Pohjois-Karjalan Maaseutuluotain 2021

Kesäkuu 2021 Pasi Saukkonen

Tiivistelmä

Maaseutuluotain on toimintatapa, jossa tarkastellaan monipuolisesti maaseutualueiden tilaa ja ke- hitystä. Siinä törmäytetään ns. tietoperusta kokemus- ja asiantuntijatietoon. Pohjois-Karjalassa Maaseutuluotain toteutettiin jo kolmannen kerran aiempien toteutusten ollen vuosina 2017 ja 2019. Tilastoihin perustuvan tarkastelun lisäksi toteutettiin kysely, jonka kohteeksi valikoitiin laajasti Pohjois-Karjalan maaseudun toimijoita. Kohdejoukoksi tarkentui 1848 henkilöä. Vastauksia saatiin 339 kappaletta.

Pohjois-Karjalan erilaisilla maaseuduilla asuu vajaat 82 000 ihmistä, mikä on puolet maakunnan vä- estöstä. Pohjois-Karjalasta löytyy erilaista maaseutua, eniten syvää maaseutua. Alueen kolme seutua ovat alueprofiileiltaan omaleimaisia. Maakunnan kunnista kaupunkimaisia ovat Joensuu ja Kon- tiolahti, eniten maaseutumaisia (harvaan asuttu maaseutu) Heinävesi, Ilomantsi, Juuka ja Rääkkylä.

Toimijakyselyyn perustuva Pohjois-Karjalan maaseutubarometri antaa maaseutualueille kokonaisarvosanaksi 6,6 (keskiarvo, asteikolla 4–10). Parhaimmat arvosanat saa maaseutualueiden turvallisuus asuinpaikkoina ja niiden tarjoamat puitteet hyvälle elämälle, etätyömahdollisuudet, luonnon- ympäristön monimuotoisuus sekä luonnonvarojen ja -arvojen suojelun tilanne. Heikoimmaksi arvioitiin maaseutuyritysten kansainvälistyminen, Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuus ja maaseutualueiden markkinointi asuinpaikkoina.

Kehittäjien arviot ovat useasti muita vastaajaryhmiä myönteisempiä, kun taas maaseutuyritysten ja alan neuvojien keskuudessa asiat nähdään keskimääräistä heikompana. Kriittisimmät arviot tulevat Joensuun seudulta. Barometrin tulokset ovat Pohjois-Karjalassa monelta osin heikommat kuin Hä- meessä, Kaakkois-Suomessa, Uudenmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näitä ovat erityisesti maaseudun tulevaisuuden näkymät, maatilojen ja yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdosten eteneminen sekä osaamisen siirtyminen maaseutualueiden elinkeinoelämän tarpeisiin.

Pohjois-Karjalan maaseudun tärkeimpiä kehittämiskohteita seuraavan kolmen vuoden aikana ovat paikkariippumattoman työn edistäminen, elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittäminen, lähiruuan saatavuuden edistäminen, maaseudun peruspalvelujen turvaaminen sekä tietoliikenneyhteyksien rahoittaminen. Pohjois-Karjalan maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisessa korostetaan saavutettavuutta, paikallisia toimentulolähteitä, palvelujen turvaamista, asukasrekrytointia, sekä asenneil- mapiiriä.

Sisällys

1. Maaseutuluotaimen tausta ...... 5 2. Maaseutuluotaimen toteutus ...... 6 2.1 Tietoperustan kokoaminen ...... 6 2.2 Kyselyn kohdejoukon valinta ...... 6 2.3 Kyselyn toteutus ...... 8 3. Tulokset ...... 9 3.1 Pohjois-Karjalan maaseudut ...... 9 3.2 Maaseutubarometri ...... 11 3.3 Vastaajaryhmien vastaukset ...... 21 3.4 Kehittämiskohteet ...... 22 Elinkeinot ja toimeentulo ...... 23 Elintarvikkeiden alkutuotanto ...... 24 Elintarvikkeiden jatkojalostus ...... 24 Asuminen ...... 25 Energia, ympäristö ja ilmasto ...... 26 3.4.6 Pohjois-Karjalan maaseudun elinvoimaisuustekijät ...... 27 4. Yhteenveto ...... 30

Liite 1: Vastaajaryhmien vastaukset väittämiin Liite 2: Tilastojen kertomaa Pohjois-Karjalan maaseuduista Liite 3: Kyselylomake, Pohjois-Karjalan Maaseutuluotain

Kuviot

Kuvio 1..Pohjois-Karjalan Maaseutuluotaimen toimintatapa ...... 5 Kuvio 2. Pohjois-Karjalan väestökehitys aluetyypeittäin aikavälillä 1995 - 2019, % ...... 10 Kuvio 3. Pohjois-Karjalan työpaikat kaupunki-maaseutu –jaolla aikavälillä 1990 - 2017, %...... 10 Kuvio 4. Barometrin arvosanat teemoittain vuosina 2017, 2019 ja 2021...... 13 Kuvio 5. Barometrin 2021 vastausten jakauma (n=328-339) ...... 14 Kuvio 6. Barometrin vastausten keskiarvo (x-akseli) ja hajonta (y-akseli) ...... 16 Kuvio 7. Barometrin tulokset vastaajaryhmittäin (ryhmän keskiarvon poikkeama koko aineiston keskiarvosta) ...... 17 Kuvio 8. Barometrin vastaukset seuduittain (seudun keskiarvon poikkeama koko aineiston keskiarvosta) ...... 18 Kuvio 9. Vähintään arvosanan seitsemän (7) antaneiden osuudet (%), Pohjois-Karjala (pylväs) vs. Varsinais-Suomi, Häme, Kaakkois-Suomi ja Uusimaa (viivat) ...... 20 Kuvio 10. Elinkeinojen ja toimeentulon kehittämiskohteet (n=336-339) ...... 23 Kuvio 11. Elintarvikkeiden alkutuotannon kehittämiskohteet (n=334–336) ...... 24 Kuvio 12. Elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittämiskohteet (n=332–335) ...... 25 Kuvio 13. Asumisen kehittämiskohteet (n=334–336) ...... 26 Kuvio 14. Energian, ympäristön ja ilmaston kehittämiskohteet (n=330–336) ...... 27

Taulukot

Taulukko 1. Kyselyn kohdejoukko ...... 6 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneet pääasiallisen vastaajaroolin ja kaikkien rooliensa mukaisesti...... 7 Taulukko 3. Vastaajat asuinkunnittain ...... 7 Taulukko 4. Vastaajat pääasiallisen toiminta-alueensa perusteella ...... 8 Taulukko 5. Pohjois-Karjalan väestö erilaisilla alueilla vuonna 2018 (SYKE 2020)...... 9 Taulukko 6. Maaseutubarometrin tulokset teemoittain ja osa-alueittain (suluissa vuoden 2019 arvosana, jos ei vertailuarvoa, kysymys uusi vuoden 2021 barometrissa) ...... 12 Taulukko 7. Pohjois-Karjalan maaseudun keskeiset elinvoimaisuustekijät esimerkkivastauksineen (n=254)...... 28

1. Maaseutuluotaimen tausta

Maaseutuluotaimen kehittäminen käynnistyi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen aloitteesta vuonna 2016. Työn pontimena oli havainto siitä, että maaseudun tilan ja kehityksen arviointi edellyttää ko- konaisvaltaisempaa katsontakulmaa. Toisekseen myös maaseutujen näkyvyydessä ja tietoon perus- tuvassa julkisuuskuvassa oli selvää kehittämisen tarvetta. Näin syntyi Maaseutuluotain, jolle asetet- tuja tavoitteita olivat erilaisten maaseutualueiden kehittymisen seuranta, kehittämisen kärjen tunnistaminen sekä maaseudun näkyvyyden lisääminen.

Maaseutuluotaimen toteutustavaksi rakentui tietoperustan sekä alueellisen ja paikallisen kokemus- ja asiantuntujatiedon yhdistäminen, tarkastelunäkökulmien monipuolisuus sekä toistettavuuden mahdollisuus (ks. kuvio 1). Luotaimen tulokset pyrkivät olemaan helposti ymmärrettäviä, pohdintaa ja keskustelua herättäviä, eli ”mitä nämä havainnot tarkoittavat meidän ympäristössämme?”. Maa- seutuluotain on rakennettu kehittämisen työvälineeksi ja sen tarpeita ajatellen.

Käsillä oleva raportti kertoo tulokset Pohjois-Karjalan maaseutuluotaimesta vuodelta 2021. Työ on jatkumoa vuosina 2017 ja 2019 tehdyille vastaaville tutkimuksille. Tämä lähtötilanne mahdollisti myös tulosten ajallisen seurannan ja lisäksi vertailun muutamaan muuhun ELY-alueeseen, joissa Maaseutuluotain on toteutettu samalla tavoin. Työn on toteuttanut – kuten aiemminkin - Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen toimeksiannosta.

Kuvio 1..Pohjois-Karjalan Maaseutuluotaimen toimintatapa

2. Maaseutuluotaimen toteutus

2.1 Tietoperustan kokoaminen

Maaseutuluotaimessa laadittiin Pohjois-Karjalan maaseutujen tietopaketti, joka tukeutui tilastoai- neistoon. Toimintatavan mukaisesti esitettävät asiat pyrkivät kuvaamaan sekä maaseutujen nykyti- lannetta kuin kehityksen pidemmän aikavälin trendiäkin. Esitystapa ja niistä nostetut sanalliset nos- tot perustuivat objektiiviseen havainnointiin. Kerätyllä tietoperustalla oli kaksi tehtävää. Ensinnäkin se toimi Maaseutuluotaimen kyselyn tausta-aineistona, toisekseen aineistolla oli myös itsellinen rooli Pohjois-Karjalan maaseutujen kokonaiskuvan muodostamisessa ja tietoisuuden lisäämisessä.

2.2 Kyselyn kohdejoukon valinta Maaseutuluotainkyselyn kohteeksi valittiin laajasti erilaisia Pohjois-Karjalan maaseudun toimijoita: kehittäjät, yritykset, kuntatoimijat, tutkimus-, koulutus ja innovaatiotoimijat (TKI), järjestö- ja yhdistystoimijat sekä tiedonvälittäjät (ks. Taulukko 1). Kohdejoukkona eivät olleet ns. ”rivikuntalaiset”, vaan siihen pyrittiin valikoimaan ja löytämään toimijoita, joilla olisi ammattinsa tai tehtävänsä tuomaa asiantuntemusta ja kokemuksellista näkemystä maaseutujen tilanteesta ja kehityksestä. Koh- dejoukoksi tarkentui 1848 henkilöä, joille sähköinen kysely tausta-aineistoineen lähetettiin sähköi- sesti huhtikuussa 2021.

Taulukko 1. Kyselyn kohdejoukko

Ryhmä Toimijat Alueen kehittäjät Maaseuturahaston kehittämishankkeiden hakijat, Maaseutuasiamiehet ja -johta- jat, Metsäkeskuksen ja ProaAgrian asiantuntijat, maakuntaliiton henkilöstö, kaupungin- ja kunnanjohtajat, Leader-ryhmien hallitukset Maa- ja metsätalousyrittäjät, Nuorenviljelijän tukea hakeneet, maatalouden investointitukea hakeneet, alan alan neuvojat neuvojatahot Yrittäjät, yrityksen työntekijät, Maaseuturahaston yritystuen hakijat, yrittäjäjärjestöt, kehitysyhtiöt yritysneuvojat (muu kuin maa- ja metsätalous) Kuntatoimija (poliittinen päät- Kunnanvaltuutetut, maakuntavaltuuston jäsenet, kuntien elinkeino/elinvoima- täjä tai viranhaltija) vastaavat Koulutus-, tutkimus- ja inno- Soveltuvien alojen asiantuntijat, Luonnonvarakeskus vaatiotoimijat Yhdistystoimijat Kylä- ja asukasyhdistystoimijat Tiedonvälittäjät Maakunta- ja paikallislehtien toimittajat

Kyselyyn vastasi 339 henkilöä, joiden jakaantuminen pääasiallisen roolin mukaisesti on esitetty tau- lukossa 2. Kyselyssä oli osio, jonne pystyi osallistumaan myös useammassa roolissa. Vastaajista lähes kolmannes ilmoittikin useamman roolin – tyypillisimmin kaksi. Kun nämä vastaajien moninaiset roolit otetaan huomioon, vastauksia saatiin 474 kappaletta. Vastaajaryhmittäiset väittämät ja niihin saadut vastaukset maaseudun tilasta ja kehityksestä on esitetty liitteessä 1.

Taulukko 2. Kyselyyn vastanneet pääasiallisen vastaajaroolin ja kaikkien rooliensa mukaisesti. Pääasiallinen rooli Kaikki roolit Rooli lkm % lkm % Alueen kehittäjät 33 10 % 56 11 % Maa-/metsätalousyrittäjät, alan neuvojat 67 20 % 92 19 % Yrittäjät, yrityksen työntekijät, yritysneuvojat 76 22 % 100 21 % (muu kuin maa- ja metsätalous) Kuntatoimija (poliittinen päättäjä tai viranhal- 53 16 % 70 15 % tija) Koulutus-/tutkimus-/innovaatiotoimija 31 9 % 38 8 % Yhdistystoimija 61 18 % 95 20 % Tiedonvälittäjä 18 5 % 23 5 % Yhteensä 339 100 % 474 100 %

Vastaajista 58 % oli miehiä, 39 % naisia, ja 3 % ei tähän vastannut. Ikäjakauma oli seuraava: 15–29- vuotiaita 1 %, 30–49-vuotiaita 31 %, 50–64-vuotiaita 49 %, 65-vuotiaita tai vanhempia 16 %, ei tietoa 3 %. Vastaajien asuinpaikkakunnan perusteella vastauksia tuli kaikista Pohjois-Karjalan kunnista (taulukko 3), eniten Joensuusta (97 kpl), vähiten Heinävedeltä ja Juuasta (molemmista 8 kpl). Poh- jois-Karjalan maakunnan ulkopuolisissa kunnissa asuvia oli 10 henkilöä. Saman määrä oli niitä, jotka eivät ilmoittaneet asuintietojaan.

Taulukko 3. Vastaajat asuinkunnittain Kunta lkm osuus Joensuu 97 29 % Kitee 42 12 % Liperi 35 10 % Kontiolahti 29 9 % Nurmes 18 5 % Lieksa 16 5 % Tohmajärvi 16 5 % Rääkkylä 15 4 % Ilomantsi 13 4 % Polvijärvi 13 4 % Outokumpu 9 3 % Heinävesi 8 2 % Juuka 8 2 % Muu maakunta 10 3 % Ei tietoa 10 3 % Yhteensä 339 100 %

Vastaajilta kysyttiin asuinpaikan lisäksi aluetta, jolla he pääasiallisesti toimivat. Vaihtoehtoina olivat Pohjois-Karjalan kolme seutua, usean seudun alue tai koko maakunta sekä en osaa sanoa (taulukko 4). Tyypillisimmin toiminta-alueeksi nimettiin jokin seuduista, useimmiten Joensuun seutu (57 %). Keski-Karjalan seudulle toimintansa kiinnittää 24 % vastaajista, Pielisen karjalan seudulle 12 %. Usean seudun tai koko maakunnan toiminta-alueeksi määritti 7 % vastanneista.

