Raimo Hakkarainen Oy Sallan aluelämpö Oy Salon Tilipalvelu Oy Mustijärventie 25, Ruutana Salla Salo Puh. 03-358 3100

Lohjan Teora Oy MPT Kuljetus Oy Itä-Suomen Saukkola Savonlinna maa- ja vesirakennus Oy Savonlinna

Seinäjoen S-Kojeisto Oy KoneNeliö Oy Savonlinna Kaatopaikkakoneet Oy Siilinjärvi Seinäjoki

Rakennus ja Saneeraus Jaana-Transport Oy Sifatek Oy Lasibox S.Halme Ky Simpele Sipoo-Box Siltakylä www.lasibox.com

Sorat ja Murskeet Kourla Oy Mondo Minerals Oy Sakki Oy Somerniemi Sotkamo Summa Puh. 0400-635 797

Konehuolto P.Orenius Oy Edustusliike Kuljetusliike Suolahti Jukka Pirskanen Ky Mikko Meri Oy Taipalsaari Tammela

Konepaja Laikko Kuljetusliike Oy Autotank Ab Tampere PG-Trans Oy Tampere Tampere

Pirkanmaan Boxi Oy Rakennus Luukila Oy Rakennustyö Lännen Lokari Tampere Tampere General Contractor puh. 040-555 2479, Tampere

Tampereen T:mi Jouni Rajala Tampereen Maalaamo Oy Tampere KA-Remontointi Oy Tampere Tampere

Tampereen Viinikankatu 49 A,33800 Tampere TI-Remontit Sähköpalvelu Oy Puh.03 - 380 5300 Tampere e-mail:[email protected], www.tevella.fi

Teuvan S-J Kiviranta Ky Kuljetus Maliniemi Oy Tesjoki Rakennuspalvelu Tornio Teuva

Tornion Insinööritoimisto Marconwest Oy KaMa-Palvelut Ky Arcus Oy Turku Tornio Turku 48 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Putkityö Mänkärlä Oy Rakennuspalvelu Trans Aarnio Oy Turku J.Tähkäpää Turku Turku

Turun Turun Rakennusteline Oy Veljekset Alitalo Oy Turku Varakonepalvelu Oy Turku Turku

Automaalaamo Järvenpään T:mi Tapsa Service Tuulos Lahtinen Oy Rakennustaito Oy Tuusula Tuusula

Kuljetusliike Rakennuspalvelu Seepsula-Yhtiöt Kaukolampi Oy Petrell Ky Tuusula Tuusula Tuusula

Ulvilan Kuljetus-Pekka Käätyjärven Lämpö Oy Suikka Oy Ulvila Uusikaupunki Uusikylä

Oravais Trafik Ab- Vaasan Kivipaino Oy HKH-Kuljetus Vaasa Oravaisten Liikenne Oy Valkeakoski Vöyri

PK-Metalli Oy Quatroll Oy Pensi Rescue Oy Vanhalinna Valkeakoski Vammala puh. 0400-783 286

www.alco.fi Autoilija Matti Piskunen Eforit Oy Vantaa Vantaa

EK-Lattiapinnoite Oy Janla Oy Kiviasennus Damados Oy Vantaa Vantaa Vantaa

Länsimäen KM Betonilattiat Oy Maalaus Riha Vantaa Kiinteistöpalvelu Oy Vantaa Vantaa

Maanrakennus Mitrak Oy Riverside Trans Oy Vantaa Vantaa

Oy Brandt Ab Oy K.Juslin Ab Pillari-Osat Oy Vantaa Vantaa Vantaa 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 49

Suomen Sotaveteraaniliiton Sotaveteraanille avantouinnin pilkkimestaruuskilpailut MM-hopeaa Lontoossa Kiteellä 27.3.2008 83-vuotias savonrantalainen TULOKSET sotaveteraani Erkki Makkonen on todellinen teräsvaari. VETERAANISARJA MIEHET – Työnteko se miehen tiellä 1. Ilmari Seppä Harjavallan Sotaveteraanit ry 1250 g pitää, pidän huolta kunnosta- 2. Sauli Suomalainen Joensuun Sotaveteraanit ry 1112 g ni esimerkiksi halon hakkuul- 3. Leo Koslonen Kuopion Sotaveteraanit ry 849 g la, uimassa käyn talvisin kol- 4. Iiro Aalto Kiteen Sotaveteraanit ry 585 g me-neljä kertaa viikossa. Tällä 5. Altti Kuusisto Nakkilan Sotaveteraanit ry 551 g hetkellä tavoitteina on avan- 6. Esko Korhonen Kiteen Sotaveteraanit ry 471 g touinnin SM-kisat ensi talve- 7. Väinö Valonen Harjavallan Sotaveteraanit ry 403 g 8. Paavali Siikamäki Kiteen Sotaveteraanit ry 307 g na Imatralla ja todennäköises- 9. Viljo Vaskelainen Joroisten Sotaveteraanit ry 215 g ti Slovakiassa kahden vuoden 10. Pauli Toivanen Kiteen Sotaveteraanit ry 193 g päästä pidettävät MM-kisat. 11. Sulo Tiainen Kiteen Sotaveteraanit ry 117 g – Niihin tähtään, jos terve- Lontoon pormestari Ken Livingstone ripusti hopeamitalin Erkki 12. Antti Huuhka Joroisten Sotaveteraanit ry 103 g yttä ja ikää riittää. Tämän vuo- Makkosen kaulaan. Vasemmalla maailmanmestari, englantilai- 13. Olavi Lösönen Kontiolahden Sotaveteraanit ry 69 g den Peurungalla pidetyistä SM- nen Cyril Wood. 14. Toivo Rosti Kiteen Sotaveteraanit ry 49 g uinneista Makkosella oli kotiin 15. Eero Makkonen Pyhäselän Sotaveteraanit ry 37 g tuomisinaan hopeinen mita- Yhteensä kisassa oli mukana keelle Itä-Karjalan kansanopis- li. Samanlainen mitali matkasi lähes 600 uijaa. ton talonmiehen virasta vuon- VETERAANISARJA NAISET miehen mukana Savonrannalle Matka kruunautui kotiin- na 1986. Eläkepäivänsä hän on 1. Anna-Liisa Tiainen Kiteen Sotaveteraanit ry 40 g myös Lontoon MM-kisoista. lähdön päivänä. Suomen Eng- aina täyttänyt tekemisellä ja ys- JOUKKUEKILPAILU, Ensi kertaa Suomen ulko- lannin suurlähetystön kommo- tävien seuralla. TUNNUKSEN OMAAVAT VETERAANIT puolella, Tooting Bec Lidon dori Kai Vartio ja lähetysneu- - Mie haluan antaa mallia 1. Satakunnan maauimalassa käytyyn MM- vos Anneli Halonen tarjosivat muille, sillä eivät kaikki rinta- Sotaveteraanipiiri ry 2204 g kisaan osallistui kaikkiaan 323 Makkoselle mitalikahvit. maveteraanit ole vielä petipoti- - Ilmari Seppä suomalaista avantouimaria. Erkki Makkonen jäi eläk- laita, Makkonen toteaa. - Altti Kuusisto - Väinö Valonen 2. Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry I 1218 g Sotaveteraanit ja rintamaveteraanit - Sauli Suomalainen - Olavi Lösönen - Eero Makkonen yhteisellä luontoretkellä Mikkelissä 3. Pohjois-Karjalan etki järjestettiin 26.3 Sotaveteraanipiiri ry II 1173 g - Iiro Aalto Veteraanisarjan voittaja hymys- Susiniemen leirikes- sä suin lumipyryssä. - Esko Korhonen kuksessa. RPäivään osallistui 56 vete- - Sulo Tiainen - Paavali Siikamäki 4. Pohjois-Karjalan - Pauli Toivonen raania. Sotaveteraanien pu- Sotaveteraanipiiri ry III 549 g - Toivo Rosti heenjohtaja Aarne Kärkkäisen tervetulotoivotusten jälkeen pääsuunnittelija Sauli Anttila kertoi ohjelman. Retkeen kuu- lui luontovaellus, tietokilpailuja ja testattiin mm. nuotion sytyt- tämistä yhdellä tikulla. Yhtei- nen ruokailu ja kahvit maistui- vat kaiken tekemisen lomassa. Mikkeliin palannut joukko oli pirteä ja tyytyväinen koke- Pilkkijät odottamassa lähtölaukausta. Kiteen kaupunginjohtaja maansa. Todettiin, että vete- Kirsi Hämäläinen valmistautuu ampumaan lähtölaukausta va- raanijärjestöjen yhteistä toi- semmalla mintaa kannattaa jatkaa. KANNATTAJAJÄSENET JA VIERAILIJAT Raili Häkkinen 1. Väinö Rahm Sumiaisten Sotaveteraanit ry 986 g 2. Armas Rytkönen Sumiaisten Sotaveteraanit ry 787 g 3. Kerttu Turunen Joroisten Sotaveteraanit ry 575 g 4. Impi Timonen Kiteen Sotaveteraanit ry 495 g 5. Marja-Liisa Pulkkanen Sumiaisten Sotaveteraanit ry 466 g 6. Elsa Tiainen Kiteen Sotaveteraanit ry 419 g 7. Esko Laasonen Tohmajärven-Värtsilän Sotaveteraanit ry 408 g 8. Eero Tossavainen Pyhäselän Sotaveteraanit ry 359 g 9. Salme Vatanen Kiteen Sotaveteraanit ry 336 g 10.Osmo Kähkönen Pyhäselän Sotaveteraanit ry 247 g 11. Reino Härö Pyhäselän Sotaveteraanit ry 135 g 12. Helli Valkeamäki Kiteen Sotaveteraanit ry 107 g KILPAILUN SUURIN KALA Armas Rytkönen Sumiaisten Sotaveteraanit ry 308 g

Arvo Kinnari, kilpailun johtaja 50 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Kirkkopäivä ja Viron 90. itsenäisyyspäivän juhlatilaisuus Tallinnassa

uomen Sotaveteraanien isänmaatanne, älkää unohtako jälkeen laulettiin Viron kansal- Viron yhdistyksen ja Vi- niitä aikoja, jotka olette siellä lislaulu. Sotahistorioitsija Kül- ron vapaustaistelijoiden eläneet. Tuskin on aurinko sil- lo Arjakas esitelmöi Suomen STallinnan yhdistyksen kirk- le maalle niin kirkkaasti pais- ja Viron kansojen välisestä so- kopäivää vietettiin Viron itse- tanut, kuin teidän päivinänne. tilaallisesta yhteistyöstä tilan- näisyyspäivän aattona Tallin- Tuskin ovat ihmiset aikaisem- teessa, missä valtion ollessa kä- nan Kaarlen kirkossa. Tähän min siellä niin onnellisina elä- det sidottuina kansalaistoimin- Tallinnan suurimman seura- neet, kuin elitte. Tuskin on siel- ta sai etusijan. kunnan pyhäkköön oli saapu- lä aikaisemmin ollut niin va- Viron vapaussodan ja vii- nut runsaasti veteraaneja puo- paata, kuin teidän ajallanne. meisten sotiemme välillä on lisoineen ja suuri joukko hei- Te olette sen maan lapsia. Siel- selvä kohtalonyhteys. Voidaan dän suomalaisia ystäviään ja lä ovat eläneet teidän vanhem- juhlallisemmin sanoa, että tukijoitaan. Virallista Suomea panne ja isovanhempanne pol- puolin ja toisin haluttiin mak- edustivat suurlähettiläs Jaakko vesta polveen aikojen saatossa. saa ne kunniavelat, jotka oli- Kalela puolisoineen sekä Vi- Teidän oikeutenne on taistella vat syntyneet ankarina vuosi- Viron puolustusministeriön myöntämän ansioristin luovuttivat roon akkreditoitu sotilasasia- sen maan puolesta.” na. Näin ollen Küllo Arjakkaan Aarno Strömmerille Villem Ahas ja Sven Ise. Kuva: Juha-Matti mies Erkki Pekonen. Rovasti Tammsalu totesi tarkastelun kohteena oli myös Martikainen Jumalanpalvelus toteutettiin saarnansa lopussa veteraani- Suomen-poikien merkitys vii- perinteisin menoin. Alttaripal- en joutuneen kokemaan pal- meksi käydyissä sodissamme veluksen suoritti Suomen-poi- jon tuskaa ja nöyryytystä, mut- 1939–44. ka Paul Saar yhdessä diakoni ta heidän tekojensa johdosta Esitelmän jälkeen Suomen Lauri Kurvitsin kanssa. Saar- menneisyyttä voi tarkastella yl- Sotaveteraaniliiton puheenjoh- nan piti rovasti Jaan Tammsa- peydellä, sillä nämä vanhat so- taja Aarno Strömmer esitti ter- lu ja kirkkomusiikista vastasi turit kirjoittivat aikanaan mon- vehdyksen niin Suomen-pojil- urkuri Marika Kahar. ta kaunista sivua Viron kansan le kuin heidän 90. itsenäisyys- Saarnassa rovasti Tammsa- ja valtion historiaan. päiväänsä juhlivalle maalleen. lu puhui ennen kaikkea enti- Jumalanpalveluksen osana Strömmerille luovutettiin Vi- sille sotilaille, jotka ovat jou- on luetella päättyneen vuoden ron puolustusvoimien II lk an- tuneet kokemaan kovia ja nä- aikana tiensä loppuun kulke- sioristi. kemään isänmaansa tuhon ja neiden nimet ja muistaa hei- Tervehdyksen jälkeen juhla- uuden nousun. Hän palautti tä yhteisesti. Rovasti Paul Saar puheen piti Sotavahinkosäätiön mieliin, mitä korpraali Ignas luki joukostamme poistunei- puheenjohtaja Peter Küttner. Tõrmaküla oli Suomen-pojil- den 46 Suomen-pojan ja 49 va- Sotavahinkosäätiö on kym- le pitämässään puheessaan Vi- paussoturin nimet. menen vuoden ajan mittavas- ron itsenäisyyspäivänä 24. hel- Juhlatilaisuuden avaussanat ti tukenut virolaisveteraaneja, Kunniapuheenjohtaja Raul Kuutma käänsi Peter Küttnerin puheen mikuuta 1944 lausunut: ”Viron lausui Suomen-poika emeritus- joten voidaan varsin hyvin to- viroksi. Kuva: Juha-Matti Martikainen miehet, älkää unohtako omaa professori Vello Salo, minkä deta, että vietettiin eräänlaista

Inkeriläiset ja karjalaiset heimoveteraanit

oistakymmentä vuotta Mutta mikä on näiden vete- Ruotsin Kruunu eli valtio siä ja itäkarjalaisia oli Suomen oli NL:ssa vankeina. Molotov sitten alkoi lehdessäm- raaniveljien ja -sisarten tausta? asutti Venäjältä valloitetuille armeijassa noin 2 400 miestä, ärjyi ja löi nyrkkiä pöytään: jos me näkyä kuvia ja uu- Mistä he tulivat julkisuuteen alueille suomalaisia 1600−1700 Heimopataljoona 3:ssa ja Eril- suomalaiset eivät heti palau- Ttisia sodanaikaisesta heimo- 1990-luvulla? Tässä yhteydessä -luvulla. Inkeriläisten asuin- linen Pataljoona 6:ssa. Heille ta inkeriläisiä ja karjalaisia vii- pataljoonasta. Virolaisista ase- karjalaisilla veteraaneilla tar- alueen keskelle perustettiin luvattiin sodan päätyttyä Suo- meiseen mieheen, puna-armei- veljistä tiedetään yhtä ja toista, koitetaan Vienan-Karjalasta, 1701 Pietari. men kansalaisuus ja rintama- ja miehittää maan. - Tiedätte koska oli olemassa Neuvosto- Petroskoin- ja Aunuksen-Kar- Vallankumouksen puhjetes- miestontti. itse, että Molotovin uhkauksis- Eesti ja sittemmin itsenäinen jalasta kotoisin olevia itäkarja- sa inkeriläisiä oli noin 150 000. Toisin kuitenkin kävi. Kun ta oli leikki kaukana, sanoin. valtio. Mutta keitä ovat inkeri- laisia heimosotureita. Heidän Heillä oli yli 300 kansakoulua, sota loppui, Neuvostoliitto vaa- Noin 5 000 inkeriläistä, sivii- läiset ja itäkarjalaiset? syntymäsijansa ovat alueilla, 32 seurakuntaa, 3−4 sanoma- ti kansalaisensa takaisin. Puna- lejä ja sotilaita, pakeni Ruotsiin, Suomen Sotaveteraaniliiton joita pyrittiin liittämään Suo- lehteä ja opettajaseminaari, armeijassa palvelleet saivat an- osa jatkoi aina Amerikkaan nuorimpia jäsenyhdistyksiä on meen maan itsenäistyessä Tar- kaikki suomenkielisiä. karia rangaistuksia, 10−25 asti. Vasta NL:n luhistumisen Inkeriläiset ja karjalaiset hei- ton rauhassa 1920. Heidän tan- vuotta työleiriä. Siperian kai- jälkeen Suomi on voinut lunas- moveteraanit ry. Se perustet- tereillaan käveli Elias Lönnrot Suomea puolustamaan voksissa menehtyi moni. taa sodanaikaiset lupauksensa. tiin 1996. Näitä veteraaneja ja ja muut runonkerääjät kootes- Tällaiseen kansalliseen saarek- Solidaarisuutta on ilmaistu mo- heidän puolisoitaan oli enim- saan Kalevalaa. keeseen Stalin kohdisti erityi- Miehityksen uhan alla nin tavoin. Valitettavasti satoja millään noin 150. Yhdistyksen sen ankaria iskuja 1930-luvul- Kun toimin Inkerin kirkon jäl- aseveljiä tämä rehti tunnustus jäsenet ovat kokoontuneet ke- Inkeriläisillä oma alue ja la. Rajan tuntumassa suoma- leenrakennustehtävissä NL:n ei enää saavuta. Ne, jotka ovat säisin Suomeen Venäjältä, Vi- kulttuuri laistaustaiset kansalaiset olivat luhistumisen aikaan, tapasin vielä keskuudessamme, kokevat rosta ja Ruotsista. Vuorollaan Väkimäärältään lukuisam- epäluotettavia. useita leireistä hengissä selvin- yhteenkuulumisen tasa-arvoi- eri varuskunnat ovat toimineet pi joukko sodassa olivat inke- Syytä olikin epäillä, sillä so- neitä miehiä. Monet olivat kat- sena. Ja me suomensuomalaiset viikonlopun tukikohtana. Va- riläiset. Heidän juurensa ovat dan aikana Puna-armeijassa keria. He katsoivat, että Suomi ilmaisemme heille varauksetto- ruskunnan komentaja on vas- Suomessa, eniten Kannaksel- palvelevia inkeriläisiä ja itä- oli pettänyt heidät. Kuuntelin man kiitollisuutemme Suomen taanottanut ohimarssin. Mars- la ja Savossa. He ovat inkerin- karjalaisia antautui suomalai- heitä hiljaa; minä en ollut kul- puolustamisesta. sirivistö on lyhentynyt vuosi suomalaisia, niin kuin Ame- sille sadoittain. Leningradin kenut vuosikausia rangaistus- vuodelta. Kokoontumisissa on rikkaan ja Ruotsiin muuttaneet länsipuolella, saksalaisten val- leirin portista marraskuun rän- Muistamme heidän monenlaista ohjelmaa, usein ovat amerikansuomalaisia ja taamilta alueilta siirrettiin Suo- täsateessa tai louhoksien onka- uhriaan retki johonkin puolustusvoimi- ruotsinsuomalaisia. Tavallises- meen noin 63 000 inkeriläis- loissa. Kuitenkin sanoin heille, Juhlavin menoin on kiinnitet- en kohteeseen tai muuten mer- ti puhutaan lyhyyden vuoksi tä, heistä osa armeijakuntoisia että Suomi oli sodan päätyttyä ty kuparilaatta sekä Riihimäen kittävään nähtävyyteen. inkeriläisistä. miehiä. Kaikkiaan inkeriläi- kurjassa jamassa. Sotavankeja että Raahen asemarakennuk- 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 51