Taulukko 4. Vastaajat pääasiallisen toiminta-alueensa perusteella

Alue lkm osuus Joensuu seutu 193 57 % Keski-Karjalan seutu 82 24 % Pielisen Karjala 39 12 % Usean seudun alue/ koko maakunta 24 7 % En osaa sanoa 1 0 % Yhteensä 339 100

2.3 Kyselyn toteutus

Kyselyn kohdejoukolle lähetettiin Pohjois-Karjalan maaseudun tilastokatsaus (liite 2), jossa eri toimijoiden tuottamia tilastoja hyödyntäen ja muokaten pyrittiin välittämään laaja-alainen, objektiivi- nen tilannekuva alueen maaseuduista.

Kysely koostui useasta osasta. Taustakysymysten jälkeen kaikille oli yhteinen maaseutubarometri, jossa maaseudun tilaa ja kehitystä arvioitiin kouluarvosanoin 4–10. Arvioitavat asiakokonaisuudet olivat: 1) Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tila ja kehitys (11 arvioitavaa asiaa) 2) Työ, elinkeinot ja osaaminen Pohjois-Karjalan maaseutualueilla (10 arvioitavaa asiaa) 3) Palvelut ja sujuva arki Pohjois-Karjalan maaseutualueilla (9 arvioitavaa asiaa) 4) Asuminen ja ympäristö Pohjois-Karjalan maaseutualueilla (11 arvioitavaa asiaa)

Tästä siirryttiin vastaajaryhmäkohtaiseen osioon, jonne ohjattiin alussa valittujen roolien mukaisesti. Tämän jälkeen palattiin taas yhteiseen osioon, joka käsitteli Pohjois-Karjalan maaseudun tär- keitä lähivuosien kehityskohteita. Valmiiksi esitettyjen, teemoitettujen kehityskohteiden ohessa vastaajat pääsivät vapaasti täydentämään ja tarkentamaan teemojen kehittämiskohteita. Lisäksi oli avoimesti mahdollista esittää näkemys tärkeimmästä kehitettävästä asiasta Pohjois-Karjalan maaseudun elinvoiman vahvistamisessa.

Kyselyssä tiedusteltiin myös näkökantoja tausta-aineistona olleesta ”Tilastojen kertomaa Pohjois- Karjalan maaseuduista”. Tähän liittyvien kysymysten tarkoituksena on erityisesti palvella katsauksen kehittämistyötä ja tavoitella siitä sellaista, johon vastaajat suurella innolla haluavat tutustua ja pe- rehtyä. Nyt vastaajista katsaukseen oli tutustunut 88 prosenttia vastanneista, joista hyvin 19 %, kohtalaisesti 46 % ja hieman 23 %1. Vastaajien arvio katsauksen merkityksestä omiin vastauksiin oli tyypillisimmin vähäinen (45 %) tai kohtalainen (22 %)2.

1 asteikko: ei lainkaan, hieman, kohtalaisesti, hyvin 2 asteikko: ei vaikutusta, vähäinen vaikutus, kohtalainen vaikutus, suuri vaikutus, en osaa sanoa 8

3. Tulokset

3.1 Pohjois-Karjalan maaseudut

Pohjois-Karjalan Maaseutuluotaimessa käytetään lähtökohtaisesti hallinnollisista rajoista riippumatonta Suomen Ympäristökeskuksia aluetyypittelyä, joka julkaistiin vuonna 2013 ja päivitettiin vuonna 2020. Tähän typologiaan liittyvää dataa täydennetään kunta- ja ruutuaineistolla.

Sisemmällä ja ulommalla kaupunkialueella, joka tarkoittaa pääosin Joensuun kantakaupunkia – asuu noin 62 500 henkilöä eli 38 prosenttia maakunnan koko väestä (taulukko 5). Kaupungin kehysalueella, joka luokittuu vielä kaupunkityyppiseksi alueeksi, asuu runsaat 18 000 ihmistä (11 %). Yh- teensä kaupunkialueille maakunnan väestöstä sijoittuu siten 49 prosenttia. Vastaavasti erilaisilla maaseutualueilla asuu vajaat 82 000 ihmistä eli puolet maakunnan kokonaisväestä.

Pohjois-Karjalasta löytyy erilaista maaseutua. Laajimmat maaseutualueet luokittuvat harvaan asutuksi maaseuduksi ja ydinmaaseuduksi. Alueen kolme seutua ovat alueprofiileiltaan erilaisia. Joen- suun seutu on ainoa, jossa on kaupunkimaisia alueita – niissä asuukin kaksi kolmasosaa seudun ih- misistä. Keski-Karjalassa ja Pielisen karjalassa puolestaan ydinmaaseutu on hallitsevin aluetyyppi. Pielisen Karjalassa aluetypologia tunnistaa myös määritelmänsä mukaisesti suurempien kaupunkialueiden ulkopuolella sijaitsevia taajamakeskuksia, pikkukaupunkeja ja isoja kirkonkyliä (=maaseudun paikalliskeskukset). Näitä ovat Nurmeksen ja Lieksan keskustat. Maakunnan kunnista kaupunkimaisia ovat Joensuu ja Kontiolahti, maaseutumaisimpia (harvaan asuttu maaseutu) Heinävesi, Ilo- mantsi, Juuka ja Rääkkylä.

Taulukko 5. Pohjois-Karjalan väestö erilaisilla alueilla vuonna 2018 (SYKE 2020).

Aluetyyppi Väestömäärä, hlöä Väestöosuus

Harvaan asuttu maaseutu 27 483 17 %

Ydinmaaseutu 25 864 16 %

Kaupungin läheinen maaseutu 16 686 10 %

Maaseudun paikalliskeskukset 11 722 7 %

Kaupungin kehysalue 18 305 11 %

Sisempi ja ulompi kaupunkialue 62 588 38 %

Tuntematon 1 817 1 %

Yhteensä 164 465 100 %

Pohjois-Karjalan pitkän aikavälin väestökehityksen aluerakenteellinen trendi on selvä: harvaan asuttu maaseutu on menettänyt väkirikkaimman asemansa kaupunkialueille (kuvio 2). Tästä huolimatta sekä harvaan asuttu maaseutu että ydinmaaseutu ovat edelleenkin vahvasti asuttuja alue- tyyppejä maakunnassa.

Kuvio 2. Pohjois-Karjalan väestökehitys aluetyypeittäin aikavälillä 1995 - 2019, %

Työpaikkojen kasvu vuosien 1995 ja 2017 välisenä aikana on ollut vahvinta ulommalla kaupunkialueella (+ 76 %) ja kaupungin kehysalueella (+ 53 %). Ydinmaaseutu, kaupungin läheinen maaseutu ja maaseudun paikalliskeskukset ovat olleet hienoisessa laskutrendissä (kuvio 4). Harvaan asutulla maaseudulla työpaikkojen vähenemä ollut suurinta (-32 %).

Kuvio 3. Pohjois-Karjalan työpaikat kaupunki-maaseutu –jaolla aikavälillä 1990 - 2017, %

Asuinkunnassaan työssäkäyviä on eniten Joensuussa, Lieksassa ja Nurmeksessa. Pendelöinnistä johtuva nettotulovirta suuntautuu etenkin harvaan asutulle maaseudulle ja kaupungin läheiselle maaseudulle. Taloudellinen huoltosuhde eli työllistä kohti olevan työttömien ja työvoiman ulkopuolella

10 olevia suhdeluku on korkein harvaan asutulla maaseudulla (2,1) ja matalin kaupungissa (1,4) ja sitä ympäröivällä maaseudulla (1,5). Kunnista matalin taloudellinen huoltosuhde on Liperissä ja Kon- tiolahdella, korkein Juuassa ja Rääkkylässä. Nuorten (15-29-vuotiaat) työttömyysaste oli vuonna 2018 korkein Pohjois-Karjalan harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla. Pohjois-Karjala on tulotasoltaan Suomen matalinta aluetta (83 % keskiarvosta). Maakunnan maaseutualueiden tulotaso on kaupunkia matalampi, mutta tulokehitys niissä on ollut kaupunkialueita ripeämpää vuosina 2005-2018. Seuduista Joensuu on tulotason kärjessä.

Maatalouden tuotantorakenteessa korostuu lypsykarjatalous ja sitä palveleva kasvinviljely. Monia- laisten tilojen eli maa- ja puutarhatalouden lisäksi muutakin yritystoimintaa harjoittavien osuus oli 29 % vuonna 2016, mikä on myös valtakunnan keskiarvotaso. Alueen maatalous- ja puutarhayritysten määrä on valtakunnallisen kehityksen tavoin laskenut vuosina 2010–2018. Samaan aikaan tilan keskimääräinen koko on kasvanut 39 hehtaarista 45 hehtaariin.

Matkailun yöpymismäärät ovat trendimäisesti hivenen kasvaneet maakunnassa. Vahvinta kasvu oli 2010-luvun alkupuoliskolla. Pohjois-Karjalassa on noin 26 000 kesämökkiä. Useassa kunnassa selvä enemmistö yksityismökeistä on ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa. Maaseutualueiden väestö kasvaa väestötilastoon verrattuna jopa 35 000 asukkaalla kesällä kausiväestön ansiosta. Suurin alue- käytön muutos ilmenee harvaan asutulla maaseudulla.

3.2 Maaseutubarometri

Pohjois-Karjalan maaseutubarometri 2021 tuottaa alueen maaseudun kokonaisarvosanaksi 6,6 (asteikko 4–10). Eri teemojen ja niiden osa-alueiden keskiarvoissa oli suurta vaihtelua (taulukko 6). Maaseudun tilan ja kehityksen osa-alueista parhaimmat arvosanat saa maaseudun maine (7,3), kaupungin läheisen maaseudun elinvoimaisuus (7,3) ja kuntakeskusten elinvoimaisuus (7,0). Heikoim- maksi arvioitiin puolestaan Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuus (5,9), maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä (6,0) sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen toimivuus (6,2). Työ, elinkeinot ja osaaminen- teemassa esitettyjä asioita arvioidaan tyypillisesti arvosanan 6 tuntumaan. Selvästi heikoimman arvion saa maaseutuyritysten kansainvälistyminen (5,6), parhaimman paikallisten kehittämistarpeiden tunnistaminen (6,7) ja Leader-rahoituksen hyö- dynnettävyys (6,7). Palveluissa ja sujuvassa arjessa kysymyskohtainen keskiarvovaihtelu oli suurta. Maaseutualueiden turvallisuus sai liki kahdeksan ja puoli. Yli seitsemän ja puolen tasolle ylsivät myös maaseudun kyky tarjota hyvän elämän puitteet ja etätyömahdollisuudet. Sen sijaan julkisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet maaseutualueita koskeviin kehittämispäätöksiin saivat vain runsaan kuutosen. Asuminen ja ympäristö -teemassa oli myös merkittävää osa-alueittaista vaihtelua keskiarvoissa. Luonnon monimuotoisuus sai hyvän arvosanan (8,0), ja siitä puolen numeron päähän jäi luonnonvarojen ja -arvojen suojelun tilanne Sen sijaan maaseutualueiden markkinointi asuinpaikkoina ja kuntakeskusten houkuttelevuus saivat heikot arviot (6,1 ja 6,3).

Taulukko 6. Maaseutubarometrin tulokset teemoittain ja osa-alueittain (suluissa vuoden 2019 arvosana, jos ei vertailuarvoa, kysymys uusi vuoden 2021 barometrissa)

TILA JA KEHITYS (n =328–339) ka. Pohjois-Karjalan maaseudun maine 7,3 (6,4)* Kaupungin läheisen maaseudun elinvoimaisuus 7,3 (7,3) Kuntakeskusten elinvoimaisuus 7,0 (6,9) Eri toimijoiden yhteistyö maaseutukehittämisessä 6,8 (6,8) Kehittämisrahoituksen riittävyys maaseutualueilla 6,5 (6,6) Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tulevaisuudennäkymä 6,4 (6,2) Ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuus 6,3 (5,9)** Maaseutualueiden kyky uusiutua muutoksessa 6,3 (6,2) Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen toimivuus 6,2 Maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä 6,0 (6,0) Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuus 5,9 * Kysymys vuonna 2019: Pohjois-Karjalan maaseutubrändin vahvuus ** Kysymys vuonna 2019: Harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuus

TYÖ, TYÖ, OSAAMINEN JA ELINKEINOT (n = 329–335) ka. Leader–rahoituksen hyödynnettävyys 6,7 Paikallisten kehittämistarpeiden tunnistaminen 6,7 (6,7) Paikallisten kehittämisvahvuuksien tunnistaminen 6,6 (6,6) Yritystoiminnan kyky uusiutua muutoksessa maaseutualueilla 6,3 (6,1) Luonnonvarojen monipuolinen kaupallinen hyödyntäminen 6,3 (6,5) Yritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla 6,2(6,2)* Uuden osaaminen siirtyminen maaseutualueiden elinkeinoelämän tarpeisiin 6,1 (6,0) Palveluyrittäjyyden tila maaseutualueilla 6,1 (6,2) Maatilojen ja yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdosten eteneminen 6,0 (5,8) Maaseutualueiden yritysten kansainvälistyminen 5,6 * Kysymys vuonna 2019: Mikroyritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla

PALVELUT JA SUJUVA ARKI (n = 332-335) ka. Maaseutualueiden turvallisuus asuinpaikkoina 8,4 (8,3) Maaseutualueiden kyky tarjota puitteet hyvälle elämälle 7,8 (7,7) Etätyömahdollisuudet maaseutualueilla 7,6 (7,1) Sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla 7,3 (7,2) Maaseutualueiden yhteisöllisyys 7,2 (7,2) Maaseudun keskustaajamien tila palvelujen keskuspaikkana 6,7 (6,8) Yksityisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla 6,3 (6,2) Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet maaseutualueita koskeviin kehittämispäätöksiin 6,3 (6,2) Julkisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla 6,1 (6,1)

ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ (n = 331-336) ka. Maaseutualueiden luonnonympäristön monimuotoisuus 8,0 (8,1) Maaseutualueiden luonnonvarojen ja -arvojen suojelun tilanne 7,5 (7,6) Maaseutualueiden paikallisidentiteetin ja maaseutukulttuurin vahvuus 7,1 (7,1) Maaseudun arkkitehtuurin ja rakennetun kulttuuriympäristön merkitys 6,9 Maaseutualueiden kaavoituksen tuki erilaisille asumisratkaisuille 6,7 (6,7) Maaseutualueiden markkinointi vapaa-ajan asutuksen kohteina 6,6 (6,5)* Tulo- ja paluumuuton vaikutus maaseudun elinvoimaan 6,5 (6,4) Ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun houkuttelevuus asuinpaikkoina 6,5 (5,8)** Maaseudun asukkaiden mahdollisuudet osallistua maankäytön suunnitteluun 6,4 (6,4) Maaseutualueiden kuntakeskusten houkuttelevuus asuinpaikkoina 6,3 (6,5) Maaseutualueiden aktiivinen markkinointi asuinpaikkoina 5,8 (5,7) * Kysymys vuonna 2019: Maaseutualueiden markkinointi kesämökkeilykohteena ** Kysymys vuonna 2019: Maaseudun harvaan asuttujen haja-asutusalueiden houkuttelevuus asuinpaikkoina

Kuviossa 4 on esitetty keskiarvot teemoittain myös vuosien 2017 ja 2019 barometreissa. Erot näissä toteutetuissa kolmessa barometrissa ovat vähäisiä.

Kuvio 4. Barometrin arvosanat teemoittain vuosina 2017, 2019 ja 2021.

Vastauskeskiarvojen lisäksi on syytä katsoa myös vastausten hajontaa (kuvio 5). Tyypillisimmin vastaajat ovat käyttäneet arvosanoja 6 ja 7, joskaan asteikon ääripäitäkään ei ole säästelty. Arvosanoja 4 ja 5 on käytetty eniten arvioitaessa maaseutuyritysten kansainvälistymistä (50 %), maaseutualueiden aktiivista markkinointia asuinpaikkoina (46 %), Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnet- tuutta (40 %), maaseutualueiden huomiointia maakunnan kehittämisessä (35 %) sekä julkisten palvelujen saatavuutta maaseutualueilla (35 %). Vastaavasti arvosanoja 9 ja 10 annetaan eniten maaseutualueiden turvallisuudesta asuinpaikkana (44 %), luonnonympäristön monimuotoisuudessa (34 %), niiden tarjoamissa hyvän elämän puitteissa (29 %) sekä etätyömahdollisuuksissa (23 %).

Kuvio 5. Barometrin 2021 vastausten jakauma (n=328-339)

Kuviossa 6 barometrin osa-alueet on sijoitettu nelikenttään siten, että lohkot muodostuvat koko aineiston vastausten keskiarvon (6,6) ja keskimääräisen hajonnan (1,2) perusteella (viivat x- ja y- akseleilla)3. Palveluihin ja sujuvaan arkeen liittyvät vastaukset (kolmiot) hajautuvat kaikkiin lohkoihin kuitenkin painottuen lohkoihin 2 ja 4 eli arvosana ylittää keskiarvon ja hajonta on yli tai alle keskimääräisen. Asumiseen ja ympäristöön (vinoneliö) liittyvissä tekijöissä huomion arvoista on nä- kemysten hajonta (sijoittuvat pitkälti lohkoihin 1 ja 2). Maaseudun tilaa ja kehitystä (ympyrä) kuvaa- vat hajutuvat useaan lohkoon. Moni asia on arvioitu keskiarvoa heikommaksi, mutta näkemysten hajontakirjo on myös lavea (lohkot 1 ja 3). Maaseudun työhön, osaamiseen ja elinkeinoihin liittyvät asiat (neliö) puolestaan sijoittuivat liki yksinomaan lohkoon 3 eli ”huonot arvosanat, pieni hajonta”. Tämä on juurikin se lohko, mikä on kehittämisen kannalta kiinnostava, koska niiden heikkoudesta vallitsee suurin yksimielisyys. Tähän lohkoon sijoittuu kaiken kaikkiaan seuraavat barometrin osa- alueet (12 kpl):

• Ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuus • Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tulevaisuuden näkymä • Maaseutualueiden kyky uusiutua muutoksessa • Paikallisten kehittämisvahvuuksien tunnistaminen • Luonnonvarojen monipuolinen kaupallinen hyödyntäminen • Yritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla • Maaseutualueiden yritysten kansainvälistyminen • Palveluyrittäjyyden tila maaseutualueilla • Yritystoiminnan kyky uusiutua muutoksessa maaseutualueilla • Uuden osaamisen siirtyminen maaseutualueiden elinkeinoelämän tarpeisiin • Maatilojen ja yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdosten eteneminen maaseutualueilla • Yksityisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla

3 Esitysteknisistä syistä vain äärimmäisistä tekijöistä on ilmoitettu sen asiasisältö. 15

Teemat Palvelut ja sujuva arki Maaseudun tila ja kehitys

Työ, osaaminen ja elinkeinot

Asuminen ja ympäristö

Kuvio 6. Barometrin vastausten keskiarvo (x-akseli) ja hajonta (y-akseli)

Kuviossa 7 barometrin vastaukset on esitetty vastaajaryhmittäin verrattuna koko aineiston keskiarvoon. Punainen väri ja sen sävy tarkoittaa, että asia on arvioitu koko aineistosta laskettua ko. asian keskiarvoa heikommaksi, vihreä väri sävyineen päinvastoin. Heti ensisilmäyksellä näkee sen, että vihreää on selvästi eniten alueen kehittäjien vastauksissa eli he ovat arvioineet usean asian keski- määrin kaikkia vastanneista myönteisemmin, kuten kehittämisrahoituksen riittävyys maaseutualueilla, yritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla, Manner-Suomen Maaseutuohjelman tunnettuus sekä eri toimijoiden yhteistyö maaseutukehittämisessä. Vastaavasti maaseutuyritysten ja alan neuvojien keskuudessa asiat nähdään monessa kohtaa keskimääräistä heikompana, kuten

16 kohdissa yritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla, paikallisten kehittämisvahvuuksien tunnistaminen, eri toimijoiden yhteistyö maaseutukehittämisessä, Manner-Suomen Maaseutuohjel- man tunnettuus sekä maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä.

Kuvio 7. Barometrin tulokset vastaajaryhmittäin (ryhmän keskiarvon poikkeama koko aineiston keskiarvosta)

Kuviossa 8 vastauksia on tarkasteltu seuduittain eli vastaajan pääasiallisen toiminta-alueen mukaisesti. Vastaajamäärän tasoittamiseksi ja satunnaisuuden merkityksen pienentämiseksi kuviossa on yhdistetty Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan vastaukset. Vastauksia on verrattu koko aineiston keskiarvoon eli siihen, jossa on myös niiden henkilöiden vastaukset, jotka toimivat useammalla seudulla tai koko maakunnan alueella. Kuvion tulkinta menee kuten edellä, eli punainen väri ja sen sävy tarkoittaa, että asia on arvioitu koko aineistosta laskettua ko. asian keskiarvoa heikommaksi, vihreä väri sävyineen päinvastoin. Yleistulkinta tuosta on se, että useampi asia arvioidaan Pielisen Karjalassa ja Keski-Karjalassa myönteisemmin kuin Joensuussa. Tähdellä on merkitty ne asiat (3

17 kpl), joissa seutujen keskiarvojen erot ovat tilastollisesti merkitseviä (Mann-Whitney ei-parametri- nen U-keskiarvotesti, p < 0,05). Nämä ovat sähköisten palvelujen saatavuus, maaseudun keskustaajamien tila palvelujen suhteen sekä syvän maaseudun elinvoimaisuus. Nämä arvioidaan Joen- suun seudulla heikommaksi. Muutamia asioita arvioidaan Joensuun seudulla myös myönteisem- min, vaikkakaan erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Tällaisia ovat eritoten tulo- ja paluumuuton vaikutus maaseudun elinvoimaan ja kehittämisrahoituksen riittävyys maaseutualueilla.

Kuvio 8. Barometrin vastaukset seuduittain (seudun keskiarvon poikkeama koko aineiston keskiarvosta)

Analyysissa katsottiin myös seutuja erikseen jaottelulla Joensuu (n=185-193), Keski-Karjala (n=78-82) ja Pielisen Karjala (n=38-39). Siinä tulkinnassa on syytä huomata erityisesti Pielisen Karjalan kohtalai- sen vähäinen vastausmäärä ja toisekseen Joensuun seudun vastausten dominoiva rooli edustaen yli puolta vastauksista. Siksi tällä tasolla esitettävät havainnot on syytä nähdä viitteellisenä, ja

18 enemmänkin jatkokeskustelua ja -pohdintaa herättävinä. Pielisen Karjalassa toimivat arvioivat mo- nesti asiat koko aineiston keskiarvoa paremmaksi. Suurimmat myönteiset poikkeamat ovat kohdissa maaseutualueiden kuntakeskusten houkuttelevuus asuinpaikkoina, kuntakeskusten elinvoimaisuus, Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tulevaisuuden näkymä, etätyömahdollisuudet maaseutualueilla ja sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla. Keskiarvosta eniten jääneitä arvioita löytyy erityisesti Keski-Karjalasta kuten kehittämisrahoituksen riittävyys, luonnonvarojen monipuolinen kaupallinen hyödyntäminen, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen toimivuus sekä maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä. Pielisen Karjalassa kriittisiä arvioita keskiarvoon peilattuna tulee maaseutualueiden markkinoinnissa vapaa-ajan asutuksen kohteena sekä tulo- ja paluumuuton vaikutuksessa vaikutuksesta maaseudun elinvoimaan.

Maaseutuluotain on lähtökohtaisesti alueellinen kehittämisväline, mutta ajatuksia ja oppia voi saada myös vertailemalla tuloksia muihin alueisiin. Tässä vertailua tehdään Kaakkois-Suomen, Hä- meen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maaseutuluotaimiin, jotka on toteutettu likimain samassa ”korona-ajassa”. Vertailussa tarkastellaan sitä osuutta, jossa vastaajat ovat antaneet osa-alueelle arvosanan 7 tai enemmän (kuvio 9) 4. Maaseutualueiden turvallisuus tulee kaikilla alueilla kärjessä esille ja jotakuinkin samalla yli 90 prosentin osuudella. Myös hyvän elämän puitteet, etätyömah- dollisuudet, maaseudun maine, yhteisöllisyys sekä paikallisidentiteetin ja maaseutukulttuurin vahvuus arvioidaan hyvin yhdenmukaisesti kärkitekijöiksi eri alueilla, joskin Pohjois-Karjalassa osuus on tyypillisesti hieman muita alhaisempi. Sen sijaan selvästi heikommat arviot esitetään Pohjois- Karjalassa maaseudun tulevaisuuden näkymissä, maatilojen ja yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdosten etenemisessä maaseutualueilla sekä osaamisen siirtymisessä maaseutualueiden elin- keinoelämän tarpeisiin. Yksittäisiin ELY-alueisiin verrattuna Pohjois-Karjalassa arvioidaan joitakin asioita myönteisemmin. Näitä positiivisempia arvioita ovat syvän maaseudun sekä maaseudun keskustaajamien tilanne (vrt. Häme), kehittämisrahoituksen riittävyys (vrt. Häme + Uusimaa), maankäytön osallistavuus ja mahdollistavuus (vrt. Uusimaa) sekä maaseudun maine (vrt. Kaakkois- Suomi).

4 Vertailussa asiat, jotka kysytty samalla tavalla. Kyseessä suorat jakaumat, eli vastauksia ei ole painotettu esimerkiksi vastaajataho- jen osuuksien mukaisesti. 19

Kuvio 9. Vähintään arvosanan seitsemän (7) antaneiden osuudet (%), Pohjois-Karjala (pylväs) vs. Varsinais-Suomi, Häme, Kaakkois-Suomi ja Uusimaa (viivat)

3.3 Vastaajaryhmien vastaukset

Kyselyssä oli osio eri vastaajaryhmille, jossa räätälöity väittämäpatteristo avautui alussa valitun roolin tai roolien mukaisesti. Näiden vastausten jakaumat on esitetty liitteessä 1. Ohessa on tehty nostoja niistä asioista, joista vastaajat olivat väittämien kanssa eniten samaa mieltä (+), ja eniten eri mieltä (-)5. Väittämän jälkeen suluissa oleva luku kertoo saman (+) tai eri- mielisyyden (-) osuuden vastanneista.

Yritykset/yrittäjät ja alan neuvojat (n=98–100) + Yrityksen perustaminen on helppoa (77 %) + Yrittäjien tekemisen asenne on vahva maaseudulla (74 %) + Maaseudun toimintaympäristö on yrittäjäystävällinen (59 %) + Maaseudun yrittäjien yritysosaaminen on vahvaa (59 %)

- Yrittäjien on helppo saada osaavaa työvoimaa (67 %) - Maaseudun yrittäjien investointitaso on riittävä kilpailukyvyn turvaamiseksi (61 %)

Alkutuottajat ja alan neuvojat (n=91–92) + Pohjois-Karjalan metsävarojen lopputuotteiden jalostusarvoa on nostettava merkittävästi (91 %) + Maa- ja metsätalouden ympäristöpäästöt eivät aiheuta merkittäviä ympäristöongelmia (79 %) + Yhteistyö maaseutuviranomaisten kanssa toimii hyvin (77 %) + Maaseudun nuoria on ohjattava tehokkaammin maa- ja metsätalousyrittäjiksi (76 %) + Maa- ja metsätaloudella on tunnustettu vahva asema elinkeinona Pohjois-Karjalassa (76 %)

- Maa- ja metsätalousyrittäjän on helppo saada osaavaa työvoimaa (66 %) - Pohjois-Karjalan maatalousyrittäjien investointitaso on riittävä kilpailukyvyn turvaamiseksi (63 %)

Kuntapäättäjät (n=68–69) + Kunnalla on vahva halu tukea aktiivisia kyliä ja kyläyhdistyksiä (72 %) + Kunnalla on halua toimia tiiviissä yhteistyössä Leader-ryhmän kanssa (71 %) + Kunnan keskustaajama on taloudellisen toimeliaisuuden ja yrittäjyyden keskuspaikka (67 %)

- Kunnan maaseutualueiden kehitys on edennyt myönteiseen suuntaan (43 %)

Kehittäjät (n=53–55) + Maaseututoimijoiden yhteistyö on menestymisen avain (96 %) + Maaseutualueiden kehitystä edistävät vahvasti julkiset tuet (85 %) + Maaseutualueiden kehityksen ajurina on yritysten kehittämistoiminta (82 %) + Maaseutualueiden kehityksen ajurina on yritysten yhteistyö (82 %)

- Maaseutuyrittäjien ja -yritysten on helppo saada koulutettua ja osaavaa työvoimaa (79 %) - Maaseutuyritysten investointitaso on riittävä kilpailukyvyn säilyttämiseksi (64 %)

5 Käytetty asteikko: täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, neutraali kanta, jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä. Tähän on poimittu ne väittämät, joista ollaan eniten samaa mieltä (jokseenkin tai täysin) ja eniten eri mieltä (jokseenkin tai täysin). 21

Tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoimijat (n=36–37) + Luonnonvarojen monipuolista ja kestävää käyttöä koskevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa tulisi lisätä Poh- jois-Karjalassa (92 %) + Korkean osaamisen siirtoa elinkeinoelämän tarpeisiin tulisi tehostaa maaseutualueilla (89 %) + Biotalousosaamisen koulutusta tulee kehittää laaja-alaisesti eri oppi- ja tutkimuslaitosten yhteistyönä (81 %)