kaksoisjuhlaa. Suomen-poiki- Suomen-poikia, osoitti miel- tansa kunniaksi täällä lahjoit- en kunniapuheenjohtaja Raul tään Viron neuvostomiehitys- tanut tänään Suomen Sotavete- Kuutma tulkitsi Küttnerin pu- tä vastaan maansa lippua ja ju- raaniliiton Viron yhdistykselle heen viroksi. listeita kantaen. Tämä virolais- eli Suomen-pojille 10 000 euroa Suomalaisista heimoista val- pakolaisten mielenosoitus teki yhdistyksen vapaasti käytettä- tiollisen itsenäisyyden ovat saa- unohtumattoman vaikutuksen väksi. Tällä ylimääräisellä lah- vuttaneet me suomalaiset ja vi- Yhdysvaltain itsenäisyyttä juh- joituksella Sotavahinkosäätiö rolaiset. Kukaan ei halua kan- livaan suureen väkijoukkoon. haluaa tukea sitä arvokasta pe- taa kahleita, vaan haluaa olla Me suomalaiset ihailemme rinnetyötä, jota Suomen-poiki- vapaa, itsenäinen ja omista asi- ja kunnioitamme Suomen-poi- en piirissä tehdään heidän hen- oistaan päättävä. Myös heimo- kia suuresti. Tämän arvonan- kisen perintönsä siirtämiseksi veljemme Inkerissä ja Karjalas- non osoituksena on Sotavahin- nuoremmille sukupolville. Vi- sa ovat tätä vapautta tavoitel- kosäätiö vuodesta 1998 lähtien rolaiselle maanpuolustustah- leet, mutta heidän unelmansa osoittanut vuosittain määrä- dolle, jonka varassa maan itse- ovat ylivoimaiset olosuhteet rahan Suomen-poikien ja hei- näisyys viime kädessä lepää, on Maaliskuun 8. päivänä luovutettiin Matti Lukkarille Viron puolus- estäneet. Suomalaisen itsenäi- dän puolisoittensa ja leskiensä ensiarvoisen tärkeää, että Suo- tusvoimien upseerin miekka kiitoksena ja tunnustuksena suuriar- voisesta työstä puolustusvoimien kehittämisessä. Luovuttajina oli- syystahdon puki sanoiksi 1800- lääkinnälliseen ja sosiaaliseen men-poikien sankarillinen ja vat oikealta puolustusministeri Jaak Aaviksoo, kenraaliluutnantti luvun patriootti Adolf Ivar Ar- tukeen. Tähän toimintaan on esimerkillinen itsenäisyystahto Johannes Kert ja majuri Marek Vitsur. vidsson sanoillaan: ”Ruotsa- Sotavahinkosäätiö kymmenen säilyy tietoisuudessa. laisia emme ole, venäläisiksi vuoden aikana (1998–2007) ja Historia on kansakunnan jä- emme halua tulla, olkaamme vielä kulumassa oleva yhdes- sennelty muisti. Viron kansan siis suomalaisia”. Virolaisiin toista vuosi 2008 mukaan lu- historiassa tässä muistissa Suo- veljiimme sovitettuina sanat ettuna myöntänyt nykyrahas- men-pojille kuuluu pysyväs- olisivat voineet kuulua: ”Sak- sa yhteensä 250 000 euroa eli ti oma lukunsa. Me Suomes- salaisia emme ole, venäläisiksi 4 milj. EEK. Tuesta ovat tulleet sa ymmärrämme hyvin, miten emme halua tulla, olkaamme osallisiksi useimmat Virossa paljon erityisesti Suomen-po- siis virolaisia”. Tämä on tullut olevat Suomen-pojat ja heidän jille on merkinnyt Viron uu- monasti mieleeni ajatellessani puolisonsa ja leskensä. Toivon, delleen saavutettu itsenäisyys Viron kansan selviytymistari- että tämä tuki on myös autta- ja sen tähänastinen reipas kehi- naa. nut Suomen-poikia heidän ar- tys. Esitän kunnioittavat onnit- Olin 60-luvun lopulla Yh- kielämänsä huolissa, sillä se on telut Suomen-pojille Viron 90. dysvaltain itsenäisyyspäivänä ollut säätiömme tarkoitus. itsenäisyyspäivän johdosta.” Vapauden patsaalla New Yor- Jotta käynnistämme nyt kissa. Täällä virolaispakolais- täällä jäisi jäljelle muutakin Nyyrikki Kurkivuori ten joukko, jonka taustavoi- kuin nämä tervehdyssanani, miin ilmeisesti kuului myös on Sotavahinkosäätiö kym- USA:ssa ja Kanadassa olevia menvuotisen avustustoimin- Viron itsenäisyyspäivän aattona luovutettiin Pärnussa Maarjamaan ristin V luokan kunniamerkki toiminnanjohtaja Markku Sepälle. Merkkiä luovuttamassa presidentti Henrik Ilves. sen seinään. Niistä lähdettiin kuljettamaan aseveljiä Neuvos- toliittoon syksyllä 1944. Viime vuonna paljastettiin Helsin- gissä Sibelius -puistossa sijait- seva graniittinen muistomerk- ki. Sen arvokkaampaa paikkaa emme voi tarjota näille veljil- lemme, jotka kaatuivat itsenäi- sen Suomen puolesta tai tuu- pertuivat pakkotyössä. Siellä puh. 010 254 3901 voi melkein kuulla Finlandia- hymnin soivan:

Oi nouse, Suomi, näytit maa- ilmalle sa, että karkoitit orjuuden, ja ettet taipunut sa sorron Kaikki proteesityöt alle. nopeasti ja kivuttomasti - myös kukkarollesi! On aamus alkanut, oi syn- nyinmaa. Olemme neuvotelleet puolestasi osamaksu- sopimuksen joten voit Leino Hassinen halutessasi maksaa laskumme myös itsellesi sopivissa kuukausierissä. Kirjoittaja on suomalainen Tervetuloa maksuttomaan sotaveteraani ja pappi, joka toi- tarkastukseen. mi Venäjällä Inkerin luterilai- sen kirkon jälleenrakennusteh- Piispa Leino Hassinen puhui inkeriläisille ja karjalaisille heimo- tävissä 1989−96, joista viimei- veteraaneille omistetun muistomerkin paljastustilaisuudessa 29. Hämeentie 10 A 1, Helsinki, Puh. (09) 56 58 560 set vuodet piispana. toukokuuta Helsingissä. Keskuskatu 9, Riihimäki, Vaahteratie 13, Oitti Puhelinvarauksella (019) 76 55 66 52 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Suomen ja Viron sotilaallinen yhteistyö Neuvostoliiton hyökkäyksen varalta 1930-luvulla

uomen sotilasjohdon tui 1930-luvun puolivälissä, Sukellusveneetkin voimien komennon alaisina. pinta-aluksille suuria, toden- aloitteesta pidettiin Tal- oli aika siirtyä harjoittelemaan mukaan sulkuun Käytännön sotaharjoitusten näköisesti peräti ratkaisevia linnassa helmikuun 1930 käytännössä yhteistoimintaa Tykistöllisen sulun lisäksi Suo- ohella rannikkotykistöjen ja tappiota. Salussa ensimmäinen Suomen virolaisten kanssa Suomenlah- mi ja Viro kiinnittivät huomio- laivastojen yhteistyötä tutkit- ja Viron merivoimien eli lai- den sulkemiseksi. Ensimmäiset ta laivastojen sodan aikaiseen tiin sekä harjoiteltiin myös vi- Yhteiset sotilaalliset vastovoimien ja rannikkotykis- suomalais-virolaisen tykistösu- yhteistyöhön. Viron laivasto rolaisten ja suomalaisten meri- intressit töjen yhteistoimintaa koskeva lun salaiset kovapanosammun- sai vuonna 1937 kaksi sukellus- voimien upseereiden yhteisissä Suunniteltu sulku vastasi täysin neuvottelu, josta kehittyi lähes nat pidettiin jo vuonna 1936. venettään, jotka oli rakennet- salaisissa sotapeleissä. Ensim- molempien maiden sotilaalli- vuosikymmenen kestänyt erit- Yhteisen sotaharjoituksen to- tu suomalaisten toiveiden mu- mäinen yhteinen, useita päiviä sia intressejä. Molemmat soti- täin salainen ja poikkeukselli- teuttaminen oli sotilaspoliit- kaisesti: niissä pystyttiin käyt- kestänyt sotapeli pidettiin Tal- lasjohdot pitivät tärkeänä sitä, sen tiivis yhteistyö. Helmikuun tisessa mielessä erittäin mer- tämään samanlaisia torpedoja linnassa Viron sotakorkeakou- että Neuvostoliiton laivasto ei 1930 neuvottelussa Viron me- kittävä askel suomalais-viro- ja miinoja kuin suomalaisissa lussa jo vuoden 1933 lopussa. pääsisi Suomenlahdelta Itäme- rivoimien komentaja ehdotti laisessa salaisessa yhteistyössä. sukellusveneissä. Yhteistyöhön Sotapeliin osallistui korkein- relle. Suomelle sulku merkitsi Suomen korkeimman sotilas- Syyskuussa 1936 pidetty ensim- myös kuului, että virolaisia lai- ta sotilasjohtoa molemmista kansainvälisellä sopimuksel- johdon edustajille, että suoma- mäinen rannikkotykistöjen yh- vasto-upseereita koulutettiin maista. Sotapelissä tutkittiin la linnoittamattomaksi määrä- laiset rakentaisivat järeän ran- teinen sotaharjoitus ja tämän- suomalaisissa sukellusveneissä. yksityiskohtaisesti Suomen ja tyn Ahvenanmaan ensimmäis- nikkotykkipatterin Porkka- kin jälkeen useat muut ennen Kesällä 1939 molempi- Viron mahdollisuuksia muo- tä todellista puolustusestettä, ja laan. Tämä Suomen puolelta, talvisotaa toteutetut maiden en maiden korkeimman soti- dostaa pitävä sulku Suomen- Ahvenanmaan takana oli Poh- tarkemmin Porkkalanniemen merivoimien - siis rannikkoty- lasjohdon luvalla järjestettiin lahden kapeimmalle kohdalle. janlahti, jota kautta Suomen Mäkiluodon saarelta toimiva kistöjen ja laivastojen - salaiset Suomenlahdella Suomen ja Sulun suunniteltiin sisältävän ajateltiin hoitavan sodan aikai- patteri voisi yhdessä Tallinnan yhteisharjoitukset ovat ainut- Viron sukellusveneiden salai- molempien maiden järeän ja sen meriliikenteensä länteen. edustalla sijaitsevan järeän ran- laatuisia niin Suomen kuin Vi- sia yhteistoimintaharjoituksia, raskaan rannikkotykistön, su- Ennen kaikkea Suomen soti- nikkotykistön kanssa yhteis- ron historiassa kuin jopa kan- joissa keskityttiin torjumaan kellusveneiden, laivaston pinta- lasjohto halusi varmistaa, että toimin sulkutulella rajoittaa tai sainvälisesti. idän suunnalta tulevaa kuvit- alusten ja ilmavoimien tiiviin Neuvostoliiton sota-alukset ei- peräti estää Neuvostoliiton lai- Viimeiset yhteiset Suomen teellista punalaivastoa tai pa- yhteistyön Neuvostoliiton lai- vät pääsisi murtautumaan Itä- vaston etenemistä Suomenlah- ja Viron salaiset sulkuammun- remminkin sen rippeitä, mi- vaston sulkemiseksi Suomen- merelle ja erityisesti Pohjanlah- den perukasta Itämerelle. nat järjestettiin vielä niinkin käli yksittäisiä Neuvostoliiton lahdelle. delle ja upottamaan Suomeen Mäkiluodon saari Porkka- myöhään kuin kesällä 1939. sota-aluksia olisi onnistunut Yhteisiä sotapelejä pidet- matkalla olevia aluksia, jotka lanniemen edustalla sijaitsi Harjoituksien tuloksena sovit- läpäisemään idempänä olleen tiin myöhemminkin. Suomen toisivat hädän hetkellä ulko- strategisesti erittäin edullises- tiin tykistösulun kehittämises- suomalais-virolaisen Suomen- merivoimien esikuntapäällik- maalaisia avustusjoukkoja suo- ti vastapäätä Tallinnan rannik- tä. Esimerkiksi vuonna 1937 lahden kapeikkoon pystytetyn kö komentaja Svante Sundman malaisten rinnalle torjumaan kolinnakkeita. Suomenlahti on yhteistoimintaharjoituksia oli tykistö-miinasulun. Suomen luonnehtikin vuonna 1936 pi- Neuvostoliiton aloittamaa tällä kohtaa ainoastaan 36 kilo- Mäkiluodossa seuraamassa Vi- ja Viron merivoimien salaiset dettyä salaista suomalais-viro- hyökkäystä. metriä leveä. Järeälle rannikko- ron rannikkotykistön komen- yhteistyösuunnitelmat meni- laista sotapeliä sanomalla, että Syksyyn 1939 mennessä tykistölle tehtyjen uudistusten taja eversti Karl Freimann esi- vät jopa niin pitkälle, että viro- ”Suomenlahden suu on veräjä. koko Suomenlahden sulkujär- myötä 12 tuuman eli 305 mm: kuntineen yhdessä Suomen laiset sukellusveneet liittyisivät Linnakkeet muodostavat verä- jestelmä oli useaan kertaan niin n tykkien kantama saatiin ulo- merivoimien johdon kanssa. sodan sytyttyä komennollisesti jän pylväät. Laivastovoimien teoriassa kuin käytännössäkin tettua yli neljäänkymmeneen Tämän harjoituksen aikana Suomen merivoimien alaisuu- tulee sulkea veräjä”. Kaiken harjoiteltu. Suomen ja Viron kilometriin. Suomalaisten ja erityisesti yhteiseen tulenjoh- teen; Suomella oli viisi ja Virol- kaikkiaan rannikkotykistön yhteiset salaiset suunnitelmat virolaisten samanlainen aseis- toon kiinnitettiin suurta huo- la kaksi sukellusvenettä, ja jos sulkutulesta, sukellusveneistä punalaivaston pussittamiseksi tus pystyi näin saamaan aukot- miota, ja niinpä virolaiset johti- Neuvostoliitto olisi hyökännyt ja miinoituksista muodostuvaa Suomenlahdelle eivät kuiten- toman sulkutulen Suomenlah- vat Suomenlahden etelärannal- samanaikaisesti Suomeen ja yhteistä sulkua pidettiin ver- kaan lopulta toteutuneet. Syys- den kapeikkoon. Yhtä kaikki, ta Suomen puolelta ampuvan Viroon, molempien maiden su- rattain vahvana esteenä, joka kuussa 1939 Viron luovutettua Porkkala-Tallinna-linja eli Suo- Mäkiluodon järeän 305 mm:n kellusveneet olisivat olleet yh- vähintään tulisi aiheuttamaan tukikohtia puna-armeijalle ja menlahden ”pullonkaula” on tykistön tulta. den yhteisen eli Suomen meri- Neuvostoliiton punalaivaston solmittua avunantosopimuk- meristrategisesti tärkein alue sen Neuvostoliiton kanssa Vi- Suomenlahdella eli kuin luotu ron korkein sotilaallinen ja po- lahden sulkemiseen vihollisen liittinen johto oli käytännössä sotalaivoilta. myöntynyt Neuvostoliiton liit- tolaiseksi. Tykistösulkua hiottiin salaisissa yhteistoiminta- Jari Leskinen harjoituksissa Valtiotieteiden tohtori Viron merivoimien komenta- Helsingin yliopiston jan ehdotuksen jälkeen Suo- poliittisen historian ja messa laadittiin välittömästi Maanpuolustuskorkeakoulun uudet meripuolustussuunnitel- sotahistorian dosentti mat, joissa esitettiin Porkkalan- niemen edustalla olevan Mä- Kirjallisuutta: kiluodon saaren vahvaa lin- Jari Leskinen: Vaiettu Suomen sil- ta. Suomen ja Viron salainen soti- noittamista järeällä tykistöllä. laallinen yhteistoiminta Neuvos- Linnakkeen rakentamista pe- toliiton varalta vuosina 1930–1939 rusteltiin juuri mahdollisuu- (Suomen Historiallinen Seura / della sulkea Suomenlahti yh- Helsinki 1997) teistoiminnassa virolaisen ran- Jari Leskinen: Veljien valtiosalai- nikkotykistön kanssa. suus. Suomen ja Viron salainen sotilaallinen yhteistyö Neuvosto- Kun Mäkiluodon linnake liiton hyökkäyksen varalle vuosina (2 kpl. 305 mm:n järeätä tyk- 1918 - 1940 (WSOY / Juva 1999) kiä panssaritornissa) valmis- 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 53

Brewster -harvinaisuus Suomeen

lmavoimien 90-vuotispäi- vän kunniaksi oli kaikessa hiljaisuudessa neuvoteltu IYhdysvaltain merivoimien il- mailumuseolta lainaksi jatko- sodan aikainen Brewster B-239 -tukialushävittäjä. Koneita os- tettiin Suomeen talvisodan ai- kana 44 kpl, mutta ne eivät ehti- neet sotatoimiin mukaan. BW- 372 -yksilö nostettiin vuonna 1998 Itä-Karjalasta Kolejärven pohjamudasta, missä se oli säi- lynyt varsin hyvin maalauksi- neen kaikkineen. Brewster B-239 on nähtävillä Keski-Suomen Ilmailumuseossa. Luutnantti Lauri Pekuri am- Tikkakoskella. Konetta voi katsella lasin takaa, koska koneen en- pui ilmataistelussa kesäkuus- tisöintiä tehdään parhaillaan ja lähempi tutustuminen siihen ei sa 1942 kyseisellä koneyksilöllä ole mahdollista. alas kaksi venäläistä Hurrica- nea. BW-372 sai kuitenkin osu- man, joka sytytti sen tuleen. Koneesta on vieläkin lasketta- vissa kymmenen 12,7 millisen luodin reikää. Pekuri työnsi pa- lavan hävittäjän pakkolaskuun alla olevaan järveen, pääsi hyp- päämään veteen ja onnistui ui- maan rantaan. Pekuri tuli kä- vellen omalle puolelle. www.bosch.fi Brewstwer -lentäjä, sittem- min Kouvolan hovioikeuden neuvos Heimo Lampi ryhtyi Brewstwer-etsintään tyttären- sä Marjan kanssa. Konetyyppiä OULUNKYLÄN oli tehty vain 508 kpl, eikä niitä KUNTOUTUSSAIRAALA tiedetty olevan yhtään jäljellä. Käskynhaltijantie 5, 00640 Helsinki Keski-Suomen ilmailumuseos- Puh. (09) 752 712 sa nähtävä Brewster-kopio on suomalaisvalmisteinen puusii- Hyvät sotiemme veteraanit! pinen Humu. Brewster on siis Tarjoamme veteraanikuntoutusta: maailmanharvinaisuus. Jatko- Avokuntoutus, yhteydenotot sodan alussa kone oli suoma- Irmeli Heikkinen, puh. (09) 7527 1546 laisten käsissä varsinainen so- Laitos- ja päiväkuntoutus, yhteydenotot takirves, tosin amerikkalaiset Leena Pentinsaari, puh. (09) 7527 2026 eivät siitä pitänet. Sillä saavu- tettiin ilmataistelujen erään- Mahdollisuus osallistua käyntipäivinä erilaisiin lainen maailmanennätys; pu- liikuntaryhmiin, valvottuun uintiin ja saunaan. dotussuhde 32:1. Eli 32 ala- Lisäksi on ruokailumahdollisuus. Keittiöstä saa ostaa sammuttua vihollista kohden mukaan myös valmisruoka-annoksen. putosi yksi Brewster. Ilmavoit- TERVETULOA! toja sillä saavutettiin 477 kpl. Noston jälkeen Brewster jou- tui venäläisten tekemien kaup- pojen ja monien vaiheiden jäl- keen Irlantiin, mistä se pää- tyi vuonna 2004 Yhdysvaltain Asiantuntevaa merivoimien ilmailumuseoon Pensacolaan Floridaan. ja ystävällistä Kone lainattiin veteraaniem- me kunniaksi Keski-Suomen ilmailumuseon haltuun 3,5 vuodeksi. Koneen saamiseksi PALVELUA maahamme kuuluu merkittä- vin ansio Ilmavoimien komen- Maanpuolustuksessa taja, kenraaliluutnantti Heikki Tervetuloa! Lyytiselle. Suomessa hävittäjä mukana SUOMEN SUURIN APTEEKKI pidetään yleisölle nähtävänä ja konservoidaan siihen kuntoon Yliopiston missä se oli järvestä noston ja Nammo Lapua Oy Apteekki PL 5, 62101 LAPUA puhdistuksen jälkeen. Helsinki • Joensuu • Jyväskylä • Kemi • Lahti • Lappeenranta Puh (06) 431 0111 • Oulu • Pori • Salo • Savonlinna • Tampere • Turku Fax (06) 431 0244 Teksti ja kuva: Kalevi Reiman www.lapua.com www.yliopistonapteekki.fi 54 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 Ihantalan ihme