- Maaseudulla asuvien 17–24-vuotiaiden nuorten koulutusmahdollisuudet ovat riittäviä (65 %) - Maaseutualueiden koulutusmahdollisuudet ovat riittäviä (49 %)

Yhdistystoimijat (n=93–95) + Maaseudun yhdistys- ja järjestötoiminta aktivoi parhaiten paikallisia ihmisiä yhteiseen tavoitteelliseen toimintaan (87 %) + Yhdistys- ja järjestötoiminta tunnistaa parhaiten paikalliset olosuhteet ja kehittämistarpeet (87 %) + Talkootyö on merkittävä voimavara maaseudun yhdistystoiminnassa (86 %) + Yhdistys- ja järjestötoiminta täydentävät erinomaisesti maakunnallista palvelutarjontaa (84 %)

- Maaseudun yhdistys- ja järjestötoimintaan saadaan helposti mukaan uusia nuoria jäseniä (83 %) - Yhdistysten on helppo löytää riittävästi talkooväkeä (74 %)

Tiedonvälittäjät (n=22–23) + Maa- ja metsätaloudella on tunnustettu vahva asema elinkeinona Pohjois-Karjalassa (95 %) + Yhdistysten ja järjestöjen toiminta ja rooli tunnistetaan hyvin maaseutualueiden kehittämisessä (78 %) + Maaseutuelinkeinojen kehittäminen on keskeinen osa kunnan elinvoiman edistämistä (74 %)

- Kunnissa panostetaan myös haja-asutusalueiden kehittämiseen (57 %) - Kuntien päätöksenteossa painotetaan maaseutualueiden merkitystä tärkeänä elinvoimatekijänä (50 %)

3.4 Kehittämiskohteet

Pohjois-Karjalan maaseutualueiden kehittämisresurssien suuntaamista seuraavalle kolmelle vuo- delle kysyttiin valmiiksi nimetyistä kehityskohteista teemoittain, jotka olivat 1) elinkeinot ja toimeentulo, 2) elintarvikkeiden alkutuotanto, 3) elintarvikkeiden jatkojalostus, 4) asuminen sekä 5) energia, ympäristö ja ilmasto. Jokaisen teeman alla oli mahdollisuus myös vapaasti esittää joku muu vastaajan mielestä aihepiirin tärkeä kehittämiskohde. Tätä mahdollisuutta käyttikin teemasta riip- puen 35–97 vastaajaa ja näissä olikin paljon laadukasta, tarkentavaa sisältöä ja näkemystä teemoi- hin.

Teemakohtaisesti tärkeimmiksi koetut kehityskohteet löytyvät tarkemmin seuraavista alaluvuista. Myös teemojen avoimet vastaukset on luokiteltu ja niistä on poimittu tähän tulosraporttiin muutamia suoria lainauksia. Viimeisessä alaluvussa on esitetty tärkeimpinä pidettyjä Pohjois-Karjalan maaseudun elinvoimatekijöitä.

Elinkeinot ja toimeentulo

Pohjois-Karjalan maaseudun elinkeinoissa ja toimeentulossa tärkeimmiksi kehityskohteiseksi koet- tiin paikkariippumattoman tietotyön, työvoiman saatavuuden sekä metsä- ja biotalouteen liittyvän yrittäjyyden edistäminen (Kuvio 10)

Kuvio 10. Elinkeinojen ja toimeentulon kehittämiskohteet (n=336-339)

Teemaa koskevia avoimia vastauksia oli 97 kappaletta. Sisällönanalyysin kautta vastauksista nousee esille kolme erottuvaa päälinjaa 1) jalostusarvon nosto ja tki-ympäristöt, 2) matkailun kehittäminen ja 3) markkinoinnin tehostaminen.

• Luonnontuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus (teollinen valmistus) • Jakamis- ja alustatalouden innovaatioiden ja yritystoiminnan tunnistaminen, tukeminen ja edistämi- nen. • Start up, testaus ja tuotekehitys -tyyppisten tilojen perustaminen (ml. sopivien koneiden hankinta) myös maaseutumaisemmille alueilla • Asutus/kuntakeskuksista katoamassa olevien viimeisten vetovoimaisten / kiinnostavien (matkailu) (paikallis) kulttuuri- ja maisema-alueiden valjastaminen ja kehittäminen • Ulkopaikkakuntaisille metsänomistajille räätälöityjen aktiviteettien tuotteistaminen. • Yleisesti selkeä riman nosto palvelujen ja markkinoinnin laadussa ja sisällössä • Osaamme tehdä tuotteita / palveluita mutta markkinoinnin resurssit puuttuvat! • Markkinoinnintärkeys ja sen näkeminen investointina ei pelkkänä kuluna jonka voi tehdä itse. Ylei- sesti selkeä riman nosto palvelujen ja markkinoinnin laadussa ja sisällössä

Elintarvikkeiden alkutuotanto

Elintarvikkeiden alkutuotannon kehittämispanoksia tulisi vastaajien mukaan suunnata erityisesti marjatuotantoon, erikoiskasvien viljelyyn ja luomutuotantoon (Kuvio 11).

Kuvio 11. Elintarvikkeiden alkutuotannon kehittämiskohteet (n=334–336)

Teeman avoimissa vastauksissa (55 kpl) nousee esille erityisesti yksi teema, luonnontuotteiden hyödyntäminen.

• Koivunmahlatuotantoa olisi varaa lisätä paljon • Luomu ja luonnon elintarvikkeista on suuri kysyntää ulkomailla. • Luonnonmarjojen ja sienien käyttö Järvikalojen käytön lisääminen ja jalostaminen ja tuotteistaminen • Sieniproteiinien tuotanto • Villiyrttien hyödyntäminen

Elintarvikkeiden jatkojalostus

Elintarvikkeiden jatkojalostuksessa kehittämispanoksilla tulisi tähdätä lähiruuan saatavuuden edis- tämiseen, elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittämiseen sekä niiden viennin edistämiseen (Kuvio 12).

Kuvio 12. Elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittämiskohteet (n=332–335)

Jatkojalostukseen liittyviä avoimia vastauksia tuli 35 kappaletta. Niistä sisällönanalyysilla on han- kala löytää mitään selkeää ja yksiselitteistä asiaa tai teemaa. Kommenteissa sivutaan muun muassa erikoistumisen ja markkinoinnin merkitystä sekä tuotteiden suoramyyntiä. Myös maakunnan oman myllytoiminnan vahvistamista pidettäisiin tärkeänä.

• Tuotteistaminen ja markkinointi kuntoon. • …elintarviketuotantoa, joka vastaa tietyn laatutietoisen kuluttajasegmentin tarpeisiin… • Ja lakimuutokset siten, että kaikkea tuotantoa on mahdollista markkinoida. Sen jälkeen... viestintä, viestintä ja markkinointi. • Innovatiivisuutta esiin esim. tuotekilpailujen muodossa. • Olisi hienoa että tilat saisivat edes mahdollisuuden myydä ja jatkojalostusta tuotteitaan itse ilman poikkeuksellisen kovaa byrokratiaa ja kustannuksia. • Suoramyynnin yhteisten myyntipaikkojen lisääminen. • "Reko-ringit"

Asuminen

Asumisen osa-alueella selvästi tärkein kehittämiskohde on maaseudun arjen sujuvuus peruspalvelujen turvaaminen (Kuvio 13). Myös tietoliikenneyhteyksien rahoittaminen ja saavutettavuuden parantaminen tulevat esille kehittämiskohteiden kärjessä.

Kuvio 13. Asumisen kehittämiskohteet (n=334–336)

Avoimia vastauksia saatiin 49 kappaletta. Näistä voidaan nostaa esille kaksi teemaa: Yhteisöllisyyden edistäminen sekä tiestön ja tietoliikenteeseen parantaminen.

• Yhteisötilat tai niihin rinnasteiset virtuaaliset kylätalot yhteisen tekemisen ja asumisen tukipalvelui- den olohuoneeksi. • Yhteisöllisyyden edistäjänä matalan kynnyksen kohtaamispaikkajen lisääminen ja yhteisen tekemisen ja toiminnallisuuden järjestäminen • Yhteisöasumisen kokeiluja myös maaseudulla • Saavutettavuudessa huomioitava myös liikenneyhteydet. Onko pakko omistaa auto/ja jotta voi asua maaseudulla • Tiestön kuntoon enemmän satsausta, se on maaseudulla elämisen elinehto. • Tietoliikenneyhteyksien saatavuus turvattava maaseudulla, koska kaupalliset toimijat eivät ole vält- tämättä kiinnostuneita haja-asutusalueiden kehittämisestä yksinään

Energia, ympäristö ja ilmasto

Energiaan, ympäristöön ja ilmastoon liittyvissä kehittämiskohteissa kolmen kärki oli ilmeinen: hajautetun ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen, uusiutuvan energiakäytön lisääminen ja vesien tilan parantaminen (Kuvio 14).

Kuvio 14. Energian, ympäristön ja ilmaston kehittämiskohteet (n=330–336)

Avoimissa vastauksissa (41 kpl) tuotiin esille monenlaisia ja monitasoisia asioita. Näkökulmina tuli- vat esille muun muassa biokaasun lisääminen ja ilmastobrändäys

• Biokaasu - yhtäaikainen ympäristö-, energia- ja ilmastoasia • Hiilineutraalin ja luontoystävällisen matkailun edistäminen paikallisilla toimilla voisi luoda todella kovaa brän- diä maakunnallisesti. • Brändätä itsensä Eco, Bio, hiilineutraali jne. mallimaakunnaksi ja pelialustana on koko maailma.

3.4.6 Pohjois-Karjalan maaseudun elinvoimaisuustekijät

Maaseutuluotaimen vastaajat pääsivät kehittämisosion lopuksi itse vapaasti esittämään tärkeim- pänä pitämäänsä maaseudun elinvoimaisuuden kehityskohtaa. Vähintään yhden asian esitti 254 vastaajaa, tyypillisesti vastauksissa mainittiin useita asioita. Vastausten pituudet vaihtelivat aina kahdesta sanasta lähes 400 sanaan. Avoimet vastaukset Pohjois-Karjalan maaseudun elinvoimasta luokiteltiin sisällönanalyysin kei- noin. Tällä tavoin monipuolisesta ja laadukkaasta vastausaineistosta saatiin esille muutamia asiakokonaisuuksia. Luokat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan pikemminkin toisiinsa limittyviä ja lo- mittuvia. Nämä teemat esimerkkivastauksineen on koottu taulukkoon 7. Saavutettavuuden kehittämisessä tuli esille erityisesti tiestön kunto, joukkoliikenneyhteydet sekä tietoliikenneyhteyksien saatavuus ja toimivuus. Maaseudun toimentuloon liittyvissä vastauksissa viitataan muun muassa tuotannon jalostusarvon nostamiseen, alkutuotannon toimintojen vähin- täänkin säilyttämiseen sekä etätyön ja monipaikkaisuuden tuomien mahdollisuuksien hyödyntämi- seen sekä työvoiman saatavuuden varmistamiseen. Perinteisten maaseutuelinkeinojen ja jalostuksen lisäksi yksittäisenä elinkeinohaarana tulee esille maaseutu- ja luontomatkailun kehittäminen. Maaseudun palvelujen turvaamisessa yleisterminä käytetään peruspalveluiden turvaamista ja niiden saatavuutta kohtuullisen matkan päästä. Useimmiten yksittäisenä palveluna mainitaan koulut. Palvelujen merkitys linkittyy tiiviisti seuraavaan teemaan eli lisää väkeä ja monenlaisen asumisen

27 mahdollisuuksia. Tässä keinoina nähdään paluumuutto, maahanmuutto, sekä etätyö ja monipaik- kaisuus. Tätä tukemaan kaivataan houkuttelevien asuinpaikkojen luomista maaseudulle ja kunta- taajamiin sekä erilaisten asumisratkaisujen löytymistä myös maaseudulta. Yhtenä aihekokonaisuutena vastauksissa tulee esille asenneilmapiiri. Tämä ilmenee monisyisesti tarkoittaen yleisempää kaupunki-maaseutuasetelmaa, mutta myös paikallisempaa yhteistyö ja osallistamiskulttuuria. Vastauksissa toivotaan kannustavan ja tukevan toimintaympäristön luomista, jossa saa onnistua ja epäonnistua. Ja terveen ylpeyden ja itseluottamuksen lisääntymistä, mikä antaisi vahvemman lähtökohdan myös aluemarkkinointiin ja -brändäykseen. Taulukko 7. Pohjois-Karjalan maaseudun keskeiset elinvoimaisuustekijät esimerkkivastauksineen (n=254)

Teema Esimerkkivastukset Maaseudun • Teiden kulkemisen ja tietoliikenteen parantaminen ja kunnossa pitäminen. saavutettavuu- • Julkisen liikenteen säilyminen maaseututaajamien ja keskusten välillä ja kylien ja taajamien den kehittämi- välisen asiointi liikenteen kehittäminen. nen • Paikallisjunayhteyksien palauttaminen • julkisen liikenteen säilyminen maaseututaajamien ja keskusten välillä ja kylien ja taajamien välisen asiointi liikenteen kehittäminen. Työtä ja toi- • Jatkojalostusasteen nostaminen useilla erilaisilla tuotteilla meentuloa, • Täällä tuotettujen ja kerättyjen tuotteiden jatkojalostus, tuotekehitys yrittäjyyttä • Tuotannolliset työpaikat, uudet ja entisten säilyttäminen • Perinteisten työpaikkojen lisäksi on kehitettävä mahdollisuuksia työskennellä myös uusilla aloilla. • Maataloustuotannon vähintäin nykyisentasoinen säilyttäminen. • Etenkin tulovirtoja tuovien karjatalous, marjat ja erikoiskasvituotanto säilyttäminen. • Etätyön toimivuus ja paluumuuton mahdollistaminen • Ympärivuotinen työllisyys kausityöllisyyden sijaan tekee maaseudusta houkuttelevamman vaihtoehdon nuorille, jotka pohtivat minne aikoivat asettua asumaan ja rakentamaan tule- vaisuuttaan • Rakennetyöttömyyden myötä työttömäksi jääneiden työikäisten henkilöiden takaisin saatta- minen työelämään uudelleen kouluttamalla tai muulla tavalla. • Osaamisen kehittäminen ja uusien innovaatioiden kehittäminen, joilla luodaan uusia työ- paikkoja. • Matkailukeskusten Koli ym radikaali kasvattaminen ja rinnalle erämaamatkailu verkosto • Matkailu, etenkin maaseutua ja luontoa hyödyntäen. Palvelujen tur- • Peruspalveluiden säilyttäminen vaaminen, saa- • Peruspalvelut kohtuudella saavutettavissa. tavuus ja kehit- • Alakouluverkko, se on maaseudun elinvoiman perusta ja sen silmäkoko on jo nyt liian harva. täminen • Peruspalvelujen takaaminen haja-asumisalueilla. Sote palvelut ovat oikeasti uhattuna maaseudun alueella. • Asumisen perusvalmiudet kuntoon, mikä lisää houkuttelevuutta • Maaseudun paikalliskeskusten palvelutarjonnan turvaaminen ja niiden asuinpaikkoina markkinointi. Lisää väkeä ja • Tulomuuton, myös maahan muuton, edistäminen. asumismahdol- • Maaseudun elinvoiman vahvistumisen edellytys on, että täällä asuu ihmisiä. lisuuksia • Monipaikkaisuuden mahdollistaminen ja sen tunnetuksi tekeminen lainsäädännössä. • Tuetaan kaupunki muuttoa maaseudulle. mm helsinkiläisille tiedotusta ja tukea maaseudulle muuttoon. • Nuoret pitäisi pystyä pitämään paremmin paikkakunnillaan. Myös muuttosuunta kaupun- gista maaseudulle olisi hyvä juttu. Tätä voitaisiin edistää pienentämällä esim. kiinteistöveroa maaseudulla.

• Asukasmarkkinointi. Kaupungin ahtaasti asuvat ihmiset pitää saada ymmärtämään, että täällä on väljästi parempaa. Tietotyö onnistuu ongelmitta täältäkin. • väkiluvun kasvattaminen maakunnassa ja etätyötä maaseudulle näin saataisiin maaseudun väestökatoa hillittyä, koska perinteinen maatalous työllistää tilakoon kasvaessa yhä vähem- män henkilöitä. • Harvaan asutuille seuduille muuton tukeminen. • Etätyöntekijöiden asuntojen etsiminen ja avustaminen. • Kuntien on luotava uusia laadukkaita asuin paikkoja maaseudulle ja kunta taajamiin. • Maaseutuasumisen mahdollistaminen (työ - ja vapaa-ajan asumisen yhdistäminen) • Perikunnat eivät tyhjillään seisovia asuntoja vuokraa / myy. Tulijoita olisi. Asuntoja ei. • asumisen monimuotoisuus Asennetta ja • Kyllähän se vaatisi niin valtiovallan ja erikoisesti median suhtautumisen muuttumista että markkinointia maaseudun saisi haluttavaksi elää ja asua. • Positiivisen mielialan ja näkemysten esilläpito, ettei pyyhe lennä kehään… • Pitäisi päästä eroon keskinäisestä kyräilystä ja Pohjois-Karjalalle ominaisesta kateudesta. Jos yksi pärjää, pärjää toinenkin - yhteistyö lisää onnistumisen edellytyksiä lähes kaikessa teke- misessä. • Myönteisen kehittämisilmapiirin kasvattaminen, tulevaisuuden uskon lisääminen, Pohjois- Karjalan maaseudun brändäys. • Tärkein lähtökohta kehittämiselle on se, että arvostamme itse ja olemme ylpeitä omasta maakunnasta ja sen maaseudullisuudesta ja mahdollisuuksista. • Asennemuokkaus-mitä pienempi paikka, sitä ahtaammat ajatukset • Usko itseemme ja mahdollisuuksiimme, itsetunnon vahvistaminen. Nähdä mahdollisuudet, terve positiivinen asenne. • Henkisen ilmapiirin avartaminen. • Brändin luominen. Pohjois-karjala, haluttu ja kysytty seutu tehdä työtä, asua, kasvattaa lap- sia, matkailla, yrittää. • Maaseudun tasavertainen elinvoimaisuuden kehittäminen osaksi maakunnan tulevaisuuden menestystä. • Olemassa olevien vahvuuksien, yritysten, tapahtumien yms. esiintuonti valtakunnallisissa medioissa

4. Yhteenveto

Maaseutuluotain on toimintatapa, jossa tarkastellaan monipuolisesti maaseutualueiden tilaa ja ke- hitystä. Siinä törmäytetään ns. tietoperusta paikalliseen kokemus- ja asiantuntijatietoon. Sen tuot- tamat havainnot ovat helposti ymmärrettäviä ja ajatuksia herättäviä. Kysymyksessä ei ole ”ilmapun- tari” tai ”fiilisten tulkki”, vaan kehittämisen työväline. Luotain-toimintatavalla voidaan myös seurata erilaisten maaseutualueiden kehittymistä sekä parantaa ennakointia ja alueiden näkyvyyttä. Lisäksi se nostaa esille tärkeitä kehittämiskysymyksiä ja -kohteita.

Pohjois-Karjalassa Maaseutuluotain toteutettiin jo kolmannen kerran aiempien toteutusten ollen vuosina 2017 ja 2019. Tilastoihin perustuvan tarkastelun lisäksi toteutettiin kysely, jonka kohteeksi valikoitiin laajasti Pohjois-Karjalan maaseudun toimijoita: kehittäjät, yritykset, kuntatoimijat, tutkimus-, koulutus ja innovaatiotoimijat (TKI), yhdistystoimijat sekä tiedonvälittäjät. Kohdejoukoksi valittiin henkilöitä, joilla olisi ammattinsa ja tehtävänsä tuomaa asiantuntemusta ja kokemuksellista näkemystä maaseutujen tilanteesta ja kehityskuvasta. Kohdejoukoksi tarkentui 1848 henkilöä, joille sähköinen kysely tausta-aineistoineen toimitettiin. Vastauksia saatiin 339 kappaletta.

Pohjois-Karjalan erilaisilla maaseuduilla asuu vajaat 82 000 ihmistä, mikä on puolet maakunnan vä- estöstä. Laajimmat maaseutualueet luokittuvat harvaan asutuksi maaseuduksi ja ydinmaaseuduksi. Alueen kolme seutua ovat alueprofiileiltaan erilaisia. Joensuun seutu on ainoa, jossa on kaupunkimaisia alueita – niissä asuukin kaksi kolmasosaa seudun ihmisistä. Keski-Karjalassa ja Pielisen karjalassa hallitsee ydinmaaseutu. Pielisen Karjalassa aluetypologia tunnistaa myös suurempien kaupunkialueiden ulkopuolella sijaitsevia taajamakeskuksia, pikkukaupunkeja ja isoja kirkonkyliä (=maaseudun paikalliskeskukset). Niitä ovat Nurmeksen ja Lieksan keskustat. Maakunnan kunnista kaupunkimaisia ovat Joensuu ja Kontiolahti, maaseutumaisimpia (harvaan asuttu maaseutu) Heinävesi, Ilo- mantsi, Juuka ja Rääkkylä.

Pohjois-Karjalan pitkän aikavälin (1995- ) väestökehityksen aluerakenteellinen trendi on selvä: harvaan asuttu maaseutu on menettänyt väkirikkaimman asemansa kaupunkialueille. Työpaikoissa kasvu on ollut vahvinta ulommalla kaupunkialueella ja kaupungin kehyksessä. Asuinkunnassaan työssäkäyviä on eniten Joensuussa, Lieksassa ja Nurmeksessa. Pendelöinnistä johtuva nettotulovirta suuntautuu etenkin harvaan asutulle maaseudulle ja kaupungin läheiselle maaseudulle. Taloudelli- nen huoltosuhde eli työllistä kohti olevan työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevia suhdeluku on korkein harvaan asutulla maaseudulla ja matalin kaupungissa ja sitä ympäröivällä maaseudulla. Poh- jois-Karjala on tulotasoltaan Suomen matalinta aluetta (83 % keskiarvosta). Maakunnan maaseutualueiden tulotaso on kaupunkia matalampi, mutta tulokehitys niissä on ollut kaupunkialueita ri- peämpää vuosina 2005-2018.

30 määrä on valtakunnallisen kehityksen tavoin laskenut vuosina 2010–2018. Samaan aikaan tilan kes- kimääräinen peltoala on kasvanut 39 hehtaarista 45 hehtaariin. Matkailun yöpymismäärät ovat trendimäisesti hivenen kasvaneet maakunnassa. Vahvinta kasvu oli 2010-luvun alkupuoliskolla. Poh- jois-Karjalassa on noin 26 000 kesämökkiä. Maaseutualueiden väestö kasvaa väestötilastoon verrattuna jopa 35 000 asukkaalla kesällä kausiväestön ansiosta. Suurin aluekäytön muutos tästä johtuen ilmenee harvaan asutulla maaseudulla.

Toimijakyselyyn perustuva Pohjois-Karjalan maaseutubarometri antaa alueen maaseutualueille kokonaisarvosanaksi 6,6 (keskiarvo, asteikolla 4–10). Maaseudun tilan ja kehityksen osa-alueista parhaimmat arvosanat saa maaseudun maine, kaupungin läheisen maaseudun elinvoimaisuus ja kuntakeskusten elinvoimaisuus. Heikoimmaksi arvioitiin puolestaan Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuus, maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen toimivuus. Työ, elinkeinot ja osaaminen- teemassa selvästi heikoimman arvion saa maaseutuyritysten kansainvälistyminen, parhaimman paikallisten kehittämistarpeiden tunnistaminen ja Leader-rahoituksen hyödynnettävyys. Palveluissa ja sujuvassa arjessa maaseutualueiden turvallisuus, maaseudun kyky tarjota hyvän elämän puitteet ja etätyömahdollisuudet olivat parhaimmistoa, kun taas julkisten palvelujen saatavuus ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet arvioitiin heikoksi. Asuminen ja ympäristö -teemassa luonnon monimuotoisuus sekä luonnonvarojen ja -arvojen suojelun tilanne saivat kelpo arvosanat. Sen sijaan maaseutualueiden markkinointi asuinpaikkoina ja kuntakeskusten houkuttelevuus olivat heikoimpia osa-alueita.

Kehittäjät arvioivat useita asioita muita vastaajaryhmiä myönteisemmin, kuten kehittämisrahoituk- sen riittävyys maaseutualueilla, yritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla, Manner-Suomen Maaseutuohjelman tunnettuus sekä eri toimijoiden yhteistyö maaseutukehittämisessä. Vastaavasti maaseutuyritysten ja alan neuvojien keskuudessa asiat nähdään monessa kohtaa keskimääräistä heikompana, kuten yritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla, paikallisten kehittämisvah- vuuksien tunnistaminen, eri toimijoiden yhteistyö maaseutukehittämisessä, Manner-Suomen Maa- seutuohjelman tunnettuus sekä maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä. Arviot ovat monelta osin kriittisimpiä Joensuun seudulla. Näitä ovat erityisesti sähköisten palvelujen saatavuus, maaseudun keskustaajamien tila palvelujen suhteen sekä syvän maaseudun elinvoimaisuus. Tulokset antavat viitteitä siitä, että erityisesti Pielisen Karjalassa toimivat arvioivat useita asioita koko aineiston keskiarvoa myönteisemmin.

Likimain samassa ”korona-ajassa” toteutettuihin Uudenmaan, Hämeen, Kaakkois-Suomen ja Varsi- nais-Suomen Maaseutuluotaimiin verrattuna kärjessä olevat asiat eli turvallisuus, hyvän elämän puitteet, etätyömahdollisuudet, maaseudun maine, yhteisöllisyys sekä paikallisidentiteetin ja maaseutukulttuurin vahvuus arvioidaan hyvin yhdenmukaisesti eri alueilla. Muutoin yleiskuva on se, että arviot ovat Pohjois-Karjalassa monelta osin heikommat kuin verrokeissa keskimäärin. Näitä ovat erityisesti maaseudun tulevaisuuden näkymät, maatilojen ja yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdosten eteneminen sekä osaamisen siirtyminen maaseutualueiden elinkeinoelämän tarpeisiin.

Yritysten ja alan neuvojien mukaan tekemisen asenne on hyvä Pohjois-Karjalan maaseutualueilla ja toimintaympäristö on yritysystävällinen. Työvoiman saatavuudessa ja investointitasossa olisi teke- mistä. Alkutuottajat neuvojineen kokevat alkutuotannolla olevan tunnustettu elinkeinollinen asema maakunnassa, yhteistyö toimii hyvin maaseutuviranomaisten kanssa ja ympäristöongelmat ovat maltillisia. Metsävarojen lopputuotteiden jalostusasteen nostossa on suurta kehittämisistarvetta, sekä työvoiman saatavuudessa ja nuorten houkuttelussa alalle. Kuntapäättäjät katsovat kunnilla olevan vahva halu aktiivisten kylien ja kyläyhdistysten tukemiseen sekä toimimiseen tiiviissä yhteis- työssä Leader-ryhmien kanssa. Kuntien maaseutualueiden kehityskulkua ei koeta erityisen myöntei- senä.

Maaseudun kehittäjät korostavat yhteistyön ja julkisen tuen merkitystä maaseudulle. Työvoiman saatavuus kysymykset ja investointiasiat herättävät huolta. TKI-toimijat painottavat luonnonvarojen käyttöön kohdennettua tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäämistä maakunnassa sekä osaamisen siir- tämistä ja siirtymistä maaseudun yritysten käyttöön. Erityisesti nuorten koulutusmahdollisuuksia pidetään maaseutualueilla riittämättöminä. Yhdistykset katsovat toimintansa olevan ihmisiä yhteiseen tavoitteelliseen toimintaan aktivoivia, paikalliset olosuhteet ja kehittämistarpeet parhaiten tunnistavia ja toiminnan täydentävän erinomaisesti maakunnallista palvelutarjontaa. Toiminnassa tärkeässä roolissa olevan talkooväen löytäminen, erityisesti nuorten mukaan saaminen, koetaan hankalaksi. Tiedonvälittäjät näkevät alkutuotannolla olevan vahva ja tunnustettu asema maakunnassa sekä järjestökentän rooli hyvin tunnistettu maaseutualueiden kehittämisessä. Kuntapäätök- sessä maaseutualueet tai haja-asutusalueet eivät tule kuitenkaan esille elinvoimaisuuden lähteenä eikä merkittävänä panostuksen kohteena.

Pohjois-Karjalan maaseudun tärkeimpiä kehittämiskohteita seuraavan kolmen vuoden aikana ovat elinkeinojen ja toimeentulon teemassa paikkariippumattoman työn edistäminen, työvoiman saatavuuden edistäminen sekä metsä- ja biotalousyrittäjyyden edistäminen. Elintarvikkeiden alkutuotannon akuuteimpia kehityskohteita ovat marjatuotannon edistäminen sekä erikoiskasvien viljelyn li- sääminen. Elintarvikkeiden jatkojalostuksessa puolestaan kehityspanoksia tulisi suunnata lähiruoan saatavuuteen sekä elintarvikkeiden jatkojalostukseen. Maaseutuasumisessa painotetaan peruspalvelujen turvaamista, tietoliikenneyhteyksiä ja saavutettavuutta. Energia, ympäristö ja ilmastoasi- oissa kehityskohteiden kärjessä ovat hajautettu energian tuotanto ja uusiutuvan energiaratkaisujen edistäminen sekä vesien tilan parantaminen.