esällä 2004 tuli kulu- panssarijoukoista nimeä meka- panssarit jaettiin jalkaväen tu- soitua armeijakuntaa, kussa- Hidas eteneminen jalkaväen neeksi 60 vuotta puna- nisoidut joukot. Mekanisointi eksi. Kun muun muassa Sum- kin kaksi panssaridivisioona ja tukena oli niin raskas henkinen armeijan hyökkäyksen oli eräs bolshevistisen vallan- massa puna-armeijan jalkaväen yksi mekanisoitu (moottoroitu) taakka, että muuta oli mahdo- Kpysäyttämisestä Ihantalassa. Se kumouksen iskusana, kaikki oli eteneminen pysäytettiin jalka- jalkaväkidivisioona, mootto- ton edes ajatella. Näin on tänä takasi Suomen itsenäisyyden. mekanisoitava mm maatalous. väen aseittemme tulella, pans- roitua tykistöä ja muita asela- päivänä myös Suomessa. Meillä Tuosta taistelusta tehty eloku- Vuonna 1937 armeijakuntia oli sarit olivat tehneet tehtävänsä, jeja. Armeijakuntaan kuului 1 uskotaan myös, että muualla- va on antanut paljon aihetta tä- seitsemän, kussakin 500 panssa- ne olivat tukeneet jalkaväkeä ja 031 panssarivaunua, 268 pans- kin käytetään panssareita vain män tärkeän taistelun muiste- rivaunua. Tarkoituksena oli pe- vetäytyivät takaisin. sariautoa ja 100 kenttätykkiä. jalkaväen tukemiseen. Kun luun lehdissä. rustaa niitä lisää. Vuonna 1937 Talvisodassa puna-armei- Puna-armeija oli ryhmitetty marsalkka Malinovski vieraili Torjuntavoiton teki mahdol- Stalin aloitti sodan puna-armei- jalla oli rintamillamme lähes 7 1941 hyökkäykseen Keski-Eu- Parolassa 1960-luvulla ja hänel- liseksi kolme tekijää: Suoma- jaa vastaan. Ensimmäisten te- 000 panssarivaunua. Niistä tu- rooppaan maailman vallan- le esitettiin taistelunäytöksessä laisten peräänantamaton tais- loitettujen joukossa oli nopean hottiin 2 228. Vertailuna mai- kumouksen toteuttamiseksi. panssareitten käyttöä jalkaväen telu, saksalaisten tuki ja puna- panssaritaktiikan kehittäjä mar- nittakoon, että Saksan aloitta- Saksa aloitti kuitenkin hyök- tukemiseen, hän sanoi:”Hyvät armeijan ylimmän johdon, salkka Tuhatsevki ja seuraavana essa 1941 hyökkäyksen Neu- käyksen ensin. Vuoden 1941 miehet mitä te teette?”. Mitä Stalinin johtaman Stavkan, te- vuonna panssarijoukkojen ko- vostoliittoon heillä oli vain 3 taisteluissa kaikki puna-armei- hän tuolla tarkoitti, ei Suomes- kemät strategiset virheet. Juuri mentaja Halepski. Samalla tuo- 700 panssaria puna-armeijan jan mekanisoidut armeijakun- sa ymmärretty. nämä virheet loivat edellytyk- mittiin heidän kehittämä nopea 25 000 panssaria vastaan. nat tuhottiin. Niiden rippeis- Monien epäonnistumisien set Talin - Ihantalan taistelulle. panssaritaktiikka marxilais-le- Ensimmäisenä maailmas- tä ja uusista panssarivaunuista jälkeen puna-armeijan uusi- Entä tekikö Suomen Päämajan niniläiseen ajatteluun sopimat- sa nopeaa panssaritaktiikkaa perustettiin jalkaväen tukiteh- en panssariyhtymien onnistui virheitä. Teki, mutta se on toi- tomaksi, taantumukselliseksi ja käyttivät saksalaiset hyökä- täviin panssariprikaateja, jotka vihdoin vuoden 1942 lopulla nen juttu. porvarilliseksi. Stalinin käskys- tessään Puolaan syksyllä 1939. säilyivät sodan loppuun. saartaa saksalaiset nopealla is- Puna-armeijalla oli Saksan tä panssareita sai käyttää vain Menestys oli murskaava. Puo- Vuonna 1942 alkoi panssa- kulla Stalingradiin hyökäten vastaisella rintamalla noin 2,5- jalkaväen tukemiseen. Hän ni- lan kokemuksia sen paremmin riarmeijakuntien ja mekanisoi- luoteesta 900 panssarin voi- kertainen miesylivoima, vielä mesi tämän taktiikan proletaa- kuin Talvisotamme kokemuk- tujen armeijakuntien perusta- malla ja kaakosta 250 panssa- suurempi panssariylivoima ja risten massojen taktiikaksi. Jal- sia ei käytetty Puna-armeijas- minen uudelleen. Molemmat rin voimalla. Etenemisnopeus sekä moninkertainen tykistön kaväki ja panssarit hyökkäsivät sa hyväksi panssaritaktiikan vastasivat kooltaan saksalais- oli 30-40 km päivässä. ylivoima. Samankaltaisella yli- sekavana laumana. Panssariar- kehittämiseksi. Vasta Saksan ta panssaridivisioonaa. Armei- Myöhemmissä taisteluissa voimalla ajateltiin myös Suo- meijakunnat purettiin ja pans- hyökkäys keväällä 1940 Rans- jakunnat perustettiin jalkavä- mm 22.6.1944 alkaneen Val- men valtaamisen olevan mah- sarit jaettiin jalkaväen tueksi. kaan sai Stalinin toteamaan en tukitehtävissä toimineista ko-Venäjän hyökkäyksen aika- dollista. Talvisotamme syttyessä 1939 oli panssariarmeijakuntien lak- panssariprikaateista. Armeija- na panssariyhtymien nopeus Suomen armeijan riveissä jäljellä vain 10. Panssariarmei- kauttamisen ja nopean pans- kunnilla oli suuria vaikeuksia oli vieläkin suurempi ja saksa- oli kesällä 1944 noin 460 000 jakunta. Se oli tarkoitus käyt- saritaktiikan tuhoamisen suu- toteuttaa nopeaa panssaritak- laiset kärsivät vieläkin suurem- miestä, Pohjois-Suomessa oli tää nopeaan ja syvään murtoon reksi virheeksi. Heti kopioitiin tiikkaa, sillä jalkaväen tukemi- mat tappiot kuin Stalingradissa noin 200 000 saksalaista, jotka Karjalan kannaksella. Armeija- saksalaiset kokoonpanot ja no- nen oli juurtunut syvään johta- Hitlerin otettua käyttöön pai- olivat opetelleet kolme vuotta kunta kuitenkin lakkautettiin ja peasti perustettiin 29 mekani- jiin ja joukkoihin. kallispuolustuksen, josta hän taistelemaan pohjoisen olosuh- käytti nimeä linnoitetut alueet. teissa ja myös oppineet. Näin hän tuhosi Saksan puo- Suomen rintamalla pans- lustuksen. sariylivoima oli 10-kertainen. Suuren isänmaallisen sodan Suomen armeijan panssarijou- aikana noin puolet puna-ar- kot käsittivät pääasiassa puna- meijan panssareista oli nopeis- armeijalta jo Talvisodassa val- sa panssariyhtymissä ja puo- lattuja taistelukelvottomia let jalkaväen tukitehtävissä. panssarivaunuja. Jos panssari- Yleensä puna-armeijan jalka- ylivoima lasketaan vain taiste- väki ei kyennyt hyökkäämään lukelpoisissa panssareissa yli- ilman panssarien tukea. Siihen voima oli 21:1566, siis 74-ker- käytettiin myös kiinteätornisia tainen. Panssarintorjunta-aseet panssarivaunuja, rynnäkkö- tasoittivat panssariylivoimaa. tykkejä. Proletaaristen massojen Suomen rintaman taktiikka virheet 1944 Suurta ylivoimaa Stavka käyt- Stavka, Stalinin sodanjohdon ti kuitenkin virheellisesti. Vir- esikunta, keskitti Karjalan kan- heistä suurin liittyi panssareit- nakselle 850 panssaria ja taiste- ten käyttöperiaatteeseen. luiden aikana tuli vielä täyden- Panssareitten käyttö jalkavä- nystä noin 224 panssarivaunua. en tukemiseen oli puna-armei- Syvärin rintamalle ja Maaselän jan johtava käyttöperiaate vuo- kannakselle ryhmitettiin 492 Portinhoikan taistelussa 1944 vallattu JSU-152 rynnäkkötykki. desta 1918. Tällöin etenemis- Puna-armeijalle valmistettiin jo 1939 kiinteätornisia panssarivaunuja, joista käytettiin nimeä SU= panssaria. Yhteensä maatam- vauhti on muutama kilometri itseliikkuva tykki. Saksalaisia kopioiden sarjavalmistus alkoi 1942. me vastaan keskitettiin 1 566 päivässä. Puna-armeijassa oli Vuoden 1943 lopulla Tseljabinskin panssarivaunutehtaassa asennettiin JS:n runkoon 152 mm:n panssaria. kehitetty toisenlainenkin käyt- tykki. Vaunu sai nimen JSU-152. Valmistus päättyi vasta vuoden 1964 aikana. töperiaate. Siinä käytettiin Kesäkuussa 1944 majuri Mikkolan johdolla alkoi omien panssareitten vastahyökkäys 25. kesäkuu- Strateginen virhe 1 panssareitten nopeutta hyväk- ta. Lähellä Portinhoikan risteystä kohdattiin JSU-152. Joka seisoi vaurioituneena. Se oli saanut 75 Proletaaristen massojen pans- si. Sitä varten perustettiin 1932 mm:n alikaliiperi ammuksen osuman asekilven alapuolelle rungon oikeaan reunaan. Panssaridivi- saritaktiikka. Suomen rinta- sioonan pst-tykkijoukkueen johtaja vänrikki Pentti Hiltunen nousi vaunun kannelle. Kun vaunusta eri aselajeista täysin moottoroi- malla kaikki panssarit käy- heitettiin käsikranaatteja hän sai siepattua yhden ja heitti sen takaisin vaunun sisälle. Koko miehis- tu mekanisoitu armeijakunta. tö kuoli. Samalla osui vaunu vierellä olleeseen puhelin pylvääseen T-34-85:n sirpalekranaatti, jolloin tettiin jalkaväen tukemiseen, Se oli maailman ensimmäinen vänrikki Hiltunen haavoittui vaikeasti. Vuonna 1989 sirpaleet lähtivät liikkeelle. Kaulasta ja hartioista etenemisvauhti oli tällöin kor- panssariarmeijakunta. Venä- löytyi 76 sirpaletta. Suurin oli 4 cm pitkä, johon Hiltunen menehtyi. keintaan muutama kilomet- läiset käyttivät tuohon aikaan JSU-152 toimitettiin korjaamolle ja lopulta Panssarimuseoon. ri päivässä. Hidas eteneminen 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 55 vaikutti kaikkein ratkaisevim- jälkeen sotaharjoituksissa. Se min puolustuksemme onnistu- saneli aina harjoituksen kehit- miseen ja puna-armeijan hyök- tämisen niin, että pyöriä ei me- käyksen epäonnistumiseen. Ja- netetty. Hyökkääjän nopea ete- lan liikkuvat joukkomme eivät neminen ei harjoituksissa voi- jääneet saarrettuna hyökkää- nut tulla kysymykseen. jän selustaan, vaan ne säilyivät 21:n kömpelön Sturmin tais- melko hyvin komentajien joh- telulla ei keskitettyä nopeaa dossa. hyökkäystä olisi voitu torjua. Jos Karjalan kannakselle Hevosvetoinen kenttätykis- ryhmitetyt 850 panssarivaunua tömme ja jalkaväki olisi jäänyt olivat olleet nopeissa yhtymis- panssareitten jalkoihin. Sanalla sä jo 30-40 km:n etenemisno- sanoen nopea eteneminen olisi peus päivässä olisi saanut Kar- saattanut joukkomme Panssa- jalan kannaksen puolustuksen ridivisioonaa myöten sekasor- sekasortoon. Valkeasaaressa jo toon ja joukot olisivat vaeltaneet ensimmäisenä taistelupäivänä sotavankeuteen. Tie Helsinkiin olisivat panssarit voineet ajaa olisi ollut auki. Puna-armei- puolustuksemme läpi. Etulin- jan panssarit olisivat ohittaneet jan joukoilla ei ollut kuin ni- Viipurin ja Ihantalan paljon meksi panssarintorjunta-asei- ennen kuin sinne olisi saapu- ta. Saksasta hankitut panssa- nut joukkojamme Itä-Karjalas- rinyrkit ja panssarinkauhut ta. Juuri näin kävi saksalaisille T-26 oli suomalaisten käytössä mm. Aunuksessa 1941. Ne kuuluivat tuolloin maamme ainoaan, evl. olivat pääosaksi varikoissa, muun muassa 22.6.1944 alka- S Björkmanin komentamaan Panssaripataljoonaan. T-26 oli Talvisodan ajan puna-armeijan yleisin panssarivaunu ja niitä vallattiin noin 200. Puna-armeijan käytöstä ne poistuivat 1941. Suomella oli eikä edes käyttöohjeita ollut neessa puna-armeijan hyökkä- käytössään kesän 1944 aikana noin 100 T-26 panssarivaunua. Suomen armeijan käytöstä ne pois- suomennettu. Valkeasaaressa yksessä. 285 000 kaatui ja jäi tettiin 1959. ja vielä Kuuterselässä joukoil- vangiksi, hajalle lyötyjä saksa- le jaetut nyrkit ja kauhut jäivät laisia jäi selustaan 10 000 - 15 pakkauslaatikoissa hyökkääjän 000. Kahdeksan viikon vael- kahden päivän myöhästymi- lustuksemme kestävyyteen vuotiaat nuorukaiset, joilla oli sotasaaliiksi. Menestys olisi ol- luksen jälkeen 800 miestä pääsi nen olisi ollut Ihantalan puo- Pohjois-Suomessa olleet sak- kuitenkin vankkumaton taiste- lut vielä suurempi, jos kaikki omille linjoille vaellettuaan lin- lustukselle kohtalokas. Miksi salaiset joukot. Jos niitä ei oli- luhenki. He muodostivat mars- Suomen rintamalle keskitetyt nun tietä 450 kilometriä. 60 000 puna-armeijan menetteli näin. si ollut, pohjoisessa olisi pitänyt kin viimeisen reservin. panssarit olivat olleet Karjalan vankia marssitettiin Punaisella Se oli heidän syvälle juurtunut olla 3 - 4 suomalaista divisioo- Vaikka kaikki voimamme kannaksella. torilla, joukossa 19 kenraalia. tapa Saksan rintamalla jokai- naa. Pohjois-Suomen saksalai- oli käytetty, armeijamme oli Kesällä 1944 divisioonam- Stavkan virheellinen pans- sessa suuressa hyökkäyksessä. silla joukoilla oli jo sodan alus- rauhan tullessa taistelukun- me ja prikaatit liikkuivat jalan sareitten käyttö loi mahdolli- sa ollut tärkeä merkitys. Ilman nossa ja ampumatarvikkeita ja huolto oli pääosin hevosve- suudet Talin-Ihantalan taiste- Strateginen virhe 4 niitä joukkomme tuskin olisi- oli vielä runsaasti. Tilanne oli toista kuten tykistökin. Nope- lulle. Se pelasti Suomen. Valtavan ilmaylivoiman vir- vat voineet edetä Itä-Karjalaan täysin toisenlainen kuin Talvi- asti liikkuvia joukkoja oli vain heellinen käyttö. Jos ilmavoi- ja pitää asemiaan asemasota- sodan päättyessä. Silloin puo- Panssaridivisioona, vahvuus Strateginen virhe 2 mat olisivat tuhonneet Itä-Kar- kauden aikana. lustus oli romahtamispisteessä. noin 9 300 miestä. Pääosan Panssareitta jaettiin kolmeen jalassa olleet sillat ja junien ve- Viipurinlahden puolustuk- Hitaasti liikkuvalla ylivoimai- muodosti Jääkäriprikaati, jon- suuntaan. Kun Ihantalan tais- turit, divisioonamme eivät olisi seen kesällä 1944 saapunut sak- sella massalla voidaan päästä ka iskuvoima, jääkäripataljoo- telua käytiin, lähes kaikki Kar- saapuneet milloinkaan Ihanta- salainen Greif-divisioona tor- ajan mittaan voitolle. nat liikkuivat polkupyörillä, jalan kannaksella toimineet laan. Nyt ne ehtivät saapumisen jui ratkaisuun pyrkineen mai- Ihantalan taistelu ja itära- huolto oli moottoroitu. Pans- Puna-armeijan panssarit oli tu- jälkeen ryhmittyä viime tingas- hinnousun Viipurinlahdella. jamme puolustajat olivat aino- sarivaunuja oli Panssaridivisi- hottu. Vaikka eteneminen oli sa puolustukseen tukkimaan Tärkeää oli myös saksalaisen at, joissa puna-armeijan hyök- oonassa 140. Taistelukelpoisia hidasta kaikkien panssareitten syntyneitä aukkoja. Puna-il- ilmataisteluosasto Kuhlmeyn käys pysäytettiin puolustajien panssareita oli vain 21 kpl Stu keskittäminen Karjalan kan- mavoimien hyökkäykset kulje- toiminta. Sen käytössä oli ensi vaeltamatta sotavankeuteen. 40 rynnäkkötykkiä, kiinteätor- nakselle, olisi tuottanut puo- tuksiamme vastaan aiheuttivat linjan koneita enemmän kuin Saksalaiset pystyivät torjumaan nista panssarivaunua. Ne oli- lustuksellemme äärimmäisiä vain pieniä myöhästymisiä. omilla ilmavoimillamme. puna-armeijan rajut hyökkäyk- vat Suomen armeijan parhaat vaikeuksia. Ihantalassa olisi ol- Puna-armeijan hyökkäyk- set vain Kuurinmaan motissa panssarit ja Saksan armeijan lut panssareita vielä noin 500 Kumpi voitti sen pysäyttäminen oli veitsen lokakuun 10. päivästä 1944 so- huonoimmat. Vain näiden vau- uusiin hyökkäyksiin silloin, Kuten alussa mainitsin, virheis- terällä. Kaikki liikenevät di- dan loppuun. Motista vaelsi so- nujen tykki läpäisi puna-armei- kun hyökkäys pysähtyi voimi- tä pahin oli panssareitten käyt- visioonat oli ryhmitetty puo- tavankeuteen 203 000 miestä jan T-34 ja JS 2 vaunujen pans- en puutteeseen. Laatokan Kar- tö jalkaväen tukemiseen. Hidas lustukseen painopisteen olles- joukossa 41 kenraalia. sarit. Vain Stu 40 vaunuissa oli jalasta olisi ollut pakko vetäy- hyökkäysvauhti loi joukoillem- sa Ihantalan alueella. Yhden- Voisiko Ihantalan tapainen liikkeen aikana toimivat radi- tyä, jos Ihantalan puolustus oli- me edellytykset luoda voima- kin divisioonan puuttuminen ratkaisutaistelu olla tulevaisuu- ot ja kunnolliset tähystys- ja si murtunut. kas puolustus Talin - Ihantalan olisi merkinnyt puolustuksen dessa mahdollinen. Ei. tähtäysvälineet. Mitään muuta alueelle. Jos panssareita oli- murtumista. Sotureitemme sit- Sellaisen vihollisen pysäyt- joukkoa ei voitu johtaa liikkeen Strateginen virhe 3 si käytetty nopeaan etenemi- keä taistelu tuotti puna-armei- tämiseen, joka Ihantalassa koh- aikana, ei edes Panssaridivisi- Hyökkäys aloitettiin ensin Kar- seen, muilla Stavkan tekemil- jan joukoille niin suuret tappi- dattiin, armeijallamme ei ole oonaa. Miten Panssaridivisioo- jalan kannaksella ja myöhem- lä virheillä ei olisi ollut mitään ot, että hyökkäyskyky loppui. mitään mahdollisuuksia puhu- nan olisi käynyt, jos puna-ar- min Itä-Karjalassa. Jos hyökkä- merkitystä. Nopeat panssari- Stalin ei voinut irrottaa Saksan mattakaan nopean panssari- meijan panssarit olisivat ryn- ys olisi alkanut ensin Itä-Karja- joukot olisivat olleet Viipurissa vastaiselta rintamalta noin mil- hyökkäyksen torjunnasta. Sel- nistäneet vauhdilla eteenpäin. lassa tai vaikka samaan aikaan ja Ihantalassa viimeistään kah- joonaa miestä ja 1000 - 2000 laisia pataljoonia, jotka pysäyt- Taistelun alkaessa jääkärit oli- kuin Karjalan kannaksella, oli- den päivän kuluessa. panssarivaunua, jotka oli tar- tivät Ihantalassa hyökkäyksen, sivat jalkautuneet ja polkupyö- sivat suomalaiset divisioonat Toteutuneessa hitaassa vittu hyökkäyksen jatkamisek- on koko maan puolustamiseen rät olisi menetetty, kun pans- sitoutuneet taisteluun. Silloin hyökkäyksessä nuo kaksi vir- si. Berliiniin oli kiire. Sodan vain 21, noin kahden divisioo- sarit olisivat ajaneet vauhdilla niiden irrottaminen olisi ollut hettä, ilmavoimien käyttö ja päättyessä puna-armeijalla oli nan verran. puolustuksen läpi. Jääkärit oli- vaikeaa ellei mahdotonta. Kun hyökkäyksen eriaikaisuus te- noin 13 500 panssaria. sivat harhailleet jalan metsässä hyökkäys alkoi Itä-Karjalassa kivät mahdolliseksi Päämajal- Suomalaisten voimatkin oli Pekka Kantakoski kohti omia linjoja. Suurin osa myöhemmin, voitiin divisioo- lemme korjata omat virheet ja sidottu viimeistä divisioonaa olisi vaeltanut kohti vankilei- nat irrottaa nopeasti etulinjas- siirtää lisävoimat Itä-Karjalasta myöten taisteluun. Reservinä Kirjoittaja on sotahistorioit- rejä. Pyörien menetyksen to- ta pienien vaikeuksien jälkeen Ihantalaan. oli pääosin koulutuskeskuksis- sija, everstiluutnantti (evp) dennäköisyys todettiin sodan ja siirtää Ihantalan alueelle. Jo Ratkaisevasti vaikutti puo- sa ollut 1926-ikäluokka, 17-18- 56 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Maija Autere Jakso 5/6 Epätietoisuutta