Pohjois-Karjalan maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä korostetaan maaseudun saavutettavuutta (mm. tiestö, joukkoliikenne, tietoliikenne). Tärkeä elinvoimaisuuden osatekijä mainitaan maaseudun työ- ja toimeentulomahdollisuudet, johon kuuluu mm. perinteisten maaseudun toi- mialojen säilyminen, tuotannon jalostusarvon nostaminen ja etätyön sekä monipaikkaisuuden hyödyntäminen. Maaseudun peruspalvelujen turvaaminen ja uusien asukkaiden houkuttelu kuulu- vat myös elinvoimaisuuden palettiin. Eräänlaisena läpileikkaavana teemana pidetään asenneilma- piiriä. Tämä ilmenee monisyisesti tarkoittaen yleisempää kaupunki-maaseutuasetelmaa, mutta

32 myös paikallisempaa yhteistyö- ja osallistamiskulttuuria. Kannustava toimintaympäristö terveellä ylpeydellä ja itseluottamuksella luo perustan elinvoimaisuuden kehittämiselle.

Liite 1. Vastaajaryhmien vastaukset väittämiin

Liite 2. Tilastojen kertomaa Pohjois-Karjalan maaseuduista

Tilastojen kertomaa Pohjois-Karjalan maaseuduista

Pasi Saukkonen & Simo Rautiainen Huhtikuu 2021

Footer Tiivistetysti katsauksesta: Pohjois-Karjalan maaseudut (1/2)

➢ Pohjois-Karjalan erilaisilla maaseutualueilla asuu puolet maakunnan väestä. Maakunnan erityispiirteenä on laajat ydin- ja harvaan asutut maaseudut (ns. syvä maaseutu). ➢ Pohjois-Karjalan 28 tilastollisesta taajamasta yli 3000 asukkaan taajamia on joka viides (Joensuun, Lieksan, Nurmeksen, Outokummun ja Kiteen keskustaajamat, Kontiolahden kirkonkylä). ➢ Pohjois-Karjala on maansisäisessä muutossa kokonaisuudessaan muuttotappioaluetta. Kaikissa maaseututyypeissä maan sisäisen muuton trendi on ollut negatiivinen. ➢ Asuinkunnassaan työssäkäyviä on eniten Joensuussa, Lieksassa ja Nurmeksessa. Pendelöinnistä johtuva nettotulovirta suuntautuu etenkin harvaan asutulle maaseudulle ja kaupungin läheiselle maaseudulle. ➢ Nuorten (15-29-vuotiaat) työttömyysaste oli vuonna 2018 korkein Pohjois-Karjalan harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla. Tiivistetysti katsauksesta: Pohjois-Karjalan maaseudut (2/2)

➢ Pohjois-Karjala on tulotasoltaan Suomen matalinta aluetta (83 % keskiarvosta). Maakunnan maaseutualueiden tulotaso on kaupunkia matalampi, mutta tulokehitys niissä on ollut kaupunkialueita ripeämpää vuosina 2005-2018. Seuduista Joensuu on tulotason kärjessä. ➢ Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärän kehitys on ollut valtakunnallisen trendin mukaisesti laskeva 2010-luvulla. Pohjois-Karjalassa oli 1870 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2020, vuonna 2010 niitä oli 2407 kpl. ➢ Matkailun yöpymismäärät ovat trendimäisesti hivenen kasvaneet maakunnassa. Vahvinta kasvu oli 2010-luvun alkupuoliskolla. ➢ Pohjois-Karjalassa on runsaat 26 000 kesämökkiä. Useassa kunnassa selvä enemmistö yksityismökeistä on ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa. ➢ Maaseutualueiden väestö kasvaa väestötilastoon verrattuna jopa 35 000 asukkaalla kesällä kausiväestön ansiosta. Suurin aluekäytön muutos ilmenee harvaan asutulla maaseudulla.

Tarkempi katsaus alkaa seuraavasta diasta Kaupunki-maaseutu –luokitus 2018 (SYKE 2020) • Katsauksessa käytetään oheista hallinnollisista rajoista riippumatonta alueluokittelua, jota täydennetään kunta- ja ruutuaineistolla. • Sisempi ja ulompi kaupunkialue sekä kaupungin kehysalue määrittyvät kaupunkimaisiksi alueiksi. • Maaseutua ovat kaupungin läheinen maaseutu, ydin- ja harvaan asuttu maaseutu sekä maaseudun paikalliskeskukset. • Maaseuduilla asuvien osuus on 50 prosenttia. Sen tyypillisimpiä asuinalueita ovat harvaan asuttu ja ydinmaaseutu.

Taulukko 1. Pohjois-Karjalan väestö kaupunki-maaseutu –jaolla 2019, % Aluetyyppi Väestömäärä, Väestöosuus, henkilöä %

Harvaan asuttu maaseutu 27 483 17 Ydinmaaseutu 25 864 16

Kaupungin läheinen maaseutu 16 686 10 Maaseutu Maaseudun paikalliskeskukset 11 722 7 Kaupungin kehysalue 18 305 11

Ulompi ja sisempi kaupunkialue 62 588 38 Kaupunki Tuntematon 1 817 1 Yhteensä 164 465 100 Lähde: SYKE Väestö aluetyypeittäin kunnissa ja seuduilla

Harvaan asuttu maaseutu = Ilomantsin ja Heinäveden kunnat ja isoja alueita Juuasta ja Rääkkylästä. Ydinmaaseutu = Kattaa laajoja alueita useasta Pohjois-Karjalan kunnasta: Kitee, Outokumpu, Polvijärvi, Tohmajärvi, Lieksa, Nurmes. Maaseudun paikalliskeskukset = Lieksan ja Nurmeksen keskustaajamat ja niiden välittömät lähialueet. Kaupungin läheinen maaseutu = Osa Joensuuta, Kontiolahtea, Liperiä, Polvijärveä ja Tohmajärveä. Kaupunki = Joensuun keskusta ja sen kehys kuten Iiksenvaara, Reijola, Niittylahti, Ylämylly, Lehmo ja Onttola. Seutuprofiilit: Joensuussa kaupunkialueet + harvaan asuttu maaseutu, Keski-Karjalassa ydinmaaseutu + harvaan asuttu maaseutu, Pielisen-Karjalassa paikalliskeskukset ja ydinmaaseutu

Pohjois-Karjalan väestö kaupunki-maaseutu –jaolla 2019, %

Lähde: SYKE Väestökehitys • Väestökehityksen päätrendi aikavälillä 1995 ja 2019 on selvä: harvaan asuttu maaseutu on menettänyt väkirikkaimman asemansa kaupunkialueille. • Tästä huolimatta sekä harvaan asuttu maaseutu että ydinmaaseutu ovat edelleen erittäin asuttuja aluetyyppejä Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan väestökehitys kaupunki-maaseutu –jaolla aikavälillä 1995 ja 2019, %

Lähde: SYKE Muuttoliike Maan sisäinen muuttoliike Pohjois-Karjalassa 2006-2019 • Pohjois-Karjala on maansisäisessä muutossa tappiollista aluetta. Kaupunkialueiden kohdalla muutto oli kuitenkin positiivista vuosina 2006-2019. Kaikissa maaseututyypeissä maan sisäisen muuton trendi on negatiivinen ja laskeva. • Syntyneiden enemmyys on laskenut kaupunkialueilla 2006- Syntyneiden enemmyys Pohjois-Karjalassa vuosina 2006-2019 2019 ollen likimain nollatasossa. Kaupungin läheinen maaseudun kehityskulku on samankaltainen, mutta enemmyys on kääntynyt vähemmyydeksi. • Nettomaahanmuuton merkitys Pohjois-Karjalan väkilukuun on ollut noin +400 hlöä/vuosi 2010- luvulla.

Lähde: TK, Maaseutuindikaattorit Työpaikat

• Työpaikoissa kasvutrendi 1995 ja 2017 välisenä aikana vahvin ulommalla kaupunkialueella (+ 76 %) ja kaupungin kehyksessä (+ 53 %) • Ydinmaaseutu, kaupungin läheinen maaseutu ja maaseudun paikalliskeskukset ovat olleet hienoisessa laskutrendissä työpaikkojen määrissä. • Harvaan asutulla maaseudulla työpaikkojen vähenemä ollut suurinta (-32 %).

Pohjois-Karjalan työpaikat kaupunki-maaseutu –jaolla aikavälillä 1990 ja 2017, %

Lähde: SYKE Työttömyysaste ikäluokittain

Työttömyysaste Pohjois-Karjalassa ikäluokittain ja aluetyypeittäin vuonna • Nuorten (15-29-vuotiaat) 2018 (%). työttömyysaste oli vuonna 2018 korkein harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla. • Kaikilla aluetyypeillä alhaisin työttömyysaste oli 30-49- vuotiaiden ikäluokassa, alhaisin kaupungin läheisellä maaseudulla. • Pohjois-Karjalan työttömyysaste oli 14,2 % vuonna 2019. Alhaisin lukema oli Kontiolahdella (9,9 %), Liperissä (11,7 %) ja Polvijärvellä (13,6 %). Vastaavasti korkein Juuassa (19,3 %), Ilomantsissa (18,1 %) ja Rääkkylässä (17,8 %) (lähde: Tilastokeskus) Lähde: TK, Maaseutuindikaattorit Tulotaso (valtionveronalaiset tulot) • Pohjois-Karjalan tulotaso on kehittynyt maan keskimääräisen tulotason mukaisesti 2005-2018. Sen on 83 % valtakunnan keskiarvotasosta, mikä on matalin tason maakuntien joukossa. • Pohjois-Karjalan maaseuduilla (harva, ydin, läheinen) tulotason kehitys on ollut ripeämpää kuin kaupungissa ja koko maassa keskimäärin. Maaseutualueiden tulotaso oli 90 kaupungin tasosta vuonna 2018. • Seuduista Joensuu on selvästi kärjessä. Pielisen Karjala ja Keski-Karjala ovat samalla tasolla ja kehityspolulla (92 % Joensuun tasosta).

Valtionveronalaiset tulot (1000 euroa) 2005-2018 indeksilukuna (vuosi 2005 = 100).

Lähde: TK, Maaseutuindikaattorit Taajama Väestö (lkm) 1. Joensuun kt. 71 086 -- Kanta-Joensuu 57 282 Pohjois-Karjalan -- Lehmo 5 401 -- Ylämylly 4 621 tilastolliset -- Reijola 3 237 -- Onttola 545 2. Lieksan kt. 7 169 taajamat 3. Nurmeksen kt. 5 034 4. Outokummun kt. 4 691 5. Kiteen kt. 4 685 • Pohjois-Karjalan 6. Kontiolahden kk. 3 440 väestöstä 73 % asui 7. Ilomantsin kk. 2 758 8. Juuan kk. 2 192 taajama-alueilla vuonna 9. Enon kk. 1 827 2019 (koko maa 86 %) 10. Hammaslahti 1 555 11. Kemie 1 521 • Pohjois-Karjalassa on 28 12. Heinäveden kk. 1 477 13. Liperin kk. 1 438 tilastollista taajamaa 14. Uimaharju 1 359 (vuosi 2018). 15. Polvijärven kk. 1 336 16. Valtimon kk. 997 • 17. Kesälahden kk. 885 Suurimmat taajamat ovat 18. Viinijärvi 784 Joensuun, Lieksan, 19. Kulho 732 20. Pankakoski 691 Nurmeksen, 21. Rääkkylän kk. 588 Outokummun ja Kiteen 22. Kiihtelysvaaran kk. 543 23. Tuupovaaran kk. 497 keskustaajamat. 24. Heinävaara 469 25. Kuusjärvi 245 • Pienimpiä taajamia ovat 26. Paihola 238 Paihola, Louhioja ja 27. Louhioja 233 28. Hammasjärvi 204 Hammasjärvi Lähde: YKR-aineisto, SYKE/Tilastokeskus Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Pohjois-Karjalan kunnissa vuonna 2018. • Taloudellinen huoltosuhde kertoo sen, kuinka paljon yhtä työllistä kohti on muuta väestöä eli työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia. • Suhdeluku on korkein harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla, matalin kaupungissa ja sitä ympäröivällä maaseudulla. • Kunnista matalin taloudellinen huoltosuhde on Liperissä ja Kontiolahdella, korkein Juuassa ja Rääkkylässä (ks. kartta)

Taloudellinen huoltosuhde erilaisilla alueilla vuonna 2018. Taloudellinen Aluetyyppi Pohjois-Karjala huoltosuhde (pl. Heinävesi) Harvaan asuttu maaseutu 2,1 Ydinmaaseutu (sis. 2,0 Paikalliskeskukset) Kaupungin läheinen 1,5 maaseutu Kaupunki 1,4

Lähde: TK, Maaseutuindikaattorit Asuinkunnassaan työssä käyvien osuus kaikista Pendelöinti kunnan työllisistä v. 2018.

• Asuinkunnassaan työssäkäyviä on eniten Joensuussa, Lieksassa ja Nurmeksessa (ks. kartta). • Pendelöinnin nettotulovirta saadaan vähentämällä alueella asuvien työllisten tuloista alueella työssäkäyvien tulot. • Nettotulovirta suuntautuu maaseutualueille, etenkin harvaan asutulle ja kaupungin läheiselle maaseudulle.

Pendelöinnin nettotulovirta aluetyypeittäin vuosina 2010-2018.

Lähde: TK, Maaseutuindikaattorit Työpaikkojen toimialat • Pohjois-Karjalassa työpaikkoja on eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa sekä kaupan ja koulutuksen aloilla. Nämä kattavat likimain puolet työpaikoista. • Teollisuuden suurimmat työllistäjät ovat metallituotteiden valmistus, koneiden ja laitteiden valmistus, elintarvikkeiden valmistus ja sahatavaran valmistus • Seudulliset erot toimialarakenteessa liittyvät alkutuotantoon, jonka osuus Keski- Karjalan työpaikoista on 14 % ja Pielisen Karjalan 12 % (vrt. Joensuu seutu 4 %). Vastaavasti yksityisten palvelujen työpaikkojen osuus on suurempi Joensuun seudulla.

Pohjois-Karjalan työpaikkojen toimialajakauma vuonna 2018 (TOL2008)

Lähde: Tilastokeskus Yritystoimipaikat 2019 Yritystoimipaikkojen lukumäärä kunnittain vuonna 2019

• Yritystoimipaikkoja on runsaimmin Joensuussa (n. 4 300 kpl), Kiteellä (n. 1000 kpl) ja Liperissä (n. 850 kpl) • Liikevaihto työntekijää kohti laskettuna on suurin Lieksassa, Joensuussa ja Outokummussa. Matalin puolestaan Rääkkylässä ja Polvijärvellä.

Lähde: Tilastokeskus Maatalous- ja puutarhayritykset

Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärän ja tilakoon kehitys Pohjois- Karjalassa vuosina 2010-2020 • Pohjois-Karjalassa (pl. Heinävesi) oli 1870 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2020, vuonna 2010 niitä oli 2407 kpl (-537 kpl, -22 %) • Samalla ajanjaksolla tilan keskimääräinen koko on kasvanut 36 hehtaarista 45 hehtaariin (+ 9 hehtaaria, +25 %). Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärän muutos Pohjois-Karjalassa ja • Pohjois-Karjalan maatalous- ja Suomessa 2010-2020 (indeksi vuosi 2010=100) puutarhayritysten lukumäärän kehitys 2010-luvulla on ollut valtakunnallisen trendin mukaisesti laskeva.

Lähde: LUKE Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä tuotantosuunnittain • Pohjois-Karjalassa maatiloja on runsaimmin kasvinviljelyssä, lypsykarjataloudessa ja naudanlihan tuotannossa. • Koko maahan verrattuna koko Itä-Suomessa korostuu lypsykarjatalouden tilojen osuus. Viljanviljelytiloja on selvästi valtakunnallista keskiarvotasoa vähemmän. • Noin 29 % Pohjois-Karjalan tiloista oli monialaisia vuonna 2016 eli ne harjoittavat maa- ja puutarhatalouden lisäksi muutakin yritystoimintaa, kuten koneurakointia. (koko Suomi 29 %, lähde: LUKE)

Maatilojen lukumääräinen jakauma vuonna 2019 (%).

Lähde: LUKE Metsätalous, kantorahatulot

Bruttokantorahatulot Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja koko • Pohjois-Karjalan (pl. maassa 2015-2020 (ennakko, 1000 euroa). Heinävesi) kantorahatulojen* yksityismetsistä ennakoidaan olleen noin 115 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tämä on noin 6,5 % koko maan yksityismetsien kantorahatuloista.

• Kantorahatulojen viimevuosien kehitys on edennyt valtakunnallista ja lähimaakuntien mukaisesti.

Lähde: LUKE

* Sisältää yksityismetsien pysty- ja hankintakaupat. Bruttokantorahatulot ovat hakkuumääriin ja kantohintoihin perustuva arvio metsänomistajien saamista puunmyyntituloista. Sisävesien kaupallisten kalastajien määrä Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kalatalous Pohjois-Savossa (lkm)

• Sisävesien kaupallisia kalastajia oli Pohjois-Karjalassa 239 vuonna 2019* (koko maassa 1598 kpl). • Maakunnan kaupallisen kalastuksen saaliin arvo oli

noin 1,7 miljoonaa euroa Lähde: LUKE vuonna 2019, mikä oli noin 10 prosenttia koko maan Kaupallisen kalastuksen saaliin arvo sisävesialueella Pohjois-Karjalassa, Etelä- sisävesien kaupallisen Savossa ja Pohjois-Savossa (1000 euroa) kalastuksen saaliin arvosta.

*Määritelmä: vuodesta 2016 alkaen luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joiden kalastustoiminnan liikevaihdon keskiarvo kolmen viimeksi kuluneen tilikauden osalta > 10 000 euroa. Lähde: LUKE Matkailu • Dia perustuu kuntapohjaiseen kaupunki-maaseutuluokitteluun, jossa ➢ Kaupunkia on koko Joensuu ➢ Maaseutua muut kunnat (Heinävesi ei tässä mukana) • Vuonna 2019 yöpymisiä oli Pohjois-Karjalassa noin 0,5 miljoonaa, joista ulkomaisten osuus noin 14 prosenttia. • Kotimaisista yöpyjistä lievä enemmistö (56 %) majoittui maaseutualueilla. Ulkomaisten yöpymiset jakaantuvat melko tasan kaupunki- ja maaseutualueille. • Maaseudun kotimaan matkailijoita lukuun ottamatta yöpymismäärät ovat trendimäisesti hieman kasvaneet maakunnassa. Vahvinta kasvu oli vuosina 2011- 2014 ulkomaisten yöpymisten kasvun ansiosta.

Kotimaisten ja ulkomaisten yöpymisten määrä Pohjois-Karjalassa vuosina 2007-2017 (indeksi, vuosi 2000=100).

Lähde: TK, Maaseutuindikaattorit Paikkakuntalaisten ja ulkopaikkakuntalaisten mökit kunnittain Vapaa-ajan asuminen Pohjois-Karjalassa, % (yksityisten omistamat). lkm 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 • Pohjois-Karjalassa on noin 26 000 kesämökkiä, joista noin 23 000 on Heinävesi yksityisten omistuksessa. Ilomantsi • Pohjois-Karjalassa on 157 mökkiä Joensuu tuhatta asukasta kohti (koko maa Juuka 93) Kitee

• Mökeistä Joensuun seudulla on 62 Kontiolahti %, Keski-Karjalassa 20 % ja Outokumpu Pielisen Karjalassa 18 %. Lieksa • Useassa kunnassa yksityisistä kesämökeistä selvä enemmistö on Liperi ulkopaikkakuntalaisten Nurmes omistuksessa (esim. Rääkkylä, Polvijärvi Heinävesi ja Liperi) Rääkkylä

Tohmajärvi

Paikkakuntalaisten omistamien kesämökkien lkm

Ulkopaikkakuntalaisten omistamien kesämökkien lkm

Lähde: TK, Maaseutuindikaattorit Kausiasuminen 2017 • Maaseutualueiden väestö kasvaa viralliseen väestötilastoon verrattuna parhaimmillaan noin 35 000 asukkaalla heinäkuussa. • Suurin aluekäytön muutos tapahtuu harvaan asutulla maaseudulla, jossa kesäaikaan on kausiasumisesta johtuen kuukausitasolla 20 000 – 25 000 ihmistä tilastoitua enemmän.

Arvioidun kuukausittaisen keskiväkiluvun ja väestötilaston erotus kuukausittain aluetyypeittäin vuonna 2017 Pohjois-Karjalassa (sis. Heinävesi)

• Tilastoitu väkiluku: alueella vakinaisesti asuva väestö 31.12.2017. Perustuu vuoden viimeiseen päivään Lähteenä ykr-aineisto. • Keskiväkiluku: arvio väestömäärästä, joka keskimäärin käyttää (tai kausittain asuu) aluetta eri kuukausina. Tämä on tarkempi arvio alueen käytöstä eri kuukausina kuin tilastoitu väkiluku. Laskenta perustuu arvioon vapaa-ajan asuntojen kuukausittaisesta käytöstä. • Laskenta perustuu 1km x 1km väestöruutuihin

Lähde: LUKE (Olli Lehtonen) Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalveluiden nettokäyttökustannukset asukasta kohden 2019. • Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset olivat Suomessa asukasta kohti keskimäärin 3500 euroa vuonna 2019. • Pohjois-Karjalan kunnissa keskimääräiset kustannukset olivat Liperiä, Joensuuta ja Kontiolahtea lukuun ottamatta selvästi suuremmat. • Suurimmat asukaskohtaiset kustannukset olivat Ilomantsissa, Juuassa, Heinävedellä ja Rääkkylässä vuonna 2019.

Lähde: Tilastokeskus Opetus- ja kulttuuripalvelut

Opetus- ja kulttuuripalvelujen nettokäyttökustannukset per asukas 2019. • Opetus- ja kulttuuripalvelujen nettokäyttökustannukset olivat Suomessa asukasta kohti 2100 euroa, Pohjois-Karjalassa runsaat 1800 euroa vuonna 2019. • Kontiolahtea lukuun ottamatta Pohjois-Karjalan kuntien opetus- ja kulttuuripalveluiden nettokäyttökustannukset asukasta kohden olivat alle koko Suomen keskiarvon. • Suurimmat asukaskohtaiset kustannukset olivat Kontiolahden lisäksi Tohmajärvellä, Nurmeksessa ja Ilomantsissa.

Lähde: Tilastokeskus Osallistuminen edustukselliseen demokratiaan

Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa kunnittain vuonna 2017. • Kuntavaalien 2017 äänestysaktiivisuus oli Manner- Suomen kunnissa keskimäärin 58,9 prosenttia, Pohjois-Karjalassa 55,0 prosenttia. • Kuntakohtainen vaihtelu äänestysaktiivisuudessa oli Pohjois- Karjalan suurta (9,3 prosenttiyksikköä) • Kansallinen äänestysaktiivisuus ylittyi Polvijärvellä, Rääkkylässä, Heinävedellä ja Juuassa. • Selvästi alhaisin äänestysaktiivisuus oli Nurmeksessa ja Joensuussa.

Lähde: Tilastokeskus Seuraavaksi vaihe 2: Kysely Pohjois-Karjalan maaseuduista. (ks. henkilökohtainen linkki sähköpostissa) Pohjois-Karjalan Maaseutuluotain

Vastaajan taustat:

Sukupuoli

Mies

Nainen

En halua vastata

Ikä

15-29

30-49

50-64

65-

Kotikunta

Asuinalueen postinumero

Millä seudulla/alueella pääsääntöisesti toimit (kartan alla valintalaatikko)? * Joensuun seutu

Keski-Karjalan seutu

Pielisen Karjalan seutu

Usean seudun alueella/koko maakunta

En osaa sanoa

Missä roolissa tai rooleissa vastaat kysymyksiin (voit valita useammankin vaihtoehdon)

Alueen kehittäjä

Maa-/metsätalousyrittäjä tai alan neuvoja

Yrittäjä (muu toimiala), yrityksen työntekijä tai yritysneuvoja

Kuntatoimija (viranhaltija tai poliittinen päättäjä)

Koulutus-/tutkimus-/innovaatiotoimija

Järjestö- tai yhdistystoimija Tiedonvälittäjä (media yms.)

Mikä on ensisijainen roolisi, jota kautta vastaat ja tarkastelet Pohjois-Karjalan maaseudun tilaa ja kehitystä (vain yksi valinta)? *

Alueen kehittäjä

Maa-/metsätalousyrittäjä tai alan neuvoja

Yrittäjä (muu toimiala), yrityksen työntekijä tai yritysneuvoja

Kuntatoimija (viranhaltija tai poliittinen päättäjä)

Koulutus-/tutkimus-/innovaatiotoimija

Järjestö- tai yhdistystoimija

Tiedonvälittäjä (media yms.)

Seuraavaksi esitetään muutamia Pohjois-Karjalan maaseutua käsitteleviä asiakokonaisuuksia.

Arvioi esitettäviä asioita kouluarvosanoin 4-10.

1. Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tila ja kehitys

4 5 6 7 8 9 10 huono välttävä kohtalainen tyydyttävä hyvä kiitettävä erinomainen

Ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuus

Kaupungin läheisen maaseudun elinvoimaisuus

Kuntakeskusten elinvoimaisuus

Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tulevaisuuden näkymä

Eri toimijoiden yhteistyö maaseutukehittämisessä

Kehittämisrahoituksen riittävyys maaseutualueilla 4 5 6 7 8 9 10 huono välttävä kohtalainen tyydyttävä hyvä kiitettävä erinomainen Maaseutualueiden kyky uusiutua muutoksessa

Maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä

Pohjois-Karjalan maaseudun maine

Manner-Suomen Maaseutuohjelman tunnettuus

Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen toimivuus

2. Työ, osaaminen ja elinkeinot Pohjois-Karjalan maaseutualueilla

4 5 6 7 8 9 10 huono välttävä kohtalainen tyydyttävä hyvä kiitettävä erinomainen

Paikallisten kehittämistarpeiden tunnistaminen

Paikallisten kehittämisvahvuuksien tunnistaminen

Luonnonvarojen monipuolinen kaupallinen hyödyntäminen

Yritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla

Maaseutualueiden yritysten kansainvälistyminen

Palveluyrittäjyyden tila maaseutualueilla

Yritystoiminnan kyky uusiutua muutoksessa maaseutualueilla

Uuden osaamisen siirtyminen maaseutualueiden elinkeinoelämän tarpeisiin

Maatilojen ja yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdosten eteneminen maaseutualueilla 4 5 6 7 8 9 10 huono välttävä kohtalainen tyydyttävä hyvä kiitettävä erinomainen Leader-rahoituksen hyödynnettävyys

3. Palvelut ja sujuva arki Pohjois-Karjalan maaseutualueilla

4 5 6 7 8 9 10 huono välttävä kohtalainen tyydyttävä hyvä kiitettävä erinomainen

Maaseutualueiden yhteisöllisyys

Maaseutualueiden turvallisuus asuinpaikkana

Julkisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla

Yksityisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla

Sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla

Maaseudun keskustaajamien tila palvelujen keskuspaikkana

Etätyömahdollisuudet maaseutualueilla

Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet maaseutualueita koskeviin kehittämispäätöksiin

Maaseutualueiden kyky tarjota puitteet hyvälle elämälle

4. Asuminen ja ympäristö Pohjois-Karjalan maaseutualueilla

4 5 6 7 8 9 10 huono välttävä kohtalainen tyydyttävä hyvä kiitettävä erinomainen

Maaseutualueiden kaavoituksen tuki erilaisille asumisratkaisuille 4 5 6 7 8 9 10 huono välttävä kohtalainen tyydyttävä hyvä kiitettävä erinomainen Maaseudun asukkaiden mahdollisuudet osallistua maankäytön suunnitteluun

Maaseutualueiden kuntakeskusten houkuttelevuus asuinpaikkoina

Ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun houkuttelevuus asuinpaikkoina

Maaseutualueiden aktiivinen markkinointi asuinpaikkoina

Maaseutualueiden markkinointi vapaa-ajan asutuksen kohteena

Tulo- ja paluumuuton vaikutus maaseudun elinvoimaan

Maaseutualueiden paikallisidentiteetin ja maaseutukulttuurin vahvuus

Maaseudun arkkitehtuurin ja rakennetun kulttuuriympäristön merkitys

Maaseutualueiden luonnonympäristön monimuotoisuus

Maaseutualueiden luonnonvarojen ja -arvojen suojelun tilanne

Seuraavaksi esitetään väittämiä. Ne valikoituvat vastaajarooliesi mukaisesti.

Käytettävä asteikko on täysin eri mieltä ... täysin samaa mieltä.