sihisevää käärmettä. Esiin tuli rukka, joka valmisti yhdessä kun Maija ilmestyi hänen vie- Englannin kuningas, hän tart- ohjelman. Siihen kuului Vip- relleen ja ilmoitti että hän ei aio tui halveksivasti käärmeisiin ja pe, joka kyllä soitti mielellään nukkua lutikkakorsussa. Mies viskasi ne syrjään sanoen. Eivät mukana, mutta ei saanut lupaa lähti kävelemään, mutta tyt- nämä mitään vaarallisia ole” lähteä enää rintamakiertueille. tö käveli itsepintaisesti peräs- Autereen tyttäret jatkoivat sa- sä ja sanoi: “Minä kävelen täs- Kiiltäviä nazisaappaita maan omaan tapaansa. Vierai- sä vaikka koko yön, mutta TA- ja viihdytystoimiston lulle Hyvinkäälle saatiin Sibe- KAISIN EN MENE!” Tilanne keikkoja lius Akatemiasta pianisti Sirk- oli vartiosotilaalle kiusallinen Saksalaiset Aunuksessa siirret- ka Penttilä. ja aikansa marssittuaan maan- tiin Lappiin, sinne lähtivät rin- Tilanne oli hauska, vänrikki tiellä hän pysähtyi ja ehdotti, tamakiertueelle Sulo ja paran- Autere joka otti vastaan, esitte- että oli paras mennä upseerien tunut Liisa. Maija jäi Helsin- li itsensä, kokonaista kuusi ker- majapaikkaan ja kysyä neuvoa, kiin, missä järjestettiin suuria taa esittelivät Autereet itseään. mitä tehdä. Upseerit nukkuivat aseveli-iltoja yhdessä suomalai- isossa talossa. Hämmästyneitä sen ja saksalaisen yleisön kans- Sodan viimeinen päitä nousi makuupusseista ja sa. rintamakiertue ilmapatjoilta kun outo pari as- Etupenkillä istui rivi mus- Sodan viimeinen rintamakier- tui sisään. He ymmärsivät, että tiin puettuja nazeja, joiden tue lähti matkaan Syvärille ke- Maija oli tosissaan ja päättivät saappaat hohtivat, Maija soitti säkuun kuudentena päivänä majoittaa hänet lopuksi yötä lo- mustalaislauluja. Menestys oli 1944. Junassa istui kiertuepop- malla olevan upseerin ilmapat- valtava. Nazit ja mukana ole- poo, Hannes Häyrinen, Esko jalle. ”Kurumuru” ja Liisa. vat saksalaiset lotat ympäröi- Könönen, Tauno Palo ja Mai- Aamulla oli kiertueen lähtö vät Maijan ja huusivat innois- ja Autere joka jutteli vilkkaasti eteenpäin ja poppoon johtaja, saan: “Wunderkind”, Ihmelap- Taunon kanssa teatterista. Hannes Häyrinen etsi Maijaa. iisaan ei edelleenkään Autereen perhe jälleen si. Omasta mielestään ei Maija Pitkä matka istuttiin ensin Löydettyään hän nosti hirmui- saatu mitään yhteyttä, yhdessä ollut mikään ihmelapsi, olihan päivävaunussa ja sieltä siirryt- sen riidan, haukkui ja väit- kotona hermostuttiin Sulo Autere jätti Aunuksen hän soittanut viulua jo yli kym- tiin makuupaikkoihin yök- ti että Maija oli tullut upseeri- Lenemmän ja enemmän, mam- teatterin ja jäi kotiin. Liisa Au- menen vuotta. si. Aunuksen asemalla odot- en majapaikkaan aivan muis- ma vaelsi edestakaisin, naput- tereen tilalle Aunukseen siir- Keikkoja jatkui ympäröivis- ti auto, joka heti lähti viemään ta syistä kuin lutikat. Upseerit ti sormellaan pöytää ja sanoi: tyi Eeva Kaarina Volanen. Per- sä ilmatorjuntapattereissa, va- kiertuetta eteenpäin. Maisemat seurasivat tyrmistyneinä sivus- “Kyllä tämä ihmisten välinen he osti Veikkolasta tontin ja ruskunnissa, usein pitkänkin näyttivät oudoilta, Maija oli ta ja rupesivat puolustamaan. viha on kamalaa!” innolla rakennettiin sinne ke- matkan takana, joihin suuret viimeksi nähnyt seudut pak- Eihän tässä mitään ollut tapah- Ilomäki viihdytystoimistos- sämökkiä. viihdeporukat ajoivat linjuril- sun lumen peitossa. Auto ohit- tunut, ilmapatjahan oli vapaa ta tiesi kertoa että Rummukai- Maija lopetti koulun ja aikaa la. ti piikkilangalla aidatun vanki- eikä se omistajalla varmaan nen tulee Aunuksesta ja kertoo tuli niille harrastuksille, jotka Haminassa oli esitys jo päät- leirin. Parakin rappusilla istui ollut mitään sitä vastaan että tarkemmin mitä on tapahtu- jo kauan olivat uinuneet hä- tynyt kun nuori sotilas juoksi yksinäinen sotavanki balalaik- tyttö nukkui sillä yhden yön. nut. Mitään Rummukaista ei nen mielessään. Jo lapsuudessa Maijan perään. “Etkö sinä mi- ka sylissään. Eikä häntä missään tapaukses- tullut. käyty piirustuskoulu oli jäänyt nua tunne?” Mäkriässä pysähdyttiin. sa olisi voinut jättää maantielle Liisa kulkeutui kenttäsairaa- kesken ja nyt oli mahdollisuus Maija katsoi hämmästynee- Siellä oli kanttiinissa ensim- yöksi, olihan tapauksesta var- lasta toiseen, huoneet jaettiin jatkaa maalausharrastuksia. nä, sehän oli Pentti-serkku, mäinen esitys. Tauno lauloi, tiosotilaan todistus. Näin mo- vaikeasti haavoittuneiden lotti- Maija valitsi posliinin ja eri- jonka kanssa lapsena oli ajeltu Hannes esitti hauskoja juttuja nen todistajalausunnon edessä en kanssa. Viereisessä sängyssä koistui miniatyyreihin. Ai- avoautossa ja leikitty niin mo- ja Esko säesti harmonikalla esi- oli Hanneksen peräännyttävä makasi lotta, jolta koko toinen kaa tuli harrastaa urheiluakin. net jekut. tyksiä ja soitti omia soolojaan. mutta eteenpäin lähtiessä oli- puoli kehoa oli murskana, avoi- Ruskeasuolla oli Hertta Uparil- Noin pitkäksi kasvanut, vat välit viileät. missa reijissä kiehuivat madot. la ratsastuskoulu, johon Mai- noin upea ja hauskannäköinen! Lutikoita Ystävällinen kenttäpappi kävi ja ilmoittautui. Ratsastukses- “Mitä sinä täällä teet?” Valoisassa kesäyössä saatettiin Rottia lohduttamassa ja tervehtimäs- ta tulikin pitkäaikainen ja ra- “Ajan tankkia.” Aika oli ly- Maija korsulle, jossa hänen oli Vaaseniin vievä maantie oli lie- sä, toi raamatunkin. Liisalla kas harrastus. Liisa ja ystävät hyt, kiertue lähti takaisin ja määrä yöpyä. Korsu oli pieni. juinen. Mitä lähemmäksi Vaa- olivat kivut ihan toisessa pääs- sairaalassa paranivat vähitel- Maija astui autoon. Eri rinta- Siinä oli alapeti ja yläpeti. Ala- senia tultiin, sitä paksumpi sä kuin siellä missä lukutaito len. “Talonpojan” käsivarteen milta pysähtyivät lomille mat- petillä nukkui jo lotta. Maija ei lieju. Rottia vilisti molemmin on. Liisa sijoitti raamatun taka- tuli kuolio ja lopulta koko kä- kustavat sotilaat Kaisaniemen- halunnut herättää lottaa vaan puolin maantien liejussa. Lä- puolensa alle missä se helpotti sivarsi amputoitiin. Hän läh- kadulla ja kävivät tervehtimäs- kiipesi hiljaa yläpetille. hemmäs kylää kuului silloin särkyä. Kenttäpappi ei manöö- ti kotiinsa hoitamaan taloaan sä. Heitä tuli joka suunnasta, Yhtäkkiä tuli kummallinen tällöin laukaus, miehet ammus- veristä suuttunut vaan nauroi. yhdellä kädellä. Kurumurukin kirjeenvaihtotovereita Kannak- aavistus ja hän sytytti tasku- kelivat ympäri viliseviä rottia. Pääasia että raamattu auttoi. pääsi ontuen kotiin. Uusia haa- selta, matkallaan Turkuun. lampun. Valo osui seinälle. Sei- Kanttiini oli keskellä kylää, Liisa ei kärsinyt ambulans- voittuneita tuli tilalle. Mamma Alppisara samoin, joka siirret- nä virtasi punaisenaan lutikoi- sitä hoiti nuori lotta, kanttiinis- seilla suoritetuista matkoista, näki yhden kuuluisista unis- tiin Santahaminaan. Aunuk- ta. Niiden armeija oli matkalla sa sekä ruokailtiin että esiin- joilla hän makasi haavoittunei- taan. Vielä kun Saksan voitto sesta TK-kuvaajia kuten Tapio yläpetiä kohti. Salamana syök- nyttiin. Kanttiinin pieneen den sotilaiden kanssa. Hän tun- sodasta näytti olevan varma, Piha ja Kullervo Kulmala. Itä- syi Maija petiltä alas. Sieppa- huoneeseen majoitettiin myös- si olevansa yhtä heidän kans- tuli hän esiin makuuhuoneesta valtalainen Peterkin tuli Lapis- si viulunsa ja kassin ja ryntäsi kin Maija, lomalla olevan lotan saan. He kaikki kokivat jotain ja julisti:” Saksa häviää sodan! ta, istahti pianon ääreen soitta- ovesta ulos. asuntoon. mikä kuului yhteen. Kesäkuun Minä näin unen.” Minkälaisen maan ja hurmasi ympärillä oli- Ulkona oli leuto kesäyö. Lotta ja Maija olivat jo men- puolessavälissä siirrettiin Liisa unen? joita pitkillä silmäripsillään ja Kauempana tiellä näkyi vartio- neet nukkumaan kun yöllä al- Helsinkiin Marian sotasairaa- “Valkoisella lakana maka- ruskeilla silmillään. sotilas, joka käveli edestakai- koi kuulua viiltävää vikinää ja laan. si yhteen kietoutuneena kolme Tytöistä kerättiin pieni po- sin. Sotilas joutui hämminkiin kirkumista. Molemmat nousi- 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 57 vat ylös, tapasivat toisensa käy- tä esiintymään oikeassa teatte- nittävästä elämästään ja per- sa niin olette voittava! Lämmin ”Missä lotat ovat?” Hämmenty- tävässä ja totesivat että kirku- rissa ja yhtä hauskaa oli saada heestään. Maija antoi hänelle kiitokseni! Syvärillä 17.6.-44. nyt Maija vastasi ettei hän tie- na kuului keittiöstä. Suuri kel- yöpyä oikeassa talossa, siistissä pienen kirjasen, johon sai kir- dä. Kapteeni esitteli itsensä - tahampainen rotta oli mennyt pienessä huoneessa bunkkerin, joittaa arvostelujaan esitykses- Hiljainen talo Kantonen - ja kertoi yhteen me- loukkuun keittiön pöydällä, se rottien ja lutikoiden jälkeen. tä. Kirjaseen oli jo kirjoittanut Takaisin Semenitzin tienhaa- noon että hän oli joukkueensa paiskoi itseään ja loukkua kaa- Aamulla seisoi kapteeni luutnantti Vaulo, valistusup- ran majataloon. Auto pysähtyi kanssa matkalla Kannakselle, ressa ilmaan, kirkui ja piiskasi Wuorenheimo talon ulko-ovel- seeri Shemenskissä: ”Kaikes- majatalon edessä, laski taiteili- siellä oli suurhyökkäys. Tieto häntäänsä. Lotta haki ämpärin la. Hän tuli hakemaan ratsas- ta kauniista kiittäen. Kevätsa- jat ulos ja ajoi tiehensä. suurhyökkäyksestä oli kuin oli- ja täytti sen vedellä, inhon ilme tusretkelle. Tallin edessä seisoi de kasteli Maijukkamme tukan Paikka oli kumman hiljai- si rintaan työnnetty veitsi, jää- kasvoillaan hän työnsi halolla jo kaksi hevosta valmiiksi sa- ja hänen säveleensä silmämme. nen ja tyhjä. Itse talossakaan tävä tunne kouristi rintaa, jos- rotan ämpäriin ja piti sitä ve- tuloituina. Toinen niistä käänsi Tervetuloa pian uudelleen.” ei ollut ketään, poissa oli vili- tain sisältä nousi kauhunhuuto den alla kunnes se lakkasi sät- päänsä, katsoi kapteeniin ja hö- Pastori Garam kirjoitti unka- nä, rappuja juoksevat upseerit joka ei päässyt pintaan. Maija kimästä. Maija seisoi vieressä rötti. Kapteeni kertoi, että se oli riksi toteamuksen johon illan ja ympäri häärivät lotat. tuijotti kapteenia, tieto oli iske- ja ajatteli mitä kaikkea lottien sotasaalishevonen ja hörähteli keskustelussa oli päädytty. ”Il- Kiertueen jäsenet hajaantui- nyt yllättäen. täytyikään kestää...lutikoita... aina hänet nähdessään, oikeas- man musiikkia ei voi elää” ja vat ympäri, huutelivat ja hu- Kapteeni vilkaisi räppänää rottia. ta nimestä ei ollut tietoa vaan luutnantti Mäntyvaarakin oli huilivat. Maija astui huoneensa ja ilmoitti että hänen on pidet- 12. kesäkuuta oli yöpymi- oli hän ristinyt sen Höröksi. Se pitänyt Maijan unkarilaisesta ovesta sisään, se oli tyhjä. Jopa tävä kiirettä ennen kuin jouk- nen yhteismajoituksella suu- oli rauhallinen ja luotettava. Se musiikkiosastosta sillä hänen sängystäkin oli patja kadon- kue ehtii ohi, hän riensi ovelle ressa neljän hengen bunkkeris- annettiinkin Maijalle ja kap- lausuntonsa oli: ”Hetki Buda- nut, pelkkä rautasängyn pohja mutta pysähtyi siinä ja kääntyi. sa. Yöllä alkoi kuulua hirmui- teeni itse nousi nimikkohevo- pestissä oli suurenmoinen. Par- oli jäljellä. Toisen kerroksen ta- ”Ettekö haluaisi antaa minulle nen jylinä, kaikki hätkähtivät sensa Pirkon selkään. haimmat kiitokseni.” santeella kiertueväki kerääntyi suudelman?” hän kysyi. istumaan, tykistökeskitys. Jyli- Arkangelin vanha posti- Jandeban lohkolla viivyttiin yhteen. ”Täällä ei ole ketään. Maija ymmärsi hänen mie- nä jatkui taukoamatta, äänes- tie alkaa Lotinanpellosta, kul- seuraavakin päivä, kielokimput Tämä talo on tyhjä.” lentilansa, lähestyi kapteenia, tä ei voinut päätellä, ampuivat- kee sieltä Bulajevan kautta läpi tulivat kiitoksina ja Maijan pie- Kummallinen tyhjä tunnel- suuteli häntä lämpimästi otsal- ko omat vai vihollinen. Kauhea Shemenskin ja sieltä Vytegran neen kirjaan kirjoitettiin mieli- ma jatkui, odotusta, varmaan le ja sanoi: ”Jumala sinua varjel- jymy jatkui. Tuntui siltä, että kautta Arkangeliin. Molem- piteitä: tulee pian joku ilmoittamaan koon.” Sekasortoisella mielellä tykit millä hetkellä tahansa mat ratsastivat rinnan postitie- Eversti Kotilainen kirjoit- mistä on kysymys. astui Maija takasin räppänän voisivat osua bunkkeriin. tä itään aina rintamalla olevien ti ytimekkäästi ”Kiitos käyn- Tunnit kuluivat, ketään ei ääreen ja seurasi tapahtumia Maija pelkäsi, nousi ylös ala- yksikköjen huoltoon asti. Välil- nistä 1501:ssä”, majuri Mattila tullut, talo ja sen ympäristö oli- ulkopuolella, miesten tulvaa petiltään ja kysyi yläpetillä ma- lä pysähdeltiin ja kapteeni ker- ”koko poppoon puolesta viu- vat täysin autioita. joka ohitti majatalon. kaavalta Taunolta, saisiko tulla toi siellä riehuneista taisteluista lutaiturille sydämelliset kii- Ilta hämärtyi, Maija istui hänen selkänsä taakse, tuntui Rauhallisella ja kauniilla tokset”, luutnantti Rautakorpi huoneessaan rautasängyn lai- Suurhyökkäys turvallisemmalta olla lähel- metsätiellä oli vaikea kuvitella, kiitti ”kiihdytyksestä! Eläm- dalla ja aprikoi miten siinä voi- Kannaksella lä jotain toista henkilöä. Aina että siellä olisi käyty taisteluja, me sen voimalla ainakin vuo- si nukkua yön, kun talon ulko- Kuinka suuri hyökkäys kun sin- ystävällinen Tauno vastasi loh- ravatessa hiljalleen pitkin tietä den eteenpäin. Siis kiitos! Ter- puolelta kuului kilahdus. Maija ne viedään noin paljon miehiä? dullisesti että kiipeä vain tänne. oli kuin ei mitään sotaa ollut- vetuloa uudelleen” ja luutnant- nousi katsomaan ikkunanräp- Aamulla hän meni katsomaan Pari tuntia jatkui jyly ja aamul- kaan vaan linnut lauloivat, ruo- ti Linkola jatkoi, ”Vuosi eletään pänästä ulos. Majataloa ohit- mitä toiset tekivät, he olivat la lähti kiertue eteenpäin. Auto ho peitti kaiken aikaisempien ja enemmänkin, mutta alati sii- ti hevoskuormasto. Jono ulot- löytäneet jostain pakkilaatikoi- sukelsi sankkaan metsään, kor- taistelujen jäljet ja molemmat nä hartaassa toivossa, että tu- tui kauas metsän reunaan asti, ta ja istuivat ja pelasivat korttia. keiden puiden alla oli maa val- nauttivat raikkaasta kirkkaasta lette pian takaisin. Hauskasta Hiljaa, käymäjalkaa he ajoivat, Levottomana siirtyi Maija ulos koisenaan kieloista, metsäs- aamuilmasta. Muistoksi ratsas- hauskimmasta elämyksestä tu- ainoat äänet olivat muiskah- talosta maantien reunaan, se sä oli kapulatie. Kapulatieksi tusretkestä Arkangelin vanhal- hannet kiitokset. Pikaisiin nä- dus hevoselle ja kärryjen rati- oli nyt täynnä kuorma-autoja kutsuttiin tietä joka oli raken- la postitiellä lahjoitti kapteeni kemiin!” na hiekassa. Loputtomana jo- joita tuli loputtomana jonona, nettu puiden rungoista, run- Wuorenheimo kuvansa, tosin Eräs luutnantti kirjoitti to- nona heitä tuli, kaukaa metsän kuljettajat ajoivat synkästi tietä ko rungon vieressä. Auto hyt- hän ei siinä istunut Hörön tai dellisen ylistyksen. ”Hyvä voi reunasta. Ohittivat majatalon tuijottaen eivätkä katsoneet si- kyi ja nytkyi. Jokainen nytkä- Pirkon selässä vaan moottori- olla hyvää, mutta kun se on ja ajoivat Syvärille päin. Maija vuilleen, autot nostattivat kirk- ys auton kopissa hiersi selkää, pyörineen. loistavaa niin silloin on kuulta- seisoi räppänän ääressä, ilmei- kaassa kuumassa aamuilmassa varmaan olisi ollut helpompaa va esim. unkarilaiseen tapaan. sesti hevoskuormia siirrettiin ympärilleen paksun pölyn. matkustaa auton lavalla. Jalka- Kiitoksia kirjaan Viulisti tuli, näki ja voitti - olen johonkin toiseen yksikköön. Iltapäivään jatkui kuorma- väkirykmentti nelosen komen- Eversti Kotilaisen joukot olivat mennyttä miestä!’ Metsän reunasta ja pelloil- autojen jono, Maija haki viu- toporras oli Shemenskissä, sii- syvällä metsässä. Nytkymäl- Jandeban lohkolta ajettiin ta nousi hämärässä esiin aave- lunsa ja istui pientareelle siinä hen päättyi kapulatiekin. Ko- lä kapulatietä pitkin päästiin kapulatien päähän Semenitziin, mainen näky. Näytti siltä kuin toivossa että edes joku pysäh- mentoportaassa vilisi väkeä, oli sinne. Iltapäivällä kerääntyivät tavallinen maantie haarautui koko maisema olisi lähtenyt tyisi ja ottaisi hänetkin mu- jopa talojakin. Maija ähkyi au- miehet aukiolle metsässä. Hi- kahteen suuntaan. Tienristeyk- liikkeelle, hevoskuormien kin- kaan mutta ainoakaan auto ei ton kopista tervehtimään valis- ostavan kuumassa iltapäivässä sessä oli majatalo, kaksikerrok- tereillä seurasi miehiä. Heitä reagoinut. Levottomana tui- tusupseeri, luutnantti Vauloa, löysivät paikalle verenhimoiset sinen rakennus. Siellä oli majoi- sukelsi esiin metsästä, pelloilta, jotti Maija oikealle mistä autot joka riensi kiertuetta vastaan- sääsket, niitä istui niskassa ja tus. Talossa vilisi väkeä, leveitä joka puolelta, kävellen, kiväärit tulivat. Koska sieltä tulee vii- ottamaan. Hänen takanaan kaulalla ja ne imeytyivät käsiin, portaita pitkin juoksi upseerei- selässä, yhä uusia tulvi perässä, meinen auto? Kun se tulee niin laskeutui upseeri hevosen se- viulun jousen heiluttaminen ei ta, lottia kiirehti ympäriinsä, he kävelivät hiljaa, puhetta ei minä seison tiellä, pysäytän sen lästä. Maija kysyi heti eikö olisi niitä poistanut. Lohdutukseksi meno oli vilkasta ja touhukas- kuulunut, kukaan ei huudellut ja sanon: ”Älkää jättäkö mi- mahdollista ratsastaa esitysten toi valistusupseeri, luutnantti ta. Heti ruokailun jälkeen läh- toiselle, heitä tuli niin paljon nua tänne, minä olen suoma- välit sen sijaan että kitui kapu- Niemi jättiläismäisen kimpun dettiin takaisin metsään, ma- että näytti siltä että koko maas- lainen!” Autojen nostattaman latietä auton kopissa. Upseeri, kieloja joita miehet olivat poi- juri Osmo Mattilan pioneeri- to liikkui. pölyn keskeltä tuli näkyviin kapteeni Wuorenheimo kuuli mineet metsästä. komppaniaan. Metsässä oltiin Tuntikausia seisoi Maija räp- moottoripyörä, ajoi ohi, kään- kysymyksen, nauroi silmät sir- Pataljoonan komentaja, ma- ja siellä esiinnyttiin. Muistoksi pänän ääressä ja tuijotti usko- tyi äkisti ja ajoi takaisin. rillään ja sanoi: “Kyllä minä he- juri Karttunen lohdutti hiki- Maijan kirjaseen kirjoitti ma- mattomalta tuntuvaa näkyä. Mies, joka nousi moottori- vosen hankin!” siä ja sääskenpuremia taitei- juri Mattila kauniit sanat: Su- Yöllä kuului talon alaoven pyörältä oli niin pölyn peittä- lijoita ruhtinaallisella tavalla. loinen viulutyttö! paukahdus ja ääni huusi: ”Onko mä että häntä ei ensin tuntenut. Ratsastamaan Hän tarjosi saunan joka sijait- Tunnen olevani suuressa kii- täällä ketään?” Vihdoinkin Sehän oli kapteeni Wuorenhei- Shemenskissä oli pieni teatteri, si ihanalla paikalla virran ran- tollisuudenvelassa kauniista ja tuli joku. Maija kiirehti ovelle mo, jonka kanssa Shemenskissä oikea pieni teatteri. Sen oli ra- nalla. Saunan jälkeen kerään- herttaisista hetkistä jotka pys- ja huusi. ”Täällä on!” Rappu- oli tehty. ratsastusretki. Kiihty- kentanut ruotsinkielinen ryk- tyivät luutnantti Mäntyvaara, tyitte tuomaan harmaan kii- ja ylös kiirehti nuori upseeri, nyt kapteeni huusi: ”Mitä hel- mentti, joka aikaisemmin oli pastori Garam ja Maija juttele- reiseen elämäämme. Ihailen kapteeni, toinen käsi oli sitees- vetissä kiertue tekee täällä! Et- ollut paikalla eversti Marttisen maan. Pastori Lajos Garam oli mielipiteitänne kuten soittoan- sä. Nähdessään Maijan hän ky- tekö näe että armeija vetäytyy.” johdolla. Oli tosi hauskaa pääs- unkarilainen. Hän kertoi jän- ne. Pitäkää kumpiakin arvos- syi, hatun päästään riuhtaisten: >> 58 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Aikaa ei ollut selityksiin että junaan, jos se ei käy, niin sitten syt Semenitzin majatalosta, oli kiertue oli jätetty oman onnen- Tokariin. Itse hän saattaisi au- alue jo luovutettu. sa nojaan eikä kukaan ollut tul- toa Syvärin yli Podporozen sil- Aunuksessa oli kaaos ja se- lut hakemaan sillä kapteeni ky- lan pohjoispuolelle. kasorto, tiet olivat niin tukos- syi heti terävästi missä muu po- Maija istui auton lavalla so- sa että vaivoin pääsi asemalle. rukka oli. Juoksujalkaa mentiin tilaiden keskuudessa, kapteeni Kuljettaja jätti Maijan asemal- majatalon rappuja ylös tasan- Wuorenheimo seurasi vieressä le, siitä eteenpäin oli selvittävä teella. Pojat istuivat siellä ja pe- moottoripyörällään aina sillan omin voimin. lasivat edelleenkin korttia. He toiselle puolelle, heilautti kät- Asemalla oli tungos, huhut olivat niin syventyneitä kort- tään hyväntuulisena ja katosi kiersivät väkijoukossa, kerrot- tipeliin että eivät huomanneet pölyyn. tiin että sekasorrossa oli Au- kapteenin ilmestyneen ovelle. nuksen teatterin näyttelijätär Kapteeni Wuorenheimo karjai- Aunukseen Riitta Järvinen jäänyt auton si: ”ASENTO!” Tokarista ei ollut enää mahdol- alle ja kuollut, teatteri oli lak- Esko ja Tauno nousivat heti, lista päästä junaan vaan auto- kautettu. Tauno ruskeat silmät pelästy- kolonna kääntyi Aunukseen Juna ajoi esiin, se oli jouk- neinä, Hannes vääntäytyi hi- päin eikä edes pysähtynyt Sy- kojenkuljetusjuna, pian sen jäl- taasti pystyyn. Kapteeni räjäh- värin asemalla. Ilma oli kuuma keen tuli toinen, sairaankulje- ti. ”Kuka on tämän porukan ja kirkas, ainoatakaan pilveä ei tusjuna. Tunnit kuluivat, kaik- johtaja? Millä tavalla te pidät- näkynyt taivaalla. Lavalla istu- ki eteen tulleet junat kuuluivat te huolta kiertueen turvallisuu- jat tähystivät kaikki taivaalle, armeijalle. Siviilijunaa kuulu- desta! Teidän pitäisi edes aja- suuret laakeat pellot ohitettiin tettiin mutta sitä ei tullut. tella että mukananne on nuori jännityksellä, päästäänkö met- tyttö! Tällaisella hetkellä te is- sän suojaan ennen kuin lento- Juna siviileille tuitte täällä ja pelaatte korttia! koneet tulevat. Illan suussa py- Huhut kiertelivät asemasillal- Kierue on tästä hetkestä lähtien sähtyi auto Nurmoilan liepeil- la, arveltiin kuinka oli mahdol- peruutettu! Jokainen mies läh- lä. Siellä oli kenraali Blickin lista siirtää kokonainen armeija teköön heti omaan yksikkön- komentopaikka ja väsynyt ja vain parin junaraiteen ja maan- sä!” pölyinen Maija jätettiin hänen tien avulla. Kerrottiin että Aä- Kuvassa kapteeni Ossian Wuorenheimo (vas.) ja eläinlääkintäluut- Maija seisoi puheen aikana huostaansa. Kenraali Blick oli nislinnan ja Karhumäen teat- nantti Helmer Prahl. kapteenin takana. Komento- ystävällinen ja huolehtiva, hän terit oli hajotettu. Vasta illan- hihnan nahkan kirpeä haju ja tarjosi vahvan illallisen, joka suussa puuskutti paikalle juna, pöly ympäröi kapteenia. Maija oli karhunpaistia ja yöksi sijoi- joka oli tarkoitettu siviileille. Se Huhut junassa kiertelivät jäivät tuloksettomiksi. Siellä ei oli huojentunut, tunsi vihdoin- tettiin Maija hänen suuren kor- täyttyi täyttymistään ja lähti lo- edestakaisin. Oli epävarmaa tiedetty mitään kiertueen tois- kin olevansa turvassa. sunsa olohuoneen takan eteen pulta liikkeelle. Kolmen tunnin mitä kautta päästäisiin koti- ten jäsenten kohtaloista. Maija Juoksujalkaa haettiin Mai- karhuntaljalle nukkumaan. ajon jälkeen kuului rysähdys ja Suomeen, päivä oli 21. kesä- selaili pientä muistokirjaansa. jan tavarat ja ulos maantielle. Aamulla antoi kenraali Blick se pysähtyi. Juna oli ajanut tien kuuta ja tieto siitä, että Viipu- Tuhat kiitosta Knumannis- Kapteeni pysäytti ensimmäisen autonsa ja kuljettajan käyt- risteystä ylittävän kuorma-au- ri oli vallattu kiiri junassa. Juna ta viulutyttö...pikku tyttö kul- ohiajavan kuorma-auton, aut- töön matkan jatkamiseksi Au- ton päälle. Kesti kauan ennen seisoi kauan ennen kuin päätös tatukka! Kerrankin saimme toi Maijan sen lavalle ja antoi nukseen. Hän kertoi että tilan- kuin kuorma-autosta sinkoutu- ajaa Etu-Simolan kautta teh- kuulla täällä jossain viulun iha- kuljettajalle ohjeet pyrkiä Syvä- ne oli ollut täpärä, kaksi tuntia neille sotilaille oli annettu en- tiin. nia ääniä... rin asemalle, josta ehkä pääsisi sen jälkeen kun Maija oli pääs- siapu ja juna pääsi jatkamaan Juna tuli Etu-Simolan ase- Elämme sen voimalla aina- matkaansa. Seuraavassa juna- malle hiljaa, kuin hiipimälla. kin vuoden eteenpäin... risteyksessä juna pysähtyi. Oli Etu-Simola oli vain parinkym- Vuosi eletään ja kauemmin- odotettava joukkojenkuljetusju- menen kilometrin päässä Vii- kin, alati siinä toivossa että tu- nan ohitusta, myöhään illalla jäi purista. Matkustajat istuivat lette pian takaisin... juna radalle seisomaan, edessä jännityksestä hiljaisina. Maija Vuosi...vuosiko? Oliko ku- oli pommitus. Yö jatkui saman- siirtyi viuluineen junan rappu- kaan heistä enää elossa? laisena, samoin seuraava päivä. sille valmiina syöksymään met- Maija ei katunut ainoatakaan Vaivalloisesti jatkettiin matkaa. sään jos ammunta alkaisi sillä viihdytyskiertuettaan, näis- Pysähdys, takana tulevalla jouk- juna liukui aseman ohi kävely- tä pienistä muistosanoista kävi kojenkuljetusjunalla etuoikeus, vauhtia. Asemalla ei näkynyt ilmi kuinka sotilaat todella ar- taas hieman eteenpäin, perässä yhtään elävää olentoa, raiteiden vostivat viihdytyskiertueita ja Saint-Gobain Sekurit Finland Oy tulevan sairasjunan oli ohitetta- vieressä palanut hevosenraato, sitä kulttuuria joka lähetettiin va. Eteenpäin ja pysähdys. katoksen alla joitain peitetty- metsiin heidän luokseen. Myöhään illalla pysähdys, jä ruumiita. Juna ei viheltänyt Kaikkein raskain esiintymi- edessä ollut pommitus oli rik- eikä pysähtynyt, hiivittyään nen oli Kaunialan invalidiko- konut radan, se oli korjattava. kuin salaa aseman ohi se lähti dissa. Sinne heitä tuotiin, rul- Juna seisoi keskellä maisemaa. täyttä höyryä kiitämään kohti latuoleissa ja sängyissä maaten, Siinä ei ollut ruokailuvaunua. koti Suomea. Landen asemal- eilen vielä reippaita, urheita, KP-Service Partner Oy Harva oli osannut lähdön kaa- la se pysähtyi. Maija lähti ulos, leikkisiä sotilaita. Maija kat- oksessa mukaansa eväitä tätä vieressä seisoi pitkä juna josta soi heitä. Oliko joku rintamilla matkaa varten joka tuntui kes- tuli kaamea lemu, se oli ruu- tavatuista paikalla. Luutnant- tävän ikuisuuksia. Matkustajil- misjuna Kannakselta. Maija ei ti Vaulo oli astunut miinaan, la oli nälkä ja he lähtivät etsi- tiennyt että serkku, Pentti, tan- kapteeni Wuorenheimo haa- mään ruokaa lähitaloista. Joku kinajaja, oli junassa. Kiertue oli voittunut, heitä ei näkynyt. onnistukin saamaan pienen si- ilmoitettu kadonneeksi. Oli melkein mahdotonta lavanpalan. Radan viereen teh- tuoda iloa. Maija piiloutui ik- tiin nuotio ja silavanpala pais- Jälleen kotona kunan suuren verhon taakse, tettiin siinä. Tuskallisen odotuksen vallas- puri huultaan, ja sanoi itsel- Pitkä istuminen kävi tuskal- sa ollut perhe purskahti itkuun leen: ”Älä itke...et saa itkeä...älä liseksi, makuupaikkoja ei löy- kun Maija, väsymyksestä huo- itke...tee se minkä voit, mene tynyt kuin penkkien alta. Siellä juen, avasi kotioven. soittamaan heille...” lepäsi Maijakin, viululaatikko Lukemattomat tiedustelut Hän soitti vaikeasti haavoit- pään alustana. valtion viihdytystoimistoon tuneille täynnä kiitollisuutta. 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 59

Sotahistoriallisia museoita ja paikkoja

������������������� �������������������������� ��������������������������� ����������� ������������������� ���������������������������������� ��������������������������������������������������� ���������������������������������� ������������������������������������������������� ������������������������������������� ���������������������������������������� ���������������������������������� ������������������������������������������ ��������������������������������������������� �������������� ������������������������������������������ ��������������������������������������� ������������������������������������������������������������������������� �������������������� ���������������������������������������������������������������������� ���������� ������������������������������ ��������������������������������������������������������������������� ������� � ������������������������������������������ ����������������������������������������������������������������������������� ����� � ���������������������������������� ����������� ������������������ ���������������������������

������������������������������ ������������������������� �������������������������������� ����������������������������������� ����������������������������������� ������������������������������� ��������������������������������� �������������������������������������� �����������������������������������������������

VETERAANIVIIKKO AHOLANSAARESSA 25.-31.8.2008 veteraaneille ja isänmaan ystäville luentoja, seurahetkiä ja retki Paavo Ruotsalaisen jalanjäljissä. Tervetuloa koko viikoksi tai päivän retkelle! - kysy ohjelmaamme! AHOLANSAARI puh. 050 4641 000 www.aholansaari.fi [email protected]

Tutustu Suomen lähihistoriaan - Porkkalan ainutlaatuiseen vuokrakauteen 1944-1956 sekä itsenäisyytemme säilyttämisen taustatekijöihin. Jännittävä tarina johon mahtuvat sekä veteraanit että Baltian partisaanit. Mukaansa tempaavat opastukset. Kuvat: Tapio Huttunen Tilaa aika ajoissa: 040-5418526 ja 040-7514921 sekä [email protected] www.degerby.fi

JÄRÄMÄ Porkkalan vuokrakausi ja Neuvostoliiton sotilastukikohta 1944-1956 LAPINSODAN MUSEO Näyttely avoinna kesälauantaisin klo 11-15 (ei juhannuksena), muulloin sopimuksen mukaan. Järämä sijaitsee 18 km Karesuvannosta Huom! Ei esteetön. Kilpisjärvelle päin. Järämässä on n. 100 m² Lisätietoja (09) 2967 2489. Osoite: Ragvalds, museoalue, kokoinen näytte-lyrakennus, jossa pysyvä Överbyntie 140, 02400 Kirkkonummi näyttely ”Sota-aika Tunturi-Lapissa”. www.kirkkonummi.fi/Ragvalds Rakennuksen takana kohoavilla rinteillä on Saksalaisten toisen maailmansodan jälkeen rakentama ”Sturmbock-Stellung”, entistetty Veteraanien laadukasta kuntoutus- ja linnoitusalue. Järämä on avoinna kesäaikana ja siellä voi virkistystoimintaa ammattitaidolla ja sydämellä. istahtaa hetkeksi kahvikupposen ääreen. Majoitustarjous veteraaniryhmille min. 20 hlöä, Näyttelyyn ja linnoitusalueelle on 48 € / hlö / 2hh / vrk, 1 hh-lisä 26 € sis. puolihoito, aamu- ja iltasauna sisäänpääsymaksu. uinteineen. Ei voimassa 4.7.-2.8.2008. Pysyvä näyttely "Viimeisellä linjalla" talvi- ja jatkosodan vaiheista. LISÄTIETOJA: Ulkoalueella nähtävänä raskasta tykistökalustoa ja entisöityä Enontekiön Matkailutoimisto, Salpalinjaa. Näyttelyyn voi tutustua omatoimisesti tai ennakko- p. 016-556 215, fax 556 229 tilauksesta myös opastettuna. E-mail: [email protected] ja internet: www.enontekio.fi Kuntoutuskeskus, hotelli ja ravintola Veneenniementie 64, 58200 KERIMÄKI 015 - 769 900, www.herttua.fi 60 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Kirjat