Arvioi yrittämistä koskevia väittämiä - OSA I

täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä Maaseudun toimintaympäristö on yrittäjäystävällinen

Maaseudun yrittämisessä on hyvä vire päällä

Maaseudun kuntakeskukset ovat hyviä yrittäjyyden paikkoja

Maaseudun haja-asutusalueet ovat hyviä yrittäjyyden paikkoja

Yrittäjien tekemisen asenne on vahva maaseudulla

Maaseudun yrittäjien yritysosaaminen on vahvaa

Yritysten kasvuhakuisuus on lisääntynyt maaseudulla

Maaseudun yrittäjien investointitaso on riittävä kilpailukyvyn turvaamiseksi

Paikallisten yritysten keskinäinen yhteistyö on tiivistä

Yritysten yhteistyön kehittämiseen on saatavilla riittävästi tukea

Yritysten neuvonta on riittävää ja asiantuntevaa

Arvioi yrittämistä koskeviä väittämiä - OSA II

täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä

Yritysrahoitusta on helppo hyödyntää

Rahoitusta on riittävästi saatavilla yritystoimintaan

Yrittäjäosaamista vahvistavaa koulutusta on tarjolla riittävästi

Työhyvinvointia edistävää toimintaa on riittävästi saatavilla täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä Yritystoiminnan digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua

Yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia tuetaan riittävästi

Yrittäjien on helppo saada osaavaa työvoimaa

Markkinointiin on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa

Kasvuun on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa

Kansainvälistymiseen ja vientiin on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa

Yrityksen perustaminen on helppoa

Arvioi alkutuotannon harjoittamista koskevia väittämiä - OSA I

täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä

Maa- ja metsätaloudella on tunnustettu vahva asema elinkeinona Pohjois- Karjalassa

Pohjois-Karjalan peltoalueet ovat tehokkaassa tuotannollisessa käytössä

Maa- ja metsätalousyrittäjien yritysosaaminen on vahvaa

Maa- ja metsätalousyrittäjien kasvuhakuisuus on lisääntynyt

Pohjois-Karjalan maatalousyrittäjien investointitaso on riittävä kilpailukyvyn turvaamiseksi

Maa- ja metsätalousyritysten neuvonta on riittävää

Maa- ja metsätalouden ympäristöpäästöt eivät aiheuta merkittäviä ympäristöongelmia täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä Maa- ja metsätalouden tukirahoitus toimii sujuvasti

Maatilojen yhteistyön kehittämiseen on saatavilla riittävästi tukea

Arvioi alkutuotannon harjoittamista koskevia väittämiä - OSA II

täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä

Maaseudun nuoria on ohjattava tehokkaammin maa- ja metsätalousyrittäjiksi

Maa- ja metsätalousyrittäjän on helppo saada osaavaa työvoimaa

Maa- ja metsätalousyritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia rahoitetaan riittävästi

Maa- ja metsätalousyrittäjien osaamista vahvistavaa koulutusta on tarjolla riittävästi

Maa- ja metsätalousyrittäjän ja/tai työntekijöiden työhyvinvointia edistävää toimintaa on riittävästi

Maa- ja metsätalouden digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua

Pohjois-Karjalan metsävarojen käyttötapoja on monipuolistettava

Pohjois-Karjalan metsävarojen lopputuotteiden jalostusarvoa on nostettava merkittävästi

Arvioi alkutuotannon harjoittamista koskevia väittämiä - OSA III

täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä Pohjois-Karjalan luomuviljelypinta-alaa on riittävästi

Ympäristökorvaukset ovat edistäneet luonnon monimuotoisuutta

Uusiutuviin energiaratkaisuihin on saatavilla riittävästi tukea ja neuvontaa

Yhteistyö maaseutuviranomaisten kanssa toimii hyvin

Maa- ja metsätalouden tukirahoitusta on saatavilla riittävästi

Rahoittajat myöntävät riittävästi maa- ja metsätalousyrittäjälle lainaa

Arvioi kuntapäätöksentekoa koskevia väittämiä

täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä

Kunnan päätöksenteossa painotetaan maaseutualueiden merkitystä tärkeänä elinvoimatekijänä

Maaseutualueiden kehittäminen on olennainen osa kunnan kehittämisstrategiaa

Maaseutuelinkeinojen kehittäminen on keskeinen osa kunnan elinvoiman edistämistä

Kunnan keskustaajama on taloudellisen toimeliaisuuden ja yrittäjyyden keskuspaikka

Kunnassa panostetaan myös haja-asutusalueiden kehittämiseen

Kunnan maaseutualueiden kehitys on edennyt myönteiseen suuntaan

Kuntakeskuksen kehitys on edennyt myönteiseen suuntaan

Kunnan yritysilmapiiri on parantunut täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä Kunnalla on halua toimia tiiviissä yhteistyössä Leader-ryhmän kanssa

Kunnalla on vahva halu tukea aktiivisia kyliä ja kyläyhdistyksiä

Arvioi maaseutualueiden kehittämistä koskevia väittämiä - OSA I

täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä

Maaseutualueiden kehittämisessä eri toimijatahot tekevät hyvää yhteistyötä Pohjois-Karjalassa

Maaseutualueiden kehityksen keskeisenä moottorina ovat kehittämishankkeet

Maaseudun innovaatiotoiminta on parantunut viime vuosina

Pohjois-Karjalan maaseudun toimintaympäristö on kehittämismyönteinen

Yrityksen sijaitseminen maaseudulla vaikuttaa myönteisesti yrityksen menestymiseen

Toimijoiden kehittämishakuisuus on vahvistunut maaseudulla

Maaseutuyritysten investointitaso on riittävä kilpailukyvyn säilyttämiseksi

Toimijoiden yhteistyö on edesauttanut yhteisöllisyyttä maaseudulla

Arvioi maaseutualueiden kehittämistä koskevia väittämiä - OSA II

Maaseutualueiden kehitystä edistävät vahvasti julkiset tuet

Maaseutuyrittäjien ja -yritysten on helppo saada koulutettua ja osaavaa työvoimaa

Digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua maaseutualueilla

Maaseutualueiden kehityksen ajurina on yritysten kehittämistoiminta

Maaseutualueiden kehityksen ajurina on yritysten yhteistyö

Arvioi koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa koskevia väittämiä

täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä

Maaseutualueiden koulutusmahdollisuudet ovat riittäviä

Maaseudulla asuvien 17-24-vuotiaiden nuorten koulutusmahdollisuudet ovat riittäviä

Verkko-opinnot paikkaavat hyvin koulutustarjonnan paikallisia puutteita

Maaseutualueiden yritysten osaamistason varmistamiseksi nykyiset koulutusmahdollisuudet ovat riittäviä

Pohjois-Karjalan yrityskoulutus reagoi ja vastaa hyvin yritysten välittömiin kehittämis- ja osaamistarpeisiin

Biotalousosaamisen koulutusta tulee kehittää laaja-alaisesti eri oppi- ja tutkimuslaitosten yhteistyönä täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä Monipuolista maa- ja metsätalousosaamisen eri tason koulutusta on hyvin tarjolla Pohjois- Karjalassa

Luonnonvarojen monipuolista ja kestävää käyttöä koskevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa tulisi lisätä Pohjois- Karjalassa

Korkean osaamisen siirtoa elinkeinoelämän tarpeisiin tulisi tehostaa maaseutualueilla

Maaseutualueilla toimivien yritysten panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat liian vähäisiä

Oppilaitosten yhteistyö tki-toiminnassa on sujuvaa

Arvioi järjestö/yhdistystoimintaa koskevia väittämiä

täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä

Yhdistysten ja järjestöjen toiminta ja rooli tunnistetaan hyvin maaseutualueiden kehittämisessä

Yhdistys- ja järjestötoiminta tunnistaa parhaiten paikalliset olosuhteet ja kehittämistarpeet

Maaseudun yhdistys- ja järjestötoiminta aktivoi parhaiten paikallisia ihmisiä yhteiseen tavoitteelliseen toimintaan

Yhdistykset ja järjestöt ovat kyenneet kohdentamaan toimintansa maaseudun keskeisiin kehittämistarpeisiin

Yhdistys- ja järjestötoiminnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa maaseudun monien sosiaalisten ongelmien ratkaisuun täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä Yhdistys- ja järjestötoiminta täydentävät erinomaisesti maakunnallista palvelutarjontaa

Yhdistysten ja järjestöjen koulutus- ja neuvontatoiminta täydentävät hyvin muiden maaseututoimijoiden palvelutarjontaa

Yhdistys- ja järjestötoiminta on uusiutumiskykyistä ja vastaa hyvin maaseudun uusiin kehittämishaasteisiin

Yhdistys- ja järjestötoiminta on voimistumassa maaseudulla

Maaseudun yhdistys- ja järjestötoimintaan saadaan helposti mukaan uusia nuoria jäseniä

Maaseudun yhdistys- ja järjestötoiminta on harrastustoimintaa eikä siitä pidä tehdä ammattimaista toimintaa

Yhdistys- ja järjestötoiminnalla on merkittävä rooli maaseudun kehittämisessä ja kehittymisessä

Talkootyö on merkittävä voimavara maaseudun yhdistystoiminnassa

Yhdistysten on helppo löytää riittävästi talkooväkeä

Arvioi tiedonvälittäjän näkökulmasta seuraavia väittämiä

täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä

Pohjois-Karjalan erilaiset maaseutualueet ovat hyvin esillä maakunnan eri tiedotusvälineissä

Pohjois-Karjalan maaseutu on valtakunnallisesti tunnettu

Uutisointi Pohjois-Karjalan maaseudusta on positiivissävytteistä täysin täysin eri jokseenkin neutraali jokseenkin samaa mieltä eri mieltä kanta samaa mieltä mieltä Maa- ja metsätaloudella on tunnustettu vahva asema elinkeinona Pohjois- Karjalassa

Maaseudun yritystoiminnassa on hyvä vire päällä

Kuntien päätöksenteossa painotetaan maaseutualueiden merkitystä tärkeänä elinvoimatekijänä

Maaseutuelinkeinojen kehittäminen on keskeinen osa kunnan elinvoiman edistämistä

Kunnissa panostetaan myös haja-asutusalueiden kehittämiseen

Maaseutualueiden kehittämisessä eri toimijatahot tekevät hyvää yhteistyötä Pohjois-Karjalassa

Yhdistysten ja järjestöjen toiminta ja rooli tunnistetaan hyvin maaseutualueiden kehittämisessä

Sitten katse maaseudun tulevaisuuteen ...

Mihin maaseudun kehittämisresursseja tulisi suunnata seuraavan kolmen vuoden aikana? Arvioi seuraavien asioiden tärkeyttä

1 2 3 4 ei vähän melko erittäin En osaa tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä sanoa ELINKEINOT JA TOIMEENTULO

Maaseutumatkailun edistäminen

Metsä- ja biotalouteen liittyvän yrittäjyyden edistäminen

Luontoyrittäjyyden edistäminen

Monipuolisen kalatalouden edistäminen 1 2 3 4 ei vähän melko erittäin En osaa tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä sanoa

Teollisen tuotannon edistäminen

Paikkariippumattoman työn edistäminen

Maaseudun työvoiman saatavuuden edistäminen

Yritysten kansainvälistämisen edistäminen

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen (voittoa tavoittelematon)

Muu tärkeä elinkeinoihin ja toimeentuloon liittyvä kehityskohde:

Mihin maaseudun kehittämisresursseja tulisi suunnata seuraavan kolmen vuoden aikana? Arvioi seuraavien asioiden tärkeyttä

1 2 3 4 ei vähän melko erittäin En osaa tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä sanoa ELINTARVIKKEIDEN ALKUTUOTANTO

Pellon kasvukunnon parantaminen

Luomutuotannon lisääminen

Maidontuotannon kehittäminen

Lihantuotannon edistäminen

Erikoiskasvien laajamittaisempi kasvatus

Avomaapuutarhatuotannon lisääminen 1 2 3 4 ei vähän melko erittäin En osaa tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä sanoa Lammastalouden ja vuohitalouden kehittäminen

Mehiläistalouden edistäminen

Kalankasvatuksen ja -jalostuksen edistäminen

Marjatuotannon edistäminen

Muu tärkeä elintarvikkeiden alkutuotantoon liittyvä kehityskohde:

Mihin maaseudun kehittämisresursseja tulisi suunnata seuraavan kolmen vuoden aikana? Arvioi seuraavien asioiden tärkeyttä

1 2 3 4 ei vähän melko erittäin En osaa tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä sanoa ELINTARVIKKEIDEN JATKOJALOSTUS Elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittäminen

Jatkojalostettujen elintarvikkeiden viennin edistäminen

Maataloustuotteiden tilakohtainen jatkojalostus ja maatilojen suoramyynnin edistäminen

Lähiruuan saatavuuden edistäminen

Luonnontuotealan keräilyn ja jatkojalostuksen kehittäminen (mm. luonnonyrtit, marjat, sienet, riista) 1 2 3 4 ei vähän melko erittäin En osaa tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä sanoa Pienimuotoisen juomateollisuuden edistäminen

Muu tärkeä elintarvikkeiden jatkojalostukseen liittyvä kehityskohde:

Mihin maaseudun kehittämisresursseja tulisi suunnata seuraavan kolmen vuoden aikana? Arvioi seuraavien asioiden tärkeyttä

1 2 3 4 ei vähän melko erittäin En osaa tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä sanoa ENERGIA, YMPÄRISTÖ JA ILMASTO Luonnon monimuotoisuuteen panostaminen ja maisemanhoito

Vesien tilan parantaminen

Hiilinielujen ja -varastojen kasvattaminen

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Jakamis- ja kiertotalouden edistäminen

Vesihuollon rahoittaminen

Puun energiakäytön lisääminen

Aurinko- ja muun uusiutuvan energiakäytön lisääminen

Hajautetun energian tuotannon ja uusien energiaratkaisujen edistäminen 1 2 3 4 ei vähän melko erittäin En osaa tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä sanoa Luonnonvarojen, maa-ainesten ja kallioperän kestävän käytön edistäminen

Muu tärkeä energiaan, ympäristöön ja ilmastoon liittyvä kehityskohde:

Mihin maaseudun kehittämisresursseja tulisi suunnata seuraavan kolmen vuoden aikana? Arvioi seuraavien asioiden tärkeyttä

1 2 3 4 ei vähän melko erittäin En osaa tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä sanoa ASUMINEN Maaseudun saavutettavuuden parantaminen

Maaseudun arjen toimivuus - peruspalveluiden turvaaminen

Uusien palvelujen järjestämistapojen kehittäminen

Tietoliikenneyhteyksien rahoittaminen

Paikalliskulttuurin edistäminen ja hyödyntäminen

Ihmisten osallistaminen paikalliseen kehittämiseen

Kestävien asumisratkaisujen ja puurakentamisen edistäminen

Perinteisen maaseutumiljöön säilyttäminen 1 2 3 4 ei vähän melko erittäin En osaa tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä sanoa Monipuolisen harrastustoiminnan edistäminen

Asukkaiden yhteisöllisyyden edistäminen

Muu tärkeä asumiseen liittyvä kehityskohde:

Mikä on mielestäsi tärkein kehitettävä asia Pohjois-Karjalan maaseudun elinvoiman vahvistamisessa? (voit kuvailla asiaa tässä vapaasti. Voi olla jo aiemmin esille tullut tai aivan joku muu)

Viestin liitteenä oli tilastoihin perustuva "Tilastojen kertomaa Pohjois-Karjalan maaseuduista".

Kysymyksiä tästä ... Tutustuitko "Tilastojen kertomaa Pohjois-Karjalan maaseuduista"- koosteeseen ennen kyselyyn vastaamista?

En lainkaan

Hieman

Kohtalaisesti

Hyvin

Miten arvioisit tilastokoosteen vaikutusta vastauksiisi?

Ei vaikutusta

Vähäinen vaikutus

Kohtalainen vaikutus

Suuri vaikutus

En osaa sanoa

Arvio tilastokoostetta seuraavien osa-alueiden osalta

heikko/välttävä tyydyttävä hyvä kiitettävä

Kiinnostavuus

Tietojen selkeys

Ulkoasu

Uutuusarvo

Lopuksi vielä vapaa sana (voit esim. kommentoida tätä Luotain-kyselyä ja sen tausta-aineistoa) Haluatko osallistua lahjakorttien arvontaan?

Kyllä