1. palkinto 2 000 € timuksiin, joita tilanne niiltä Pietari Vuorensola: Rau- Vuoden 2007 Pia Varstala: Sociala an- edellytti. hanturvatoiminnan valmistelu Onneksi ei gradupalkinnot passningsprocessor i Nykarleby 2. palkinto, toiselle sijal- Suomen puolustushallinnossa. Suomen tie socken efter kriget 1808 - 09, En le arvioitiin kaksi tutkielmaa ja Pysyvä valmiusjoukko ja Kyp- Suomen Sotahistoriallinen Seu- fallstudie av yrkesmässig ompla- kummatkin palkittiin 1 000 € roksen operaatio 1963 - 1969, Reima T.A Luoto: UNKARI ra ry on palkinnut viime vuoden cering Blad avskedade soldater stipendillä. Helsingin yliopisto, Valtiotie- 1956 erityisen ansiokkaita sotahisto- och familjebildning under 1810- Tuomas Rimpiläinen: Ase- teellinen tiedekunta, poliittinen Unkarin kansannousun riaan liittyviä pro gradu-tutkiel- talet, Åbo Akademi, Humanis- veljistä Lapin polttajiksi, Saksa- historia tausta, tapahtumat ja seu- mia. Seura aloitti palkitsemisen tiska fakulten. laiset suomenkielisessä lehdis- Tekijä käsittelee tutkimukses- raukset 60-vuotispäivänsä kunniaksi Tekijä selvittää ansiokkaas- tössä Lapin sodan aikana 1944 saan pysyvästä valmiusjoukos- Fenix 2007, 216 sivua vuonna 2005 ja pyrkii tällä ta- ti laajaan alkuperäisaineistoon - 1945, Turun yliopisto, Poliitti- ta ja Kyproksen rauhanturvaa- voin tukemaan toimintaperiaat- perustuvassa tutkimuksessaan sen historian laitos misoperaatiosta 1963 - 69 käy- Syvältä nousee kiitos veteraane- teidensa mukaisesti sotahistori- ruotusotamiesten sopeutumis- Rimpiläisen tutkimus käsitte- tyä keskustelua. Vuorensolan jamme, lottiamme ja kaikkia an tutkimusta Suomessa. ta paikallisyhteisöön sodasta lee lehdistön suhtautumista sak- mukaan eri hallinnon alojen vä- niitä kohtaan jotka vaikuttivat Gradu-kilpailun tulokset jul- paluun jälkeen. Sota ja miesten salaisiin Lapin sodan aikana. Leh- lillä esiintyi reviiritaistelua eikä siihen, että maamme säilyi itse- kistettiin seuran vuosikokouk- kotiinpaluu toi mukanaan suu- distöltä vaadittiin äkillistä asenne- prosessi muutenkaan ollut vailla näisenä toisen maailmansodan sessa 17.3., missä palkitut myös ria haasteita sen aikaisen yh- muutosta saksalaisiin syyskuussa ristiriitoja. pyörteissä. Irtautuminen neu- saivat vastaanottaa stipendikir- teiskunnan sosiaalisille järjes- 1944 solmitun välirauhan jälkeen. Lisätietoja seuran gradutoi- vostokurimuksen alta päivän- jansa. Palkituiksi tulivat seuraa- telmille. Järjestelmät joustivat Rimpiläinen osoittaa, että lehdis- mikunnan puheenjohtaja Esko valoon yksittäisvaltiona on ol- vat: ja sopeutuivat hyvin niihin vaa- tö myös pystyi siihen. Vuorisjärvi, puh. 050-500 4675. lut mahdoton tehtävä. Sitä yritti Unkarin kansa 1956, tuloksetta. Mikäli Unkarin kansannou- sulla olisi ollut edes jonkinlai- sia edellytyksiä menestyä, olisi maahan pitänyt ensin salakul- Sotahistoriallisia museoita ja paikkoja jettaa runsaasti automaattiaseita ja muutama tuhat panssarinyrk- kiä. Nyt panssarien kimppuun JALKAVÄKIMUSEO käytiin perinteisesti polttopul- loin. AUKIOLOAJAT 2008 Alussa kansannousu näyt- 2.5.-30.9. päivittäin klo 10-17, muulloin pe, la, su klo 11-16 ti onnistuvan ja neuvostojou- Erikoisnäyttelynä savon prikaati kot lupasivat poistua maasta. Ne ja Henkilönäyttely Tauno Viiri poistuvatkin rajan taa ja Unka- rin kansa hurrasi. Liian aikaisin. Jääkärinkatu 6-8 50100 Mikkeli Hrushtshev lähti kiertämään Puh: 015 369 666 alusmaitaan saadakseen oikeu- www.jalkavakimuseo.fi tuksen ”palauttaa vapaus Unka- riin”. Hän saakin muiden suos- tumuksen, mutta Puola lipeää ruodusta. Unkariin perustetaan nukkehallitus, joka pyytää neu- vostokomentajia apuun kukis- tamaan ”taantumukselliset voi- mat”. Punapanssarit käännetään ympäri, lukumäärä kymmen- kertaistetaan ja vyöry Budapes- tiin alkaa. Kansannousu on ohi muutamassa päivässä. Jälkipyykissä puna-armeija teloittaa tuhatmäärin omiaan, jotka ovat kieltäytyneet ampu- masta aseettomia siviilejä. Erään budapestiläisen vankilan sisäpi- halle kerätään 450 kieltäytyjää, jotka niitetään maahan koneki- vääritulella. Unkarilaisia vangitaan mie- livaltaisesti, tungetaan tyrmiin, kyyditään Siperiaan ja tuomi- taan kuolemaan näytösoikeu- HUITTISTEN MUSEO denkäynneissä. Presidentti RISTO RYTI –osasto Unkarin tunnetuin vapaus- Kuvanveistäjä LAURI LEPPÄSEN taidetta taistelija Janos Szabon saadaan kiinni taistelujen loppuvaihees- HUITTINEN, Kirkkotie 4, puh. 02-5604319 sa. Hän pyytää sotilaan tapaan www.huittinen.fi teloitusta ampumalla, mutta löytää itsensä narun päästä. Avoinna: la-su klo 12-16, 1.6.-15.8. myös ti-pe klo 12-17 Imre Nagylle, unkarilaisten Ryhmille myös sopimuksen mukaan. suosikille, taataan henkilökoh- 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 61

tainen koskemattomuus. Kun paremminkin säästettävä. Täl- Useat valtiontieteen tohtori tämiset “neuvostokansojen kun- sotaveteraanikirjan/matrikkelin hän astuu asunnosta ulos, käy- lä asenteella ja kansanomaisel- Martti Turtolan kirjat ovat he- niakkaaseen perheeseen”. kunnianosoituksena sotureille vät KGB:n miehet kimppuun. la käytöksellä hän saavutti mies- rättäneet keskustelua. Väittelyä Olisiko Viro toisenlaisella po- ja lotille, jotka osallistuivat so- Nagy hirtetään 16. kesäkuuta ten luottamuksen ja myös toisin viriää varmasti Turtolan viimei- litiikalla selvinnyt toisen maail- tiimme 1939 – 1944. Matrikke- 1958. päin: hän saattoi tiukassakin pai- sestäkin Viron armeijan ylipääl- mansodan vuosista vähemmäl- linosuuden ohella 496-sivuises- Suomalaisille Unkarin tapah- kassa luottaa sotilaisiinsa. liköstä, kenraali Johan Laidone- lä? Nythän koko kansa joutui 50 ta teoksesta lähes puolet kertoo tumat olivat ankara paikka: aut- Raappana tunnetaan kolmen rista kertovasta kirjasta. Turtola vuodeksi “vankilaan” ja monet talvisotaa edeltävistä kuukausis- taa pitäisi, mutta virallisesti olla ison sotilasoperaation voittaja- todistaa kirjan sivuilla, että sekä saivat kuolemantuomion. Mart- ta Hartolan ja Lahden seudulla hiljaa hengessä mukana. Paikka na. Talvisodassa hän Pohjois- Laidoner että Viron presidentti ti Turtola osoittaa tutkimukses- sekä talvi- ja jatkosodan tapah- oli kova presidentti Urho Kek- Karjalan tyhmän komentajana Konstantin Päts johtivat maan saan, että kysymyksessä oli joka tumista kuvineen veteraanien kosellekin, vanhalle heimoaat- työnsi Lieksan kohdalla rajan tietoisesti syksyllä 1939 ensin tapauksessa Viron johtomiesten kokemina. Lotta Svärdin Harto- teen kannattajalle. Kekkosella yli hyökänneet venäläisjoukot Neuvostoliiton liittolaiseksi ja Pätsin ja Laidonerin tietoinen lan osasto ja lottien toiminta saa oli ”lisä rasitteena” 1928 tehty takaisin omalle maalleen ja piti sitten kesäkuussa 1940 sallivat valinta liittoutumisesta Neu- ansaitun huomion. Sotilaspojil- sukulointimatka Unkariin. sen jälkeen rintaman paikoil- venäläisten miehittää maan il- vostoliiton kanssa. He halusivat le ja sotilastaitojen opettelulle on Suomi äänesti YK:ssa aina laan. Jatkosodan alussa Raap- man, että armeija teki vähäisin- välttää tällä toimenpiteellä maan omistettu oma lukunsa. Sanka- tyhjää, kun oli kysymyksessä panan johtama 14. Divisioona täkään vastarintaa. Virossa on tuhoutumisen mahdollisessa so- rihautoja ja -hautajaisia käsitte- Unkarin asia, vaikka oli muiden hyökkäsi Rukajärvelle saakka, ollut vallalla se käsitys, että muu- dassa. Raskaaksi tuli tämäkin levässä luvussa on 66 sankarivai- Pohjoismaiden kanssa sopinut missä se säilytti asemansa sodan ta mahdollisuutta ei ollut ja Lai- tie, kun noin 300.000 virolaisen najan nimet henkilötietoineen. yhteisestä linjasta - hyökkäyk- loppuun asti. Raappanan joukot doner ja Päts pelastivat sen mitä arvioidaan neuvostomiehityksen Muita aiheita ovat asekätkentä, sen tuomitsemisesta. vastasivat noin 200 km levyisen niissä olosuhteissa pelastettavis- ja sodan seurauksena joko kuol- veteraanien vastauksia poikien Unkarin tuntijan Reima T.A. erämaa-alueen puolustamisesta sa oli. Kun kirja toukokuussa il- leen tai muuttaneen maasta. kysymyksiin ja paikkakunnan Luodon runsaasti kuvitettu kirja ja kun korpisoturit hoitivat kun- mestyy Virossa on todennäköis- Yksi asia kirjaa lukiessa tulee veteraanijärjestöjen esittely. sukulaiskansan noususta vapau- nolla asiansa, liikeni Suomelta tä, että keskustelua siellä syntyy ainakin selväksi. Suomen valin- Kirjan voi hakea tai tilata den puolesta on kansantajuista joukkoja sinne, missä niitä vielä ja kaikki eivät hyväksy Turtolan ta syksyllä 1939 oli oikea. Hartolan Sotaveteraanien toi- ja jännittävää luettavaa. kipeämmin tarvittiin. näkemystä. mistosta: Yhdystie 3, 19600 Har- Kolmas, merkittävin Raappa- Virossahan oltiin vielä Suo- Esko Vuorisjärvi tola, puh. (03) 716 1872. Hinta 40 Raimo Laskujärvi nan johtama taistelu käytiin elo- men talvisodan aikaan sitä miel- €. Tilauksiin lisätään postienna- kuun alussa 1944 Ilomantsissa. tä, että maa oli onnistunut tai- kon mukaiset kulut. Suomalaisten onnistuttua torju- tavalla politiikallaan ja liit- Lakeuden sissien E.J. Raappana maan venäläishyökkäykset Kan- toutumalla venäläisten kanssa Sydän naksella ja Laatokan-Karjalassa, välttämään sodan. Sitä vastoin sota - korpikenraalin yrittivät venäläiset vielä kerran, suomalaiset olivat uppiniskai- syntymämaalle nyt Ilomantsin kohdalla. Suo- suuttaan joutuneet sotaan ve- Limingan-Lumijoen Sotavete- muotokuva men sodanjohto uskoi puolus- näläisten kanssa ja saivat nyt raanien julkaisema ja Kalevi Ki- Filosofian tohtori Sirkka-Liisa Jukka Partanen, Juha Poh- tuksen johtamisen alueen hyvin kantaa seuraukset. Turtola ver- viniityn toimittama 304-sivui- Rannan työstämä 338 -sivuinen jonen, Pasi Tuunainen: E.J. tuntevalle Raappanalle, eikä sen taa kirjassaan useassa kohdassa nen teos kertoo Sissipataljoona kirja kertoo vuosien 1917 – 1944 Raappana Rajan ja sodan tarvinnut pettyä. Ryhmä Raap- Viroa ja Suomea ja myös Laido- 3:n ja 15. Prikaatin I Pataljoo- vapaaehtoisesta maanpuolustus- kenraali, ISBN-13:978-951- pana torjui hyökkäyksen, mo- neria ja Mannerheimiä, molem- nan taistelujen tiestä 1941–1944. työstä Kuhmoisten Suojeluskun- 1-20610-1, Otava, Keuruu titti osittain kaksi venäläisdivi- mathan olivat tsaarin armeijan Pataljoona perustettiin kesällä nan ja Lotta Svärd -yhdistyksen 2007, 462 s. sioonaa ja ajoi ne vielä pakosal- upseereita. 1941 Limingassa, johon koottiin näkökulmasta. Teoksessa valo- le. Se oli tärkeä voitto armeijan Laidoner uskoi Stalinin, bol- miehiä myös Tyrnävältä, Lumi- tetaan maamme yleistä ilmapii- Jääkärikenraalimajuri, Man- hengelle ja valttikortti mentäes- sevikin antamaan kunniasa- joelta, Siikajoelta ja Revonlah- riä ja poliittisten päätösten hei- nerheim-ristin ritari Erkki Jo- sä kohti aselepoa, eikä Suomea naan siitä, että Viron valtiollista delta. jastumista järjestöjen toimin- hannes Raappanan elämästä on enää vaadittu antautumaan. itsenäisyyttä ei kokonaan viedä, Sotatie vei Vienan Karjalaan, taan ruohonjuuritasolla sodan ja kirjoitettu ennenkin. Kun Raap- Kirja on erittäin perusteel- vaan venäläiset tyytyvät tuki- Äänislinnaan, Syväriltä Pitkä- rauhan vuosina. pana teki elämäntyönsä pääosin linen. Siinä on kerrottu Raap- kohtiin Viron maaperällä. Kun rantaan ja lopulta Lapin sotaan. Punaisten ja valkoisten so- niin rauhan kuin sodankin ai- panan jääkäritausta, ura Raja- sopimus 28.9.1939 allekirjoitet- Kotikuntiensa sankarihautoihin taa, maailmansotien välistä ai- kana Pohjois-Karjalan suunnal- vartiolaitoksessa ja vielä epäilty tiin, olivat Viron johtomiehet siunattiin 375 sankarivainajaa. kaa järjestötoimintoineen ja la, niin mikä onkaan sopivam- osallisuus asekätkentäänkin. Iso helpottuneita ja valmistautuivat Luvut Välirauhan ahdingos- vuosien 1939 – 1944 sotia käsi- paa, että tällä kertaa asialla ovat osuus kirjassa on vaimo Sylvial- ottamaan venäläiset joukot vas- ta uuteen sotaan ja Sodasta rau- tellään aikajärjestyksessä. Mies- olleet Joensuun yliopiston tohto- la, jonka kanssa Raappana oli taan kunnialaukauksin ja fan- haan ovat dosenttien Kalle Kor- ten ja naisten rintama- ja koti- rit ja dosentit. Yliopiston histori- säännöllisessä kirjeenvaihdossa faarein. Suomessa ei bolsevik- ven ja Pekka Visurin käsialaa. rintaman kokemuksista kerro- an laitos on saanut mainetta pä- koko sodan ajan. Eikä kirjassa kien kunniasanoihin uskottu ja Pekka Keräsen haastatteleman taan tosiolojen pohjalta, lopuksi tevästä sotahistorian tutkimuk- unohdeta käsitellä Mesikkä-kar- täällä pantiin toimeen ylimää- yli 20 sissin kertomuksista ker- Suojeluskunnan ja Lotta Svärdin sesta ja Raappanasta kirjoitettu hunpentuakaan, joka kenraalilla räiset harjoitukset, suoritettiin tyi luku Veteraanien muistiku- toiminnan loppua jälkipyykkei- laaja, lähdeviitteillä varustettu oli lemmikkinään Rukajärvellä. liikekannallepano ja varustau- via sotataipaleelta. Sota-aikana neen. elämäkerta vain vahvistaa tätä Kirja on helppolukuinen ja duttiin ottamaan vastaan kut- kootusta hengellisyydestä ker- Parisataa valokuvaa sekä jäl- käsitystä. uskottava ja sen verran vank- sumattomat vieraat toisella ta- too rovasti Markku Niku. Teks- jennöksiä sota-ajan kirjeenvaih- Erkki Raappana oli onnekas kaa tekoa, että jälkeä ei tarvitse valla. tiä havainnollistavat taistelukar- dosta ja asiakirjoista elävöittävät sotilas sekä omasta mielestään paikkailla. Kun myönnytysten tielle oli tat ja valokuvat. lukuhetkeä. että näin jälkeenpäinkin asiaa lähdetty, oli venäläisten help- Kirjan voi hakea tai tila- Kirja on myynnissä Kuhmois- tarkastellen. Se ei tietenkään vä- po edetä seuraavaan vaiheeseen. ta Heikki Marttilalta: Kirkkotie ten kirjakaupassa ja Kädentai- hennä hänen merkitystään taita- Oliko Virolla 1939 Kesäkuussa 1940 venäläiset 2 A8, 91900 Liminka, puh (08) tajien myymälässä sekä tilattat- vana johtajana. Hänellä oli psy- vaihtoehtoja? syyttivät tekaistuilla perusteil- 382 911. Hinta: 20 €. Tilauksiin vissa Kuhmoisten Sotaveteraanit kologista pelisilmää ja hän pyrki la Viroa ja muita Baltian maita lisätään postiennakon mukaiset ry:n sihteeri Markku Nyrhilältä, sellaisiin ratkaisuihin niin hyö- Martti Turtola: Kenraali edellissyksynä tehdyn sopimuk- kulut. puh 040 508 1577. Hinta: 40 €. kätessä kuin puolustuksessakin, Johan Laidoner ja Viron ta- sen rikkomisesta. Sen seurauk- Tilauksiin lisätään postitusku- jotka aiheuttaisivat mahdollisim- savallan tuho 1939-1940, sena Neuvostoliitto oli päättänyt lut. man vähän tappioita. Raappanan Otava, Keuruu 2008, ISBN lisätä joukkojensa määrää näissä Meidän osamme mielestä pienellä armeijalla ei ol- 978-951-1-22737-3, 301 s. liittolaismaissa. Seurasi lyhyessä Hartolan Sotaveteraanit julkaisi Markku Rämö lut varaa uhrata miehiä, heitä oli ajassa maiden miehitykset ja liit- Mirja Vanhatalon toimittaman 62 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Kirjat

sitellään pähkinänkuoressa. Tilas- set haastattelivat henkilökohtai- Lukiolaisilta tehtävä vaa- Lotta Svärd totietoa esitetään naisista sodassa Kun kutsu käy: sesti sotiemme veteraaneja kol- ti huomattavaa aloitteellisuutta. pähkinäkuoressa ja kerrotaan tyttötyöstä, merkeis- Veteraanit me vuotta kestäneen lukiopro- Nyt kaikki osapuolet voivat tode- tä ja niiden historiasta. Lisätietoa jektin aikana. ta eri sukupolvien ajatusten vaih- Lotta Svärd-säätiön kirjatyöryh- kaipaaville kirjallisuusluettelossa kertovat nuorille VETRES -toimikunta lyöttäy- don arvokkaaksi pääomaksi.. mä on laatinut näppärästi käsi- on viitteet 166 teokseen. Vantaan Veteraani- ja Reser- tyi yhteistyöhön vantaalaisten Neljästä lukiosta kaikkiaan laukkuun sopivan 72-sivuisen ku- Hinta: 10 €. Myydään Syväran- viläisjärjestöjen yhteistyötoi- lukioitten kanssa. Nuorille tar- 54 osallistui kirjassa julkaistun vitetun kirjasen, johon on puris- nan Lottamuseossa. Puh. 2741024. mikunta VETRES on koonnut joutui tuntumaa lähihistorian ta- veteraaniperinteen tallentami- tettu oleellisin. Työkentillään lotat Tilauksiin lisätään posti- ja käsit- yksiin kansiin Vantaan lukio- pahtumiin ihmisten välityksellä, seen. Teokseen on sisällytetty 52 toimivat 14 eri nimityksin jaetuis- telymaksu. Myynnissä myös ruot- laisten kysymyksiin perustuvia jotka ovat eläneet vaikeiden sota- veteraanin haastattelut. Kolmen sa tehtävissä. 1900-luvun alku kä- sin, englannin ja saksankielisenä veteraanihaastatteluja. Lukiolai- vuosien kovissa olosuhteissa. ruotsinkielisen veteraanin kir- joitukset on julkaistu ruotsiksi ja suomeksi. Runsas kuvitus on sommiteltu tasapainoisesti. Kirjan voi tilata Vetres -toi- mikunnan puheenjohtaja Matti Passilta, puh 0400 446 210 hin- taan 15 € + postituskulut 5 €. Uhrattu nuoruus Weilin + Göösin ”Sodassa ko- ettua” -sarjan maaliskuussa il- mestynyt toinen osa käsittelee nimensä mukaisesti uhrattua nuoruutta. Neliosaiseksi täyden- tyvän sarjan 1. osa käsitteli haa- voitettua lapsuutta (SV 6/2007). Kirjan julkistamistilaisuudes- sa ensimmäisen osan todettiin herättäneen vilkasta keskustelua lapsina nuorina koetuista sota- kokemuksista. Monet tuntuvat kokevan keskustelun avautumi- sen helpottavana, kun lukko- jen taakse jätettyjä patoutumia vihdoin päästetään kahleistaan. eile Paikalle oli kutsuttu useita nuo- ok ruutensa sodassa kokeneita ker- K tomaan muistoistaan. Kakkososassa käsitellään okkaa nuoruuden kokemuksia ja nuo- ja k risotoimintaa, nuorten talkoita isänmaallisena työvelvollisuute- Saarioisten uutuustuotteista na, pikkulottien, lottatyttöjen, sotilaspoikien ja poikasotilaiden maanpuolustustyötä – liikuntaa löytyy kaikki aterian ja sodassa kasvaneiden tunnepe- rintöä unohtamatta. koostamiseen tarvittavat tuotteet; Toimituskunnan ja toimituk- sen muodostivat filosofian pää- kypsät lihat, kastikkeet, toimittaja Sari Näre, filosofian maisteri Jenni Kirves, profes- peruna- ja kasvislisukkeet. sori Juha Siltala ja vastaava toi- mittaja Joni Strandberg, WSOY. Sarjan hinta on 376 €, lisätietoja Tuotteita voidaan yhdistää Weilin+Göös (09) 4377 600. sellaisinaan ja valmistaa Maamme Suomi kotoisen makuista ruokaa. Weilin+Göös julkaisi vuoden lopulla 540-sivuisen suurteok- Uutta ideaa arjen ruuanlaittoon! sen Suomen itsenäisyyden 90- vuotisjuhlan kunniaksi. Teok- sen päätoimittajana toimi do- sentti Allan Tiitta, kirjoittajina 49 asiantuntijaa. Teoksen pääosat Maa, kansa ja talous, Kansallinen kulttuu- ri vuorovaikutuksessa ja ”Tiede, 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 63

Tiesitkö, että yhä useampi korvakap- pale ja kuorikko valmistetaan koneelli- sesti ulkomailla? Suomessa käsityönä tutkimus ja taiteet” jakaantuvat si. Euroopan 1789 – 1815 mul- ja sen takaisinvaltaushaaveis- valmistetut yksilölliset ja huomaamat- viuhkamaisesti lukuisiin osa- listuksissa Suomen sota oli pieni ta käynnistäen sen ulkopolitii- tomat kuulokojeet ja korvakappaleet alueisiin. Huippuvalokuvaajien episodi, suomalaisille merkittä- kan, jota maa on johdonmukai- saat jonottamatta Kuulohansasta dokumenttikuvat antavat suo- vä käännekohta. Ajanjakso 1789 sesti noudattanut tähän päivään malaisuuden tarkasteluun laajan – 1809 oli merkittävä maamme asti. Talvitie käsittelee 1800-lu- ulottuvuuden. myöhemmille kohtaloille. Suo- vun kansallistunteen nousua, Historiasta ja sodista edetään malaisten valtioyhteys Ruotsiin skandinavismia ja Saksan nou- maanpuolustukseen ja nykyi- katkesi jatkuen Venäjän autono- sua, ensimmäistä maailmanso- kaan, luonnonmaisemista kult- misena suuriruhtinaskuntana. taa jääkäriliikkeineen sekä Suo- tuuri-, kaupunki- teknologia- men ja Ruotsin yhteistyötä 1920- urheilu- ja muihin ympyröihin. ja 30-luvulla. Karttapiirrokset ja Väestöämme ja sen kansanryh- Itsenäisyyden ituja historialliset taideteokset täy- miä, kirjallisuutta, kuvataiteita, Tekijät kirjoittavat Kustaa III:n dentävät tekstiä. Käsitellessään musiikkia, mediaa ja arkkiteh- hallituskauden viimeisten vuosi- lyhyesti myös sotiamme 1939 tuuria esitellään laajasti. en äkkikäänteiden luoneen poh- - 1944, neuvostovaihetta ja sen Paikoin uuden teknolo- jaa seuraavien vuosikymmenten päättymistä, kirjoittaja muodos- gian vakiintumattomia visi- kansallisille aatteille, jotka hui- taa historian palapelistä eheän oita kuvaillaan ikään kuin to- pentuivat itsenäisyysjulistuk- jatkumon nykyaikaan. teutuneina saavutuksina. Yh- seen joulukuussa 1917. Loppuosassa esitellään tär- KUULOKOJEIDEN MYYNTI JA MAAHANTUONTI distävä linkki vakiintuneen Artikkelissaan ”Haave itse- keimpiä sodan 1808 – 1809 Suo- kokemuksen ja suuntaa etsivän näisestä Suomesta” R. Luoto ku- messa ja Ruotsissa olevia muis- p. (09) 345 5300 www.kuulohansa.fi teknologian välillä olisi tähdel- vaa itsenäisyysajatuksen syntyä tomerkkejä. Luettelo Suomen listä säilyttää tietokirjayhteyk- ja kehitystä kustavilaiselta ajal- sotaan liittyvien tapahtumien sissä. Tämän unohtaminen mm. ta autonomiaan, jossa pääosaa tähdellisistä päivämääristä sekä APUA – VIRTSANKARKAILUA! asuintalojen tasakattovillityk- näyttelivät autonomisen Suo- runsas lähde- ja kirjallisuusluet- sessä ja ilmanvaihdon unohta- men valtiojärjestyksen suunni- telo opastavat lisätietojen äärelle. minen homevaurioita aiheutta- telleet Y. M. Sprengtporten ja K. en viranomaisohjauksessa sysäsi M. Armfelt. ”Itsenäisyys ei syt- Markku Rämö miljardien kulut ja turhauttavan tynyt salamaniskusta 1917 eikä katonvaihdon lisätyön rakenta- sen alkukipinää isketty edes ville kansalaisille. Veteraanipol- Porvoon valtiopäivillä 1809”. ven kädentaitoihin ja tietoihin Ajatuksen itsenäisestä Suomesta 50 rakentamisen ja perehtymällä kardinaalimuna- hän muistuttaa esiintyneen ensi yhteistyön vuotta ukset olisi kenties voitu välttää kertaa virallisessa dokumentis- tai rajoittaa pilottikokeiluihin. sa 18.3.1741. Kyseessä oli Venä- Jyväskylän Sotaveteraanit ry Hinta 240 €. Kirjaa markki- jän keisarinna Elisabethin suo- Toimittanut Arja Nuutinen. noi Weilin+Göös Oy:n kirjaedus- malaisille osoittama rauhanve- Saarijärven Offset Oy 2008. tajat. Lisätietoa puh. (09) 437 toomus hattujen sodan aikana. ISBN 978-952-92-3350-2 7600. Itsenäisyyttä keisarinna ajatteli Sivuja 112. ”vain venäläisten suojeluksessa”. Luoto tähdentää suomalaisen Yhdistyksen 50-vuotishisto- identiteetin syntyneen vuositu- ria on koottu taidokkaasti, hel- Selkeä yleiskuva hantisen kehityksen seurauk- posti luettavaksi ja katseltavaksi Suomen sodasta sena. Mannerjään sulaessa suo- kokonaisuudeksi. Kirjan sivuja malaisten esi-isiemme elämän- elävöittävät runsas kuvitus sekä 1808 – 1809 piiri oli jo laajahko. historialliset lehtileikkeet. Reima T. A. Luoto, Heikki Runebergin Vänrikkiä Luo- Asiat etenevät johdonmukai- Talvitie, Pekka Visuri: to tarkastellee kevyin vedoin so- sesti yhdistyksen perustami- Suomen sota 1808 – 1809. dan kuvaajana kertomalla hänen sesta, työn ja toiminnan kautta Taustat – tapahtumat lähteistään ja sankareistaan tut- nykypäivään. Muutamilla hen- – muistomerkit. Fenix kijan silmin. Vänrikin henkilö- kilökohtaisilla muistelmilla on Kustannus Oy, Espoo 2008. galleria koostuu sekä todellisista tuotu yhdistyksen toiminta esil- 260 sivua. että sepitteellisistä henkilöistä, le ihmisläheisesti. sankareista ja pettureista. Kuten yhdistyksen toimin- Suomen sota 1808 – 1809 tuli Kahdessa kappaleessaan P. taan kuuluu, on siellä kuoroa, suomalaisille läheiseksi J. L. Ru- Visuri valottaa laajasti sodan urheilua, kerhoja ja retkiä, nä- nebergin Vänrikki Stoolin tari- suurpoliittista taustaa sekä mo- mäkin yhteiset hetket on ku- noiden ilmestyttyä 1848 ja 1860. nenlaisia sotatapahtumia olo- vattu kuvin eikä runsain osan- Sotahistoriallisilta taustoiltaan, suhteineen ja ihmiskohtaloineen ottajaluetteloin. Kirjantekijät tapahtumiltaan ja seurauksil- 1808 – 1809. ovat toivoneet kirjan olevankin taan Suomen sota on jäänyt suu- suunnattu myös nuoremmille relle yleisölle melko tuntematto- asiasta kiinnostuneille tai kiin- maksi. Sodan jälkeen Ruotsissa Historiasta nostuville. Tämä katsaus yhdis- ja Venäjällä ilmestyneitä ansiok- nykyaikaan tyksen historiaan poikkeaa ns. kaiksi luonnehdittuja sotahisto- perinteisistä historiikeista, mut- rioita ei ole suomennettu. Talvitie johdattaa lukijat keisa- ta onnistuneesti ja selkeästi. Eurooppaa koetellut Ranskan ri Aleksanteri I:n ja kruunun- Kirjaa on saatavilla rajoite- vallankumous ja Napoleonin prinssi J-P. Bernadotten (myöh. tusti Jyväskylän Sotaveteraani- sodat seurauksineen kootaan kuningas Kaarle XIV Juhana) ta- yhdistyksestä. uudessa kirjassa asiantunte- paamiseen Turussa 1812. Ruot- muksella selkeäksi yleiskuvak- si luopui lopullisesti Suomesta Anni Grundström 64 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liiikennepalvelualojen Liitto SBL ry

HAUTAUS- JA KUKKAPALVELUJA SOTAVETERAANEILLE HAUSJÄRVI LEMPÄÄLÄ PUDASJÄRVI

Kukkahaus ja Hautaus Oy Lempäälän Pudasjärven Hikiäntie 40, 12210 Hausjärvi kk Hautaustoimisto Oy Pakkanen Hautaustoimisto ja Kukka Ky Puh. 019-768 131 Tampereentie 22, 37500 Lempäälä Torikeskus, 93100 PUDASJÄRVI Puh. 03-375 0214 puh. 08-821 122, 0400-330 058 KAARINA LIPERI ROVANIEMI Kaarinanseudun Hautaus - ja Kukkapalvelu Hautaustoimisto Oy JOKELAN HAUTAUSTOIMISTO Puntarikatu 1, 20780 Kaarina Pesonen Oy Alan erikoisliike Rovaniemellä Puh. 02-243 2779 Keskustie 2, 83100 Liperi Puh. 013-651 193 ja 0400-376 333 jo vuodesta 1923 Ruokasenkatu 6, 96200 ROVANIEMI KRONOBY Puh. 020 144 1010, fax (016) 312 043 MUSTASAARI s-posti: [email protected] Begravningsbyrå Strandvall www.hautaus.info Kronoby Hautaustoimisto Tel. 0400-862 261 Begravningsbyrå Fant SALO 040-723 7518 Irenentie 8, 65610 Mustasaari puh. 06-322 2744 ja 050-313 8142 KUOPIO päivystys 24 h Salon Hautaustoimisto Carina Lähdesmäki ja Marina Östman Saustila Helsingintie 9, 24100 Salo Puh. 02-731 2562 Kuopion Hautaustoimisto OULU Niiranen Oy Hautauspalvelua jo neljännessä polvessa Savonkatu 24, 70110 Kuopio Kirkollinen Hautaustoimisto Puh. 017-261 3686 SAVONLINNA Ikäheimo Ky Isokatu 11, 90100 Oulu LAPPEENRANTA puh. 08-311 3354 Hautaus-, Kukka- ja Pitopalvelu Pertti ja Sinikka Mielonen Ky

PALTAMO Tulliportinkatu 7 57100 SAVONLINNA Puh. (015) 515 535 Lamingon Kukka ja Fax (015) 515 536 Hautauspalvelu Ky ALAN PALVELUA LAPPEENRANNASSA YLI 80 [email protected] • www.hautauspjasmielonen.fi VUOTTA Lepikontie 15, 88300 Paltamo Kauppakatu 53, Lappeenranta Puh. 08-871 807 puh. 453 0568 – 453 0772, fax 453 0566 TAMPERE PARIKKALA Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Nyberg Ky Kauppakatu 41, 53100 LAPPEENRANTA, Parikkalan Valikoimassamme mm. Suomi-arkku sekä Sotaveteraani-, puh. 05-451 3449, fax 05-453 1210 Sotainvalidi-, Tammenlehvä- ja Lotta Svärd -uurnat. Hautaustoimisto Ky Veteraanialennus. Saimaantie 6, 54100 JOUTSENO Parikkalantie 35, 59100 Parikkala puh. 05-453 4200 puh. 05-430 304 TUOMIOKIRKONKATU 20, TAMPERE PUH. 03-212 4107 (24h)

LAUKAA PORI VANTAA

Hautauspalvelua Laukaassa vuodesta 1932 Heikkilän Hautaustoimisto Tikkurilan Kukka- ja Hautauspalvelu Urpo Karihaara Ky Hautaustoimisto Oy VEHVILÄINEN Eteläpuisto 13, 28100 Pori Unikkotie 5, 01300 Vantaa Laukaantie 10, Laukaa, puh. (014) 831 941 Puh. 02-633 2125 puh. 09-8362 5220 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 65

Juvankatu 10 PL 7, 33711 Tampere

Merimiehenkatu 39 A 1 80100 Joensuu Tiedustelut Puh. (013) 318 022 Sähköposti: [email protected]

Palvelumme kuuluvat www.pohjanmaan.fi kotitaloustyöstä myönnettävän verovähennysoikeuden piiriin

J-PV Kuljetus Kuljetus J&J Oy Jani Lehtimäki Ky Varkaus Vehmaa Vesilahti

APTEEKKIPALVELUA SOTAVETERAANEILLE

Espoo Korpilahti Ristiina Leppävaaran Uusi Apteekki Ristiinan Apteekki Sello Leppävaara, 02601 Espoo Korpilahden Apteekki Brahentie 16, 52300 Ristiina puh. 09-849 2550 41800 Korpilahti Puh. 015-740 7700 puh. 014-821 775 www.korpilahdenapteekki.fi Suomenniemen sivuapteekki Harjavalta Puh. 015-666 470

Harjavallan Apteekki Kuusamo Turku Harjavallankatu 15, 29200 Harjavalta puh. 02-531 1500 Kuusamon 1. Apteekki Helsinki Vanttajantie 7, 93600 Kuusamo Puh. 08-852 2228, Puh./Fax 08-852 2111 Vuosaaren Apteekki Kauppakeskus Columbus Vuotie 45, 00980 Helsinki Lappeenranta Puh. 09-343 4400 Avoinna: Ark. 8.00-20.30, La. 8.00-18.00 Su. ja Pyhäisin 10.30-17.30 Lauritsalan Apteekki Pyhän Henrikin Apteekki Kauppakäytävä 6, 53300 Lappeenranta Hollola Kalevantie 41, 20520 Turku Puh. 05-412 1570 Puh. 02-275 2150 Kaukaan sivuapteekki Hollolan Apteekki Standertskjöldinkatu 1 Torikuja 1, 15870 Hollola Puh. 05-451 3218 Raunistulan Apteekki Puh. 03-878 610 Autistenkatu 1 (Satakunnantien varrella) www.hollolanapteekki.fi 20300 Turku Puh. 020 740 4300 Ivalo Lappeenrannan Uusi Apteekki Vihti Ivalon Apteekki Lappeenranta , Taipalsaari , Voisalmi Yhdystie 14, 99801 Ivalo Puh. 016-661 029 Vihdin 1.Apteekki Liukkaankuja 1, 03400 Vihti Jyväskylä Marttila Puh. 09-224 7220

Jyväs Apteekki Viitasaari Kyllön Terveysasema Apteekkipalvelut lähelläsi: Marttilan Härkä Apteekki ja 40620 Jyväskylä, Puh. 014-334 2600 Viitasaaren Apteekki Tarvasjoen sivuapteekki Pappilantie 4, 44500 Viitasaari Voionmaan apteekki toivottavat hyvää kevättä! Puh. 014-211 305 puh. 014-577 4700 66 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Sanakilpa

KASARMI Lehtikilpa on rajattu koskemaan kirja- tai Hyväksytyt sanat (yht. 47) Turenki yleiskielen nimisanoista eli substantiiveista aarni, aari, aasi, aika, aisa, arki, asia, askar, yleisnimiä (esimerkiksi sauna) mutta ei siis aski (9) eris- eli henkilö- tai paikannimiä (Uuno, Hel- ismi (1) sinki). Kelpuuttamatta jäävät muut sanaluo- kaari, kaima, kaira, kama, kamari, kara, kari, kat: laatusanat eli adjektiivit (kaunis), luku- karisma, karma, karmi, kasa, kasari, kimara, Dementiahoitokoti Aatos sanat eli numeraalit (kolme), asemosanat eli kisa, kisma, (15) pronominit (nuo), teonsanat eli verbit (juosta) maki, maksa, mari, mars, marski, masai, masi, Kirkkotie 347 C, 82600 Tohmajärvi sekä apusanat eli partikkelit, siis sidesanat eli maski, mauri (9) puh. 013 - 225 577 konjunktiot (sekä), suhdesanoihin kuuluvat raami, raki, raksi, rasi, rasia, riksa, rima (7) jälkisanat eli postpositiot (matkan jälkeen) ja saari, sara, sari, sarka, sika, sima (6) prepositiot eli etusanat (kautta maan), seik- Kaikki osallistujat olivat mukana arvon- kasanat eli adverbit (äskettäin), sidesanat eli nassa ja seuraaville lähetämme luvatun pal- konjunktiot (sekä) ja huudahdussanat eli inter- kinnon, Albert Edelfeltin ”Kuningatar Blan- jektiot (hyi). Myös monikkomuodot torjutaan, ka” –lasitaulun: Hilkka Uunila, Himanka, ellei sana sinänsä esiinny yleensä vain moni- Kyösti Niinikoski, Haapajärvi ja Päivi Salo- kossa (sakset), samoin yhdyssanat (oppiaine). nen, Lempäälä. Sanojen on oltava perussijassaan eli nomina- Seuraava kilpailusana on taas tuttu - KES- tiivissa (siis rauta eikä raudassa). Alle neljä- KITYS. Lähettäkää vastauksenne maanan- kirjaimisia sanoja ei myöskään hyväksytä taihin 19.5.2008 mennessä kirjeellä tai posti- Monet sanat kiikkuvat sanaluokkien rajoil- kortilla osoitteeseen: PL 600, 00521 Helsinki, la. Laina- ja vierassanojen sekä muiden mai- faksilla numeroon (09) 6126 2020 tai sähkö- den ja mantereisen eläinten ja kasvien nimien postitse osoitteeseen toimitus@sotaveteraa- vakiintumista suomen kieleen on ylivoimaista niliitto.fi. Vastaukseen kirjoitetaan lähettäjän arvioida. Kun vastaajia ei palkita saaliin pe- nimi ja osoite, kirjekuoreen lisäksi ”SANA- rusteella, vaan arvan varassa, toimitus päät- KILPA”. tää siitä, onko sana sääntöjen mukainen. Toi- Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan mitus ei ryhdy kiistoihin eikä perustele rat- kolme CD-levyä ” Sama kaiku on askelten”. kaisujaan. Kisa on saanut erinomaisen vastaanoton. Uolevi Lassander Niinpä sitä jatketaan.

SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA DUODECIM Helsinki

Kotimainen takuutuote AM_pikku_ilmoja_MV_uusi_p 27.1.2004 10 Toimitukset kotiin C M Y CM MY CY 08-782210

Soita 010 446 446 tai matkatoimistoosi. www.aurinkomatkat.fi

SOTAVETERAANIT! KYSYKÄÄ EDULLISTA

RAHOITUSTA! Composite T:mi Kari.Matti Mäkinen Sivupellontie 14, 61600 Jalasjärvi 0500-567 104, 06-456 1256 [email protected] www.potkupyora.com 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 67

Virkistä muistiasi KILPAILUKUTSU

1. Kannaksella kesällä 1939. Kuinka 4.Suojeluskuntien rinnalle syntyi itse- Suomen Sotaveteraaniliiton SM-golf 2008 monta vapaaehtoista kävi linnoitus- näisyyden alkuvuosina naisorganisaa- töissä lokakuun alkuun tultaessa? tio, Lotta Svärd-järjestö. Mistä se sai Aika: 13.08.2008 alkaen klo 10.00 1. 15.000 nimensä? Paikka: Annilan Golfkeskus Mikkeli 2. 30.000 1. Ensimmäisen johtajansa mukaan. Sarjat: 3. 60.000 2. Ruotsin vastaavanlaisesta järjestöstä. Miehet: LP/scr/18,sotaveteraaniyhdistyten varsinaiset jäsenet, mestaruuskilpailu. Pb/18 sotave- 4. 90.000 3. Runebergin runosta Lotta Svärd Vän- teraaniyhdistysten varsinaiset jäsenet. rikki Stoolin tarinoissa. Naiset: Pb/18 sotaveteraaniyhdistysten puoliso- leski- ja naisjaostojen varsinaiset jäsenet, 2. Säännöstelyvuosien aikana 1939— mestaruuskilpailu. 1953 tavaroiden ostoa valvottiin ja an- 5. Suomi teki eräitä merisotatoimia Kannattajajäsenet: Yleinen sarja Pb/18, ei mestaruuskilpailu. nosteltiin ostokorteilla. Suomenlahdella jo 21.6.1941. Mitä? Joukkuekilpailu: LP/scr/18, kolmen ennen kilpailua ilmoitetun varsinaisen jäsenen tulos. Kuinka paljon kortteja oli tarpeen pai- 1. Poisti salaa venäläiset merimerkit pur- Pelattava tee: Punainen kaikissa sarjoissa. naa koko 14 vuoden aikana? jehdusväyliltä. Pelipäivän ohjelma: Klo 8.30 – ilmoittautuminen, 9.30 kilpailuinfo, 9.40 lipun nosto, 1. 171 miljoonaa kpl 2. Pystytti valemajakoita 10.00 – lähtö 1.teeltä, 14.30 – ruokailu, noin klo 17.00 palkintojen jako. 2. 648 miljoonaa kpl 3. Miinoitti Suomenlahtea. Ilmoittautuminen: 3. 778 miljoonaa kpl Annilan Golfkeskukseen viimeistään 27.07. mennessä puh. (015) 335 518, fax (015) 335 682 tai 4. 911 miljoonaa kpl 6. Keväällä 1943 onnistuttiin täysin email: [email protected] sekä postitse Saimaa Golf Oy, Annilan Golfkeskus, Porras- sulkemaan Suomenlahti Neuvostolii- salmentie 19, 50100 MIKKELI. 3. Kuka seuraavista II maailmansodan ton sukellusreiteiltä. Miten? Ilmoittakaa: Sotaveteraanipiiri ja yhdistys, golftasoitus, kotiseura ja sarja sekä yhteystietonne. aikaisista merkkihenkilöistä oli van- 1. Rakentamalla Suomenlahden poikki Joukkuekilpailuun pelaajat on nimettävä etukäteen. Piirillä voi olla useampikin joukkue. hin? paikoin jopa 90 m. korkea sulkuverkko. Kilpailumaksu: 50,00 € / henkilö. Sisältää kilpailun, tulospalvelun, kilpailunjohtajan ja keittolounaan. 1. Stalin 2. Varustamalla Suomen ja Viron ran- Lähtölista sekä kilpailutulokset julkaistaan internetissä (www.golf.fi/gp) ja Sotaveteraani – lehdessä. 2. Hitler nikko maaliinohjautuvia ammuksia am- Tasoitus: Kilpailupäivän mukaisesti. Kilpailussa hyväksytään max tarkka tasoitus 30,0 ( miehillä pun teen slope 26, naisilla 33). Tasatulokset ratkaistaan Pb-sarjoissa slope-menetelmällä ( pie- 3. Churchill puvilla tykeillä nempi slope-tasoitus). Scr-sarjoissa käytetään matemaattista menetelmää (ns. parempi paluu). 4. Roosevelt 3. Laskemalla mereen ns. ketjumiinaris- Lähimmät yöpymispaikat: Annilan Kartano, (015) 335 525, Sokos Hotelli Vaakuna (015) 20 201. 5. Mussolini tejä Kentästämme löytyy tietoja osoitteesta: www.golf.fi/gp sekä www.annilangolfkeskus.net 6. Hirohito 7. Mannerheim Oikeat vastaukset sivulla 71 Tervetuloa Annilaan ! 8. de Gaulle Suur-Savon Sotaveteraanipiiri ja Saimaa Golf Oy / Annilan Golfkeskus

Huhtikuun ristikko 68 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Asiantuntevaa IT-ylläpitoa yrityksellesi Maansiirto SAPI-GROUP KY Asme Tiimi Oy Vihti Vihti J.Salminen Oy Autamme kaikissa ATK-asioissa Vihti Puh. 09- 4259 8228 Reserviupseeriliitto Wed Apr 09 13:56:35 2008 Page 1

Päällystöliitto ry

������ ����������������������� ���������� Aliupseeriliitto ry ������������������������ tervehtii sotiemme veteraaneja Suomen Sotaveteraaniliittoa ���������� www.aliupseeriliitto.fi tervehtien ��������������������������� �������������������������������� ������������������������ ��������� Reserviläis- ��������������������������� ����������������������� urheiluliitto ry. Reservin RESERVILÄISLIITTO liikuttaja Döbelninkatu 2, 00260 HELSINKI, puh. (09) 4056 2040 www.resul.fi

SOTILASLÄÄKETIETEEN KESKUS

HUOVINRINTEEN UPSEERIKERHO Säkylä

Helsingin Reserviupseeripiiri ry

Lisää turvallisuutta www.mpky.fi 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 69 SOTAVETERAANI 150 x 67mm

L A A J A S A L O N

KÄRCHER OY HELSINGIN KRISTILLINEN OPISTO KUUKIVENTIE 6 00840 HELSINKI TEL. 358 (0)9 6219000 www.hkro.fi www.oppimaan.fi

www.sakosuomi.fi www.beretta.com 70 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008

Kokoonnutaan

RUK 83 ja RUK 85 RUK 41 Tervetuloa kurssiemme välivuositapaamiseen Kurssikokous 13.5. kello 13.00 Katajanokan Kasi- torstaina 28.5. kello 12.00. Tutustumme opaste- nolla. Ilmoittautumiset : Tor Å. Nedrum, Jönsas- tusti Mannerheim-museoon, Kalliolinnantie 14, stigen 1 A 29, 01600 Vantaa, puh. (09) 563 3368. pääsymaksu 10 € Yhteinen lounas nautitaan Ra- vintola Sea Horsessa, os. Kapteeninkatu 17, tar- * * * * * jolla alkusalaatti sekä liha- tai kalavaihtoehto Ilmavoimien Viestikoulussa Hämeenlinnassa (25 € tai 19 €). 1944 palvelleet, 1926 syntyneet aseveljet tapaavat Ilmoittautumiset tietoineen osallistumises- yhteisen kokoontumisen merkeissä 7.6. Vääksyn ta lounaalle 23.5. mennessä Matti Jääskiselle, Tammenlehvätalolla. Tehtaankatu 7 B 6, 00140 Helsinki, puh. (09) 637 Lähempiä tietoja: Reo Putro, Tuuralantie 618, 384 tai 050 597 2603, email: matti.jaaskinen@ 61500 Isokyrö, (06) 472 4436 tai 050 5211 669 pp.inet.fi * * * * * * * * * * JR 1:n ja JR 2:n Veljestapaaminen 7.6.2008 UK 62 Juhlallisuudet tapahtuvat HÄMR:ssä (opastus on Tervetuloa kurssimme 60-vuotistapaamiseen. järjestetty JR 1 ja JR 2 -kyltein). Paikan päällä on Alustava ohjelma: Kokoontuminen 31.5. kello ilmoittautuminen ja aamupala klo 09.00 – 09.45 11.00 Kaatuneiden Upseerien patsaalla Hami- JR 1:llä Esikuntarakennuksessa ja JR 2:lla Muo- Opifer nassa, RUK:n esittely, RUK:n tarjoama ateria, nituskeskuksessa. käynti RUK-museossa, kahvit Sotilaskodissa, JR 1:n Perinnekillan vuosikokous pidetään Issikka asuna kesäiset retkivaatteet. Tilaisuus päättyy Esikuntarakennuksen auditoriossa klo 10.00 – kello 16.00 mennessä. Yhteydenotot: Arijoutsi 11.00 ja samaan aikaan JR 2:n Perinnetoimikun- Avuksi omaishoitajille Heporauta, Kirkkokatu 1, 00170 Helsinki, puh. nan vuosikatselmus Muonituskeskuksessa. ja hoitokotien siirtoihin (09) 664 337 tai 050 326 8898 tai Panu Loikka- Kokonaisohjelma klo 11.15 alkaen nen, Upseeritie 9 A 5, 45100 Kouvola, puh. (05) Kukkalaitteen lasku Marskin rintakuvapat- Auttaa siirtämään 382 1183 tai 040 577 3545. saalle Varuskunnassa ihmistä sängyn, Hartaustilaisuus Muonituskeskuksessa ja sep- ruokapöydän, * * * * * pelpartion lähettäminen harrasteiden, Korpraalikoulu/Tykistökoulutuskeskus 3:n Seurustelu- ja kahvituokio wc-pesuhuoneen, ”Riihimäen tykistöakatemian” Veljesistunto klo 14.00 ja lounas klo 15.15 al- ym. paikkojen välillä. asevelijuhla Riihimäellä torstaina 15.5. Tilaisuus kaen Muonituskeskuksessa alkaa Riihimäellä etukasarmin kentällä kello Tilaisuuden päättäminen klo 16.30 Sopii toimimaan myös pienissä tiloissa, siirtyminen 13.00, jossa kunnianosoitus Korpraalikoulun HÄMR on järjestänyt kuljetukset 7.6 Lahden esimerkiksi liukumalla sängystä tuoliin, ei esteitä välissä. muistomerkillä, minkä jälkeen kokoonnumme linja-auto- ja rautatieasemalta sekä paluukulje- Tutustu myös uusiin nousutukiin ja kaiteisiin. takakasarmille varuskunnan upseerikerholle tukset Asemilla on opastus JR 1 ja JR 2-kyltein. yhteiselle lounaalle. Lounaan hinta on 7 €/hlö. MAASK on järjestänyt meno-paluukuljetuk- Finn Proto Oy 013-632 532 www.finnproto.fi Tilaisuus päättyy kello 17.00 mennessä. Tumma sen linja-autolla Lappeenrannan Varuskunnasta Apuvälineongelmien ratkaisija E-mail: jouko.kettunen(a)finnproto.fi puku ja kunniamerkit. Helsingistä on järjestet- (Rakuunamäen Sotilaskodin edusta). ty kuljetus Vihdin Liikenteen linja-autolla, joka Veljestapaamisen osallistumismaksut ovat: lähtee Mikonkadulta Fennian edestä 15.5. kello Veteraanit 20 € ja seuralainen 10 €. Maksu peri- 11.30. Paluu samalla linja-autolla. Matkan hin- tään paikan päällä ilmoittautumisen yhteydessä. ta on 20 €/hlö. Ilmoittautumiset 8.5. mennessä: JR 1:n Perinnekillan ja JR 2:n Perinnetoimi- Lauri Lausmaa, puh. (09) 447 263, Erkki Hela- kunnan puolesta maa, puh. (09) 671 266, Tor Wikström, puh. (09) Lämpimästi Tervetuloa! 445 196 tai Niilo Palmen, puh. (09) 464 413. Tumma puku, kunnia- ja ansiomerkit Ilmoittautuminen Veljestapaamiseen on eh- * * * * * 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 71

Ristikon ratkaisu

dottomasti tehtävä 25.5. mennessä JR 1 Hannu Punamustarykmentin (JR 4) aseveljet ja pe- Tukialle: puh. (03) 1814 6568 tai 050 462 0735 ja rinteen vaalijat JR 2 Jorma Vilkolle; puh. 0400 559 604 Teemme tiistaina 10.6. retken Helsinkiin. Tu- tustumme klo 11.00-13.30 oppaan johdolla So- * * * * * tamuseoon ja siellä esillä olevaan Puolustus- Perinnepäiväkutsu voimien 90-vuotisjuhlanäyttelyyn. Nautimme RUKAJÄRVEN Pion:P 24:n aseveljet, vaimot ja siellä myös sotilaskotikahvit. lesket seuralaisineen kutsutaan lauantaina 26.4. Klo 14 lähdemme ”omalla” laivalla kahden kello 11.00 perinteiselle perinnepäivälounaalle tunnin risteilylle katselemaan pääkaupunki- Lappajärvelle kylpylä Kivitippuun. seudun nähtävyyksiä mereltä käsin. Risteilyn Matkan avustajat ovat myöskin tervetulleita aikana syömme lounaan. Laivaan mahtuu 60 tilaisuuteen. henkeä. Aluksi kokoonnutaan kylpylän Kärnäsaliin Osallistumismaksu 15 € (sisältää kaiken) vuosikatsaukseen ja sen jälkeen lounaalle. Lou- maksetaan 22.5. mennessä Punamustarykmen- naan jälkeen vapaata seurustelua ja muuta ohjel- tin Perinneyhdistyksen tilille Sampo 800012- Virkistä muistiasi maa. 1259562. Ilmoittautumiset Toivo Pekkala puh: (06) 565 Merkitse ehdottomasti viite 1643. oikeat vastaukset 2354 tai 040 542 3191, Aarre Öörni puh. (06) 566 Ilmoittautumiset 15.5. mennessä yhdistyk- 1. 60.000 vapaaehtoista. Muonituksesta huolehti 2.500 lottaa. 3124. sen sihteeri Irja Lohjamalle, puh. 050-565 0682 2. Kokonaispainosmäärä oli 778 miljoonaa kappaletta. Huonevaraukset hyvissä ajoin kylpylä Kiviti- tai (05) 354 3712. 3. Suomen marsalkka Mannerheim, synt. V. 1867. Muiden syn- pusta puh:(06) 561 5000. Tervetuloa yhteiselle kesäretkelle aseveljet, tymävuodet: Stalin 1879, Hitler 1889, Churchill 1874, Roosevelt Tervetuloa. Pion: P 24:n toimikunta. puolisot ja tukijat! 1882, Mussolini 1883, Hirohito 1901 ja de Gaulle 1890. Punamustarykmentin Perinneyhdistys ry 4. Runebergin runosta. ”ja Svärd kun lähtöhön käskettiin, hän * * * * * Lottansa vei mukanaan.” 5. Kolme suomalaista sukellusvenettä laski miinoja Suomenlah- delle. Niihin ajoi mm. Molotov-niminen sotalaiva. 6. Rakentamalla teräsvaijerista kaksinkertainen verkko poikki Haetaan yhteyttä lahden.

JR 9, I pataljoona, 2. komppania, II joukkue. Isäni, Aatos Leinonen palveli JR 9:n 2.komppani- * * * * * an toisessa joukkueessa. Haemme yhteyttä Ilmavoimien Viestikoulus- Löytyisiköhän ketään tästä joukkueesta. Toi- sa 1944 palvelleisiin, vuonna 1926 syntyneisiin sen joukkueen kaikki vaiheet hyökkäyksestä ase- aseveljiin, jotka eivät ole tienneet toiminnas- masotaan ja vetäytymiseen kiinnostavat. Ylipää- tamme. tään kuka on ollut asemasodan aikana JR 9:n Ilmavoimien Viestikoulu 1944/vuosiluokka 2.komppanian ”Tossu” -korsussa. Olen tavannut 1926. tässä vuosien varrella muutaman henkilön, mut- Yhteystiedot ta kaikki lisätieto joukkueen vaiheista olisi kiin- pj. Reo Putro, Tuuralantie 618, 61500 Isokyrö nostavaa. Ystävälliset yhteydenotot: Vesa Leino- (06) 472 4436 tai 050 5211 669 nen puh 045 652 1614 tai kirjeitse, os: Kekintie 11, Veikko Jerkku, Nastolantie 30, 00600 Helsinki 34600 Ruovesi. Pienikin muisto tai väläys men- (09) 587 0092 tai (09)791 852 eee`OgTW neestä olisi tärkeää, älä epäröi ottaa yhteyttä!

Lehden tilaukset ja hinnat Äänikasetit lehdestä Sotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sotaveteraani-lehden Sotaveteraani-lehden pääsisällön saa myös äänikasetteina, joiden vuosi- liiton toimistosta puh. (09) 6126 2015 /Riina Lillfors. Lehden vuosikerran hinta kerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa ja muille 17 euroa. Äänikasetit voi on 15 euroa. tilata Sotaveteraaniliiton myyntitoimistosta PL 600, 00521 Helsinki Julkaisija Irtonumero maksaa 4 euroa. puh. (09) 6126 2014 Suomen Sotaveteraaniliitto ry–Finlands sähköposti helena.hornborg@ sotaveteraaniliitto.fi Krigsveteranförbund rf Toimitusneuvosto Puheenjohtaja Aarno Strömmer Ilmoitusmyynti Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Kirkkokatu 67 B 23 Media-ammattilainen Adspace Oy 90120 Oulu Mikkolantie 20 Päätoimittaja Markku Seppä puh. ja faksi (08) 311 5282 00640 Helsinki sähköposti [email protected] puh. (09) 877 6136, 040 735 7531 Toimitus Jäsenet: Antti Henttonen, Olavi Karttunen, Matti Lukkari, Eeva Nieminen, faksi (09) 726 1306 Kellosilta 4 C Nils-Börje Stormbom, Pertti Nieminen, Markku Seppä, Jyrki Vesikansa, Isto Valkeapää 00520 Helsinki sihteeri Anni Grundström puh. 040 735 7571 puh. päätoimittaja (09) 6126 2012 sähköposti [email protected] Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta. Taitto tai [email protected] Taittotalo PrintOne faksi (09) 6126 2020 Ilmestyminen 2008 PL 23 (Mikkolantie 20) internet www.sotaveteraaniliitto.fi 1/08: 20. helmikuuta, 2/08: 23. huhtikuuta, 00661 Helsinki 3/08: 18. kesäkuuta, 4/08: 10. syyskuuta, puh. ja faksi (09) 711 100 Osoitteen muutokset 5/08: 29. lokakuuta, 6/08: 17. joulukuuta. sähköposti [email protected] Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteen muutoksista omaan yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, Ilmoitushinnat Painopaikka PL 600 1,35 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula 2008 00521 Helsinki sovitaan erikseen. ISSN 0782-8543 puh. (09) 6126 2015 sähköposti [email protected] 72 2/08 huhtikuun 23. päivänä 2008 Sotaveteraaniliiton myymälä palvelee Käy talossa tai soita Helenalle puh. (09) 6126 2014. Myymälä on avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Sähköposti: [email protected] Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraaniliitto.fi TAPAAMME LIITTOPÄIVILLÄ TURUSSA 28.5.-29.5. TERVETULOA 2 3 20 Veteraanivyö Jäsenmerkki Solkinauha Laadukas kotimainen Liittojuhlasoljille kääntövyö, nahkaa väri Myös kannattajajäsenille. Hinta 10 euroa musta/viininpunainen. 6 euroa. Myös tummansinisenä Solki, TURKU 2008 Soljessa liiton tunnus. Hinta 5 euroa Hinta 23 euroa 1 25 Kirjanmerkki Sotaveteraanimitali Hopeaa. Myös kannattajajäsenille. Hinta 16 euroa Hinta 12 euroa.

Liitto välittää veteraanivyötilaukset toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen.

Liiton tunnuksin 19 Säänkestävä kassi varustetut solmiot Tummansininen, 15A Tummansininen, kotimaista raidalliseen kuosiin laatua. kudottu malli. Varustettu 16B kolmella Tummansininen taskulla ja solmio, jossa tunnuksen kahdella ylä- ja alapuolella punai­ vetoketjulla. 5 nen, sininen ja harmaa Isännänviiri vinoraita. Mitat: Hinta 14 euroa 15x35x30 cm. Kotipihalle tai mökille. Sini- Hinta valkoisen viirin pituus neljä 15 euroa tai viisi metriä. Liitto välittää solmiotila- ukset toimittajalle, joka Liitto välittää kassitilaukset toimittajalle, Hinnat 50 ja 62 euroa. myös laskuttaa tilauksen. joka myös laskuttaa tilauksen.

12 24 Kalvosinnapit 8 Liiton virallinen hautakivimerkki Yrjö Jylhä: Kiirastuli Hopeaa Halkaisija 60 mm. Runokokoelma Hinta 42 euroa Myös uurnamerkkinä. Talvisodan runoutta Hinta 8.50 euroa vuodelta 1941. Kuvitettu. Hinta 25 euroa.

17 Sama kaiku on askelten -CD 23 Solmioneula Kymmenen sotaveteraani- kuoron ja Haminassa sotave- Hopeaa 9 Tammenlehvä- teraanien konsertissa taltioi- Hinta 28 euroa hautakivimerkki duista äänitteistä on koottu 38 laulua sisältävä tupla-CD. Korkeus 90 mm Liitto välittää kalvosinnappi- ja solmioneulatilaukset Hinta 20 euroa. toimittajalle joka myös laskuttaa tilauksen. Hinta 12 euroa.

26 Kynttilänjalka TILAUSKORTTI Nro...... kpl...... Kultakeskuksen Suomen Sotaveteraaniliitto Nro...... kpl...... perinteinen malli PL 600 vuodelta 1918. 00521 HELSINKI Nro...... kpl...... Korkeus 77 mm. Varustettu liiton Nro...... kpl...... tunnuksella. Nimi (tekstaten): Hopeaa. Nro...... kpl...... Hinta 115 euroa ...... Nro...... kpl...... Lähiosoite: Nro...... kpl...... Liitto välittää kynttilänjalkatilaukset toimittajalle,

...... ✂ joka myös laskuttaa tilauksen. Nro...... kpl...... Postinumero ja -toimipaikka: Nro...... kpl...... Täytä ja postita oheinen tilauskuponki ...... Nro...... kpl...... tai tilaa puhelimitse 2/08